Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Transkriptio

1 Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi

2 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa modernisaatio etenee kuin ennenkin, tiede & teknologia ratkaisevat ongelmat meitä on liikaa, luonnonvarat loppuvat ja ympäristö tuhoutuu: kaiken on muututtava Jako kulminoitunut Kööpenhaminan ilmastokokouksen lähestyessä nykyisin myös Kiina ja Intia ottavat ilmastonmuutoksen uhat tosissaan entistä useampi epäilee uhan todellisia mittasuhteita etenkin USA:ssa Merkitys meidän teemamme kannalta vaikuttaa ratkaisevasti kuvaan työelämän tulevasta kehityksestä ja sen synnyttämistä osaamistarpeista yritän hahmottaa lyhyesti millä tavoin

3 Business as usual -skenaario Taloudet elpyvät ja lähtevät entisenkaltaiseen kasvuun läntisissä teollisuusmaissa painopiste siirtyy Kiinaan ja muihin uusiin kasvukeskuksiin Energiankulutus ja kasvihuonepäästöt lisääntyvät lähes entiseen tahtiin ilmasto ei kuitenkaan lämpene eivätkä merenpinnat kohoa merkittävästi ainakaan 2030 mennessä Vedensaannin ongelmat kyetään ratkomaan useimmilla alueilla jollakin tavoin Himalajan jäätiköiden pienentyminen suurin haaste Maailman väestönkasvu hidastuu selvästi n. 9 miljardia muodostunee lakipisteeksi Ruokaongelmat kyetään ratkomaan tehomaatalouden ja uusien viljelyalojen käyttöönoton avulla Teollisuus jatkaa kasvuaan tieteen avulla ratkaisut energiansaanti- ja resurssiongelmiin 3

4 jatkuu Työtä tehdään periaatteessa samalla tavoin kuin nykyisinkin kehitysmaissa laaja ihmisvirta perinteisistä toiminnoista modernin talouden piiriin työvoiman runsas tarjonta pitää palkkaerot suurina teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien välillä ainakin 2030 saakka teollisuusmaat keskittyvät korkean osaamisen liiketoimintoihin rutiinityöt entistä laajemmin maahanmuuttajien suoritettaviksi; jaot syviä myös teollisuusmaiden sisällä Entä Suomi? taantumasta uuteen kasvuun lisääntyvän osaamispääoman turvin energiaperusta turvataan mm. lisäydinvoimalla luonnonvaroja aletaan hyödyntää uusilla tavoilla kasvu hidastuu ikääntymisen myötä, mutta työuria pidennetään puhdas luonto sekä korkea työelämän ja elämisen laatu keskeisiä vetovoimatekijöitä luova talous kasvun tärkein moottori

5 Voiko skenaario toteutua? Tähänastinen kasvumalli ollut monissa suhteissa kestämätön perustunut rajallisten resurssien tuhlailevaan hyödyntämiseen toimintojen todelliset ympäristövaikutukset jätetty huomiotta monien mielestä myös sosiaaliselta perustaltaan kestämätön Kasvihuoneilmiö edelleen suurin ympäristöriski nykymenolla CO2-pitoisuus 1000 ppm ja lämpötila +6 o C v 2100 lämpeneminen voimakkainta pohjoisilla alueilla syksyisin Himalajan sulamisessa ainekset megaluokan katastrofiin kärjistää edetessään vesi- ja ruokaongelmia Energiantarpeet eivät tyydytettävissä vähäpäästöisin keinoin* Biodiversiteetin väheneminen iso uhka ilmastonmuutoksesta riippumatta Entä muut ympäristökuormat? henkilöautojen määrä kasvaisi n 2-3 mrdiin 2050 miten muuttaisi asumista ja elintapoja? Pahenevat jännitykset & konfliktit eivät vältettävissä suunnaton määrä inhimillisiä kärsimyksiä ja yhä rajumpi kilpa työelämässä 5

6 Mikä siis on vaihtoehto? Maailmanlaajuisesti uudelle kestävämmälle kasvu-uralle tuttu tavoite: kasvihuonepäästöjen puolittaminen 1990>2050, eteenpäin kohti hiilineutraalia sivilisaatiota mukautuminen jo aiheutettuihin ympäristömuutoksiin Ruokatalous ruoantuotannon kapasiteetin lisääminen ympäristöystävällisesti & biodiversiteetin säilyttämisen vaikutukset huomioon ottaen ei onnistu ilman vallitsevien ruokatottumusten muutosta huomio tehtävien ratkaisujen työllisyysvaikutuksiin Uusi teollinen kulttuuri kestäviä & ympäristöystävällisiä tuotteita uudella materiaali- ja energiatehokkuuden tasolla kaikki materiaalit takaisin kiertoon energiantuotannon & jakelun vallankumous* globaaleista toimitusketjuista kompaktimpiin verkostoihin Asuminen, yhdyskunnat ja liikenne tiiviimmin rakennetut yhdyskunnat, niiden tehokas verkottaminen, uudet liikkumismuodot yhdyskuntien sisällä & välillä 6

7 jatkuu Elintavat ja kulutus ekologinen jalanjälki huomioon kaikissa toiminnoissa voi muodostua tulevaisuudessa tärkeimmäksi sosiaalisten erojen tasoittajaksi Kasvun sisältöjen uudelleenmäärittely jo korkean aineellisen vaurauden saavuttaneiden teollisuusmaiden kasvun painopisteen suuntauduttava aineettomalle ulottuvuudelle materiaalitalouden näkökulmasta kohti 'stationääristä taloutta' Väestönkasvu hallintaan ei toteudu automaattisesti mm. naisten koulutus, oikeudet & yhteiskunnan turvaama hoiva transition oleellisia edellytyksiä Yksi hyvä uutinen kasvumallin muuttaminen riittävän laajalti ja riittävän nopeasti edellyttää kaikkien työvoima- ja osaamisresurssien täysipainoista hyödyntämistä työ ei ole loppumassa maailmanlaajuisesti eikä teollisuusmaissa

8 Uusi työ ja osaaminen Millaisia työtehtäviä tulevaisuudessa on tarjolla? taloushistorian suurin rakennemuutos muuttaa radikaalisti myös eri alojen ja ammattien työllisyysnäköaloja kaikki työvoimaennusteet menevät uusiksi Työn luonne toimintojen sovittaminen uuden energia- ja materiaalitalouden sekä kestävän kehityksen vaatimuksiin muuttavat asioita kaikilla toimialoilla ja jokaisella työpaikoilla tuottavuuskasvun oltava jatkuvaa töissä kohdataan myös uudenlaisia teknologisia riskejä Työ ja elämä kaikkinaista työn edellyttämää liikkumista pyritään vähentämään työtä tehdään entistä joustavammin ajan ja paikan suhteen ansiotyön osuus ajankäytössä vähenee ja muiden toimintojen lisääntyy Miten muutoksia hallitaan työelämässä tarvittavat valmiudet huomioon koulutuksessa kestävyys kunniaan myös työelämän kehittämisessä 8

9 Mikä on meidän asemamme? 90-luvulla pääsimme hyvin irti lamasta digitaalisen kumouksen synnyttämän kasvuaallon turvin Entä nyt? ehkä jopa syvemmässä taantumassa kuin viime vuosikymmenellä* uuden kasvuaallon perässäkulkijoita esim. vihreän elvytyksen panostusten perusteella arvioituna innovaatiojärjestelmämme putoamassa maailmanliigasta seuraukset voivat olla kohtalokkaita tulevan työelämäkehityksen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta Toisaalta Suomella & muilla pohjoismailla paljon vahvuuksia (kestävä kehitys, uusille markkinoille vahvasti ankkuroituneet yritykset, sosiaalisen vastuun perinne, avoimet kulttuurit) työelämän modernisaatiokehityksen edelläkävijöitä miksemme lähtisi yhdessä ja offensiivisesti hyödyntämään näitä vahvuuksia? innovaatiojärjestelmän uudelleenohjelmointi yksi perusedellytys 9 kiitos!