TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2013

2 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Sen juuret ovat vuonna 1888 perustetussa Suomen Pyhäkouluyhdistyksessä. Järjestö kehittää ja tukee seurakuntien lapsi- ja perhetyötä sekä osallistuu ja vaikuttaa työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa. Järjestön jäseninä on 351 seurakuntaa ja 4 järjestöä (tilanne ). SLK kuuluu valtionapua nauttiviin nuorisotyön järjestöihin ja on opetusministeriön luokittelussa nimetty valtakunnallisten palvelujärjestöjen ryhmään. Toiminnan peruslähtökohtana ovat yhteiskunnan kasvatustyötä koskevat linjaukset ja päätökset. Toiminnan muotoutumista mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti seurakuntien hyväksi suuntaa Kirkkohallituksen kanssa solmittu yhteistyösopimus. Toiminnassa liitytään kirkon strategiaan ja Kirkon kasvatuksen linjauksiin sekä niiden teologiseen pohjaan. SLK omistaa 94,12 prosenttia Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskuksen osakkeista ja tuottaa yhdessä sen kanssa korkealaatuista sisältöä lapsille, perheille ja kasvattajille. Yhteistyöstä rakentuu arvostettu, lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää vahvistava sisällöntuottaja ja kehittämiskeskus. SLK on yksi Suomen Kirkon Seurakuntaopiston perustajataho ja vaikuttaa myös sen tulevaan kehitykseen. Seurakuntaopiston ja Kirkkopalvelujen yhdistyminen synnyttää uuden toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden, jonka toimintaan ja kehitykseen SLK vaikuttaa hallitustyöskentelyn kautta. Kokonaisuuden osana on Uskonnonpedagoginen keskus, jonka kanssa SLK toimii tiiviissä yhteistyössä yhdessä kirkkohallituksen sekä muiden kasvatuksen järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma perustuu vuonna 2012 hyväksyttyyn toimintastrategiaan. TOIMINNAN YDIN SLK:n perustavoite on edistää kristilliseltä arvopohjalta lapsen kokonaisvaltaista kasvua, erityisesti hengellisyyttä ja hyvää elämää kodissa, seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Tavoite on jaettu seitsemään strategiseen tavoitteeseen. SLK:n arvot ovat lapsilähtöisyys, dialogisuus ja innovatiivisuus. Toimintarooleja on kolme: kehittäjä, vaikuttaja seurakuntien palvelija. SLK on olemassa, jotta seurakunnilla olisi yhteinen foorumi kehittää lasten kristillistä kasvatusta. Haluamme tukea seurakuntia pitämällä yllä kristillisen kasvatuksen ja yhteiskunnan uskontokasvatuksen asiantuntijuutta sekä kouluttamalla ja tuottamalla materiaaleja. Valtakunnallisena järjestönä SLK:lla on myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin paikallisseurakuntaa laajemmin ja puolustaa sekä lapsen hyvän kasvun edellytyksiä että lapsuutta niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Erityisesti haluamme nähdä ne lapset, joilla on heikoimmat mahdollisuudet ehjään lapsuuteen. Järjestö osallistuu aktiivisesti yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan ja edustaa seurakunnallista näkökulmaa monissa valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa. 1

3 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VUOTTA 2013 TAUSTOITTAVAT TEKIJÄT SLK:n toimintaympäristöön vaikuttavat niin yhteiskunnan kuin seurakuntakentän muutokset. Yhteiskunnallinen tilanne on polarisoitunut: suurella osalla menee hyvin, mutta vaikeuksissa olevien lasten ja perheiden määrä on lisääntynyt. Kuntarakenteen muuttuessa monet seurakunnat yhdistyvät. Etenkin maaseudulla muuttoliike vaikuttaa seurakuntien toimintaedellytyksiin. Talouden kiristyminen herättää kysymyksiä seurakunnan toiminnan painopisteistä ja resursseista. Tietoverkkojen lisääntymisellä on suuri vaikutus, ja kansainvälisyyden vaikutukset näkyvät. Monikulttuurisuus ja uskonnollisuuden muuttuminen näkyvät aikaisempaa selvemmin. Ulkoinen sitoutuminen kirkkoon on vähentynyt. Toimintasuunnitelmaan vaikuttavat myös seuraavat taustatekijät: Seurakuntaopiston ja Kirkkopalvelujen yhdistyminen, Uskonnonpedagogisen keskuksen muotoutuminen ja sen mahdolliset vaikutukset koulutustoimintaan sekä Kirnu-yhteistyöhön Lasten Keskuksen ja sen kanssa tehtävän yhteistyön kehitys Kirkkohallituksen strategian ja organisaation kehitys: vaikutukset toimintatapoihin, sisältöihin, yhteistyömuotoihin ja henkilöihin Kirkon kasvatuksen linjauksesta avautuvat teemat, linjauksen jalkauttaminen, muut kehittämisasiakirjat (mm. päivitetty Varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja ja Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Varhaisiän musiikkikasvatus seurakunnassa) Kirkon lapsi- ja nuorisotyön vuoden 2013 Yhdessä maailmassa -hanke sekä sen jatkoksi suunniteltu koko kirkon yhteinen teema Vieraanvaraisuuden kirkko Lapsivaikutusten arviointi kirkossa ja lapsiasiahenkilöt seurakunnissa; lasten ja nuorten kuuleminen kirkolliskokouksessa keväällä 2013 Varhaiskasvatuslainsäädäntö ja yhteiskunnan uskontokasvatuksen kehitys Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman teemat: arjenhallinta, osallisuus, yhdenvertaisuus Lasten ja perheiden ongelmien lisääntyminen Seurakuntien jäsenyyteen ja kasteeseen liittyvät haasteet Seurakuntien talouden haasteet ja yleinen taloustilanne: vaikutukset järjestön talouteen Lehtien levikin kehitys Työyhteisön sisäinen kehitys SLK täyttää 125 vuotta VUOSIEN PAINOPISTEET JA VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN POHJALTA 1. Lasten mahdollisuudet kasvuun, hengellisyyteen ja hyvään elämään ovat parantuneet. o Lapsen ääni paremmin kuuluvaksi lehdissä, koulutuksissa, verkostoissa, materiaaleissa, jumalanpalveluksessa o Lapsivaikutusten arviointi, lapsiasiahenkilöt o Lapsen kasvuun ja hengellisyyteen liittyvän ajattelun kehittäminen: kehityspsykologian, lapsuuden sosiologian, teologian ja pedagogiikan vuoropuhelu, lapsiteologia o Lapsille tarkoitettujen sisältöjen kehittäminen: Lasten Pyhäkoulu, Lastenkirkko, Lasten virsi, Virsivisa 2

4 VUOSI 2013: *Lapsen ääni Lapsen äänen kuulumista edistetään koulutuksissa niin, että osallistujat tutustutetaan lapsilähtöisiin menetelmiin sekä teoriassa että käytännössä. Lasten kutsumista mukaan jumalanpalveluselämän ja varhaiskasvatuksen teologian kehittämiseen liittyviin koulutuksiin jatketaan ja lapsilta kerätään palautetta toiminnan mielekkyydestä heidän näkökulmastaan. Lehtien ja verkkomateriaalien sisällöstä päätettäessä mietitään aina mahdollisuudet ottaa lapset mukaan myös sisällön tuotantoon. *Lapsiteologia Lapsen kasvuun ja hengellisyyteen liittyvän ajattelun kehittämiseksi luodaan tilanteita, joissa kehityspsykologian, sosiologian, teologian ja pedagogiikan asiantuntemus pääsee vuoropuheluun. Vuonna 2011 järjestetyn The Child Thelogy Movement -konsultaation jatkona synnytetään suomalainen lapsiteologian kehittämiseen liittyvä keskustelufoorumi. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään huhtikuussa. Lapsiteologian kehittämisen kansainvälisenä foorumina on lapsen spiritualiteettia koskeva konferenssi heinäkuussa Belgiassa. Keskeisenä teemana on vallankäyttö, joka liittyy lapsen spritualiteetin tukemiseksi järjestettävään toimintaa. SLK osallistuu konferenssiin ja järjestää siellä workshopin suomalaisista lapsilähtöisistä käytännöistä seurakuntatyössä. *Lasten virsi Uuden Lasten virsi -kirjan laulujen tunnettuutta edistetään vahvistamalla samalla yhteisen virren laulamisen merkitystä. Koulutuksissa, neuvottelupäivillä ja muissa tapahtumissa innostetaan ja tuetaan seurakuntien työntekijöitä uuden kirjan käyttöön. Osa tapahtumista suunnataan suoraan perheille. Yhteistyötä seurakuntien lapsikuorojen kanssa lisätään. Kirjaan valmistuu opetusäänitetasoinen cd-paketti ja virikekirja. Kirja näkyy vahvasti järjestön lehdissä ja lastenkirkko.fi-sivustolla. *Virsivisa Valtakunnallisen 3.- ja 4.-luokkalaisten Virsivisan visavaiheet (kouluvisa, paikallisvisa, aluevisa ja finaali) toteutetaan keväällä. Kuopion Kirkkopäivien yhteydessä järjestettävään finaaliin kutsutaan mukaan alueen musiikkiluokat sekä 3.- ja 4.-luokkalaiset. Visaan liittyvä taideprojekti laitetaan näytteille Kirkkopäiville. Virsivisan perustavoitteet, aikataulu ja käytännön toimenpiteet on määritelty erillisessä projektisuunnitelmassa. *Lastenkirkko.fi Lastenkirkko on Espoon, Helsingin, Oulun, Vantaan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymien ja SLK:n, PTK:n ja kirkkohallituksen resurssoima virtuaalinen kirkko. Hankkeen koordinaattori työskentelee SLK:ssa siten, että 60 prosenttia työpanoksesta kohdistuu Lastenkirkkoon ja loput kirkon yhteiseen verkkotyöhön. Vuonna 2012 tehdyn versiopäivityksen myötä Lastenkirkko voi entistä paremmin vahvistaa ja monipuolistaa seurakuntien varhaiskasvatuksen tekemää verkkotyötä. Virtuaalitilassa käyttäjä voi kohdata muita lapsia ja läsnä olevan aikuisen. Seurakuntien tuottama materiaali tukee lapsen kehitystä ja tuo esille lasten ääntä seurakunnissa. Lapsi itse voi olla palautteen, omien materiaalien, virtuaalitilaisuuksien ja erilaisten kampanjoiden kautta aktiivinen toimija. Seurakuntia tuetaan ottamaan Lastenkirkko osaksi kasvatustyötä ja tekemään sitä tutuksi. Työntekijöille tarjotaan koulutusta Lastenkirkossa toimimiseen. Lastenkirkkoa viedään vahvemmin myös koulumaailmaan, osaksi mediakasvatusta ja uskonnon opetusta. Lastenkirkon toiminta tukee myös Lastenkaupungin kehittymistä ja uusien toimijoiden mukaantuloa, mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan. *Lasten Pyhäkoulu -lehti Lasten Pyhäkoulu tarjoaa kasvua ja hengellisyyttä tukevaa materiaalia lapselle. Se ilmestyy vuonna 2013 kahdeksana 20-sivuisena numerona. Lehden sisällöllinen uudistus pannaan vireille tammikuussa ja uudistustyön hedelmiä päästään näkemään syyskuun numerossa. Uudistuksessa keskitytään entistä perusteellisempaan lapsilähtöisyyteen. Tavoitteena on lehden suuntaaminen koko varhaiskasvatuksen kenttään. Painopiste siirretään erityisesti alle kouluikäisiin lukijoihin. Lasten Pyhäkoulun näkymistä verkossa parannetaan. Lastenkirkko.fi-sivustolle tehdään Lasten Pyhäkoulu -huone. 3

5 *Lapsivaikutusten arviointi SLK osallistuu lava-ajattelun (lapsivaikutusten arviointi) edistämiseen. Järjestöllä on edustaja työryhmässä, joka kehittää uusia toimintatapoja sekä tuottaa koulutusmateriaaleja ja tapahtumia. Tähän liittyy kiinteästi seurakuntiin valittujen lapsiasiahenkilöiden kouluttaminen. Tietoa välitetään sähköisellä uutiskirjeellä. *Lapsen kasvun ja hengellisyyden tukeminen Lapsen kasvuun ja hengellisyyteen liittyviä teemoja käsitellään lehdissä ja koulutuksissa. Erityisesti esillä on varhaispedagogisen ajattelun, mm. vauvapedagogiikan kehittäminen. Toukokuussa ilmestyy varhaispedagogiikan käsikirja. Kirjan pohjalta rakennetaan koulusta vuodelle Perheiden side seurakuntaan on vahvistunut. Tämä on vaikuttanut myönteisesti perheiden elämään. o Kasteeseen perustuvan jäsenlähtöisen toiminnan kehittäminen ja kotien tukeminen: Aika pyhä - ja Pienelle parasta -materiaalit, kummit; työntekijöiden koulutus jäsenlähtöisessä ajattelussa ja kohtaamisessa; kastamattomien kysymys o Osallistuminen avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen seurakunnissa, ja työntekijöiden koulutus perhelähtöisessä työssä VUOSI 2013: *Jäsenyyden vahvistaminen Aika pyhä! -materiaalien (oma kirja pienten lasten vanhemmille, kummeille sekä lapselle) ja koulutusten tavoitteena on antaa vanhemmille ja seurakunnan työntekijöille uusia mahdollisuuksia rakentaa lapselle turvallinen, koko lapsen aidosti huomioiva kasvuympäristö, jossa kristillinen hengellisyys on luonteva osa auttaa vanhempia ja muita aikuisia kuuntelemaan lasta ja pohtimaan elämän ihmeitä yhdessä hänen kanssaan auttaa seurakunnan työntekijöitä rakentamaan pitkäjänteisesti kumppanuutta pienten lasten kotien kanssa ja kotien välillä sekä kannustaa käyttämään seurakunnassa perheille tuttua kieltä lisätä ja tukea perheiden tukiverkostoa kummien kautta. SLK:n ja Lasten Keskus Oy:n valtakunnallisesti levittämä Pienelle parasta -konsepti on luonteva tapa pitää yhteyttä perheisiin, joihin on syntynyt vauva, jonka jompikumpi vanhempi kuuluu kirkkoon. Materiaali on kehitetty huomioiden perheiden hengelliset herkkyyskaudet, kysymykset ja tarpeet. Tavoitteena on tukea vanhempia kasvatustehtävässä ja avata luontevalla tavalla sitä, miten hengellisyys kuluu osana ihmisen elämään ja kasvuun. Samalla vahvistetaan perheen osallisuuden kokemusta omassa seurakunnassa. Konseptiin kuuluvat kaste-esite, Pienen iltahetki -cd-levy, enkelitaulu ja vihkonen. Valmisteilla on 3 4-vuotiaille lähetettävä kirja. Konseptin käyttö edellyttää, että se jaetaan seurakunnassa koko kohderyhmälle. Siihen liittyy myös seurakuntien henkilökunnalle suunnattu koulutus. *Avoin taide- ja katsomuskasvatus Toimintasuunnitelman Pyhäkoulu-kohdassa esitellään uudenmallinen pyhäkoulu, joka brändäytyy lapsille ja perheille innostavalla tavalla ja pitää sisällään avointa taide- ja katsomuskasvatusta. Jos tämä toteutuu, perheet saavat uuden palvelun, joka lisää lasten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallisuuteen niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. *Perheiden hyvinvoinnin edistäminen Kirkkohallituksen kanssa jatketaan kasvatuksen ja diakonian työntekijöiden yhteisen osaamisen ja yhteistyön kehittämistä perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Mahdollisuuksia seurakuntien ja neuvoloiden yhteistyön tukemiseen selvitetään. Diakonista työotetta kehitetään pilottihankkeella, joka edistää perheiden hyvinvointia. Toteutus tehdäänuudella tavalla etsimällä uusia verkostoja mukaan joukkoistamalla kutsumalla halukkaita mukaan esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Perhetyön koulutuksissa pidetään esillä kasvatuskumppanuutta. Päiväkerhon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kasvatuskumppanuuden tueksi mallinnetaan vanhempainvartti-lomake verkkoon. Esillä pidetään myös vanhempainvartin hoitamista kotikäyntinä. 4

6 3. Lasten ja perheiden parissa tehtävän työn painoarvo on noussut seurakunnissa, ja työn sisältö on kehittynyt. o Vuoropuhelu ja kokemusten vaihto seurakuntien välillä toiminnan, työyhteisöjen, strategioiden ja työmuotojen kehityksestä o Asiantuntijatuki materiaalin, työohjauksen ja konsultaatioiden kautta, seurakuntien kehittämishankkeiden toteutus o Seurakuntien musiikkityön kehittäminen o Valtakunnalliset neuvottelupäivät VUOSI 2013: *Jumalanpalveluselämän kehittäminen On tärkeää, että seurakunta tarjoaa eri-ikäisille ihmisille mahdollisuuden osallistua hengellistä kasvua tukeviin prosesseihin. Tämä toteutuu, kun painopiste siirtyy valmiiden jumalanpalvelustoteutusten tuottamisesta yhteiseen suunnittelun. Pikkuväki-lehden jokainen numero tarjoaa kirkkovuoden mukaisen virikemateriaalin osallistavan suunnittelun toteuttamiseen. Seurakuntiin toimitetaan mikkelinpäivän enkelikirkko-materiaali. Seurakunnille tarjotaan mahdollisuutta paikalliseen jumalanpalveluselämän kehittämiseen tilauskoulutusten avulla. Papiston valmiuksia vahvistetaan osallistumalla Kirkon koulutuskeskuksen pastoraalikurssien sisällön tuottamiseen. Jumalanpalvelusmateriaalia kootaan Kirnu-järjestöjen yhteiselle Jumis.fi-sivustolle. *Musiikkityö Varhaisiän musiikkikasvatus seurakunnassa -dokumentin päivitys jatkaa seurakuntien musiikkikasvatuksen kehittämistä ja kehittymistä. Dokumentilla pyritään luomaan linjoja myös kirkkomuskarityölle. Koulutuksissa ja neuvottelupäivillä pidetään esillä seurakuntien varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteita, toisaalta keskitytään musiikillisiin tavoitteisiin tai erityisalueisiin. Myös asiantuntijaluentoja musiikin merkityksestä varhaisessa vuorovaikutuksessa tarjotaan monessa tilanteessa. *Pyhäkoulu Pyhäkoulujen toteutustavat erilaistuvat jatkuvasti. Vuoden 2013 aikana valmistellaan teemallisia pyhäkoulutyökirjoja todennäköisesti seuraavista teemoista: jumalanpalvelus, mediataidot, kirkkohistoria. Pyhäkoulu on alkujaan vastannut ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Vuoden 2012 hahmoteltiin ajatusta uudesta vapaaehtoistyön toimintamallista, joka tarjoaisi lapsille uudella lailla taiteen, ajattelun ja liikunnan ilon paikkoja. Samalla aikuisia haastettaisiin jakamaan osaamistaan asuinalueensa lasten hyväksi. Mukaan pääsisivät kaikki lapset ilman karsintaa. Näin toiminta voisi vähentää taloudellisen eriarvoisuuden vaikutusta lapsiin. Mallissa hyödynnetään kokemusta esimerkiksi lapsikuoro- ja pyhäkoulutoiminnasta, mutta etsitään myös uusia ratkaisuja. Toimintamalliin sopivat esimerkiksi vapaaehtoisen vetämä lapsikuoro tai soitinryhmä, liikunta-, kuvataide- ja luontopyhäkoulut, perinteiset teemalliset pyhäkoulut sekä ilmaisutaitoryhmät. Vuoden 2013 aikana kootaan yhteen osaamista sekä taiteen että vapaaehtoistyön alueelta. Suunnitteluvaiheen jälkeen hankkeelle haetaan erillisrahoitusta. Pyhäkoulutyön kehittämiseksi aloitetaan hiippakunnalliset tapaamiset, joissa valmistellaan pyhäkoulusuunnitelmia ja tsempataan pyhäkoulutyötä tekeviä. Aikuisille suunnattujen workshopien ohella järjestään lapsille Lasten Pyhäkoulu -hetkiä, joissa kerätään lapsilta palautetta ja ideoita. *Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisprojektin päätyttyä 2012 lasten ja perheiden vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan Kirnu-järjestöjen kesken. Asiaan tehdään näkyväksi mm. valtakunnallisilla vapaaehtoistoiminnan neuvottelupäivillä. *Päiväkerho Päiväkerhon kehittämistyössä painottuu seurakuntien kanssa käytävä dialogi päiväkerhon rakenteiden, varhaispedagogian ja sisällön kysymyksissä. Pedagoginen johtaminen on yksi kehittämisen avaimista. Päiväkerhon kehittämisryhmä (kirkkohallitus/kkp; 5

7 mukana SLK:n edustus) nostaa esiin päiväkerhon avoimena varhaiskasvatuspalveluna (asiakkuus) ja varhaispedagogiikan näyttämönä (lastenohjaajuus, johtajuus). *Aamu- ja iltapäivätoiminta Työalaa kehitetään kirkkohallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmässä, jossa on järjestömme edustus. Työryhmä suunnittelee myös valtakunnallisten neuvottelupäivien sisällön. *Varhaiskasvatussuunnitelma Päivitetty Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja (vake) julkaistaan maaliskuussa. Paikallistason vake-prosesseja edistetään konsultoinnin keinoin. Seinäjoen seurakunnassa marraskuussa 2012 käynnistynyt vake-prosessi jatkuu. *Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen asemaan ja maastoutumiseen seurakunnissa vaikutetaan verkostoissa ja konsultoinnilla. Uusimuotoisia kokeiluja avoimista varhaiskasvatuspalveluista ja päiväkerhosta esitellään Pikkuväki-lehdessä. *Neuvottelupäivät Neuvottelupäivät tukevat työntekijöiden ammatillista osaamista ja seurakuntien työn kehittymistä. SLK järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa kolmet neuvottelupäivät: Lapsityönohjaajien ja teologien neuvottelupäivät huhtikuussa Jyväskylässä, Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät syyskuussa Oulussa ja Valtakunnalliset koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät lokakuussa Naantalissa. 4. Synergia lapsen ja perheen hyvän edistämiseksi on lisääntynyt. o Verkostoyhteistyön tiivistäminen Seurakuntaopiston, Kirkkohallituksen ja Kirnu-järjestöjen kanssa, Uskonnonpedagogisen keskuksen muotoutuminen o Yhdessä maailmassa -hanke o Diakonisen työotteen/hankkeen kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa VUOSI 2013: *Yhteistyön linjoja SLK vahvistaa edelleen kirkollista ja yhteiskunnallista verkostoyhteistyötä ja edistää siinä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun huomioimista sekä lapsen ja perheen hyvää elämää. Kirkollinen yhteistyö toteutuu mm. seuraavien pysyvien yhteistyörakenteiden kautta: JärKi-yhteistyön neuvottelukunta; Kirnu-johtajien kokoukset; SLK:n, KKP:n ja Seurakuntaopiston työntekijöiden yhteiset suunnittelupäivät; kirkon kasvatuksen verkostokokous; kirkon yhteisten hankkeiden työryhmät; eri työalojen suunnitteluryhmät. *ECCE-konferenssi Euroopan kristillisen kasvatuksen konferenssi (ECCE) pidetään kesäkuussa Järvenpäässä teemalla Weaving the Future. SLK:n osallistuu sekä järjestelyihin että ohjelman tuottamiseen. *Nordisk Netvärk SLK lähettää edustajansa sekä pohjoismaisen pedagogisen yhteistyöverkoston että pohjoismaiseen pyhäkoulutyön kokoukseen. Pohjoismaisten pyhäkoulutyön vastuuhenkilöiden kokous pidetään marraskuussa Suomessa. SLK:lla on tapahtumassa keskeinen vastuu järjestelyistä. *Yhdessä maailmassa Osallistutaan Kirnu-järjestöjen kanssa Yhdessä maailmassa -hankkeen valmisteluun ja toteutukseen. Hankkeesta on erillinen projektisuunnitelma. 6

8 *Jäsenet ja seurakuntayhtymät Yhteistyössä jäsenseurakuntien ja jäsenjärjestöjen (Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry, Kirkon Lastenohjaajat ry, Kirkon Lapsityönohjaajat ry ja Kirkon Lapsityön Teologit ry) kanssa järjestetään valtakunnallisia neuvottelupäiviä ja koulutuksia. Jäsenjärjestöjä tavataan kokemusten vaihtoa ja yhteistä suunnittelua varten. Seurakuntayhtymien edustajia tavataan alkuvuodesta. Vuoden aikana vieraillaan myös useissa yhtymissä. Erityisteemoja ovat Aika pyhä- ja Pienelle parasta -hankkeet, vake sekä seurakuntien rooli avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa. Vuorovaikutusta pyritään tiivistämään neuvottelupäivien yhteydessä järjestettävillä alueellisilla tapaamisilla. Jäsenviestintää ja jäsenhankintaa tehostetaan, seurakuntien tarpeita selvitetään ja palautetta toiminnasta hankitaan aktiivisesti. *Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskus Oy (LK) Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskus Oy, jonka osakkeista SLK omistaa 94,12 prosenttia, toimii samoissa toimistotiloissa. Työyhteisöt toimivat tiiviissä yhteistyössä niin julkaisujen, talouden, tietojärjestelmien, asiakaspalvelun, viestinnän kuin markkinoinnin osalta. Erityisenä painopisteenä ovat nyt tietohallinnon ja -järjestelmien asiat ICT-strategian pohjalta. Aktiivista asiantuntijayhteistyötä tehdään sekä ajankohtaisten materiaali-ideoiden löytämisen, suunnittelun että toteutuksen osalta. SLK:n ja LK:n työntekijöille järjestetään kuukausittain yhteinen tilanne- ja ajankohtaiskatsaus ja kerran vuodessa yhteiset kehittämispäivät. SLK:n omistajapolitiikan linjauksia tarkastellaan johtokunnassa helmikuussa. Samassa yhteydessä keskustellaan LK:n strategisesta tilanteesta. SLK:n ja LK:n yhteisiä strategisia linjauksia ja niiden toteutusta vahvistetaan. *Muut kirkolliset yhteydet Kirkkohallituksen kanssa vuonna 2003 solmittu Järjestöt ja kirkko -yhteistyösopimus pyrkii suuntaamaan kummankin voimavarat mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti työn tukemiseen ja kehittämiseen. Yksityiskohdista on sovittu vuodelle 2013 solmitussa yhteistyösopimuksessa. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa tehdään yhteistyötä laajojen linjausten ja kannanottojen sekä koulutus- ja materiaalisuunnittelun osalta. SLK:ssa työskentelevän lastenkirkko.fi:n hankekoordinaattorin työpanoksesta osa suuntautuu kirkon yhteiseen verkkotyöhön. SLK osallistuu mm. seuraavien aihealueiden kehitystyöhön: järjestöyhteistyö, kasvatuksen painopistetoiminta, jumalanpalveluskasvatus, varhaiskasvatuksen musiikkikasvatus, Kirkon varhaiskasvatussuunnitelman päivitys, päiväkerhon kehittäminen, varhaiskasvatuksen uskontokasvatus, varhaiskasvatuksen kehittäminen. Kirkon tiedotuskeskukselle toimitetaan alaan liittyviä tiedotteita sekä aihe- ja juttuideoita. Hiippakuntasihteereiden kanssa kehitetään työn sisältöä ja toteutetaan koulutusta. SLK osallistuu myös Kirkon kasvatuksen verkostokokoukseen. Kasvatuksen palvelujärjestöjen ja kirkkohallituksen (SLK, PTK poikien ja tyttöjen keskus, Nuorten Keskus, Suomen Lähetysseura, kirkkohallitus / KKP ja KCSA) yhteistoimintaelin (Kirnu) kokoontuu kuukausittain. Erityisiä teemoja ovat Yhdessä maailmassa -hanke, lapsivaikutusten arviointi sekä lasten ja nuorten kuuleminen kirkolliskokouksessa keväällä Kirnu toimii myös lapsi-, perhe- ja nuorisotyön edunvalvojana kirkollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Lapsi on ilo kaikkialla -hanke Suomen Lähetysseuran ja PTK poikien ja tyttöjen keskuksen kanssa jatkuu. Yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa jatketaan. SLK on yksi Seurakuntaopiston Säätiön perustaja- ja taustayhteisö. SLK:sta valitaan kaksi edustajaa nykymuotoisen säätiön hallitustyöhön. Seurakuntaopiston ja Kirkkopalveluiden muodostama uusi toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus aloittaa toimintansa SLK:n edustaja osallistuu sen hallitustyöskentelyyn ja kuuluu oppilaitoksen johtokuntaan. Kokonaisuuteen muodostetaan Uskonnonpedagoginen keskus, jonka puheenjohtajaksi on kaavailtu SLK:n edustajaa. Keskuksen yhteyteen suunnitellaan laajaa yhteistyön foorumia kirkollisille kasvatustyön toimijoille. Toiminnallista yhteistyötä jatketaan vuonna 2010 solmitun yhteistyösopimuksen sekä Uskonnonpedagogiselle keskukselle laadittavan perustamissopimuksen pohjalta. Huomattava osa koulutuksia järjestetään Seurakuntaopiston Säätiön ja SLK:n yhteistyönä. 7

9 SLK:n jäsenjärjestön Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n (SPY) hallitus on eräänlainen pyhäkoulutyön kehittämisryhmä. SPY:n toiminnassa painottuu vapaaehtoisten pyhäkoulunohjaajien edunvalvonta eli sellaisten toimintamallien kehittäminen ja tukeminen, jotka takaavat vapaaehtoisille seurakuntalaisille innostavat tehtävät ja tuen työhönsä seurakunnissa. Vuoden 2013 aikana LK, SLK ja SPY julkaisevat yhteistyönä SPY ry:n historiikin sekä pyhäkoulutyöstä vastaavan kalenterointityökalun. Yhteistyö Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen Kirkkomusiikkiliiton, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman sekä musiikkiammattikorkeakoulujen kanssa tähtää mm. lasten ja nuorten musiikin aseman vahvistamiseen kirkkomusiikin kentässä. SLK on myös yksi valtakunnallisten kanttoripäivien järjestäjä. *Valtiovalta, viranomaistahot ja järjestökenttä Järjestö liittyy toiminnassaan valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan sekä lapsen oikeuksien sopimukseen. Pääsihteeri on valtioneuvoston asettaman lapsiasianeuvottelukunnan varajäsen sekä Lastensuojelun Keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunnan jäsen. Yhteyksillä valtiovaltaan, viranomaistahoihin ja järjestökenttään pyritään vahvistamaan valtakunnallisia rakenteita ja toimintatapoja, joilla mahdollistetaan paikallisten verkostojen konkreettinen toiminta lapsen ja perheen hyvän elämän ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyöverkostossa toimitaan aktiivisesti monikulttuurisuuskasvatuksen ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi kasvatustyössä. Tässä yhteistyössä merkittäviä yhteistyötahoja ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, lapsiasiavaltuutettu ja lapsiasianeuvottelukunta, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastentarhaopettajaliitto, Suomen Vanhempainliitto, Väestöliitto sekä monet kansalaisjärjestöt. Yhteistyötä Opetushallituksen ja alakoulujen kanssa tehdään mm. Virsivisan osalta. *Muut yhteistyötahot Yhteistyössä Suomen Messujen kanssa järjestetään huhtikuussa Lapsi messut. SLK:n oma osuus liittyy Lasten virteen. *Jäsenyydet SLK on Kirkkopalvelut ry:n jäsen. Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kokouksiin SLK osallistuu kumppanuusjärjestönä. Järjestöllä on edustaja SENin kasvatusasiain jaostossa. SLK on Lastensuojelun Keskusliiton, Nuorisojärjestöjen yhteistoimintaelin Allianssi ry:n sekä Aikakauslehtien liiton jäsen. *Kansainväliset yhteydet Kansainvälisessä yhteistyössä tavoitteena on vuorovaikutuksen myötä tapahtuva toinen toisiltamme oppiminen sekä menetelmien ja materiaalien vaihto. Vuonna 2013 kansainvälistä yhteistyötä tapahtuu mm. lapsen spiritualiteetin, pohjoismaisen pedagogisen yhteistyöverkoston ja pyhäkoulutyön sekä Euroopan kristillisen kasvatuksen osalta. Kirnu-järjestöjen ja KKP:n yhteinen Virotyöryhmä jatkaa toimintaansa. SLK kutsuu virolaisia edustajia Lapsityönohjaajien ja teologien neuvottelupäiville Jyväskylään. 5. Yhteiskunnassa on tiedostettu uskontokasvatus lapsen hyvän kasvun tärkeäksi osaksi. o Varhaiskasvatuslainsäädännön seuraaminen ja siihen vaikuttaminen o Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen sisällön ja ajattelun kehittäminen sekä yhteistyö alakoulun kanssa Virsivisan ja Lastenkirkko.fi-palvelun osalta o Materiaalin kehittäminen ja tuottaminen yhteiskunnan kasvatustyön tarpeisiin o Seurakuntien ja yhteiskunnan työntekijöiden koulutus yhteiskunnan uskontokasvatukseen liittyvissä asioissa VUOSI 2013: *Virsivisa-yhteistyö koulujen kanssa Virsivisa toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen ja koulujen kanssa erillisen projektisuunnitelman pohjalta. 8

10 *Lastenkirkko.fi Lastenkirkon löytymistä yhdeksi osaksi koulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta edistetään. Lastenkirkon tarjoamia mahdollisuuksia pidetään näkyvästi esillä ja kasvatuksen ammattilaisille tarjotaan koulutusta verkkotilojen käytöstä ja rakennetaan oppituntimateriaaleja. *Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus Kirkkohallituksen (KKP) päivähoidon uskontokasvatuksen kehittämisryhmä vaikuttaa tulevan varhaiskasvatuslain uudistamiseen etenkin päivähoidon uskontokasvatuksen osalta. SLK:lla on ryhmässä edustaja. Lisäksi ryhmä tuottaa uusia esitteitä ja koulutusmateriaalia päivähoidon uskonnollis-katsomuksellisen orientaation avaamiseksi varhaiskasvattajille. Tavoitteena on saada uutta materiaalia verkkoon päivähoidon uskontokasvatuksen tueksi. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tueksi järjestetään edelleen sekä valtakunnallinen mentorikoulutus että paikallisia tilauskoulutuksia. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen kouluttajakoulutuksen verkostotapaaminen toteutetaan syksyllä. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan työssä jaksamista sekä kirkon että yhteiskunnan puolella tuetaan tarjoamalla työnohjausta. 6. SLK on tuottanut korkealaatuisia sisältöjä, kehittänyt toimintaa, kouluttanut työntekijöitä ja vapaaehtoisia sekä vahvistanut verkostoja. o Lehtiuudistus o Koulutustoiminnan kehittäminen o Uuden menetelmän etsiminen tai kehittäminen, esimerkiksi Taide lapsen tukena -toimintaa varten VUOSI 2013: *SLK-koulutuspalvelut huomista kantavaa osaamista Koulutustoiminta on keskeinen osa SLK:n toimintaa, ja sen merkitys on suuri strategisten tavoitteiden edistämisessä. SLKkoulutuspalvelut tarjoaa kolmentyyppisiä työkaluja niin ammattitaidon kuin työmotivaation lisäämiseen ja ylläpitämiseen: koulutusta, neuvottelupäiviä ja konsultointia. Koulutuksen sisällöllisiä painopisteitä ovat seurakuntien jäsenyyden vahvistaminen seurakuntalaisten, erityisten lasten osallisuus yhteiskunnan varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen uudistaminen liittyen varhaiskasvatuslain valmisteluprosessin vaikutuksiin kirkon varhaiskasvatuksen pedagogisen osaamisen vahvistaminen varhaisiän musiikkikasvatuksen edistäminen seurakunnissa (uusi Lasten virsi -kirja) perhetyön sisällöllinen kehittyminen ja perhetyön painoarvon kasvaminen seurakuntatyössä sekä perhekäsitykseen vaikuttaminen; vauvojen ja vauvaperheiden osallisuuden vahvistaminen konsultatiivisen koulutusotteen kehittäminen seurakuntalaisuuden vahvistaminen. Luettelo koulutustapahtumista 2013 on liitteenä (koulutuskalenteri ja luettelo koulutuksista). *Menetelmät Monipuolisten menetelmien käytöstä järjestetään koulutuksia yhdessä Seurakuntaopiston kanssa sekä tilauskoulutuksina. Lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja lapsikeskeisyyttä vahvistavia menetelmiä ovat mm. kirkkopedagogiikka, Godly Play, rukoushelmet, lattiakuvat, raamattuleikki ja pyhiinvaellus. Niiden käyttö vaatii jatkuvaa kehittämistä. Seuraavassa kehittämistoimenpiteitä vuodelle Godly Play: SLK kokoaa Suomessa toimivat Godly Play -trainerit workshopiin, jossa käydään lävitse menetelmän peruskurssia ja valmistellaan vuonna 2014 järjestettäviä Godly Play -ohjaajien neuvottelupäiviä sekä uutta Godly Play -kirjaa. Peruskursseja järjestetään kaksi. Menetelmää pyritään tekemään tunnetuksi kaikenikäisille seurakuntalaisille sopivana. Yhteyksiä Euroopan muihin GP-ohjaajiin ylläpidetään aktiivisesti. 9

11 Kirkkopedagogiikka: Kirkkopedagogiikan jalkautumista varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa tuetaan. Selvitetään mahdollisuutta uuden esitteen valmistamiseen yhdessä kirkkohallituksen/kjy:n kanssa. Lattiakuvat: Menetelmän soveltamista kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Menetelmästä järjestetään perus- ja jatkokoulutus. Raamattuleikki: Menetelmä on laajasti seurakunnissa käytössä, mutta siltä puuttuu käsikirja, joka auttaisi työntekijöitä ymmärtämään menetelmän taustoja ja monia mahdollisuuksia. Vuoden 2013 aikana kootaan menetelmän taitajista toimituskunta. Kirja ilmestyy *Viestintä Vuonna 2013 SLK kiinnittää viestinnän näkökulmasta erityistä huomiota seuraaviin asioihin: lapsen äänen ja lapsilähtöisyyden tukeminen omassa toiminnassa ja julkisessa keskustelussa järjestön julkisuuskuvan päivittäminen liittyen uuteen strategiaan sekä toimintavuonna täyttyvään 125 vuoden ikään; nojaamme perinteeseen, mutta katsomme tulevaan varhaiskasvatuksen musiikkitoiminnan merkityksen esiin nostaminen painottaen musiikin kantavaa ja kannattavaa merkitystä sekä lapselle että ihmisen koko elämänkaarelle; toiminnallista ja sisällöllistä pohjaa järjestössä tälle tarjoavat mm. kirkkomuskaritoiminta, uusi Lasten virsi sekä Virsivisa seurakuntajäsenyyden vahvistaminen erityisesti Aika Pyhä- ja Pienelle parasta -hankkeiden myötä SLK:n jäsenyyden vahvistaminen; jäsenviestinnän ja jäsenyyden vahvistamisen sekä jäsenhankinnan tehostaminen sosiaalinen median aseman vahvistaminen asiakkaiden tavoittamisessa ja järjestön brändin rakentamisessa. Valtakunnalliselle Virsivisalle ja Lasten virren levittämiselle on tehty omat viestintäsuunnitelmansa. Verkossa järjestö jatkaa jäsentensä ja yhteistyökumppaneidensa palvelua omilla ja yhteisillä verkkosivustoilla (evl-slk.fi, jumis.fi, lastenkirkko.fi). SLK:n facebook-sivun tykkääjistä luodaan keskustelevaa yhteisöä, tavoitteena kommunikoida ja luoda sisältöjä yhdessä. Järjestölle avataan twitter-tili. Some-toimien hyötyä ja tavoittavuutta, muun muassa koulutusmarkkinoinnin osalta, arvioidaan tarjolla olevilla mittareilla. Koulutuspalveluiden markkinoinnin tehostamista jatketaan. Lisäksi parannetaan ja tehostetaan edelleen tapaa, jolla SLK tekee viestintää (mm. työnjaon ja vastuiden osalta). *Lehdet Järjestön lehdet tarjoavat ajankohtaista, kouluttavaa ja alaa kehittävää materiaalia niin työntekijöille kuin seurakuntien vapaaehtoisille. Niillä myös vahvistetaan toimijoiden identiteettiä ja tuetaan työalan yhtenäisyyttä. Toimintavuonna lehtien näkyvyyttä verkossa kehitetään ja yhdenmukaistetaan. Pikkuväki-lehti Pikkuväki on ajankohtainen koulutuksen, työn kehittämisen ja johtamisen kanava. Koulutuksen näkökulmasta erityisesti teemaartikkeleita suunnataan työyhteisöjen käyttöön. Toimintavuonna ilmestyy kuusi keskimäärin 52-sivuista numeroa sekä kolme lehden välissä julkaistavaa liitettä (pääsiäisliite, päiväkerhon kausisuunnitelma ja perhekerhon kausisuunnitelma). Teemoina ovat Taide, ilmaisu, leikki, luovuus (1), Kasvu, hengellisyys, jumalanpalvelus (2), Vauvat (3), Verkostot (4), Kehollisuus, seksuaalisuus, tyttö/poika (5) ja Perhe (6). Lehti vahvistaa osallisuutta varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken, tavoittaa opiskelijoita ja rakentaa yhteyttä yhteiskunnan varhaiskasvatukseen. Pikkuväki-lehti toimii myös facebookissa. Lukijoita osallistetaan lehden tekemiseen palstalla, jonka sisällön tuottavat lukijat. Lehdelle perustetaan webropol-pohjainen palauterinki. Pikkuväki on järjestön jäsenlehti, joka vastaa järjestön kokonaisnäkyvyydestä ja pitää esillä Lasten Keskuksen tuotantoa. Vuonna 2013 lehdestä tehdään lukijatutkimus sekä selvitetään mahdollisuuksia lehden maksullisen verkkoversion toteuttamista yhteistyössä Faktor Oy:n kanssa. Pyhäkoululehti Pyhäkoululehti on pyhäkoulun parissa toimivien ja pyhäkoulun ystävien työväline (pyhäkoulusuunnitelmat, musiikkivinkit, ohjaaminen lastenkirkko.fi:n käyttöön), pyhäkoulukuulumisten kirkonmäki, koulutusaineisto (lapsen kasvuun ja hengellisyyteen sekä lapsiryhmän kanssa toimimiseen liittyvät jutut; lapsiteologian näkökulmat) sekä lukupaketti (henkilöhaastattelut, ajan ilmiöt 10

12 kirkossa ja varhaiskasvatuksessa, oman hengellisyyden hoitaminen). Lehdestä ilmestyy kuusi keskimäärin 40-sivuista numeroa. Pyhäkoulusuunnitelmissa jatketaan messun käsittelyä numeroissa 1 2. Numerosta 3/12 alkaen suunnitelmat nostetaan kirkkovuoden teksteistä. Lehden yleisteemana on Vieraanvaraisuuden kirkko. Lehden näkymistä verkossa lisätään. Lasten Pyhäkoulu Lehti ilmestyy kahdeksana 20-sivuisena numerona vuodessa. Sisällöllinen uudistus pannaan vireille tammikuussa, ja uudistustyön tulokset näkyvät numerosta 5/2013 lähtien. Uudistuksessa vahvistetaan erityisesti lapsilähtöisyyttä. Lehti suunnataan entistä vahvemmin koko varhaiskasvatuksen kenttään ja painopiste siirretään erityisesti alle kouluikäisiin lukijoihin. Lehti tukee kristillistä kasvatusta perheissä ja seurakunnissa. Lehden jutuissa pyritään lasta kiinnostavaan sekä eettistä ja esteettistä tajua kehittävään sisältöön, ihmettelyn ja tutkimisinnon herättämiseen, ekologisen tietoisuuden kasvattamiseen, lapsen itsetunnon ja -ilmaisun parantamiseen sekä perheen yhteisen ajan arvostamiseen. Lehden sisältöä rakennetaan yhteistyössä lastenkirkko.fi-palvelun kanssa. Kirkkomusiikki-lehti SLK on yksi Kirkkomusiikki-lehden julkaisijoista. Järjestön viestejä ja roolia lehdessä vahvistetaan entisestään. Järjestö jatkaa omalla aukeamallaan lasten ja nuorten äänen ja aseman esilläpitoa kirkkomusiikkitoiminnassa. *Julkaisut SLK on julkaisijana seuraavissa vuoden 2013 Lasten Keskus Oy:n kustanteissa: Varhaiskasvatuksen käsikirja, Lasten virsi äänite ja - virikekirja. 7. SLK on hyvä työyhteisö, ja siellä työskentelee osaavia ja innostuneita ammattilaisia. o Rakenteiden ja toimintatapojen selkiyttäminen: tiimit, muut toiminnot o Yhteistyö ja hyvät toimintatavat o Työhyvinvointi o Talouden tasapainottaminen ja tilat o Johtokunnan ja neuvottelukunnan toiminnan kehittäminen VUOSI 2013: *Rakenteet Jatketaan työyhteisön rakenteiden ja toimintatapojen selkiyttämistä uuden strategian pohjalta. Perusasetelmassa toiminta jakautuu kahteen tiimiin (Seurakunta ja koti -tiimi, Varhaiskasvatustiimi) sekä johtamisen, hallinnon, talouden ja viestinnän ulottuvuuteen (yhteistyö- sekä viestintäryhmä). Lehdillä on päätoimittajat, toimitussihteerit ja toimitukset. SLK-koulutuspalvelujen asioita hoidetaan kouluttajakokouksessa ja markkinointiryhmässä. Työyhteisön yhteistyötä ja hyviä toimintatapoja kehitetään työhyvinvoinnin tukemiseksi. Talouden kehityksen haasteisiin kohdistetaan erityistä huomiota. Tilojen käyttöastetta selvitetään ja etsitään tarvittaessa tilanteeseen uusia ratkaisuja. Johtokunnan ja neuvottelukunnan toiminnassa pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin eri alojen asiantuntemus ja eri hiippakuntien näkökulma. *Työntekijät ja sosiaalinen toiminta Järjestön henkilökuntaan kuuluu 8 päätoimista työntekijää, yksi osa-aikaeläkkeellä oleva (työn osuus 60 prosenttia) ja yksi hanketyöntekijä (lastenkirkko.fi). Työpaikkakokous pidetään kerran kuukaudessa. Yhteistyötä ja sisäistä tiedotusta tuetaan yhteisillä verkkopalveluilla. Henkilökunnan virkistys- ja tyky-toimintaa järjestetään yhdessä Lasten Keskuksen kanssa. Työntekijöiden terveydenhoidosta on sopimus Diacor Oy:n kanssa. Henkilökunnan hyvinvointia tuetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä. 11

13 *Hallinto Vuosikokous pidetään Helsingissä. Johtokunnalla on vähintään viisi kokousta, joista kaksi yhdessä neuvottelukunnan ja työntekijöiden kanssa. *Talous Järjestön tulot muodostuvat avustuksista ja kolehdeista sekä omasta varainhankinnasta. Avustuksista merkittävin on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä yleisavustus, jonka toivotaan vuonna 2013 olevan euroa. Kirkkohallituksen määräämän virallisen kolehdin tuotoksi arvioidaan euroa. Harkinnanvarainen suosituskolehti virsikasvatukselle ja Virsivisalle tuottanee euroa. Kirkkohallitukselta saadaan yleisavustusta toimintaan euroa. Oman varainhankinnan taloudellisesti merkittävimmän osan muodostaa koulutustoiminta. Kurssimaksutuotoiksi budjetoidaan euroa, mikä edellyttää suunnitellun koulutustoiminnan täysimääräistä toteutumista. Jäsenmaksuja kertynee euroa, vuokratuottoja euroa, sijoitustoiminnan muita tuottoja euroa. Julkaisukorvauksia lehdistä, kirjoista ja heijastimista on budjetoitu euroa. Järjestön suurin kuluerä on henkilöstömenot euroa. Järjestön talous on ollut kohtuullisen vakaalla pohjalla, mutta vaikeutuvien talousnäkymien vuoksi kulurakenteeseen ja riittävään kustannustietoisuuteen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Myös lisärahoituksen hankkiminen ja koulutustoiminnan tuottavuuden lisääminen ovat tarpeen. 12