Talous, sosiaalinen vastuu, ympäristötavoitteet ja palvelun laatu miten näkyy joukkoliikenteen sopimuksissa

Transkriptio

1 Tilaajan odotuksia kuljetusten vastuullisuudelle Talous, sosiaalinen vastuu, ympäristötavoitteet ja palvelun laatu miten näkyy joukkoliikenteen sopimuksissa Minna Soininen, toiminnanjohtaja, Suomen Paikallisliikenneliitto ry

2 Sisältö Paikallisliikenneliitto Joukkoliikenteen järjestäminen Sopimusliikennetoiminnan kokoa Viranomaisen toiminnan puitteet Esimerkkejä ja yleistä sopimusvaatimuksista Miten vastuullisuusmalli tähän toimintaan sopii Paikallisliikenneliiton toiminta sopimusliikenteen kehittämiseksi Muutamia asioita aiemmista selvityksistä

3 Paikallisliikenneliitto Helsingin seudun liikenne HSL Hämeenlinnan kaupunki Joensuun kaupunki Jyväskylän kaupunki Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Lappeenrannan kaupunki Oulun kaupunki Porin kaupunki Salon kaupunki Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö Turun joukkoliikennetoimisto Yhteistyöjäseniä Kannatusjäseniä Kunniajäseniä

4 Toimintakenttä nykylakien mukaan, kaksi vaihtoehtoa järjestää joukkoliikenne Joukkoliikenne voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen (1370/2007) mukaisesti. Liikenne on järjestettävä palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti, kun toimivaltainen viranomainen on päättänyt varmistaa sellaisten joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen, jotka ovat mm. monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia palveluita kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla. Joukkoliikenne on markkinaehtoista silloin, kun liikennettä ei tueta julkisesti. Julkinen tuki tarkoittaa niin liikennepalvelun hankintaa julkisena hankintana, kuin myös välillistä tukea markkinaehtoiselle liikenteelle lippujen asiakashintojen alentamiseksi. Kun liikennettä tuetaan julkisin varoin, on liikenne pääsääntöisesti kilpailutettava. Poikkeuksena tästä on raskas raideliikenne ja viranomaisen oma tuotanto, jota sovelletaan Helsingin raitiotie- ja metroliikenteessä sekä osin Tampereen, Turun ja Porin linja-autoliikenteessä.

5 Kehittämistyötä ja kaupunkijoukkoliikennettä pääosin kuntien rahoituksella Joukkoliikennepalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen eivät ole kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Kunnat rahoittivat 2015 joukkoliikennettä yhteensä 422 milj. eurolla. Valtio rahoitti kuntien ja ELY-keskusten järjestämää joukkoliikennettä yhteensä 54 miljoonalla eurolla (noin 11 prosenttia kustannuksista). Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2015 yhteensä yli 430 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Joukkoliikenne järjestetään paremmalla palvelutasolla kuin mitä markkinaehtoisesti syntyisi.

6 Kaupunkijoukkoliikenne ihmisten arjessa mukana asiakaskäyntiä kaupunki- ja kaupunkiseutuliikenteen joukkoliikennevälineissä joka päivä! Suurilla kaupunkiseuduilla tehdään noin 400 miljoonaa matkaa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla noin 60 miljoonaa matkaa vuodessa. HSL alueella kilpalutusta 1990-luvulta, myös Tampereella ja Turussa kilpailutettua kaupunkiliikennettä jo pitkään, keskisuuret alkaen. Kaupunkien ovat tehneet määrätietoista kehittämistyötä joukkoliikenteen palvelutason, lippujärjestelmän, lippujen ostamisen helppouden sekä matkustajien tiedonsaannin kehittämiseksi yhteistyökumppaniensa kanssa. Kuva: Jyväskylän Linkki Vuotuiset matkamäärät HSL, 353 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuodessa Tampere, Nysse, 35 milj. Turku, Föli, 24 milj. Oulun joukkoliikenne, 7 milj. Lahden LSL 6,7 milj. Jyväskylän Linkki 6,0 milj. Kuopio 5,5, milj. Joensuussa 2,1 milj. Joukkoliikennematkustuksen kasvulukuja, alkuvuosi 2016 verrattuna alkuvuoteen 2015: Tampere n. 4 %, Turku 6 %, Kuopio + 17 %, Oulu + 11,5 %, Jyväskylä + 9 %, Joensuu 7 %, Lahti + 6 %

7 Ostot, milj. Bussit Kuljettajat Ostot, milj. Bussit Kuljettajat Ostot, milj. Bussit Kuljettajat Sopimusliikennemarkkinan kokoa 415 Raideliikenne Raideliikenne

8 Viranomaisten toimintaa ohjaa, muun muassa (1/2) Hallintolaki. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Asiallista ja puolueetonta toimintaa. Hyvä hallintotapa; palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyövelvoite. Joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus. Tulevaisuudessa Liikennekaari laki ja EU:n palvelusopimusasetus Hankintalaki, uusi voimaan Kansalliset kynnysarvot nousivat, tarjoajien kelpoisuusmenettelyssä tarjoaja vakuuttaa toimivansa lakien mukaan, todistukset ja rekisteriotteet kenties vain voittajalta. Tilaajavastuulaki. Tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, Valtiovarainministeriö. Sopimusehtoja on käytetty valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden julkisten hankintayksiköiden hankinnoissa. JYSE 1994, JYSE 2009 TAVARAT ja JYSE 2009 PALVELUT, JYSE JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015). Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta.

9 Viranomaisten toimintaa ohjaa, mm (2/2) Kunnan toiminnanohjaus, ylätaso Kuntastrategia- ja suunnitelma Ympäristötavoitteet Kunnan talousarvio ja -suunnite (sisältäen joukkoliikenteen määräraha) Hallintosääntö Konserniohjeet Yhteistoimintasopimus, järjestämistapapäätös Joukkoliikenteen toiminnanohjaus Yhteistoimintasopimus, järjestämistapapäätös Joukkoliikenteen määräraha Palvelutasopäätökset, asiakastarpeisiin ja liikkumistarpeisiin pohjaten. Hankepäätökset perusteluineen, vaikutukset ja kustannusarviot. Palvelujen hankinta; kilpailuttaminen ja sopimukset Hankintapäätökset. Sovitut yhteistyömuodot; sopimuksen aikainen yhteistyö ja kumppanuus Muut lautakunnan/jaoston/kuntayhtymän ja kunnanvaltuuston päätökset Sopimuksen aikainen toteutumisen seuranta Määritellään kilpailuttamisasiakirjoissa ja sopimuksissa sekä muissa ohjeissa (mm. palvelu- ja myyntiohje). Ja aina tietenkin lain määrittelemät velvoitteet

10 Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä ( /1233) velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Lailla pyritään harmaan talouden torjuntaan ja sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo lain noudattamista Suomessa. Laki edellyttää tilaajaa pyytämään ja sopimuskumppania toimittamaan tilaajalle enintään kolme (3) kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset: Selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin, sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Kaupparekisteriote. Selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 20 b :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä. Todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Rakennusalalla lakisääteisen Tapaturmavakuutuksen järjestämisestä. Esimerkiksi yllämainitut lain vaatimukset näkyvät suoraan vastaavasti tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoissa sekä tilaajan vuosiseurannassa.

11 Kilpailuttamisen tavoitteena: Hyvää joukkoliikennepalvelua kohtuullisin kustannuksin Joukkoliikenteen kilpailuttamisen päätavoitteena on hyvän joukkoliikennepalvelun tarjoaminen kohtuullisin kustannuksin. Tätä päätavoitetta edistäviksi osatavoitteiksi on tunnistettu: toimivat joukkoliikennemarkkinat hyvät palvelut asiakkaille kohtuullinen kustannustaso liikennepalveluiden kehittämisen mahdollistaminen Kilpailutetut joukkoliikennemarkkinat ovat toimivia silloin, kun tarjouskilpailuissa syntyy aitoa kilpailua. Tämä edellyttää, että erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin sekä tulla ja poistua markkinoilta kohtuullisin kustannuksin. Toimivat joukkoliikennemarkkinat on tavoitteista keskeisin, koska se mahdollistaa muiden tavoitteiden saavuttamisen. Hyvät palvelut asiakkaille toteutuvat, kun liikenteenharjoittaja tuottaa hyvää palvelua tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Kohtuullisella kustannustasolla tarkoitetaan, että liikennepalveluiden kustannustaso on ennakoitavissa ja kustannustaso kehittyy enintään linja-autoliikenteen kustannusindeksin mukaisesti. Liikennepalveluita on tärkeää kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Muutoksia on tarpeen tehdä aika ajoin myös sopimuskauden aikana.

12 Laatu näkyy asiakaspalvelussa, liikennöinnin täsmällisyydessä ja kalustossa Palvelun laatu Kuljettajien ammattitaito Palvelualttius Tiedot liikenne- ja lippujärjestelmistä Tiedottaminen Kuljettajien vaatetus Palautteen käsittely Liikennöinnin laatu Täsmällisyys Reitin noudattaminen Linjakilpien käyttö Päätepysäkkitoiminta Ajokäyttäytyminen Tekninen laatu Linja-autokalusto Kaluston ikä ja kapasiteetti Kaluston kunto ja siisteys

13 Esimerkkejä sopimusten vaatimuksista Ympäristötavoitteet ja kestävyys Liikennöitsijä vastaa liikenteessä käytettävien linja-autojen turvallisuudesta, hyväkuntoisuudesta ja siisteydestä sekä siitä, että ko. autot vastaavat ominaisuuksiltaan ja tyypiltään tarjouspyyntöasiakirjoissa täytetyt vaatimukset. Muunlaisia voi käyttää ainoastaan poikkeuksellisesti, vaikutuksia korvaukseen. Jos tilaajan tavoitteet matkustusmukavuudelle ja ympäristötavoitteille korkealla ja resurssit toteutukseen; näkyy vaatimuksena uusien autojen määrästä ja euroluokkana (euro6) Kalustovaatimuksissa yleisiä keski-ikä, maksimi-ikä, aloituksessa uuden kaluston osuus, euroluokka. Muutamilla vaatimus polttoaineen laadusta. Kaluston laatu tarjouksen arviointikriteereissä lisäpisteiden antajana. Vähimmillään/selkeimmillään euroluokan korotuksesta lisäpisteitä tai monitahoisesti siten, että eri päästölajit huomioidaan erikseen, ulkomelu, sisämelu + 13 erilaista ominaisuutta (ovien kameravalvonnasta USB-latauspistokkeisiin) Turvallisuus näyttäytyy sopimuksissa yleisinä liikennöintikaluston, turvallisen ajamisen ja kuljettajien kuntoisuuden vastuuehtoina; liikennöitsijä vastaa liikenteessä käytettävien linja-autojen turvallisuudesta, hyväkuntoisuudesta ja siisteydestä. Linja-autojen on oltava siistejä ja puhtaita. Linja-auto on siivottava kerran vuorokaudessa Linja-autot on huollettava niin, että kaikki laitteet toimivat moitteettomasti kuljettajat noudattavaa liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi Toimimattomia ajoaikoja säädetään yhteistyössä sopimusaikana Iso tilaaja edellyttää sopimuskohteen liikennevahinkotilastojen yhteistä käsittelyä 2 kertaa vuodessa Työntekijöiden ehtoihin liittyvissä asioissa lähtökohtaisesti kaikki samalla viivalla asiakirjojen ja lakien mukaan; Työsuhteisia kuljettajia Työehtosopimusta noudatettava

14 Yleistä sopimusten vaatimuksista (HSL, Turku, Jyväskylä ja Oulu) Liikennöitsijä sitoutuu sopimuksen ehtoihin, toiminnan valvonta omavalvontamenetelmillä ja -ilmoituksilla, tilaajaseurannalla, kirittäjänä bonuksia ja sanktioita Mitä isompi tilaaja sitä enemmän laatuvaatimuksia ja seurannan keinoja ja myöskin laadusta palkitsemista; esimerkiksi sekä asiakastyytyväisyysbonus että laadunseurantabonus Asiakastyytyväisyyden tutkiminen, siitä laatubonuksia tai miinuksia, tavoiteltu taso asetettu, reagointivelvoitteet ja korjaustoimenpiteet jos jäädään alle tietyn tason Olennaiset sopimusrikkomukset - eikä korjausta - ovat sopimusten purkuperusteita Häiriötilanteisiin reagointivelvoitteita; raportointia häiriöistä tilaajalle seuraavaan päivään kello 15 mennessä Asiakaspalautteen käsittelyn velvoitteet ja aikataulut, kuljettajia koskevat käsitellään kuljettajan kanssa. Osa vaatii laatuohjelmaa (Turku, Jyväskylä), HSL yli 5 auton kohteissa ISO-9001 sertifioitua laatujärjestelmää ja ISO sertifioitua ympäristöjärjestelmää, laatuohjelmissa vähintään nämä asiat käsiteltynä 1. Yritysjohdon asettamat laadun ylläpidon periaatteet 2. Laatuasioiden organisointi ja vastuuhenkilöt 3. Kuljettajien ja työnjohdon pätevyys ja koulutusohjelma 4. Laatuohjauksen toimenpiteet 5. Ajoneuvojen teknisen laadun ylläpito

15 Palvelun kehittäminen on yhteistyötä Liikennöitsijä sitoutuu ammattimaiseen töiden järjestelyyn ja toimintansa kehittämiseen. Sopijapuolet pyrkivät kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristön sekä esteettömyyden huomioivaan yhteistyöhön. Tämä edellyttää sopijapuolilta avoimmuutta, luottamusta ja vuorovaikutusta sopimuksen toimivuuden kehittämiseksi.toimitaan mahdollisimman kestävällä tavalla ja asiakaslähtöisesti. Vastuullisuusmalli pähkinänkuoressa Vastuullisen kuljetustoiminnan osa-alueet ovat: taloudellinen toimintakyky johdon sitoutuminen vastuullisuuteen vastuut määritelty turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioiden osalta tavoitteet asetettu turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioille riskien hallinta osaamisen hallinta kaluston vaatimustenmukaisuus, kunto ja huolto poikkeamatilanneohjeistus ja -raportointi, hätätilanneohje järjestelmällinen tiedon keruu ja analysointi säännöllinen yhteenveto turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastuullisuuden jatkuva kehittäminen Käytännön toteutustapa on yrityksen valittavissa sen mukaan millainen toimintatapa sen organisaatioon parhaiten soveltuu. Soveltuu myös kaupunkiliikennettä hoitavan yrittäjän laatuohjelman malliksi.

16 Paikallisliikenneliiton työskentely laadun ja hankintojen kehittämiseksi Kaupunkien yhteinen hankinta-asiakirjatyöskentely Kilpailuttamistutkimus yhdessä Liikenneviraston kanssa (2014) Ruotsin sopimusmallit (2016) Kannustavien sopimusten kehittäminen, selvitys yhdessä Liikenneviraston kanssa (2016) 16

17 Kilpailuttamistutkimuksen kehittämisteemoja, ehdotuksia kilpailuttamisen kehittämiseksi Sopimusten seuranta ja tunnusluvut Sopimusmallien toimivuuden ja vaikutusten seuranta sekä mallien jatkokehittäminen Yhtenäisten tarjousasiakirjojen valmistelu Yhtenäisten linja-autokaluston ominaisuuksia koskevien määrittelyiden valmistelu (Nordic-Bus) Yhtenäinen tietopankki tulevista kilpailutuksista (LIVI) Joukkoliikenneviranomaisten ammattitaidon kehittäminen ja koulutus Informaatio- ja koulutustilaisuudet liikenteenharjoittajille

18 Kannustavien sopimusten kehittäminen, 2016 selvitys Päätavoite: Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen Tämä edellyttää: 1. Tilaajilta, että Fokus on edellytysten luomisessa sille, että liikenteenharjoittajat voivat tuottaa asiakkaille mahdollisimman hyvää ja houkuttelevaa bussiliikennettä. 2. Liikenteenharjoittajilta, että Fokus on asiakastyytyväisyydessä, ei lyhyen tähtäimen kustannussäästöissä. 3. Molemmilta, että Yhteistoiminta on Win-Win-tulokseen tähtäävää aitoa kumppanuutta.

19 Laatuajatteluun pitäisi kannustaa Ei pitäisi mennä näin: Sopimuksen tarkka tulkinta Kustannussäästöjä Tuloksia, jos niitä tulee Bonuksia, jos niitä tulee Parempi tulos Pitäisi mennä näin: Kasvanut motivaatio Investointeja laatuun Paremmat tulokset Korkeat bonukset Parempi tulos 19

20 Laatuajatteluun tarvitaan motivaatio Onko raha ainoa kannuste? Ei! Tiedämme että palkka ei ole ainoa kannuste, pitää tuntua siltä että Onnistuimme työssä Saimme hyviä tuloksia ja Saimme tunnustusta siitä 20

21 Myös yrityksiä pitäisi motivoida Johdon ja henkilöstön tulee olla motivoituneita laadun tekemiseen Kannusteet ja sanktiot eivät ole parhaita motivaattoreita. Kaikilla henkilöstössä tulee tuntua siltä että Työssä on onnistuttu Positiivinen palaute, hymyilevät asiakkaat, tunne hyvin tehdystä työstä jne. On saatu hyviä tuloksia Hyvät arvosanat asiakastyytyväisyystutkimuksissa, ei ajamattomia lähtöjä jne. Saada myös tunnustusta Uutisia kuten Paras asiakastyytyväisyys yrityksen X linjoilla, saadut bonukset (yritys & työntekijät) etc. Tulee uskoa menestykseen myös tulevaisuudessa Tieto siitä, että laatu tänään auttaa ritystä onnistumaan markkinoilla tulevaisuudessa tuottaa joka päivä pyrkimystä korkeaan laatuun. 21

22 Nykyisen laadun huomioon ottaminen tarjousvertailussa tuo laatuajattelua henkilöstölle joka päivään! Kannusteet Laatubonukset kannustavat vain 2 krt vuodessa Nykyisen laadun = Laatuhistorian parantaminen motivoi joka päivä Hyvä kalusto tuo kilpailuetua ja motivoi kuljettajaa Halpa hinta tuo kilpailuetua mutta ei motivaatiota Kilpailuetu

23 Kaupunkien yhteistyö Paikallisliikenneliiton jäsenten muodostama työryhmä jatkaa hankintaasiakirjojen ja bonus-sanktiomallin kehittämistä sekä arvioi miten Ruotsin kokemuksia voi hyödyntää Hankinta-asiakirjojen läpikäynti selvitysten suositusten näkökulmasta Minkälaisia ovat lukupaketteina, keskeiset sopimusehdot, yhtenäistämisen tarve/kyky/halu, sopimusten toteutumisen seurantakäytännöt, ongelmat ja kehittämistarpeet Laatuvaatimukset nykytilanteessa, laatunäkökulman lisäämisen seuraavat mahdolliset vaiheet kussakin esimerkkikaupungissa Tarjousarviointiin laatukriteerejä enemmän mukaan tarjousarviointiin aikaisempi laatu mukaan kenties Laatua kannusteena tarkoitus lisätä useamman tilaajatahon toimesta lisää laatukannusteita kuten esim. täsmällisyys pääte ja välipistepysäkeiltä lähdössä tai kysyntäkannuste Pilotointi-ideat ja aikataulut

24 Kaupunkijoukkoliikenteellä kohti kestävää tulevaisuutta Minna Soininen, toiminnanjohtaja minna.soininen(at)pllry.fi Paikallisliikenneliitto ry Kuva: Oulun joukkoliikenne