Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030"

Transkriptio

1 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030

2

3 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 ISBN

4 2 Sisältö Yhteenveto Lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Espoon kaupan palveluverkon suunnittelulle Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat sekä elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö- ja rakennuslaissa Työn tavoitteet ja selvityksen rakenne Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja Verkkokauppa uutena jakelukanavana Kysynnän muutostekijöitä Tarjonnan muutostekijöitä Väestö, työssäkäynti ja liikenne Väestö ja väestönkasvu Työpaikat ja työssäkäynti Liikenne nykytilanteessa Henkilöautoliikenne Julkinen liikenne Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvun edellyttämä lisäpinta-alan tarve Ostovoiman ja vähittäiskaupan tilantarpeen arvioiminen Perusoletukset Epävarmuustekijät Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymät Espoossa Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät Espoon tilastoalueilla Laskennallinen vähittäiskaupan lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä Kaupan rakenne Espoossa ja pääkaupunkiseudulla Päivittäistavarakaupan verkosto Myymäläverkon rakenne Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus Erikoistavarakauppa Kaupan hankkeet Espoossa Hankkeiden sijainti ja kuvaus... 43

5 Hankepinta-ala suhteessa nykyiseen pinta-alaan ja laskennalliseen tilantarpeeseen Vähittäiskaupan palveluverkon rakennemallit Rakennemallien muodostamisen periaatteet Rakennemallit Erot kaupan keskushierarkiassa eri rakennemalleissa Kaupan toimintojen sijoittelu Rakennemallit Espoon suuralueilla Rakennemallien vaikutusten arviointi Kaupalliset vaikutukset Kaupallisista vaikutuksista yleisesti Rakennemallien vertailu kaupallisten vaikutusten suhteen Kaupalliset vaikutukset suuralueittain Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen yleisesti Seudullisten erikoistavarakaupan vyöhykkeiden vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen alueittain Vaikutukset liikenteeseen Vaikutuksista liikenteeseen yleisesti Erikoiskaupan suuryksiköiden (EKSY) vaikutukset liikkumiseen Vaikutukset liikenteeseen alueittain Vaikutukset kuntatalouteen Käytetyn arviointimallin kuvaus Kunnallistalouteen vaikuttavat tulot ja erot mallien välillä Kunnallistalouteen vaikuttavat menot ja erot mallien välillä Rakennemallien yhteensopivuus julkisen palveluverkon tavoitetilan kanssa Yhteenveto rakennemallien vaikutusten arvioinnista Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma Suunnitelman keskeiset vaikutukset Kaupalliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset kuntatalouteen Lähteet Kirjalliset lähteet Tilastolähteet Haastattelut... 86

6 4 Yhteenveto Espoon kaupan palveluverkkoselvitys on maankäytön suunnittelua tukeva perusselvitys, jossa muodostetaan näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta vuonna Selvityksen peruslähtökohtana on Espoon kaupungin väestömitoitus, jonka mukaan Espoon väkiluku olisi vuonna 2030 noin Lisäystä nykyiseen on noin Huomattava väestönkasvu edellyttää myös kaupan palvelujen lisäämistä. Väestön ja ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen vähittäiskaupan mitoitus edellyttäisi jopa noin kerros m2:ä lisäpinta alaa. Raportissa esitetään nykytila analyysin ja tuleviin ennusteisiin perustuva kaupan palveluverkkosuunnitelma Suunnitelman keskusrakenne pohjautuu nykyiseen kaupan verkostoon, jota täydennetään paikallis ja lähipalvelukeskuksilla kasvavilla asuinalueilla ja liikenteellisissä solmukohdissa. Kaupallinen verkosto sisältää neljänkokoisia keskuksia, joista suurimmat ovat kaupunkikeskukset Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Kaupunkikeskusten lisäksi osoitetaan isoja ja pieniä paikalliskeskuksia sekä lähipalvelukeskuksia. Keskustyypeille on annettu suuntaa antava mitoitus ja niiden sisältöä on kuvattu niihin sijoittuvien toimintojen ja esimerkkien kautta. Kaupunkikeskukset ovat monipuolisia keskuksia, joissa on suuret ruokakaupat ja runsaasti erikoistavarakauppaa. Kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa on tiedossa olevia kaupan hankkeita, jotka vahvistavat niiden asemaa ja kaupallista tarjontaa. Isot paikalliskeskukset ovat hyvän palvelutason keskuksia, joista löytyy ruokakaupan lisäksi myös tavallisimmin tarvittujen erikoistavaroiden tarjontaa ja kaupallisia palveluja. Kauklahti ja Kalajärvi kehittyvät isoina paikalliskeskuksina. Uudet isot paikalliskeskukset osoitetaan Finnoon metroaseman ja asuinalueen yhteyteen, Suurpeltoon, Histaan ja Keraan. Keran kehittäminen liittyy suurempaan maankäytön uudistamiseen nykyisellä työpaikka alueella. Keran maankäytön muuttaminen edellyttää yleiskaavatason tarkastelua ja sijoittuu ajallisesti kauemmaksi kuin muiden uusien isojen paikalliskeskusten kehittäminen. Pienissä paikalliskeskuksissa on yksi keskikokoinen tai kaksi pienempää ruokakauppaa ja jonkin verran kaupallisia palveluita ja pienimuotoista, paikallista erikoistavarakauppaa. Uusia pieniä paikalliskeskuksia ovat Urheilupuisto, Viiskorpi ja Saunalahti. Saunalahdessa väestöpohja on jo olemassa ja keskus voi toteutua hyvinkin nopeasti. Viiskorven kehittyminen liittyy Kehä III:n kaupan vyöhykkeen kehittymiseen sekä alueen lähituntumaan syntyvään uuteen asutukseen. Urheilupuiston merkintä perustuu metron läheisyyteen ja Urheilupuiston monipuolisiin toimintoihin, jotka voivat mahdollistaa erikoistuneen paikalliskeskuksen syntymisen. Nykyiset pienet paikalliskeskukset ovat pääosin lähiostoskeskuksia, jotka voivat ympäröivän rakenteen kehityksestä riippuen jonkin verran laajentua erityisesti tulevien metroasemien yhteydessä.

7 5 Lähipalvelukeskukset ovat pieniä, kaupalliset peruspalvelut tarjoavia keskittymiä, jotka kuitenkin ovat yksittäistä lähikauppaa suurempia. Niitä osoitetaan määrällisesti eniten, yhteensä 29 kappaletta. Näistä 18 on nykyisiä ja 11 uusia kohteita. Uusia kohteita sijoittuu paitsi uusille asuinalueille, myös Rantaradan asemille. Keskusten lisäksi kaupan palveluverkkosuunnitelmassa osoitetaan myös seudullisia erikoistavarakaupan vyöhykkeitä. Näillä tarkoitetaan ns. paljon tilaa vievää erikoistavarakauppaa, mutta myös muita erikoistavarakaupan suuryksiköitä sisältäviä alueita. Suomenojan alue on jo nykyisin tällainen kaupan suuryksiköiden vyöhyke, jolla on myös selvä seudullinen rooli asiointipaikkana. Pääkaupunkiseudulla muita vastaavia alueita ovat Vantaan Petikko, Tammisto ja Porttipuisto sekä Helsingissä pienimuotoisemmin Roihuvuori ja Konala. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään Espooseen kolme seudullista erikoistavarakaupan vyöhykettä: Lommila Mikkelä, Suomenoja ja uutena Nihtisilta Turvesolmu. Näillä vyöhykkeillä on jo erikoistavarakaupan suuryksiköitä ja niihin on vireillä myös uusia hankkeita. Ne sijoittuvat keskeisille paikoille kaupunkirakenteessa ja niihin on hyvät liikenneyhteydet. Näiden kolmen vyöhykkeen lisäksi osoitetaan seudullisten erikoistavarakaupan vyöhykkeiden laajentumisalueita Kivenlahteen, Kauklahteen ja Kehä III:n varrelle. Nämä alueet kehittyvät hitaammin kuin varsinaiset vyöhykkeet. Ne tarjoavat vaihtoehtoisia sijainteja sellaisille toimijoille, jotka eivät mahdu tai halua hakeutua Lommila Mikkelään, Suomenojalle tai Nihtisilta Turvesolmuun. Kaupan palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa Espoon arvioitua väestönkasvua vastaavan kaupallisen rakentamisen ja Espoon kaupallisen omavaraisuuden säilyttämisen. Raportin tekemistä on ohjannut Espoon kaupungin asettama ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen, tutkimuspäällikkö Ritva Helminen Halkola, tutkija Jorma Alvesalo, tutkija Laura Malm Grönroos, arkkitehti Seppo Suntio, arkkitehti Anu Ylitalo, apulaisasemakaavapäällikkö Marjut Huvinen, aluearkkitehti Merja Kiviluoto ja suunnittelupäällikkö Petri Suominen. Raportin yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja kuntataloudellisia vaikutuksia käsittelevät osat ovat kirjoittaneet Jari Mäkynen, Henrik Pekkala ja Jukka Räsänen Ramboll Oy:stä. Espoossa Entrecon Oy Mari Pitkäaho Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM, toimitusjohtaja

8 6 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Lähtökohdat Espoon kaupan palveluverkon suunnittelulle Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat sekä elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva N yt käsillä oleva Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvitys on laad ittu sam aan aikaan ku in Uu - d enm aan 2. vaihem aaku n takaavaa on valm isteltu. Maaku ntakaavan lu on nos, jossa otetaan kantaa m u u n m u assa kau p an sijoittu m iseen, t u lee n äh täville tou koku u ssa Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvityksen on tarkoitu s tu kea Esp oon kau p u nkia m aaku ntakaava - lu onn oksen kom m entoin nissa, m u tta p alvella m yös tu levaa yleis - ja asem akaavoitu sta ja m aan käytön su u n nittelu a. N ykyisessä Uu d en m aan m aaku n takaavassa, joka on vahvistettu , on Esp ooseen osoitettu seitsem än kesku statoim intojen alu etta (Esp oon kau p u n kikesku kset Esp oon kesku s, Lep p ävaara, Tap iola, Matin kylä ja Esp oon lahti sekä Kau klahti ja Kalajärvi) ja yksi m erkitykseltään seu d u llinen vähittäiskau p an su u ryksikkö (Lom m ila). Maaku n takaavassa on m yös m ääritelty seu d u llisesti m erkittävän vähittäiskau p an kokoraja, joka on p ääkau p u nkiseu - d u lla k-m 2 ja m u u lla Uu d ellam aalla k-m 2. Keväällä 2011 nähtäville tu lleessa 2. vaihem aaku n takaavalu on n oksessa seu d u llisesti m erkittävän väh ittäiskau p an su u ryksikön alarajaksi esitetään k-m 2. 1 Esp oon eteläosissa on voim assa yleiskaava, joka on h yväksytty kau p u n gin valtu u stossa Yleiskaavan laad in tavaiheessa on vu on n a 2002 laad ittu Väh ittäiskau p an p alvelu verkkoselvitys, jon ka tavoitevu osi oli 2030 (Esp oon kau p u nkisu u nn ittelu kesku s ja Entrecon Oy). Esp oon eteläosien yleiskaavassa vähittäiskau p an su u ryksiköt on ohjattu kau p u nkikesku ksiin : Lep p ävaaraan, Tap iolaan, Matin kylään ja Esp oonlahteen, jotka on osoitettu C-K-m erkinnällä. Mu ille C-alu eille voi Esp oon eteläosien yleiskaavan m u kaan sijoittu a m yym äläkeskittym iä ja alle k-m 2:n kokoisia m yym älöitä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p p a on lisäksi sallittu työp aikka-alu eilla. Esp oon eteläosien yleiskaava ei kata Vanh a -Esp oon ja Poh jois-esp oon su u ralu eita. N äillä alu eilla on voim assa Esp oon p oh joisosien yleiskaavat I ja II, jotka ovat s aaneet lain voim an 1997 ja Lisäksi H ista-siikajärvi-n u p u rin alu eelle on laad ittu osayleiskaava, joka on hyväksytty kau p u n gin valtu u stossa Päätöksestä on valitettu H elsingin h allinto -oikeu teen 1 Uu d enm aan 2. vaihem aaku ntakaava (m aaku ntakaavan u u d istam inen) Kaavalu onnoksen selostu s lu ku 3. Mhs

9 7 Yleiskaavojen kau p an alu eet on tu nnistettu täm än työn lähtökohtina, m u tta työssä esitettävä kau p an p alvelu verkkosu u n nitelm a on laad ittu itsen äisesti yleiskaavoista erillisen ä. Esp oossa on vu onn a 2010 laad ittu elinkeinovyöhykkeid en kehitysku va (Ku va 1). Kehitysku van elinkeinotoim in n an alu eet ovat olleet yhten ä lähtökohtan a kau p an p alvelu - verkkoselvitykselle ja su u nnitelm alle. Kuva 1 Espoon elinkeinovyöhykkeet Espoon elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B98:2010

10 Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö ja rakennuslaissa Väh ittäiskau p an su u ryksiköitä koskevan lainsääd än tö on ollu t viim e vu od et jatku vasti kes - ku stelu ssa. Kesku stelu n ytim essä ovat olleet erityisesti kau p an su u ryksiköt, joid en sijoittu - m isen sääntely on n ähty tärkeäksi varsin kin niid en yh d ysku ntarakennetta hajau ttavan vai - ku tu ksen vu oksi. Yhd ysku ntarakenteen hajau tu m inen lisää asioin tiliiken nettä ja sitä kau tta liikenteen p äästöjä. Kau p an su u ryksiköid en aiheu ttam an liiken nesu oritteen vähentäm istä on p id etty tärkeän ä ilm astotavoitteid en saavu ttam iseksi. Lisäksi on katsottu su u ryksiköid en u hkaavan lähip alvelu ja ja sitä kau tta kau p an saavu tettavu u tta. Maankäyttö- ja rakenn u slaissa yli kerrosneliöm etrin kokoiset m yym älät on m ääritelty su u ryksiköiksi, joita ei saa sijoittaa m aaku nta - tai yleiskaavan kesku statoim intojen alu een u lkop u olelle, ellei alu etta ole asem akaavassa erityisesti osoitettu täh än t arkoitu kseen. Ennen vu otta 2011 lakiin sisältyi lievennys, jonka m u kaan su u ryksiköid en sijaintirajoite ei koskenu t ns. p aljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p p aa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p an käsitettä ei ku itenkaan laissa m ääritelty, vaan käsite m ääriteltiin Ym p äristöm in isteriön op - p aassa lain p eru stelu issa esitetyn m ääritelm än p oh jalta 2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p an vap au ttam inen su u ryksikköjä m u u ten koskevasta sääntelystä aiheu tti h an kalu u ksia ja osin kau p an toim ijoid en ka nn alta ep ätasa-arvoisia tu lkintoja lain soveltam isessa 3. Maankäyttö- ja raken nu slain u u d istam isesta annettiin jou lu ku u ssa 2010 hallitu ksen esitys 4, jossa p aljon tilaa vaativaa erikoistavarakau p p aa koskeva p oikkeu s p oistettiin. Lakiesitys hyväksyttiin ed u sku n n assa ja se tu li voim aan Laissa on neljän vu od en siirtym ä - aika, jonka aikan a en nen lain voim aantu loa hyväksytyt kaavat ovat voim assa aikaisem m an sääntelyn m u kaisesti. Lakiehd otu s synn ytti ru nsaasti kesku stelu a kau p an sääntelystä. Mu u toksen p eru stelu issa korostu i etenkin yhd ysku ntarakenteen oh jaam isen m erkitys ilm astotavoitteid en saavu ttam i - sen kan nalta. Mu u tosesitystä ovat kritisoineet m m. Kau p an liitto 5, m aaku ntah allitu sten p u - heenjoh tajat 6 ja Kilp ailu virasto 7, jotka ovat katsoneet su u ryksiköid en sijain nin sään telyn kiristäm isen antavan kilp ailu etu a nykyisille m yym älöille, vaikeu ttavan kohtu u ttom asti kau - p an investointeja ja siirtävän kaavoitu svaltaa ku n nista Ym p äristöm in isteriöön. Su u ryksiköitä koskevan sääntelyn kiristym inen ka svattaa yleis- ja m aaku ntakaavojen m er - kitystä, koska kaikki su u ryksiköt tu lisi jatkossa m erkitä jo m aaku n takaavoihin. Tähän asti tilaa vaativan kau p an käsitettä on tu lkittu m elko vap aasti niin, että esim erkiksi Esp oon Su om enojan tap aiset, p aljon tilaa vaa tivan erikoistavaran kau p an ja m u id en su u rten m yy - m älöid en m u od ostam at kau p an alu eet ovat voineet kehittyä ilm an m aaku ntakaavan m er - kintöjä. Jatkossa tällaiset alu eet nykyiset ja tu levat tu lisi hu om ioid a jo m aaku n takaavatasolla. Yhten ä täm än työn keskeisenä tavoitteen a onkin antaa Esp oon kau p u n gin kau p u nkisu u n nittelu lle p eru stelu ja kau p an verkoston kehittäm iseen ja m aaku ntakaavalu onn oksesta 2 Su ositu s p aljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p an tu lkinnasta, Ym p äristöm inisteriö, alueid enkäytön osasto Paljon tilaa vaativan er ikoistavaran kau p p a. Tu lkinnan ongelm ia. Katja Koskela, Tu om as Santasalo. Ym p äristöm inisteriön rap ortteja 16/ H allitu ksen esitys Ed u sku nnalle laiksi m aankäyttö - ja rakennu slain m u u ttam isesta. H E 309/ 2010 vp 5 Kau p an liiton lau su nto m aankäyttö- ja rakennu slain m u u ttam isesta Maaku ntahallitu sten p u heenjohtajien kannanotto: Su u rien kau p p ojen sijainnin ohjau s p id ettävä ku ntien ja m aaku ntien vastu u lla 7 Kilp ailu katsau s 2: Viisas sääntely toim ivat m arkkinat. Kilp ailu viraston selvityksiä 1/ 2011

11 9 an nettavan lau su nn on valm istelu ssa. Paljon tilaa vievän erikoistavaran kau p an tu lem inen sääntelyn p iiriin ed ellyttää sitä, että n ykyiset ja tu levat su u ryksiköid en alu eet p ystytään tu nn istam aan ja m ahd ollistam aan su u rten kin yksikköjen sijoittu m inen Esp ooseen m yös jat - kossa Työn tavoitteet ja selvityksen rakenne Työn tavoitteena on laatia Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvitys ja -su u nn itelm a Työssä esitetään kau p allinen tu levaisu u d en p alvelu rakenne ja m itoitu s, joka hu om ioi valta - ku n nalliset alu eid enkäyttötavoitteet sekä m aan käyttö - ja raken nu slain vaatim u kset. Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvitykse n on tarkoitu s tu kea Esp oon kau p u nkia m aaku nta - kaavalu onn oksen kom m en toin nissa, m u tta m yös p alvella m yös tu levaa yleis - ja asem akaavoitu sta ja m aankäytön su u nnittelu a. Työ sisältää n ykyisen kau p an p alvelu verkon ku vau ksen, m u u tostekijöid en tu n nistam isen ja vu od en 2030 p alvelu verkkosu u nn itelm an laatim isen. Työn etenem istä on ku vattu oheisessa kaaviossa (Ku va 2). Kysyntää ja tarjon taa an alysoim alla syntyy ku va nykyisest ä kau p an p alvelu verkosta ja sen m u u tostekijöistä. Syn tyneen ku van p oh jalta on m u od ostettu kaksi vaihtoehtoista kau p an p alvelu verkkom allia, joid en vaiku tu ksia on arvioitu. Vaiku tu sten ar - vioinnin p eru steella on m u od ostettu p alvelu verkkom alleihin p ohjau tu va p alvelu verkkosu u n nitelm a. Kuva 2 Selvityksen eteneminen Selvityksessä kysyn n än ja tarjon nan nykytila -an alyysi on teh ty p ääosin Esp oon su u ralu eja - koa nou d attaen. Tässä rap ortissa kartoilla on esitetty koko Esp oon tied ot, m u tta työskentelyp rosessin aikan a on laad ittu m yös tarkem m at, yksittäisiä su u ralu eita ku vaavat kartat, jotka ovat kau p u n gin käytössä. Su u rin osa tilastotied oista on esitetty su u ralu etarkku u d ella, m m. väestön n ykyinen m äärä ja tu levat väestöm itoitu kset. Myös vaiku tu sten arviointi on toteu tettu su u ralu eittain ed eten. Esp oon su u ralu ejako on esitetty seu raavan sivu n kartassa (Ku va 3).

12 10 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 Kuva 3 Espoon suuralueet 1.3. Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja Verkkokauppa uutena jakelukanavana Verkkokau p an m erkitys on kasvan u t selvästi viim e vu osina. Erityisesti erikoistavarakau - p assa verkkokau p an m erkitys on joillakin toim ialoilla jo varsin hu om a ttava. Kau p an liiton teettäm än verkkokau p p atilaston 8 lu vu ista void aan laskea verkkokau p an osu u d eksi erikoistavarakau p assa jop a 12 % ja erikoistavarakau p an joillakin toim ialoilla tätäkin enem - m än. Päivittäistavarakau p assa osu u s on toistaiseksi h yvin p ien i, Kau p an liiton verkkokau p - p atilaston m u kaan alle 0,1 p rosenttia koko m yynnistä. Ku iten kin esim erkiksi Isossa -Britanniassa verkkokau p assa p arhaiten m enestyneen p äivittäistavarakau p p aketju n Tescon m yyn - nistä jo 3-4 p rosenttia kertyy verkkokau p asta. Tescon johto u skoo, että jo m u u tam an vu od en ku lu essa jop a kym m enen p rosenttia ru okaostoksista tehd ään verkossa. 9 On tod enn äköistä, että vähittäiskau p asta nykyistä su u rem p i osa siirtyy verkkokau p p aan jo läh itu levaisu u d essa. Täm ä vaiku ttaa m yös m u u n väh ittäiskau p an tu levaan kasvu u n ja tilan tarp eeseen. Osa su om alaisten ostovoim asta siirtyy verkkokau p p oihin, m ikä on p oi s p e- rinteiseltä m yym äläverkolta. Siirtym än m erkitystä on ku iten kin hyvin vaikea arvioid a. Kau - p an liiton verkkokau p p atilaston m u kaan varsinainen tavarakau p p a on verkko -ostoksissa p ääkau p u nkiseu d u lla h u om attavasti p ienem m ässä roolissa ku in Pohjois -Su om essa. Pääkau p u nkiseu d u n verkko-ostokset p ainottu vat lento- ja p ääsylip p u ihin sekä m ajoitu svarau k - 8 Kansallisen verkkokau p p atilaston ju lkistu s. Verkkokau p p a Su om essa tam m i -kesäku u ssa Sep p o Rop onen/ TN S Gallu p Asiakastyytyväisyys Tescon verkkokau p an onnistu m isen takana. Kau p an liitto

13 11 siin. Vaiku ttaisi siltä, että ru nsas m yym älöid en tarjonta ohjaa ku lu ttajia asioim aan m yym ä - löissä. Pääkau p u nkiseu d u lla verkkokau p an m erkitys m yym äläverkoston kans sa kilp ailevan a jakelu kan avan a on siis p ienem p i ku in p ienem m issä kesku ksissa tai koko m aassa keskim äärin. Verkkokau p an m erkityksen kasvu ssa oleellista on m yös u lkom aisten verkkokau p p ojen kiin nostavu u s. Kau p an liiton verkkokau p p atilastossa u lkom aiset ve rkkokau p at korostu vat etenkin u rheilu - ja h arrastu svälineid en, kirjojen sekä tietokoneohjelm ien, tietokon ep elien ja m u siikin kau p assa. Su om en eu roop p alaisessa vertailu ssa korkea arvon lisävero kanta tu kee osaltaan u lkom aisia verkkokau p p oja, jotka h yötyvät kotim aid ensa m atalam m ista arvon - lisäverokan noista. Erikoistavarakau p assa tiu kim m in verkkokau p an kanssa jou tu vat kilp ailem aan p ienet eri - koisliikkeet, joid en h intataso nou see hu om attavasti verkkokau p p oja korkeam m aksi. H yvä esim erkki ovat erilaiset erikoisem m at h arrastu svälineet, joita on help p o tilata verkosta, u sein su oraan valm istajalta tilaten. Asiakkaasta tu lee m aah antu oja. Sen sijaan kau p p akesku sten su u ret erikoistavarakau p at ja hyp erm arketeissa tap ahtu va erikoistavarakau p p a tod enn äköi - sesti kärsivät v ähem m än, koska ne p ystyvät p arem m in vastaam a an hin takilp ailu u n eikä hin nalla toisaalta ole ed u llisem m issa, u sein h an kittavissa tu otteissa yhtä su u rta m erkitystä ku in kalliissa erikoistu otteissa Kysynnän muutostekijöitä Vu on n a 2030 n ykyiset tein i-ikäiset ovat keski-ikäisiä. H eid än ku lu tu stottu m u ksensa ovat ep äilem ättä erilaisia ku in n ykyisten keski-ikäisten. Vu on na 2030 väestön ikäraken ne on erilainen ku in nyt, su u rista ikälu okista nu orim m atkin ovat vanh u siässä ja työikäisiä on vä - hem m än ku in n yt. Maah an m u u tto on m u u ttanu t asu kasraken netta erityisesti p ääkau p u nkiseu d u lla tosin toisen ja kolm an nen p olven m aah anm u u ttajien ku lu tu stottu m u kset eivät välttäm ättä eroa p aljon kaan m u u sta väestöstä. Väh ittäiskau p an liikevaihto on jatku vasti kasvanu t viim eisten vu osikym m enten aikana, m ikä kertoo m yös kasvaneesta ku lu tu skysynn ästä. Su u rella tod en näköisyyd ellä väh ittäiskau p an ku lu tu skysyntä kasvaa ed elleen tu levaisu u d essa, jos vain yleinen talou skehitys säilyttää ku lu ttajien ostovoim an. Ku lu ttam isen kohteet m u u ttu vat jatku vasti. Kokonaisu u d en tasolla ku lu tu ksen kohteet voi - vat m u u ttu a esim erkiksi tavaroista p alvelu ihin tai liikenteestä asu m iseen, m u tta koh teet m u u ttu vat m yös väh ittäiskau p an sisällä. Tod ellinen ku lu ttam isen vähenem inen on vars in m argin aalinen ilm iö, sillä koko ajan syntyy u u sia tarp eita. Esim erkiksi d igikam era oli vu on n a 1999 kyselytu tkim u ksessa välttäm ätön tai tarp eellinen alle 10 %:n m ielestä, m u tta vu on n a 2009 n äin ajatteli jo 65 % vastaajista. Sam anlainen kehitys on havaittavissa m onen m u u nkin hyöd ykkeen koh d alla, ku ten m atkap u helim en, Internetin ja tietokoneen osalta. Toki sam anaikaisesti joid en kin h yöd ykkeid en, ku ten television, välttäm ättöm yys on vastaajien m ielestä vähentynyt. 10 Täm ä kertoo siitä, että ku lu tu skohteet m u u ttu vat jatku vasti. 10 Terhi-Anna Wilska, Erikoiskau p an tu tkim u sp äivä

14 12 Tod en näköisesti ku lu ttajien vähittäiskau p an ostovoim a ei tu levaisu u d essa jakau d u eri toim ialoille ja tu oteryhm iin sam assa su hteessa ku in n ykyisin. Poikkeu ksen a void aan p itää p äivittäistavarakau p p aa ru okaa ostetaan m yös tu levaisu u d essa, vaikka ru oka itsessään voikin tarkoittaa m onenlaista tu otetta ed u llisista eineksistä hintaviin erikoistu otteisiin. Viim e vu osin a on p u hu ttu p aljon m yös p alvelu id en ja m u id en im m ateriaalisten tu otteid en kysynn än kasvu sta jop a siinä m ielessä, että osa tu otteid en ku lu tu skysynn ästä siirtyisi p alvelu ih in. Tod enn äköisesti ku itenkin p alvelu id en ja m u id en im m ateriaalisten tu otteid en ku - lu tu s ei ole p ois vähittäiskau p alta vaan tu lotason n ou stessa ku lu ttajilla on varaa ku lu ttaa tavaroid en lisäksi m yös p alvelu ihin. Kau p an p alvelu verkkoa su u nn iteltaessa ei ole tarp een läh teä esim erkiksi m iettim ään, p aljonko varataan tilaa vaatekau p alle, p aljon ko elektron iikalle ja niin ed elleen. Riittävä m itoitu s kau p u nkirakenteen kann alta tarkoitu ksenm u kaisiin p aikkoihin m ah d ollistaa kau p an tarjon - nan keh ittäm isen ja kau p an toim ijat itse p ystyvät näissä rajoissa m u okkaam aan tarjon taan sa kysyntää vastaavaksi. Ku lu tu skäyttäytym isen yh teyd essä on jo p itkään p u h u ttu siitä, että ku lu ttajat ovat tu levai - su u d essa entistä heterogeenisem p iä ja segm entoitu vat entistä p ienem p iin ku lu ttajaryh m iin. Tu loerojen kasvu on yksi tekijä, joka osaltaan vaiku ttaa ku lu ttajien segm entoitu m iseen. Jo nyt on n äh tävissä, ku inka eri hyöd ykkeet koetaan tarp eellisiksi tai välttäm ättöm iksi eri lailla eri tu lolu okissa. Ylim m issä tu lolu okissa esim erkiksi lom am atkat, san om alehd et, au to, koti - tietokone ja Internet koetaan tärkeäm m iksi ku in alim m issa tu lolu okissa 11. Tod enn äköisesti ku lu ttajien segm entoitu m inen osaltaan vaiku ttaa u u sien kau p an konsep tien syntym is een. Täm ä voi johtaa erityisesti entistä p ienem p ien erikoisliikkeid en syn tym iseen. Myym älän ti - lan tarve on p ieni, jos m yym älän tarjonta on su u nn attu vain hyvin p ienelle ku lu ttajajou kolle. Tod enn äköisesti erikoisliikkeid en täytyy m yös kehittää u u sia kon sep t eja, jotka yh d istävät Internet-kau p an ja p erinteisen kivijalkam yym älän toisiinsa u u d ella tavalla. Eettisyys ja vastu u llisu u s ovat m egatrend ejä, jotka n äkyvät kau p an alalla esim erkiksi ku - lu ttajien kasvavan a kiinn ostu ksena lu om u ru okaa koh taan. Kau p an kesk u sliikkeet ovat u u tisoineet viim e aikoin a lu om u tu otteid en kysynn än olevan kasvu ssa ja sään nöllisesti lu om u - tu otteita ostavia on yh ä enem m än 12. Eettisyys ja vastu u llisu u s eivät siis välttäm ättä näy ku lu tu ksen su p istu m isena vaan ne voivat p arem m inkin johtaa kalliim p ien tu otteid en kysyntään (lu om u ) ja toisaalta syn nyttää u u sia liiketo im intam ahd ollisu u ksia (vintage -liikkeet). Eläm yshaku isu u s on m yös keskeinen trend i, josta on kau p an p arissa p u hu ttu jo kau an. N iin sanotu n shop p ailu ku lttu u rin syntym istä p id ettiin m erkkin ä u u d enlaisista, eläm ysh aku isista ku lu ttajista. Eläm ysh aku isu u s on osaltaan varm asti vaiku ttanu t kau p p akesku sten syntym i - 11 Terhi-Anna Wilska, Erikoiskau p an tu tkim u sp äivä Vu onna 2008 noin 17 % kotitalou ksista osti lu om u tu otteita säännöllisesti, m u tta vu onna 2010 yli 25 % kotitalou ksista san oi ostavansa lu om u tu otteita säännöllisesti. Lu om u tu ot teid en kysyntä kasvaa vahvasti, Kau p an liitto Ks. m yös Lu om u viljely on p arem p i vaihtoehto ym p äristölle, Kesko Oyj (http :/ / w w w.kesko.fi/ fi/ Vastu u llisu u s/ Ajankohtaista/ Lu om u viljely -on-p arem p i-vaihtoehto/ ). http :/ / w w w.kau p p a.fi/ ajankohtaista/ u u tiset/ lu om u tu otteid en_kysyntae_kasvaa_vahvasti_20380?u tm _sou rce=u u tiskirje& u tm _m ed iu m =em ail&u tm _cam p aign=uu tiskirje.

15 13 seen. On tod en näköistä, että sh op p ailu itsessään ei riitä en ää eläm ykseksi tu levaisu u d essa, ku n esim erkiksi kau p p akesku ksista on jo tu llu t osa n orm aalia arkip äivää. Esp oossa erityisesti kau p u nkikesku sten tärkeä vetovoim atekijä on eri toim intojen sekoittu m inen. Kau p an, ku lttu u rin, ravin toloid en, viihteen ja u rheilu n toim in n ot sekoittu vat jo nyt su u rim m issa kau p p akesku ksissa, m u tta täm ä kehitys tu lee jatku m aan ed elleen Tarjonnan muutostekijöitä Tarjon nan m u u tostekijöistä ehkä su u rin yksittäinen tekijä on verkkokau p p a, jota käsiteltiin lu vu ssa Mu u t m u u tokset ovat p ienem p iä tai toisaalta jo käynn issä n iin, ettei niitä ole help p o havaita. Päivittäistavarakaupassa su u rten yksiköid en asem a on vahvistu nu t jatku vasti ja u u sim m at hyp erm arketit ovat jo yksin ään p ienen kau p p akesku ksen kokoisia. H yp erm arkettien p intaalan kasvu tosin syntyy en nen kaikkea käyttötavaravalikoim an laajentu m isella, ru okakau - p an p u olella p inta-alat eivät ole kasvaneet yhtä voim akkaasti. Ku itenkin ru okakau p an m yynn istä yh ä su u rem p i osa syntyy su u rim m issa yksik öissä. 10 % m yym älöistä m yy p u olet koko Su om en ru oasta. H yp erm arkettien rooli on vah va, niissä m yyd ään neljännes koko Su om en p äivittäistavarasta 13. Päivittäistavarakau p an tarjon nassa nou sevia trend ejä ovat lu om u ja läh iru oka sekä erilaisten p ientu ottajien tu otteet. N äm ä trend it toteu tu vat ku itenkin ennen kaikkea n ykyisessä m yy - m äläverkostossa ja niissäkin nim en om aan su u rim p ien yksiköid en sisällä. H yvä esim erkki on Eat & Joy Maatilatori, joka vie tarjon tansa H elsingin kesku stan liikkeid en lisäksi u u teen Kannelm äen Prism aan. Lu om u tu otteita m yyd ään yh ä enem m än m yös m u issa hyp erm arketeissa ja esim erkiksi K-ryh m än Pirkka-tu otesarjan laaja lu om u valikoim a on hyvä esim erkki lu om u tu otteid en arkip äiväistym isestä. Lähi- ja lu om u ru okatrend it eivät siis välttäm ättä tar - koita p ienten korttelikau p p ojen p alu u ta, vaan toteu tu vat n ykyisen m yym äläraken teen si - sällä. Erikoistavarakaupassa erilaisten toim intatap ojen kirjo on su u rem p i ku in p äivittäistavara - kau p assa, ovath an tu otteetkin h yvin m onen laisia. Kau p p akesku sten su osio ei n äytä laantu - m isen m erkkejä, p äinvastoin vu onn a 2010 kau p p akesku sten m yynti ja kävijäm äärä olivat vahvassa kasvu ssa. 14 Kau p p akesku sten sisällä toteu tu u erilaisia kau p an konsep teja, joista monet ovat entistä lyhytikäisem p iä. Myym älä saattaa tu levaisu u d essa olla p ikem m in kin ta - p ahtu m a, niin san ottu p op -u p -m yym älä, joka toim ii vain hetken ja korvau tu u p ian jolla - kin u u d ella. Su u ret erikoistavarakau p at ja kau p p akesku kset n äkyvät kau p u nkirakenteessa ja ju lkisessa kesku stelu ssa. Su u rim m at erikoistavaram yym älät ovatkin m elkoisia jättiläisiä ja joissakin kon sep teissa ju u ri koko on keskeisin erottau tu m iskein o. Su u ria erikoiskau p an yksiköitä ovat m m. u rheilu kau p p a Bu d get Sp ort, lelu kau p p a Toys R Us, kod intavaraa m yyvät Kod in Ykkönen ja Ikea sekä rau takau p at, ku ten Bau h au s ja K-rau ta. Vaikka su u ret yksiköt tavoit- 13 A.C. N ielsen Finland Oy, Lehd istötied ote: Päivittäistavarakau p an m yym älärekisteri Su om en kau p p akesku syhd istys ry, lehd istötied ote: Kau p p akesku sten kävijäm äärät ja m yynnit kiihtyivät 5,4 % kasvu u n

16 14 televat vetovoim aa om alla koollaan ja laajoilla valikoim alla, p yrkivät ne silti sijoittu m aan lä - helle toisiaan. Mu od ostu u su u ryksiköid en keskittym iä ja kau p allisia vyöh ykkeitä, joissa on eri toim ialojen tarjontaa. Su u rten yksiköid en lisäksi erikoiskau p assa on m yös h yvin p ieniä ja erikoistu neita liikkeitä. Mu u n m u assa erilaiset h arrastu kset ja eläm äntyylit lu ovat m ahd ollis u u ksia p ienliikkeille. Su u rim m issa kau p u ngeissa, ku ten Esp oossa, väe stöp ohja on niin su u ri, että asiakkaita riittää m yös tällaisille liikkeille. N äm ä h akeu tu vat vilkkaille liikep aikoille ku ten kau p p akesku ksiin, m u tta m yös p ienem p iin ja ed u llisem p iin tiloihin esim erkiksi asu in alu eid en ostoskesku ksiin. Monet erikoisalojen h arrastajia p alvelevat kau p at saavat asiakkaansa h yvin laajalta alu eelta, jop a koko Uu d eltam aalta. Erikoistu neille erikoiskau p oille verkkokau p p a m u od ostaa erityi - sen h aasteen: asian tu ntevia asiakkaita olisi p ystyttävä p alvelem aan niin, ettei jou d u su oraan hintakilp ailu u n p ienillä ku lu illa toim ivien verkkokau p p ojen kanssa. Kau p an rakenteen ja kaavoitu ksen kan n alta p ien illä, erikoistu neilla erikoisliikkeillä ei ku itenkaan ole erityistä m erkitystä, sillä ne voivat toim ia hyvin m onenlaisissa tiloissa ja erilaisil la alu eilla ja niid en p inta-alan tarve on yleensä varsin p ien i.

17 15 2. Väestö, työssäkäynti ja liikenne 2.1. Väestö ja väestönkasvu Esp oo on väkim äärältään yksi Su om en nop eim m in k asvavista kau p u n geista. Väestön kasvu on 1990 ja 2000-lu vu illa ollu t jatku vasti n oin asu kasta vu od essa. Vu onn a 2010 Esp oon väkilu ku oli Tilastokesku ksen m u kaan lähes Kasvu jatku u enn u steid en m u - kaan lähes yh tä voim akkaana. Tilastokesku ksen väestöenn u ste vu od elta 2009 en nu staa Es - p oon väkilu vu ksi vu onn a 2030 n oin asu kasta. Kau p u n gin om a väestöm itoitu s enn a - koi tätäkin su u rem p aa kasvu a, sen m u kaan vu od en 2030 väkilu ku olisi n oin Tässä työssä väestöen nu steen a on käytetty kau p u ngin om aa m itoitu sta, joka h u om ioi p arem m in Esp oon m u u ttovoiton. Seu raavan sivu n kartassa (Ku va 4) on h avain nollistettu Esp oon n ykyistä väestörakennetta ja väestön sijoittu m ista. Kartassa on ku vattu väestön m äärä 250 m etrin tilastoru u d u issa vu o - d en 2009 lop u ssa. Pallon koko ku vaa väe stön m äärää ru u d u ssa m itä su u rem p i p allo, sitä enem m än väkeä. Kartalle on lisäksi p iirretty tu m m anp u naisella Esp oon su u ralu eid en rajat. Esp oon väestö sijoittu u p ääosin Keh ä III:n sisäp u olelle. Su u rim m at väestökeskittym ät erottu vat kau p u n kikesku ksissa: varsin kin Esp oon kesku s, Esp oonlahti, Matinkylä ja Lep p ävaara nou sevat esiin. Viid es kau p u nkikesku s, Tap iola, sen sijaan ei ole yhtä tiiviisti rakennettu ku in m u u t kau p u n kikesku kset. Kau p u nkikesku sten lisäksi kartalle on nim etty Kalajärvi ja Kau klahti, jotka ovat om ien su u ralu eid en sa kesku ksia.

18 16 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 Kalajärvi Leppävaara Espoon keskus Kauklahti Espoonlahti Tapiola Kuva 4 Väestö m ruuduissa Matinkylä Ku n tarkastellaan viim e vu osien väestönkasvu a, erottu vat u u d et su u ret asu inrakentam isen koh teet. Seu raavan sivu n kartassa (Ku va 5) on esitetty väestön m äärän kasvu vu osien 2002 ja 2009 välillä 250 m etrin tilastoru u d u issa. Pu naiset p allot ku vaavat väestönkasvu a, siniset p allot väestön m äärän vähenem istä ja p allon koko m u u toksen su u ru u tta. Koko Esp oon yleisku va on kasvava: su u rim m alla osalla alu eista väestö on kasvan u t. Kartalle on nim etty joitakin erityisen vahvasti kasvaneita kesku ksia. N äistä su u rim p ia ovat Etelä -Lep p ävaara, Sau n alahti ja Matinkylä, joid en rakentu m inen ajoittu u ju u ri vu osien 2002 ja 2009 väliin.

19 17 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 Niipperi Vanhakartano Tuomarila Kauklahti Etelä Leppävaara Vanttila Saunalahti Kuva 5 Väestön määrän muutos metrin ruuduissa Matinkylä Tu levaa väestönkasvu a on seu raavassa kartassa (Ku va 6) ku vattu p ienalu eittain. Tied on läh - teenä on Esp oon kau p u ngin yleiskaavoitu ksen väestöm itoitu s, jonka m u kaan väestönkasvu vu oteen 2020 m ennessä on noin ja vu oteen 2030 m ennessä noin asu kasta. Yh - teensä Esp oon väestö kasvaa vu od esta 2010 vu oteen 2030 väestöm itoitu ksen m u kaan ru n- saalla asu kkaalla ja vu on n a 2030 kau p u ngin väkilu ku olisi Kartassa on ku - vattu sekä nykyinen, vu od en 2020 että vu od en 2030 väestöm itoitu s. Kartasta syntyvä yleis - ku va on, että su u rin osa väestöstä ed elleen keskittyy Etelä-Esp ooseen. Ku itenkin Poh jois-esp oossa esim erkiksi H istan ja Peru sm äen alu eet kasvavat vahvasti, sam oin Esp oon kartan on alu e Kau klahd en ku p eessa. Etelä -Esp oossa u u si su u ri avau s on Finn oon alu e, ku n se va - p au tu u käyttöön jäteved en p u hd istam on siirtyes sä Blom in m äkeen.

20 18 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 rekisteriaineistot: Lähde SeutuCD Perusmäki Hista Espoonkartano Finnoo Kuva 6 Väestö ja väestömitoitus Seu raavassa kaaviossa (Ku va 7) on esitetty n ykyinen ja m itoitu ksen m u kainen väestön m äärä Esp oon su u ralu eilla. N ykytilanteessa väestöm äärältään selvästi su u rin su u ralu e on Lep p ävaara, jossa on yli asu kasta. Su u r-esp oonlahti yltää lähes asu kkaaseen ja Su u r-tap iolassakin on yli asu kasta. Pien im m ät su u ralu eet ovat Kau klahti ja Pohjois - Esp oo. Väestö kasvaa kaikilla su u ralu eilla vu oteen 2030 m ennessä, m u tta su u rinta kasvu on Esp oonlahd essa ja Vanh a-esp oossa, joid en väkim äärä kasvaa n oin asu kkaalla. Su u r- Esp oonlahti ohittaa Lep p ävaaran ja nou see väkilu vu ltaan Esp oon su u rim m aksi alu eeksi. Van h a-esp oo taas nou see Tap iolan ohi kolm anneksi su u rim m aksi. Kau klahd en ja Poh jois - Esp oon su u ralu eid en kasvu on voim akasta, yli u u tta asu kasta m olem p iin, m u tta kokon aisväkim äärä jää m olem m issa silti m elko p ieneksi m u ih in su u ralu eisiin verrattu n a, vain noin asu kkaaseen, ku n kolm an neksi p ien im m älläkin alu eella, Su u r -Matinkylässä, on selvästi yli asu kasta vu on n a 2030.

Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030

Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 ISBN 978-951-857-597-2 JULKAISUA

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

EP O EL Y L ikenne. Tilannekats au s 1/20 15

EP O EL Y L ikenne. Tilannekats au s 1/20 15 EP O EL Y L ikenne Tilannekats au s 1/20 15 Tilannekats au s EP O EL Y: n tilanne ja tu levais u u s näkymiä L ikenneverko la tapahtu u lähivu os ina K-P alu ee la L ikenneverkon rahoitu ks en tu levais

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale Kaupunginhallitus 258 20.10.2014 Kaupunginhallitus 294 07.12.2015 Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale 141/522/2013 Kaupunginhallitus 20.10.2014 258 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Korkein halinto -oikeus

Korkein halinto -oikeus .......................... 1. 1 1. 1. 1 1 1 1 1 1 Salon kaupunki Saapunut 18.5.2015 Konsernipalvelut salainen/4/00.04.02/2013 1 Korkein halinto -oikeus Saapunut o. zo Li(teitä...:2. h KORKEIMMALLE IIAI.LINT

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle Keskus 09 7711 BDO Audiat or O y Fa ks i 0 20 74 3 2 93 5 V a t t u n i e m e n r a n t a 2 w w w. a u d i a t o r. f i T I L I N T A R K A S T U S K E R T O M U S 2 0 1 3 Lounais -Suomen koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.

Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. T A M M E L A N R Ø A ROROIISPÄIVÄMÄÄRÄ Kunnanva ltuusto 8.8. 1994 8 I Ø 8 7 KANSALAISOPISTOTOIMI NTAA KOSKEVAN SOPIM UKSEN UUSIMINEN [ ] Rhall 255 Forssan kaupunginhallitus esittää 23. 6.1994 päivä- 1.8.1994

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

MAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka

MAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka MAMA-kysely 212 Tuloksia Koonnut Hanna Tajakka Vastaajaprofiili 9 (65-7) vastaajaa (vastaus-% 1) Valtaosa naisia (72 %) 4-6-vuotiaita (68 %) Maisema-arkkitehdin, hortnomi-amk:n tai arkkitehdin koulutus

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Gembird BTHS-001. Stereo Bluetooth kuulokemikrofoni

Gembird BTHS-001. Stereo Bluetooth kuulokemikrofoni Gembird BTHS-001 Stereo Bluetooth kuulokemikrofoni BTHS-001 Käyttöohje Ominaisuudet - Korkealaatuiset stereo kuulokkee t - Äänikom enno t - Viim eiseen numeroon soitto - Tulevaan puheluun vastaam inen

Lisätiedot

VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT

VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Kaupunginhallitus 366 18.11.2013 VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Kaupunginhallitus 366 Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 25.5.2014. Ennakkoäänestys toi mi te taan kotimaassa

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Valmistelija: sivistysjohtaja p. 044 4598 250

Valmistelija: sivistysjohtaja p. 044 4598 250 Sivistyslautakunta 13 19.03.2014 Sivistyslautakunta 25 16.04.2014 KESKUSKOULUN APULAISREHTORIN NIMEÄMINEN SIVLTK 13 Saarijärven kaupungin käytännön mukaisesti apulaisrehtorien/apulaisjohtajan tehtävään

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen

Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen palvelutasoanalyysi 2008 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Tarkastelun rajaus ja palvelutasokriteerit... 3 2 Palvelutason tavoiteluokat alueittain...

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

72 29.08.2013 29 19.03.2015

72 29.08.2013 29 19.03.2015 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta 72 29.08.2013 29 19.03.2015 Vastine Murskepojat Oy:lle kallion louhintaan ja murskaukseen myönnetystä ympäristöluvasta tehdyistä valituksista

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Uusitalo Heikki ja Elisa

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Uusitalo Heikki ja Elisa Rakennus- ja ympäristölautakunta 64 13.04.2016 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Uusitalo Heikki ja Elisa 215/10.03.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13.04.2016 64 Valmistelijat: yleiskaava-arkkitehti

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Fuzzy Yhteenveto Jani Hirvonen / TKM2 S u m ea l og iik k a m ob iil in rob ot in oh j au k s es s a S i v u l l a h t t p : / / e e c s. v a n d e r b i l t. e d u / C I S / I R L / S M C / 6 4 4. P D

Lisätiedot

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN HINTOJEN TARKISTAMINEN

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN HINTOJEN TARKISTAMINEN Kaupunginhallitus 7 14.01.2015 Kaupunginhallitus 26 04.02.2015 Kaupunginvaltuusto 9 12.02.2015 Kaupunginhallitus 160 01.06.2016 OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN

Lisätiedot

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen Kunnanhallitus 144 12.05.2014 Kunnanhallitus 14 19.01.2015 Kunnanvaltuusto 9 26.01.2015 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen 517/08.00.00/2014 KHALL 12.05.2014

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

KAIDE KAIDE LUMON HYÖKKÄYSTIE PALOKUNNAN PPP LUMON AUKKO SP KUNTOILUTILA LUMON KATON RAJASSA AUKKO MONITOIMITILA LUMON PPP KATON RAJASSA AUKKO

KAIDE KAIDE LUMON HYÖKKÄYSTIE PALOKUNNAN PPP LUMON AUKKO SP KUNTOILUTILA LUMON KATON RAJASSA AUKKO MONITOIMITILA LUMON PPP KATON RAJASSA AUKKO 5 5 685 5 8 6 33 585 MUITI 95 OU RAUTO OY 585 77 4 3 4 98 85 345 5 6 4 4 6 4 6 6 6 4 IVL-/45 4 757 4 757 95 585 4 476 3 39 IVL-/45 IVL-/45 IVL-/45 IVL-/45 68 4 643 769 55 8 84 96 8 79 8 käyntiovi uunnittelutoimiston

Lisätiedot

Isopaasin ranta-asemakaavan muutos

Isopaasin ranta-asemakaavan muutos Kaupunginhallitus 35 26.01.2015 Kaupunginhallitus 173 04.05.2015 Isopaasin ranta-asemakaavan muutos 730/10.03.06/2014 Kaupunginhallitus 26.01.2015 35 Maanmittausinsinööri Birit Keva 3.12.2014: Maanomistaja

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot