kohti leikkivää kirkkoa Lapsi on ilo 06 t o i m i n t a k e r t o m u s

Transkriptio

1 S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y kohti leikkivää kirkkoa Lapsi on ilo 06 t o i m i n t a k e r t o m u s

2 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

3 Sisällys T O I M I N T A K E R T O M U S Jukka Keskitalo KADONNUTTA SUNNUNTAITA ETSIMÄSSÄ Kalevi Virtanen ERILAINEN VUOSI 2006 LAPSI KIRKON UUDISTAJANA Leikkivä kirkko kulki maailmalla Lapsi on ilo kaikkialla Vauva saarnasi ja lapset lauloivat kristillisen kasvatuksen viikolla TYÖTÄ LAPSEN JA PERHEEN HYVÄKSI Peräänkuulutettuna sunnuntai Pyhäkoululaisten tilastointi muuttui Päiväkerhotyössä paneuduttiin sisällön kehittämiseen Tukea uskontokasvatukseen päivähoidossa Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämissuunnitelma valmistui Perhetyölle kehittämissuunnitelma Kotikirkko tutuksi viidellä aistilla Vauvakirkko ja Kansanlaulukirkko yleistyivät Hyvä lähdössä kiertoon KOULUTUSTA JA MUiTA KOHTAAMISiA Kursseja ja konsultointia työn haasteisiin Yhdessä ajankohtaisten asioiden äärellä Lapsen askelin Taaperokirkkoon VirsiVisaan ilmoittautuneiden määrä lisääntyi Koko perhe liikkeelle LEHTIÄ LEVITYKSEEN, VIESTEJÄ VERKKOON SLK haastoi keskusteluun Järjestölle uusi ilme Tietoa talon sisällä Lehdet tärkeitä lukijoille ja järjestölle Pikkuväki Pyhäkoululehti Lasten pyhäkoulu Kirkkomusiikkilehti Seimiperinteen välittäminen jatkui HALLINTOA, TALOUTTA, HENKILÖKUNTAA Jäsenistö ja hallinto Työntekijät Talous YHTEYKSIÄ JA YHTEISTYÖTÄ Valtiovalta Kirkkohallitus Muut kirkolliset tahot Muut yhteistyötahot Yhteyksiä ulkomaille LIITTEET SLK:n työryhmät vuonna 2006 Koulutustilastot Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus

4 T O I M I N T A K E R T O M U S Suomen Ev.-Lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SLK on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö SLK * kehittää, tukee ja ohjaa seurakuntien lapsi- ja perhetyötä * osallistuu ja vaikuttaa muuhun työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa SLK:n jäseninä ovat lähes kaikki suomenkieliset (425) seurakunnat, ja sen toiminta tavoittaa vuosittain noin lasta ja heidän perhettään. Käytettyjä lyhenteitä: Kirkkohallituksen yksiköt KDY Diakonia ja yhteiskuntatyö KJM Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta KKN Kasvatus ja nuorisotyö KP Perheasiat KT Kirkon tiedotuskeskus KUA Kirkon Ulkomaanapu Muut KIRNU Kirkollisten palvelujärjestöjen (NK, PTK, SLK, SLS) ja KKN:n yhteistyöelin KLNN Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelukokous KLT Kirkon Lapsityön Teologit LK Lasten Keskus Oy NK Nuorten Keskus ry Nuisku Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi PTK Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK ry RAY Raha-automaattiyhdistys SKUL Suomen Kanttori-urkuriliitto SKML Suomen Kirkkomusiikkiliitto SLaL Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry SLI Seurakuntaopiston Lapsityön instituutti SLK Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SO Seurakuntaopiston Säätiö SODIAK Työelämän kehittämispalvelut (Seurakuntaopisto ja DIAK, Järvenpää) UPI Uskonnonpedagoginen instituutti 4 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

5 S U O M E N E V. - L U T S E U R A K U N T I E N L A P S I T Y Ö N K E S K U S R Y Kadonnutta sunnuntaita etsimässä Uutinen tammikuulta 2007: Sunnuntai pienten kauppojen paras myyntipäivä. Yksi maailman muutoksen viimeaikaisista piirteistä on ollut se, että kaupat ovat auki sunnuntaisin yhä laajemmin. Kysyntä luo tarjontaa ja tarjonta taas puolestaan kysyntää. Maitoa ja makkaraa ei näköjään ehditä ostaa kuutena päivänä viikossa. Kirkko kävi ja kai edelleen käy urheata, mutta toistaiseksi huonosti menestynyttä taistelua kauppojen sunnuntai-aukiolon laajentamista vastaa. Kirkon perusteena asiassa on ollut ihmisen (myös sen pienputiikin omistajan ja kaupan kassan) suojelu ja yhden erilaisen päivän, lepopäivän, vaaliminen yhteiskunnassa. Sunnuntai on aina ollut kristilliselle kirkolle tärkeä päivä. Kristinuskon tuleminen Rooman valtakunnan valtauskonnoksi johti siihen, että viikon ensimmäisestä päivästä (sunnuntaista), Herran päivästä, tuli myös yhteiskunnan näkökulmasta juhlapäivä ja aikaa myöten myös vapaapäivä. Viikon yhden päivän pyhittäminen lepopäiväksi nousee tietysti jo Vanhasta testamentista. Vanhan testamentin sapattisäännöstä onkin sanottu maailman ensimmäiseksi työsuojelulaiksi. Kirkon lapsi- ja perhetyössä on herätty kyselemään kadonneen sunnuntain perään. Seurakuntien Lapsityön Keskus on tässä kyselyssä keskeisesti mukana. Toistaiseksi on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Yksi kysyy sitä, onko lepopäivän oltava välttämättä sunnuntai. Toinen kysyy sitä, miten seurakuntien tulisi vastata siihen, että perheet kokoontuvat sunnuntaisin yhä enemmän viihtymään ja kuluttamaan ra- han lisäksi myös aikaa kauppakeskuksiin. Kolmas kysyy, voisiko kirkko lähteä tutkimaan ja kokeilemaan, millainen olisi se sunnuntaipäivän viettotapa, joka voisi koota kirkoille perheitä ja kaikenikäisiä ihmisiä ei ainoastaan jumalanpalvelukseen, vaan myös aterioimaan ja olemaan yhdessä. Sunnuntai-teemassa kulminoituu monia yhteiskunnan ja kirkon kannalta tärkeitä kysymyksiä. Kirkonkaan ei tule tarkastella asiaa vain jumalanpalveluksen ja oman toimintansa näkökulmasta. Kysymys on myös kritiikistä kulutuskeskeistä elämäntapaa vastaan. Yhtä hyvin sunnuntai-teeman alla elää kysymys perheiden yhdessäolosta ylipäätänsä. Sunnuntaihin liittyvien ajatusten pohjalta Seurakuntien Lapsityön Keskuksessa ollaan käynnistämässä erityistä Sunnuntai-pilottihanketta, johon etsitään seurakuntia. SLK:lla on tähän koko kirkon ja yhteiskunnan kannalta tärkeään hankkeeseen paljon annettavaa jo historiansa ja perinteensä pohjalta. Jukka Keskitalo TT, kirkkoherra SLK:n johtokunnan puheenjohtaja 5

6 Erilainen vuosi 2006 Kaksi seikkaa erottaa vuoden 2006 aiemmista toimintakausistamme. Seurakunnissa ne tuskin ovat näkyneet, mutta Seurakuntien Lapsityön Keskuksen arkisessa työssä ne ovat tuntuneet. Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus ovat toimineet vuoden ajan uusissa toimitiloissa Itälahdenkadulla Helsingissä. Vieläkin uudet tilat sykähdyttävät minua. Meillä on kaunis, hyvin toimiva toimisto, jossa on hyvä tehdä työtä ja johon mielellämme kutsumme vieraita. Uudessa, työhön ja vuorovaikutukseen houkuttelevassa toimistossa työskenteleminen on tehnyt vuodesta 2006 erilaisen. Toinen, varsinaisesti vasta vuotta 2007 koskeva muutos, alkoi vuonna Kolme työtoveriamme on vaihtumassa. Kouluttajat Kaisa Lindgren ja Kaija Eerola ilmoittivat jäävänsä eläkkeelle. Kaisa aloitti silloisen Pyhäkouluyhdistyksen palveluksessa vuonna 1971, Kaija taas vuonna Myös Pertti Rosenholm jää vuoden 2007 keväällä eläkkeelle. Hän aloitti vuonna 1972 työnsä Pyhäkouluyhdistyksen talouspäällikkönä. Vuodesta 1974 eteenpäin hän jatkoi Lasten Keskus Oy:n toimitusjohtajana ja sivutoimisesti SLK:n talouspäällikkönä. Kaikilla kolmella on takanaan pitkä rupeama kirkon lapsityön kehittäjänä ja näkyjen näkijänä. Tuntuu haikealta ajatella työtä Ei se kunnia, eikä maine, vaan se että kestää ja jaksaa! Dostojevski ilman heitä. Mielen täyttää kiitollisuus monista yhteisistä hetkistä ja myös hämmennys elämäntyön pituisen jaksamisen edessä. Elämäntyölle ihminen on antanut merkittävän osan ajastaan työelämässä (Kaisa ja Pertti yli 30 vuotta, Kaija 20 vuotta). Sitä hän on rakastanut, sille antautunut, mutta siinä myös kulunut. Välillä on ollut huikeita menestyksen hetkiä, mutta tuttua on myös yksinäisyys, automatkat yön pimeydessä. Kaisan seuraajaksi on valittu Anita Ahtiainen, Kaijan seuraajaksi Mari Torri-Tuominen ja Pertin seuraajaksi Lasten Keskuksen toimitusjohtajana Juha-Pekka Heinonen. Toivotamme heille siunausta ja menestystä. Samaa toivotamme Kaisalle, Kaijalle ja Pertille kaikkiin tuleviin päiviin. Kalevi Virtanen SLK:n pääsihteeri 6 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

7 kirkon uudistajana 1Lapsi 7

8 Leikkivä kirkko esittäytyi helmikuussa Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa Brasiliassa. Leikkivä kirkko kulki maailmalla Pääsihteeri Kalevi Virtanen ja pastori Eero Jokela osallistuivat helmikuussa Kirkkojen maailmanneuvoston 9. yleiskokoukseen Porto Alegressa, Brasialiassa. Suomalainen luterilainen lapsi- ja nuorisotyön osasto oli rakennettu rippikoulun ja Leikkivän kirkon teemoista, joita yhdisti holistinen kaikkien aistien pedagogiikka. Esimerkkeinä holistisesta pedagogiikasta käytettiin rukoushelmiä, rukouskiviä, suuri leikki (Godly Play) -menetelmää ja musiikkia. Kahden viikon aikana suomalaiset keskustelivat parinsadan kirkon tai kansalaisjärjestön edustajan kanssa (kaikkiaan väkeä oli paikalla 4 000) kysymyksestä, miksi Jeesus asetti pienen lapsen kypsän hengellisyyden esikuvaksi. Kysymykseen vastattiin hyvin eri tavoin. Afrikkalaiset puhuivat mielellään lapsesta keskellä perhettä. Isä ja äiti mainittiin, ilman heitä lasta ei ole olemassa. Lapsi on kypsän hengellisyyden esikuva siinä, että hän kyselemättä ja ehdoitta luottaa vanhempiinsa myös silloin, kun vanhemmat kurittavat häntä. Kuten lapsi luottaa vanhempiinsa, niin aikuistenkin tulisi kaikissa elämänsä vaiheissa luottaa Jumalaan. Eurooppalainen tai amerikkalainen taas puhui useimmiten lapsesta puhtaasti yksilönä. Lapsi on olemassa lapsena, perhettä, isää, äitiä ei mainittu. Hengellisen kypsyyden esikuva löydettiin lasten ominaisuuksista: he eivät murehdi, antavat helposti anteeksi, ovat avoimia ja joustavia, kiinnostuneita uudesta ja ottavat riskejä. Aasialaisissa vastauksissa toistuivat maininnat lasten ominaisuuksista, mutta myös vanhemmat tai suku nousivat voimakkaasti esiin. Usein toistui näkemys, että lapsi on esikuva siinä, että hänen elämässään ulkoinen ja sisäinen vastaavat toisiaan, hän on tosi ja aito. 8 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

9 Tyynenmeren saarilta tuleva keskustelukumppani nosti esiin kysymyksen, miten hengellinen kypsyys syntyy. Hän sanoi, että heillä lasten kasvattaminen ei ole pelkästään isän ja äidin tehtävä, vaan koko kylä kasvattaa. Tällöin Jeesuksen sanat kehottavat rakentamaan yhteisöä, ihmisten keskinäistä yhteyttä. Hyvin usein keskustelussa toistui teema lapsista kirkon uudistajina. Monet näkivät, että lasten kyky kysyä uusia kysymyksiä, heidän uteliaisuutensa, heidän sinnikkyytensä ja heidän aitoutensa luovat uuden kirkon. Uuden testamentin tekstit olivat kaikille vastaajille tuttuja, mutta niistä tehdyt johtopäätökset kasvatustyön sisällöllisiksi painotuksiksi, arvoiksi ja linjauksiksi poikkesivat toisistaan. Hollannissa saatetaan rakentaa hyvinkin yksilökeskeistä kasvatusjärjestelmää ja tätä kautta yksilökeskeistä kirkkoa, kun taas Samoalla panostetaan yhteisöön. Lapsi on ilo kaikkialla Vuonna 2006 luotiin kehykset SLK:n ja SLS:n yhteiselle lähetys- ja kansainvälisyyskasvatushankkeelle Lapsi on ilo kaikkialla. Hankkeeseen ilmoittautuneiden seurakuntien lapsi- ja perhetyössä käytetään työskentelymateriaalina Lapsi on ilo -kansioita. Seurakunnat saavat myös erillisiä lähetys- ja kansainvälisyyskasvatusta tukevia tehtäviä. Vuosina 2008 ja 2009 tehdään opintomatkat SLS:n yhteistyökentille Thaimaahan ja Etiopiaan. Hankkeen tavoitteena on luoda alusta asti vuorovaikutussuhteet seurakunnista kohdekenttien, Thaimaan ja Etiopian kirkon lapsityöhön. Yhteistyökoordinaattorina seurakuntien ja kenttien välillä toimivat SLS ja sen kentillä olevat lähetystyöntekijät. Varsinaisesti hanke käynnistyi syksyllä, jolloin 14 seurakuntaa ilmoittautui mukaan. Ilmoittautuneet saivat ensimmäisen Lapsi on ilo kaikkialla -postin marraskuussa. Hankkeesta tiedottamista jatketaan, joten seurakunnilla on mahdollisuus liittyä mukaan hankkeeseen vielä vuonna Vauva saarnasi ja lapset lauloivat kristillisen kasvatuksen viikolla Lapuan hiippakunnan kristillisen kasvatuksen viikko toteutettiin SLK:n ja hpk:n yhteistyönä. Mukana olivat SLK:n kaikki kouluttajat. Hiippakun- Elsa (8 kk) ja Seppo Ruotsala saarnasivat Vauvakirkossa Kauhavalla. Laulu raikui Lapuan kristillisen kasvatuksen viikolla. 9

10 nasta tilaisuuksiin osallistuivat piispa Simo Peura ja hiippakuntasihteerit Eija Harmanen, Jussi Peräaho ja Reijo Takamaa. Järjestelyissä oli lisäksi mukana lukuisa joukko seurakuntien työntekijöitä. Viikkoon sisältyi koulutustilaisuuksia kunnan ja seurakunnan työntekijöille, vanhempainiltoja, perhemessuja, kummikirkko, Vauvakirkko ym. Viikko huipentui hiippakunnalliseen laulujuhlaan Iloa ja ystävyyttä. Parisataa lapsikuorolaista oli valmistautunut juhlaan omilla esityksillään. Päätöspäivän Vauvakirkossa Kauhavalla esiintyi 1-vuotiaitten kuoro äiteineen ja saarnasta vastasivat Elsa (8 kk) ja Seppo Ruotsala. Kaikkiaan toteutettiin 24 tilaisuutta. Niihin osallistui aikuista ja 905 lasta 31 seurakunnasta. Viikko ylitti uutiskynnyksen sekä valtakunnallisissa, maakunnallisissa että paikallisissa tiedotusvälineissä. 10 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

11 2 2 työtä lapsen ja perheen hyväksi

12 Pyhäkoulutoiminta on monimuotoista. Kymissä yhteiseen pyhäkouluhetkeen kokoontuvat lapset ja isovanhemmat. Peräänkuulutettuna sunnuntai Pyhäkoulun kehittämistyöryhmän loppuraportissa korostui tarve vahvistaa sunnuntain merkitystä seurakunnan, perheiden ja jumalanpalveluksen päivänä. Esille nostettiin toivomus, että kirkko olisi auki sunnuntaisin eriikäisten kohtaamispaikkana. Päätettiin myös ryhtyä toimenpiteisiin, että koko kirkon painopisteeksi vuonna 2011 saataisiin sunnuntai. Pyhäkoulun sijoittumista sunnuntaihin pidettiin tärkeänä. Kehittämisen arvoiseksi ideaksi nousi mm. sunnuntailounas/-brunssi perheille. Sen yhteydessä olisi myös pyhäkoulu, lastenkirkko tai messu. Sunnuntaisidonnaisuuden ohella olennaisena pidettiin pyhäkoulun sisällöllistä kehittämistä. Pyhäkoulunopettajien lapsilähtöistä työskentelytapaa pyritään entisestään vahvistamaan koulutuksen, lehtien ja muun materiaalin avulla. Raportissa todettiin, että sunnuntaisidonnaisuuden ohella tulisi pitää huolta pyhäkoulun monimuotoisuudesta sekä lasten ja perheiden elämänrytmissä mukana kulkemisesta. Siihen kuuluu mm. arkipyhäkoulu- ja perioditoiminta. Viimeksi mainittu tarkoittaa 4 7 kerran kokoontumisjaksoa tietyn teemakokonaisuuden puitteissa. Tällaiseen pyhäkouluun ilmoittaudutaan ja sitoudutaan jopa perhekohtaisesti. Pyhäkoululaisten tilastointi muuttui Vuonna 2005 tapahtunut pyhäkoulun tilastointimuutos näkyi pyhäkoululaisten määrän vähenemisenä. Pyhäkoululaisiksi laskettiin vain seurakunnan pyhäkouluihin osallistujat joka neljännen käyntikerran perusteella. Päiväkodeissa pidetyt pyhäkoulut näkyvät tilastoissa ainoastaan seurakunnan työntekijän vierailuina päivähoidossa. Vuonna 2006 oli pyhäkoululaisia ja vierailuja päivähoidossa Päiväkerhotyössä paneuduttiin sisällön kehittämiseen Päiväkerhon keskeinen haaste vuonna 2006 oli sisällön kehittämisessä. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä valmistettiin päiväkerhoesite, joka julkaistiin toukokuussa, ja kappaleen painos levisi syyskauden aikana seurakuntiin. SLK:n työssä paneuduttiin päiväkerhon nykytilanteeseen, sen profiloimiseen seurakuntien varhaiskasvatuksena ja sisällölliseen osaamiseen päiväkerhon toimijoiden parissa. Huomiota kiinnitettiin myös päiväkerholaisten ikärakenteen muutokseen. Kerholaiset ovat pääosin 3 5-vuotiaita. Yksi koulutusten avainteemoista oli varhaiskasvatuksen suunnittelu. 12 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

13 2 2 SLK osallistui varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittämiseen Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä. Ryhmä valmisteli asiakirjaa, jossa linjataan varhaiskasvatuksen keskeiset teemat. Asiakirja valmistuu vuoden 2007 aikana. Tukea uskontokasvatukseen päivähoidossa Kunnat jatkoivat vuoden aikana oman varhaiskasvatussuunnitelmansa työstämistä. Monessa kunnassa seurakuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia työntekijöitä osallistui kyseiseen projektiin antamalla tietoa ja osaamista päivähoidon uskontokasvatuksen toteuttamisesta. Lapsen kokonaisvaltaisessa kasvatuksessa yhtenä osa-alueena päivähoidon sisällä on lapsen oikeus omaan uskontoon ja sen mukaiseen uskontokasvatukseen. Tukemalla ja ohjaamalla työntekijöitä kirkon lapsityö rakensi edelleen uutta tapaa toteuttaa uskontokasvatusta lapsen arjessa päivähoidossa. Tukea annettiin sekä koulutuksen että mentoroinnin avulla. Tätä yhteistyötä edistettiin aiempaan tapaan SLK:n ja KKN:n yhteisillä mentorointikursseilla. Vuonna 2006 kursseja pidettiin ensimmäisen kerran hiippakunnallisena toteutuksena. Niitä järjestettiin Turun arkkihiippakunnassa, Tampereen hiippakunnassa ja Oulun hiippakunnassa. Hiippakunnallinen toteutus lunasti paikkansa ja mahdollisti kurssilaisille entistä helpomman pääsyn oman alueensa kursseille. Esiin nousivat selkeästi oman hiippakunnan alueelliset erityiskysymykset päivähoidossa. Tämä mahdollisti niiden pohtimisen entistä paremmin ja toi kursseille uudenlaista rikkautta ja syvyyttä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämissuunnitelma valmistui Kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmä laati aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelma sisältää seurakuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistarpeet sekä suunnitelmat, joilla KKN ja järjestöt tukevat seurakuntia. Vuoden 2004 lakimuutoksen jälkeen verkostoja on vakiinnutettu kuntien kanssa. Vuonna 2006 seurakuntia tuettiin näissä neuvotteluissa sekä koulutuksen että muun yhteydenpidon kautta. Koulutus- ja neuvottelutilaisuuksissa painottui erityisesti kristillinen kasvatus osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointimenetelmien kehittämistä jatkettiin osana koko lapsityön laadunarviointityöskentelyä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota turvallisuusnäkökulmiin. 13

14 Perhetyölle kehittämissuunnitelma SLK:n perhetyön kehittämissuunnitelma valmistui. Järjestössä perustettiin perhetyön kehittämisryhmä, joka kehittää ja konkretisoi suunnitelmaa edelleen sekä kokoaa yhteen perhetyön ajankohtaisia tarpeita. Kotikirkko tutuksi viidellä aistilla Vuonna 2003 alkanut SLK:n ja KJM: n yhteistyöprojekti Kotikirkko tutuksi viidellä aistilla asettui osaksi seurakuntien varhaiskasvatuksen toimintaa. Seurakunnat kutsuivat eri-ikäisiä lapsia tutustumaan omaan kotikirkkoonsa viiden aistin pedagogiikkaa hyväksi käyttäen. Rippikoulutyöstä vastaavat työntekijät ottivat mallin vastaan rippikoulutoiminnassa. Toimintamallia sovellettiin myös aikuisille mm. perhekerhoissa ja diakoniatyössä. Kotikirkko tutuksi eli mukana myös erilaisissa koulutustapahtumissa ja kursseilla läpi vuoden. Maaliskuussa 2007 toteutetaan Tampereella valtakunnallinen Kirkkopedagoginen symposium. Sen tarkoituksena on koota yhteen sitä osaamista ja niitä kokeiluja, joita seurakunnissa on soveltaen tehty, sekä pohtia kotikirkkotoiminnan tulevaisuutta. Vauvakirkko ja Kansanlaulukirkko yleistyivät Vauvakirkot ja Kansanlaulukirkot yleistyivät koko maassa. Molempien kirkkohetkien liturginen aines on perhejumalanpalveluksen sävelmäsarjan mukainen ja toteutetaan kaikulauluna. Vauvakirkkoon kutsutaan vuoden aikana kastetut lapset läheisineen viettämään kutsuttuja kunnioittavaa jumalanpalvelusta. Tunnetuimpiin kansansävelmiimme pohjautuva Kansanlaulukirkko rohkaisee erityisesti yhdessä laulamiseen suomalaisen sävelmäperinteen pohjalta. SLK osallistui Vauvakirkkojen toteuttamiseen Lohtajalla ja Kauhavalla. Kansanlaulukirkkoja vietettiin myös useiden SLK:n järjestämien tapahtumien yhteydessä. Hyvä lähdössä kiertoon Aikaisemmin Ollaan ihmisiksi -nimellä valmistellun hankkeen nimeksi tarkentui Hyvä kiertoon. Hankkeella tuetaan pienten ja suurten suomalaisten kasvua ihmisiksi, jotka toimivat oikein ja vastuullisesti omassa lähipiirissään ja yhteiskunnassa. Konkreettisina tavoitteina on luoda keinoja, joilla tuetaan mm. terveen itsetunnon kehittymistä ja eettistä kasvatusta, vahvistaa ja avata yhteistyökanavia sekä luoda raamit ja toteutusmalli ateriajuhlalle lapsen oikeuksien päivänä. Hanke on osa Jumalan silmissä kaunis -painopistettä. Toiminnallinen painopiste on syksyllä 2007 hyvänvaihtoviikoissa ja erityisesti lapsen oikeuksien päivässä (20.11.). Vuonna 2006 pidettiin kaksi yhteistyöseminaaria, joissa oli mukana lapsi- ja nuorisotyön toimijoita, liikuntajärjestöjä ja kirkkojen edustajia. Hankkeeseen lähtivät SLK:n ja LK:n lisäksi jo mukaan Kirkkohallitus, SO, OPH, PTK, Allianssi ja ONL. SLK:n ja LK:n yhteinen työryhmä jatkoi hankkeen konkreettista suunnittelua. 14 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

15 03 koulutusta koulutusta ja muita kohtaamisia ja kohtaamista 15

16 SLK:n järjestämässä koulutuksessa keskitytään paitsi yksittäisten työntekijöiden myös työyhteisöjen kysymyksiin ja haasteisiin. Järjestön koulutuksista suuri osa toteutettiin yhdessä oppilaitosten, hiippakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Osa koulutuksista kuului kirkkohallituksen ja järjestöjen välisen Järki-yhteistyösopimuksen piiriin. Yhteistyö Seurakuntaopiston kanssa oli tiivistä, mistä kertoi toisen kerran yhdessä tehty koulutuskalenteri. Entistä suurempi osa koulutuksista oli suunnattu työntekijöille, vapaaehtoisten osuus ja vanhempainillat vähenivät suhteessa edelliseen vuoteen. Koulutustilaisuuksia oli vuonna 2006 yhteensä 98 (edellisenä vuonna 122) osallistujia niissä (6 997), opetustunteja oli 713 (776), henkilökohtaisia opetustunteja (42 471). Tarkka luettelo koulutustapahtumista ja osallistujamääristä on liitteenä. Yhdistyksen koulutustoiminta on muuttamassa muotoaan. Vanhempainiltojen määrä vähenee, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että seurakuntien yhteydenpito vanhempiin olisi kapenemassa. Pikemminkin kyse on siitä, että yhteydenpito löytää uusia muotoja ja että siellä, missä vielä järjestetään perinteisiä vanhempainiltoja, ne toteutetaan omin voimin. Koulutustoiminnan muuttumisen takana on myös kolme toiminnallista linjausta. Pyrimme SLK:n työssä pidempikestoisen ja syvätehoisen koulutuksen järjestämiseen lyhytkurssien rinnalla. Musiikkityössä pyritään erityisesti kasvattamaan VirsiVisaan osallistuvien lasten ja koululuokkien määrää, missä onkin onnistuttu: ensimmäisessä VirsiVisassa vuosina oli mukana 100 koululuokkaa ja parisentuhatta lasta, syksyllä 2006 alkaneessa kolmannessa visassa on jo 445 luokkaa ja lasta. Kolmas toiminnallinen linjaus on konsultatiiviseen työotteeseen siirtyminen, jolloin yksittäisten työntekijöiden koulutuksen sijasta keskitytään koko työyhteisön kysymyksiin ja kehittämiseen. SLK:n järjestämissä koulutustilaisuuksissa (98) ja muissa tapahtumissa (32) oli vuonna 2006 yhteensä mukana henkilöä. Kun mukaan otetaan yhdessä Lapuan hiippakunnan kanssa toteutetun kristillisen kasvatuksen viikon osanottajat (5 056 aikuista ja 905 lasta), joista vain koulutustilaisuuksiin osallistuneet ovat mukana em. luvuissa, voidaan todeta, että kokoavan toiminnan kautta on tavoitettu yli suomalaista. Kaikkiaan seurakuntien lapsi- ja perhetyössä on mukana n lasta ja heidän kotiaan, jotka tavoitetaan lehtien ja muun julkaisutoiminnan kautta. Kursseja ja konsultointia työn haasteisiin Kirkon lapsityössä elettiin vuonna 2006 edelleen muutosten aikaa. Resurssikysymykset, työn uudet haasteet ja seurakuntien yhdistämiset nostivat esiin monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Lapsi- ja perhetyön muutosprosesseihin liityttiin koulutustilanteissa 16 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

17 ja erilaisissa keskusteluissa. SLK tuki seurakuntien lapsi- ja perhetyötä liittymällä seurakuntien strategiaprosesseihin konsultatiivisella työotteella. Työyhteisöjen tunnetaidot ja osaaminen olivat esillä sekä koulutuskursseilla Seurakuntaopistolla ja Partaharjun opistolla että erillisillä seurakuntien tilaamilla kursseilla. Keskeisiä teemoja olivat oma tunnehallinta, muutostilanteet ja tunteet, työhyvinvointi, työyhteisön ilmapiiri, ristiriitojen käsittely sekä tunneälyn ottaminen voimavaraksi työhön. Lapsityöntekijät pitivät kursseja hyödyllisinä. Vastaavan koulutuksen tarve onkin ilmeinen myös jatkossa. Yhdessä ajankohtaisten asioiden äärellä * Lastenvirsi-risteilyllä tammikuussa paneuduttiin erityisesti ORFFpedagogiikkaan maamme eturivin asiantuntijoiden Inkeri Simola-Isakssonin ja Harri Setälän johdolla. Tukholman suomalaisessa kirkossa järjestettiin Kansanlaulukirkko, Tukholman saksalaisessa kirkossa kuorovuoden tapaan symposium oli toiminnallinen ja käytännönläheinen. Vuoden diakonin Seppo Laakson kanssa etsittiin diakoniasta ja arjen hädästä polkuja pyhäkouluun. Päiville osallistui 82 pyhäkoulunopettajaa ja työstä vastaavaa. Symposiumin järjestivät SLK ja SLI. * Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät pidettiin Kouvolassa maaliskuussa. Teemana oli Leipää ja lakritsia, ja päivillä keskityttiin jaksamisen kysymyksiin. Osallistujia oli 82. Päivät järjestivät SLK, Mikkelin hpk, Kouvolan srk ja KO. * Perhediakoniapäivän teemana huhtikuussa Imatralla oli lapsen stressi. Neuvottelupäivässä avattiin niitä tekijöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa lapsen stressiin. Miejen ja solistien konsertti. Lastenvirsikirja erilaisine oheistuotteineen, joihin myös risteily on kuulunut, saavutti vuonna 2006 kymmenen vuoden iän. Osallistujia risteilyllä oli 179. * Raamattua kaikilla aisteilla ja pyhäkoulun uudet askeleet olivat aiheina Pyhäkoulusymposiumissa tammikuussa Järvenpäässä. Edellisen * Yhdessä olemme enemmän oli teemana ensimmäisillä lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien yhteisillä neuvottelupäivillä maaliskuussa Hyvinkäällä. Päivillä pohdittiin ja työstettiin uskonyhteisön teologiaa. Vahvan annin neuvottelupäiville toi emeritus piispa Martin Lönnebo Ruotsista. Hän johdatteli kuulijoita hengelliseen matkakumppanuuteen. Neuvottelupäivät järjestivät SLK, KKN, Kirkon Lapsityönohjaajat, KLT ja Hyvinkään srk. Osallistujia oli 191. Piispa Martin Lönnebo Ruotsista johdatteli lapsityönohjaajia ja lapsityön teologeja hengelliseen matkakumppanuuteen. 17

18 Koulutusten keskeistä antia on myös kollegoiden tapaaminen. tittiin, miten aikuinen voisi toimia puskurina ja suojana lapselle. Päivässä alusti ja siihen osallistui lastenpsykiatri ja perheterapeutti Tarja Ukura. Imatran seurakunnan työntekijät kertoivat, miten vaikeuksiin on etsitty ratkaisuja yhdessä perheiden kanssa. Päiville osallistui 78 diakoniaja lapsityöntekijää. Päivän järjestivät KDY, KKN, SLK ja KO. * Kohti Leikkivää messua -seminaari toteutui kesäkuussa yhteistyössä SO:n ja KJM:n kanssa. Tapaamisesta muodostui Leikkivä kirkko -strategiaan liittyvä työseminaari. 30 hengen osallistujajoukko rakentui SO:n, KJM:n ja SLK:n työntekijöistä sekä seurakuntien lapsi- ja perhetyön vastuunkantajista. Osallistujat tutkivat professori Hannu Soinin johdolla leikin ja messun liittymäkohtia ja muodostivat keskeisiä teesejä messun kehittämiseksi lasten näköiseksi. * Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät järjestettiin yhdessä Kirkon Lastenohjaajat ry:n ja Oulun hpk:n kanssa. Oulussa syyskuussa pidetyn tapahtuman teemana oli Tää on niin hieno maailma. Ohjelmassa esillä olivat mm. Lapsi on ilo -teesit, varhaiskasvatuksen suunnittelun haasteet sekä media ja kasvatus. Kolmikantayhteistyö toteutui lastenohjaajapäivillä ensimmäistä kertaa. Osallistujia oli 245. * Aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät pidettiin lokakuussa risteilynä Helsinki Tukholma Helsinki. Päävastuussa päivistä oli PTK. Päivien aikana keskityttiin painopisteeseen Jumalan silmissä kaunis tytöt ja pojat. Ohjelmaan kuului myös Tukholman suomalaisessa seurakunnassa pidetty esitelmä Ruotsin kokonaiskoulupäivästä. Neuvottelupäiville osallistui 70 aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijää. * Hiippakuntakohtaisissa pyhäkoulun ja varhaiskasvatuksen koulutuspäivissä (3) käsiteltiin kirkon kasvatuksen painopisteen tematiikkaa, pyhäkoulutyön kehittämistä ja lattiakuvat-menetelmää. Lattiakuvissa olennaisia elementtejä ovat havaitsemalla löytäminen, kuvallinen, liikunnallinen ja kielellinen ilmaisu. Menetelmä osoittautui suosituksi sekä pyhäkoulunopettajien että varhaiskasvattajien keskuudessa. 18 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A * Päivähoidon työntekijöiden vuosittainen valtakunnallinen koulutuspäivä toteutettiin tänä vuonna syyskuussa uskontokasvatusristeilynä Tukholmaan. Kouluttajina mukana olivat Marjatta Kalliala ja Pertti Luumi. Tukholmassa tutustuttiin Ruotsin päivähoidon uskontokasvatuksen tilanteeseen. Mukana oli 25 osallistujaa eri puolilta Suomea. Eppu Nuotio innosti musiikkikasvatusristeilyn osanottajia tekstinvatkaamiseen. * Lyömättömät laulut -musiikkikasvatusristeilyllä lokakuussa kirjailija ja ohjaaja Eppu Nuotio tempaisi osallistujat mukaansa teemanaan Miten teksti syttyy elämään, elämyksellisen tekstinvatkaamisen aakkoset. Älä

19 anna nyrkkien puhua, puhu itse -pienoismusikaali, Rosalinda sekä muut lyömättömät laulut ja leikit tulivat tutuiksi draamaharjoittelun ohessa. Risteilyllä oli 29 osallistujaa. Lapsen askelin Taaperokirkkoon Vuotuiset lapsimessut, joissa SLK on osakkaana, toteutettiin toukokuussa Helsingin Messukeskuksessa teemalla Lapsen askeleet. SLK näkyi messuilla otsikolla Lapsen askelin taaperokirkkoon. Messuosastolla, joka oli toteutettu yhdessä Espoon seurakuntien kanssa, jaettiin lapsille iltarukouskorttia. Messujen muuhun ohjelmaan SLK osallistui kahdella Taaperokirkolla ja tapahtumatuokiolla Näin järjestän kastejuhlan. SLaLin kanssa pidettiin asiantuntijaseminaari, jossa alusti lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Nummi-Pusulan Oinolan koulun lapsiryhmä toteutti erilaisuudesta ja ystävyydestä kertovan musiikkipainotteisen tarinan Pikku majava ja Kaiku. Eläinhahmoiksi pukeutuneet lapset avustivat myös Taaperokirkoissa. Lapsimessujen ja samaan aikaan järjestetyn Model Expon yhteinen kävijämäärä oli VirsiVisaan ilmoittautuneiden määrä lisääntyi Peruskoulujen 3.- ja 4.-luokille suunnattuun kolmanteen valtakunnalliseen VirsiVisaan ilmoittautui 445 luokkaa/yhdysluokkaa (edellisen kerran 360). Osallistuvista luokista neljäsosa on Oulun hpk:n alueelta. Edellisen visan osallistujan sijaan koululaista alkoi nyt opetella syyslukukauden aikana visaan tarvittavaa 20 virttä. Visa heijastui myös koteihin, muihin luokkiin ja seurakuntien toimintaan. VirsiVisa jatkuu hiippakunnallisena keväällä Loppukilpailu tapahtuu Helsingissä toukokuussa Koko perhe liikkeelle SLK alkoi kehittää yhdessä PTK:n kanssa Kuka peilistä kurkistaa? -liikuntatapahtumaa. Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa seikkaillaan rastilta toiselle kertomuksen innoittamana. Peruskertomuksena on Vanhan testamentin Joosef. Tapahtuman järjestäminen kytkee yhteen paikkakuntatasolla perheiden parissa toimivia tahoja. Pilottikoulutus järjestetään vuoden 2007 maaliskuussa Ikaalisissa. Suuri leikki ja lattiakuvat ovat osoittautuneet lapsityössä toimiviksi metodeiksi. päivisen kuva Lapsimessuilla mentiin Lapsen askelin Taaperokirkkoon. 19

20 lehtiä levityksiin, viestejä verkkoon viestit vaikuttivat g 20 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A