Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen"

Transkriptio

1 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Kestävä kehitys

2 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 1 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen liikenne- ja kuljetuspalvelujen tilaajana ja tuottajana sekä liikkumisen ohjauksen kautta Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Hanna Kalenoja, Heikki Liimatainen Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Nykytilan kuvaus Kuntien henkilöliikenne ja kuljetukset Kunnat henkilökuljetusten tilaajina Joukkoliikenne Muut kuntien tilaamat henkilökuljetukset Kunnat tavarankuljetusten tilaajina Kunnat liikenteen ja kuljetusten tuottajina Kuntien työntekijöiden työmatkaliikenne Kuntien vaikutusmahdollisuudet liikkumis- ja kuljetusvalintoihin Energiatehokkuustoimenpiteet Joukkoliikennepalvelut Kuljetuspalvelut Logistiikkakeskukset ja toimitusten yhdistely Taloudellinen ajotapa Julkisen sektorin oma kalusto Liikkumisen ohjaus Työ- ja työasiointimatkat Koulumatkat Kuntalaisten liikkuminen Suositukset energiatehokkuuden parantamiseksi...26 Joukkoliikennepalvelut...27 Kuntien oma ajoneuvokanta...27 Kuntien tilaamat kuljetuspalvelut ja kuntalogistiikka...27 Julkisen sektorin työntekijöiden työ- ja työasiointimatkat...28 Muu henkilöliikenne...28 Jatkotoimenpidesuositukset...29 Lähteet...30

3 2 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 1. Johdanto Julkisen sektorin toimien merkitys liikkumismahdollisuuksien kannalta on huomattavan suuri. Liikkumismahdollisuudet määrittyvät toisaalta liikennejärjestelmän (väylät), liikennepalvelujen (julkisen liikenteen palvelut) ja liikenteen hinnoittelun (esimerkiksi subventiot ja veromekanismit) kautta. Tässä esiselvityksessä selvitetään julkisen sektorin mahdollisuuksia vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen liikennepalvelujen tarjonnan kautta. Tarkastelun ulkopuolelle rajataan tässä työssä liikennejärjestelmän suunnittelu, joka linkittyy yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnitteluun. Myös valtionhallinnon ja kuntien liikenteen hinnoittelua koskevat toimet rajataan tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä vaikka nämä toimet toteutetaan julkisella sektorilla, ne kohdentuvat asukkaiden tekemiin päivittäisiin liikkumisvalintoihin. Hinnoittelua ja subventioita tutkitaan kuitenkin siltä osin, kun ne kohdentuvat julkisen liikenteen palvelujen tarjontaan. Työssä tarkastellaan julkisen sektorin roolia liikenne- ja kuljetuspalvelujen tilaajana ja tuottajana, millä on suuri merkitys joukkoliikenteen ja kuormaautoliikenteen energiankulutuksen kehitykseen. Erityisesti joukkoliikennepalvelujen tilaajana ja lupaviranomaisena julkisen sektorin merkitys joukkoliikenteen energiatehokkuuden lisäämisessä on tärkeä. Myös kuntien tilaamien kuljetuspalvelujen määrä on huomattavan suuri. Julkisen sektorin tilaamien ja tuottamien liikennepalvelujen osuus tieliikenteen polttoaineenkulutuksesta kunnan alueella on esimerkiksi Helsingissä %. Helsingin kaupungin suorassa omistuksessa olevien autojen osuus on noin 1 %. Tilatuista palveluista jäteautojen osuus kokonaispolttoaineenkulutuksesta on noin 0,3 % ja bussien noin 6,6 %. Jäljelle jäävä 2 7 %:n osuus muodostuu tilatuista kuljetuspalveluista. Julkisen sektorin osuus ei siis ole kovin suuri, mutta julkinen valta voi liikennepalvelujen tilaamisessa ja tuottamisessa näyttää energiatehokkaan toiminnan esimerkkiä. Julkisen sektorin suurimmat suorat vaikutusmahdollisuudet liittyvät lukujen valossa joukkoliikenteen tilaamiseen. (Nylund et al ) Kuntien tilaamat kuljetuspalvelut ovat suhteellisen hajanainen kokonaisuus, jota säätelevät hallinnolliset rajat. Yksittäiset kunnat ja kuntayhtymät voivat olla pieniä toimijoita kuljetusten järjestämisessä. Kunnat ovatkin viime aikoina muodostaneet erilaisia hankintayhteistyöverkostoja, joissa kuljetuksia on mahdollista suunnitella laajempina kokonaisuuksina. (Haapamäki 2008) Lisäksi työssä tarkastellaan julkisen sektorin roolia liikkumisen ohjaukseen työnantajana, sillä valtio- ja kuntasektori työllistää noin työntekijää. Valtio- ja kuntatyönantaja voivat vaikuttaa työntekijöiden kulkutapavalintoihin työmatkoillaan erilaisin kannustein, kuten työsuhdelipun avulla. Myös työasiointimatkoista kertyy suhteellisen suuri osuus koko henkilöliikennesuoritteesta. Erityisesti pitkillä matkoilla työasiointimatkojen osuus korostuu. Työn tavoitteena on koota tietoa julkisen sektorin liikennepalvelujen energiankulutuksesta sekä kartoittaa parhaita toimintatapoja ja luoda suositukset energia-

4 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 3 tehokkuuden huomioon ottamiseksi liikennepalvelujen tilaamisessa ja tuottamisessa. 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Kuntien henkilöliikenne ja kuljetukset Kuvassa 2.1 on kuvattu kuntien roolia välittömänä tai välillisenä liikenteen tuottajana. Kuntien suoraan tilaamien liikennepalvelujen suurin osa muodostuu kaupunkiseuduilla joukkoliikenteestä. Pienissä kaupungeissa ja kunnissa kunnat eivät osallistu joukkoliikenteen tilaamiseen, vaan niissä joukkoliikenne hoidetaan pääosin liikennöitsijöiden suunnittelemalla ja hoitamana liikenteenä, johon kunnat osallistuvat seutulipputukien muodossa. Suuremmissa kaupungeissa kunnat liikenteen tilaajaorganisaatioina voivat vaikuttaa joukkoliikenteen energiankulutukseen suoraan mm. kalustovalinnoin ja liikenteen suunnittelun keinoin. Kunnat tilaavat lisäksi muita henkilökuljetuksia, joista tärkeimmät ovat sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset. Muut henkilökuljetukset ovat luonteeltaan sellaisia, että kunnan joukkoliikennepalvelut eivät riitä näiden kuljetusten tarpeisiin. Kuntien oma kuljetuskalusto ja tilatut tavarankuljetukset ovat suurissa kaupungeissa merkittävä liikenteen energiankulutuksen osatekijä, joihin kuntaorganisaatio voi vaikuttaa kaluston energiatehokkuutta parantamalla ja työtapoja muuttamalla. Suurin yksittäinen kuljetustehtävä on jätehuolto, joka on pääosin järjestetty kuntien yhteisten jätehuolto-organisaatioiden kautta. Kuntien työntekijöiden päivittäinen työmatkaliikenne ja työasiointimatkat ovat suuri osa valtakunnallista työmatkaliikennettä, sillä kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on yli työntekijää. Kunta voi työnantajaorganisaationa vaikuttaa työntekijöidensä kulkutapavalintoihin mm. kannustamalla työntekijöitä joukkoliikenteen käyttöön, jalankulkuun ja pyöräilyyn. Työasiointimatkoihin on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi suosimalla videoneuvotteluja ja nettikokouksia. Kunnilla on myös välillinen vaikutusmahdollisuus kuntalaisten liikkumistarpeisiin ja liikenteen kulkutapavalintoihin sekä elinkeinoelämän kuljetuksiin. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet liittyvät liikenteen ja maankäytön suunnitteluun, joita ei tarkastella tämän esiselvityksen yhteydessä. Muut toimenpiteet liittyvät liikkumisen ohjaukseen, joissa pyritään vapaaehtoisin toimin vaikuttamaan kuntalaisten ja elinkeinoelämän valintoihin..

5 4 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Liikenteen energiankulutus kunnan alueella välitön vaikutus ohjausvaikutus Joukkoliikenne 5-6 % Omat autot ja työkoneet 1-2 % Kunnan tilaamat henkilö- ja tavarakuljetukset 2-7 % Kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat 4 6 % Muu henkilöautoliikenne % Muut kuljetukset 9-14 % -kuntien ostama joukkoliikenne -kuntien liikennelaitokset -kuljetuspalvelut -kunnossapitokalusto -kunnan omat henkilöautot -kuntien hankinnat (kuntalogistiikka) -opetus- ja sosiaalitoimen ja terveydenhuollon henkilökuljetukset - jätehuollon kuljetukset -työmatkat -työasiointimatkat - kuntalaisten liikenne -elinkeinoelämän kuljetukset Kuva 2.1 Liikenteen energiankulutus kuntasektorin näkökulmasta. 2.2 Kunnat henkilökuljetusten tilaajina Joukkoliikenne Suomen lainsäädäntö asettaa reunaehdot kuntien roolille liikennepalvelujen tilaajana. Lain mukaan kuntien tulee ottaa joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset huomioon kaavoituksessa sekä liikenneväylien ja maankäytön suunnittelussa. Kuntien on myös pyrittävä yhteen sovittamaan liikennetarpeet ja liikennepalvelut sekä selvitettävä joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja eri väestöryhmien tarpeiden huomiointi ovat myös kuntien tehtäviä. Kunnat voivat tuottaa tai hankkia liikennepalveluita yhteistyössä keskenään. (Kuntaliitto 2001; Lahdenranta 2000) Pienissä kunnissa joukkoliikenne on yleensä hoidettu liikennöitsijöiden tuottamana lipputuloperusteina liikenteenä, joihin kunta ei tilaajaorganisaationa osallistu. Joukkoliikenne muodostuu tällöin yleensä linjaliikennelupiin perustuvista seutuliikenteen linjoista. Kunnan tukimuotona on tällöin tyypillisesti kunnan asukkaiden seutulipun kustannuksiin osallistuminen. Seutulippujärjestelmässä valtio ja kunta maksavat osan lipun kustannuksista ja vain osa jää matkustajan itsensä maksettavaksi. Kunnan ollessa joukkoliikenteen tilaajana joukkoliikennepalveluiden organisointiin on käytännössä kolme tapaa: julkinen monopoli, rajoitettu kilpailu ja vapaa kilpailu. Julkisessa monopolissa julkisen sektorin omistama organisaatio suunnittelee ja tuottaa joukkoliikennepalvelut. Rajoitetussa kilpailussa julkinen valta suunnittelee joukkoliikennepalvelut ja osittain tai kokonaan kilpailuttaa niiden tuottamisen linja- tai linjastokohtaisesti yrityksillä. Vapaassa kilpailussa julkisen vallan säätely on minimoitu ja liikenteen hoitaminen perustuu liikenteenharjoittajien kilpailuun. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella joukkoliikenteen suunnittelu ja tilaaminen hoidetaan julkisen sektorin organisaatioissa ja tuottaminen perustuu

6 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 5 osin tai kokonaan kilpailutettuihin linjakohtaisiin sopimuksiin. Muualla Suomessa liikennöitsijät vastaavat joukkoliikenteen suunnittelusta ja tuottamisesta. Julkisen sektorin tehtävänä on reittien ja aikataulujen hyväksyminen sekä liikennelupien myöntäminen. Joukkoliikenteen suorite Suomessa vuonna 2005 on esitetty taulukossa 1.1. (Lahdenranta 2000) Kaukoliikenteellä tarkoitetaan taajamienvälistä liikennettä, jossa matkan pituus on tyypillisesti yli 50 km. Suurten kaupunkien liikenne puolestaan käsittää YTValueen, Turun ja Tampereen sisäisen liikenteen. Muu kaupunkiliikenne koostuu muiden taajamien kuin edellä mainittujen sisäisestä liikenteestä. Muu joukkoliikenne käsittää erityisesti haja-asutusalueiden vakiovuoroliikenteen. Näistä joukkoliikenteen muodoista suurten kaupunkien joukkoliikenne on julkisen sektorin suunnittelemaa ja tarjoaa parhaat vaikutusmahdollisuudet joukkoliikenteen energiankulutuksen kannalta. (LVM 2007a) Taulukko 2.1 Joukkoliikenteen suoritteet (milj. km) Suomessa vuonna 2005 (LVM 2007a). kaukoliikenne 261,7 rautatie 161,8 linja-auto 70,8 lento 29,2 suurten kaupunkien liikenne 132,8 rautatie 10 raitiovaunu 5,3 metro 13,2 linja-auto 104,4 suomenlinnan lautta 0,1 muu kaupunkiliikenne 69,1 linja-auto 69,1 muu joukkoliikenne 247,4 rautatie 11,5 linja-auto 120,8 taksi 115,1 joukkoliikenne yhteensä 711,1 Joukkoliikennepalvelujen energiankulutuksen arviointia varten on käytettävissä suhteelliseen vähän kulutus- ja suoritetietoja. Esimerkiksi joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen piirissä olevilta yrityksiltä edellytetään suoritteiden ja energiankulutuksen raportointia, mutta harvat yritykset raportoivat kuljetussuoritekohtaista energiankulutusta (litraa/henkilökilometri). Monille yrityksille edes liikennesuoritekohtaisen energiankulutuksen (litraa/100 km) raportointi ei ole mahdollista. Energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten liikennesuorite oli vuonna 2006 yhteensä 176 milj. km ja keskimääräinen polttoaineenkulutus liikennetyypeittäin kuvan 2.2 kaltainen. (Motiva 2007)

7 6 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Kuva 2.2. Energiansäästösopimuksen piirissä olevien linja-autojen keskimääräiset polttoaineenkulutukset liikennetyypeittäin (Motiva 2007) Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuoden 2005 vuosiraportin ja julkisen liikenteen suoritetilastojen 2005 tietoja yhdistelemällä voidaan laskea eri liikennemuotojen kokonaisenergiankulutus ja energiankulutus kuljetussuoritetta kohti. Laskennan tulokset on esitetty taulukossa 2.2. Vertailun vuoksi todettakoon, että dieselhenkilöautojen keskimääräinen yksikköenergiankulutus on maantieajossa 0,23 kwh/hkm (kuormitus 2,1 henkilöä) ja taajama-ajossa 0,55 kwh/hkm (kuormitus 1,2 henkilöä) (VTT 2008). Taulukko 2.2. Joukkoliikenteen suoritteet ja energiankulutus vuonna (LVM 2007a, Motiva 2006a) Joukkoliikenne yhteensä Liikennesuorite Energiankulutus Kuljetussuorite Yksikkökulutukset milj. km GWh milj. hkm kwh/km kwh/hkm juna 183,3 376,9 3132,1 2,06 0,12 raitiovaunu 5,3 26,4 116,7 4,98 0,23 metro 13,2 40,5 409,1 3,07 0,10 linja-auto 365,1 1461,0 3461,8 4,00 0,42 Suurten kaupunkien liikenne lähijuna 10 63,2 388,4 6,32 0,16 raitiovaunu 5,3 26,4 116,7 4,98 0,23 metro 13,2 40,5 409,1 3,07 0,10 linja-auto 104,4 480,5 1253,7 4,60 0,38

8 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 7 Taulukossa esitetyt suoritteet ovat julkisen liikenteen suoritetilastosta. Junaliikenteen kokonaisenergiankulutuksen arvot ovat puolestaan suoraan vuosiraportista. Linja-autoliikenteen energiankulutuksen arvot on laskettu kohdentamalla vuosiraportissa esitetyt (kuva 2.2) eri liikennetyyppien keskikulutukset eri joukkoliikennetyypeille ja laskemalla näiden pohjalta kokonaiskulutus litroina dieselpolttoainetta. Litramääräinen kulutus on sitten muutettu kilowattitunneiksi muuntokerrointa 1 l = 10,09 kwh käyttäen. Suomen kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2005 noin GWh, josta liikenteen osuus oli noin 17 % eli GWh (Tilastokeskus 2008). Joukkoliikenteen energiankulutus oli yhteensä noin GWh eli 0,6 % kokonaisenergiankulutuksesta ja 3,7 % liikenteen energiankulutuksesta. Joukkoliikenteen uuden energiatehokkuussopimuksen (vuosille ) tavoitteena on vähentää vuoteen 2016 mennessä vuosittaista energiankulutusta linja-autoliikenteessä 172,8 GWh (11,8 % vuoden 2005 energiankulutuksesta), rautatieliikenteessä 74,7 GWh (19,8 %), metroliikenteessä 3,78 GWh (9,3 %) ja raitioliikenteessä 2,07 GWh (7,8 %). Energiatehokkuussopimukseen liitteisiin on koottu tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä lähinnä liikennöitsijöiden näkökulmasta. (Motiva 2008) Joukkoliikenteen energiankäytöstä on saatavissa melko rajallisesti tarkkaa aikasarjatietoa. Taulukossa 2.3 on esitetty esimerkkinä Tampereen kaupungin joukkoliikenteen energiankulutusta koskevia tietoja. Tampereen kaupungin hankkimien joukkoliikennepalvelujen suorite oli vuonna 2007 noin 11 milj. km ja polttoainetta käytettiin 5,3 milj. litraa. Linja-autoissa käytetyn polttoaineen määrä vastaa 4-5 % kaikesta Tampereen kaupungin alueella vuonna 2006 käytetystä polttoaineesta (VTT 2008). Vastaavaksi osuudeksi arvioitiin Helsingissä 6,6 % (Nylund et al. 2006). Kokonaispolttoaineenkulutus on Tampereella pysynyt suunnilleen samansuuruisena jo 1990-luvulta lähtien, eikä ominaiskulutus (l/100km) ole juurikaan muuttunut. Merkittävää on sen sijaan matkustajaa kohti kuluneen polttoaineen määrän kasvu, joka johtuu matkustajamäärän vähenemisestä. Joukkoliikenteen käytön vähentyessä matkustajaa kohti joudutaan käyttämään enemmän polttoainetta.

9 8 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Taulukko 2.3 Tampereen kaupungin joukkoliikenteen energiankäytön tunnuslukuja. (Tampereen kaupunki 2008) Muut kuntien tilaamat henkilökuljetukset Laissa on erikseen määrätty kunnille velvollisuus perusopetuksen koulukuljetusten, sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten sekä sairaankuljetusten järjestämiseen. Pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa kunnat ostavat suhteellisen paljon henkilökuljetuspalveluja, sillä avoimen joukkoliikenteen tarjonta on niin vähäistä, ettei se riitä esimerkiksi koululaisten matkustustarpeisiin. Kuntien ostamia tärkeimpiä erillisiä henkilökuljetuksia ovat: Opetustoimen kuljetukset o esikoululaisten kuljetukset o peruskoululaisten kuljetukset o lukion ja keskiasteen koululaisten kuljetukset o tilausliikenne linja-autoilla (esimerkiksi uimahallikuljetukset) Sosiaalitoimen kuljetukset o kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset o sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset o vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset o lasten päivähoidon kuljetukset Terveydenhuollon kuljetukset o sairaankuljetukset ja siirrot ambulanssilla o potilaiden siirrot taksilla

10 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 9 Erilliset henkilökuljetukset järjestetään yleensä linja-autolla tai taksilla. (Suomen kuntaliitto 2001) Sosiaalitoimen erilliskuljetusten tarvetta on suurissa kaupungeissa pyritty vähentämään ns. palvelulinjoilla, jotka ovat kaikille avointa bussi- tai taksiliikennettä, jonka kalustossa ja palvelussa on erityisesti otettu huomioon iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten tarpeet. Palveluliikenne voi toimia kiinteän reitin ja aikataulun pohjalta tai olla osittain tai kokonaan kutsuohjattua. (Suomen kuntaliitto 2001) 2.3 Kunnat tavarankuljetusten tilaajina Kuntien ja kuntayhtymien kuljetusmääriltään suurimmat aine-, tarvike- ja tavarahankintatuoteryhmät ovat lämmitys, sähkö ja vesi, lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä elintarvikkeet. Taloudellisesti merkittävimmät hankinnat ovat lämmitys, sähkö ja vesi sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Kuvassa 2.3 on esitetty kuntien ja kuntayhtymien aine-, tarvike- ja tavarahankintojen jakautuminen eri ryhmiin luvun lopulla. (Kivelä 2002) Kuva 2.3 Kuntien ja kuntayhtymien aine-, tarvike- ja tavarahankinnat vuosina (Kivelä 2002, lähde Tilastokeskus) Kuntasektorin materiaalihankinnat olivat vuonna 2004 noin 2,9 mrd. euroa, palveluhankinnat noin 4,4 mrd. euroa ja investoinnit noin 2,9 mrd. euroa. Kuntasektorin hankinnoista investointeja vuosina oli 28 % ja tavara- ja palveluostoja 72 %. Palveluhankintojen määrän on ennakoitu tulevaisuudessa kasvavan, sillä oman tuotannon rinnalle ja osin korvaajaksi on entistä useammin nousemassa yksityiseltä sektorilta tai kuntien yhteisorganisaatioilta tapahtuva palveluhankinta. Hankintojen kokonaisarvosta vuosina kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten osuus oli 57 %, valtion 37 % ja muiden hankintayksiköiden

11 10 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 6 %. Kuntien ja kuntayhtymien logistiikkakustannusten on kokonaisuutena arvioitu olevan varsin suuret. Tavarahankintojen kustannusten on vuonna 2004 arvioitu olleen noin 10,2 mrd. euroa. (Kivelä 2002, Forum Logistica 2004) Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen kokonaisvolyymi vaihtelee erikokoisissa kunnissa huomattavasti. Helsinki vastaa noin viidesosasta kuntien hankintojen arvosta. 10 suurinta kuntaa (Helsinki, Tampere, Pori, Turku, Oulu, Espoo, Kuopio, Vantaa, Lappeenranta ja Jyväskylä) vastaavat yhdessä noin puolesta hankintoja. Yli 50 %:ssa kunnista hankinnat ovat niin vähäisiä, että ne vastaavat vain 10 %:sta kuntien kaikista hankinnoista. (Kivelä 2002) Taulukossa 2.4 on esitetty esimerkkinä kuntien toimitusketjuja Seinäjoen seudulla. Kuntien tilaamien tavarakuljetusten kannalta tärkeimpiä kuljetuseriä ovat ateriakuljetukset materiaalikuljetukset sisäpostikuljetukset rakennustyömaiden kuljetukset katujen kunnossapito. Taulukko 2.4 Kuntien toimitusputket Seinäjoen seudulla. (Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2002) maansiirrot ja raskas huoltoajo tilauksen tekijät tilaus/toimitustiheys lopullisia toimituspaikkoja tekninen virasto tarpeen mukaan muutama huoltotarvikkeet kiinteistöhuolto jopa päivittäin useita rakennustarvikkeet tekninen virasto 1 3 / v, työmaalle muutama päivittäin ruokatarvikkeet keskuskeittiöt, 1 5 / vk useita pienten koulujen keittiöt siivoustarvikkeet siivoustoimi 1/v useita toimistotarvikkeet keskushallinto 1/v ja täydennykset useita sairaanhoidolliset terveyskeskukset, 1 2 / vk useita tarvikkeet hoitokodit kalusteet ja laitteet jokainen yksikkö 1/v tai tarpeen muutama syntyessä pienet jokainen yksikkö tarvittaessa muutama satunnaishankinnat posti jokainen yksikkö 1/vrk kaikki Kuljetussuoritteiden kannalta tärkeimpiä osa-alueita ovat jätekuljetukset, joissa kunnat ovat tyypillisesti muodostaneet yhteisiä seudullisia jätehuoltoyhtiöitä. Kunnan palvelu- ja viranomaisvastuu jätehuollon järjestämisessä kattaa yhdyskuntajätteen, johon kuuluvat kotitalousjätteet sekä niihin rinnastettavat teollisuus- ja palvelutoiminnassa syntyvät jätteet. Yli 90 prosenttia kuntien vastuulla olevan jätehuollon operatiivisesta toiminnasta on kuntien omistamien jäteyhtiöiden ja laitosten hoidossa. Kunnallinen jätehuoltotoiminta on viime vuosina muuttunut keräys-, kuljetus- ja kaatopaikkatoiminnasta monimutkaiseksi monen toimijan verkostoissa

12 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 11 tapahtuvaksi osaamista ja tekniikkaa vaativaksi prosessiksi. (Suomen kuntaliitto 2006) Esimerkiksi YTV-alueella jätteenkuljetuksissa käytetään noin sataa ajoneuvoa, joilla ajetaan noin kilometriä vuodessa. Keskimääräinen kuormapaino on 7,6 tonnia. Yhdyskuntajätettä kuljetaan noin tonnia vuodessa noin miljoonan asukaan alueella, jonka pinta-ala on neliökilometriä. YTV:n jätekuljetuksia kilpailutetaan kahdesti vuodessa siten, että urakka-aika on viisi vuotta. (Interaction 2007) Kuntien yhteisillä sairaanhoitopiireillä on suhteellisen paljon kuljetuksia, joista suuri osa kulkee keskusvarastojen kautta. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä oli vuonna 2007 noin 100 tavarantoimittajaa ja tarvikelogistiikan prosessilla oli noin 300 asiakasyksikköä sairaanhoitopiirin alueella (Korin 2007). Sairaalalogistiikassa tärkeimmät kuljetukset liittyvät lääkkeisiin ja terveydenhuollon tarvikkeisiin sekä liinavaatteisiin. Suomen yliopisto- ja keskussairaalatasoisessa terveydenhuollossa syntyy vuosittain yhteensä yli tonnia jätettä. Noin 5 % jätteestä edellyttää esi- tai erityiskäsittelyä, näitä jätelajeja ovat mm. biologiset, pistävät ja viiltävät jätteet, ongelmajätteet, erilaatuiset tietosuojattavat jätteet sekä tuntemattomat jätteet, esimerkiksi geeniteknologian tuotteita käyttävien prosessien jätteet. (Lääkäriliitto 2006) 2.4 Kunnat liikenteen ja kuljetusten tuottajina Monet kunnat tuottavat itse osan kuljetuspalveluista omien materiaali- tai konekeskustensa kautta. Omat kuljetuspalvelut liittyvät useimmiten teiden ja katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kuntien itse tuottamien liikenne- ja kuljetuspalvelujen energiankulutuksesta on saatavissa melko vähän koottuja tilastotietoja. Tampereen kaupungin energiankäytön vuosiraportti antaa kuitenkin melko edustavan kuvan energiankulutuksen suuruusluokasta. Tampereen kaupungin omien henkilö, paketti- ja kuorma-autojen sekä työkoneiden polttoaineenkulutus on esitetty taulukossa 2.5. Tampereen kaupungin oman kaluston polttoaineenkulutus vastaa 1,5-2,0 % kaikesta Tampereen alueella kulutetusta polttoaineesta (VTT 2008). Energiankulutuksen merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen, mutta julkisen sektorin kalustohankinnoilla voi olla suurempi vaikutus esimerkin näyttämisen ja kysynnän avaamisen kautta. Kaikkiaan Suomen julkinen sektori hankkii vuosittain noin 800 henkilöautoa, noin 950 paketti- tai kuorma-autoa ja noin 500 työkonetta ja erityisajoneuvoa (Silvonen et al. 2007).

13 12 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Taulukko 2.5 Tampereen kaupungin oman kaluston polttoaineenkulutukset. (Tampereen kaupunki 2008) 2.5 Kuntien työntekijöiden työmatkaliikenne Kuntasektori työllisti Suomessa vuoden 2007 lopussa työntekijää, joista suurin osa työskentelee suurten kaupunkien palveluksessa. Kuntasektori työllistää yhteensä noin viidesosan työllisestä työvoimasta Suomessa. Kuntaorganisaatiot ovat useimmiten kaupunkien suurimpia työnantajia. Noin kolmannes kuntasektorin työllisistä työskentelee terveydenhuoltosektorilla, noin neljännes sosiaalitoimessa ja noin neljännes sivistystoimessa (kuva 2.4). (Suomen Kuntaliitto 2008)

14 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 13 Kuva 2.4 Kuntien henkilöstö toimialoittain vuonna (Suomen Kuntaliitto 2008) Helsingin kaupungilla oli vuonna 2007 työsuhteessa noin päätoimista työntekijää ja Turun kaupungilla noin työntekijää. Tampereen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa noin henkilöä, joista noin puolet toimi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampereen kaupunki on Tampereella kolmanneksi suurin työnantaja. (Kalenoja et al. 2008) Tampereen kaupungin työntekijöiden keskimääräinen työmatkan pituus oli vuonna 2002 noin 9 km, josta syntyy vuosittain noin 68 miljoonan kilometrin työmatkasuorite. Vuosittainen kaupungin työntekijöiden matkoista syntyvä hiilidioksidipäästöjen laskennallinen määrä oli noin tonnia. (Säily 2004) Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että kuntasektorin osuus työmatkasuoritteesta on noin viidennes, sillä joka viides työssäkäyvä on kuntien, kuntayhtymien tai kuntien liikelaitosten palveluksessa. Henkilöautolla tehtyjen työ- ja koulumatkojen suorite oli Suomessa vuonna 1999 noin 14 miljoonaa km. Työ- ja koulumatkojen osuus henkilöautoliikenteen matkustussuoritteesta oli 37 %. (Kalenoja et al. 2002) Työmatkoista noin 79 % tehtiin vuonna 2005 henkilöautolla, noin 12 % joukkoliikenteellä ja 4 % jalan ja pyörällä (HLT ). Suomen työ- ja koulumatkaliikenteen hiilidioksidipäästöjen on vuonna 1999 arvioitu olleen noin 2,3 miljoonaa tonnia. (Kalenoja et al. 2002)

15 14 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 2.6 Kuntien vaikutusmahdollisuudet liikkumis- ja kuljetusvalintoihin Kuntien työmatkojen ulkopuolelle jäävä kuntalaisten liikkuminen vastaa noin 95 %:sta koko Suomen matkustussuoritteesta. Suurin osa liikennesuoritteesta syntyy vapaa-ajanmatkoista, joiden osuus koko matkustussuoritteesta on noin 56 %. (HLT ). Kunnat voivat vaikuttaa kuntalaisten liikkumiseen mm. liikkumisen ohjauksen keinoin, jossa pyritään vaikuttamaan yksilön tekemiin matkapäätöksiin ja kulkutavan valitaan. Liikkumisen ohjaus voi kohdistua esimerkiksi työmatkoihin, koulumatkoihin tai vapaa-ajanmatkoihin.

16 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Energiatehokkuustoimenpiteet 3.1 Joukkoliikennepalvelut Joukkoliikennepalvelujen hankinnassa voidaan kilpailutuksen kriteereillä vaikuttaa palvelujen energiankulutukseen. Kriteerit voivat olla luonteeltaan pakollisia soveltuvuusvaatimuksia tai kokonaistaloudelliseen tarkasteluun vaikuttavia teknisiä eritelmiä. Näitä voidaan käyttää myös yhdessä, mutta samaan asiaan liittyvä kriteeri ei voi olla molemmissa. Kilpailutukseen osallistuva yritys, joka ei täytä soveltuvuusvaatimuksia, jää kilpailutuksen ulkopuolelle. Soveltuvuusvaatimuksia voivat olla esimerkiksi: yrityksen tulee olla sitoutunut sertifioituun ympäristöasioiden hallintajärjestelmään yrityksen kuljettajilla tulee olla suoritettuna taloudellisen ajotavan koulutus yrityksen tulee pystyä todentamaan energiankulutuksensa halutulla tasolla (seurantajärjestelmän käyttö) liikennepalvelut tulee toteuttaa tietyn vaatimustason täyttävällä kalustolla (esim. EURO-päästönormi) Teknisissä eritelmissä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kriteerejä, joiden painoarvo kokonaistaloudellisessa tarkastelussa tulisi suosituksen mukaan olla vähintään 10 %, mutta se voi olla myös suurempi: taloudellisen ajon koulutusten määrä ja ylläpito ympäristöystävällisen kaluston määrä käytettävän polttoaineen ympäristöystävällisyys. Kilpailutuksessa käytetyt kriteerit tulee kirjata myös varsinaiseen hankintasopimukseen ja kriteerien toteutumista seurata. Mikäli kriteerit eivät toteudu, voidaan palvelun tuottajalle määrätä sanktioita, jotka pitäisi kuitenkin määritellä jo tarjouspyynnössä. (LVM 2007b) Ympäristönäkökohtien huomiointia kilpailutuksen kriteereinä on soveltanut Suomessa YTV, joka on soveltanut EURO-päästöluokkiin perustuvaa pisteytystä ja myös soveltuvuuskriteereitä. Energiankulutukseen perustuvaa pisteytystä ei ole käytetty, koska linja-autojen polttoaineenkulutuksista ei ole saatavilla standardoituja tietoja. (Silvonen et al. 2007) Tulevaisuudessa polttoaineenkulutukseen liittyvät kriteerit voivat olla mahdollisia ja Suomessa VTT on kehittänyt mittausmenetelmää tähän tarkoitukseen, ja kerännyt tietokantaan eri päästöluokan autojen päästökertoimia sekä polttoaineen- ja energiankulutustietoja. Vuoden 2007 loppuun mennessä tietokanta käsitti yhteensä 92 auton tiedot, jotka jakautuivat päästöluokittain kuvan 3.1 mukaisesti.

17 16 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Kuva 3.1 VTT:n alustadynamometrillä mittaamat kaupunkibussit. (VTT 2007) Mittausten perusteella määritellyt kaupunkiliikenteen päästökertoimet on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 Kaupunkibussien päästökertoimet. (VTT 2007) Mittausten perusteella eri päästöluokkien dieselmoottoreilla varustettujen bussien polttoaineenkulutuksissa ei juuri ole eroja, joten päästöluokkien käyttämisellä kilpailutuksen kriteerinä ei ole vaikutusta polttoaineenkulutukseen. Kilpailutuksessa voidaan kuitenkin vaatia dieselmoottorin sijaan hybriditekniikkaa käyttäviä busseja. Hybridibussien energiankulutuksen on todettu olevan % pienempi kuin tavallisen dieselbussin. Hybridibussit ovat kuitenkin hankintahinnaltaan n. 50 % perinteisiä dieselbusseja kalliimpia, joten tilaajan on varauduttava suurempiin kustannuksiin hybriditekniikkaa edellyttäessään. (Lehmuskoski et al ) Polttoaineenkulutus on varsin suoraviivaisesti riippuvainen ajoneuvon massasta,1000 kg:n vähennys bussin massassa pudottaa polttoaineenkulutusta n. 2,1 l/100km (VTT 2007). Polttoaineenkulutus voitaisiinkin välillisesti huomioida kilpailutuksissa bussien koolle ja siten massalle asetettavan kriteerin kautta. Linjasto- ja aikataulusuunnittelussa voidaan määritellä vuoro ajettavaksi pienellä, kevyellä ja vähän polttoainetta kuluttavalla kalustolla. Luonnollisesti haluttu palvelutaso luo reunaehdot pienemmän kaluston käytölle. Vaikka kalusto olisikin normaalin kokoista, voidaan vaatia kevytrakenneautojen käyttöä. Motiva on arvioinut mm. hybriditekniikan, kevytrakennebussien ja pienemmän kaluston käytön vaikutusta joukkoliikennepalvelujen energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Nämä arviot on esitetty taulukossa 3.2.

18 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 17 Taulukko 3.2 Joukkoliikennepalvelujen hankinnoissa sovellettavien energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksia. (Silvonen et al ) Motivan arvioiden mukaan näillä toimenpiteillä voitaisiin joukkoliikenteen energiankulutusta pienentää nykyisestä 12,4 GWh vuodessa. Tämä taso ei ole riittävä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden (28 GWh/vuosi) saavuttamiseksi. Arviossa ei ole otettu huomioon, että maa- ja biokaasubussien energiankulutus ei ole dieselbusseja pienempi vaan samalla tasolla, vaikka hiilidioksidipäästöt ovatkin pienemmät. (Motiva 2006c) Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa määritellään vähennystavoitteet absoluuttisina kulutuslukemina (GWh). Mittarin käyttö johtuu kuljetussuoritekohtaisten kulutustietojen (kwh/hkm) puutteesta. Energiatehokkuussopimuksessa painotetaankin energiatehokkuuden seurannan ja raportoinnin kehittämisen tärkeyttä. Tämä onkin tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta, ja seurannan kehittämisellä voidaan vaikuttaa myös kuljettajien ajotapoihin ja sitä kautta energiankulutukseen. Kuljettajakohtaisella ajotavan seurannalla ja siihen liitetyllä koulutus- ja palkitsemisjärjestelmällä voidaan saavuttaa noin 10 % energiansäästö (Liimatainen

19 18 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 2007). Liikennepalvelujen tilaaja voi kilpailutuksissa edellyttää tällaisen järjestelmän olemassaoloa tai ottaa sen huomioon tarjousten pisteytyksessä. Julkisen sektorin suurimmat vaikutuskeinot joukkoliikenteen päästöjen suhteen liittyvät joukkoliikenteen suunnitteluun. Suunnittelu on monitahoinen optimointitehtävä halutun palvelutason, energiankulutuksen, muiden ympäristövaikutusten ja kustannusten välillä. Kuljetussuoritekohtaisen polttoaineenkulutuksen seuranta ja raportointi olisi hyvin tärkeää myös suunnittelun kannalta. Energiankulutus riippuu luonnollisesti kuljetusvälineiden käyttöasteesta. Yhteyttä on havainnollistettu henkilöauton ja linja-auton osalta kuvassa 3.2. Mitä täydempiä kuljetusvälineet ovat, sitä vähemmän kuljetussuoritetta kohti (yhtenäinen viiva), mutta sitä enemmän liikennesuoritetta kohti (katkoviiva) energiaa kuluu. Energiankulutus [kwh/hkm] Energiankulutus [kwh/km] Kuormitus [hlöä] 0 Kuva 3.2 Henkilö- ja linja-auton energiankulutuksen riippuvuus kuormituksesta. (VTT 2008 mukaillen) Kuvasta nähdään, että dieselhenkilö- ja linja-auto ovat kuljetussuoritetta kohti mitattuna yhtä energiatehokkaita, mikäli linja-autossa on noin 7 kertaa enemmän henkilöitä kuin henkilöautossa. Joukkoliikenteeseen pitää siis saada matkustajia, jotta se on energiatehokasta. Käyttöasteen kasvattamiseen liittyy suuri energiansäästöpotentiaali. Esimerkiksi mikäli suurtenkaupunkien liikenteessä linja-autojen keskikuormitus kasvaisi nykyisestä 12 henkilöstä 13:sta, saman kuljetussuoritteen tuottamiseen tarvittaisiin vuodessa 36,7 GWh eli noin 7,6 % vähemmän energiaa. On kuitenkin huomattava, että mikäli joukkoliikenteen liikennesuorite (104,4 milj. km) ja kaiken liikenteen kuljetussuorite eivät muutu, niin joukkoliikenteen energiankulutus itse asiassa kasvaa noin 0,8 GWh (koska kwh/km kasvaa) ja kuljetussuoritetta siirtyy muista kulkumuodoista linja-autoliikenteeseen, jolloin energian-

20 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 19 säästö riippuu siitä, mistä kulkumuodosta siirto tapahtuu. Jos siirto tapahtuu henkilöautoliikenteestä, energiaa säästyy, mutta jos siirto tapahtuu raideliikenteestä, energiankulutus kasvaa. Voidaan kuitenkin nähdä, että siirtyminen tapahtuu tyypillisesti joukkoliikenteen ja henkilöautoilun välillä, eikä joukkoliikenteen sisällä. 3.2 Kuljetuspalvelut Logistiikkakeskukset ja toimitusten yhdistely Kuntien kuljetusten organisoimiseksi on viime vuosien aikana kehitetty erilaisia yhteishankintamalleja ja logistiikan yhteistyömalleja. Yhteistyön tavoitteena on ollut ensisijaisesti vähentää kuntien logistiikkakustannuksia. (Kivelä 2002) Kuva 3.3 Yhteishankintojen ja logistiikkayhteistyön syventäminen kuntasektorilla. (Kivelä 2002) Tukholmassa kaupungin omat kuljetukset on vuoden 2006 alusta asti järjestetty yhteiskuljetuksina logistiikkakeskuksen kautta. Tukholman kaupungilla on yli työpaikka-aluetta, joihin kulki ennen vuotta 2006 päivittäin 3 4 toimitusta. Tavarantoimittajia oli noin Kuljetusten yhdistelyn jälkeen toimitusten määrä on vähentynyt keskimäärin 2 viikoittaiseen toimitukseen ja toimitusten kokonaismäärä on vähentynyt 75 %:lla. (Schenker Logistics 2006)

21 20 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Kuva 3.4 Tukholman kaupungin kuljetusten ohjaus logistiikkakeskuksen kautta. (Schenker Logistics 2006) Kuljetusreittien optimoinnilla on monissa tutkimuksissa havaittu saavutettavan säästöjä ja muita hyötyjä. Jakelun ja reittien optimoinnin on arvioitu soveltuvan hyvin erityisesti kunnallissektorille, jossa tietoja kuljetusten asiakastarpeista ja tilausprosesseista on saatavilla kootusti. Suomalaisessa OPT-LOG-hankkeessa havaittiin, että tietokoneavusteisen optimoinnin avulla erityislasten koulukuljetuksissa ja vanhusten ateriakuljetuksissa oli mahdollista vähentää % ajettujen kilometrien määrää. Vanhusten kotisairaanhoidon optimoinnilla voitiin saavuttaa parhaimmillaan jopa 70 %, jätekuljetuksissa 40 % ja kaupallisissa elintarvikekuljetuksissa 10 % säästöt. (Bräysy 2007) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on arvioitu vaikuttavan tulevaisuudessa merkittävästi kuljetusalueisiin. Kuntakoon kasvaessa alueellisen ja seudullisen suunnittelun merkitys ja painoarvo korostuvat. Samalla kuntien rakenneuudistus lisää mahdollisuuksia yhteishankintoihin, joka osaltaan lisää mahdollisuuksia kuljetusten suunnitteluun ja kilpailuttamiseen suurempina kokonaisuuksina. (Haapamäki 2008) Matkapalvelukeskuksessa (MPK) yhdistellään eri tarkoituksiin suunnattuja henkilökuljetuspalveluja. Matkapalvelukeskukseen soittamalla asiakas tilaa tarvitsemaansa matkaa varten kuljetuksen. Keskus suunnittelee ajoreitin, tarkistaa matkojen yhdistelymahdollisuuden ja tarjoaa asiakkaalle mahdollisimman sujuvan ja taloudellisen kuljetustavan linjaliikenteellä, ostoliikenteellä, kutsuohjatulla joukkoliikenteellä tai tarvittaessa myös erilliskuljetuksena. (Suomen kuntaliitto 2001) Suositeltavina toteutusmalleina kuntien MPK-liikenteen hankintaan ovat hankintarengas sekä uuden hankintalain mahdollistama yhteishankintayksikkö. Hankintarenkaassa hankintapäätöksen tekeminen tulisi keskittää siten, että yksi hankintapäätös sitoo kaikkia hankinnassa mukana olevia osapuolia. Yhteishankintayksikkö

22 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 21 on paras ratkaisu silloin, kun hankintayhteistyötä halutaan tehdä alueella laajemmin, jolloin se palvelee alueen kuntia muissakin tavara- ja palveluhankinnoissa. Tähän saakka tehdyissä MPK-järjestelmissä liikenteen tilaajana on ollut pääosin yksittäiset kunnat ja synergiaetuja ei ole kaikilta osin saavutettu. MPK on kuitenkin ylikunnallista toimintaa, jossa luonteva matkojen suunnittelualue vastaa esimerkiksi terveydenhuollon matkoissa vähintään sairaanhoitopiirin aluetta ja kuntien matkoissa useamman kunnan muodostamaa seudullista kokonaisuutta kuten työssäkäyntialuetta. (LVM 2008) Jätelogistiikan suunnittelua ja ohjausta voidaan tehostaa reitinoptimointiohjelmistojen ja logistiikan ohjausjärjestelmien avulla. Kattavan jätelogistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmän avulla on mahdollista vähentää jätelajien keräyksen ja kuljetusten suoritetta, kustannuksia ja ympäristöhaittoja. Dynaamisesti optimoitu jakelureitti näkyy tällöin jäteautossa näytön, jolloin erilaisiin poikkeustilanteisiin on mahdollista reagoida aiempaa paremmin. Logistiikan ohjausjärjestelmän tallentamaa tietoa jätemääristä ja ajo-ajoista voidaan käyttää optimoinnin lähtötietoina. (Nuortio ja Isoaho 2005) Taloudellinen ajotapa Ruotsissa monet kunnat ovat saaneet aikaan merkittäviä energiansäästötoimia taloudellisen ajotavan koulutuksen kautta. Ns. ecodriving-ajotavalla on voitu vähentää polttoaineenkulutusta keskimäärin 13 % ja samaan aikaan ajoreittien keskinopeus on kasvanut 1,2 %. Esimerkiksi Ulricehamnissa kotipalveluautojen vuosittainen ajosuorite on km vuodessa, josta syntyy noin 174 tonnin hiilidioksidipäästöt. Taloudellisen ajotavan tuoma vähennys vastaa noin 17 tonnin hiilidioksidipäästöjä ja noin kruunun säästöä vähentyneenä polttoaineenkulutuksena. (Persson 2004) Taloudellisen ajotavan koulutusten vaikutuksia on tutkittu runsaasti ja koulutusten pysyväisvaikutusten on todettu olevan 4-6 % polttoaineenkulutuksen pieneneminen (Motiva 2006). 3.3 Julkisen sektorin oma kalusto Motiva on arvioinut julkisen sektorin oman kaluston hankintaan liittyviä energiansäästöpotentiaaleja. Arvioinnin tulokset on esitetty taulukossa Motivan arvioinnissa on keskitytty henkilö- ja pakettiautojen hankintoihin. Myös kuormaautojen hankinnassa voidaan tunnistaa säästöpotentiaaleja. Tärkein polttoaineenkulutukseen vaikuttava tekijä on kuorma-auton massa. Hankittavan kaluston mitoittamiseen todellisen tarpeen mukaan onkin kiinnitettävä huomiota. Toiseksi tärkein tekijä on kuljettajan ajotapa. Ajotavan myötä kuorma-auton polttoaineenkulutus voi vaihdella jopa 30 %. Kuljettajan ja auton polttoaineenkulutuksen jatkuvaan seurantaan on olemassa teknisiä järjestelmiä, joiden käytöllä voidaan saavuttaa merkittävää energiansäästöä ja ennen kaikkea automatisoida ja parantaa kaluston polttoaineenkulutuksen raportointia. Kuorma-autojen polttoaineenkulutuksessa on myös merkkikohtaisia eroja, jotka voidaan ottaa huomioon autoja hankittaessa. Kuorma-autojen polttoaineenkulutusta voidaan pienentää myös auton aerodynamiikkaa ja renkaita kehittämällä, mutta taajama-ajossa näiden tekijöiden vaikutuk-

23 22 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen set jäävät melko pieniksi. Hybriditekniikka tekee tuloaan myös kuorma-autoihin ja julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä hankkimalla uusia kuorma-autoja. Hybriditekniikan hyödyt korostuvat paljon nopeudenvaihteluja sisältävässä taajamaajossa. (VTT 2006, Liimatainen 2007) Taulukko 3.3 Julkisen sektorin oman kaluston hankinnan energiansäästöpotentiaalit. (Silvonen et al ) 3.4 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen sekä ympäristön huomioon ottaminen henkilöauton käytössä. Liikkumisen ohjauksen keinoja ovat esimerkiksi joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen, kimppakyytien ja henkilöauton yhteiskäytön edistäminen ja matkustuskäyttäytymistä koskeviin valintoihin vaikuttaminen. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteille on tyypillistä, että ne toteutetaan monien eri toimijoiden yhteistyönä. Toimijoita voivat olla esimerkiksi kunnan eri organisaatiot, työnantajat tai kansalaisjärjestöt. Ruotsissa kunnat ovat omaksuneet aktiivisen toimijan roolin liikkumisen ohjauksessa. (Kalenoja 2004, Pöllänen et al. 2003)

24 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Työ- ja työasiointimatkat Työnantajan merkitys liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä on huomattava, sillä suhteellisen suuri osuus liikennesuoritteesta liittyy tavalla tai toisella työhön. Liikkumisen ohjaus voi olla työnantajaorganisaatioissa määrätietoista työ- ja työ-matkaliikenteen ohjausta, jolla pyritään vähentämään liikenteestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Työmatkaliikenteen ohjauksella tarkoitetaan työnantajien mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöidensä liikkumistottumuksiin ja yrityksen liikennekulttuuriin. Tavoitteena on sisällyttää työmatka- ja työasiointiliikenne yrityksen ympäristöjärjestelmään ja lisätä työnantajan vaikutusmahdollisuuksia niiden ympäristövaikutusten vähentämisessä. Työmatkaliikenteen ohjaus sisältää yrityksen henkilö- ja tavaraliikenteen ympäristövaikutusten vähentämistavoitteita ja -menetelmiä. Henkilöliikenne kattaa työasiointiliikenteen, kodin ja työpaikan väliset työmatkat sekä yrityksessä asioivan liikenteen. (Pöllänen et al. 2003) Työnantaja voi vähentää työmatkaliikenteen ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta suosimalla jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erilaisin kannustein ja ohjaustoimin. Liikkumisen ohjauksen menetelmiin kuuluvat mm seuraavat toimenpideryhmät (Pöllänen et al. 2003): seurantajärjestelmät työn organisointimallit kartoitukset ja arvioinnit yritysautojen hankinta ja käyttö vuoropuhelu viranomaisten kanssa ohjaavat ja kannustavat toimenpiteet tiedottaminen ja koulutus ajoneuvoliikenteen vähentäminen Norjassa julkisen sektorin energiatehokkuuden selvitystyössä on todettu, että Norjan valtion matkustussääntöön olisi mahdollista sisällyttää ympäristöohjauksen elementtejä. Myös valtion toimipaikkojen sijoittumispäätöksissä olisi mahdollista ottaa huomioon työpaikan saavutettavuus jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Ympäristövaikutuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulisi asettaa sektorikohtaisesti. Toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää työasiointimatkojen ympäristökuormitusta, olivat selvitystyön ryhmäkeskustelujen perusteella mm. seuraavat toimet (Statens forurensningstilsyn 2001): työasiointimatkojen korvaaminen videokonferenssien ja muiden tietoteknisten sovellusten avulla joukkoliikenteen suosiminen työasiointimatkoilla polkupyörän käyttöön kannustaminen lyhyillä matkoilla tarjoamalla kannustimia oman pyörän käyttöön tai hankkimalla työnantajan käyttöön virkapyöriä tarjoamalla työntekijän käyttöön virka-auto, jolloin työntekijän ei tarvitse kulkea työmatkojaan niinä päivinä omalla autolla, jolloin tarvitsee työssään autoa sähköautojen hankinta lyhyille matkoille pysäköintipaikkojen saatavuuden rajoittaminen etätyön suosiminen

25 24 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Työmatkoihin arvioitiin voitavan vaikuttaa seuraavasti (Statens forurensningstilsyn 2001): joukkoliikenteen suosiminen työmatkoilla pyöräilyn suosiminen työmatkoilla pysäköintipaikkojen saatavuuden rajoittaminen etätyön suosiminen joustavan työajan suosiminen kimppakyytien suosiminen Koulumatkat Koulumatkat ovat liikkumisen ohjauksen kannalta tärkeä kohde, sillä kouluun suuntautuvat matkat toistuvat lähes samanlaisena päivittäin ja kouluaikana opitut liikkumisrutiinit säilyvät usein myös nuoruus- ja aikuisikään siirryttäessä. Koulujen liikkumisen ohjaus voi sisältää esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn kohderyhmäkohtaista markkinointia tai kampanjamuotoisia eri teemoihin suunnattuja tapahtumia, kuten autottomia päiviä. EU:n MOST-tutkimuksessa havaittiin, että pitkäjänteinen ja kattava liikkumisen ohjaus voi vähentää autolla kouluun saattamista 5 10 %. (Treatise 2005) Koulumatkasuunnitelmilla koulut voivat selvittää oppilaiden nykyisiä koulumatkatapoja ja asettaa tavoitteita kulkutapamuutoksille. Koulumatkasuunnitelmien perusteella voidaan laatia erilaisia toimenpidevaihtoehtoja, joihin voivat kuulua esimerkiksi oppilaiden ja henkilökunnan liikennetutkimukset, joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen, jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen sekä henkilöautoliikenteen rauhoittaminen koulujen lähiympäristössä. (Treatise 2005) Kuntalaisten liikkuminen Liikkumisen ohjauksessa tavoitteena on aktivoida yksilöä ympäristömyötäisempään liikkumiskulttuuriin. Yksilön kannalta päivittäisiä liikkumisvalintoja voidaan suunnata liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen esimerkiksi seuraavasti (Kalenoja 2004, Treatise 2005): matkojen ketjuttaminen ja määränpäiden yhdistely vähän kuluttavan auton valinta taloudellinen ajotapa kimppakyydit joukkoliikenteen suosiminen auton säännöllinen huoltaminen auton moottorin esilämmittäminen alle 5 asteen lämpötiloissa lyhyiden matkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä lähipalvelujen kuten lähikauppojen suosiminen auton polttoaineenkulutuksen seuranta matka-ajankohdan valinta ruuhka-aikojen ulkopuolelta etätyön suosiminen ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen fyysisen liikkumisen korvaajana sekä asuinpaikan valinta palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien läheltä.

26 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 25 Ruotsissa ja Tanskassa monet kunnat ovat perustaneet liikkumisen ohjauksen keskuksia, jotka antavat työnantajille, järjestöille, yhdistyksille ja yksittäisille kuntalaisille neuvoja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Esimerkiksi Tukholmassa liikkumisen ohjauksen keskus edistää kestävän kehityksen mukaisia liikennepoliittisia tavoitteita eri toimijoiden keskuudessa (Stockholms Stad 2006). Kuva 3.5 Kunnan vaikutusmahdollisuuksia liikenteen päästöjen vähentämiseen. (Tholstrup 2003) Kuva 3.6 Erilaisten toimenpiteiden kustannukset kuntatasolla ja kumulatiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Tanskassa. Toimenpiteet on esitetty suuruusjärjestyksessä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen suhteen. (Tholstrup 2003)

27 26 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen 4. Suositukset energiatehokkuuden parantamiseksi Kuvassa 4.1 on kuvattu kuntien roolia välittömänä ja välillisenä liikenteen tuottajana sekä mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen. Energiankulutuksen kannalta välittömistä liikennesektoreista tärkeimpiä ovat joukkoliikennepalvelut sekä kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat. Välillinen vaikutus kuntasektorilla on kuntalaisten muun henkilöautoliikenteen ja muiden kuljetusten energiankulutuksen vähentämisessä. Tarkastelun ulkopuolelle on tässä työssä rajattu liikennejärjestelmän suunnittelu, joka linkittyy yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnitteluun. Myös valtionhallinnon ja kuntien liikenteen hinnoittelua koskevat toimet on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä vaikka nämä toimet toteutetaan julkisella sektorilla, ne kohdentuvat asukkaiden tekemiin päivittäisiin liikkumisvalintoihin. Kuntien suoraan tilaamien liikennepalvelujen suurin osa muodostuu kaupunkiseuduilla joukkoliikenteestä. Pienissä kaupungeissa ja kunnissa kunnat eivät aina osallistu avoimen joukkoliikenteen tilaamiseen, mutta kunnat tilaavat paljon muita henkilökuljetuspalveluja, esimerkiksi koulukuljetuksia ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia. Tavarankuljetusten kannalta tärkeimpiä kuljetuslajeja ovat jätekuljetukset, kunnossapitotoimen kuljetukset, rakennustyömaiden kuljetukset sekä ateriakuljetukset ja kotipalvelun kuljetukset. Kuntasektori työllistää noin viidenneksen työllisestä työvoimasta. Kuntasektorin työntekijöiden työ- ja työasiointimatkojen energiatehokkuuteen kunta voi työnantajana vaikuttaa esimerkiksi liikkumisen ohjauksen keinoin. Liikenteen energiankulutus kunnan alueella Joukkoliikenne 5-6 % Omat autot ja työkoneet 1-2 % Kunnan tilaamat henkilö- ja tavarakuljetukset 2-7 % Kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat 4 6 % Muu henkilöautoliikenne % Muut kuljetukset 9-14 % Yhteensä -3 % / vuosi -hybridibussit - kevytrakennebussit - pienemmät bussit -koulutus ja seurantajärjestelmät Yhteensä -21 % - dieselautot -hybridiautot - pienemmät autot - koulutus ja seurantajärjestelmät Yhteensä % -kuljetusten yhdistely - energiatehokkaiden toimittajien valinta -reittien suunnittelu ja optimointi -toimitusten suunnittelu Yhteensä % - työsuhdelippu - videoneuvottelut ja etätyö -jalankulun ja pyöräilyn edistäminen -työmatkasuunnitelmat Yhteensä % - liikkumisen ohjaus työpaikoilla, kouluissa ja vapaa-ajan kohteissa Yhteensä -2-8 % -logistiikkakeskukset - yhteisjakelun kehittäminen Kuva 4.1 Liikenteen energiankulutuksen jakautuminen ja energiansäästömahdollisuudet.

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 1 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Pekka Aalto Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi

Lisätiedot

YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt

YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt Jouni Piri MITÄ KAUPUNKI HANKKII Omana kilpailutuksena esim. - rakennusurakat - ylläpito- ja kunnossapitopalvelut

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari 20.10.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Jouni Mutanen 1 Sisältö 1. Taksialan tunnuslukuja 2. Yhteiskunnan korvaamat matkat

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot