SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Specian 20 vuotta! sivu 8. Hallitukseen uusia jäseniä! sivu 3

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia Specian 20 vuotta! Hallitukseen uusia jäseniä! sivu 8 sivu 3

2 pääkirjoitus Yhteistyötä ja ennakointia Juhlavuosi antaa meille hyvän syyn tarkastella toimintaamme, peilata mennyttä ja pohtia tulevaisuuden haasteita. Nyt kun meitä specialaisia on lähes 4500 voimme todella kokea, että yhdessä tekeminen ja asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden etujen valvominen ja työssä olemisen ilon ja viihtymisen kohentaminen on ollut tuloksellista. On ollut todella mukavaa kuulla jäsenten mielipiteitä ja tarpeita toiminnan kehittämiseksi, teemamme jokainen jäsen on juhlan arvoinen on tuonut meille paljon ideoita ja tietoa kentältä! Vastataksemme tarpeisiin pyrimme Speciassa ennakoimaan haasteita tutkimus- ja selvitystoimintamme avulla. Olemme selvittäneet sekä kasvatustieteilijöiden, projektityöntekijöiden ja järjestötyöntekijöiden koulutustaustaa ja työtilannetta, työssäjaksamista ja palkkausta. Tämä on nykypäivänä ehdottoman tärkeää työelämän haasteiden muuttuessa tiuhaan tahtiin. Myös opiskelija- ja aluetoimintamme yhdessä keskusliiton, Akavan Erityisalojen kanssa on tulevaisuuden haasteiden ennakoimista. Vain vuorovaikutuksen kautta saamme hyviä tuloksia aikaan. Tärkeää on myös ymmärtää että nyt toimimme hyvin kansainvälisessä kentässä. On tärkeää saada tietoa yhteiseurooppalaisista haasteista edunvalvonnan parantamiseksi, nythän meidän jäseniämme toimii jo paljon kansainvälisissä yrityksissä ja globalisoituminen tuo mukanaan aivan uudenlaisia haasteita ammattiyhdistystoiminnalle. Tällä hetkellä yhteydenottoja ja kysymyksiä tulee jäseniltämme yhä enenevässä määrin. Vain tietoa ja osaamista lisäämällä voimme palvella kaikkia jäseniämme laadukkaasti Yksilön edunvalvonta painottuu yhä enemmän ja siihen panostetaan. Työnantajien olisi pidettävä mielessä, että kilpailukykyinen Suomi rakentuu hyvin kohdelluista osaajista ja erityisesti se korostuu specialaisilla aloilla joissa työtä tehdään sillä omalla pääomalla, eli asiantuntijatyössä. Hyvin järjestäytynyt ja toimiva työntekijäammattijärjestö on myös työnantajan etu. Vain yhdessä voimme saada parhaan tuloksen aikaan. Meillä Speciassa katsotaan kauemmas kuin mihin oma nenä näyttää! Virkistävää joululomaa ja oikein hyvää Uutta Vuotta 2006 toivottaen Leena-Maija Talikka asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4500 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh leena-maija.talikka@specia.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) jaana.honni@akavanerityisalat.fi katja.kosonen@akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo asiantuntija

3 SPECIA RY:N HALLITUS VUODELLE 2006 Yhdistyksen Helsingissä pidetyssä vuosikokouksessa valittiin hallitukseen uutena jäsenenä Ahmed el Ashram. Uusien sääntöjen mukaan hallituksessa voi olla myös kolme varajäsentä. Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka, Helsinki Ahmed el Ashram, Helsinki Maria Iho, Helsinki Risto Keski-Nisula, Hämeenlinna Mikko Männikkö, Espoo Anu Raappana, Heinola Saara Ruokonen, Helsinki Hallituksen varajäsenet: 1. Ritva Partanen, Jyväskylä 2. Hanna Ronkanen, Tampere 3. Vesa Rouhiainen, Mikkeli jäsenasiaa Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Vuonna 2006 jatkamme jäsenetuna koulutukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa yliopistossa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja max. 80 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivuiltamme ja siellä linkki jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Tukea myönnetään vuonna 2006 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai toimisto@specia.fi Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, HELSINKI. Specia ry:n syyskokous, kokousväki seuraa tarkasti kokouksen kulkua. Levin vapaat viikot 2006: 7,20,24,26,27, 29,33,34,35, 36,40,43,44, 45,46,51, asiantuntija 3

4 Kuvasatoa Specian 20-vuotisjuhlasta Kuva 1 Kadettikoulun tilat antoivat hyvät puitteet rentoutumiseen, yhdessäoloon ja ajatusten vaihtoon. Kuva 2 Jokainen jäsen on juhlan arvoinen, specialaisia saapumassa juhlistamaan järjestöään. Kättelyvuoroa odottamassa Esko Pääskylä ja Hanna Ronkainen. 3 Kuva 3 Marja Hakonen tuo juhlaan historian havinaa. Kuva 4 Akavan Erityisalojen tervehdys Specialle, puheenjohtaja Jorma Rihto korosti tervehdyspuheessaan yhteistyön merkityksen vain tiivistyvän. Kuva 5 Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry:n opintojohtaja Merja Hanhela kiittää yhteistyöstä ja onnittelee järjestönsä puolesta 20-vuotiasta. Uunituore Specian hallituksen varajäsen Vesa Rouhiainen seuraa kiinnostuneena. Kuva 6 Specian puheenjohtajana pitkään toiminut Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki ja nykyinen Specian puheenjohtaja Leena- Maija Talikka olivat molemmat tyytyväisiä yhdistyksen kasvuun ja kehitykseen vuosi vuodelta. 4 Kuva 7 Specian puheenjohtajan Leena-Maija Talikan tervehdyspuheessa muistettiin toiminnan merkkipaaluja ja katsottiin tulevaisuuden haasteisiin. 7 4 asiantuntija

5 Kuva 8 Kuva 9 Kukitettavana Specian ensimmäinen kunniajäsen Jouko -Lauhava. Pitkän linjan hallituksen jäsen Risto Keski- Nisula saa AKAVAn kunniamerkin Kuva 10 Sweet Life kvartetti viihdytti ja tanssitti yleisöä, solistina Susanna Moisio. Kuvat 11 Tom Lindholmin fläppitauluhulluttelu Toijalan Näennäisyysinstituutin tutkijana sai hersyvät naurut yleisöltä. Kuva 12 Specialainen Esko Pääskylä sai Akavan ansiomerkin toiminastaan akavalaisen aluetoiminnan hyväksi Kuva 13 Sari Kaasinen puhui luovuudesta ja lauloi tunnelmallisesti molemmat specialaiset aluejuhlat vauhtiin (kuva Oulusta) Kuva 14 Jyväskylän aluejuhlaa vietettiin virkistävällä Päijänteen risteilyllä. Kuva 15 Oulussa Speciaa juhlittiin Lasaretin saaressa hyvän ruuan ja vilkkaan keskustelun siivittämänä asiantuntija 5

6 Specialainen Ritva Partanen luotsaa Akavan Erityisalojen aktiivista alueyhdistystä Keski- Suomessa. Toimintaa ja ideoita hänellä riittää omasta takaa, mutta toki niitä tarjoavat myös virkeä alueryhmä ja keskusliiton aluetoiminnasta vastaava Satu Sahla. Aluetoiminta tuo liiton lähemmäksi jäseniään. Ritvan mielestä parasta aluetoiminnassa ovat ihmiset erilaisine taustoineen. Voikin todeta, että aluetoiminta tuo positiivisimmalla mahdollisella tavalla esille Akavan Erityisalojen jäsenkunnan heterogeenisyyden. Eri ihmiset toimivat yhdessä, ja kaikilla on ammatti- tai koulutustaustasta riippumatta paljon yhteistä. Elämäntarinoiden kuuleminen ja kokemusten jakaminen tekevät aluetoiminnasta mielenkiintoista ja ihmisläheistä. ALUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN ON AJANKOHTAISTA Ritvan mielestä aluetoiminnan kehittäminen on ajankohtaista juuri nyt, kun liitolla on selkeät kasvutavoitteet. Hän luottaa Akavan Erityisalojen haluun panostaa aluetoimintaan myös jatkossa. Liitto on antanut aluetoiminnalle vahvan tukensa aina ylintä johtoa ja luottamusjohtoa myöten. Aluetyötä on tuettu ja tuetaan sekä rahallisesti ja koulutuksellisesti että ennen kaikkea henkisesti ja arvostusta antamalla, Ritva kehuu. Toimivia alueita on vuonna 2006 jo kaksitoista. Keski-Suomen alue on ollut toiminnassa vuodesta 2001 alkaen. Jäsenten osallistuminen tapahtumiin on lisääntynyt vuosi vuodelta. Alueryhmän toimintaa on kehitetty sekä jäsenten näkökulmasta että liiton strategisten linjausten kautta. Aluetoiminnan tulee palvella jäseniä ottamalla huomioon heidän tarpeitaan. Meidän on tarjottava virkistystä, ajankohtaisia koulutuksia ja tapahtumia sekä muistettava entistä napakammin myös edunvalvonnallinen näkökulma, Ritva toteaa. Akavan Erityisalat on modernisti kehittyvä liitto, jolla on hyvät edellytykset jäsenkasvulle. Aluetoiminnan kautta liitto jalkautuu vahvemmin kentälle, lähemmäksi jäseniään. Liitto, joka on lähellä jäseniään, pysyy jäsenkuntansa tarpeiden suhteen ajan hermolla ja voi siten kehittää itseään entistä monipuolisemmin eväin vahvemmaksi toimijaksi ammattijärjestökentällä, Ritva muistuttaa. JäsenprofiiliAktiivisena aluetoiminnassa ALUETOIMINTA IMAISI MUKAANSA Ritva on niitä tekijöitä, joilla energiavirtaa riittää. Ja Akavan Erityisalojen aluetoiminnassa tätä virtaa tarvitaan. Aluetoiminta alkoi kiinnostaa Ritvaa jo Keski- Suomen alueryhmän perustamisen aikaan. Tarjosihan se tuoreelle kasvatustieteiden maisterille ja kiireiselle perheenäidille oivan keinon päästä aktiivisen järjestötoiminnan ytimeen. Tosin mukaantulo siirtyi keväälle 2003, kun hänen nuorin lapsensa oli nelikuukautinen. Päätöstä siivitti myös tyytyväisyys keskusliiton ja Specian tarjoamiin palveluihin. Liityin Speciaan syksyllä Liittymiskaava oli tuttu: kollega suositteli, Ritva kertoo ja toteaa olleensa aina tyytyväinen valintaansa. Ammatillinen järjestäytyminen oli itsestäänselvyys, etenkin tilanteessa, jossa Ritva oli pätkätyöläinen. Koin liittoon kuulumisen itselleni vahvaksi tukirangaksi, hän sanoo. Liittymisen jälkeen hän seurasi silloisen AEK:n ja Specian toimintaa ja tavoitteita. Hyppy aluetoimintaan oli sen jälkeen helppo päätös. Uusin ura hänelle aukeaa vuoden 2006 alussa, kun hän 6 asiantuntija

7 aloittaa Specian hallituksen uutena varajäsenenä ja pääsee siten syventymään myös oman jäsenjärjestönsä toimintaan. LIITTOJEN TOIMINNAN ARVIOINTIA Ritva on voinut jo useamman vuoden ajan seurata oman jäsenjärjestönsä Specian toimintaa sekä keskusliiton Akavan Erityisalojen kehitystä. Myös Akava järjestönä on tullut koko laajuudessaan tutummaksi. Toisaalta Akava tuntuu yksittäisen jäsenen näkökulmasta aika kaukaiselta. Haluan kuitenkin luottaa mm. siihen, että Akavassa ajetaan voimakkaasti meidän pätkätyöläisten asemaa. Akavalla tuskin on varaa hukata hyvin koulutettua jäsenistöään, hän sanoo. Akavan Erityisalat hän näkee vahvana akavalaisena toimijana. Keskusliitto on ennen kaikkea edunvalvonnallinen palveluorganisaatio, koska edunvalvonta on ja sen tulee olla liiton ydintoiminto. Ritva arvostaa sitä, että Akavan Erityisalat toimii yhteistyössä eritaustaisten jäsenjärjestöjensä kanssa ottaen huomioon eri mielipiteet ja ylläpitäen avointa keskustelua. Speciaa hän kiittää siitä, että se ajaa omien jäsentensä asioita tehokkaasti, määrätietoisella otteella. Toiminta on kehittynyt vuosi vuodelta, ja painopisteet on osattu valita viisaasti. Hyvä esimerkki tästä on panostus kasvatustieteilijöiden ammatilliseen edunvalvontaan. Keskusliiton ja Specian tulevaisuuden Ritva näkee positiivisena: Koen, että liittokokonaisuutena olemme Akavassa entistä vahvempi, kun sekä keskusjärjestö että sen suurin jäsenjärjestö kulkevat samaan suuntaan. Kun Keski-Suomen alueryhmäläisiä Vivi Lönn-patikkaretkellä Jyväskylässä. teemme tuottavaa yhteistyötä ja ajamme jäsenkuntamme asioita entistä suuremmalla massalla, tulemme olemaan vahva ja kehittyvä tekijä ay-kentällä ja Akavassa. VOIKO YKSILÖN ÄÄNI KUULUA AMMATTILIITOSSA? Parhaiten yksilön ääni ammattiliitossa kuuluu, jos yksilö itse jaksaa olla aktiivinen toimija. Aluetoiminta tarjoaa Akavan Erityisalojen jäsenkunnalle loistavan mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. Se tarjoaa hyvät kontaktit liittoon. Vuorovaikutusta jäsenistön kanssa on haluttu kehittää, ja aluetoiminta on kehittämiselle todella mahdollinen kanava, Ritva muistuttaa. Aluetoiminnassa on usein mahdollisuus tavata keskusliiton toimihenkilöitä, esimerkiksi juristeja. Tapaaminen kasvokkain tekee asioista konkreettisempia ja ihmisläheisempiä. Tavattaessa on myös helpompi avautua ja saada oma äänensä kuuluviin. Ritvan mielestä se on myös keskeistä, kun halutaan varmistaa ay-liikkeen ja vahvan järjestäytymisen tulevaisuus. Kun ay-liike on lähempänä jäseniään, myös jäsenten kiinnostus vahvistuu. Loppujen lopuksi mieluisinta on saada kuulumisia ja kuulla uutisia tutuista ja yksi tuttu voi olla oma ammattijärjestö. Aluetoiminta lähellä jäsentä Akavan Erityisalojen aluetoiminta on päässyt hyvään vauhtiin eri puolilla Suomea. Yksi uusi alue avataan myös vuonna 2006: vuorossa on Pohjanmaa, joka on toiminnan kahdestoista alue. Aluetoiminta alkoi vuonna Aluetoiminta on tuonut keskusliiton lähemmäksi jäsentä. Aluetoiminta tarjoaa huvia ja hyötyä mutta myös hyviä alueellisia kontakteja ja verkostoja. Akavan Erityisalojen jäsenkuntaan kuuluvat löytävät toisensa aluetoiminnan avulla. Jos haluat tietää aluetoiminnasta lisää, saat tietoja osoitteesta tai Akavan Erityisalojen aluetoiminnasta vastaavalta Satu Sahlalta asiantuntija 7

8 Tavoitteita ja toimintaa 20 vuotta SPECIA Hallinnon Toimihenkilöliitto, nykyinen Specia, perustettiin vuonna 1985 koruttomasti ja matalalla profiililla. Suuria perustamispuheita ei pidetty, ja juhlavia muodollisuuksia ei ollut. Yhdistys syntyi, koska oli akuutti tarve avata yhä uusille korkeakoulutettujen ja eri uusammattien ryhmille uusi väylä silloisen Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK ry:n kautta Akavaan. AEK toimi perustamisessa promoottorina ja alkuvuosina myös toiminnan pyörittäjänä. Hallinnon Toimihenkilöliiton 10. joulukuuta 1985 kirjatussa perustamisasiakirjassa todetaan seuraavasti: Me allekirjoittaneet olemme perustaneet Hallinnon Toimihenkilöliitto -nimisen, ruotsiksi Förbund för Förvaltningstjänsteman -nimisen, yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt. Kolme allekirjoittajaa eli kolme ensimmäistä yhdistyksen jäsentä olivat AEK:n toiminnanjohtaja Tapio Jaakkola, järjestösihteeri Marja Hakonen ja toimistovirkailija Leena Waahteranoksa. SYNTY SOSIAALISESTA TILAUKSESTA Perustajajäsen Marja Hakonen muistelee, että Hallinnon Toimihenkilöliitolle oli selkeä sosiaalinen tilaus. Korkea- ja yliopistokoulutuksen lisäännyttyä oli syntynyt myös runsaasti uusia koulutusaloja ja ammatteja. Meille Akavan Erityisalojen Keskusliiton toimistoon oli jo parin vuoden ajan tullut kyselyjä järjestäytymisestä ja mahdollisuudesta liittyä johonkin silloisista jäsenjärjestöistä, hän kertoo. Yhdistys syntyi samaan tapaan kuin tuleva emoliittonsa. AEK oli perustettu vuonna 1972 ilman suurempaa aatteen paloa ns. kokoomaliitoksi niille akavalaisille ryhmille, jotka halusivat järjestäytyä Akavaan. Hallinnon Toimihenkilöliitto syntyi silloisen AEK:n aloitteesta ja AEK:n aktiivisuuden ansiosta. AEK:n toimiston toimihenkilöt Jaakkola ja Hakonen vastasivat yhdistyksen ensimmäisistä vaiheista toimintaa käynnistettäessä. AEK tarjosi hyvät puitteet uusille rekrytoitaville ryhmille. Se oli kasvava liitto, jonka toiminnot olivat jo hyvin organisoituneita. Perustajajäsenet loivat yhdistykselle säännöt ja määrittelivät alustavat järjestäytymiskriteerit, jotka pohjautuivat uusien potentiaalisten ryhmien vuosien mittaan tekemiin lukemattomiin tiedusteluihin RAKENTEET PYSTYYN Yhdistyksen ensimmäiseen kokoukseen rohkeni perustajajäsenten lisäksi tulla kaksi jäsentä. Luottamusjohto pystyttiin kuitenkin organisoimaan, ja yhdistykselle valittiin väliaikainen hallitus. Hallituksen toimikausi oli poikkeuksellisesti yksi vuosi. Oli päätetty, että yhdistyksen normaali toiminta alkaisi vasta, kun sen säännöt olisi virallisesti hyväksytty yhdistysrekisterissä. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli väliaikaisen hallituksen johtoon valittu kuopiolainen Wäinö Halonen. Jäsenetkin saatiin kokoon ja hallitukseen valittiin Jouko Lauhava, Harry Hilden, Heini Niittymäki ja Reijo Häyrinen. Hallituksen varajäseniksi valittiin Marja Hakonen ja Leena Waahteranoksa. Yhdistykselle laadittu ensimmäinen toimintasuunnitelma oli lyhyt ja ytimekäs: päätettiin, että yhdistys keskittyy jäsenhankintaan ja jäsentensä neuvomiseen työsuhdeasioissa. Väliaikainen hallitus piti toimikautensa aikana yhden kokouksen ja senkin vuoden 1987 vuosikokouksen yhteydessä. On täysin selvää, että kun yhdistystä johti omaa toimintaansa käynnistävä luottamusjohto, yhdistyksen arki pyöri edelleen täysin AEK:n toimiston varassa. Hallinnon Toimihenkilöliiton pidetyssä vuosikokouksessa väliaikaisen hallituksen tilalle valittiin ensimmäinen varsinainen hallitus. Wäinö Halonen jatkoi myös tämän hallituksen puheenjohtajana ja mm. Jouko Lauhava hallituksen jäsenenä. TOIMINTALINJAT MUOTOUTUVAT Hallinnon Toimihenkilöliitolle aktiivista panostaan antavat näkivät jo varhaisvuosina yhdistyksen kasvumahdollisuudet, vaikka jäsenmäärä kasvoi alkuvaiheessa varsin verkkaisesti. Toimintasuunnitelmien keskeisenä tavoitteena oli yhdistyksen oman toiminnan organisointi ja laajentaminen. Toiminnan organisointi ja laajentaminen saivatkin vauhtia eri rintamilla. Marja Hakonen oli aktiivisesti mukana perustamassa Hallinnon Toimihenkilöliittoa. Hallitus vahvistamassa uusia jäseniä. Kuvassa vasemmalta: Elisa Helminen, Hannu Laitinen, Jouko Lauhava, toimistosihteeri Tiina Peltoniemi ja Risto Keski-Nisula. 8 asiantuntija

9 Tärkeää oli myös, että ei tyydytty vain odottelemaan passiivisena jäsenmäärän kasvua vaan jäsenhankinta oli alusta asti yksi tavoite. Hallinnon Toimihenkilöliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuoden 1988 vuosikokouksessa Jouko Lauhava. Hannu Laitinen täydensi hallitusta uutena jäsenenä. Näin yhdistys sai uutta puhtia toimintalinjojensa kehittämiseen ja muokkaamiseen. Toisin kuin alkuvaiheessa, jolloin toimintaa ohjasivat AEK:n toimihenkilöt, nyt toiminnan suunnittelu alkoi olla järjestöaktiivien varassa. Arjen toimintaa pyöritettäessä keskusliiton toimiston apua kuitenkin todella tarvittiin, sillä yhdistyksellä ei ollut omaa toimihenkilöä. Asiat kuitenkin etenivät jäsenkasvun ja saatujen kokemusten myötä. OMA TOIMIHENKILÖ JA TOIMITILA Hallinnon Toimihenkilöliitto on perustamisestaan alkaen ollut vakavarainen järjestö. Jäsenmaksutulo kasvoi jatkuvan jäsenkasvun myötä vuosi vuodelta. Jotta omaa toimintaa voitaisiin organisoida, alettiin keskustella oman toimihenkilön ja toimitilan hankkimisesta. AEK:n toimisto oli hoitanut yhdistyksen jäsenpalvelua hyvin, mutta yhdistyksen oman toiminnan suunnittelu ja monet käytännön järjestelytkin olivat kuitenkin olleet luottamushenkilöiden varassa. Vuoden 1990 lopussa järjestössä oli 370 jäsentä, ja tätä taustaa vasten on vielä hyvin ymmärrettävää, että niin toimihenkilö kuin toimitilakin päätettiin hankkia yhteistyössä kahden muun AEK:n jäsenjärjestön kanssa. Lokakuun lopussa pidetyssä kokouksessa Hallinnon Toimihenkilöliitto, Kääntäjien Ammattijärjestö ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto päättivät palkata yhteisen toimistosihteerin. Toimitila löytyi Akavatalosta, Työttömyyskassan tiloista. JÄSENKASVUN HUIMAT VUODET ALKAVAT Oman toimihenkilön ja toimitilan myötä yhdistyksen oma toiminta organisoitui syksyllä 1990, mikä oli hyvä pohja kiihtyvälle jäsenkasvulle. Jäsenkasvu alkoi ymmärrettävää kyllä traagisen talouslaman myötä. Vuoden 1991 talvikuukausina kuukausittain tuli keskimäärin noin 50 uutta jäsentä, mutta syksyllä määrä oli lähes viisinkertainen. Vuoden 1991 lopussa jäseniä oli ja HTL oli AEK:n viidenneksi suurin jäsenjärjestö. Jäsenmäärä ja jäsenmaksutulot olivat kasvaneet yhden vuoden aikana 272 prosenttia. Toiminta ei tokikaan ollut pelkkää uusien jäsenien ottamista. Muutakin ehdittiin tehdä ja suunnitella. Kasvun myötä yhdistystoimintaa selkiytettiin. Yksityissektorin ja valtion sektorin jäsenten edunvalvonnan kehittäminen sai uutta vauhtia. Yhdistyksen valtion sektorin toimintaan oli tullut tuoretta voimaa Risto Keski-Nisulan myötä. Edunvalvonnan lisäksi hallitus kiinnitti tarvittavaa huomiota mm. jäsenistölle tiedottamiseen. Hallitus päätti perustaa yhdistykselle oman jäsenlehden. Hallitus linjasi kokouksissaan lehdelle asetettuja tavoitteita ja totesi, että lehden kehittäminen edellyttää päätoimittajan löytämistä. Päätoimittaja löytyi, ja hallituksen joulukuisessa kokouksessa vuonna 1991 Salla Luomanmäki esittäytyi hallitukselle ja tuli päätoimittajan ominaisuudessa mukaan hallituksen toimintaan. RAKENNEMUUTOSTEN AIKAA Hallinnon Toimihenkilöliitosta tuli vuoden 1992 alussa Akavan Erityisalojen Keskusliiton toiseksi suurin jäsenyhdistys. Jäseniä oli tuolloin Yhdistyksen jäsenprofiili oli jo muokkautunut vastaamaan yhä vallitsevaa tilannetta. Tyypillinen yhdistyksen jäsen työskenteli asiantuntija- tai esimiestehtävissä. Yleisimpiä toimialoja olivat ATK-ala, projektitehtävät, koulutusala luonnollisesti opettajia lukuun ottamatta, henkilöstö- ja markkinointiala sekä tutkimustyö. Myös yksityissektorilla (johon myös ns. kolmannen sektorin laskettiin kuuluvan) työskentely ja korkeakoulututkinto yhdistivät valtaosaa jäsenistöstä. Hallinnon Toimihenkilöliiton ja muiden yksityistä sektoria edustavien AEK:laisten jäsenjärjestöjen kasvu alkoi tuoda uusia haasteita myös emoliitolle. Liiton sisäinen rakenne ja sisäiset voimasuhteet olivat muuttuneet. Yksityissektori oli kasvanut suurimmaksi sopimusalaksi, ja uusia jäseniä oli luonnollisesti tullut myös kuntasektorilta ja valtion sektorilta. Rakennemuutos toi paineita muuttaa AEK:ssa noudatettuja edunvalvonnan painopisteitä ja muita toimintatapoja. Jälkikäteen voisi todeta, että 1990-luvun aikana emoliiton rakenteet natisivat. HTL oli aktiivinen toimija ja yksi aloitteiden tekijöistä tässä muutoksessa, jossa emoliitosta vähitellen rakennettiin nykyinen Akavan Erityisalat. Akavan Erityisalojen Keskusliiton kasvu alkoi saada huomiota myös Akavassa ja sen jäsenjärjestöissä. AEK:lle kasvu takasi enemmän edustuksellisia paikkoja eri luottamuselimissä ja lopulta myös hallituspaikan Akavassa. Vastapainoa kasvulle tuli mm. YTN-liitoilta, kun Akavan hyväksymänä tosin vastoin kokonaistumisperiaatetta perustettiin YTY (nykyisin Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry). YTY:n perustaminen herätti ainakin Hallinnon Toimihenkilöliiton silloisessa luottamusjohdossa ihmetystä, sillä taustansa vuoksi jäsenet olisivat sopineet hyvin myös HTL:oon. Ongelmista ratkaisuihin -seminaarissa syksyllä 1992 jäsenille annettiin eväitä henkiseen jaksamiseen. TOIMINTA EMOLIITOSSA TEHOSTUU Hannu Laitinen erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta omien muuttuneiden työtehtäviensä vuoksi syksyllä Hänen tilalleen valittu uusi puheenjohtaja Risto Keski-Nisula totesi, että HTL:n on kokonsa puolesta kuuluttava ja näyttävä AEK:ssa, jossa varsinainen jäsenistön edunvalvonta hoidetaan. Tilanne vahvistui heti vuoden 1993 alussa: Salla Luomanmäki aloitti AEK:n hallituksen varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan jäsenenä sekä yksityissektorin neuvottelukunnan puheenjohtajana. Lisäksi HTL sai toisen hallituspaikan ja muita toimikuntapaikkoja. HTL toimi aktiivisesti eri rintamilla. AEK:n toiminnalle asetettiin uusia tavoitteita, esimerkiksi sen profiilin nostaminen, tiedottamisen tehostaminen ja linjan muuttuminen sekä AEK:laisen edunvalvonnan tehostaminen paikallistasolla asiantuntija 9

10 kulminoitui AEK:ssa kuitenkin syksyn 1998 liittokokouksessa. Tuolloin puheenjohtajasta äänestettiin ensimmäisen kerran liiton historiassa. HTL:n puheenjohtaja ja yksityisen sektorin vaaliliiton ehdokas Salla Luomanmäki voitti istuneen puheenjohtajan Jussi Perttolan. Liiton piikkipaikalla muutos oli näkyvä, koska valittu oli nuori nainen ja koska liiton viides puheenjohtaja päätti julkissektoritaustaisten puheenjohtajien ketjun. Tämän jälkeen emoliiton toiminnassa kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota jäsenistön ja jäsenjärjestöjen palveluorganisaationa toimimiseen. Jäsenetuna tyky-viikonloppu syksyllä EI AATTEESTA, VAAN EDUISTA Kun HTL:n hallitus kokoontui suunnitteluseminaariin keväällä 1994, yhdistyksen jäsenpidon ja hankinnan linja oli selkeästi linjattu sanomalla, että HTL:oon kuulutaan ei aatteesta, vaan eduista. Näin ollen toiminnan ytimenä olivat hyvät, ajanmukaiset jäsenpalvelut sekä laadukas edunvalvonta. Yhdistyksen jäsenpalveluiden kehittäminen otti harppauksen eteenpäin, kun yhdistyksen ainoan palkatun toimihenkilön profiili muuttui toimistosihteeristä järjestösihteeriksi. Tosin HTL ja KAJ resursoivat toimihenkilön edelleen yhdessä. Myöhemmin toimi muutettiin HTL:n osalta nimikkeeltään ja sisällöltään toiminnanjohtajaksi. Kasvaneen jäsenmäärän ja laajentuneen toiminnan myötä toimen tarve oli tullut ilmeiseksi. MUUTOKSIA EMOLIITOSSA Salla Luomanmäestä oli tullut AEK:n hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja vuoden 1995 alussa, ja oman yhdistyksen Hallinnon Toimihenkilöliiton puheenjohtaja keväällä Yhdistyksellä oli hyvä mahdollisuus vaikuttaa AEK:n kehitykseen yksin tai yhteistyössä muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Vuosina niin HTL:n kuin Akavan Erityisalojen Keskusliitonkin kehittämisessä edettiin rauhallisesti toki toisinaan räiskyenkin uudistaen ja uudistuen, ajan haasteet huomioon ottaen. Jorma Puhakan kymmenen vuotta kestäneen kauden jälkeen emoliiton uudeksi puheenjohtajaksi oli kaudeksi valittu Jussi Perttola. Perttola sai johdettavakseen muuttuneen liiton. Yksityisen sektorin kasvu oli johtanut tarpeeseen lisätä juuri yksityisen sektorin tarvitsemia palveluja. Laman jälkeen Suomi ja myös työmarkkinakenttä olivat muutoksessa, joten HTL:lle ja muille AEK:n jäsenjärjestöille tuli paljon pohdittavaa, kannanottoja ja aloitteita, jotka liittyivät tuohon muutokseen. Asialistalla olivat niin työsopimuslain ja työaikalain kokonaisuudistukset kuin myös paikallisen sopimisen edunvalvonnan tarpeet ja kehittäminen sekä viestintäpolitiikan uudistaminen emoliitossa. HTL antoi näihin hankkeisiin oman panoksensa toimimalla Akavan Erityisalojen Keskusliiton eri luottamuselimissä ja antamalla kommentteja suoraan yhdistysnäkökulmasta. Taustalla oli jatkuvasti myös oman yhdistyksen kehittäminen ja pitäminen kiinni ajassa. VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA Vuonna 1998 Hallinnon Toimihenkilöliitto oli saavuttanut uudelleen emoliittonsa suurimman jäsenjärjestön aseman. Jäseniä oli tuolloin Yhteistyö ns. yksityissektorin liittojen kanssa oli jatkunut vuosia aktiivisena. Tosin vaaliyhteistyötä AEK:n vaaleissa oli tehty myös muiden liittojen kanssa. Yksityisen sektorin nousu SPECIA AKTIIVISENA KEHITTÄJÄNÄ JA VAIKUTTAJANA Hallinnon Toimihenkilöliitto muutti nimensä kevätkokouksessa Uusi nimi Specia asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry kuvasi moniosaajien ammattiliittoa aiempaa nimeä paremmin. Kevätkokouksessa Salla Luomanmäki jätti vuodesta 1994 alkaneen yhdistyksen puheenjohtajuuden ja liitto sai uudeksi puheenjohtajaksi Keijo Painolan. Hän oli toiminut järjestössä jo usean vuoden ajan hallitustasolla. Uuden vuosituhannen alkaessa toimihenkilöön ja toimitilaan liittynyt monivuotinen yhteistyö Kääntäjien Ammattijärjestön kanssa päättyi syksyllä Kokonsa vuoksi Specia tarvitsi omaa toimintaansa varten kokopäivätoimisen toimihenkilön. Oman kokopäivätoimisen toimihenkilön lisäksi Specia sai viimein myös oman toimitilan. Useat AEK:n jäsenjärjestöt muuttivat Akavan Erityisalojen Keskusliiton uusien toimitilojen työhuoneisiin vuoden 2001 alussa LUVUN ALKUVUODET Vuoden 2001 lopussa Speciassa oli jäsentä. Vuonna 2002 Keijo Painola jätti puheenjohtajan tehtävät ja jäi hallituksen jäseneksi. Specian hallitus esitti yhdistyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle pyynnön asettua ehdokkaaksi kevään vuosikokouksessa. Salla Luomanmäki tuli valituksi ja palasi uudelle jaksolle yhdistyksen puheenjohtajan tehtäviin. Yhdistyksen toimintaan saatiin uusi aktiivinen sykäys, kun nykyinen toiminnanjohtaja Markku Saarinen valittiin tehtäviinsä kesäkuussa Hänen myötään alkoi myös aktiivinen päivittäinen yhteistyö niin emoliitto AEK:n toimistossa kuin muiden toimijoidenkin kanssa. Vuonna 2003 Speciassa avattiin opiskelijajäsenyys, ja se kiihdytti jäsenkasvua entisestään. Vuonna 2004 yhdistyksen kärkipaikoilla tapahtui jälleen muutoksia. Keväällä yhdistyksen puheenjohtaja Salla Luomanmäki haki AEK:ssa avoinna ollutta toiminnanjohtajan tehtävää. Hakuprosessi onnistui, ja hänet valittiin uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän luonnollisesti jätti Specian puheenjohtajan tehtävät. Tehtäviä hoiti aluksi varapuheenjohtajana ja marraskuusta 2004 alkaen puheenjohtajana Leena-Maija Talikka. Yhdistyksessä oli jäsentä. SPECIA TÄNÄÄN, TÄSSÄ JA NYT Specian jäsenrakenne perustuu linjauksiin ja jäsenrajoihin, jotka olivat vallitsevia heti toiminnan alusta alkaen. Specian jäsenet työskentelevät liike-elämän, hallinnon ja järjestöjen palveluksessa erilaisissa asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Suurin osa jäsenistä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Filosofian ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot ovat yleisimpiä. Yli puolet specialaisista työskentelee yksityissektorilla, kolmasosa jäsenistä on valtion palveluksessa, ja loput työskentelevät lähinnä kuntayhtymien palveluksessa. Specialaisten työtehtävät liittyvät yleisimmin projekti- tai järjestötyöhön, 10 asiantuntija

11 Puheenjohtaja vaihtuu keväällä 2004, kuvassa Salla Luomanmäki ja Leena-Maija Talikka. suunnitteluun, koulutukseen ja tutkimukseen. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi projektipäällikkö, koulutussuunnittelija ja toiminnanjohtaja. Specialaisia tapaa myös monissa muissa tehtävissä eri aloilla, esimerkiksi markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja informaatioteknologian parissa. Jäseniä Speciassa on yli Specia on Akavan Erityisalat ry:n suurin jäsenjärjestö. Yksi viime vuosien tärkeimpiä linjauksia yhdistyksen toiminnassa on ollut opiskelijajäsenyyden avaaminen vuonna 2003 jäsenyhdistykseen. Opiskelijajäsenyyden avaamisen myötä myös yhdistyksen tarjoamia palveluita oli mietittävä uudelleen ja ammatillinen ja koulutuksellinen edunvalvonta sai uutta puhtia järjestön toiminnassa. Ensimmäinen ainejärjestötapaaminen kasvatustieteen alan opiskelija-aktiiveille pidettiin syksyllä 2004, ja seuraavana keväänä oli jo ainejärjestökoulutus, joka oli todellinen menestys. Tällä hetkellä jokaisessa kasvatustieteen alan ainejärjestössä on Specia-vastaava, joka pitää yhteyttä yhdistykseen ja informoi paikallisella tasolla Specian toiminnasta. Vuonna 2004 toteutettiin tutkimus kasvatustieteilijöiden työllistymisestä uransa eri vaiheissa. Keväällä 2005 toteutettu kasvatustieteilijöiden päivä saavutti suuren suosion. Jotta Speciassa tunnettaisiin kunnolla myös opiskelijoiden näkökulma, Specian hallitukseen kutsuttiin ns. asiantuntijajäseneksi myös opiskelijaedustaja. OMAA TUTKIMUSTOIMINTAA EDUNVALVONNAN TUEKSI Viime vuosina Specia on tutkimustoiminnan kautta tiukentanut otettaan muistakin edustamistaan ryhmistä. Kasvatustieteilijöiden työhön sijoittumisen lisäksi on tutkittu ja kartoitettu myös projektiammattilaisten arkea sekä järjestösektorilla työskentelevien työoloja. Myös yhdistyksestä eronneiden motiiveja on selvitetty pariinkin otteeseen. Selvitysten avulla haetaan taustatietoa edunvalvonnan tavoitteiden asetteluun ja laadukkaan jäsenpalvelun kehittämiseen. Kartoitusten avulla saadaan myös hyvää pohjaa mm. jäsenistön koulutustarpeiden suunnittelulle. Tavoitteena on kohdentaa koulutustoimintaa yhä enemmän tietyille teemaryhmille koulutuksen ja ammatillisten työtehtävien perusteella. Omien kartoitustensa lisäksi Specia on seurannut useiden vuosien ajan myös oman jäsenistönsä tietoja ja palkkauksen kehitystä osana Akavan Erityisalojen vuosittaista työmarkkinatutkimusta. SPECIALAISTEN AKTIIVINEN OTE ALUETOIMINNASSA Akavan Erityisalojen Keskusliitto panosti vuosituhannen vaihteessa tärkeään toimintoon: liiton omaan aktiiviseen alue- toimintaan. Liiton oma paikallistoiminta perustettiin kokoamaan keskusliiton jäsenjärjestöjen jäseniä yhteen. Aluetoiminta tarjoaa paitsi yhdessä tekemisen iloa verkostoitumista myös laadukasta koulutustoimintaa, kulttuuria ja virkistystä. Aluetoimintaa organisoi kullakin alueella oma alueryhmä, jonka yhteyshenkilönä on paikallinen sivutoiminen aluesihteeri. Specialaisten ote on aluetoiminnan kehityksen myötä vahvistunut eri alueilla, joita on kaiken kaikkiaan yksitoista. Aluetoiminta tarjoaa myös oivan mahdollisuuden löytää uusia aktiivisia järjestötoimijoita muihinkin tehtäviin. Specialaisia toimii alueryhmissä, ja Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa alueryhmien sihteerinä on specialainen edustaja. YRITYSYHDISTYSTOIMINTA KEHITTYY Yksityisellä sektorilla päätavoitteena on ollut edistää Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön kautta yksityisen sektorin edunvalvontaa, lisätä asiantuntijuuden arvostusta ja parantaa työhyvinvointia, esimerkiksi edistämällä ylempien toimihenkilöiden työaikaa ja korvauksia koskevien kysymysten ratkaisemista. Koska paikallisella tasolla tapahtuu yhä enemmän sopimustoimintaa, olemme aktivoineet jäseniämme osallistumaan yritysyhdistystoimintaan sekä järjestäneet jäsenillemme jäseniltoja eri yrityksissä, Specian toiminnanjohtaja Markku Saarinen selvittää. UPJ:N SEURANTA VIRASTOISSA Specia on myös valtion sektorin suurin jäsenyhdistys Akavan Erityisaloissa. Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä yhdistys on informoinut jäseniään sekä järjestänyt virastokohtaisia jäsentilaisuuksia mm. Helsingin yliopistossa, CIMO kansainvälisen henkilövaihdon keskuksessa sekä TE-keskuksissa. Tilaisuuksien tuloksena esimerkiksi Helsingin yliopistoon valittiin vuonna 2004 specialainen varaluottamusmies. Yliopisto- ja korkeakoulusektorilla toimii myös vapaa jäsenverkosto, jonka avulla Specia pyrkii koko ajan seuraamaan palkkausjärjestelmän kehitystä ja ongelmakohtia. SPECIA ON MENETYSTARINA JATKOSSAKIN Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka toteaa, miettiessään tämän päivän Speciaa, lähes 4500 jäsenen yhdistystä, että on ilahduttavaa todeta yhä samojen asioiden vaikuttavan sen menestykseen jäseniän palvelevan ammattiyhdistyksenä. Nopeasti muuttuvassa työelämän kentässä kuunnellaan jäsenistön tarpeita ja kehitetään toimintaa näitä tarpeita vastaavaksi. Homma ei toimisi eikä olisi toiminut ilman tehtävään sitoutuneita ja innostuneita työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kun katsotaan yhteiskunnan nykyistä, osin villiäkin menoa, huomataan, että ammattiliittojen perustehtävä ei häviä mihinkään. Perustehtävä ja teema on tulevinakin vuosina toimia jäsenten turvaverkkona työmarkkinoilla. Tavoitteena on koulutuksellisen ja palkkauksellisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä jäsenten etujen puolustaminen hädän ja turvattomuuden hetkellä. Specialaisten ammatillinen ja koulutuksellinen identiteetti varmasti kehittyy lähivuosina. Nyt esimerkiksi humanistien ja kasvatustieteilijöiden parissa tehty pohjatyö on kantanut hedelmää ja sen avulla ote ammatilliseen edunvalvontaan on vahvistunut. Myös monet jäsenistön erityisasiantuntijaryhmät saavat tarvitsemansa huomion. Näiden kaikkien toimien ansiosta yhdistys vahvistuu ja jäsenmäärä hyvin todennäköisesti kehittyy edelleen positiivisesti asiantuntija 11

12