a. miten jakoa epäviralliseen ja viralliseen työhön on mahdollista purkaa (2 p.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "a. miten jakoa epäviralliseen ja viralliseen työhön on mahdollista purkaa (2 p.)"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Kirjallisuuskoe 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet a. globalisaatioaalto (1 p.) Merkittävien yhteiskunnallisten kehityskulkujen laajentuminen, kiihtyminen ja/tai voimistuminen niin, että ne ulottuvat alueellisesti tai vaikutukseltaan ainakin kokonaiselle mantereelle (ei välttämättä koko planeetalle). Vaikkakaan globalisaatioaallon prosessit, käytännöt ja uskomukset eivät saa alkuaan aallosta tai katoa sen väistyessä, vaan ovat taustalla kaiken aikaa, täytyy globalisaatioaallon laajentuminen, kiihtyminen tai voimistuminen kuitenkin pystyä rajaamaan ajallisesti. (1 p.) b. kyberpolitiikka (1 p.) Valtioiden sisällä viimeaikainen kehitys on ollut, että ihmiset osallistuvat politiikkaan uusin tavoin: internetin ja niin kutsutun blogosfäärin välityksellä sekä matkapuhelimilla. Esimerkiksi Obaman vaalikampanjassa 2008 ja Teheranin vaaliprotesteissa 2009 uusmedia oli läsnä ja sillä oli erityisesti tärkeä rooli ihmisten yhteen saattamisessa. Kyberpolitiikka on politiikan uusi ulottuvuus, mutta se pysyy kuitenkin historian saatossa periytyneiden geopoliittisten rajojen sisällä. (1 p.) 2. Selosta lyhyesti: a. miten jakoa epäviralliseen ja viralliseen työhön on mahdollista purkaa (2 p.) Epävirallisen ja virallisen työn määritelmä: virallisilla työläisillä on valtion tunnustamat ja ammattiliittojen valvomat oikeudet, epävirallisilla työläisillä ei. Ensimmäinen tapa purkaa epävirallisen ja virallisen työn jakoa on laajentaa työvoiman oikeuksia, joiden puolesta Euroopassa ja Amerikassa käytiin luokkien välistä taistelua aina 1980-luvun murrokseen saakka. Toinen mahdollisuus on koota voimat jonkin monia koskettavan kysymyksen taakse, joka ylittää elannon hankkimisen monenkirjavan luonteen ja vaatii samalla työläisten tukea, niin kuin kansallinen arvokkuus ja kunnioitus. Kumpaakaan kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdosta ei tunnu olevan kuitenkaan näköpiirissä. Kolmas mahdollisuus on epävirallisuuden muuttaminen yleiseksi käytännöksi, eli työvoiman oikeuksien polkeminen joustavoittamisen nimissä. Kolmas vaihtoehto saattaa olla muita lähempänä. (2 p.) b. Saskia Sassenin näkemys pääomavirtojen alueellisesta verkottumisesta (2 p.) Saskia Sassenin pääväite teoksessa The Global City kuuluu, että pääoma kulkee tiettyjen solmukohtien kautta. Virrat eivät siis ole vapaasti juoksevia eikä globalisoitunut yrityskapitalismi vain ajelehdi pääomavirtojen mukana, vaan on kiinnittynyt rajattuun määrään komentokeskuksia. Tärkeimpiä keskuksia ovat Lontoo ja New York. New

2 York on maailman suurimman talousmaan finanssikeskus ja siellä on maailman suurin pörssi, ja Lontoo taas on johtava kansainvälinen keskus, jota pyörittävät pitkälti amerikkalaiset yritykset. Sassen laski myös Tokion mukaan globaalien kaupunkien kolmen kärkeen, mutta japanilaisen kapitalismin alamäki yleisesti ja erityisesti japanilaisen pankkitoiminnan heikentyminen on johtanut luokituksen vanhentumiseen. (2 p.) 3. Kuvaile Therbornin esittämiä kapitalismin lähitulevaisuuden näkymiä ja haasteita (4 p.) Therbornin lähtökohta: kapitalismin säilyminen lähitulevaisuudessa. Seuraavan vuosikymmenen osalta on turvallista veikata, että kapitalismi säilyy vallitsevana elannon hankinnan tai tuotannon tapana, ei vaihtoehtoista ideologiaa tai liikettä. (0,5 p.) Kiinan kehitys keskeinen: irrottautuu kapitalismista vain jos ei-kapitalistinen suunta katsottaisiin lupaavammaksi tieksi kansalliseen vaurauteen ja/tai valtaan tai sitten mikä näyttää hyvin epätodennäköiseltä ; tai kapitalismin synnyttämät yhteiskunnalliset konfliktit uhkaisivat vakavasti maan yhtenäisyyttä ja valtaa mikä on mahdollista, mutta sillä on melkoisia esteitä todellisen kommunistin valtaannousu kuitenkin muuttaisi tilannetta. (0,75 p.) Eriarvoisuus ja luokat: kapitalismi tarkoittaa aina luokkien välistä ristiriitaa ja [k]apitalismiin kuuluva luokkaristiriita ja sen dialektiikka ovat keskeisessä osassa tälläkin vuosisadalla. Ensinnäkin marxilaisessa näkemyksessä korostuu myös kapitalismin työläisiä vahvistava vaikutus: keskittäminen, yhdistäminen ja vapautuminen kunnioittavasta asenteestaan. Toiseksi, eriarvoisuus on kasvanut rikkaissa maissa, mutta vahvaa erojen kaventamisen voimaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä; taustalla ei kiihtynyt riisto, vaan tuloeroja kasvattavat markkinaprosessit. Kolmanneksi, etuoikeutettujen kokemien pelkojen lisääntyminen muiden muassa kasvaneina suojelukuluina sekä keskiluokkien hajanaisuus (vaikkakin joitain protesteja eri puolella maapalloa) ja köyhien syrjäytyminen: paitsiossa sekä poliittisesti että yhteiskunnallisesti. Myös kapitalismin sisäisissä valtasuhteissa joitain muutoksia: myönnytyksiä kansan lepyttämiseksi finanssi- ja reaalitalouden välisissä suhteissa, muttei merkittävää uusjakoa. (1,25 p.) Globaalit jaot ja näkymät: Rikas maailma ja siitä riippuvaiset maat kärsivät, kun taas Kiina, Intia ja Indonesia jatkavat kasvuaan. Yhdysvallat on edelleen dynaaminen keskus, Eurooppa ja Japani taantuvia muiden muassa väestörakenteensa vuoksi. Uusiutuvan energian saralla keskitetty ja poliittisesti ohjattu talous saattaisi hyvinkin onnistua paremmin kuin kangerrellen toimivat yksityiset tuotantosuhteet. Jossain vaiheessa pääoman kasautuminen ja talouskasvu todennäköisesti korvautuvat sellaisilla elinkeinoilla, jotka tähtäävät ensi sijassa muihin päämääriin (turvallisuus, onnellisuus, ympäristö ym.) todennäköisimmin ensimmäisenä Euroopassa ja Japanissa, tai mahdollisesti jossain päin Kaliforniaa (1 p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa; hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (0,5 p.) 4. Tarkastele modernismin merkitystä osana globalisaatiota politiikan kannalta (8 p.) Modernismin määrittely; moderni on sosiaalinen historiallinen kerrostuma; moderni suuntautuu menneisyyden saavutusten ja sääntöjen sijasta nykyhetkeen pyrkimyksenään rakentaa aivan uusi, maallinen tulevaisuus; siirtyminen syklisestä lineaariseen aikakäsitykseen; politiikassa tämä merkitsi erityisesti perinteisen hallinnan oikeutuksen kyseenalaistamista. Ranskan vallankumous (1798) eurooppalaisen sisäsyntyisen poliittisen modernin läpimurtona, sääty-

3 yhteiskunnan murtumisena; perinteisen poliittisen hallinnan oikeutus kyseenalaistettiin ja siirryttiin kohti edustuksellista demokratiaa kansalaisten poliittisten oikeuksien laajentamisen myötä; uudenlaisen poliittisen hallinnan vakiintuminen ensimmäisenmaailmansodan loputtua Venäjän ja Itävalta-Unkarin keisarikuntien hajoamisen myötä ja fasismin kukistuttua (2p.) Maailmanlaajuista merkitystä poliittinen modernisaatio sai yhdistyneenä kolmanteen ja erityisesti neljänteen historialliseen globalisaatioaaltoon, imperialismin yleistymiseen ja kehityksen ja alikehityksen syntyyn Sen käyttövoimina olivat; valloitusinto, jota ruokki uudenlainen teollinen voima ja uudet aseet, maailmanlaajuisessa viestinnän tehostuminen, siirtomaavaltojen suojelema maailmanlaajuisen kaupan ja sijoitustoiminnan kiihtyminen, ja ennennäkemätön siirtolaisuus. Tämä globalisaatioaalto näkyy jakona kehittyneisiin ja alikehittyneisiin maihin. Eurooppa jätti jälkensä koko moderniin maailmaan asuttamalla ja hallitsemalla siirtomaita tai uhkaamalla siirtomaavalloituksilla. (0,5p.) Perinteisten poliittisten hallintajärjestelmien modernisoituminen ja siirtomaiden vapautuminen kesti pitkälti II-maailmansodan jälkeiseen aikaan. Moderniin poliittiseen hallintaan ei kuitenkaan johda vain yhtä polkua vaan se sai erilaisia merkityksiä erilaisissa ympäristöissä, Therborn erottaa neljä moderniin johtanutta polkua. Ensimmäinen on uuden maailman eli Amerikkojen tie moderniin eli irrottautuminen emämaasta, jotka uudenmaailman siirtolaisille edustivat toisia, modernin vihollisia (esim. Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, ja valkoiset dominiot (Kanada, Uusi-Seelanti jne.). Toinen on hyökkääjään samaistuminen eli siirtomaan alkuperäisen väestön nivominen osaksi siirtomaahallintoa (esim. Intia ). Kolmantena siirtomaavaltaa vastaan kapinointi (esim. Haiti). Neljäntenä modernisaatio vastareaktiona, jolla Therborn viittaa ylhäältä päin tapahtuvaan modernisaatioon, jolla vallanpitäjät alkoivat modernisoida maataan tuntiessaan itsensä ulkomaiden uhkaamiksi (esim. Japani). Näiden lisäksi Therborn erottaa vielä kaksi edellisten muotojen sekamuotoa liittyen Venäjään ja Kiinaan. (4p.) Eurooppalaisen poliittisen modernin yhtenä globaalina perintönä on kansakunta ja kansallisvaltio, jotka edustuksellisen hallinnon ja tasa-arvon vaatimuksen kanssa levisivät ympäri maailmaa. Tämän lisäksi kullakin modernisaationa tavalla on ollut omat vaikutuksensa. Esimerkkejä näistä. Esimerkiksi Amerikan mantereen uudessa maailmassa liberaalin ja tasaarvon painottamisen ja todellisuuden välillä oli leveä kuilu, sillä käytännössä eri ihmisryhmiä kohdeltiin hyvin eri tavoin, mustat saivat Yhdysvalloissa vasta ). Siirtomaissa edustuksellinen hallinto keskittyi valloitettujen oikeuteen edustaa omaa maataan, kysymys kansan oikeuksista ja asemasta suhteessa hallitseviin sivuutettiin (esim. Intia). Ylhäältä tuleva modernisaatio jätti hyvin vähän tilaa toisinajattelulle, sillä perustavoite oli säilyttää perinteinen auktoriteetti ja yhtenäisyys (esim. Japani ja Turkki). (0,5p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa; hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (1p.) Aineistokoe 5. Kuvaile Aineiston 1. Kuvion 1. perusteella miten kansainvälinen toiminta on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ja maan elintasoon (3 p.) Kolmen pisteen vastauksessa tuodaan esille jäsennellysti, käsitteellisesti täsmällisesti ja virheellisiä ja asiayhteyteen kuulumattomia asioita esittämättä seuraavat keskeiset asiat:

4 Ylemmät sosiaaliryhmät ovat johdonmukaisesti kansainvälisesti aktiivisempia kaikkialla, ja ylipäänsäkin kansainvälinen aktiivisuus vaihtelee suhteellisen systemaattisesti sosiaalisen aseman mukaan eli mitä korkeampi sosiaalinen asema sen suurempaa kansainvälinen aktiivisuus. (1p.) Mitä varakkaampi maa on, sitä aktiivisempia kaikki sosiaaliryhmät ovat keskimäärin kansainvälisessä toiminnassaan (alimman sosiaaliryhmän kansainvälinen aktiivisuus näyttää sekä Länsi- että Itä-Euroopassa keskimäärin vähenevän mitä rikkaammasta maasta on kyse joskin koko Euroopan tasolla tässäkin ryhmässä on nousua). (1p.) Suhteessa maan varakkuustason nousuun kansainvälisen aktiivisuuden lisääntyminen on jyrkempää ylempien sosiaalisten ryhmien piirissä kuin muiden sosiaalisten ryhmien piireissä; eron kansainvälisessä aktiivisuudessa näin kasvaessa ylempien ja alempien sosiaaliryhmien välillä joskin tämä on selvempää Länsi-Euroopan kuin Itä-Euroopan kohdalla, liittyen elintasoeroihin. (1p.) 6. Tarkastele Aineiston 2. perusteella turvapaikanhakijoiden määrän kehitystä suhteessa EU-alueen kokonaismaahanmuuttoon (2 p.) Kolmen pisteen vastauksessa tuodaan esille jäsennellysti, käsitteellisesti täsmällisesti ja virheellisiä ja asiayhteyteen kuulumattomia asioita esittämättä seuraavat keskeiset asiat: Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien lukumäärän suhde: Turvapaikanhakijoita oli kuvion 4 mukaan vuonna 2013 lähes Maahanmuuttajien määrä on kuvion 3 mukaan arvioitu vuonna 2012 puolestaan hieman alle 1,7 miljoonaan. (0,5 p.) Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän vaihtelut: EU-alueen turvapaikanhakijoiden määrä ollut jyrkässä kasvussa koko 2010-luvun alun. Kokonaismaahanmuutto on puolestaan laskenut hieman samalla aikajaksolla. Määrät eivät jakaudu tasaisesti eri maiden välillä. (1,0 p.) Turvapaikanhakijoiden määrää voi tarkastella sekä absoluuttisesti että suhteessa asukaslukuun. Suhteellisesti eniten hakijoita Ruotsissa ja Maltalla ja myöntämisessä suuria prosentuaalisia eroja EU-maiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrät eivät näin ollen vastaa turvapaikan saaneiden määriä. Turvapaikanhakijat ovat joka tapauksessa pieni joukko esim. Suomen maahanmuuton kokonaiskuvassa. (0,5 p.) 7. Pohdi Aineiston 2. ja Therbornin kirjan perusteella kansainvälisen muuttoliikkeen alueellisia (ei maakohtaisia) suuntia (5 p.) Vastauksessa keskeistä on kysymyksen kannalta olennaisen informaation poimiminen aineistosta ja sen suhteuttaminen kirjan sisältöön: keskeisenä huomiona kummankin informaation samansuuntaisuus. Muuttoliikkeen kasvu suuntautuu epätasaisesti eri alueille: vuosien 1990 ja 2013 välillä teollisuusmaihin suuntautuva muuttoliike kasvoi kaksi kertaa nopeammin kuin kehitysmaihin suuntautunut; 71 % maahanmuuttajista oli vuonna 2013 syntynyt kehitysmaissa. (0,75 p.)

5 Alueellisen jakauman julkituonti käyttäen hyödyksi aineiston materiaalia. Kuvion 1 mukaan muuttoliikkeestä suurin osa suuntautuu etelästä pohjoiseen tai etelästä etelään, muuttoliikettä pohjoisesta pohjoiseen suuntautuu 24 % ja pienin osuus muuttoliikkeestä tapahtuu pohjoinenetelä-suunnassa (6 %) (1,25 p) Therbornin mukaan Euroopasta lähti siirtolaisia miltei puolen vuosisadan ajan, nyt maanosalla on uusi asema siirtolaisten suurimpana suojasatamana. Toisaalta kasvusta iso osa johtuu uusista ulkomaalaisuuden kategorioista: erityisesti Neuvostoliiton hajoaminen kasvatti maailmaan ulkomaalaissyntyistä väestöä. (1,0 p.) Nykyinen siirtolaisuus ei Therbornin mukaan ole kovinkaan maailmanlaajuista, vaan kyse on suurten muuttoliikesuuntien sijaan useimmiten naapurimaihin muuttamisesta, esim. Meksikosta Yhdysvaltoihin ja Venäjän ja Ukrainan välinen muutto. (0,75 p.) Länsi-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta on tullut tärkeitä uusia maahanmuuttokohteita, vaikka molemmat alueet ottavat vähemmän siirtolaisia kuin Pohjois-Amerikka. Yhdysvallat on edelleen tärkein siirtolaisten kohdemaa. (0,75 p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa; hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (0,5 p.) 8. Kerro siirtolaisuuden ja maahanmuuton seurauksista Aineiston 2. ja kirjan perusteella eri näkökulmista (8 p.) Muuttoliikkeen seuraukset väestölle EU:n alueella: Aineiston mukaan kansainvälinen muuttoliike on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut, vaikka kasvu on viime vuosina hivenen hidastunut. Euroopan väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta, vaikkakin EU-maiden väestön suhteellinen osuus koko maailman väestöstä pienenee. Therbornin mukaan Euroopan uusi asema siirtolaisten suojasatamana on huomionarvoinen, koska maanosasta lähti siirtolaisia miltei puolen vuosituhannen ajan. (0,5 p.) Maahanmuuton suunnat Suomessa ja keskittyminen kaupunkeihin: Muuttovirtaa on molempiin suuntiin, ja Suomessa ulkomaalaisten maahanmuuton myötä myös ulkomaalaisten lähtömuutto on lisääntynyt. Suurin osa Suomeen tulevista tulee Euroopasta. Maahanmuutto keskittyy kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on suurimmat vieraskielisten osuudet. Therbornin mukaan myös muualla suurkaupungit vetävät tulijoita puoleensa, ja esim. New Yorkin tai Lontoon väestöstä noin kolmasosa on syntynyt ulkomailla. Dubai on ääritapaus, sillä sen asukkaista yli 80 prosenttia on syntynyt muualla. (0,75 p.) Huoltosuhde, työ ja siirtolaisuus: Kuten koko Euroopassa, myös Suomessa väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä. Eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat huomattavasti työelämään tulevia ikäluokkia pienempiä. Tämä tarkoittaa sitä että huoltosuhde, eli lasten ja vanhuuseläkeläisten määrän suhde työikäisten määrään heikkenee. Suomessa muutos tapahtuu ennen muita Länsi-Euroopan maita. (0,75 p.)

6 Maahanmuutolla voidaan lieventää luonnollisen väestönkasvun tyrehtymisen ja väestön ikääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia: muuttoliike nähdään taloudellista kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä lisäävänä tekijänä sekä keinona vastata työvoimapulaan. Pysyväisluonteinen maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti väestön ikärakenteeseen, koska maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan muuta väestöä nuorempia ja usein työikäisiä. (1 p.) Moni tulee opiskellakseen tai tehdäkseen töitä, ja useat perustavat perheen. Työvoimapulaa erityisesti sellaisilla aloilla joihin väestönmuutos eniten vaikuttaa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, voidaan pyrkiä helpottamaan houkuttelemalla Suomeen osaavaa työvoimaa. On myös kiinnitettävä huomiota muista syistä kuin työn perusteella muuttavien nopeaan työllistymiseen. (0,5 p.) Therbornin mukaan siirtolaisuuteen ajavia tekijöitä ovat usein köyhyys, syrjintä tai vähäosaisuus, ja houkuttelevia tekijöitä siis taloudelliset tilaisuudet. Siirtolaisilla onkin tapana ottaa vastaan töitä, joita alkuperäiset asukkaat eivät enää huoli. Tämä saattaa johtaa kaksijakoisiin työmarkkinoihin, mikä laskee vähäisempää ammattitaitoa vaativista töistä maksettavaa palkkaa. Lähtömaille siirtolaisuus saattaa merkitä kohtalokasta aivovuotoa. Esim. Liberiassa koulutetuista lääkäreistä kolmasosa on lähtenyt ulkomaille. Siirtolaisuuden uuden piirteen on mahdollistanut moderni viestintäteknologia, eli suuret rahasiirrot kotimaahan. (1,5 p.) Laittoman maahanmuuton seurauksia Euroopan reunoilla: Laiton maahanmuutto lisää paineita EU:n ulkorajoilla ja merialueilla, ja riskejä syntyy kun esimerkiksi laittomien siirtolaisten käyttämät alukset ovat huonossa kunnossa. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex avustaa jäsenvaltioita ulkorajojen valvonnassa ja on kehittänyt mm. Eurosur-järjestelmän, jonka tarkoitus on vähentää laitonta maahantuloa EU:ssa, vähentää kuolemantapauksia merialueilla ja parantaa EU-alueen sisäistä turvallisuutta vähentämällä rajat ylittävää rikollisuutta. (0,5 p.) Vähemmistöyhteisöt: Therbornin mukaan siirtolaisuus synnyttää usein pysyviä vähemmistöyhteisöjä, joilla on joskus taloudellista vaikutusvaltaa ja omaleimainen kulttuuri. Aineistossa mainitaan, että myös esim. turvapaikanhakijoiden hakeutumista tiettyyn maahan selittävät monet syyt, joista yhtenä maassa entuudestaan olevat yhteisöt. Therbornin mukaan siirtolaisten haluun säilyttää oma kulttuurinsa uudessa maassa suhtaudutaan usein kulttuurisena uhkana, jota joukkoviestimet lietsovat. Useimpien rikkaiden maiden monipuoluejärjestelmässä onkin koettu muukalaisvihamielisen puolueen nousu. Erityisesti muslimien muutto Länsi-Eurooppaan on aiheuttanut kuohuntaa väkivaltaisten iskujen jälkeen. Eurooppalaisten reaktio on ollut kulttuurikeskeinen, mutta muukalaiskammosta huolimatta Euroopassa on tapahtunut myös kulttuurista sopeutumista. (1,5 p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa: hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (1p.)

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kotoutuminen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Maahanmuuttajien kotoutuminen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maahanmuuttajien kotoutuminen Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Kotouttamisen toimintaympäristössä merkittäviä muutoksia Suomi on osa kasvavia ja muuttuvia globaaleja

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot