Aika perjantai , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44
|
|
- Maija-Leena Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 46. kokouksesta Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 46. KOKOUS Aika perjantai , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Kaisa Alanne saapui klo 10.40, puheenjohtaja klo lähtien Ulla-Maija Haapanen Karin Hoyer Thomas Sandholm Leena Savolainen sihteeri Tomas Uusimäki puheenjohtaja klo vieras Riitta Lahtinen Kuurosokeat ry, klo Poissa: Arttu Liikamaa 1. Kokouksen avaus. Varapuheenjohtaja Tomas Uusimäki avasi kokouksen klo 10.15, ja totesi, että hän toimii puheenjohtajana, kunnes Kaisa Alanne saapuu. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Varapuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 3. Lautakunnan edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjojen tarkistaminen. Tarkistettiin pidetyn kokouksen suomenkielinen pöytäkirja. Kahta kohtaa pöytäkirjassa täsmennettiin ja muutama kirjoitusvirhe korjattiin. Muutoin suomenkielinen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. Viittomakielinen pöytäkirja ei ollut ehtinyt valmistua kokoukseen mennessä. Se tarkistetaan sähköpostitse viestien, kun se saadaan jakeluun.
2 4. Kokouksen esityslista. Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 5. Yhteenvetoa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielenhuoltajien seminaari Kööpenhaminassa ja Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston kokous a) Pohjoismaisten viittomakielten kielenhuoltajien seminaariin osallistuneet lautakunnan jäsenet raportoivat seminaarin sisällöstä, käydystä keskustelusta ja siellä sovitusta, uuden verkoston tulevaa toimintaa koskevasta tehtävänjaosta (ks. seminaariraportti tekstiliitteessä 1). b) Kaisa Alanne kertoi kuulumisia Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston (KPN) pidetystä kokouksesta. Kokouksessa oli todettu, että tarvitaan keskustelua eri toimijoiden välisestä työnjaosta pohjoismaisten viittomakielten kielipoliittisessa työssä ja kielenhuollossa. KPN toivookin voivansa lähitulevaisuudessa tavata uuden pohjoismaisen viittomakielten kielenhuoltajien verkoston. KPN laati kokouksessaan myös toimintansa tavoitteet vuosille (ks. tekstiliite 2). 6. Katse menneeseen ja eväitä tulevaan palautetta lautakunnasta pois siirtyviltä jäseniltä. Lautakunnan toiminnasta keskusteltiin vilkkaasti. Seuraavassa on yhteenvetoa käydystä keskustelusta terveisiksi lautakunnan uudelle kokoonpanolle: a) Viittomakielialalla toimivien eri tahojen välistä vastuunjakoa on hyvä tarkastella uudelleen riittävän usein. Tämä edistää yhteistyötä ja vältytään päällekkäiseltä toiminnalta. Lautakunta voi omalta osaltaan olla aktiivinen selkiyttämällä aika ajoin omaa rooliaan. b) Lautakunnalla on seuraavalla kaudellaan ainutlaatuinen tilaisuus luoda käytänteitä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen rinnakkaiskäytölle mm. siten, että kokouksissa kukin käyttäisi omaa viittomakieltään. Tyypillisestihän suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävä on se osapuoli, joka sopeutuu ja luopuu omasta kielestään. Keskustelussa todettiin kyllä myös, että kielen vaihto on yksi tavallisista ja luontevista tavoista helpottaa kommunikointia, kun erikieliset ihmiset kohtaavat. Kuitenkin nähtiin, että oman kielen käyttö nimenomaan lautakunnan kokouksissa olisi luontevaa. Lisäksi nostettiin esille se, miten suuri merkitys kielen käyttämisellä arjen eri tilanteissa on uhanalaisen kielen elpymisessä ja säilymisessä, ja lautakunnan kokouksethan ovat nimenomaan arkisia työkokouksia. c) Jäsenten on hyvä miettiä eri tilanteissa, minkä instituution edustajina he esiintyvät: tietyissä tilanteissa Kotuksen kielilautakunnan jäsenenä esiintyminen voi olla hyvinkin paikallaan. d) Ehdotuksia ratkaisuiksi lautakunnan työstä ja tunnettuudesta tiedottamiseen julkaistaan tietoa jäsenistöstä (nimet, kasvot, lyhyesti taustasta) esimerkiksi Kuurojen Lehdessä ja Kotuksen www-sivuilla
3 Kotuksen www-sivuilla julkaistaan heti jokaisen kokouksen jälkeen puheenjohtajan viittoma yhteenveto tärkeimmistä keskustelluista asioista ja päätöksistä, ja tämä käännettäisiin myös suomeksi ja ruotsiksi (yksityiskohtaisempi dokumentti kokouksesta laaditaan pöytäkirjaksi). Järjestetään lautakunnan kokous, jota ulkopuoliset saavat tulla seuraamaan. Lautakunta voisi keskustella YLEn kanssa, voisiko YLE Internet-sivuillaan tiedottaa viittomakielellä lautakunnan tekemistä suosituksista samaan tapaan kuin suomen ja ruotsin kielestä Kotuksessa annetuista suosituksista kerrotaan joissakin YLEn radio-ohjelmissa. e) Lautakunnassamme kyllä vilkkaasti keskustellaan esillä olevista aiheista, mutta välillä tuntuu olevan vaikeaa tehdä sen perusteella päätöksiä, esimerkiksi suosittaa jotakin tiettyä kielenkäyttötapaa. Monet kieliasiat vaatisivatkin syvällisempää valmistelua, ja siihen kokouksessa ei ole mahdollisuuksia. Ratkaisun voisivat tuoda lautakunnan kokousten ulkopuolella toimivat työryhmät, joissa asioita valmisteltaisiin. Todettiin, että silloin tällöin toimiva, vaihtuvajäseninen työryhmä voisi olla mahdollinen, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvana tällaista toimintaa ei voida vakiinnuttaa. f) Nostettiin esille viitotun tekstin käsikirjoituksen laatimiseen liittyvät ongelmat. Viittomakielinen teksti (käännös tai suoraan viittomakielelle tuotettu) merkitään tyypillisesti muistiin suomen tai ruotsinkielisiä glosseja käyttäen. Merkintätavat eivät ole vakiintuneita, ja kääntäjällä voi itselläänkin olla vaikeuksia ymmärtää muistiinpanojaan myöhemmin, kun niiden tekemisestä on kulunut aikaa. Kokouksessa kysyttiin, olisiko tämä sellainen viitotun tekstin laatuun liittyvä asia, josta lautakunnassa voitaisiin keskustella? g) Voisiko lautakunta pyrkiä aktivoimaan ja rohkaisemaan viittomakielisiä antamaan palautetta verkossa julkaistuista viitotuista teksteistä? 7. Muut esille tulevat asiat. Seminaari Securing Linguistic Rights in Practise Finland and the European Charter for Regional or Minority Languages Folktingetin järjestämässä seminaarissa keskusteltiin Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan asettamista vaateista Suomelle ja siitä, kuinka ne on kyetty käytännössä toteuttamaan. Suomen neljäs arviointiraportti julkaistiin Peruskirja ja arviointiraportit ovat saatavilla ulkoasiainministeriön www-sivuilla Seminaariin osallistuivat viittomakieltemme edustajina Kaisa Alanne, Karin Hoyer, Leena Savolainen, Lena Wenman, Johan Hedrén ja Håkan Westerholm. Mikään Euroopan maa ei ole sisällyttänyt viittomakieltään (tai viittomakieliään) niihin kieliin, joita peruskirja koskee. Seminaarissa kävikin ilmi, että peruskirjaa ja sen käytännön toteutusta monitoroiva, pääasiassa kielitieteilijöistä ja juristeista koostuva asiantuntijakomitea on saanut väärää tietoa viittomakielten kielellisestä statuksesta, ja komitea on tähän asti toiminut tämän tiedon varassa. Todettiin, että nyt on korkea
4 aika ryhtyä toimiin, jotta eri maat voivat sisällyttää myös viittomakielensä sopimuksen piiriin. Lautakunnan jäsenet Karin Hoyer ja Kaisa Alanne laittavat asiaa vireille Kuurojen Liiton työntekijän roolissaan. Karin Hoyer selvittää, millaisen prosessin seurauksena asiantuntijakomitea on aikanaan saanut väärän käsityksen viittomakielten statuksesta luonnollisina kielinä. Kaisa Alanne ottaa asian esille EUD:n (European Union of the Deaf) seuraavassa kokouksessa ja ehdottaa ryhtymistä toimiin asian korjaamiseksi. 8. Ilmoitusasiat. a) Merkittiin tiedoksi neljä julkaisua ja yksi artikkeli (ks. tekstiliite 3.) b) Merkittiin tiedoksi, että islannin uusi kielilaki ( ) on saatavilla myös englanniksi käännettynä and_icelandic_sign_language.pdf. 9. Taktiiliviittomakielen ja muiden kuurosokeiden käyttämien kommunikointijärjestelmien huolto. Kokouksessa vieraili kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen Kuurosokeat ry:stä, ja hänen kanssaan keskusteltiin siitä, millaisin toimin taktiiliviittomakielen ja kuurosokeiden muiden kommunkointijärjestelmien huolto (tai kielensuunnittelu) voitaisiin järjestää. Riitta Lahtinen kertoi joitakin konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisiin asioihin he ovat kokeneet tarvitsevansa neuvoa ja tukea: - Taktiiliviittomakieleen ilmaantuu silloin tällöin uusia ilmauksia, jotka sopivat kieleen huonosti ja ovat kielenkäyttäjien kieli-intuition vastaisia. Millaisin konkreettisin toimin voitaisiin vähentää näiden viittomien leviämistä mm. tulkkaustilanteissa? - Kuurosokeat ry:n www-sivuilla on julkaistu kuurosokeiden käyttämää viittomistoa ja taktiilissa kommunikaatiossa käytettäviä muita ilmauksia: o IT-viittomat o Sosiaalishaptiseen kommunikaatioon liittyviä termejä ja viittomia Pikaviestit Viittoman rakenteesta / Kuvaparit 1 15 ja Kuvaparit (sisältää esimerkkejä siitä, kuinka viittomat muuntuvat kaventuneeseen näkökenttään viitottaessa) Näitä viittomistoja laadittaessa on usein kaivattu kielenhuollollista palautetta ja neuvoja.
5 - Kielenkäytön esimerkkinä Riitta Lahtinen mainitsi taktiiliuteen liittyvät käsitteet ja niiden vastineet eri kielissä. Suomen sanalle taktiili ei ole viittomakielessä yksi yhteen -vastinetta, vaan sen sijaan useita viittomia, jotka merkitsevät mm. taktiilia viittomista tai kommunikointia. Suomenkielisin merkityksin kuvattuna näitä viittomia ovat esim. taktiili viittomakieli/viittominen, piirtää aakkosia kämmenelle, taktiilisti sormittaminen ja haptiikka (katso viittomien muodot viitotusta pöytäkirjasta). Kouluttaessaan mm. tulkkeja kuurosokeiden kommunikaatioon liittyvistä asioista Riitta Lahtinen on havainnut, että esim. viittomaa TAKTIILIVIITTOMINEN käytetään usein virheellisesti myös käsitteen taktiili vastineena. Lautakunta totesi, että myös taktiiliviittomakieli kuuluu sen toimeksiannon piiriin. Lautakunnan jäsenistöllä ei kuitenkaan ole sen erityistä asiantuntemusta, ja siksi nykyisten resurssiensa puitteissa lautakunta ei voi kovinkaan syvällisesti käsitellä taktiiliviittomakieltä koskevia asioita. Lautakunta pohtii tarkemmin, millaisin toimin se mahdollisesti voisi tukea taktiiliviittomakielen huoltoa ja asemaa, ja palaa asiaan tulevissa kokouksissaan. 10. Seuraava kokous. Seuraava kokous pidetään kesälomakauden jälkeen. Sihteeri selvittää sopivan ajankohdan uuden jäsenistön kanssa. 11. Kokouksen päättäminen. Vakuudeksi Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kaisa Alanne puheenjohtaja Tomas Uusimäki varapuheenjohtaja Leena Savolainen sihteeri
6 Tekstiliite 1. Viittomakielen lautakunnan 46. kokous / 5. Yhteenvetoa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielenhuoltajien seminaari Kööpenhaminassa ja Kuurojen pohjoismaisen neuvoston kokous, kohta a. Minnesanteckningar / Karin Hoyer NORDISKT ARBETSSEMINARIUM FÖR SPRÅKVÅRDARE I TECKENSPRÅK Datum och tid: 22 mars (kl. 13:00 17:15) och 23 mars (kl. 9:00 15:00), 2012 Plats: Dansk Sprognævns lokaler, H.C. Andersens Boulevard 2, 1553 Köpenhamn V. Deltagare: Danmark Janne Boye Niemelä, Danske Døves Landsforbund; Jette Hedegaard Kristoffersen, Center for Tegnsprog, UCC (Den Danske Tegnordbog); Sabine Kirchmeier-Andersen Dansk sprognævn; Ole Ravnholt, Dansk sprognævn; till en del även Bodil Aurstad, Nordisk Sprogkoordination Finland Kaisa Alanne, Finlands Dövas Förbund; Karin Hoyer, Finlands Dövas Förbund (gjorde minnesanteckningarna); Leena Savolainen, Finlands Dövas Förbund; Tomas Uusimäki, Kyrkostyrelsen Färöarna Edny Poulsen, Teknmálstulkatænastan; Eyðgunn Hansen, Teknmálstulkatænastan Grönland Henriethe Malakiassen, Naalakkersuisut; Jakob Petrussen, Kalaallit Tusilartut Kattuffiat (Grønlands døveforbund) Island Hjördís Anna Haraldsdóttir, Málnefnd um íslenskt táknmál; Valgerður Stefánsdóttir, Málnefnd um íslenskt táknmál Norge Arnfinn Muruvik Vonen, Språkrådet; Sonja Myhre Holten, Språkrådet Sverige Sebastian Embacher, Språkrådet; Tomas Hedberg, Språkrådet; Tommy Lyxell, Språkrådet Bakgrund till seminariet: Målet med seminariet var att gemensamt diskutera inledandet av ett nordiskt samarbete mellan de språkvårdande organen för de nordiska teckenspråken. Ett utvecklat nätverksarbete finns för de talade språken i Norden. Att utveckla ett liknade samarbete även för teckenspråken ansågs viktigt. Ett konkret mål med arbetsseminariet var att göra en lägesbeskrivning av de nordiska teckenspråken, gällande språkens ställning och utmaningar och även att diskutera framtida projekt. Nordisk Sprogkoordination (Nätverket för de nordiska språknämnderna) hade beviljat pengar för seminariet och både
7 det svenska Språkrådet och Dansk Sprognævn hade andel i det praktiska arrangörsuppdraget. Arnfinn Muruvik Vonen fungerade som moderator och diskussionsledare på seminariet. Tolkar för danskt, finskt, norskt och svenskt teckenspråk var närvarande under seminariet. De talade språk som användes var de skandinaviska språken. Teckenspråken är en del av språken i Norden. De är nordiska språk en del av allas vårt språk- och kulturarv. De är livskraftiga språk som klarat av många kriser under historiens gång och de är värda att tilldelas deras rättmätiga status. Den andra seminariedagen inföll på 50-årsdagen av undertecknandet av Helsingforsavtalet. Detta sågs som ett symboliskt sammanträffande i linje med det nygrundade nätverkets målsättning att utveckla det nordiska samarbetet till att innefatta även samarbete mellan de nordiska språkvårdsaktörerna för teckenspråk. Diskussion om behov och utmaningar: Seminariets första dag ägnades åt presentationer av teckenspråkens ställning och språkvårdsarbetet i de nordiska länderna. Den andra dagen var vikt för allmänna diskussioner om framtida nätverksarbete och mer specifika diskussioner om kommande projektidéer som kunde främja de nordiska teckenspråken. Efter torsdagens presentationer stod det klart att en del av utmaningarna och behoven i de nordiska länderna är likartade. De traditionella teckenspråksmiljöerna blir färre och språken kan till och med ses som hotade på sikt. Ett mycket angeläget tema som är nära sammanknippat med detta är de kokleaimplanterade barnens rätt till teckenspråk. Ett negativt attitydklimat i förhållande till teckenspråk inom hörselvården är speciellt tydligt i Danmark men liknande tendenser finns även på andra håll. I många länder är nedläggning av dövskolor ett faktum eller kommer att ske inom en snar framtid. Det konstaterades att (tillgång till) språk inte är en medicinsk fråga, och därmed inte ligger endast inom hörselvårdens ansvarsområde. Det behövs en ny språkpolitik grundad på barnets rätt till språk som lyfter fram teckenspråksvårdarnas roll som språkpolitiska aktörer. Diskussioner fördes om hur språkvården kunde göra en åsiktsyttring i frågan om (döva) barns språkliga rättigheter, till exempel med hänvisning till den nordiska språkdeklarationen. Ett gemensamt behov på det nationella planet är därmed att etablera nya teckenspråkiga arenor där språken aktivt kan användas och överföras. Också behovet att diskutera de termer som används togs upp: hur definieras teckenspråkig och vilka identitetsfrågor stiger till ytan då man diskuterar vem som hör till teckenspråksgemenskapen? En stor del av dem som har teckenspråk som förstaspråk är hörande (barn). Också deras behov av och rättighet till sitt modersmål bör tas i beaktande. Språkvårdstermer (så som språkvård, språkplanering, språkpolitik) som skiljer sig mellan de olika nordiska talade språken diskuterades kort. De redan etablerade termerna är ofta språkspecifika och är inte alltid direkt överförbara till teckenspråk.
8 Diskussion om framtida nätverksarbete och beslut om projektidéer: Finland, Island, Norge och Sverige presenterade idéer för framtida projekt. Många idéer var likartade: behov av information och material om de nordiska teckenspråken (deras situation, ställning och historiska förändring), behov av korpusar för språkvårdsarbete, och önskan om nätverksträffar för teckenspråksvårdare även i framtiden. Bodil Aurstad gav information om projektansökningarnas art och om möjliga finansieringskällor. När det gäller till exempel en idé om ett nordiskt seminarium för föräldrar, eller lärare som har döva elever i klassen, konstaterade Bodil Aurstad att regionala arrangemang av typen road show, ett omkringresande seminarium som åker runt i de olika nordiska länderna, bättre når fram och blir ekonomiskt mindre krävande. Utgående från de projektidéer som diskuterades valde arbetsseminariet tre arbetsgrupper som ska skriva projektansökningar kring tre olika teman. 1) Informationsmaterial om de nordiska teckenspråken: i gruppen medverkar Sebastian Embacher (kontaktperson), Karin Hoyer och Valgerður Stefánsdóttir. Som grund för arbetet kan arbetsgruppen ha rapporten Teckenspråken och teckenspråkiga i Norden 2008 (utarbetad av Karin Hoyer & Kaisa Alanne på uppdrag av Nordens språkråd). 2) Undervisningsmaterial om de nordiska teckenspråken: Hjördís Anna Haraldsdóttir (kontaktperson), Sonja Myhre Holten och Janne Boye Niemelä blev invalda som medlemmar i denna grupp. I en del länder ingår i skolans läroplan undervisning om andra länders teckenspråk, och att producera sådant undervisningsmaterialet skulle därmed fylla ett existerande behov. Materialet skulle öka kännedom om varandras språk och öka möjligheterna till kommunikation på ett nordiskt teckenspråk bland de teckenspråkiga i Norden. Ökad grannspråksförståelse är enligt Bodil Aurstad för tillfället även en av Nordiska ministerrådets politiska prioriteringar bland projekt för barn och ungdomar. Detta projekt är därmed i linje med denna prioritering. 3) Korpusar för språkvård i de nordiska teckenspråken: i denna grupp ingår Tomas Hedberg, Jette Hedegaard Kristofersen, Tommy Lyxell och Leena Savolainen (kontaktperson). Man konstaterade att breda korpusar är grunden för språkvårdens arbete. Språkforskningen och språkvården har olika behov för typen av korpus. Lexikografin och språkvårdarna har däremot likartade behov när det gäller till exempel att korpusen även ger information om hur språket utvecklats. Arbetsgrupperna blev uppmanade att i sina projektansökningar beakta Grönlands specialsituation och -behov. Internet är inte tillgängligt på Grönland för alla teckenspråkiga av olika orsaker så därför borde elektroniskt material även utarbetas i DVD-format. Tidtabellen för projektansökningarna sattes på ett år, men Bodil Aurstad konstaterade att de helst borde vara gjorda inom 2012, av den anledningen att det nordiska språksamarbetet är under evaluering under år Tommy Lyxell kommer att som representant och kontaktperson för nätverket för teckenspråksvårdare att delta i det ordinarie nätverksmötet för de nordiska språknämnderna i augusti Där kommer han att ge information om hur arbetsgruppernas arbete framskrider, så arbetsgrupperna
9 uppmanades starta sitt samarbete snarast möjligt. Arbetsgrupperna kan vara i direkt kontakt med Bodil Aurstad som ger tips och råd om finansieringskällor. Diskussionen om framtida nätverksarbete var mycket livlig. Alla var eniga om att det nätverk som skapats i och med detta arbetsseminarium borde fortsätta sammankomma på regelbunden basis helst en gång om året. Både nätverksträffarnas form, möjlighet till finansiering och nätverkets förhållande till Dövas Nordiska Råd diskuterades. Man beslutade utreda möjligheterna till att träffarna antingen skulle ske som en del av det årligen återkommande redan etablerade ordinarie nätverksmötet för talade språk, som en parallell session till nätverksmötet men som ett skilt eget möte, eller i samband (en dag före eller en dag efter) med ett arrangerat seminarium öppet för allmänheten eller riktat till yrkesfolk. Det har ett värde i sig att teckenspråksvårdarna syns i samma forum som språkvården för talade språk. Man beslutade kontakta Nordiska ministerrådets sekretariat med en förfrågan om möjligheten till att utvidga språkvårdsarbetet till att innefatta även nätverksträffar för representanter för de nordiska teckenspråken. På seminariet kom man överens om att Tommy Lyxell och Bodil Aurstad vidareutvecklar idén om en bloggsida för nätverket för de nordiska teckenspråken och diskuterar ansvarsfrågor för att upprätthålla sidan. På nätverksbloggen fortsätter man sedan att hålla kontakt med varandra och diskutera framtida samarbete.
10 VISION MISSION VISIO MISSIO Det nordiska samarbetets vision är att uppnå följande: Teckenspråken och dövas kultur är en naturlig del av den nordiska mångfalden och döva är jämställda med Nordens övriga medborgare. Den grundläggande uppgiften sammanfattas i missionen: DNR är de nordiska dövförbundens samarbetsorgan, som genom utbyte av kunskap och information arbetar för att främja teckenspråken och dövas kultur, och därmed säkra döva likvärda rättigheter och möjligheter med Nordens övriga medborgare. Pohjoismaisen yhteistyön visiona on saavuttaa seuraava tavoitetila: Viittomakielet ja kuurojen kulttuuri ovat luonnollinen osa pohjoismaista moninaisuutta ja kuurot ovat tasa-arvoisia muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa. Perustehtävä on kiteytetty missioon: KPN on Pohjoismaiden kuurojen liittojen yhteistyöelin, joka vaihtamalla tietoa ja osaamista työskentelee edistääkseen viittomakieliä ja kuurojen kulttuuria, ja varmistaakseen kuuroille tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa. STRATEGISKA MÅL STRATEGISET TAVOITTEET För att uppnå visionen har DNR ställt upp följande strategiska mål för åren : 1 En teckenspråkslag träder i kraft i alla nordiska länder. 2 Alla nordiska länder har ratificerat FN-konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. DNR utbildar vid ett gemensamt seminarium nordiska experter på FN-konventionen. 3 DNR har ett välfungerande nordiskt (politiskt) samarbetsnätverk. 4 De nordiska teckenspråken införs i den nordiska språkkonventionen. 5 DNR har en välfungerade nordisk modell för dövundervisning. 6 Nordiska universitetens forskning och informationsut byte inom dövområdet har ökat. 7 DNR har en effektiv policy om bioteknologi, CI-frågan, teckenspråkens status och dövkultur. 8 DNR arrangerar flera nordiska sociala och kulturella evenemang i de nordiska länderna för att bevara och utveckla dövas identitet och kultur. Vision saavuttamiseksi on sovittu yhteiset strategiset tavoitteet vuosille : 1 Kaikissa Pohjoismaissa säädetään viittomakielilaki. 2 Kaikissa Pohjoismaissa ratifioidaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. KPN kouluttaa yhteisessä seminaarissa pohjoismaisia YK:n yleissopimuksen asiantuntijoita. 3 KPN:lla on hyvin toimiva pohjoismainen (poliittinen) yhteistyöverkosto. 4 Pohjoismaiset viittomakielet sisällytetään pohjoismaiseen kielisopimukseen. 5 KPN:lla on toimiva pohjoismainen malli kuurojen opetukselle. 6 Kuurousalaan liittyvä tutkimus ja tiedonvaihto pohjoismaisten yliopistojen kesken lisääntyy. 7 KPN:lla on selkeä toimintapolitiikka koskien bioteknologiaa, SI-kysymystä, viittomakielen asemaa ja kuurojen kulttuuria. 8 KPN järjestää useampia sosiaalisia tapahtumia ja kulttuuritapahtumia Pohjoismaissa tukeakseen kuurojen identiteetin säilymistä ja kehittymistä. DNR & DNUR KPN & KPNN DNR och DNUR ordnar förutom möten även olika evenemang för teckenspråkiga döva, hörselskadade och hörande i olika åldrar: barn-, junior- och ungdomsläger, seniorträffar, olika temaseminarier samt sammankomster för forskare och experter. Ordförandeskapet kulminerar i dövas nordiska kulturfestival. DNR är också en aktiv aktör inom den nordiska politiken och gör motioner, samt framställer resolutioner och ställningstaganden. Därutöver strävar DNR till mångsidigt samarbete med andra nordiska samarbetsparter. KPN ja KPNN järjestävät säännöllisten kokoustensa lisäksi yhteistyössä tapahtumia eri-ikäisille viittomakielisille kuuroille, huonokuuloisille ja kuuleville: leirejä lapsille, junioreille ja nuorille, senioritapaamisia, teemaseminaareja, sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden tapaamisia. Puheenjohtajuuskausi huipentuu kuurojen pohjoismaiseen kulttuurifestivaaliin. KPN vaikuttaa myös aktiivisesti pohjoismaisessa politiikassa ja tekee aloitteita, julkilausumia sekä kannanottoja. Lisäksi neuvosto pyrkii monenlaiseen yhteistyöhön muiden pohjoismaisten yhteistyötahojen kanssa. DNR KPN
11 Tekstiliite 3. Viittomakielen lautakunnan 46. kokous / 8. Ilmoitusasiat, kohta a. Merkittiin tiedoksi neljä julkaisua ja yksi artikkeli: Rainò, Päivi Sisäkorvaistutteen saaneiden kuurojen lasten ja nuorten kielivalinnoista ja tulkkauspalveluiden tarpeesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja F, Katsauksia ja aineistoja 7. Rainò, Päivi Language choices and the need for interpreting services for deaf children and young people with cochlear implants. HUMAK University of Applied Sciences. Series F, HUMAK publications, ; Thurén, Virpi "Lupa tulkata" - Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja F, Katsauksia ja aineistoja 8. Thurén, Virpi Licence to interpret : On the Authorization and Registration of Interpreters. HUMAK University of Applied Sciences. Series F, HUMAK publications, ; 9. El reconocimiento legal de la lengua de signos no es suficiente. Faro del silencio, oct., nov., dic. 2011: nro 237, (lautakuntamme puheenjohtajan Kaisa Alanteen haastattelu)
Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
LisätiedotAika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja
LisätiedotMatti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
LisätiedotAika perjantai 25.3.2011, klo 10.25 15.30 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 42. kokouksesta 25.3.2011. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
LisätiedotVIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Aika tiistai 23.11.2010, klo 12.45 16.05 Paikka Kotus, 4. krs., neuvotteluhuone Neliö, Vuorikatu
LisätiedotDeltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder
LisätiedotAika Tiistaina , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44
1 VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 58. KOKOUS Aika Tiistaina 3.11.2015, klo 10.25 15.25 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 19. kokouksesta 24.11.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotTiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16
PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997
1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,
LisätiedotVAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla
VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten
LisätiedotAika keskiviikko , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 47. kokouksesta 10.10.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
Lisätiedot3. Lautakunnan edellisen kokouksen (30.11.2011) suomenkielisen ja viitotun pöytäkirjan sekä kokouksen 14.9.2011 viitotun pöytäkirjan tarkistaminen.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 45. kokouksesta 16.2.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotVähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen
Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?
LisätiedotVIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 44. KOKOUS 30.11.2011
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 44. kokouksesta 30.11.2011. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.
VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 62. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 13.12.2016, klo 10.20 14.55 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko
LisätiedotJAKOBSTAD PIETARSAARI
Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotFilmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10
Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också
LisätiedotNordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS
Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:
LisätiedotLAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta
1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotProtokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja
Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet
LisätiedotLaura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
LisätiedotGrupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus
Grupparbete Ryhmätyö LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus 1. 9.5.2019 A Miten voidaan varmistaa, ettei suunnitelma jää vain paperiksi? Hur kan vi försäkra oss om att planen inte bara lämnar
LisätiedotRajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä
Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.
VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 63. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 2.5.2017, klo 10.14 15.04 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Tuija
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 11. KOKOUS 21.12.1999
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 11. kokouksesta 21.12.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 29. kokouksesta 19.12.2005, pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas 27.11.2006. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotKYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN
KYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN JÄRJESTÖ 2.0: POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA ORGANISATION 2.0: ÖSTERBOTTENS ORGANISATIONER MED I FÖRÄNDRINGEN 15.5.2018 KYSELY - FÖRFRÅGAN Hiukan
LisätiedotTutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet
Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Keskeiset muutokset Centrala ändringar Muutokset tutkintorakenteessa (asetus) Muutokset ammatillisen perustutkinnon
LisätiedotTervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen. Mia Montonen & Laura Yliruka
Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen 1 15.5.2017 Samutvecklingsdagens bakgrund Kompetenscentrens inom det sociala området och THL:s gemensamma strävan efter ett forskningsbaserat
LisätiedotEVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby
EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 Tid / Aika: 27.5.2014 kl./klo 16.00 Plats / Paikka: Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby Närvarande / Läsnä: Sabah Samaletdin, ordf./pj
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotTEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
Lisätiedot104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.
Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotDemokratiapäivä Rinnakkaissessio klo KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS?
Demokratiapäivä 18.10.2016 Rinnakkaissessio klo 13.30 15.30 KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS? 1 Kuntavaalit tulevat oletko valmis? Demokratiapäivä 16.10.2016 klo 13.30-15.30 Session avaus - Marianne
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -
Lisätiedotaika tiistaina 6.5.2014, klo 10.07 16.09 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44
VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 53. KOKOUS aika tiistaina 6.5.2014, klo 10.07 16.09 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Tomas Uusimäki puheenjohtaja Ulla-Maija
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotKUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015. Edustaja/yhteyshenkilö
KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015 Järjestö Edustaja/yhteyshenkilö Aikakauslehtien Liitto Jaana Aaltonen Antti Mäkipää Abilis-säätiö - hallitus
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotKAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ
KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotDeltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder
LisätiedotTarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut
Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI
LisätiedotSUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö
LisätiedotEspoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.
1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!
LisätiedotYhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015
Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen
LisätiedotKUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14
Hallituksen kokous 1 (5) Aika 26.4.2014 klo 9.20 16.38 Paikka Jyväskylän Kuurojen yhdistys, Jyväskylä Läsnä Jaana Keski-Levijoki puheenjohtaja Jaana Aaltonen Elina Blundin Cecilia Hanhikoski Johan Hedrén
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa
LisätiedotRajajokikomissio Gränsälvskommissionen
Rajajokikomissio Gränsälvskommissionen Viranomaistapaaminen 19-20.1.2012 Myndighetssammanträde 19-20.1.2012 Torne Älv Total area 40 157 km 2 From alpine to coastal areas climate gradient Sensitive environment
LisätiedotTehtävä 1 / Uppgift 1
Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm
LisätiedotKORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI
KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI Lyhyesti Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta www.obotnia.fi facebook.com/obotnia VI UTGÅR FRÅN TANKEN ATT... Perusoletus on, että...det finns en direkt koppling mellan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.
LisätiedotMillainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom
LisätiedotBKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue
Pohjoismaissa on... 26 miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa yritystä 12,5 miljoonaa työntekijää BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue 280.000 pohjoismaalaista asuu toisessa pohjoismaassa.
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15
Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus
LisätiedotÖsterbottens förbund Pohjanmaan liitto
Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotJUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET
JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kuudennesta kokouksesta 24.10.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta SUOMALAISEN
LisätiedotITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal
ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat 3.2.2017 arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal KANSALAISOPISTOJEN CAF 2017 Mi + Vako yhteinen raportti! TOIMINTA 1 JOHTAJUUS johtamisen arvot
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotAika maanantaina 25.3.2014, klo 10.06 16.05 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 52. kokouksesta 25.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 52. KOKOUS Aika maanantaina 25.3.2014,
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotJuttu luistaa: åk 3-6
A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS
MUISTIO 1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika torstai 13.3.1997 kello 17.15 19.30 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Tulkit Kaisa Engman Petri
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotKieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma
Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma Maisteriohjelma KEY antaa sinulle vahvat kielelliset ja kulttuuriset taidot, joita tarvitset monikulttuurisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.
LisätiedotKuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.
1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),
Lisätiedot