a. miten jakoa epäviralliseen ja viralliseen työhön on mahdollista purkaa (2 p.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "a. miten jakoa epäviralliseen ja viralliseen työhön on mahdollista purkaa (2 p.)"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Kirjallisuuskoe 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet a. globalisaatioaalto (1 p.) Merkittävien yhteiskunnallisten kehityskulkujen laajentuminen, kiihtyminen ja/tai voimistuminen niin, että ne ulottuvat alueellisesti tai vaikutukseltaan ainakin kokonaiselle mantereelle (ei välttämättä koko planeetalle). Vaikkakaan globalisaatioaallon prosessit, käytännöt ja uskomukset eivät saa alkuaan aallosta tai katoa sen väistyessä, vaan ovat taustalla kaiken aikaa, täytyy globalisaatioaallon laajentuminen, kiihtyminen tai voimistuminen kuitenkin pystyä rajaamaan ajallisesti. (1 p.) b. kyberpolitiikka (1 p.) Valtioiden sisällä viimeaikainen kehitys on ollut, että ihmiset osallistuvat politiikkaan uusin tavoin: internetin ja niin kutsutun blogosfäärin välityksellä sekä matkapuhelimilla. Esimerkiksi Obaman vaalikampanjassa 2008 ja Teheranin vaaliprotesteissa 2009 uusmedia oli läsnä ja sillä oli erityisesti tärkeä rooli ihmisten yhteen saattamisessa. Kyberpolitiikka on politiikan uusi ulottuvuus, mutta se pysyy kuitenkin historian saatossa periytyneiden geopoliittisten rajojen sisällä. (1 p.) 2. Selosta lyhyesti: a. miten jakoa epäviralliseen ja viralliseen työhön on mahdollista purkaa (2 p.) Epävirallisen ja virallisen työn määritelmä: virallisilla työläisillä on valtion tunnustamat ja ammattiliittojen valvomat oikeudet, epävirallisilla työläisillä ei. Ensimmäinen tapa purkaa epävirallisen ja virallisen työn jakoa on laajentaa työvoiman oikeuksia, joiden puolesta Euroopassa ja Amerikassa käytiin luokkien välistä taistelua aina 1980-luvun murrokseen saakka. Toinen mahdollisuus on koota voimat jonkin monia koskettavan kysymyksen taakse, joka ylittää elannon hankkimisen monenkirjavan luonteen ja vaatii samalla työläisten tukea, niin kuin kansallinen arvokkuus ja kunnioitus. Kumpaakaan kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdosta ei tunnu olevan kuitenkaan näköpiirissä. Kolmas mahdollisuus on epävirallisuuden muuttaminen yleiseksi käytännöksi, eli työvoiman oikeuksien polkeminen joustavoittamisen nimissä. Kolmas vaihtoehto saattaa olla muita lähempänä. (2 p.) b. Saskia Sassenin näkemys pääomavirtojen alueellisesta verkottumisesta (2 p.) Saskia Sassenin pääväite teoksessa The Global City kuuluu, että pääoma kulkee tiettyjen solmukohtien kautta. Virrat eivät siis ole vapaasti juoksevia eikä globalisoitunut yrityskapitalismi vain ajelehdi pääomavirtojen mukana, vaan on kiinnittynyt rajattuun määrään komentokeskuksia. Tärkeimpiä keskuksia ovat Lontoo ja New York. New

2 York on maailman suurimman talousmaan finanssikeskus ja siellä on maailman suurin pörssi, ja Lontoo taas on johtava kansainvälinen keskus, jota pyörittävät pitkälti amerikkalaiset yritykset. Sassen laski myös Tokion mukaan globaalien kaupunkien kolmen kärkeen, mutta japanilaisen kapitalismin alamäki yleisesti ja erityisesti japanilaisen pankkitoiminnan heikentyminen on johtanut luokituksen vanhentumiseen. (2 p.) 3. Kuvaile Therbornin esittämiä kapitalismin lähitulevaisuuden näkymiä ja haasteita (4 p.) Therbornin lähtökohta: kapitalismin säilyminen lähitulevaisuudessa. Seuraavan vuosikymmenen osalta on turvallista veikata, että kapitalismi säilyy vallitsevana elannon hankinnan tai tuotannon tapana, ei vaihtoehtoista ideologiaa tai liikettä. (0,5 p.) Kiinan kehitys keskeinen: irrottautuu kapitalismista vain jos ei-kapitalistinen suunta katsottaisiin lupaavammaksi tieksi kansalliseen vaurauteen ja/tai valtaan tai sitten mikä näyttää hyvin epätodennäköiseltä ; tai kapitalismin synnyttämät yhteiskunnalliset konfliktit uhkaisivat vakavasti maan yhtenäisyyttä ja valtaa mikä on mahdollista, mutta sillä on melkoisia esteitä todellisen kommunistin valtaannousu kuitenkin muuttaisi tilannetta. (0,75 p.) Eriarvoisuus ja luokat: kapitalismi tarkoittaa aina luokkien välistä ristiriitaa ja [k]apitalismiin kuuluva luokkaristiriita ja sen dialektiikka ovat keskeisessä osassa tälläkin vuosisadalla. Ensinnäkin marxilaisessa näkemyksessä korostuu myös kapitalismin työläisiä vahvistava vaikutus: keskittäminen, yhdistäminen ja vapautuminen kunnioittavasta asenteestaan. Toiseksi, eriarvoisuus on kasvanut rikkaissa maissa, mutta vahvaa erojen kaventamisen voimaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä; taustalla ei kiihtynyt riisto, vaan tuloeroja kasvattavat markkinaprosessit. Kolmanneksi, etuoikeutettujen kokemien pelkojen lisääntyminen muiden muassa kasvaneina suojelukuluina sekä keskiluokkien hajanaisuus (vaikkakin joitain protesteja eri puolella maapalloa) ja köyhien syrjäytyminen: paitsiossa sekä poliittisesti että yhteiskunnallisesti. Myös kapitalismin sisäisissä valtasuhteissa joitain muutoksia: myönnytyksiä kansan lepyttämiseksi finanssi- ja reaalitalouden välisissä suhteissa, muttei merkittävää uusjakoa. (1,25 p.) Globaalit jaot ja näkymät: Rikas maailma ja siitä riippuvaiset maat kärsivät, kun taas Kiina, Intia ja Indonesia jatkavat kasvuaan. Yhdysvallat on edelleen dynaaminen keskus, Eurooppa ja Japani taantuvia muiden muassa väestörakenteensa vuoksi. Uusiutuvan energian saralla keskitetty ja poliittisesti ohjattu talous saattaisi hyvinkin onnistua paremmin kuin kangerrellen toimivat yksityiset tuotantosuhteet. Jossain vaiheessa pääoman kasautuminen ja talouskasvu todennäköisesti korvautuvat sellaisilla elinkeinoilla, jotka tähtäävät ensi sijassa muihin päämääriin (turvallisuus, onnellisuus, ympäristö ym.) todennäköisimmin ensimmäisenä Euroopassa ja Japanissa, tai mahdollisesti jossain päin Kaliforniaa (1 p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa; hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (0,5 p.) 4. Tarkastele modernismin merkitystä osana globalisaatiota politiikan kannalta (8 p.) Modernismin määrittely; moderni on sosiaalinen historiallinen kerrostuma; moderni suuntautuu menneisyyden saavutusten ja sääntöjen sijasta nykyhetkeen pyrkimyksenään rakentaa aivan uusi, maallinen tulevaisuus; siirtyminen syklisestä lineaariseen aikakäsitykseen; politiikassa tämä merkitsi erityisesti perinteisen hallinnan oikeutuksen kyseenalaistamista. Ranskan vallankumous (1798) eurooppalaisen sisäsyntyisen poliittisen modernin läpimurtona, sääty-

3 yhteiskunnan murtumisena; perinteisen poliittisen hallinnan oikeutus kyseenalaistettiin ja siirryttiin kohti edustuksellista demokratiaa kansalaisten poliittisten oikeuksien laajentamisen myötä; uudenlaisen poliittisen hallinnan vakiintuminen ensimmäisenmaailmansodan loputtua Venäjän ja Itävalta-Unkarin keisarikuntien hajoamisen myötä ja fasismin kukistuttua (2p.) Maailmanlaajuista merkitystä poliittinen modernisaatio sai yhdistyneenä kolmanteen ja erityisesti neljänteen historialliseen globalisaatioaaltoon, imperialismin yleistymiseen ja kehityksen ja alikehityksen syntyyn Sen käyttövoimina olivat; valloitusinto, jota ruokki uudenlainen teollinen voima ja uudet aseet, maailmanlaajuisessa viestinnän tehostuminen, siirtomaavaltojen suojelema maailmanlaajuisen kaupan ja sijoitustoiminnan kiihtyminen, ja ennennäkemätön siirtolaisuus. Tämä globalisaatioaalto näkyy jakona kehittyneisiin ja alikehittyneisiin maihin. Eurooppa jätti jälkensä koko moderniin maailmaan asuttamalla ja hallitsemalla siirtomaita tai uhkaamalla siirtomaavalloituksilla. (0,5p.) Perinteisten poliittisten hallintajärjestelmien modernisoituminen ja siirtomaiden vapautuminen kesti pitkälti II-maailmansodan jälkeiseen aikaan. Moderniin poliittiseen hallintaan ei kuitenkaan johda vain yhtä polkua vaan se sai erilaisia merkityksiä erilaisissa ympäristöissä, Therborn erottaa neljä moderniin johtanutta polkua. Ensimmäinen on uuden maailman eli Amerikkojen tie moderniin eli irrottautuminen emämaasta, jotka uudenmaailman siirtolaisille edustivat toisia, modernin vihollisia (esim. Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, ja valkoiset dominiot (Kanada, Uusi-Seelanti jne.). Toinen on hyökkääjään samaistuminen eli siirtomaan alkuperäisen väestön nivominen osaksi siirtomaahallintoa (esim. Intia ). Kolmantena siirtomaavaltaa vastaan kapinointi (esim. Haiti). Neljäntenä modernisaatio vastareaktiona, jolla Therborn viittaa ylhäältä päin tapahtuvaan modernisaatioon, jolla vallanpitäjät alkoivat modernisoida maataan tuntiessaan itsensä ulkomaiden uhkaamiksi (esim. Japani). Näiden lisäksi Therborn erottaa vielä kaksi edellisten muotojen sekamuotoa liittyen Venäjään ja Kiinaan. (4p.) Eurooppalaisen poliittisen modernin yhtenä globaalina perintönä on kansakunta ja kansallisvaltio, jotka edustuksellisen hallinnon ja tasa-arvon vaatimuksen kanssa levisivät ympäri maailmaa. Tämän lisäksi kullakin modernisaationa tavalla on ollut omat vaikutuksensa. Esimerkkejä näistä. Esimerkiksi Amerikan mantereen uudessa maailmassa liberaalin ja tasaarvon painottamisen ja todellisuuden välillä oli leveä kuilu, sillä käytännössä eri ihmisryhmiä kohdeltiin hyvin eri tavoin, mustat saivat Yhdysvalloissa vasta ). Siirtomaissa edustuksellinen hallinto keskittyi valloitettujen oikeuteen edustaa omaa maataan, kysymys kansan oikeuksista ja asemasta suhteessa hallitseviin sivuutettiin (esim. Intia). Ylhäältä tuleva modernisaatio jätti hyvin vähän tilaa toisinajattelulle, sillä perustavoite oli säilyttää perinteinen auktoriteetti ja yhtenäisyys (esim. Japani ja Turkki). (0,5p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa; hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (1p.) Aineistokoe 5. Kuvaile Aineiston 1. Kuvion 1. perusteella miten kansainvälinen toiminta on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ja maan elintasoon (3 p.) Kolmen pisteen vastauksessa tuodaan esille jäsennellysti, käsitteellisesti täsmällisesti ja virheellisiä ja asiayhteyteen kuulumattomia asioita esittämättä seuraavat keskeiset asiat:

4 Ylemmät sosiaaliryhmät ovat johdonmukaisesti kansainvälisesti aktiivisempia kaikkialla, ja ylipäänsäkin kansainvälinen aktiivisuus vaihtelee suhteellisen systemaattisesti sosiaalisen aseman mukaan eli mitä korkeampi sosiaalinen asema sen suurempaa kansainvälinen aktiivisuus. (1p.) Mitä varakkaampi maa on, sitä aktiivisempia kaikki sosiaaliryhmät ovat keskimäärin kansainvälisessä toiminnassaan (alimman sosiaaliryhmän kansainvälinen aktiivisuus näyttää sekä Länsi- että Itä-Euroopassa keskimäärin vähenevän mitä rikkaammasta maasta on kyse joskin koko Euroopan tasolla tässäkin ryhmässä on nousua). (1p.) Suhteessa maan varakkuustason nousuun kansainvälisen aktiivisuuden lisääntyminen on jyrkempää ylempien sosiaalisten ryhmien piirissä kuin muiden sosiaalisten ryhmien piireissä; eron kansainvälisessä aktiivisuudessa näin kasvaessa ylempien ja alempien sosiaaliryhmien välillä joskin tämä on selvempää Länsi-Euroopan kuin Itä-Euroopan kohdalla, liittyen elintasoeroihin. (1p.) 6. Tarkastele Aineiston 2. perusteella turvapaikanhakijoiden määrän kehitystä suhteessa EU-alueen kokonaismaahanmuuttoon (2 p.) Kolmen pisteen vastauksessa tuodaan esille jäsennellysti, käsitteellisesti täsmällisesti ja virheellisiä ja asiayhteyteen kuulumattomia asioita esittämättä seuraavat keskeiset asiat: Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien lukumäärän suhde: Turvapaikanhakijoita oli kuvion 4 mukaan vuonna 2013 lähes Maahanmuuttajien määrä on kuvion 3 mukaan arvioitu vuonna 2012 puolestaan hieman alle 1,7 miljoonaan. (0,5 p.) Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän vaihtelut: EU-alueen turvapaikanhakijoiden määrä ollut jyrkässä kasvussa koko 2010-luvun alun. Kokonaismaahanmuutto on puolestaan laskenut hieman samalla aikajaksolla. Määrät eivät jakaudu tasaisesti eri maiden välillä. (1,0 p.) Turvapaikanhakijoiden määrää voi tarkastella sekä absoluuttisesti että suhteessa asukaslukuun. Suhteellisesti eniten hakijoita Ruotsissa ja Maltalla ja myöntämisessä suuria prosentuaalisia eroja EU-maiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrät eivät näin ollen vastaa turvapaikan saaneiden määriä. Turvapaikanhakijat ovat joka tapauksessa pieni joukko esim. Suomen maahanmuuton kokonaiskuvassa. (0,5 p.) 7. Pohdi Aineiston 2. ja Therbornin kirjan perusteella kansainvälisen muuttoliikkeen alueellisia (ei maakohtaisia) suuntia (5 p.) Vastauksessa keskeistä on kysymyksen kannalta olennaisen informaation poimiminen aineistosta ja sen suhteuttaminen kirjan sisältöön: keskeisenä huomiona kummankin informaation samansuuntaisuus. Muuttoliikkeen kasvu suuntautuu epätasaisesti eri alueille: vuosien 1990 ja 2013 välillä teollisuusmaihin suuntautuva muuttoliike kasvoi kaksi kertaa nopeammin kuin kehitysmaihin suuntautunut; 71 % maahanmuuttajista oli vuonna 2013 syntynyt kehitysmaissa. (0,75 p.)

5 Alueellisen jakauman julkituonti käyttäen hyödyksi aineiston materiaalia. Kuvion 1 mukaan muuttoliikkeestä suurin osa suuntautuu etelästä pohjoiseen tai etelästä etelään, muuttoliikettä pohjoisesta pohjoiseen suuntautuu 24 % ja pienin osuus muuttoliikkeestä tapahtuu pohjoinenetelä-suunnassa (6 %) (1,25 p) Therbornin mukaan Euroopasta lähti siirtolaisia miltei puolen vuosisadan ajan, nyt maanosalla on uusi asema siirtolaisten suurimpana suojasatamana. Toisaalta kasvusta iso osa johtuu uusista ulkomaalaisuuden kategorioista: erityisesti Neuvostoliiton hajoaminen kasvatti maailmaan ulkomaalaissyntyistä väestöä. (1,0 p.) Nykyinen siirtolaisuus ei Therbornin mukaan ole kovinkaan maailmanlaajuista, vaan kyse on suurten muuttoliikesuuntien sijaan useimmiten naapurimaihin muuttamisesta, esim. Meksikosta Yhdysvaltoihin ja Venäjän ja Ukrainan välinen muutto. (0,75 p.) Länsi-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta on tullut tärkeitä uusia maahanmuuttokohteita, vaikka molemmat alueet ottavat vähemmän siirtolaisia kuin Pohjois-Amerikka. Yhdysvallat on edelleen tärkein siirtolaisten kohdemaa. (0,75 p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa; hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (0,5 p.) 8. Kerro siirtolaisuuden ja maahanmuuton seurauksista Aineiston 2. ja kirjan perusteella eri näkökulmista (8 p.) Muuttoliikkeen seuraukset väestölle EU:n alueella: Aineiston mukaan kansainvälinen muuttoliike on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut, vaikka kasvu on viime vuosina hivenen hidastunut. Euroopan väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta, vaikkakin EU-maiden väestön suhteellinen osuus koko maailman väestöstä pienenee. Therbornin mukaan Euroopan uusi asema siirtolaisten suojasatamana on huomionarvoinen, koska maanosasta lähti siirtolaisia miltei puolen vuosituhannen ajan. (0,5 p.) Maahanmuuton suunnat Suomessa ja keskittyminen kaupunkeihin: Muuttovirtaa on molempiin suuntiin, ja Suomessa ulkomaalaisten maahanmuuton myötä myös ulkomaalaisten lähtömuutto on lisääntynyt. Suurin osa Suomeen tulevista tulee Euroopasta. Maahanmuutto keskittyy kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on suurimmat vieraskielisten osuudet. Therbornin mukaan myös muualla suurkaupungit vetävät tulijoita puoleensa, ja esim. New Yorkin tai Lontoon väestöstä noin kolmasosa on syntynyt ulkomailla. Dubai on ääritapaus, sillä sen asukkaista yli 80 prosenttia on syntynyt muualla. (0,75 p.) Huoltosuhde, työ ja siirtolaisuus: Kuten koko Euroopassa, myös Suomessa väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä. Eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat huomattavasti työelämään tulevia ikäluokkia pienempiä. Tämä tarkoittaa sitä että huoltosuhde, eli lasten ja vanhuuseläkeläisten määrän suhde työikäisten määrään heikkenee. Suomessa muutos tapahtuu ennen muita Länsi-Euroopan maita. (0,75 p.)

6 Maahanmuutolla voidaan lieventää luonnollisen väestönkasvun tyrehtymisen ja väestön ikääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia: muuttoliike nähdään taloudellista kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä lisäävänä tekijänä sekä keinona vastata työvoimapulaan. Pysyväisluonteinen maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti väestön ikärakenteeseen, koska maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan muuta väestöä nuorempia ja usein työikäisiä. (1 p.) Moni tulee opiskellakseen tai tehdäkseen töitä, ja useat perustavat perheen. Työvoimapulaa erityisesti sellaisilla aloilla joihin väestönmuutos eniten vaikuttaa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, voidaan pyrkiä helpottamaan houkuttelemalla Suomeen osaavaa työvoimaa. On myös kiinnitettävä huomiota muista syistä kuin työn perusteella muuttavien nopeaan työllistymiseen. (0,5 p.) Therbornin mukaan siirtolaisuuteen ajavia tekijöitä ovat usein köyhyys, syrjintä tai vähäosaisuus, ja houkuttelevia tekijöitä siis taloudelliset tilaisuudet. Siirtolaisilla onkin tapana ottaa vastaan töitä, joita alkuperäiset asukkaat eivät enää huoli. Tämä saattaa johtaa kaksijakoisiin työmarkkinoihin, mikä laskee vähäisempää ammattitaitoa vaativista töistä maksettavaa palkkaa. Lähtömaille siirtolaisuus saattaa merkitä kohtalokasta aivovuotoa. Esim. Liberiassa koulutetuista lääkäreistä kolmasosa on lähtenyt ulkomaille. Siirtolaisuuden uuden piirteen on mahdollistanut moderni viestintäteknologia, eli suuret rahasiirrot kotimaahan. (1,5 p.) Laittoman maahanmuuton seurauksia Euroopan reunoilla: Laiton maahanmuutto lisää paineita EU:n ulkorajoilla ja merialueilla, ja riskejä syntyy kun esimerkiksi laittomien siirtolaisten käyttämät alukset ovat huonossa kunnossa. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex avustaa jäsenvaltioita ulkorajojen valvonnassa ja on kehittänyt mm. Eurosur-järjestelmän, jonka tarkoitus on vähentää laitonta maahantuloa EU:ssa, vähentää kuolemantapauksia merialueilla ja parantaa EU-alueen sisäistä turvallisuutta vähentämällä rajat ylittävää rikollisuutta. (0,5 p.) Vähemmistöyhteisöt: Therbornin mukaan siirtolaisuus synnyttää usein pysyviä vähemmistöyhteisöjä, joilla on joskus taloudellista vaikutusvaltaa ja omaleimainen kulttuuri. Aineistossa mainitaan, että myös esim. turvapaikanhakijoiden hakeutumista tiettyyn maahan selittävät monet syyt, joista yhtenä maassa entuudestaan olevat yhteisöt. Therbornin mukaan siirtolaisten haluun säilyttää oma kulttuurinsa uudessa maassa suhtaudutaan usein kulttuurisena uhkana, jota joukkoviestimet lietsovat. Useimpien rikkaiden maiden monipuoluejärjestelmässä onkin koettu muukalaisvihamielisen puolueen nousu. Erityisesti muslimien muutto Länsi-Eurooppaan on aiheuttanut kuohuntaa väkivaltaisten iskujen jälkeen. Eurooppalaisten reaktio on ollut kulttuurikeskeinen, mutta muukalaiskammosta huolimatta Euroopassa on tapahtunut myös kulttuurista sopeutumista. (1,5 p.) Asian yleisestä ymmärryksestä viestivä johdonmukainen esitystapa: hyvä vastaus on kuulumattomia tietoja esitetä. (1p.)

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16203 Telebus 15 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 500 250 250 62 Base weighted 4285 2150 2135 596 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän aikaan

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä International Migration Outlook 2012 Summary in Finnish Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012 Suomenkielinen tiivistelmä Read the full book on: 10.1787/migr_outlook-2012-en Maailmanlaajuisen talouskriisin

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot