Nurmon lukio on yrittäjyyskasvatuksen kumppanuuskoulu

Transkriptio

1 Yritys- maailma Etelä-Pohjanmaa Joulukuu 4/2010 KURIKAN MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET Yli 40 vuoden kokemuksella Valmistamme: Lehtiovet Pariovet Taitto-ovet Liukuovet Liukupalo-ovet Myös kaikki konekäyttöisenä Aukipitolaitteet Maalattuna tai kuumasinkittynä Valmistus määrämitoin MIETO, Puh Fax SEPA se! SEPAmuutokset koskevat kaikkia yrityksiä! OM EN P A S KKI Oy, K 9, PAN RA S U Taloustutkimus Tule ja varmista, että yrityksesi maksuliikenteen SEPA-valmiudet ovat kunnossa vuoden 2011 alkuun mennessä. in en a si a 20 0 all ans SUUPOHJAN OSUUSPANKKI kasp alvelup 00 alautetutkimus , Kuljetusliike K. HEIKKILÄ OY Seinäjoelta on elintarvikekuljetuksiin, sopimuskuljetuksiin erikoistunut kuljetusliike SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Oppitie 4, KAUHAJOKI puh , fax hallinto@saiedu.fi KULJETUSLIIKE K. HEIKKILÄ OY Trukkiväylä 6, SEINÄJOKI, puh./fax nurmela.heikkila@anvianet.fi

2 2 YRITYSMAAILMA Nurmon lukio on yrittäjyyskasvatuksen kumppanuuskoulu Nurmon lukio on Etelä-Pohjanmaalla yrittäjyyskasvatuksen kumppanuuskoulu. Etelä-Pohjanmaan YES-keskus toimii linkkinä opetustoimen ja yrityselämän välillä. Se on osa Etelä- Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden verkostoa, joka pyrkii vahvistamaan ja lisäämään omalta osaltaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvää osaamista ja yhteistyötä Etelä-Pohjanmaalla. Lukio on ollut mukana YES-projektissa kaksi vuotta. Etelä-Pohjanmaalta siihen on ottanut osaa myös Jalasjärven yläaste. Nurmon lukiossa yrittäjyyskasvatus on sisällytetty oppiaineena koulukohtaisiin kursseihin. Viime vuonna toteutimme Nuori yrittäjyys-kurssin, johon osallistui noin 10 opiskelijaa. He perustivat kurssin aikana malliyrityksen ja opettelivat sen kautta yritystoimintaan liittyviä käsitteitä ja asioita. Hankkeen aikana opiskelijat tutustuvat alueen yrityksiin ja yritysten edustajat käyvät lukiossa kertomassa yrittäjyydestä ja esittelemässä toimintaansa. Esimerkiksi pari viikkoa sitten järjestimme yrittäjyyspaneelin, johon osallistui neljän seinäjokelaisen yrityksen edustajia, kertoo Nurmon lukion rehtori Matti Siltanen. Nurmon lukiossa toimii kaksi opintolinjaa: tasokas ja monipuolinen yleislukio, jossa voi opiskella kaikissa aineissa valtakunnalliset pakolliset ja syventävät sekä koulukohtaiset kurssit sekä matemaattis-luonnontieteellinen erikoislukio. Yrittäjyyskasvatus sopii erittäin hyvin lukion opetukseen. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjyyshenkisyydestään ja varsinkin luonnontieteistä kiinnostuneita ihmisiä tarvitaan elinkeinoelämässä ja yritystoiminnassa. Matematiikan ja luonnontieteiden erikoislukio Nurmon lukiolla on opetusministeriön määräämä eritystehtävä matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa. Näiden aineiden laaja kurssivalikoima ja monipuoliset työtavat motivoivat opiskeluun ja ohjaavat luonnontieteellisen ajattelutavan kehittymiseen. Tarjolla on yli 30 erikoiskurssia matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja tietotekniikassa. Erikoislukion tuntijako poikkeaa normaalista lukiosta: opiskelijat valitsevat vähintään 12 näiden aineiden erikoiskurssia ja vastapainoksi he voivat jättää opinnoistaan pois korkeintaan kahdeksan muiden aineiden pakollista kurssia. Valtaosa erikoislukion opiskelijoista tulee omasta peruskoulustamme, mutta sinne hakeudutaan myös lähikunnista ja kauempaakin ympäri Suomea, kauimmaisin opiskelija on tullut Sodankylästä. Sopivan kokoinen tasokas yleislukio Yleislukiossa tarjotaan valtakunnallisten kurssien lisäksi mahdollisuus koulukohtaisiin kursseihin lähes kaikista oppiaineista. Luonnollisesti kurssien toteuttaminen riippuu opiskelijoiden valinnoista. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet rakentaa opintojaan omien intressiensä mukaisesti. Nurmon lukiossa on noin 300 opiskelijaa, joista matemaattisluonnontieteellisellä linjalla opiskelee Kaksi lukiolinjaa tukee toisiaan hyvin. Olemme sopivan kokoinen lukio: voimme tarjota opiskelijoillemme laajan ja monipuolisen kurssivalikoiman ja toisaalta opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa ja opettajilla on mahdollisuus ohjata ja tukea yksilöllisesti opiskelijoita heidän opinnoissaan. Lukio on ilmapiiriltään kannustava opiskeluympäristö: lämminhenkinen ja työhön paneutuva. Tarjoamme opiskelijoillemme laadukkaat ja monipuoliset oppimismahdollisuudet, hyvän yleissivistyksen sekä vahvan perustan jatko-opintoihin. Huolehdimme opiskelijoistamme ja opastamme heitä järkeviin valintoihin. Kun valinnanvaraa on paljon, opiskelijoiden ohjaukseen on kiinnitettävä luokattomassa lukiossa paljon huomiota. Lukion opiskelijat menestyvät hyvin yo-kirjoituksissa ja jatko-opinnoissa Nurmon lukiossa on totuttu hyviin tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa ja siihen, että opiskelijat sijoittuvat lukion jälkeen hienosti jatko-opintoihin ja niissä myös menestyvät. Viime vuonna lukio sijoittui Suomen lukioiden jatkoopintoihin päässeiden vertailussa sijalle 18. Valtaosa erikoislukion opiskelijoista suuntaa teknisille ja matemaattisluonnontieteellisille aloille, myös lääketieteen opinnot kiinnostavat heitä. Suosituimmat yliopistot ovat Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. Matemaattis-luonnontieteellisistä aineista kiinnostuneita opiskelijoita tarvittaisiin enemmän kuin heitä nykyään lukioista valmistuu ja nämä alat tarjoavat laajat mahdollisuudet opintojen suuntaamiseen ja myös mielenkiintoisiin uravalintoihin tulevaisuudessa, toteaa Matti Siltanen. Opiskellaan kunnolla eikä kraapaasemalla Matti Siltasen mukaan suomalaista lukiokoulutusta olisi kehitettävä vähemmän pirstaleiseen suuntaan. Ei ole hyvä, että opiskelijat valitsevat kurssin sieltä toisen täältä. Jonkinlainen jämäkkyys Näytteiden tutkimista mikroskoopilla biologian laboratoriotunnilla. tuottaisi näkemykseni mukaan paremman tuloksen. Lähtökohtana pitäisi olla se, että kun jotakin oppiainetta opiskellaan, sitä opiskellaan kunnolla eikä kraapaasemalla. Lukiolla on edelleen merkittävä yleissivistävä tehtävä. Sen lisäksi olisi järkevää, että opiskelijat voisivat jo lukioaikanaan keskittämään opintojaan nykyistä enemmän niille aloille, joilla he aikovat tulevaisuudessa jatko-opintonsa suorittaa. Uskon, että lukiokoulutuksella on tulevaisuudessa entistäkin enemmän painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ja näihin haasteisiin lukioiden on pystyttävä vastaamaan. Vanhain tanssit. Ikosaedri-kappaleen rakentelua kuvataiteen tunnilla.

3 YRITYSMAAILMA 3 Rakennus Mikko Oy, monipuolinen ammattilaisten joukkue Puuseppää aina tarvitaan, sanotaan laulun sanoissa ja tätä mieltä oli varmasti myös Mikko Mannermaa, kun pisti oman yrityksen pystyyn v Parisen vuotta Mikko Mannermaa teki omaa bisnestä oman työnsä ohella, mutta 1999 alkoi omat työt ottaa niin sanotusti niskalenkin vieraan palveluksesta. Tällöin 1997 perustettu yritys sai ensimmäisen täysipäiväisen työntekijän v Yritys toimi aluksi reilut kymmenen vuotta omalla nimellä, toiminnan laajentuessa edelleen muutin nimen Rakennus Mikko Oy:ksi. toimimme pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan järviseudulla sekä kehyskunnissa, mutta ovi- ja metalli -tuotantoa menee nykyisin ympäri Suomea. Yritys on moniosaaja, jonka toimenkuvaan kuuluvat muun muassa metalliovet, erilainen maatilarakentaminen, elementit, metallirakenteet, remontoinnit, vesivahinkojen korjaaminen, lumityöt ja niin edelleen. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajamme, Mikko Mannermaa totesi puolileikillään. Ensimmäiset työni liittyivät tarharakentamiseen ja metallihalleihin. Pikku hiljaa toimenkuva laajeni remontteihin ja vesivahinkojen korjaamiseen. Ensimmäisen vieraan työntekijän Rakennus Mikko Oy otti Siitä yritys on laajentunut vuosittain ja tänä päivänä vierasta työvoimaa on jo seitsemän, Mikko Mannermaa kertoi. Vuosi 2005, yksi virstanpylväs Rakensimme uuden hallin luvun puolivälissä,jonka jälkeen aloimme valmistamaan metalliovia maatalouden tarpeisiin. Mehän räätälöidään ovet asiakkaan mittojen ja tarpeitten mukaan. Tuotantoomme kuuluvat hallinovet, konesuojaovet, sikaloitten ovet, maneesiovet ja monet, monet muut, Mannermaa luetteli. Teemme myös hallien ja navetoiden kantavat metallirakenteet. Rakennus Mikko Oy tekee metallirakenteet valmiiksi tehtaallaan ja toimittaa ne työmaalle asennettuna tai ilman asiakkaan tarpeiden mukaan. Maatilarakentaminen tullut jäädäkseen Maatilarakentaminen on yksi vahvimmista osaamisen alueistamme. Rakennamme avaimet käteen -periaatteella navetat, karjasuojat ja muut maatilarakennukset. Tätä myötä tuli toimintaamme mukaan myös AIV-rehun urakointipalvelu tehokkaalla konekalustolla.kiinteistön ja teiden kunnossapitotöistä teemme lumenaurausurakointia Mannermaa totesi. Rakennus Mikko Oy tekee tällä hetkellä myös valmiselementtejä omiin rakennusurakoinnin tarpeisiin. Henkilökunta monipuolista Mikko Mannermaa kehuu auliisti työntekijöitään. Meillä on erittäin pätevä henkilökunta, joka venyy moneen. Meillä ei ole vain hitsareita tai rakennusmiehiä vaan kaikki miehet pystyvät lähes kaikkeen ja ovat myös mukana meidän yhteisessä savotassa. Tämä antaa meille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen toimintaan ja joustoihin. Puhallamme yhteen hiileen, Mikko Mannermaa totesi. Tulevaisuus näyttää hyvältä Tällä hetkellä tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. Monella alalla kuten rakentamisessa tilauskirja on hyvä. Meillä on myös kehitteillä ovipuolella uutta, jota ei vielä tässä vaiheessa julkaista. Jäädään odottelemaan ja ollaan yhteydessä, Mannermaa toivottelee. Rakennus Mikko Oy Toimitusjohtaja Mikko Mannermaa Jokikyläntie Evijärvi metalliovet@rakennusmikko.fi rakennustyot@rakennusmikko.fi Lastensuojeluyksikkö Pihapuu tarjoaa turvallisen ympäristön kasvuun kohti aikuisuutta Kauhavalla sijaitseva Pihapuu on lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa kodinomaista asumista alle 18-vuotiaille huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Pihapuun toimintaan kuuluvat olennaisesti myös koko perheelle tarkoitetut palvelut. Nykyään Mehiläinen-konserniin kuuluva Pihapuu aloitti toimintansa keväällä Pihapuun toimitila on viihtyisä omakotitalo, jossa on 10 asuinhuonetta lapsille. Nyt valmistuvan laajennusosan myötä saadaan 4 lisäpaikkaa. Paikat ovat olleet lähes jatkuvasti täynnä, joten laajennus tuli tarpeeseen, kertoo yksikön johtaja Tuomo Kangasluoma. Pihapuuhun sijoitettujen lasten keski-ikä on vuotta. Toimintamme painopistealueena ovat 7 12-vuotiaat lapset, joille haluamme turvata mahdollisimman turvalliset ja hyvät kasvuolosuhteet. Pihapuussa yhdessä toimiminen luo eheyttä Pihapuussa korostetaan yhdessä toimimisen merkitystä. Toimintaa ohjaavat arvot ovat perhekeskeisyys, lähimmäisen kunnioittaminen, aito välittäminen, sitoutuminen ja vastuu, kodinomaisuus, ammatillisuus, rehellisyys ja yhteisöllisyys. Tavoitteenamme on vahvistaa jokaisen lapsen omia voimavaroja ja tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Haluamme tarjota rauhallisen ja turvallisen ympäristön meillä asuville lapsille, Kangasluoma kertoo. Terveen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen perustana ovat tavalliset arjen rutiinit, jotka toistuvat päivästä toiseen. Pihapuussa tarjoamme lapsille turvallisen ympäristön kasvuun kohti aikuisuutta. Lapset elävät täällä tavallista kotielämää, käyvät koulua ja harrastavat samanlaisia asioita kuin muutkin samanikäiset. Lapsia kannustetaan pienin askelin omatoimisuuteen ja vastuunottamiseen niin omista kuin yhteisistä asioista. Osallistuminen ja yhdessä toimiminen edellyttävät muiden huomioonottamista ja kunnioittamista sekä yhteisien sääntöjen ja periaatteiden noudattamista, Kangasluoma sanoo. Omaohjaajamalli käytössä Pihapuun henkilökunta koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Laaja koulutuspohja mahdollistaa eri alojen tietämyksen yhdistämisen monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Tuemme jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä yksilöllisen huoltosuunnitelman avulla. Meillä on käytössä omaohjaajamalli. Henkilökuntamme on ollut hyvin pysyvää, mikä on lasten kannalta erittäin tärkeää, Kangasluoma mainitsee. Palveluja koko perheelle Pihapuu tarjoaa palveluja koko perheelle. Aktiivista yhteistyötä tehdään myös sijoittavan kunnan sosiaalitoimen ja koulun kanssa. Teemme kaikkemme sen eteen, että lasten kontaktit biologisiin vanhempiin säilyvät. Jos lapsen ja vanhempien tapaamiset eivät ole toteutettavissa perheen kotona, järjestämme tapaamiset tuettuna ja valvottuna Pihapuun perhetiloissa. Ovatpa lapsen lähtökohdat mitkä tahansa, omat vanhemmat ovat aina ne tärkeimmät ihmiset, Kangasluoma painottaa. Pihapuun palveluihin kuuluvat perhekuntoutus- ja vanhemmuuden arviointijaksot. Äkillisissä kriisitilanteissa on mahdollisuus saada myös turvakotityyppistä palvelua. Pihapuun tilat soveltuvat hyvin myös valvottujen tapaamisten toteuttamiseen. Tarjoamme monipuolista tukea vanhemmuuteen. Työmme kohteena ei ole vain yksikköömme sijoitettu lapsi, vaan hänen koko perheensä. Toimintatapamme onkin tuottanut hyviä tuloksia, Tuomo Kangasluoma toteaa. Yhteys/lisätiedot: Lastensuojeluyksikkö Pihapuu Kosolantie Kauhava Puh /Tuomo Kangasluoma tuomo.kangasluoma@mehilainen.fi

4 4 YRITYSMAAILMA Suupohjan Osuuspankki Paikallisosuuspankit jälleen Suomen paras asiakaspalvelija Paikallisosuuspankit nousivat jo yhdeksättä kertaa vuoden parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi Taloustutkimus Oy:n Kansallinen Asiakaspalvelupalaute tutkimuksessa, joka julkistettiin viime marraskuussa. Tutkimuksessa tutkitaan vuosittain noin sadan valtakunnallisen yrityksen tai kunnallisen toimijan asiakaspalveluun liittyviä tekijöitä kuten asiakaspalvelua yleensä, ensivaikutelmaa, odotus- ja asiointiaikaa, ystävällisyyttä, asiantuntemusta, hinta-laatu-suhdetta, joustavuutta, tilojen viihtyisyyttä sekä palvelujen uudelleenkäyttöhalukkuutta. Paikallisosuuspankit saivat parhaan arvion viime vuoden tapaan. Uskon, että menestyksemme perustuu pitkäjänteiseen asiakassuhteiden hoitamiseen, paikalliseen toimintatapaan, henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja toimivaan verkkopalveluun. Olemme ylpeitä siitä, että olemme palveluillamme saavuttaneet asiakkaiden luottamuksen. Asiakkaat ovat ykkösiä paikallisosuuspankkien toiminnassa ja valinta on osoitus siitä, että olemme tavoitteissamme myös onnistuneet, toteaa yrityspalveluista vastaava pankinjohtaja Ari Soinila Suupohjan Osuuspankista. Suomalainen, itsenäinen ja vakavarainen pankki Suupohjan Osuuspankki on jäsentensä omistama, täysin suomalainen, itsenäinen ja vakavarainen pankki. Pääkonttori sijaitsee Kauhajoella, jonka lähikunnat Suupohjan seutu ovat pankin päätoimialuetta. Suupohjan Osuuspankilla on konttoreita myös Oulun seudulla, Merilapin alueella sekä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suupohjan Osuuspankki on hakenut mahdollisuuksia kasvuun ja laajentuminen näille alueille on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, toteaa Ari Soinila. Suupohjan Osuuspankin perinteet ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Nykyään se on Paikallisosuuspankkiryhmän suurin pankki. Kaikkiaan pankilla on 32 konttoria, ja asiakkaita noin yli Ari Soinila toteaa, että pankin toiminta on alkuvuonna kehittynyt kohtuullisen suotuisasti ja talletusten ja luotonannon kasvu on ollut tavoitteiden mukaista. Kesäkuun lopussa 2010 talletukset olivat 605, 9 miljoonaa euroa ja koko varainhankinta 631 miljoonaa euroa. Talletukset kasvoivat viime 12 kuukauden aikana 9,8 %. Pankin koko luotonanto oli alkuvuonna 657,7 miljoonaa euroa ja kasvua oli 11,7 %. Suupohjan Osuuspankin tase oli kesäkuun lopulla 729, 4 miljoonaa euroa, vakavaraisuussuhde 17,8 % ja liikevoitto 2,7 miljoonaa euroa. Paikallisosuuspankit ovat sijoittuneet Taloustutkimus Oy:n Kansallinen asiakaspalaute-tutkimuksessa vuoden parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi ja/tai parhaaksi palvelupankiksi jo yhdeksän kertaa. Niin myös tänä vuonna. Suupohjan elinkeinoelämän kehittäjä Suupohjan Osuuspankki tarjoaa yritysasiakkailleen kokonaisvaltaista palvelua. Vahvuutenamme on se, että tunnemme paikalliset olosuhteet ja elinkeinoelämän tarpeet. Pystymme toimimaan ja tekemään päätöksiä nopeasti ja joustavasti. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen palvelupaketti. Suupohjan Osuuspankilla on laaja, ajanmukainen ja kilpailukykyinen palveluvalikoima, joka kattaa kaikenlaisten yritysten tarpeet Suupohjan talousalueen elinkeinoelämän kannalta pankki on keskeisen tärkeä toimija. Suupohjan alueella olemme markkinajohtaja sekä yksityisasiakkaiden että yritysten rahoituksessa. Olemme mukana rahoittajana monessa kehittämishankkeissa, joita yritystoiminnassa on meneillään. Haluamme jatkossakin omalta osaltamme olla kaikin tavoin edistämässä alueen elinkeinotoimintaa. Olemme samassa veneessä yrittäjien kanssa ja mietimme yhdessä tulevaisuutta eteenpäin, sanoo Ari Soinila. Suupohjan alueen yritystoiminnan näkymät ovat kohtuulliset ja merkkejä aktiivisuuden lisääntymisestä on olemassa. Finanssikriisin aiheuttamasta notkahduksesta on päästy suhteellisen mukavasti yli, yritykset toimivat nopeasti ja sopeuttivat kulujaan matalasuhdanteen aikana. Nyt kun yritysten tilauskanta näyttää elpyvän, toipuminenkin on ollut nopeampaa. Parempaan suuntaan olemme menossa, myös yritysten investoinnit ovat lisääntymässä. SEPA vaikuttaa kaikkien yritysten toimintaan EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen suunniteltu yhtenäinen euromaksualue SEPA tulee asteittain voimaan tämän ja ensi vuoden aikana. Suupohjan Osuuspankki tarjoaa yritysasiakkailleen kokonaisvaltaista palvelua. Vahvuutenamme on, että tunnemme paikalliset olosuhteet ja elinkeinoelämän tarpeet. Pystymme toimimaan ja tekemään päätöksiä nopeasti ja joustavasti, toteaa yrityspalveluista vastaava pankinjohtaja Ari Soinila Suupohjan Osuuspankista. Maksuliikenne elää tällä hetkellä murroksessa. Yhteisen euromaksualueen myötä kotimaan tilisiirto korvautuu ns. SEPA-tilisiirrolla vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä yhdenmukaistaa ja tehostaa maksuliikettä Euroopan sisällä. Jatkossa pankkiyhteystiedot ilmaistaan aina kansainvälisessä muodossa jälkeen pankit eivät ota enää vastaan maksuja ilman saajan IBAN-tilinumeroa, toteaa Suupohjan Osuuspankin tietohallintopäällikkö Vesa Isomäki Isomäen mukaan SEPA on enemmän kuin pelkkä tilinnumero- ja korttimuutos. Tavoitteena on uuden eurooppalaisen maksualueen luominen. SEPA:n tavoitteena on nopeuttaa euroalueen maksuliikennettä, helpottaa palveluiden vertailtavuutta ja hyödyttää eurooppalaista kaupankäyntiä. SEPAalueella voidaan maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja maan sisällä tai valtioiden rajojen yli samoin ehdoin, hinnoin, oikeuksin ja velvollisuuksin. Vuoden 2010 jälkeen nykyisten maakohtaisten käytäntöjen sijasta käytössä on yhteinen euromaksualue, jonka sisällä ei enää ole eroja koti- ja ulkomaan maksamisen välillä. SE- PA-alueen asiakkaiden ja pankkien kotimarkkina-alue laajenee kattamaan alueen, johon kuuluu 32 maata: kaikki 27 EU-maata, ETA-maat (Islanti, Liechtenstein, Norja) sekä Monaco ja Sveitsi. SEPA-uudistus koskee vuoden alusta lähtien kaikkia yrityksiä. Suurimmat muutokset, joita SEPA yrityksille tuo, koskevat pankkeihin välitettävien aineistojen tiedostomuotoja ja lähetystapaa. Ensimmäinen näkyvä muutos on ollut uudenlaisten tilinumeroiden käyttöön ottaminen. Laskuissa ja tilisiirroissa edellytetään kansainvälistä IBAN-tilinumeroa ja pankin yksilöivää tunnusta eli BIC-koodia. Suomalaiset tilinnumerot poistuvat käytöstä ensi vuoden aikana. SEPA:n myötä aineistoja siirretään teknisesti erilaisessa muodossa. Se edellyttää yrityksiltä ohjelmistopäivityksiä ja sopimusuudistuksia pankkien kanssa. Yritysten päivittäisiin rutiineihin taloushallinnossa tämä muutos ei kuitenkaan kovin paljon heijastu, mutta viimeistään kevään aikana kaikkien yritysten kannattaa varmistaa, että niillä on päivitetyt ohjelmistot sekä sopimukset ja käytettävissä uudet yhteydenottotavat Vesa Isomäki toteaa, ettei SE- PA ole pelkkä tekninen muutos vaan sillä on vaikutuksia kaikkien maksujen reititykseen. Suomessa on ollut oma pankkien maksujärjestelmä, joka nyt poistuu käytöstä. SEPA:n myötä kaikki maksut kulkevat EBA Clearingin eli Euroopan laajuisen maksujen selvityskeskuksen kautta, menivätpä ne omaan pitäjään tai vaikka Italiaan Merkittävä muutos on myös se, että suoraveloitukset nykymuodossaan jäävät suomalaisilta pankeilta pois käytöstä vuoteen Ainakaan paikallisosuuspankeilla, Nordealla, Pohjolaryhmällä ja Aktia- säästöpankeilla ei liene tarkoitusta ottaa käyttöön eurooppalaista suoraveloitusta laskuttajan palveluna vaan se korvataan verkko- ja E- laskuilla. SEPA:sta tulee olemaan hyötyä varsinkin euroalueella kansainvälistä toimintaa harjoittaville yrityksille. Niiden maksuliikenne yksinkertaistuu ja se helpottaa yritysten toimintaa. Suupohjan Osuuspankin asiantuntijat ovat konsultoineet monien yritysten kanssa SEPA:an liittyvistä kysymyksistä ja muutoksista. Olemme keskustelleet näistä seikoista eri yritysten kanssa lähes päivittäin ja hyvä niin. Yhdessähän tätä asiaa tehdään ja tarkoitus on saada kaikille yrityksille toimivimmat järjestelmät

5 Mainosvarikko sopivasti erilainen logo YRITYSMAAILMA 5 Mainosvarikko ei kaihda vaativia hankkeita, sellaisten tekemisessä olemme parhaimmillamme. Meillä on paljon suunnitteluosaamista, kokemusta erilaisten mainosten näyttävästä toteuttamisesta ja taitoa tehdä tavanomaisesta poikkeaviakin ratkaisuja, kun asiakkaat niin haluavat, kertoo toimitusjohtaja Jussi Alasalmi. Monipuolinen mainostalo Seinäjoella Seinäjoella toimiva Mainosvarikko on monipuolinen mainostalo, joka suunnittelee ja valmistaa mm. mainoksia, teippauksia, kylttejä ja muita mainostuotteita. Ajoneuvojen mainosteippaukset ovat tällä hetkellä yrityksen vahvin toimiala. Teemme paljon myös erilaisia kylttejä, kilpiä, ikkunateippauksia ja valomainoksia ja suunnittelemme erilaisia logoja ja liikemerkkejä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaat saavat Mainosvarikolta myös tarvitsemansa mainosmateriaalin: mm. käyntikortit, autoteippaukset, valomainokset, ikkunateippaukset, bannerit, roll up-telineet ja asustepainatukset. Asiakaskuntaan kuuluu pääasiassa eteläpohjalaisia yrityksiä eri toimialoilta ja myös julkisen hallinnon yksikköjä. Viime aikoina olen toteuttanut esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalle paikallisliikenteen linja-auton teippauksen, joka on mittavin yksittäinen toteuttamani työ. Tällä hetkellä meneillään on Seinäjoen kaupungille opastekilpien valmistaminen. Niitä tehdään kaupungin teollisuusalueille ympäri kaupunkia 120 kappaletta. Mainosvarikko investoi nykyaikaisiin laitteisiin Mainosvarikolla on käytössään moderni ja monipuolinen kone- ja laitekanta, johon kuuluu mm. kaksi suurkuvatulostinta, teippitulostimia, leikkureita sekä asianmukaiset tietotekniikkalaitteet. Yritys on investoinut tänä Ajoneuvojen mainosteippaukset ovat Mainosvarikon vahva osaamisala. vuonna uuteen laserkaivertimeen. Laitteeseen mahtuu 600 x 400 millimetrinen levy ja se soveltuu hyvin esimerkiksi ovikilpien, nimi- ja numerokylttien, irtokirjaimien ja muiden pienempien mainostuotteiden valmistamiseen eri materiaaleista. Laitteella voi kaivertaa myös peilejä ja laseja. Laserkaiverrin laajentaa Mainosvarikon palvelutarjontaa entisestään. Tällaista palvelua muilla yrityksillä ei Seinäjoella ole. Näkyvät ja tyylikkäästi toteutetut työt ovat Mainosvarikon käyntikortti Suurkuvatulosteilla saa aikaan näyttävää jälkeä. Hyvin tehty työ: näkyvät ja tyylikkäästi toteutetut mainokset ovat Mainosvarikon paras käyntikortti. Asiakkaat arvostavat suunnitteluosaamista, vahvaa graafista näkemystä ja kykyä hakea ja toteuttaa asiakkaan yritysilmeen mukaisia mainoksia. Teippausten ja muidenkin mainosmateriaalien valmistaminen on ammattilaisten työtä. Ammattilaisella pitää olla silmää, näkemystä, materiaalien tuntemusta ja käden taitoja. Pitää olla silmää, visuaalista näkemystä ja myös raa an työn tekemisen intoa. Mainosvarikko osallistuu myös mainostuotteiden suunnitteluprosessiin, mikäli asiakkaat niin haluavat. Asiakas voi tuoda meille toiveensa ja ideansa ja sanoa, että näistä pitäisi saada jotain aikaiseksi ja niistähän saadaan. Yleensä keskustelemme asiakkaan kanssa mainoksen tarkoituksesta ja tyylistä, sitten teen muutaman vedoksen asiakkaan tarkasteltavaksi ja etsimme yhdessä sopivimman. Varsinainen valmistusprosessi lähtee liikkeelle sitten kun asiakas on suunnitelman hyväksynyt. Hyvä mainos on tehokas ja selkeä Jussi Alasalmi on myös laatinut yrityksen Internet-sivuille Mainostajan oppaan, jossa Alasalmi Graphix.on erikoistunut autojen ja moottoripyörien erikoismaalauksiin. on hyviä vinkkejä ja ohjeita eri mainostyyppien toteuttamiseen. Mainostaessa kannattaa ensisijaisesti pohtia, mikä on toiminnan tarkoitus. Mitä mainoksella myydään ja millaisen kuvan yritys haluaa itsestään antaa. Pyrin suunnittelemaan esimerkiksi autoteippauksen niin, että kun auto tien päällä liikkuu, katsojalle käy selkeästi ja nopeasti ilmi mitä yritys tekee ja miten se omia asiakkaitaan palvelee. Ulkoasultaan toimivin ja paras mainos on mielestäni tehokas, informatiivinen, värikäs, nopeasti omaksuttava, siistin yksinkertainen ja selkeä. Näin saadaan aikaan näyttävä ja tyylikäs vaikutelma. Oli mainos millainen tahansa, siinä täytyy olla tilaa asialle, joka halutaan tuoda esille. Alasalmi Graphix tekee autojen ja moottoripyörien erikoismaalauksia Jussi Alasalmi kertoo aloittaneensa yritystoiminnan autojen ja moottoripyörien erikoismaalauksilla, joita hän tekee edelleen yritysnimellä Alasalmi Graphix. Tarvitsin niissä töissä teippileikkuria ja huomasin ennen pitkää tekeväni autoteippauksia ja erilaisia ikkunateippauksia enemmän kuin erikoismaalauksia. Toki teen erikoismaalauksia edelleen, mutta mainostöistä on tullut yrityksen päätoimiala. Tulevaisuudessa tarkoitukseni on kehittää yrityksen toimintaa myös erikoisratkaisujen suuntaan, esimerkiksi 3D- eli kolmiulotteisten kylttien valmistukseen. Kohokirjaimilla saadaan näyttäviä kylttejä mm. ravintolaympäristöihin. Mainosvarikon palvelut Graafinen suunnittelu Tarrat Mainosteipit ja teippaukset Suurkuvatulosteet Ikkunatummennukset kalvoilla Bannerit Asusteet, painatukset ja brodeeraukset Käyntikortit Mainosjulisteet Lehtimainokset Logojen suunnittelu Kilvet ja kyltit Valomainokset Opasteet Erikoismaalaukset (moottoripyörät, autot, esineet) Tili- ja veropalvelu Top Tilit tarjoaa tasokkaita taloushallinnon palveluja Tili- ja veropalvelu Top Tilit tarjoaa tasokkaita taloushallinnon palveluja eri toimialojen pk-yrityksille. Seinäjoella yli 20 vuotta toimineella tilitoimistolla on lukuisia vakioasiakkaita, joiden joukossa on myös maatalousyrittäjiä. Tili- ja veropalvelu Top Tilit onkin saavuttanut vakaan aseman alallaan. Asiakkaat ovat pääasiassa Seinäjoelta ja lähiympäristöstä, kuten Ylistarosta, Nurmosta ja Perä-Seinäjoelta. Asiakaskunta on ollut varsin pysyvää. Esimerkiksi lopettamisia on onneksi tapahtunut hyvin vähän, kertoo tilitoimistoyrittäjä Lasse Hyvönen. Asiakaskuntaan kuuluu alkutuotannon yrittäjien lisäksi mm. rakennusalan yrityksiä, autokorjaamoja ja vähittäiskauppoja. Isännöintikin kuului aikanaan palveluihin, mutta sittemmin olemme keskittyneet yritysten palvelemiseen, Hyvönen mainitsee. Kaksi ammattilaista Hyvösen lisäksi Tili- ja veropalvelu Top Tilit työllistää toisen taloushallinnon ammattilaisen. Tällä kokoonpanolla on ainakin näillä näkymillä tarkoitus mennä eteenpäin. Koskaan ei tietysti pidä sanoa ei koskaan. Perinteistä ja sähköistä palvelua Tili- ja veropalvelu Top Tilit tarjoaa asiakkailleen niin perinteisiä kuin sähköisiäkin taloushallinnon palveluja. Asiakkaille on melko lailla sama, miten tehdään, kunhan tehdään hyvin. Oman työn helpottamiseksi hyödynnetään tietotekniikkaa niin paljon kuin mahdollista. Se lisää kustannustehokkuutta ja on näin asiakkaidenkin etu, Hyvönen sanoo. Taloushallinnon palvelut kattavat kaikki osa-alueet peruskirjanpidosta konsultointiin. Kuljemme asiakkaan rinnalla yrityksen perustamisesta alkaen niin pitkälle kuin yrittäjä haluaa. Yhteistyökumppaneinamme on tilintarkastustoimistoja ja lakiasiantuntijoita, joten pystymme tarjoamaan laaja-alaisia palveluja. Ja jos asiakas haluaa, tulemme työskentelemään paikan päälle yrityksen tiloihin, Hyvönen selvittää. Ulkoistaminen yleistyy koko ajan Hyvösen mukaan yhä useammat yritykset haluavat ulkoistaa taloushallintonsa joko osittain tai kokonaan. Kirjanpidon lisäksi palkanlaskenta ja laskujen kierrätys annetaan tilitoimiston tehtäväksi. Se on tietysti järkevää, sillä näin yrittäjälle jää enemmän aikaa keskittyä omaan ydintoimintaansa. Muutosten vuosi 2010 Vuosi 2010 on ollut tilitoimistoille tavallista työntäyteisempi. Suurin muutos on verotili, joka otettiin käyttöön vuoden alussa. Siinä on ollut omat ongelmansa, eikä asia ole ollut valmis verottajankaan puolella. Lisätyötä teettivät myös kesällä voimaan tulleet arvonlisäverokantojen muutokset, Hyvönen mainitsee. Uudetkin asiakkaat tervetulleita Vaikka Tili- ja veropalvelu Top Tilillä on vankka vakioasiakaskunta, uudetkin asiakkaat ovat tervetulleita. Harvoin sanomme, ettemme ehdi, joten kannattaa tulla tutustumaan. Toimistomme sijaitsee keskeisellä paikalla Seinäjoella Puskantiellä, joten tänne on helppo tulla asioimaan, Lasse Hyvönen toteaa. Yhteys/lisätiedot: Tili- ja veropalvelu Top Tilit Puskantie 14 a Seinäjoki Puh / Lasse Hyvönen lasse.hyvonen@netikka.fi

6 6 YRITYSMAAILMA Suupohjan ammatti-instituutti on alueen elinkeinoelämän yhteistyökumppani Suupohjan ammatti-instituutti tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Kontaktit alueen elinkeinoelämään ovat vahvat; yhteistyö on luonut käytäntöjä, jotka vievät koulutuksen kehittämistä eteenpäin. Yhteistyön kautta olemme jatkuvasti selvillä siitä millaisia valmiuksia ja osaamista työelämässä tarvitaan. Pystymme reagoimaan nopeasti yritysten muuttuviin koulutustarpeisiin ja kehittämään koulutusta yritysten tarpeita vastaaviksi. Työnantajat ja opiskelijat ovat meille yhtä tärkeitä asiakkaita. Tehtävämme on antaa opiskelijoille sellaiset valmiudet, että he hyvin työmarkkinoille sijoittuvat ja töissään pärjäävät, toteaa rehtori Matti Voutilainen. Yhteistyön keskeinen muoto on työssäoppiminen. Suurin osa opiskelijoitamme suorittaa työssäoppimisjaksonsa Suupohjan alueen yrityksissä, jotka ovat kiinnostuneet tällaisesta yhteistyöstä. Ne ovat suhtautuneet opiskelijoihimme myönteisesti ja ottaneet heidät hyvin vastaan: ammatti-instituuttia pidetään alueen yritystoiminnan voimavarana. Ammattiopiston kannalta yhteistyö on hedelmällistä, koska sen kautta tunnemme paremmin työelämän käytännöt ja yritysten tarpeet ja voimme ottaa ne opetuksessamme ja sen kehittämisessä huomioon. Opiskelijamme ovat olleet innoissaan siitä, että pääsevät tutustumaan konkreettisesti tuleviin tehtäviinsä ja yritysten työskentelytapoihin jo opiskeluaikanaan. Kolmen oppilaitoksen kokonaisuus Kauhajoella toimiva Suupohjan ammatti-instituutti on kolmen oppilaitoksen kokonaisuus, johon kuuluvat ammattioppilaitos, kauppaoppilaitos ja maatalousoppilaitos. Lisäksi ammatti-instituutissa toimii monipuolinen aikuiskoulutusosasto, joka huolehtii oppisopimuskoulutuksesta ja erilaisista aikuiskoulutuksista. Oppilaitoksissa on yhteensä yli 700 nuoriso-opiskelijaa ja reilut sata aikuisopiskelijaa. Matti Voutilainen toteaa, että kiinnostus ammatillista koulutusta kohtaan on lisääntymässä ja hakijamäärät ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti Nuoriso-opiskelijamme tulevat enimmäkseen Suupohjan koulutuskuntayhtymän kahdeksan jäsenkunnan alueelta eli Isojoelta, Karijoelta, Kaskisilta, Kauhajoelta, Kristiinankaupungista, Kurikasta, Närpiöstä ja Teuvalta ja lisäksi jonkin verran rannikkoseudun ruotsinkielisistä kunnista. Lisäksi meillä on viitisenkymmentä ulkomaista opiskelijaa. Kauppaoppilaitoksessa koulutetaan merkonomeja, datanomeja ja mediaassistentteja Ammatti-instituutin kauppaoppilaitoksessa koulutetaan merkonomeja, datanomeja ja media-assistentteja. Merkonomikoulutus tuottaa perusammattilaisia kaikille yritystoiminnan alueille ja aloille, erityisesti kaupan, markkinoinnin, asiakaspalvelun ja toimistotyön erilaisiin tehtäviin. Datanomikoulutus valmistaa tietotekniikan moniosaajia mihin tahansa yrityksiin ja yhteisöihin, joissa atk-laitteilla on merkittävä osuus. Media-assistenttikoulutus tuottaa audiovisuaalisen viestinnän taitajia valon, digitaalisen kuvan ja äänen elementtejä Sertifioitua laatua. ja laitteita käyttäen. media-assiatentit tekevät esimerkiksi kuvia, artikkeleita, esitteitä, julisteita, videotuotteita, mainoksia, radioohjelmia tai Internet-sivuja. Jokaiselle linjalle on viime vuosina ollut runsaasti hakijoita. Monipuolinen ammattiopisto kehittää käytännöllistä koulutusta Ammattioppilaitos toimii nykyaikaisissa tiloissa ja on varustettu ajan vaatimusten mukaisilla opetusvälineillä. Ammattioppilaitoksesta voi valmistua ajoneuvoasentajaksi, automaatioasentajaksi, elektroniikka-asentajaksi, koneenasentajaksi, levyseppä-hitsaajaksi, parturi-kampaajaksi, puusepäksi, kokiksi, talonrakentajaksi ja piharakentajaksi. Erityisesti ammattioppilaitoksen metalli-, koneistus- ja hitsausosastot palvelevat hyvin alueen elinkeinoelämää. Suupohjan alueella nämä alat työllistävät paljon ammattilaisia; esimerkiksi Suomen kuljetinjärjestelmistä täällä tehdään lähes puolet ja logistiikkateollisuutta on muutenkin runsaasti. Metallialan osaajilla on erittäin hyvät työllistymisnäkymät. Sähkölinjalla koulutetaan sekä vahvasähköä että automaatiota erityisesti logistiikkateollisuutta varten. Hakijamäärällä mitaten suosituin linjamme on parturi-kampaajakoulutus, jonne hakeutuu runsaasti opiskelijoita joka vuosi. Kokkikoulutusta varten oppilaitoksessa on oma harjoitusravintola, joka on päivittäin auki yleisöllekin Ammattioppilaitoksen rakennuslinja kiinnostaa opiskelijoita ja olemme kehittäneet koulutusta käytännönläheiseen suuntaan: olemme ryhtyneet rakentamaan harjoitustöinä rivitaloja Kauhajoen vuokratalosäätiölle. Nykyään meneillään on 16 asunnon rivitalokohde, joka valmistuu ensi kesänä ja olemme käyneet keskusteluja samanlaisen rivitalon aloittamisesta ensi syksynä. Näin voimme tarjota entistä parempaa koulutusta talonrakentajan perustutkintoa suorittaville opiskelijoillemme. He pääsevät oikeisiin töihin jo opiskeluaikanaan. Talojen rakentamisesta ja niiden laadusta vastaavat oppilaitoksen opettajat ja vastaava työnjohtaja. Tällaisesta Suomessa melko harvinaisesta toimintamallista on erittäin myönteisiä kokemuksia; opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, koska kohtuullisen suurella työmaalla jokainen pääsee tekemään koko ajan jotakin ja tutustumaan rakennusalan eri tehtäviin kädestä pitäen. Sähköosastomme opiskelijat tekevät rivitaloihin kaikki sähkötyöt, joten tällaiset hankkeet palvelevat myös heidän koulutustaan. Perinteikäs maatalousoppilaitos seuraa aikaansa 90 vuotta toiminut maatalousoppilaitos sijaitsee Kauhajoen kaupungin keskustan tuntumassa, joen rannalla. Opetuksessa tärkeitä painopisteitä ovat kestävä kehitys, luonnonarvojen vaaliminen ja kotimaisen ruoan tuottaminen. Työtä tehdään koulun luokkien lisäksi opetusmaatilan pelloilla, metsissä, työpajoissa ja eläinten parissa. Oppilaitos seuraa aikaansa ja kehittää opetustaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Monipuolinen joukko alan yrityksiä toimii tärkeänä osana opiskeluympäristöä työssäoppimispaikkoina. Maatalousoppilaitoksessa koulutetaan enimmäkseen maatalousyrittäjiä ja myös maatalouslomittajia. Suupohjan alue on vahvaa maatalousseutua ja maaseutuyrittäjiä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Maatalousoppilaitoksen koulutusta on viime vuosina laajennettu niin, että siihen sisältyy myös pieneläimiin liittyvää opetusta. Pieneläinten hoitajat perehtyvät esimerkiksi lemmikkieläinten ja hevosten hoitamiseen. Linja on ollut erittäin suosittu. Viime syksynä maatalousoppilaitoksessa aloitettiin aikuiskoulutuksena piharakentajien koulutus. Media-assistentit ovat audiovisuaalisen viestinnän taitajia. kolmessa vuodessa on mahdollisuus suorittaa sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Opiskelijoistamme valitsee kaksoistutkinnon. Lukio sijaitsee lähietäisyydellä instituutista, joten opintojen yhdistäminen on vaivatonta. Kaksoistutkinnon suorittaminen on varsin vaativa suoritus, mutta toisaalta se antaa erinomaisen pohjan jatko-opintoihin ja työelämään. Ammatillisen osaamisen lisäksi opiskelijoilla on kielitaitoa ja muita yleissivistäviä tietoja sekä näkemystä siitä, mitä kunkin alan jatko-opinnot edellyttävät. Tällaisia taitoja arvostetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Monipuolinen ja joustava aikuiskouluttaja Suupohjan ammatti-instituutti on myös monipuolinen ja joustava aikuiskouluttaja, joka järjestää koulutuksia alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Ammattiopistossa on noin sata aikuisopiskelijaa, joille järjestetään ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutus tarjoaa nykyään hyvin monipuolisia mahdollisuuksia kehittää ihmisten osaamista ja ammattitaitoa; sen avulla voi hankkia tutkinnon, päivittää ammattitaitoa ja nostaa osaamisen laatua ja tasoa tai hankkia uuden ammatin, toteaa matti Voutilainen. Kiinnostus aikuiskoulutusta kohtaan tuntuu koko ajan lisääntyvän. Ihmiset haluavat kehittää ammattitaitoaan ja varmistaa työmarkkinakelpoisuutensa tulevaisuudessakin. Myös työnantajat tukevat nykyään kouluttautumista. Ajat ovat muuttuneet; kertaalleen hankitulla ammattitaidolla ei välttämättä pärjää koko työuran ajan, osaamista pitää kouluttautumalla päivittää ja aikuiskoulutuksen eri muodot tarjoavat siihen hyvät mahdollisuudet. Laatu- ja ympäristöasioiden edelläkävijä Suupohjan ammatti-instituutissa panostetaan erityisesti laatu- ja ympäristöasioihin. Oppilaitos onkin saanut Det Norske Veritas -säätiön myöntämän laatu- ja ympäristösertifikaatin Olemme edelläkävijöiden joukossa koko maassa siinä, että meillä on nyt sertifioitu nämä kaksi tärkeää osa-aluetta. Ensi vuoden aikana otetaan käyttöön myös sertifioitu turvallisuusjärjestelmä. Tällaisia järjestelmiä on Suomessa hyvin harvoilla ammatillisilla oppilaitoksilla. Sertifiointityö on oppilaitoksen sisäisen kehittämisen väline, jolla voidaan sekä jämäköittää että joustavoittaa ammatti-instituutin toimintaa. Opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneidemme suuntaan sertifikaatti takaa, että instituutin opetus- ja muu toiminta on korkealla tasolla ja suhtaudumme kehitystyöhön vakavasti. Vuoden 2010 joulukuussa siirrytään uuteen ISO 9001:2008 järjestelmään, jonka valitsimme siksi, että merkittävällä osalla alueen yrityksistä on käytössään sellainen. On hyvä, että toimimme samojen järjestelmien pohjalta kuin ne yritykset, joihin opiskelijamme menevät töihin. Tavoitteena se, että työelämään hakeutuvilla oppilailla on jo valmiina kosketus sertifiointijärjestelmien vaatimuksiin, Matti Voutilainen toteaa. Kaksoistutkinnosta vahva pohja jatko-opintoihin ja työelämään Suupohjan ammatti-instituutti on aloittanut rivitalojen rakentamisen omana työnä. Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksissa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon, jossa Suupohjan ammatti-instituutissa on nyt mahdollisuus opiskella myös piharakentajaksi.

7 Kuljetusliike K. Heikkilä Oy:llä pitkät ja vahvat perinteet Pohjanmaalla Kuljetusliike K.Heikkilä Oy:n juuret ulottuvat 50 vuoden taakse. Kauko Heikkilä aloitti erilaisten maitotuotteiden jakelun Seinäjoella jo vuonna Työnantajana oli tuolloin Seinäjoen Seudun Osuusmeijeri. Kuljetukset lisääntyivät pikku hiljaa ja Kauko Heikkilä katsoi parhaimmaksi siirtyä yksityisyrittäjäksi Ammattimiehenä maine kiiri ja kuljetukset laajentuivat myös muille aloille ja edessä oli jälleen yrityksen laajentuminen ja osakeyhtiön perustaminen. Yrityksestä tuli perheyritys, johon kuuluivat Kauko Heikkilän lisäksi vaimo Kerttu, veljekset Kari Heikkilä, Kyösti Heikkilä, Jari Heikkilä ja tytär Marja- YRITYSMAAILMA 7 Leena Nurmela. Yhtiön nykyiset vetäjät Kyösti Heikkilä, Kari Heikkilä,Marja-Leena Nurmela ja Jari Heikkilä omaavat täten jo vuosikymmenien kokemuksen kuljetusalalta. Tänä päivänä Kuljetusliike K.HEIKKILÄ OY on pitkälti elintarvikekuljetuksiin, sopimuskuljetuksiin erikoistunut kuljetusliike. Nyt syyskuussa v 2010 valmistuivat uudet toimitilat, halli, toimistotilat ja sosiaalitilat kuljettajille Seinäjoen uudelle teollisuusalueelle Kapernaumiin. Osoite on Trukkiväylä 6. Entiset tilat Seinäjoen Alakylässä ehtivät palvella yritystä runsaat 30 vuotta. Toimialue laajenee Toimialueenamme on tällä hetkellä Oulu Jyväskylä Vaasa - länsirannikko. Haemme maitotuotteita Oulusta ja Jyväskylästä ja jaamme niitä pitkin Pohjanmaata. Yhtiö on panostanut voimakkaasti nykyaikaiseen kuljetuskalustoon. Yhdistelmäajoneuvot on varustettu pakaste- ja kylmäkoreilla, jotka ovat puolestaan varustettu kylmäkonelaitteilla, joissa jatkuva lämpötilaseuranta elintarvikkeille. Automme ovat liikkeellä yötä päivää ja oikeastaan joulu- ja juhannuspäivä ovat meille vapaapäiviä, konttorinhoitajana toimiva Marja-Leena Nurmela kertoi. Vahvuuksia on paljon Marja-Leena Nurmela pitää yrityksen yhtenä tärkeimmistä vahvuutena pitkää kokemusta. Totta kai luotettavuus, täsmällisyys ja aikataulutukset tällä alalla ovat ehdottoman tärkeitä. Olemme saaneetkin kolmena vuonna peräkkäin Valion vuoden liikennöitsijänä kunniamaininnan ja siitä sitten itsellemme ison pokaalin. Tämä kunnianosoitus varmaan on osoituksena toimintatavoistamme, kun se tuli vielä yhdessä Valiolta ja kauppiailta, Marja-Leena Nurmela totesi. Henkilöstöä jo toista kymmentä Etelä-Pohjanmaan Katsastus Oy aloitti toimintansa viime keväänä yksityinen, kotimainen, juurevasti eteläpohjalainen katsastustalo Yhdistelmäajoneuvokuljettajia yhtiössä työskentelee tällä hetkellä 11 vierasta henkilöä. Lisäksi meitä omistajia on aktiivisesti yrityksen palveluksessa minä, Kyösti ja Kari. Kyösti toimii toimitusjohtajan tittelillä ja Kari hoitaa kuljetuspuolen. Olemme mukana tasavertaisin osuuksin yrityksessä. Kolmas sukupolvikin on jo astumassa remmiin. Oma poikani ja Karin poika ja Jarin poika ovat jo astuneet yrityksen palvelukseen. Lisäksi käytämme tarvittaessa kesälomittajia. Kuljettajat käyvät ammattipätevyysdirektiivin mukaista jatkokoulutusohjelmaa Seinäjoen Valiolla vuosittain, Marja-Leena Nurmela kertoi. Henkilöstö on valikoitunut meille hyvin. Heihin voi luottaa ja ovat ammattilaisia alallaan, Nurmela kehaisi. Omia haasteita tuo muun muassa Eu Haastavaa on ollut EU:sta tullut työ- ja lepoaikalakisäädäntö. Se vaatii kuljetusten järjestäjältä paljon. Sakkojärjestelmä on myös puhuttanut, kuljetusala on toivonut pisteytysjärjestelmää ja varoitusten lisäämisen käyttöönottoa. Tarvitsisimme joustavampia säännöksiä jotka soveltuisivat paremmin Suomen olosuhteisiin. Kaikki kohoavat kustannukset, polttoaineen hinnan nousut, energiavero, työvoimakustannusten kohoaminen kuuluvat kuljetusalan arkeen. Niiden kanssa painitaan ja olemme selviytyneet niistä, Marja-Leena Nurmela kertoi. Etelä-Pohjanmaan Katsastus Oy on yksityinen, kotimainen, palveleva ja juurevasti eteläpohjalainen katsastusasema. Täyden palvelun katsastustalo tarjoa kaikki katsastukset mopoista vaarallisiin täysperävaunurekkoihin saakka. Yritys palvelee myös rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksissa, huolehtii ajoneuvojen rekisteröinneissä ja välittää kaikkien yhtiöiden vakuutuksia. Toiminta käynnistynyt vilkkaasti Varastotie 11:ssä Maaliskuun 29. toimintansa aloittanut Etelä-Pohjanmaan Katsastus toimii Seinäjoella Varastotie 11:ssä, keskustan tuntumassa ja vilkkaalla liikepaikalla, johon on tulossa kaksi uutta kauppakeskusta. Toiminta on lähtenyt myönteisesti liikkeelle. Asiakkaat ovat löytäneet yrityksen ja olleet palveluihimme tyytyväisiä. Tällaiselle katsastusasemalle on ollut hyvä tilaus: olemme katsastaneet jo lähes henkilö- ja pakettiautoa. Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan yksityisyritteliäisyyttä, kotimaisuutta, palvelujen saatavuutta ja kilpailukykyisiä hintoja. Niitä me asiakkaillemme tarjoamme. Olemme Etelä-Pohjanmaan edullisimpia katsastusasemia ja teemme hyvää työtä liikenneturvallisuuden ja ympäristön puolesta. Monille asiakkaillemme on tärkeää myös se, että veroeurot jäävät kehittämään omaa maakuntaa, kertoo toimitusjohtaja Aila Kivimäki. Tuore yritys -sadan vuoden kokemus Etelä-Pohjanmaan Katsastuksen tilat on suunniteltu ja rakennettu tehokkaaseen katsastuskäyttöön. Yrityksellä on käytössään uudet nykyaikaiset katsastus- ja testauslaitteistot, joilla voi katsastaa sekä kevyttä että raskasta autokalustoa. Raskaan kaluston kuilu on 21 metriä pitkä ja kevyen kaluston hallissa on kolme nosturia, joista yksi soveltuu erinomaisesti akseliväliltään pitempien ajoneuvojen katsastukseen. Asiakaskuntaan kuuluu yksityisiä asiakkaita, ammattiautoilijoita, autoliikkeitä, huoltokorjaamoja, kuljetusliikkeitä ja muita yritysasiakkaita. Katsastusasemalla on seinäjokelaisten lisäksi paljon asiakkaita maakunnasta ja Vaasastakin. Yritys on tuore, mutta sillä on runsaasti katsastuskokemusta. Tällä hetkellä meillä työskentelee yhdeksän ammattilaista, jotka ovat työskennelleet alalla yli sata vuotta. Tunnemme asiakkaamme ja asiakkaat tuntevat meidät. Heidän on tänne miellyttävä tulla, koska vastassa ovat tutut ihmiset. Toiminnan laadukkuus on toimintamme kulmakivi. Nykyasiakkaat ovat vaativia ja asiantuntevia. He arvostavat liikenneturvallisuutta, edellyttävät katsastusasemalta luotettavaa toimintaa ja haluavat pitää ajoneuvonsa hyvässä kunnossa. Täyttä asiakaspalvelua Aila Kivimäki kertoo, et- Tällaiselle katsastusasemalle on ollut hyvä tilaus: Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan yksityisyritteliäisyyttä, kotimaisuutta, palvelujen saatavuutta ja kilpailukykyisiä hintoja. Niitä me asiakkaillemme tarjoamme. Olemme Etelä-Pohjanmaan edullisimpia katsastusasemia ja teemme hyvää työtä liikenneturvallisuuden ja ympäristön puolesta, kertoo toimitusjohtaja Aila Kivimäki. Etelä-Pohjanmaan Katsastuksen tilat on suunniteltu ja rakennettu tehokkaaseen katsastuskäyttöön. Yrityksellä on käytössään uudet nykyaikaiset katsastus- ja testauslaitteistot, joilla voi katsastaa sekä kevyttä että raskasta autokalustoa. Maaliskuun 29. toimintansa aloittanut Etelä-Pohjanmaan Katsastus palvelee asiakkaitaan Seinäjoella Varastotie 11:ssä. Yritys on tuore, mutta sillä on runsaasti katsastuskokemusta. Katsastusasemalla työskentelee yhdeksän ammattilaista, jotka ovat työskennelleet alalla yli sata vuotta. tä Etelä-Pohjanmaan Katsastus panostaa erityisesti asiakaspalveluun ja asioimisen helppouteen ja nopeuteen. Katsastukseen voi tulla ilman ajanvarausta tai varata katsastusajan yrityksen Internet-sivuilta Asiakas ilmoittautuu toimistossa, jonka jälkeen hän voi vapaasti jäädä kahvittelemaan tai lukemaan päivän lehtiä. Katsastaja ottaa auton katsastukseen, ajaa sen halliin ja omistaja voi toimistosta seurata auton etenemistä. Etelä-Pohjanmaan Katsastus tarjoaa asiakkailleen täydet palvelut: he saavat katsastuksesta suullisen ja kirjallisen palautteen, joista selviävät ajoneuvon kunto sekä mahdollisesti huoltoa tai korjausta vaativat viat. Kirjallinen palaute on osoittautunut hyödylliseksi, koska asioihin voi palata kotonaankin. Katsastajamme keskustelevat myös seikoista, joihin autoilijan kannattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Jos auto katsastuksessa hylätään, asiakkailla on kuukausi aikaa korjata viat eikä jälkitarkastusmaksua peritä: se sisältyy määräaikaiskatsastuksen hintaan. Suomessa ja se on tosi poikkeava käytäntö, ja asiakkaillemme merkittävä alennus.

8 8 YRITYSMAAILMA Kas-Telineet Oy:llä kovat tavoitteet -uusi sukupolvi ottaa vastuun Kas-Telineurakointi Oy kuten koko Kas-konserni on Pertti Rantakosken aikaansaannos. Olin töissä Kaskisissa sellutehtaassa ja mietiskelin, kun aina taloon tulee ulkopuolelta telinetöihin ihmisiä. Kysyin itseltäni, miksi? Tästä se alkoi telineurakointi ensin paikkakunnan sellutehtaalla ja sitten sana levisi edustajien ja muitten kautta muillekin alan tehtaille, Pertti Rantakoski kertoi yrityksensä alkumetreistä. Yritys perustettiin vuonna KAS-Telineet on toimittanut nyt telineitä voimalaitoksille, massa- ja paperitehtaille yli 20 vuotta. Metsä-Botnia on ollut yksi meidän tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Yrityksen liikevaihto on ollut 3-4 miljoonaa, mutta viime vuonna tulos puolittui sellutehtaan alasajon myötä, Pertti Rantakoski totesi. Sukupolven vaihdos ollut käynnissä Pertti Rantakosken pojat Kari ja Kasper ovat ottamassa nyt vastuun isältään. Kyllähän ne pojat ovat oppineet tämän työn kantapään kautta. Yrittäjän arki on varmasti pojille selvä. Kyllä se vain isännän pitää lähteä vaikka viikonloppuna, jos tilaus on luvattu. Meille onkin ollut oikein huoneen taulu aikataulujen pitäminen. Niistä emme halua tinkiä, Pertti Rantakoski sanoi. Molemmat veljekset ovat olleet välillä muuallakin töissä. Kari kouluttautui tietokoneinsinööriksi ja Kasper on itse oppinut ammattimies tällä alalla. Kyllä sitä on jouduttu töitä paiskimaan kaikki neljä veljestä jo nuoresta pitäen, joten homma on tiedossa, Kari Rantakoski, jolla on vielä parin vuoden projekti Malesiassa, vannoi. Viime vuosi hiljaisempaa Sellutehtaan loppuminen täältä hiljensi meidänkin tuotannon. Liikevaihto puolittui, mutta uutta nousua kohti olaan menossa. Nyt ainakin varastorakennus on tyhjä ja sehän tietää sitä, että kauppa on käynyt, Pertti Rantakoski naurahti. Toisaalta. jos se olisi täynnä rahaa, asiat olisivat vieläkin paremmin, eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja jatkoi. Ammattitaitoinen hyvä ja luotettava miehistö Pertti Rantakoski kehuu 18 hengen miehistöään, joka on tiukkoinakin aikoina pystynyt venymään. Miehistö on luotettavaa ja se takaa laadun. Hinnalla emme ole koskaan kilpailleet vaan työllä. Markkina-alueemme on koko Suomi, mutta meillä on työmaita myös Ruotsin puolella, Pertti Rantakoski kertoi. Samaa tyyliä aikoo jatkaa veljesparikin. Vastuuta tullaan antamaan työntekijöille, Kari Rantakoski totesi. uusia suunnitelmia Yrityksen tärkeimmistä painopisteistä on ollut nopeat toimitukset ja asiakkaidemme mielestä me ollaan onnistuttu siinä erinomaisesti. Tätä varten meillä on suunnitelmissa uusien toimipisteiden perustaminen. Vaasa, Seinäjoki. Pori ja Tampere tulevat ainakin aluksi toimipisteiksemme. Tällä tavalla pystymme miehittämään paremmin toimipisteemme ja olemaan paikallisia yrityksiä ja työllistetään paikallista työvoimaa. Kari Rantakoski kertoi. Toistaiseksi Kas-Telineet pysyvät Suomessa, vaikka joitakin projekteja on ollut Ruotsinkin puolelle. Ne ovat olleet yksittäisiä vierailuja. Kari Rantakoski totesi, että Kas-Telineet, jota nimeä he nyt käyttävät tulee pysymään pääosin massa-, paperi- ja voimalaitosteollisuuden palveluksessa, mutta tavoite on kova. Neljän vuoden kuluttua yrityksemme on tarkoitus työllistää Suomessa sata henkilöä, johon pyrimme kannattavuudenkin uhalla ainakin alkumetreillä, Kari Rantakoski totesi. Kuntoarvio ajan tasalla 41 prosentilla taloyhtiöistä Kuntoarvio on ajan tasalla Uudellamaalla 58 prosentilla taloyhtiöistä, muualla Suomessa vain joka kolmannella yhtiöllä. Kuntoarvion tekeminen on nyt ajankohtaista, kun taloyhtiöt valmistelevat uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimia viiden vuoden korjaustarveselvityksiä. - Korjaustarveselvitystä ei voi tehdä ilman kuntoarviota tai muita asiantuntijaselvityksiä, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Kehitettävää on myös kuntoarvioiden laadussa, sillä vain reilu kolmannes isännöitsijöistä on selkeästi tyytyväisiä kuntoarvioihin. Kuntoarvioihin tyytymättömiä on 15 prosenttia isännöitsijöistä. Puolet isännöitsijöistä suhtautuu kuntoarvioihin neutraalisti tai ei osaa arvioida niitä. 61 prosenttia isännöitsijöistä kertoo kuntoarvioiden hintojen nousseen selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistön kunnon arviointiin liittyviä palveluita on isännöitsijöiden mielestä saatavilla varsin hyvin. Vain joka kymmenes isännöitsijä arvioi, että palveluiden saatavuus on heikko. Puolet isännöitsijöistä ennustaa, että kuntoarvioiden laadintapalveluita tulee lisää. Muualla maassa tosin uskotaan palveluiden lisääntymiseen selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla. Energiapalvelut harvalla käytössä Energiakatselmuksen on toteuttanut 14 prosenttia taloyhtiöistä ja erillisen energiatodistuksen on laatinut 16 prosenttia yhtiöistä. Merkittävä osa isännöitsijöistä ei osaa ottaa näiden palveluiden laatuun lainkaan kantaa. - Energia-asioihin panostaminen on taloyhtiöissä vielä harvinaista, Heikkilä kommentoi. Energiakatselmuksiin selvästi tyytymättömiä on 18 prosenttia isännöitsijöistä ja erillisiin energiatodistuksiin tyytymättömiä on 17 prosenttia isännöitsijöistä. Tiedot käyvät ilmi Isännöintiliiton teettämästä kyselystä, johon vastasi 194 isännöitsijää. Kysely tehtiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, osana taloyhtiöiden strategioiden kehityshanketta. Kyselyn toteutti Promenade Research Oy. Asunto-osakeyhtiöt Suomessa asunto-osakeyhtiötä asukasta hallituksen jäsentä isännöitsijää 800 isännöintiyritystä Lisätiedot Raportti kyselyn tuloksista Isännöintiliitto, toimitusjohtaja Tero Heikkilä, puh Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Isännöintiliitossa on mukana Tero Heikkilä. 300 isännöintiyritystä ja 22 yhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli miljoona suomalaista.

9 YRITYSMAAILMA 9 Insinööritoimisto EIMEN Oy Luotettavaa tietoa rakennuksen tiiviydestä ja lämmönvuotokohdista Rakennusten tiiviys on yksi olennaisimmista energiatehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lämpökamera- ja ilmanpitävyysmittauksilla saadaan todennettua tietoa siitä, lämmitetäänkö talossa harakoille vai ihmisille. Mittauksilla voidaan selvittää energian säästömahdollisuudet ja myös asumisviihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja, kuten vedon poistaminen. Kun vuotokohdat tukitaan, ilman laatu pysyy parempana. Mittauksilla voidaan myös edistää kiinteistöjen pitkäjänteistä kunnossapitoa, toteaa Eija Mäntymäki Insinööritoimisto EIMEN Oy:stä. Koskuella toimiva EIMEN Oy on monipuolinen kiinteistöjen energiakysymyksiin erikoistunut insinööritoimisto, jonka toimintaan kuuluvat lämpökamerakuvaukset, ilmanpitävyysmittaukset, kiinteistöjen korjaussuunnitelmat ja laadunvalvonta sekä uusille ja vanhoille rakennuksille. Myös energianeuvonta- ja konsultointi kuuluvat olennaisena osana EIMEN Oy:n työhön. Tulevaisuudessa tavoitteeni on kehittää myös rakennusten kuntotarkastustoimintaa VTT:n sertifioima lämpökuvaaja ja ilmanpitävyysmittaaja Eija Mäntymäki on VTT:n sertifioima lämpökuvaaja ja ilmanpitävyysmittaaja. Tällaisia ammattilaisia on Suomessa vähän. Mäntymäki valmistui viime vuonna Tekniikan ylemmästä insinöörikoulutuksesta ja huomasi ettei lämpökamerakuvaajaa opinnäytetyöhön tarvittavia mittauksia varten tahtonut löytyä mistään. Sertifioituja lämpökamerakuvaajia tällä hetkellä on Suomessa 70 ja sertifioituja ilmanpitävyysmittaajia vain kymmenkunta. Ajattelin, että tällaisille sertifioiduille tutkimuksille saattaisi olla tarvetta. EIMEN Oy käyttää mittauksissa korkeatasoisia SFS-standardien mukaisia laitteita: Flir B200-lämpökameraa ja Minneapolis Blower Door ilmanpitävyysmittauslaitteistoa. Lämpökamerakuvaus on monipuolinen tutkimusmenetelmä Lämpökamerakuvaus on pintoja rikkomaton rakennusten laadun ja kunnonarviointimenetelmä, jota voidaan käyttää tutkimusmenetelmänä niin uudisrakennusten laadunvalvontamittauksissa kuin vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissakin. Lämpökameroita käytetään tyypillisimmin rakennusten lämpövuotojen, kosteusvaurioiden, eristevirheiden, ilmavuotojen sekä yleensä rakenteiden kuten putkistojen ja lämpökaapeleiden paikantamiseen. Mäntymäki tekee lämpökuvauksia koko Länsi-Suomen alueella. Asiakkaitani ovat yksityiset asiakkaat ja kiinteistöyhtiöt, joille teen lämpökuvauksia. korjausrakennussuunnitelmia varten. Lämpökameralla voidaan paikantaa rakennevirheet ja vuotokohdat. Esimerkiksi ikkunaremonttien yhteydessä lämpökamerakuvaus on järkevää, koska vuotokohdat saadaan selkeästi esille sekä ikkunoissa että muissa rakenteissa. Talotehtaiden kanssa teen yhteistyössä uusien talojen laatutarkastuksiin liittyviä tutkimuksia. Myös vesivahinkotapauksissa voi käyttää lämpökuvausta, jolloin kosteusvauriot saadaan todettua rakenteita rikkomatta. Jos vanhassa rakennuksessa on lattialämmitys ja sinne pitäisi rakentaa uutta, voidaan vanhat putket paikantaa lämpökameran avulla, luettelee Mäntymäki lämpökamerakuvauksen mahdollisuuksia. Ilmanpitävyyden mittauksia Lämpökamerakuvauksella voidaan paikantaa kiinteistöjen lämpövuotoja. Kuvassa näkyy, kuinka ulos karkaava lämpö sulattaa katolta lumet. Tiiviysmittauksella selvitetään rakennuksen ulkovaipan ja rakenteiden lämpötekninen toimivuus sekä ilmapitävyys, joka vaikuttaa oleellisesti rakennuksen energiatalouteen ja viihtyvyyteen. Rakennuksen vaipan ilmatiiveys mitataan painekokeella, jonka tuloksena saadaan ilmanvuotoluku n50. Tämä luku ilmoittaa kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa paine-eron ollessa 50 Pascalia. Ilmanvuotolukua käytetään laskettaessa rakennuksen energian kulutusta ja se on myös erittäin tärkeä rakennuksen laadun mittari. Ilmanpitävyysmittauksia tehdään esimerkiksi silloin, kun halutaan parantaa kiinteistön energialuokitusta tai etsiä ratkaisuja energiankulutuksen vähentämiseen. Kiinteistöjen energiatehokkuudessa rakenteiden tiiviys on keskeinen tekijä. Kun vuotokohdat paikannetaan ja saadaan korjatuiksi, vanhastakin rakennuksesta saadaan tiivis. Olen tehnyt tällaisia tutkimuksia myös talotehtaiden ilmoitusmenettelymittauksiin: kun tyyppitaloja mittautetaan riittävä määrä, talon tiiviysluku saadaan luokitelluksi oikeaksi. Rakennusmääräysten mukainen tiiviysluku on nykyään neljä. Tutkimuksilla voidaan osoittaa, että talo on parempi. Matalaenergia- ja passiivitaloissa talojen tiiveys pitää aina todentaa mittauksilla. Painekoe ei yksinään paljasta ilmavuotojen sijaintia ja painekokeen yhteydessä onkin suositeltavaa tehdä myös vuotokohtien paikannus lämpökameralla. Eija Mäntymäen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa kiinteistöveroa tullaan helpottamaan tiiviimpien talojen kohdalla, jolloin helpotusta voi hakea esimerkiksi ilmanpitävyysmittauksesta saatavan todistuksen avulla. Kiinteistöveroa koskeva käsittely on vielä kesken, mutta arvelisin sen menevän läpi. Esitetyt verohelpotukset tulisivat olemaan huomattavia. seen liittyviä selvityksiä, joissa yleensä pienilläkin uudistuksilla saa suuria säästöjä aikaiseksi. Apuna voi käyttää myös lämpökameraa. Myös maatilat halutaan saada mukaan Suomen energiansäästökampanjaan, joten on tärkeää selvittää mikä tilan kokonaisenergiankäyttö on ja millaisissa kohteissa saadaan aikaiseksi energian säästöjä. Energian käyttö on osa tuotantokustannuksia, joten selvitysten tekeminen on järkevää. Tutkimuksia käytetään myös rakennusmääräysten valvontaan Eija Mäntymäki toteaa, että jatkuvasti muuttuvien ja energiaasetuksiltaan kiristyvien rakennusmääräysten valvontaan tullaan rakennusalalla käyttämään entistä enemmän lämpökamerakuvausta ja ilmanpitävyysmittauksia. Viimeisin muutos rakennusten energia-asetuksiin saatiin tämän vuoden alusta, jolloin tiiviyslukuvaatimus tiukentui asuintalojen kohdalla neljästä kahteen. Vaatimus koskettaa myös vanhoja rakennuksia aina kun niiden omistaja vaihtuu, tai niihin tehdään laajempia korjauksia. Eija Mäntymäen tietojen mukaan asetukset tulevat seuraavan kerran kiristymään entisestään jälleen noin kahden vuoden kuluttua. Kaikkien uusien rakennusten täytyy täyttää ehdot jo nyt. Joiltakin kohden U-arvojen asetukset voivat vielä tiukentua. Ala muuttuu nopeasti koko ajan ja rakentajan pitäisi olla selvästä vaatimustilanteesta jatkuvasti. Lisä-/Yhteystiedot: Insinööritoimisto Eimen Oy Eija Mäntymäki Riskunperäntie 90, KOSKUE Puh Maatilojen energiasuunnitteluun liittyviä tutkimuksia Ilmasulussa oleva vuoto aiheuttaa kylmävuotoa rakenteisiin. Eija Mäntymäki on myös Maaseutuviraston hyväksymä maatilojen energiasuunnittelija ja hänet on hyväksytty MAVI:n suunnittelijarekisteriin. Tänä vuonna ovat uusina työkohteina tulleet mukaan maatilojen energiasuunnitteluun liittyvät tehtävät. Ne ovat lähinnä maatilojen investointeihin liittyvien suunnitelmien kartoituk- Käytössä oleva ilmanpitävyysluokkien tulostasoluokkien vaatimustaso.

10 10 YRITYSMAAILMA FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry:n vetoomus päättäjille UE-2020 VELVOITE PAKETTI VAUHDIT- TAA BIOENERGIAN KÄYTTÖÄ. Se vaatii kuitenkin vielä kannustavat lisäpanostukset etenkin nuorten metsien energiapuuhun ja kiinteistösektoriin sekä turpeen verottomuutta. FINBIO painottaa, että 70 % energiankulutuksesta on yhä tuontienergiaa. Lisäksi puolet energiastamme on yhä fossiilisia. Hallitus hyväksyi huhtikuussa RES-direktiivin mukaisen Uusiutuvan energian 2020-velvoite-paketin rahoitustarpeineen. Eduskunta myönsi 1.7. kahden lisäydinvoimalayksikön rakentamisluvan ja VM:n 2.7. lausunnolle julkistama hallituksen lakiesitys energiaverotuksen uudistamiseksi samoin kuin lakiesitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. MMM:n valmistelemat lakiesitykset laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamiseksi ja laiksi pienpuun energiatuesta ovat olleet juuri lausuntokierroksella ja tulossa eduskuntaan. UE-velvoitepaketti 2020 pikaisesti käyttöön ja rahoitustarpeet varmennettava budjetteihin Vetoamme, että paketti rahoituselementteineen käynnistetään pikaisesti. Se on toteutuessaan merkittävä valtiovallan poliittinen tahtotilan osoitus uusiutuvan energian velvoiteosuuden saavuttamiseen. Valtaosa uusiutuvien lisäyksestä kohdistuu bioenergiaan ja paketti mahdollistaa toteutuessaan työllisyyden ja yrittäjyyden huomattavan edistämisen ja myös uudenlaisten biojalosteiden ja erilaisten integraatiohyötyjen saamisen markkinoille. Uusi muuttuva sähköntuotannon tuki parantaa voimalaitosten maksukykyä energiapuusta ja hintavakaus lisääntyy. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön tuotannon (CHP) sekä pien-chp:n edistäminen tuotantotuilla on myönteistä. Eduskunnan on varmennettava, että uusiutuvan energian velvoitepaketti pitää valtion talousarvioissa. Seurantajärjestelmän avulla eduskunnan on voitava myös valvoa lisäystavoitteiden toteutumista ja pystyttävä reagoimaan mahdollisiin kiihdyttämistarpeisiin. Energiapuukäyttö vaikeuksissa Vaatii lisäpanostuksia nuoriin metsiin ja ensiharvennuksiin Uusiutuvan energian lisäyksestä 55 % kohdistuu puuenergiaan. Erityisesti uudella oikein kohdistetulla pienpuun energiatukilailla tulee olemaan oleellinen merkitys energiapuun käytön tavoitteellisessa lisäämisessä 25 TWh:iin vuoteen Pienpuuhaketuotannon tavoitteena on noin 5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020, mikä on kolmasosa metsähakkeelle asetetusta 13,5 milj.m3 vuotuistavoitteesta. Energiapuu-kannustimien suuntaaminen nuorten metsien ja ensiharvennuspuuhun turvaa paremmin energialaitosten puupolttoaineiden vakaan saannin ja vähentää nykyisiä ongelmatilanteita puunjalostusteollisuuden markkinasuhdanteista riippuviin sivuvirtoihin. Keskeisenä ongelmana on, ettei nuoren metsän puu tule riittävällä tasolla markkinoille, ja ensiharvennusrästit ovat jo vuosikymmeniä kasvaneet. Lausunnolla olleessa lakiesityksessä myönteistä on energiapuutukien ulottaminen myös hieman suurempirunkoisiin ensiharvennuksiin. Mutta nykyisen Kemeran noin 12 /k-m3 tukitason laskeminen 8,0 /k-m3:iin (lisäksi verolliseksi) ja energiakäyttöön luovutettavan erän minimikoon nosto 20 k-m3:sta 40 k-m3:iin ja tuen alaiselle energiapuuositteelle ehdotettu enimmäiskertymärajoite 50 k-m3/hehtaarille jarruttavat kuitenkin tietoisesti metsäenergian tavoiteltuja määrätavoitteita. FINBIO esittää, että energiaenimmäiskertymärajoitetta ei oteta käyttöön nuorten metsien hoitokohteilla, joissa jäävän puuston rinnankorkeusläpimitta on enintään 16 cm. Tuen rakenne olisi: 1.Jäävän puuston enimmäisrinnankorkeuskeskiläpimitan 16 cm ja sitä pienemmissä kohteissa, voimassa ovat nykyisen Kemeratuen tasoinen tuki, noin 12 /k-m3 sekä nuoren metsän hoidon pinta-alatuki säilytetään nykytasoisena (n. 250 /hehtaari) cm ylittävillä ensiharvennuskohteilla pienpuun energiatuki olisi vähintään 8 /k-m3 ja tukikelpoisen energiapuun määrä voitaisiin näissä kohteissa rajata 50 k-m3 hehtaarilla. Jos lakiesitystä ei korjata rakenteellisesti edellä mainitun ehdotuksen mukaiseksi, FINBIO esittää Pienpuun energiatuki-lakiin seuraavaa: Nuoren metsän pinta-alatuki säilytetään nykykohteilla nykytasoisena. Pienpuun energiatuki säädetään tasolle 11 /k- m3 sekä hehtaarikohtainen tuen alainen enimmäiskertymä säädetään tasoon 80 k-m3/ha. Uudistettavan Kemera-lain tarkoituksena on puuntuotannon edistäminen ja metsien biologisen monimuotoi-suuden turvaaminen ja lakiesityksestä on poistettu energiapuuta koskevat tukiosat. Lakiesityksen sisältö ja tukitoimet ovat metsänhoidollisia tavoitteita tukevia. Siirtymäkauden säännökset tulee kuitenkin kirjata selkeästi lakiin. Niin kauan kuin nykyinen Kemera-laki on voimassa ja EU:n notifioinnit uusien Kemera- ja Pienpuun energiatuki-lakien osalta ovat vahvistamatta, siirtymäsäännökset ja tukimäärärahat tulee varmistaa sellaisiksi, että sovitut energiapuukaupat voidaan saattaa loppuun kaupan solmimishetkellä olevin tukiehdoin (pinta-ala, korjuu- ja haketustuki sekä edellisten toteutusselvitystuet). Kiinteistösektori jäänyt lähes huomiotta 30 % verovähennys hankintapääomaan. Kiinteistöjen lämmityksen vauhdittaminen uusiutuville vaatii valtiovallan tahtotoimia. Mm. pellettitavoite on asetettu minimaaliseksi, 2 TWh vuonna Reaalinen pellettitavoite on 7 TWh (1,5 milj. tonnia pellettiä), mikä vastaa yhteensä noin pienkäyttäjän ja 4000 suurkäyttäjän lämpötarvetta. Todellisena edistävänä ratkaisuna on uusiutuvan energian laitteistojen hankintapääoman vähintään 30 %:n tulovero-vähennys pienkäyttäjillä uudis- ja saneerauskohteissa. Verovähennyksen piiriin pitää saada myös lisälämmityslaitteet kuten pelletti- ja klapitakat, ilmalämpöpumput jne. kuten on käytössä monissa jäsenmaissa. Liikenteessä nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun edistämistä verotusesteiden sijaan RES-direktiivin mukaisten biopolttoaineiden tuotantoon ja liikennekäyttöön yhä kohdistuvat hallinnolliset esteet on poistettava. Energiaverotuslaissa verotusporrastus fossiilisten ja biopolttoaineiden välillä on suurennettava, jotta se vaikuttaa markkinoilla. Myös päästöiltään puhtaimman polttoaineen biokaasun käyttöä on edistettävä kannustavin verotustoimin, eikä päinvastoin mm. esittää kaasuautoille jälleen käyttövoimaveroa. Biokaasun siirrossa voidaan hyödyntää maakaasuputkistoja ja jakelukonsepteja. Lisäksi biokaasun tuotantotukijärjestelmässä tulee toimijoille jättää valinnanvapaus hakeutuvatko he syöttötariffijärjestelmän vai investointitukijärjestelmän piiriin kokoluokasta riippumatta. Myönteistä on, että UE 2020-paketissa esitetään merkittävää tukirahoitusta tavoitellulle kolmelle biodiesel-laitokselle, samoin muutamalle kotimaisiin raakaaineisiin perustuvalle bioetanolilaitokselle. Maataloussektorille myönnetään valmisteveron palautus kevyen polttoöljyn käytöstä. Tämä pitäisi koskea myös biopolttonesteiden veronpalautusta, jos ne laitetaan veronalaisiksi. Myös esim. maa- ja metsätalouden työkonepolttonesteiden veronkorotus tulee kompensoida ammattimaisille koneyrittäjille ja turveurakoitsijoille näille maksettavilla valmisteveron palautuksina. Myönteistä uusiutuvan energian lisäystavoitteille on, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan tukea, joka tekisi puupolttoaineen polttamisen hiilikattiloissa kannattavaksi. Polttoturve on säilytettävä verottomana, se tukee tavoiteltua energiapuun lisäkäyttöä Esitetty turpeen verottaminen lämmöntuotannossa 1,9 / MWh ja veron nostaminen portaittain 3,9 euroon /MWh johtaa moniin negatiivisiin seurannaisvaikutuksiin energiateollisuudessa ja kansantaloudessa. Turpeen porrastettu verotus edellyttää EU-notifiointia, jonka lopputuloksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Mikäli EU ei hyväksy portaittaista turpeen veromallia, vero on välittömästi nostettava ehdotetulle tasolle 3,9 euro/mwh. Turve voidaan pitää kansallisen päätännän piirissä vain, kun sitä ei oteta verotettavien polttoaineiden listalle. Turve on tärkeä tuki- ja seospolttoaine puulle. Sen verotus johtaa lämpölaitosten lisäksi suunnitteilla olevien biovoimalaitosinvestointien lykkäytymisiin ja jopa peruuntumisiin, mikä jarruttaa myös puuenergian käytön lisäämistä ja uusiutuvien lisäystavoitteiden saavuttamista. Turvetta tarvitaan energialaitosten polttoainehuollon turvaamiseksi ja turve-puuseoksia laitosten teknisen toimivuuden parantamiseksi. Turpeen ja puun käytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Verotus aiheuttaa etenkin kivihiilen kasvavaa käyttöä. Esitetty vero heikentää kaukolämmön kilpailukykyä ja markkinaosuutta, sekä vähentää energiatehokasta CHP-yhteistuotantoa, mikä lisää kivihiileen perustuvaa lauhdetuotantoa. Hinnaltaan kilpailukykyisen kotimaisen turpeen verottaminen nostaa energiantuotantokustannuksia, kotimaisten polttoaineiden hintatasoa ja lopulta kaukolämmön hintaa. Turpeen verotuksen myötä kotimaisten polttoaineiden hintataso nousee, mikä aiheuttaa lisääntyvää puuenergian tukitarvetta myös Etelä-Suomen hiilivoimalaitoksissa, joissa on tarkoitus korvata osa hiilestä puulla. Turveala työllistää suoraan ja välillisesti henkilötyövuotta ja tuottaa 120 miljoonan euron verotuotot. Työtuloveron, arvonlisäveron ja turvetuotannossa käytettyjen polttoaineiden verotuotto on 5 euroa/ MWh. Turveala tuottaa verotuloja myös sähköntuotannon polttoaineista, toisin kuin ulkomailla tuotetut kivihiili ja kaasu. Turpeen verottaminen johtaa turpeen käytön vähentymiseen vähintään kolmanneksella eli 8 TWh ja uhkaa välittömästi noin 2000 työpaikan menetystä eri puolilla Suomea. Perustellusti esitämme, että turve on säilytettävä myös jatkossa verottomana polttoaineena, kuten hallituksen UE 2020-velvoitepaketin yhteydessä sovittiin keväällä Lisätietoja Varapuheenjohtaja Tomi Salo Toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry on alan valtakunnallinen toimialajärjestö, jossa on yli 100 organisaatiojäsentä sähkö-, lämpö- ja liikennesektoreilta. Se on myös Euroopan Bioenergiajärjestöjen (AEBIOM) pitkäaikainen hallitusjäsen. Yritysmaailma Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh Fax Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma ilmoitus.sanna@yritma.fi ilmoitus.kari@yritma.fi Toimittajat: Sirpa Pitkänen Puh Eino Maironiemi Puh Tapani Kärkkäinen Puh Ilmoitukset: Tuomo Immonen Puh Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

11 YRITYSMAAILMA 11 Kuljetusliike Lasse Tynjälä Oy Isoniementie 33A, Haukkala p.(06) /(0500) fax (06) Kurikan Hieta Oy Puh: Hiekka Sora Kiviaines Multa-aines Riippakoivuntie PANTTILA NYKYAIKAISTA JÄTEHUOLTOPALVELUA AMMATTITAIDOLLA Lakeuden YMPÄRISTÖHUOLTO OY SFS-EN ISO SFS-EN ISO OHSAS Kirsi ja Matti Kitula puh Läntisentie 25, Ritola Korpikyläntie 90, KAUHAJOKI puh Korpuusentie NURMO GSM Tapsa-työasut, työkäsineet, SUOJAX työasut - Jalas työ- ja turvajalkineet - Kuulosuojaimet EAR, Peltor, Sordin, Bilsom ym - Silmäsuojaimet UVEX ym - Mittavälineet työkalut -Bessey, Tajima, Vogel, Walter ym - Hitsaustarvikkeet Tb PIIPPONEN PETRI T:MI Jaakolantie SOINI puh JICO KONEISTUS KY puh , Jouko Lepistö Pahkakankaantie 176, KAUHAVA jouko.lepisto@netikka.fi Kuljetusliike Klemettilä Velj. Oy Piispanpolku 5, LAPUA puh , fax jaakko.klemettila@netikka.fi PIENKONEHUOLTO ALANEN KY Teollisuustie 14, SEINÄJOKI puh gsm

12 12 YRITYSMAAILMA Insinööritoimisto EIMEN Oy Lämpökamerakuvausta tehdään uusien rakennusten laadun tarkastamiseksi, vanhoihin rakennuksiin vikojen löytämiseksi, vesivahinko alueiden määrittämiseen ja energiavuotojen paikantamiseen pintoja rikkomatta. Pohjan Rakennuskone Oy on seinäjokelainen rakennuskonevuokraamo. Meillä on laaja valikoima erilaisia rakennuskoneita kuten esimerkiksi maantiivistyskalustoa. Me myös korjaamme erilaisia rakennuskoneita ja myymme niitä satunnaisesti. Lisäksi harjoitamme timanttiporausta ja -sahausta. Teemme esimerkiksi betonipurkutöitä ja piikkaustöitä. Ilmanpitävyysmittausta tehdään talon energiatason selvittämiseksi, energiansäästö suunnittelua tukemaan, energialuvun korjausta varten ja n50-luvun selvittämistä varten. Maatilojen energianeuvontaa tehdään maatiloille energiatason määrittämistä varten ja pohjaksi mahdollisille energian säästö ja uudistamistoimenpiteitä varten Mavin ja Motivan ohjeiden mukaan. Eija Mäntymäki VTT:n sertifioima lämpökamerakuvaaja VTT:n sertifioima ilmanpitävyysmittaaja MAVI:n rekisteröimä energiasuunnittelija Ympäristöinsinööri, tekniikan ylempi-amk puh Y: NURMON LUKIO Opetusministeriön antama matemaattisluonnontieteellinen erityinen tehtävä vuodesta 1995 lähtien Toukotie 3, Nurmo puh , fax Yhteishaun koodi 1786 Yleislinja 000 Erikoislukiolinja 804 Erikoistumisaineet: Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Tietotekniikka