Muhoksen kunnan päivitetty Vammaispoliittinen ohjelma vuosille

Transkriptio

1 Muhoksen kunnan päivitetty Vammaispoliittinen ohjelma vuosille Hyväksytty Sosiaali- ja terveyslautakunta Tiedoksi Sivistyslautakunta Tiedoksi Tekninen lautakunta Tiedoksi Kunnanhallitus Tiedoksi Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo Johdanto Tiedonsaanti Terveydenhuolto Kuntoutus Tukipalvelut Liikuntaesteettömyys Koulutus Työllisyys Liikunta, virkistys ja kulttuuri Seurakunta Vanhustyö Vammaisjärjestöt ja vammaisneuvosto Ohjelman seuranta Liite vammaispoliittiseen ohjelmaan Vammaisneuvoston jäsenet Muhoksella toimivat vammaisjärjestöt ja niiden toiminta

3 Johdanto Vammaisneuvostot Suomessa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä, joiden toimintaa rajoittaa vamma. Maailmassa vammaisia ihmisiä on puoli miljardia. Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1986 perustettu valtakunnallinen vammaisneuvosto tekee työtä tasa-arvon, osallistumisen ja vammaisen ihmisen itsenäisen elämän puolesta. Se pyrkii vähentämään ennakkoluuloja ja tekemään yhteiskunnan avoimeksi kaikille. Paikalliseksi toimijaksi on mahdollista perustaa kunnallinen vammaisneuvosto, joka on vammaisten ihmisten asiantuntijaelin kunnassa ja yhteistyöfoorumi vammaisille, virkamiehille ja päättäjille. Vuoden 2009 alussa vammaisneuvostoja oli valtakunnallisen vammaisneuvoston rekisterissä noin 150. Muhoksella kunnallinen vammaisneuvosto on toiminut vuodesta Kokoukset, aloitteet, esitykset ja lausunnot ovat neuvoston perustyötä. Neuvosto ottaa kantaa ja antaa ohjeita mm: tiedonvälitykseen asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun, asumiseen ja rakentamiseen joukko- ja kevytliikenteen suunnitteluun ja toteuttamiseen sosiaali- ja terveyspalveluihin kulttuuriin, urheiluun ja vapaa-ajan harrastuksiin opetustoimeen Neuvosto järjestää eri tahojen yhteistä toimintaa. Se organisoi koulutusta ja tilaisuuksia sekä tiedottaa vammaisuuteen liittyvistä asioista. Vammaispoliittinen ohjelma Suomen valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1995, ja sen uudistettu versio valmistuu vuonna Se on teoreettinen ja tavoitteellinen ohjelma, jonka päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle (empowerment) suomalaisessa yhteiskunnassa. Täysivaltaistumisella tarkoitetaan sitä, että vammaiset itse pystyvät päättämään itsenäisesti heitä koskevista asioista. Tällöin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti ohjaile heidän elämäänsä. Täysivaltaistumisen tavoitteen toteuttamiseksi tämä ohjelma asettaa päämääräksi vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenvertaistamisen siten kuin YK:n yleisohjeissa edellytetään. Vammaisten täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttää yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Tämä tarkoittaa sekä fyysisten, asenteellisten että 3

4 kommunikaatioon liittyvien esteiden poistamista. Kun nämä esteet on poistettu, häviää niiden mukana vammaisuuden vaikutus olennaisena ihmistä määrittelevänä tekijänä. Paikallisella tasolla jokaisella kunnalla on omia ominaispiirteitä, jotka on mahdollista ottaa huomioon kunnallisessa vammaispoliittisessa ohjelmassa ja joihin kunta myös sitoutuu. Muhoksen kunnan vammaisneuvosto on tehnyt oman Vammaispoliittisen ohjelman käsikirjaksi niin kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille heidän päätöksenteossaan kuin kuntalaisille tiedoksi, miten kunnassa hoidetaan vammaisten asioita. Ottamalla huomioon vammaisten tarpeet arkielämässä tuemme heidän itsenäistä elämäänsä ja osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Muhoksen kunnan vammaisneuvosto 4

5 1 Tiedonsaanti Tilannekartoitus Omaa elinympäristöä koskevan tiedon saanti ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ovat perusedellytyksiä ihmisen täysivaltaiselle osallistumiselle, vaikuttamiselle ja todellisen elämänhallinnan kehittymiselle. Avoin viestintä ja tiedonsaanti kunnan suunnitelmista kehittää palveluja ja asukkaiden elinoloja on perusedellytys täysivaltaiselle osallistumiselle jo suunnitteluvaiheessa. Muhoksen kunnan tiedotus hoidetaan paikallislehden välityksellä, eri hallintokunnat tiedottavat omasta toiminnastaan. Samoin kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokouksista tieto menee paikallislehteen ja lautakuntien pöytäkirjat voi lukea internetistä. Vammaisjärjestöt tiedottavat toiminnastaan jäsenistölleen omissa kokouksissaan ja paikallislehdessä. Vammaisneuvoston pöytäkirjat lähetetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle, vammaisjärjestöille, vanhusneuvostolle ja Tervareittiin. Seurakunta kertoo palveluistaan ja tapahtumistaan joka kotiin jaettavilla tiedotteilla ja paikallislehden välityksellä. Kelalta ilmestyy omat kirjalliset tiedotteet. Muhoksen vammaispoliittinen ohjelma on Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) sivuilla internetissä ( sekä kunnan verkkosivuilla ( Havainnollinen terveysvalistus auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskien tunnistamisessa. Kuvan voikimpaleessa ja lenkkimakkarassa on sama määrä rasvaa. 5

6 Tavoitteet Tavoitteena on lisätä tiedottamista ja mahdollistaa tiedon saaminen kaikille kuntalaisille. Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään neljän vuoden välein. Toimenpiteet Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään vuosille Lisätään tiedottamista paikallismedian välityksellä. 6

7 2 Terveydenhuolto Tilannekartoitus Muhoksella on hyvin toimiva terveyskeskussairaala, jonka ympärille on rakennettu monipuolinen avopalveluverkosto. Terveydenhuoltopalvelut järjestetään väestövastuisen palvelumallin mukaan, jossa kunta on jaettu neljään väestövastuualueeseen. Kullakin alueella on oma lääkäri, kaksi hoitajaa ja kaksi terveydenhoitajaa. Kunnassa toimii viisi lääkäriä. Konsultoiva psykiatri työskentelee terveyskeskuksessa yhtenä päivänä 3 4 viikon välein. Lasten psykiatri käy n. kerran kuukaudessa. Lisäksi terveyskeskuksessa on kaksi psykiatrian erikoissairaanhoitaja sekä yksi psykologi. Radiologi käy kerran viikossa tekemässä tavanomaisia ultraäänitutkimuksia. Kunnassa on tarjolla yksityislääkärin palveluja. Kunnassa toimii psykiatristen potilaiden avo- ja kuntoutusyksikkö Viherlaakso, jonka palveluksessa on yksi vakinainen mielenterveyshoitaja. Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ostetaan Oulun kasvatus- ja perheneuvolasta. Muhoksen kunnalla on oma puheterapeutti. Terveyskeskuspäivystys on Oulun yhteispäivystyksessä. Oikeus terveydenhoitoon on kattava ja se myös haluttaisiin säilyttää samalla tasolla. Terveyskeskushammashoitolassa on kolme hammaslääkäriä ja hammashoitajaa sekä kaksi suuhygienistiä. Kaikki kuntalaiset pääsevät hoitoon. Osa asiakkaista on kulkenut jo vuosia kutsujärjestelmän kautta. Hoidon piirissä on yli 4000 asiakasta, särkypotilaille pyritään antamaan ensiapu kolmen päivän sisällä, ei kiireelliset hoitoajat ja tarkastusajat menevät 6 15 viikon päähän. Muhoksella on kaksi yksityistä hammaslääkäriä; Hampaankolo ja Iloiset hampaat. Kaikki asiakkaat iästä riippumatta saavat Kelan korvausta yksityisellä annetusta hammashoidosta. Terveyskeskuksessa peritään hammashoidosta 18 vuotta täyttäneiltä asetuksen mukaiset hoitomaksut. Vammaisneuvosto järjesti kokouksen ennaltaehkäisevän terveydenhuoltotyön lisäämiseksi yhteistyössä terveyskeskuksen ja vammaisjärjestöjen kanssa Tavoitteet Palvelujen saatavuuden turvaaminen. Toimenpiteet Järjestetään vuonna 2009 yleisötilaisuus, miten palvelujen saatavuus turvataan yhteistoimintaalueella. 7

8 Järjestetään vammaisjärjestöjen ja terveydenhuollon yhteisiä suunnittelupalavereita ennaltaehkäisevästä suunnittelutyöstä. Järjestetään kerran vuodessa kokoontuminen. Esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että se varaisi määrärahaa ennalta ehkäisevään jalkojenhoitajan palvelujen tarjoamiseen riskiryhmille. 8

9 3 Kuntoutus Tilannekartoitus Kuntoutuksen vastaavana lääkärinä toimii Rauni Kujala. Kunnassa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutustyöryhmä, johon kuuluvat lääkäri, fysioterapeutti, puheterapeutti, vanhustyönjohtaja ja sosiaaliohjaaja. Ryhmä käsittelee lääkinnällisen kuntoutuksen asiat, vammaispalvelulainmukaiset asiat, omaishoidontukipäätökset sekä sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Kuntoutuksen asiakastyöryhmän muodostavat lääkäri, sosiaalityöntekijä, ammatinvalinnanpsykologi ja Kelan edustaja. Ryhmässä käsitellään pitkäaikaistyöttömien asioita. Fysioterapiaosastolla työskentelee kaksi fysioterapeuttia ja kuntohoitaja. Fysioterapiassa kuntoutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat mm. reuma- ja lihassairaudet, neurologiset sairaudet, postoperatiiviset jälkitilat, vaikeat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yhden henkilön työaika kuluu lähes täysin terveyskeskuksen sairaalassa olevien lyhyt- ja pitkäaikaispotilaiden fysioterapian toteuttamiseen sekä ennaltaehkäisevät ryhmät. Muita asiakasryhmiä tulee neuvolasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, Päiväkeskuksesta sekä viime vuosina kasvavana asiakasryhmänä työterveyshuollosta. Kuntoutustilojen ja apuvälinelainaamon varustetaso on hyvä. Muhoksella toimii myös yksityinen fysikaalinen hoitolaitos. Mielenterveysyksikössä työskentelee tällä hetkellä psykologi, mielenterveyshoitaja ja kaksi erikoissairaanhoitajaa. Työryhmään on nimetty yksi terveyskeskuslääkäri. Väestövastuulääkärit vastaavat kukin oman alueen asiakkaiden hoidosta. Kerran kuukaudessa terveyskeskuksessa käy psykiatrian klinikalta psykiatri, joka tapaa käynneillään noin 5-6 asiakasta. Konsultoiva lastenpsykiatri on aloittanut käynnit Muhoksella syksyllä 2000 ja hän käy kuukauden välein. Psykologin työnkuvaan kuuluu mm. asiakkaiden hyvinvointi, ennaltaehkäisevä työ, hoito ja hoitoonohjaus, erilaisten psykologisten tutkimusten suorittaminen, perhetyö ja yhteistyön tekeminen eri alojen työntekijöiden kanssa (mm. oppilashuoltoryhmät). Psykologin työ painottuu lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja koulujen kanssa tehtävään työhön. Käytännössä ennaltaehkäisevään työhön ei ole resursseja. Myös työterveyshuolto tarvitsisi psykologin palveluja; työterveyshuolto tarvitsisi siihen perehtyneen psykologin työpanosta täysipäiväisesti. 9

10 Yksi mahdollisuus olisi ostaa työterveyspsykologin palveluita Oulusta ja markkinoida niitä edelleen työnantajille. Psykologiliiton suositusten perusteella Muhoksen kunnassa pitäisi olla vähintään kaksi psykologia. Psykologiliitto suosittelee yhtä psykologia 3000 asukasta kohden. Pelkästään lapset ja nuoret työllistäisivät yhden psykologin täysipäiväisesti. Muhoslaiset saavat perheneuvolan palveluita vain rajoitetusti, mikä lisää psykologin työmäärää. Oulun perheneuvola ei ole ruuhkautumisensa vuoksi voinut ottaa vastaan kaikkia sinne ohjattuja muhoslaisia asiakkaita. Muhoksella toimii kaksi yksityistä palvelukotia, joista kunta ostaa mielenterveysasiakkaille hoitopaikkoja. Päivätoimintakeskus Viherlaakso tarjoaa asiakkaille ryhmätoimintaa pääsääntöisesti yhtenä päivänä viikossa. Työntekijöiden lomien vuoksi Viherlaakso on kiinni kesällä noin kuukauden ajan. Erikoissairaan- sekä mielenterveyshoitajien työnkuvaan kuuluu ryhmienohjaamisen lisäksi yksilökeskustelut, kotikäynnit ja yhteistyö psykiatrian klinikan sekä eri alojen työntekijöiden kanssa. Kansaneläkelaitos tukee vammaisia henkilöitä erityisesti kuntoutuksen, eläkettä saavan hoitotuen, alle ja yli 16-vuotiaan vammaistuen ja eläkkeiden muodossa. Vammaispalvelujen piirissä olevat lapset saavat vähintään korotettua vammaistukea. Näille lapsille maksetaan Kelan kuntoutuslain perusteella kahta tai useampaa terapiamuotoa, esim. fysioterapia, musiikkiterapia, psykoterapia jne. Kelan vammaispalvelu toteutetaan asiakaskohtaisen kuntoutussuunnitelman perusteella, joka laaditaan hoidosta vastaavassa yksikössä. Kun vaikeavammaiset lapset täyttävät 16 vuotta, alle 16-vuotiaan vammaistuki lakkaa ja heillä on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa. Edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelman laatii nuoren kotikunta yhdessä nuoren, hänen holhoojansa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli kuntoutusprosessi päättyy sairauden vuoksi, nuorella on mahdollisuus hakea työkyvyttömyyseläkettä. Useita kuntalaisia on Kelan kuntouttamana koulutuksessa erilaisten sairauksien perusteella. Näistä osa on eläkkeensaajia. Kela maksaa koulutuksesta aiheutuvat kustannukset sekä kuntoutusrahaa, myös eläkkeensaajat saavat osittaista kuntoutusrahaa koulutuksen ajalta. Kansaneläkelaitos voi myöntää kuntoutuslain mukaan myös erilaisia apuvälineitä sairauden tai vamman perusteella. Tarkoituksena on tukea henkilöä selviytymään sairaudesta huolimatta työssä, opiskelussa ja jokapäiväisessä elämässä. 10

11 Kelan vammaispalveluna toteutettu 16 vuotta täyttäneen vammaistuki voidaan myöntää sairauden, avuntarpeen ja kustannusten perusteella henkilölle, joka ei ole eläkkeensaaja. Tarkoituksena on tukea työikäisen vammaisen henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Muhoksella vammaistuen saajia on noin 20 henkilöä. Kansaneläkelaitoksen maksamat eläkettä saavan hoitotuki ja alle 16-vuotiaan vammaistuki myönnetään sairauden, avun ja hoidon tarpeen perusteella huomioiden myös sairaudesta aiheutuvat kustannukset. Hoitotuen ja vammaistuen euromäärä on jaettu kolmeen tasoon riippuen sairauden aiheuttamasta hoidon ja avun tarpeesta sekä sairaudesta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista. Eläkkeellä olevista henkilöistä hoitotuen saajia on noin 410 ja alla 16-vuotiaan vammaistuen saajia noin 62 henkilöä Muhoksella. Tavoitteet Lisäresurssien saaminen ennaltaehkäisevään työhön ja nuorten mielenterveystyöhön. Toimenpiteet Henkilöstön koulutus. Henkilöstön lisäys mielenterveystyöhön, koulupuolelle psykiatrisen sairaanhoitajan toimi. 11

12 4 Tukipalvelut Tilannekartoitus Kuntoutustyöryhmä käsittelee vammaispalvelulain ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiat, veteraanikuntoutukset, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ja omaishoidontukiasiat. Apuvälinemäärärahoista puolet menee suurien apuvälineiden hankintoihin, esim. pyörätuolit, sähkösäätöiset sängyt, suihkupyörätuolit, sähkönosturit, erikoisortoosit yms. Terveyskeskuksen apuvälinelainaamoa ylläpidetään apuvälinemäärärahan turvin. Apuvälinelainaamon kysytyimpiä apuvälineitä ovat erilaiset kepit, kyynärsauvat, vartalotuet, rollaattorit, pyörätuolit yms. Omaishoidontuen suuruus vuonna 2009 on 336,41 /kk, raskaan siirtymävaiheen aikana esim. saattohoitotuki 672,81 /kk. Vuonna 2008 tuen piirissä oli vanhuspuolella yli 65-vuotiaita 37 henkilöä ja vammaispuolella 25 henkilöä. Omaishoitajille toimii päiväkeskuksessa omaishoitajaryhmä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Omaishoitajan oikeus pitää vapaata laajeni vuonna 2007 kolmeen vuorokauteen kuukaudessa. Kehitysvammahuolto Kunta järjestää omana toimintana nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille avotyötoimintaa ja tukiasumista. Tukiasukkaiden ohjaajia on kolme vuoden 2009 alusta, he antavat yksilöllistä ohjausta ja tukea asumiseen ja työpaikkaohjaukseen sekä järjestävät kerho- ja retkitoimintaa. Kehitysvammaisten lasten päivähoito toimii normaalin päivähoidon yhteydessä. Ostopalveluna ostetaan tutkimus- ja neuvolapalveluja, tilapäisiä ja pitkäaikaisia laitospaikkoja, ryhmäkotipalveluja ja päivähuoltopalveluja. Muhoksella toimii Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin ryhmäkoti ja Nuorten ystävien omistama Toivola-koti sekä yksityinen hoitolaitos Mikeva Oy. 12

13 5 Liikuntaesteettömyys Tilannekartoitus Suomessa on lainsäädäntötasoinen, uudisrakentamista koskeva, sitova normisto. Sen tavoitteena on vammaisten henkilöiden esteetön pääsy julkisiin rakennuksiin ja liike- ja palvelutiloihin. Olemassa olevia julkisia rakennuksia korjattaessa pyrkimyksenä on poistaa liikuntaesteet. Liikkumista helpottaa luiskien ja hissien rakentaminen, rakennusten varustustason lisääminen, sekä tilaratkaisujen uudelleen suunnitteleminen. Sen ohella, että vaikutetaan rakennuslainsäädännön jatkuvaan kehittämiseen vammaisen näkökulmasta, tarvitaan vammaisten kansanvaltaista ja suoraa osallistumista kuntatason yhdyskuntasuunnittelua koskeviin päätöksiin. Vammaisnäkökulma on myös turvallisuustekijä, jota edistetään sen huomioivalla asemakaavoituksella. Katujen ja ulkoympäristön hoidossa ja kunnossapidossa on tuotava esiin myös vammaisten näkökulma. Rakennuslainsäädäntöön on lisätty vaatimus asuinrakennusten kelpoisuudesta vammaisille käyttäjille. Nyt on voimakkaasti vahvistettava ja kehitettävä nykyisiä ohjaus- ja rahoitusmenetelmiä erityisesti vanhojen asuinrakennuksien korjaamiseksi liikkumis- ja toimintaesteettömiksi. Tavoitteena tulee olla niiden täysi elinkaarikelpoisuus. Rakennetun ympäristön lisäksi tulee kiinnittää enemmän huomiota myös toimintaympäristön parantamiseen, esimerkkinä päivittäisten käyttöhyödykkeiden muotoilu, väritys, tunnistettavuus. Muhoksella seuraaviin rakennuksiin pääsee esteettömästi; sosiaali- ja päivähoitotoimisto kirjasto, kirjaston auditorio (elokuvat) Huovilan, Hyrkin ja Korivaaran koulut, Koivikon auditorio ja liikuntasali terveyskeskus, sairaala ja terveyskeskuksessa olevat palveluasunnot päiväkeskus ja palveluasunnot hammashoitola S-Market Arina, K-Mimmi, Alko, apteekki, Säästö-Kuoppa, Tervareitti, Osuuspankki, nuorisotalo uimahalli, kunnan yleinen uimaranta jäähalli kirkko, seurakuntatalo, Koortila, Kylmälänkylän kappeli, Helluntaiseurakunnan tilat, Jehovan todistajien valtakuntasali, Muhoskylän ja Jokirinteen Rauhanyhdistys 13

14 Seuraaviin rakennuksiin pääsee esteettömästi vain katutasoon lukio/yläaste palolaitos Seuraaviin rakennuksiin ei pääse pyörätuolilla osaan kerrostalosta/vuokratalosta kunnanvirasto Honkalan, Laitasaaren ja Kylmälänkylän koulut nuorisoasunnot liikelaitokset tsasouna kirkkoherran virasto, Laitasaaren rukoushuone Julkisiin rakennuksiin ja liiketiloihin tulee olla vapaa pääsy myös hengityselinsairailla, jolloin on huomioitava ilmanvaihto, rakennus- ja sisustusmateriaalit, tupakointi, lemmikkieläimet, kasvit, tilojen pölyttömyys ja hajuttomuus. Uimahallin veden desinfioinnissa voidaan käyttää astmaatikoille ystävällisempiä puhdistusmenetelmiä. Kunnan omistuksessa oleviin rakennuksiin (uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa) laitetaan oikeat lattiamateriaalit käyttötarkoituksen mukaan. Kevyenliikenteen väylille on laitettu levähdyspenkkejä samoin torille ja kyläkeskustaan, kaduilla liikkuminen onnistuu pyörätuolilla, mutta valtatien ylitys liikennevaloissa ei onnistu (kynnys). Rakennusvalvonta suhtautuu positiivisesti liikkumisesteettömyyteen ja avoimeen tiedonsaantiin ja pyrkii ohjaamaan suunnittelua em. suuntaan. Kunnan omistamiin asuntoihin pääsee suhteellisen helposti, asuinrakennukset ovat pääsääntöisesti yksikerroksisia, muutamissa rivitaloissa on erityisesti vammaisasumiseen suunniteltuja huoneistoja. Invapaikkamerkkejä on joidenkin liikkeiden ja kunnantoimiston edessä. Muhoksella liikennöi Mimmin bussi, joka on niin sanottu matalalattia-auto. Auto ajaa kerran viikossa jokaiselta kylältä keskustaan kerran päivän aikana ja käy hakemassa tarvittaessa asiakkaat myös kotoa. Päivällä auto liikennöi keskustassa ja käy päivittäin kolme kertaa terveyskeskuksessa. Vammaisneuvosto tarkasti vuonna 2005 liikelaitokset, joihin oli esitetty parannusehdotuksia onko ko. ehdotukset korjattu. Parhaimmaksi kohteeksi vammaisneuvosto valitsi S-Market Koskiseudun, jonne pääseminen ja liikkeen tilavuus oli esimerkiksi pyörätuolilla liikuttaessa parhain. 14

15 Tavoitteet Yleisen esteettömyyden lisääminen, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja hoitaa omia asioitaan. Toimenpiteet Vammaisneuvosto antaa lausuntoja mm. kunnan tekniselle toimistolle rakennushankkeista tavoitteena esteettömyyden lisääminen. 15

16 6 Koulutus Tilannekartoitus Muhoksella toteutetaan kunnan järjestämässä koulutuksessa mahdollisimman pitkälle lähikouluperiaatetta, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella siinä luokassa ja koulussa, jossa hän opiskelisi muutoinkin oman ikäryhmänsä mukaisesti. Kaikkien oppilaiden erilaisuus huomioidaan ja jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen, jota pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yleisin tuen keinoin omilta opettajiltaan, tehostettua ja erityistä tukea erityisopettajilta. Avustavaa tukea on tarjolla kaikilla kouluilla koulunkäyntiavustajien tarjoamana. Kirkonkylän koulussa toimii neljä pienryhmää, yläkoululla kaksi ja Leivokodissa sekä Oulujoen perhekodissa molemmissa omat erityisryhmänsä niiden oppilaille. Lisäksi osa-aikaista erityisopetusta tarjoaa luokka-asteilla 0 6 kaksi ja luokilla 7 9 kaksi laaja-alaista erityisopettajaa. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon hoidon ja kuntoutuksen tarve. Ellei opetusta pystytä asianmukaisesti järjestämään omassa kunnassa, se järjestetään ostopalveluna tai yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä tai muutoin pienryhmissä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetukseen otetulle/siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli Hojks. Kun oppilaan kehitys ja oppimisedellytykset ovat vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi merkittävästi hidastuneet ja viivästyneet niin, että hänellä on suuri yksilöllistämisen ja tuen tarve, hän opiskelee Kirkonkylän koulussa pienryhmässä 0 9. Pienryhmässä 0 9 annetaan opetusta vuosiluokilla 0 9. Oppimäärä ja tavoitteet on yksilöllistetty ja opetus etenee oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli- ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet eri osa-alueilla määritellään Hojks:ssa. Pienryhmässä 0 9 toimii erityisluokanopettajan lisäksi luokkakohtainen avustaja sekä henkilökohtaisia avustajia. Oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmään lähinnä taito- ja taideaineissa (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityöt). Yhteistyössä ja koulutyön tukena vanhempien lisäksi toimivat koulun oma oppilashuolto, terapeutit, Tahkokangas, OYS ja Jyväskylän näkövammaisten koulu. Peruskoulun päätettyään oppilaat siirtyvät 16

17 ammatilliseen opetukseen, kansanopistoihin, itsenäiseen elämään ja työhön valmentavaan opetukseen tai työ- ja päivätoimintaan. Tavoitteet Perusopetuksen näkökulmasta: tavoitteena mahdollisimman pitkälle antaa kaikille oppilaille mahdollisuus opiskella ikäistensä kanssa yleisopetuksen koulussa, johon ohjataan riittävästi resursseja ja tukea: esim. avustajapalvelut, oppimisympäristö, soveltuvan opiskelumateriaalin ja -välineistön hankkiminen. Toimenpiteet Esteettömyyteen ja tilojen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota kouluja kunnostettaessa ja laajennettaessa, esim. luokkien sijoittelu koulurakennukseen, luokkatilojen koko (tilaa vievät apuvälineet), valaistus, akustiikka, terapia/kuntoutustilat, oviaukkojen leveys ja kynnykset, porrastukset/- luiskoitukset/hissit, inva-wc:t. 17

18 7 Työllisyys Tilannekartoitus Työ, siitä saatava toimeentulo ja virikkeet ovat keskeisiä jokaisen ihmisen elämässä. Perustuslaista lähtien muun muassa työ, työolot, työturvallisuus, työn saantimahdollisuudet ja palkkaus ovat lainsäädännössä hyvin näkyvästi ja syvällekäyvästi otettu huomioon. Myös julkisessa sanassa ja uutistapahtumissa työllä ja siihen liittyvillä eri asioilla on huomattavan suuri merkitys. Työllä on myös sosiaalisessa kanssakäymisessä oma roolinsa. Työstä puhutaan, ihmiset kyselevät toisiltaan missä olet työssä, mitä työtä teet tai haluaisit tehdä, minkälainen työnantajasi on. Vammaiselle työ on myös mahdollisuus ja toisaalta sen pitäisi itsearvoisena olla myös oikeus. Työpaikoista kilpaillaan, jolloin vammaisen mahdollisuudet saada työtä ovat luonnollisesti pienemmät kuin täysin terveen ja työkykyisen henkilön. Työnsaantimahdollisuudet vaihtelevat myös kulloinkin vallitsevan työllisyystilanteen mukaan. Syvä lama heikensi työllistymistä koko 90-luvun alkupuolella, eivätkä työmarkkinat vieläkään pysty tarjoamaan työtä edes kaikille nuorille ja työkykyisillekään työnhakijoille. Työllisen työvoiman ikärakenne johtaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suureen eläkkeelle jäävien tulvaan, jota korvaamaan työnantajat joutuvat ottamaan uutta työvoimaa. Tällöin voisi olettaa vammaistenkin työnsaantimahdollisuuksien paranevan. Muhoksella työllisyystilanne on viime vuosina parantunut huomattavasti. Työttömien työnhakijoiden määrä oli lamavuosina lähes 700 ja työttömyysaste lähenteli 22 %, mutta 2000-luvun ensimmäisinä vuosina työttömien määrä on ollut runsaat 300 ja työttömyysaste noin 10 %. Työttömistä on naisia kolmasosa, joten naisten työllisyystilanne on parempi kuin miesten, mikä johtunee siitä, että Muhoksella on oppilaitoksia, hoitoalan laitoksia ja aiemmin myös johdinsarjatehdas, jotka ovat naisvaltaisia työpaikkoja. Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita on n. 25 ja kaiken kaikkiaan työnhakijoina on runsaat 40 vajaakuntoista. Osa vajaakuntoisista on kuntoutustoiminnan piirissä, osa on koulutuksessa tai työllistymistoimin sijoitettuna. Muutamat vammaiset henkilöt ovat saaneet työtä myös vapailta työmarkkinoilta, mutta ovat kuitenkin joko työn määräaikaisuuden, tai jostain muusta syystä työnhakijoina työja elinkeinotoimistossa. Lähtökohtana vajaakuntoisten asiakkaiden palvelussa on se, että tarkastellaan tilannetta työ- ja elinkeinotoimiston tavanomaisten toimien kautta; työnvälitys, koulutukseen ohjaus, tietopalvelu, tarvittaessa ammatinvalinnanpsykologin palvelut ja korostetaan myös asiakkaan oman aktiivisuuden merkitystä. Toisessa vaiheessa, jos työttömyys uhkaa pitkittyä, voidaan käyttää työ- ja elinkeinotoimis- 18

19 ton työllistymistä tukevia keinoja eli työvoimakoulutusta, työharjoittelua, työkokeilua, työllistymistukitöitä ja työkunnon selvityksiä. Tukitoimien aikana työttömälle maksetaan pääsääntöisesti joko koulutustukea, harjoittelurahaa tai työttömyyspäivärahaa. Työllistämistukityön ajalta työnantaja maksaa palkan. Työ- ja elinkeinotoimistossa on nimetty vajaakuntoisten asioita hoitava virkailija. Myös ammatinvalinnanpsykologin palvelut ovat usein tarpeen vajaakuntoisille asiakkaille. Muhoksen työpaikkaomavaraisuus ei ole riittävä takaamaan työpaikkoja paikalliselle työvoimalle. Tätä osoittaa muun muassa se, että 800 muhoslaista käy työssä Oulussa. Työpaikkojen puute vaikeuttaa luonnollisesti myös vajaakuntoisten työllistymistä. Paikallisissa työpaikoissa on toki vajaakuntoisia töissä, mutta laajempi työllistyminen edellyttää työpaikkojen määrän kasvua ja vajaakuntoisten työntekijöiden markkinointia työnantajalle. Työ- ja elinkeinotoimiston palvelukartassa vajaakuntoiset huomioidaan siten, että heille esitellään vaihtoehtoisia etenemisteitä työllistymiseen. Työ- ja elinkeinotoimiston resurssit eivät kuitenkaan ole riittäviä yksilölliseen ja syvälliseen vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseen. Entistä kiinteämpi yhteistyö eri toimijatahojen kuten kunnan ja Kelan kanssa toisi lisäresursseja, joita kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma osaltaan on rakentamassa. Tavoitteet Vajaakuntoisten työnhakijoiden työnsaantimahdollisuuksien parantaminen. Toimenpiteet Järjestetään aiheesta koulutus- ja luentotilaisuus. 19

20 8 Liikunta, virkistys ja kulttuuri Tilannekartoitus Vammaisille henkilöille täytyy olla muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen ja osallistumiseen. Jotta ajanviettomahdollisuudet voitaisiin turvata, tulee tehostaa toimintaa, joilla tehdään virkistys- ja liikuntatilat, hotellit, rannat, urheilukentät, voimistelusalit ja muut vastaavat kohteet vammaisille henkilöille helppopääsyisiksi. Tähän liittyen turistiviranomaisten, matkatoimistojen, hotellien, vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden virkistystoimintaan tai matkojen järjestämiseen osallistuvien tahojen velvollisuutena on huomioida vammaisten erityistarpeet sekä palvelujen kehittäminen vammaisille matkailijoille soveltuviksi. Vammaisjärjestöjen, liikuntajärjestöjen sekä kunnan tulee edistää yhteistyötä ja keskinäistä koordinointia, jotta vammaisten osallistuminen tavanomaiseen liikunta- ja urheilutoimintaan on mahdollista. Vammaisjärjestöjen tulee rohkaista liikunta- ja urheilutoiminnasta vastuussa olevia tahoja neuvotteluihin kanssaan, kun kysymys on vammaisille suunnattujen liikuntapalvelujen kehittämisestä. Tätä kautta liikunta- ja urheilutoimintaan osallistuvilla vammaisilla on mahdollisuus päästä osallisiksi yhtä laadukkaasta ohjauksesta ja valmennuksesta kuin muutkin liikunnanharrastajat. Joissakin tapauksissa jo liikunnan ja urheilun esteettömyydestä huolehtiminen riittää osallistumismahdollisuuksien avaamiseksi vammaisille. Toisinaan taas tarvitaan erityisjärjestelyjä tai vammaisten omia urheilukilpailuja. Myös tätä toimintaa on tuettava niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Vammaisurheilun arvostusta on lisättävä vaikuttamalla tiedotuksen ja valistuksen kautta ihmisten asenteisiin. Tiedotusvälineitä on informoitava kaikista vammaisurheilukilpailuista siten, että ne uutisoivat tapahtumia nykyistä halukkaammin. Täyden osallistumisen varmistamiseksi vammaisten on päästävä esteettömästi kulttuuriesityksiä ja kulttuuripalveluja järjestäviin kohteisiin kuten teattereihin, museoihin, elokuviin ja kirjastoihin. Oulujoki-opisto on järjestänyt erityisryhmien liikuntaa. Muhos-Volley on pitänyt kehitysvammaisille lapsille liikuntaleikkikoulua. Eri vammaisjärjestöt järjestävät omille jäsenilleen erilaista liikuntatoimintaa. Boccia-kerho kokoontuu kerran viikossa talviaikaan, kesällä toimintaa ei ole. Liikuntatoimi ja koulutoimi tarjoavat uimaopetusta kaikille koululaisille. Muhoksella järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia enimmäkseen Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa, johon on esteetön pääsy. Siellä on myös induktiosilmukka. Vammaisille ei ole erikseen järjestetty omia kulttuuritapahtumia, vaan kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteisiinkin tapahtumiin. Kunta huomioi vammaisurheilijoita urheilustipendeillä. 20

21 Tavoitteet Yhteistyön lisääminen vammaisjärjestöjen, kunnan vapaa-ajantoiminnan ja urheiluseurojen kanssa. Toimenpiteet Yhteispalaveri urheiluseurojen, kunnan vapaa-ajantoiminnan ja vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyöstä vuosina

22 9 Seurakunta Tilannekartoitus Kirkkomme on armoa jakava ja kaikista huolehtimaan pyrkivä kirkko. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan luoma. Hänet on luotu Jumalan kuvaksi ja elämään yhteydessä Luojaansa. Muhoksen seurakunnan tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Asenteelliset valmiudet kohdata vammaisia henkilöitä ovat seurakunnassa erittäin hyvät. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaispoliittinen ohjelma nousee kirkossa tehdyn vammaistyön tarpeista sekä haasteista. Vammaistyön tavoitteena on tuoda kristillinen usko vammaisten ulottuville. Samalla on pyritty luomaan vammaisille ihmisille muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kirkon ja seurakunnan toimintaan. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Vammaisuus ei himmennä tätä kuvaa. Kristillinen ajattelu ei aseta ihanteeksi virheetöntä ja muista riippumatonta ihmistä. Se hyväksyy ihmisten erilaisuuden, koska seurakunnan jäsenten erilaisuus kuuluu olennaisena osana Kristuksen kirkon olemukseen. Tämä tuli voimakkaasti esiin jo ensimmäisenä helluntaina. Eri puolilta lähtöisin olevat, eri kieliä puhuvat, eri rotuja ja yhteiskuntapiirejä edustavat ihmiset saivat kuulla evankeliumia omalla kielellään. Jokainen ihminen on yhtä arvokas kuin toinen, koska hän on olemassa Jumalan tahdosta. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on tarpeen kiinnittää huomiota ihmisen uskonnollisiin ja katsomuksellisiin tarpeisiin. Ohjelmassa tulee huomioida sekä uskonnollisiin yhteisöihin että niiden ulkopuolelle kuuluvat henkilöt toimintamalleja luotaessa. Lisäksi Suomessa on entistä enemmän maahan muuttaneita ja näiden joukossa myös vammaisia henkilöitä, joiden uskonnollinen ja aatteellinen maailma poikkeaa perinteisestä suomalaisesta maailmasta. Heidän uskonnollisten tarpeittensa ja kysymystensä ratkaisemiseksi viranomaisten tulee toimia yhteistyössä eri kirkkojen ja uskonnollisten ja aatteellisten yhteisöjen kanssa. Muhoksen seurakunnassa työskentelee tällä hetkellä kolme pappia, kaksi diakoniaviranhaltijaa, kaksi nuorisotyöntekijää, neljä lastenohjaajaa, kanttori sekä muuta henkilökuntaa. Työntekijät kohtaavat seurakuntalaisia erilaisissa elämäntilanteissa; esimerkiksi kastejuhla, konfirmaatio, perhetyö, vanhustyö, laitostyö ja hautajaiset. Seurakunnasta käydään pitämässä hartaustilaisuuksia sairaille, vanhuksille ja vammaisille sairaalassa, Mikevassa, ryhmäkodeissa, Toivola-kodissa sekä muissa eri laitoksissa. Vanhemmalle väelle tarkoitettuja kerhoja kokoontuu keskustassa, Kylmälänkylässä, Laitasaaressa ja Sanginjoella. Kirkkokyydityksiä järjestetään noin kaksi kertaa vuodessa, yhteistyössä mm. Mobilistien ja Leijonien kanssa. 22

23 Kirkon diakoniatyön tarkoituksena on auttaa ihmisiä silloin, kun hätä on suurin esimerkiksi sairaita, taloudellisessa ahdingossa olevia ja erilaisissa kriiseissä olevia sekä laitoksissa asuvia. Vammaistyötä tehdään myös rovastikunnallisena yhteistyönä järjestämällä mm. kehitysvammaisille kirkkohetkiä ja vanhempainiltoja, kuulovammaisten tilaisuuksia sekä virkistyspäiviä mielenterveysasiakkaille. Tarvittaessa seurakunnassamme on käytettävissä kehitysvammaisten seurakuntapappi. Tarpeen mukaan kehitysvammaisille nuorille on järjestetty erityisrippikoulu. Kasvatus on lapsi-, varhaisnuoriso-, nuoriso- ja perhetyötä. Tämä työ toteutuu kasteopetuksena, ikäkausikohtaisena työnä, ohjauksena ja huolenpitona, yhteistyönä perheiden kanssa ja myös monenlaisena omaehtoisena, osallistuvana, osallisuuden kokemuksia mahdollistavana toimintana. Pyrimme kuuntelemaan, rukoilemaan, rohkaisemaan, lohduttamaan, ojentamaan auttavan kätemme sinne, missä sitä tarvitaan. Seurakuntayhteisössä lapset, nuoret ja aikuiset ovat keskellä eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä, joita yhdistää usko Jumalaan. Seurakunnassamme eri-ikäisillä ja erilaisilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet pyhän Jumalan kohtaamiseen sanassa ja sakramenteissa. Tästä seuraa, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen, ja jokaisen ihmisen elämä on arvokasta. Seurakuntamme kasvatus- ja perhetyössä kunnioittamme ja varjellemme jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen yksilöllisyyttä, ainutlaatuisuutta ja ihmisarvoa. Tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyön seurakunnan, kunnan ja eri vammaisjärjestöjen välille on tärkeää. Yhteistyöllä järjestetään mm. leirejä ja kerhotoimintaa. Tulevaisuudessa on tarpeellista lisätä yhteistyötä, jossa on mukana eri vammaisjärjestöjen, kunnan ja seurakunnan edustajat. 23

24 10 Vanhustyö Tilannekartoitus Muhoksella vanhustyön kokonaisuus koostuu kotiin annettavista palveluista eli kotihoidosta ja tukipalveluista, päiväkeskustoiminnasta ja palveluasumisesta. Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu sekä kotisairaanhoito. Kotipalvelu on asiakkaan auttamista niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas itse ei selviydy. Palvelu painottuu yksilöllisesti suunniteltuun perushoitoon, kuntouttavaan työotteeseen sekä ohjaukseen ja omatoimisuuden tukemiseen. Kotisairaanhoito on asiakkaan kotona tapahtuvaa kokonaisvaltaista terveyden- ja sairaanhoitoa. Kotihoito voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä. Kotihoidon tarve voidaan selvittää, kun asiakas tarvitsee sairauden, alentuneen toimintakyvyn, vanhuuden tai vammaisuuden vuoksi apua jokapäiväisiin toimiin. Kotihoito tukee kotona asumista henkilökohtaisen hoivan ja huolenpidon avulla. Kotihoitoa toteutetaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja eri yhteistyötahojen yhteistyönä. Kotihoito perustuu palvelutarvearvioon ja yhteistyössä laadittuun kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Suunnitelman avulla selvitetään asiakkaan kokonaistilanne, hoidon ja palvelun tarve sekä sovitaan hoidon toteuttamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan tilanteen mukaan. Tukipalvelut muodostuvat ateriapalvelusta, kuljetuspalvelusta sekä turvapalveluista eli turvapuhelimesta ja siihen kytkettävistä lisälaitteista sekä omaishoidontuesta. Ateriapalvelu kotiin kuljetettuna on mahdollista silloin, kun liikkuminen kodin ulkopuolella ei onnistu. Turvapuhelimen avulla asiakkaan on mahdollista saada apua äkillisissä tilanteissa kaikkina aikoina. Turvapuhelimeen voidaan kytkeä myös muita tarvittavia hälyttimiä kuten ovihälytin ja savuvaroitin. Kuljetuspalvelu myönnetään vanhuksille silloin, kun perheessä ei ole käytössä omaa autoa eikä julkisia kulkuneuvoja voida käyttää. Kuljetuspalveluun oikeutetulla asiakkaalla on mahdollisuus saada kuljetuspalvelua yhteiskuljetuksena Mimmin palvelulinjalla Muhoksella kerran viikossa sekä kaksi yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa asiointiin. Asiakkaan omavastuu ajetulta matkalta on linja-autotaksan mukainen maksu. Omaishoidontuki on vanhuksen vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota silloin, kun hoidettava tarvitsee runsaasti päivittäistä hoivaa ja huolenpitoa tai kotona hoidetaan vaikeasti sairasta omaista ja vaihtoehtona hänen hoidolleen olisi laitoshoito. Päiväkeskus toimii kotihoidon tukena järjestäen kylvetys-, sauna-, pyykki- ja ateriapalveluja sekä säännöllistä päivätoimintaa. Päivittäin päiväkeskuksessa käy asiakasta. Päiväkeskukseen 24

25 kuljetus on järjestetty Mimmin Bussilla. Iltaisin päiväkeskuksen tilat ovat vapaaehtois- ja järjestötoiminnan käytössä. Palveluasumista toteutetaan Muhoksella pääsääntöisesti lähipalveluna. Palveluasumisella pyritään turvaamaan yksilöllinen ja kodinomainen asuminen 65 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka tarvitsevat huolenpitoa ympäri vuorokauden eivätkä selviydy enää kotiin annettavien palveluiden turvin omassa kodissaan. Kunnalla on yksi oma palveluasumisyksikkö sekä lisäksi kaksi palveluasumisyksikköä, joissa palvelun tuottaa yksityinen yrittäjä. 25

26 11 Vammaisjärjestöt ja vammaisneuvosto Tilannekartoitus Vammaisjärjestöissä tehdään merkittävää sosiaali- ja terveyspalveluja täydentävää työtä. Vammaisneuvosto toimii vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen sekä kunnan eri toimialojen yhteistyöelimenä. Muhokselle vammaisneuvosto perustettiin vuonna Vammaisneuvostoon kuuluu kolme eri vammaisjärjestöä, teknisen lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kunnanhallituksen edustaja, sihteerinä on toiminut sosiaalitoimiston työntekijä. Vammaisneuvoston tehtävänä on seurata vammaisten tarpeita, vammaishuollon yleistä kehitystä ja sen toteutumista Muhoksella. Vammaisneuvosto tekee aloitteita vammaisia koskevissa asioissa, huolehtii tiedottamisesta, toimii yhteistyöelimenä, käsittelee neuvostolle tulevat aloitteet ja toivomukset ja ryhtyy niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Järjestöt voivat vammaisneuvoston ja omien keskusjärjestöjensä kautta tuoda ilmi lainsäädännöllisiä tavoitteitaan. Vammaisjärjestöt Muhoksella toimivat reuma-, diabetes-, sydän-, syöpä- ja hengitysyhdistys, Kehitysvammaisten tuki ry sekä neurologisten kerho. Muiden yhdistysten toimintaa on Oulussa. Vammaisjärjestöjen yhteistyönä on järjestetty juhlia ja palkattu yhdistelmätuella kotipalvelutyöhön henkilöitä, joita vammaisjärjestöjen jäsenet voivat tilata kotiin avustamaan arkiaskareissa. Kunta on rakentanut vammaisjärjestöille kokoontumistilan, jossa voi pitää kokouksia ja kerhoja. Vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto pitävät kerran vuodessa yhteisen kokouksen. Vuonna 2003 järjestettiin yhteinen paneelitilaisuus, jossa oli kunnan viranhaltijoita ja luottamusmiehiä ja vammaisjärjestöjen edustajia. Tavoitteet Vammaisjärjestöjen, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston yhteistyön lisääminen. Eri järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen on hyödyllistä, kuten yhteisten retkien ja juhlien järjestäminen sekä koulutuksen hankkiminen yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Vammaisjärjestöjen toimintaan toivotaan kunnalta myös taloudellista avustusta. Toimenpiteet Järjestetään vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston yhteisiä kokouksia vuosittain. Järjestetään vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen yhteisiä kokouksia vuosittain. 26

27 12 Ohjelman seuranta Muhoksen vammaispoliittisessa ohjelmassa on esitetty useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka vaativat edelleen työstämistä yksilöidyimmiksi ohjelmiksi. Vammaisneuvosto tulee tarkistamaan ohjelman tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista vuosittain. 27

28 13 Liite vammaispoliittiseen ohjelmaan 13.1 Vammaisneuvoston jäsenet Yleisohjeiden mukaan vammaisneuvostossa tulisi olla kunnassa asuvien vammaisten ihmisten, heidän omaistensa ja paikallisten vammaisjärjestöjen sekä virkamiesten ja kunnallisten luottamushenkilöiden edustus. Pääsääntöisesti neuvostoissa on 6 10 jäsentä. Muhoksen vammaisneuvoston valittu noiden periaatteiden mukaisesti ja vuosina vammaisneuvostoon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet. Puheenjohtaja Martti Kiviharju Oulun diabetesyhdistys ry:n Muhoksen alaosasto Jäsen Ritva Hurme Sosiaali- ja terveyslautakunta Jäsen Pirkko Mattila Tekninen lautakunta Jäsen Pirkko Mettovaara Sivistyslautakunta alkaen Jäsen Sirkka-Liisa Parviainen Kunnanhallitus Jäsen Aila Väisänen Muhoksen Hengitysyhdistys ry Jäsen Leena Väyrynen Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry, Muhoksen osasto Sihteeri Merja Koskela Vammaispalveluohjaaja 13.2 Muhoksella toimivat vammaisjärjestöt ja niiden toiminta Oulun Diabetesyhdistys ry., Muhoksen alaosasto Muhoksen alaosaston perustamiskokous pidettiin Puheenjohtajana/vetäjänä on koko toiminta-ajan toiminut Aarno Määttä ja sihteerinä Sirpa Hyyrönmäki sekä muutaman viime vuoden Martti Kiviharju. Alaosasto on osa Oulun diabetesyhdistyksen toimintaa. Emoyhdistyksellä on oma toimisto-myymälä Oulussa, os. Ratakatu 11. Yhdistyksessä on jäseniä n Muhoslaisia jäseniä on lähes sata. Diabeetikoita Muhoksella on noin 350 (sisältää sekä ruokavalio- että lääkehoitoiset diabeetikot). Diabeetikoita on Suomessa 3 % väestöstä. Jos mukaan lasketaan noin henkilöä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta tietämättään, luku on lähes 5 %. Diabeteksen onnistunut hoito edellyttää potilaalta aktiivisuutta ja tietoa sairaudesta. Näin ollen tiedottamisella on tärkeä osuus alaosaston toiminnassa. 28

29 Olennainen osa toimintaa on kerho, joka kokoontuu yksi tai kaksi kertaa kevät- ja syyskaudella Muhoksen päiväkeskuksessa. Kerhotilaisuuksiin kutsutaan asiantuntijoita, jotka alustavat diabetekseen ja Silloin tällöin tehty verensokerin mittaus auttaa löytämään piilevän tyypin 2 diabeteksen. sen hoitoon liittyvistä aiheista ja vastaavat kysymyksiin. Aiheina on ollut mm. Diabetes sairautena, lääkehoito, lisäsairaudet, ravitsemus, liikunta, jalkojenhoito, sosiaaliturva sekä jäsen- ja edunvalvonta-asiat. Asiantuntijoina on ollut mm. lääkäri, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, diabeteshoitaja, lääkintävoimistelija ja keskusjärjestömme Suomen Diabetesliiton työntekijä. Kerhossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista kuten mm. virkistystoiminnasta. Kerhossa vaihdetaan kuulumisia ja kahvitellaan. Kerhokokoontumisien lisäksi järjestetään esitelmätilaisuuksia, joissa on esitelmiä, tuoteesittelyjä ja tuotteiden myyntiä. Alaosasto tekee yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa. Alaosasto on järjestänyt yhteistyökokouksia, joissa on ollut myös yhdistys ja diabetesliitto mukana. Kokousten ansiosta diabeetikoiden hoitoedellytykset on saatu paremmin turvattua. Yhteistyön tuloksena mm. hoitovälineiden saatavuus on turvattu. Alaosasto toteuttaa yhteistyössä sydänyhdistyksen ja terveyskeskuksen kanssa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaa, joka kuuluu valtakunnalliseen 29

30 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan, Dehkoon, joka luo perustan diabeteksen ehkäisyn ja hoidon järjestämiselle maassamme vuosina Lisäksi järjestetään tempauksia, esim. mitataan yleisöltä verensokereita. Alaosastosta osallistutaan emoyhdistyksen tilaisuuksiin ja retkille. Yhteistyössä Muhoksen reumayhdistyksen kanssa on Muhoksen uimahallissa järjestetty yhdistysten jäsenille ohjattuja uimajumppavuoroja. Yhteystiedot: Aarno Määttä (08) , ja Martti Kiviharju, , Muhoksen Hengitysyhdistys ry Työmme tavoitteena on edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua sekä toimia edunvalvonta- ja tukijärjestönä. Hengitysliitto, jonka alajärjestönä Muhoksen yhdistys toimii, on valinnut lähitulevaisuuden kehittämisalueiksi savuttomuuden edistämisen, hengityssairaiden liikuntaharrastusten edistämisen sekä terveelliseen sisä- ja ulkoilman vaalimisen. Lomaosake Silmu-Rinne Rokualla on kaikkien jäsenten käytettävissä edullista vuokraa vastaan. 30

31 Yhdistyksen jäsenmäärä on hiukan yli 300, joista astmaatikkoja on 38 %. Lisäksi jäsenistöömme kuuluu allergista nuhaa, uniapneaa, pölysairauksia, keuhkoahtaumaa sekä tuberkuloosia sairastaneita, huoltajajäseniä ja terveitä jäseniä. Tänä päivänä painotetaan hengityssairaille omahoidon merkitystä. Mitä enemmän tietää terveelliseen elämään ja sairauteensa liittyvistä asioista, sitä paremmin selviytyy tavallisessa arkipäivässä. Yhdistys toimii vapaaehtoistyön pohjalta toteuttaen niitä haasteita, joita yhdistykselle on asetettu jäsenistön ja Hengitysliiton taholta. Varat toimintaamme keräämme jäsenmaksuilla, tuotemyynnillä ja arpajaisilla. Rokuan lomaosakkeen hinnat pidämme jäsenistölle edullisina, kuitenkin niin, että saamme osakevastikkeet, korjaukset ja muut kulut tuloilla katettua. Verkostoituminen, yhteistyö muiden järjestöjen ja terveydenhuollon kanssa ovat loistavia työmuotoja ja kuuluvat kolmannen sektorin toimenkuvaan. Tarjoamme Hyvä Hengitys -lehden kuusi kertaa vuodessa, asiantuntijaluentoja, Hengitysliiton maksuttomia oppaita, liikuntaryhmiä ja tapahtumia, lomaosake Silmurinnettä vuokrattavaksi ja alennusta Luovin Puutarhalta 20 %. Terveyskeskuksen astmahoitajille olemme hankkineet esittelymateriaalia suojaimista ja allergiavuodevaatteista, Pef-mittareita myytäväksi, monipuolisia esitteitä sekä ilmaisuintia talvikautena astmalapsille Muhoksen uimahallilla. Apteekissa on lisäksi astmayhdyshenkilö neuvomassa astmaan liittyvän lääkityksen käyttöä. Yhdyshenkilömme Muhoksen apteekissa on farmaseutti Seija Nuojua ja astmavastaava terveyskeskuksessa johtava hoitaja Raili Suorsa. Tule joukkoomme! Yhdessä olemme enemmän! Puheenjohtaja Sihteeri Aila Väisänen, puh , Riikka Nevalainen, puh , 31

32 Uinti on tärkeää hengityssairaille. Kuva Luovin uimahallista Oulusta. Muhoksen Kehitysvammaisten Tuki ry. Muhoksen Kehitysvammaisten Tuki ry. on tarkoitettu kaikille muhoslaisille kehitysvammaisille, heidän perheilleen, ystävilleen ja yleensäkin henkilöille, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä kehitysvammaisten parissa. Yhdistyksen tarkoituksena on: toimia kehitysvammaisten etujen valvojana ylläpitää yhteyksiä viranomaisiin ja päätöksentekijöihin edistää jäsenistönsä virkistystoimintaa toimia kotien / Pohjois-Pohjanmaan Kehitysvammaisten Tukipiirin / Kehitysvammaisten Tukiliiton yhdyssiteenä vaikuttaa myönteisten asenteiden luomisessa kehitysvammaisia kohtaan edistää kehitysvammaisten opetusta ja ammattikasvatusta edistää kehitysvammaisten työhön sijoittumista 32

33 Kesäkisat Kuusamossa 2004 Yhdistyksen jäsenmäärä on viime vuosina ollut n. 38 jäsentä. Yhdistyksellä on vuosittain sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joista ilmoitetaan mm. Tervareitissä. Näihin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Pyrimme osallistumaan eri järjestäjätahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuksista haemme mm. tietoa, jotta pystyisimme mahdollisimman hyvin valvomaan, että kehitysvammaiset saisivat ainakin lain määräämät palvelut ja edut. Erilaiset retket, kilpailut, tuki-illat, myyjäiset, juhlat ja virkistystapahtumat kuuluvat yhdistyksen vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Yhteystiedot: puheenjohtaja Reijo Kiira (08) , varapuheenjohtaja Maire Kokko sihteeri Tuula Kiira (08) ,

34 Matkalla kilpailuihin. Muhoksen Neurologisten kerho Muhoksen neurologisten kerho on Pohjois-Pohjanmaan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n jäsenkerho. Muhoksen kerhon tarkoituksena on tarjota neurologisesta sairaudesta kärsiville henkilöille kodin ulkopuolista toimintaa. Kerho järjestää retkiä ja yhdessä olemista monenlaisen aktiviteetin parissa.. Kerho tarjoaa myös vertaistukea sairastuneille, omaisille ja ystäville. Kerhossa saa tietoa aivoverenkiertohäiriöistä, epilepsiasta, kuntoutuskursseista ja sopeutumisvalmennuskursseista. Neurologisten kerho kokoontuu kerran kuukaudessa Muhoksen Päiväkeskuksen takkahuoneessa. Kävijämäärä on henkilöä. Kerho on kerännyt varoja toimintaansa varten arpajaisilla, joulukorttien myynnillä ja kerhopäivinä kerätyillä kahvimaksuilla. Toimintatuokiot ovat muutoin maksuttomia. Lisäksi olemme saaneet sosiaali- ja terveystoimen jakamaa järjestöavustusta. Kerhonvetäjät: Sinikka Karppinen, kuntohoitaja, puh. (08) Raija Väisänen, puheterapeutti, puh. (08)

35 Muhoksen Reumayhdistys ry Muhoksen Reumayhdistys on Suomen Reumaliitto ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia alueensa reuma- ja tukielinsairaiden tukena ja valvoa heidän etujaan. Yhdistys kannustaa positiiviseen ajatteluun. Halutaan kannustaa reumaa sairastavia ajattelemaan, että he voivat vaikuttaa edunvalvonnan kautta, hoitaa itseään liikkumalla, olla ystäviä ja saada ystäviä. Retki Kangasalle vuonna Järjestämme asiantuntijaluentoja; esimerkiksi reumaviikolla järjestämme lääkärin luennon ja Tulestempauksen. Tiedotus tapahtuu paikallislehti Tervareitin seuratoimintapalstalla. Avustamme kuntosalikäyntejä ja järjestämme ohjattua vesijumppaa. Virkistystoimintana kesäretket, teatteriretket, pikkujoulu ja kerho kuukausittain. Yhdistys omistaa kaksi kuntopyörää ja selkälaudan, joita jäsenet voivat lainata. 35

36 Viirinluovutustilaisuus. Kokoonnumme enimmäkseen MuKun tiloissa. Pidämme arpajaisia varojen keräämiseksi, jäsenet kutovat ja leipovat myyjäisiin ja osallistuvat varojen hankintaan talkootöillä. Jäsenmaksu 12, jäseniä v oli 180. Yhdistyksen hallitus: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri/jäsenasiat Rahastonhoitaja Muut jäsenet Hallituksen varajäsenet Reumatukihenkilöt Raija Kaiponen Riitta Karppinen Raili Heinola Seija Lotvonen Elsa Heikkilä, Eija Lyijynen, Helena Myllyaho, Maija-Liisa Oinas, Aino Similä ja Aila Ylipukki Matti Löyhkö ja Elli Vimpari Elsa Heikkilä, Matti Löyhkö ja Elli Vimpari 36