Aika perjantai , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aika perjantai 25.4.2012, klo 10.15 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44"

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 46. kokouksesta Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 46. KOKOUS Aika perjantai , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Kaisa Alanne saapui klo 10.40, puheenjohtaja klo lähtien Ulla-Maija Haapanen Karin Hoyer Thomas Sandholm Leena Savolainen sihteeri Tomas Uusimäki puheenjohtaja klo vieras Riitta Lahtinen Kuurosokeat ry, klo Poissa: Arttu Liikamaa 1. Kokouksen avaus. Varapuheenjohtaja Tomas Uusimäki avasi kokouksen klo 10.15, ja totesi, että hän toimii puheenjohtajana, kunnes Kaisa Alanne saapuu. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Varapuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 3. Lautakunnan edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjojen tarkistaminen. Tarkistettiin pidetyn kokouksen suomenkielinen pöytäkirja. Kahta kohtaa pöytäkirjassa täsmennettiin ja muutama kirjoitusvirhe korjattiin. Muutoin suomenkielinen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. Viittomakielinen pöytäkirja ei ollut ehtinyt valmistua kokoukseen mennessä. Se tarkistetaan sähköpostitse viestien, kun se saadaan jakeluun.

2 4. Kokouksen esityslista. Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 5. Yhteenvetoa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielenhuoltajien seminaari Kööpenhaminassa ja Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston kokous a) Pohjoismaisten viittomakielten kielenhuoltajien seminaariin osallistuneet lautakunnan jäsenet raportoivat seminaarin sisällöstä, käydystä keskustelusta ja siellä sovitusta, uuden verkoston tulevaa toimintaa koskevasta tehtävänjaosta (ks. seminaariraportti tekstiliitteessä 1). b) Kaisa Alanne kertoi kuulumisia Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston (KPN) pidetystä kokouksesta. Kokouksessa oli todettu, että tarvitaan keskustelua eri toimijoiden välisestä työnjaosta pohjoismaisten viittomakielten kielipoliittisessa työssä ja kielenhuollossa. KPN toivookin voivansa lähitulevaisuudessa tavata uuden pohjoismaisen viittomakielten kielenhuoltajien verkoston. KPN laati kokouksessaan myös toimintansa tavoitteet vuosille (ks. tekstiliite 2). 6. Katse menneeseen ja eväitä tulevaan palautetta lautakunnasta pois siirtyviltä jäseniltä. Lautakunnan toiminnasta keskusteltiin vilkkaasti. Seuraavassa on yhteenvetoa käydystä keskustelusta terveisiksi lautakunnan uudelle kokoonpanolle: a) Viittomakielialalla toimivien eri tahojen välistä vastuunjakoa on hyvä tarkastella uudelleen riittävän usein. Tämä edistää yhteistyötä ja vältytään päällekkäiseltä toiminnalta. Lautakunta voi omalta osaltaan olla aktiivinen selkiyttämällä aika ajoin omaa rooliaan. b) Lautakunnalla on seuraavalla kaudellaan ainutlaatuinen tilaisuus luoda käytänteitä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen rinnakkaiskäytölle mm. siten, että kokouksissa kukin käyttäisi omaa viittomakieltään. Tyypillisestihän suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävä on se osapuoli, joka sopeutuu ja luopuu omasta kielestään. Keskustelussa todettiin kyllä myös, että kielen vaihto on yksi tavallisista ja luontevista tavoista helpottaa kommunikointia, kun erikieliset ihmiset kohtaavat. Kuitenkin nähtiin, että oman kielen käyttö nimenomaan lautakunnan kokouksissa olisi luontevaa. Lisäksi nostettiin esille se, miten suuri merkitys kielen käyttämisellä arjen eri tilanteissa on uhanalaisen kielen elpymisessä ja säilymisessä, ja lautakunnan kokouksethan ovat nimenomaan arkisia työkokouksia. c) Jäsenten on hyvä miettiä eri tilanteissa, minkä instituution edustajina he esiintyvät: tietyissä tilanteissa Kotuksen kielilautakunnan jäsenenä esiintyminen voi olla hyvinkin paikallaan. d) Ehdotuksia ratkaisuiksi lautakunnan työstä ja tunnettuudesta tiedottamiseen julkaistaan tietoa jäsenistöstä (nimet, kasvot, lyhyesti taustasta) esimerkiksi Kuurojen Lehdessä ja Kotuksen www-sivuilla

3 Kotuksen www-sivuilla julkaistaan heti jokaisen kokouksen jälkeen puheenjohtajan viittoma yhteenveto tärkeimmistä keskustelluista asioista ja päätöksistä, ja tämä käännettäisiin myös suomeksi ja ruotsiksi (yksityiskohtaisempi dokumentti kokouksesta laaditaan pöytäkirjaksi). Järjestetään lautakunnan kokous, jota ulkopuoliset saavat tulla seuraamaan. Lautakunta voisi keskustella YLEn kanssa, voisiko YLE Internet-sivuillaan tiedottaa viittomakielellä lautakunnan tekemistä suosituksista samaan tapaan kuin suomen ja ruotsin kielestä Kotuksessa annetuista suosituksista kerrotaan joissakin YLEn radio-ohjelmissa. e) Lautakunnassamme kyllä vilkkaasti keskustellaan esillä olevista aiheista, mutta välillä tuntuu olevan vaikeaa tehdä sen perusteella päätöksiä, esimerkiksi suosittaa jotakin tiettyä kielenkäyttötapaa. Monet kieliasiat vaatisivatkin syvällisempää valmistelua, ja siihen kokouksessa ei ole mahdollisuuksia. Ratkaisun voisivat tuoda lautakunnan kokousten ulkopuolella toimivat työryhmät, joissa asioita valmisteltaisiin. Todettiin, että silloin tällöin toimiva, vaihtuvajäseninen työryhmä voisi olla mahdollinen, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvana tällaista toimintaa ei voida vakiinnuttaa. f) Nostettiin esille viitotun tekstin käsikirjoituksen laatimiseen liittyvät ongelmat. Viittomakielinen teksti (käännös tai suoraan viittomakielelle tuotettu) merkitään tyypillisesti muistiin suomen tai ruotsinkielisiä glosseja käyttäen. Merkintätavat eivät ole vakiintuneita, ja kääntäjällä voi itselläänkin olla vaikeuksia ymmärtää muistiinpanojaan myöhemmin, kun niiden tekemisestä on kulunut aikaa. Kokouksessa kysyttiin, olisiko tämä sellainen viitotun tekstin laatuun liittyvä asia, josta lautakunnassa voitaisiin keskustella? g) Voisiko lautakunta pyrkiä aktivoimaan ja rohkaisemaan viittomakielisiä antamaan palautetta verkossa julkaistuista viitotuista teksteistä? 7. Muut esille tulevat asiat. Seminaari Securing Linguistic Rights in Practise Finland and the European Charter for Regional or Minority Languages Folktingetin järjestämässä seminaarissa keskusteltiin Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan asettamista vaateista Suomelle ja siitä, kuinka ne on kyetty käytännössä toteuttamaan. Suomen neljäs arviointiraportti julkaistiin Peruskirja ja arviointiraportit ovat saatavilla ulkoasiainministeriön www-sivuilla Seminaariin osallistuivat viittomakieltemme edustajina Kaisa Alanne, Karin Hoyer, Leena Savolainen, Lena Wenman, Johan Hedrén ja Håkan Westerholm. Mikään Euroopan maa ei ole sisällyttänyt viittomakieltään (tai viittomakieliään) niihin kieliin, joita peruskirja koskee. Seminaarissa kävikin ilmi, että peruskirjaa ja sen käytännön toteutusta monitoroiva, pääasiassa kielitieteilijöistä ja juristeista koostuva asiantuntijakomitea on saanut väärää tietoa viittomakielten kielellisestä statuksesta, ja komitea on tähän asti toiminut tämän tiedon varassa. Todettiin, että nyt on korkea

4 aika ryhtyä toimiin, jotta eri maat voivat sisällyttää myös viittomakielensä sopimuksen piiriin. Lautakunnan jäsenet Karin Hoyer ja Kaisa Alanne laittavat asiaa vireille Kuurojen Liiton työntekijän roolissaan. Karin Hoyer selvittää, millaisen prosessin seurauksena asiantuntijakomitea on aikanaan saanut väärän käsityksen viittomakielten statuksesta luonnollisina kielinä. Kaisa Alanne ottaa asian esille EUD:n (European Union of the Deaf) seuraavassa kokouksessa ja ehdottaa ryhtymistä toimiin asian korjaamiseksi. 8. Ilmoitusasiat. a) Merkittiin tiedoksi neljä julkaisua ja yksi artikkeli (ks. tekstiliite 3.) b) Merkittiin tiedoksi, että islannin uusi kielilaki ( ) on saatavilla myös englanniksi käännettynä and_icelandic_sign_language.pdf. 9. Taktiiliviittomakielen ja muiden kuurosokeiden käyttämien kommunikointijärjestelmien huolto. Kokouksessa vieraili kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen Kuurosokeat ry:stä, ja hänen kanssaan keskusteltiin siitä, millaisin toimin taktiiliviittomakielen ja kuurosokeiden muiden kommunkointijärjestelmien huolto (tai kielensuunnittelu) voitaisiin järjestää. Riitta Lahtinen kertoi joitakin konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisiin asioihin he ovat kokeneet tarvitsevansa neuvoa ja tukea: - Taktiiliviittomakieleen ilmaantuu silloin tällöin uusia ilmauksia, jotka sopivat kieleen huonosti ja ovat kielenkäyttäjien kieli-intuition vastaisia. Millaisin konkreettisin toimin voitaisiin vähentää näiden viittomien leviämistä mm. tulkkaustilanteissa? - Kuurosokeat ry:n www-sivuilla on julkaistu kuurosokeiden käyttämää viittomistoa ja taktiilissa kommunikaatiossa käytettäviä muita ilmauksia: o IT-viittomat o Sosiaalishaptiseen kommunikaatioon liittyviä termejä ja viittomia Pikaviestit Viittoman rakenteesta / Kuvaparit 1 15 ja Kuvaparit (sisältää esimerkkejä siitä, kuinka viittomat muuntuvat kaventuneeseen näkökenttään viitottaessa) Näitä viittomistoja laadittaessa on usein kaivattu kielenhuollollista palautetta ja neuvoja.

5 - Kielenkäytön esimerkkinä Riitta Lahtinen mainitsi taktiiliuteen liittyvät käsitteet ja niiden vastineet eri kielissä. Suomen sanalle taktiili ei ole viittomakielessä yksi yhteen -vastinetta, vaan sen sijaan useita viittomia, jotka merkitsevät mm. taktiilia viittomista tai kommunikointia. Suomenkielisin merkityksin kuvattuna näitä viittomia ovat esim. taktiili viittomakieli/viittominen, piirtää aakkosia kämmenelle, taktiilisti sormittaminen ja haptiikka (katso viittomien muodot viitotusta pöytäkirjasta). Kouluttaessaan mm. tulkkeja kuurosokeiden kommunikaatioon liittyvistä asioista Riitta Lahtinen on havainnut, että esim. viittomaa TAKTIILIVIITTOMINEN käytetään usein virheellisesti myös käsitteen taktiili vastineena. Lautakunta totesi, että myös taktiiliviittomakieli kuuluu sen toimeksiannon piiriin. Lautakunnan jäsenistöllä ei kuitenkaan ole sen erityistä asiantuntemusta, ja siksi nykyisten resurssiensa puitteissa lautakunta ei voi kovinkaan syvällisesti käsitellä taktiiliviittomakieltä koskevia asioita. Lautakunta pohtii tarkemmin, millaisin toimin se mahdollisesti voisi tukea taktiiliviittomakielen huoltoa ja asemaa, ja palaa asiaan tulevissa kokouksissaan. 10. Seuraava kokous. Seuraava kokous pidetään kesälomakauden jälkeen. Sihteeri selvittää sopivan ajankohdan uuden jäsenistön kanssa. 11. Kokouksen päättäminen. Vakuudeksi Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kaisa Alanne puheenjohtaja Tomas Uusimäki varapuheenjohtaja Leena Savolainen sihteeri

6 Tekstiliite 1. Viittomakielen lautakunnan 46. kokous / 5. Yhteenvetoa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielenhuoltajien seminaari Kööpenhaminassa ja Kuurojen pohjoismaisen neuvoston kokous, kohta a. Minnesanteckningar / Karin Hoyer NORDISKT ARBETSSEMINARIUM FÖR SPRÅKVÅRDARE I TECKENSPRÅK Datum och tid: 22 mars (kl. 13:00 17:15) och 23 mars (kl. 9:00 15:00), 2012 Plats: Dansk Sprognævns lokaler, H.C. Andersens Boulevard 2, 1553 Köpenhamn V. Deltagare: Danmark Janne Boye Niemelä, Danske Døves Landsforbund; Jette Hedegaard Kristoffersen, Center for Tegnsprog, UCC (Den Danske Tegnordbog); Sabine Kirchmeier-Andersen Dansk sprognævn; Ole Ravnholt, Dansk sprognævn; till en del även Bodil Aurstad, Nordisk Sprogkoordination Finland Kaisa Alanne, Finlands Dövas Förbund; Karin Hoyer, Finlands Dövas Förbund (gjorde minnesanteckningarna); Leena Savolainen, Finlands Dövas Förbund; Tomas Uusimäki, Kyrkostyrelsen Färöarna Edny Poulsen, Teknmálstulkatænastan; Eyðgunn Hansen, Teknmálstulkatænastan Grönland Henriethe Malakiassen, Naalakkersuisut; Jakob Petrussen, Kalaallit Tusilartut Kattuffiat (Grønlands døveforbund) Island Hjördís Anna Haraldsdóttir, Málnefnd um íslenskt táknmál; Valgerður Stefánsdóttir, Málnefnd um íslenskt táknmál Norge Arnfinn Muruvik Vonen, Språkrådet; Sonja Myhre Holten, Språkrådet Sverige Sebastian Embacher, Språkrådet; Tomas Hedberg, Språkrådet; Tommy Lyxell, Språkrådet Bakgrund till seminariet: Målet med seminariet var att gemensamt diskutera inledandet av ett nordiskt samarbete mellan de språkvårdande organen för de nordiska teckenspråken. Ett utvecklat nätverksarbete finns för de talade språken i Norden. Att utveckla ett liknade samarbete även för teckenspråken ansågs viktigt. Ett konkret mål med arbetsseminariet var att göra en lägesbeskrivning av de nordiska teckenspråken, gällande språkens ställning och utmaningar och även att diskutera framtida projekt. Nordisk Sprogkoordination (Nätverket för de nordiska språknämnderna) hade beviljat pengar för seminariet och både

7 det svenska Språkrådet och Dansk Sprognævn hade andel i det praktiska arrangörsuppdraget. Arnfinn Muruvik Vonen fungerade som moderator och diskussionsledare på seminariet. Tolkar för danskt, finskt, norskt och svenskt teckenspråk var närvarande under seminariet. De talade språk som användes var de skandinaviska språken. Teckenspråken är en del av språken i Norden. De är nordiska språk en del av allas vårt språk- och kulturarv. De är livskraftiga språk som klarat av många kriser under historiens gång och de är värda att tilldelas deras rättmätiga status. Den andra seminariedagen inföll på 50-årsdagen av undertecknandet av Helsingforsavtalet. Detta sågs som ett symboliskt sammanträffande i linje med det nygrundade nätverkets målsättning att utveckla det nordiska samarbetet till att innefatta även samarbete mellan de nordiska språkvårdsaktörerna för teckenspråk. Diskussion om behov och utmaningar: Seminariets första dag ägnades åt presentationer av teckenspråkens ställning och språkvårdsarbetet i de nordiska länderna. Den andra dagen var vikt för allmänna diskussioner om framtida nätverksarbete och mer specifika diskussioner om kommande projektidéer som kunde främja de nordiska teckenspråken. Efter torsdagens presentationer stod det klart att en del av utmaningarna och behoven i de nordiska länderna är likartade. De traditionella teckenspråksmiljöerna blir färre och språken kan till och med ses som hotade på sikt. Ett mycket angeläget tema som är nära sammanknippat med detta är de kokleaimplanterade barnens rätt till teckenspråk. Ett negativt attitydklimat i förhållande till teckenspråk inom hörselvården är speciellt tydligt i Danmark men liknande tendenser finns även på andra håll. I många länder är nedläggning av dövskolor ett faktum eller kommer att ske inom en snar framtid. Det konstaterades att (tillgång till) språk inte är en medicinsk fråga, och därmed inte ligger endast inom hörselvårdens ansvarsområde. Det behövs en ny språkpolitik grundad på barnets rätt till språk som lyfter fram teckenspråksvårdarnas roll som språkpolitiska aktörer. Diskussioner fördes om hur språkvården kunde göra en åsiktsyttring i frågan om (döva) barns språkliga rättigheter, till exempel med hänvisning till den nordiska språkdeklarationen. Ett gemensamt behov på det nationella planet är därmed att etablera nya teckenspråkiga arenor där språken aktivt kan användas och överföras. Också behovet att diskutera de termer som används togs upp: hur definieras teckenspråkig och vilka identitetsfrågor stiger till ytan då man diskuterar vem som hör till teckenspråksgemenskapen? En stor del av dem som har teckenspråk som förstaspråk är hörande (barn). Också deras behov av och rättighet till sitt modersmål bör tas i beaktande. Språkvårdstermer (så som språkvård, språkplanering, språkpolitik) som skiljer sig mellan de olika nordiska talade språken diskuterades kort. De redan etablerade termerna är ofta språkspecifika och är inte alltid direkt överförbara till teckenspråk.

8 Diskussion om framtida nätverksarbete och beslut om projektidéer: Finland, Island, Norge och Sverige presenterade idéer för framtida projekt. Många idéer var likartade: behov av information och material om de nordiska teckenspråken (deras situation, ställning och historiska förändring), behov av korpusar för språkvårdsarbete, och önskan om nätverksträffar för teckenspråksvårdare även i framtiden. Bodil Aurstad gav information om projektansökningarnas art och om möjliga finansieringskällor. När det gäller till exempel en idé om ett nordiskt seminarium för föräldrar, eller lärare som har döva elever i klassen, konstaterade Bodil Aurstad att regionala arrangemang av typen road show, ett omkringresande seminarium som åker runt i de olika nordiska länderna, bättre når fram och blir ekonomiskt mindre krävande. Utgående från de projektidéer som diskuterades valde arbetsseminariet tre arbetsgrupper som ska skriva projektansökningar kring tre olika teman. 1) Informationsmaterial om de nordiska teckenspråken: i gruppen medverkar Sebastian Embacher (kontaktperson), Karin Hoyer och Valgerður Stefánsdóttir. Som grund för arbetet kan arbetsgruppen ha rapporten Teckenspråken och teckenspråkiga i Norden 2008 (utarbetad av Karin Hoyer & Kaisa Alanne på uppdrag av Nordens språkråd). 2) Undervisningsmaterial om de nordiska teckenspråken: Hjördís Anna Haraldsdóttir (kontaktperson), Sonja Myhre Holten och Janne Boye Niemelä blev invalda som medlemmar i denna grupp. I en del länder ingår i skolans läroplan undervisning om andra länders teckenspråk, och att producera sådant undervisningsmaterialet skulle därmed fylla ett existerande behov. Materialet skulle öka kännedom om varandras språk och öka möjligheterna till kommunikation på ett nordiskt teckenspråk bland de teckenspråkiga i Norden. Ökad grannspråksförståelse är enligt Bodil Aurstad för tillfället även en av Nordiska ministerrådets politiska prioriteringar bland projekt för barn och ungdomar. Detta projekt är därmed i linje med denna prioritering. 3) Korpusar för språkvård i de nordiska teckenspråken: i denna grupp ingår Tomas Hedberg, Jette Hedegaard Kristofersen, Tommy Lyxell och Leena Savolainen (kontaktperson). Man konstaterade att breda korpusar är grunden för språkvårdens arbete. Språkforskningen och språkvården har olika behov för typen av korpus. Lexikografin och språkvårdarna har däremot likartade behov när det gäller till exempel att korpusen även ger information om hur språket utvecklats. Arbetsgrupperna blev uppmanade att i sina projektansökningar beakta Grönlands specialsituation och -behov. Internet är inte tillgängligt på Grönland för alla teckenspråkiga av olika orsaker så därför borde elektroniskt material även utarbetas i DVD-format. Tidtabellen för projektansökningarna sattes på ett år, men Bodil Aurstad konstaterade att de helst borde vara gjorda inom 2012, av den anledningen att det nordiska språksamarbetet är under evaluering under år Tommy Lyxell kommer att som representant och kontaktperson för nätverket för teckenspråksvårdare att delta i det ordinarie nätverksmötet för de nordiska språknämnderna i augusti Där kommer han att ge information om hur arbetsgruppernas arbete framskrider, så arbetsgrupperna

9 uppmanades starta sitt samarbete snarast möjligt. Arbetsgrupperna kan vara i direkt kontakt med Bodil Aurstad som ger tips och råd om finansieringskällor. Diskussionen om framtida nätverksarbete var mycket livlig. Alla var eniga om att det nätverk som skapats i och med detta arbetsseminarium borde fortsätta sammankomma på regelbunden basis helst en gång om året. Både nätverksträffarnas form, möjlighet till finansiering och nätverkets förhållande till Dövas Nordiska Råd diskuterades. Man beslutade utreda möjligheterna till att träffarna antingen skulle ske som en del av det årligen återkommande redan etablerade ordinarie nätverksmötet för talade språk, som en parallell session till nätverksmötet men som ett skilt eget möte, eller i samband (en dag före eller en dag efter) med ett arrangerat seminarium öppet för allmänheten eller riktat till yrkesfolk. Det har ett värde i sig att teckenspråksvårdarna syns i samma forum som språkvården för talade språk. Man beslutade kontakta Nordiska ministerrådets sekretariat med en förfrågan om möjligheten till att utvidga språkvårdsarbetet till att innefatta även nätverksträffar för representanter för de nordiska teckenspråken. På seminariet kom man överens om att Tommy Lyxell och Bodil Aurstad vidareutvecklar idén om en bloggsida för nätverket för de nordiska teckenspråken och diskuterar ansvarsfrågor för att upprätthålla sidan. På nätverksbloggen fortsätter man sedan att hålla kontakt med varandra och diskutera framtida samarbete.

10 VISION MISSION VISIO MISSIO Det nordiska samarbetets vision är att uppnå följande: Teckenspråken och dövas kultur är en naturlig del av den nordiska mångfalden och döva är jämställda med Nordens övriga medborgare. Den grundläggande uppgiften sammanfattas i missionen: DNR är de nordiska dövförbundens samarbetsorgan, som genom utbyte av kunskap och information arbetar för att främja teckenspråken och dövas kultur, och därmed säkra döva likvärda rättigheter och möjligheter med Nordens övriga medborgare. Pohjoismaisen yhteistyön visiona on saavuttaa seuraava tavoitetila: Viittomakielet ja kuurojen kulttuuri ovat luonnollinen osa pohjoismaista moninaisuutta ja kuurot ovat tasa-arvoisia muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa. Perustehtävä on kiteytetty missioon: KPN on Pohjoismaiden kuurojen liittojen yhteistyöelin, joka vaihtamalla tietoa ja osaamista työskentelee edistääkseen viittomakieliä ja kuurojen kulttuuria, ja varmistaakseen kuuroille tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa. STRATEGISKA MÅL STRATEGISET TAVOITTEET För att uppnå visionen har DNR ställt upp följande strategiska mål för åren : 1 En teckenspråkslag träder i kraft i alla nordiska länder. 2 Alla nordiska länder har ratificerat FN-konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. DNR utbildar vid ett gemensamt seminarium nordiska experter på FN-konventionen. 3 DNR har ett välfungerande nordiskt (politiskt) samarbetsnätverk. 4 De nordiska teckenspråken införs i den nordiska språkkonventionen. 5 DNR har en välfungerade nordisk modell för dövundervisning. 6 Nordiska universitetens forskning och informationsut byte inom dövområdet har ökat. 7 DNR har en effektiv policy om bioteknologi, CI-frågan, teckenspråkens status och dövkultur. 8 DNR arrangerar flera nordiska sociala och kulturella evenemang i de nordiska länderna för att bevara och utveckla dövas identitet och kultur. Vision saavuttamiseksi on sovittu yhteiset strategiset tavoitteet vuosille : 1 Kaikissa Pohjoismaissa säädetään viittomakielilaki. 2 Kaikissa Pohjoismaissa ratifioidaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. KPN kouluttaa yhteisessä seminaarissa pohjoismaisia YK:n yleissopimuksen asiantuntijoita. 3 KPN:lla on hyvin toimiva pohjoismainen (poliittinen) yhteistyöverkosto. 4 Pohjoismaiset viittomakielet sisällytetään pohjoismaiseen kielisopimukseen. 5 KPN:lla on toimiva pohjoismainen malli kuurojen opetukselle. 6 Kuurousalaan liittyvä tutkimus ja tiedonvaihto pohjoismaisten yliopistojen kesken lisääntyy. 7 KPN:lla on selkeä toimintapolitiikka koskien bioteknologiaa, SI-kysymystä, viittomakielen asemaa ja kuurojen kulttuuria. 8 KPN järjestää useampia sosiaalisia tapahtumia ja kulttuuritapahtumia Pohjoismaissa tukeakseen kuurojen identiteetin säilymistä ja kehittymistä. DNR & DNUR KPN & KPNN DNR och DNUR ordnar förutom möten även olika evenemang för teckenspråkiga döva, hörselskadade och hörande i olika åldrar: barn-, junior- och ungdomsläger, seniorträffar, olika temaseminarier samt sammankomster för forskare och experter. Ordförandeskapet kulminerar i dövas nordiska kulturfestival. DNR är också en aktiv aktör inom den nordiska politiken och gör motioner, samt framställer resolutioner och ställningstaganden. Därutöver strävar DNR till mångsidigt samarbete med andra nordiska samarbetsparter. KPN ja KPNN järjestävät säännöllisten kokoustensa lisäksi yhteistyössä tapahtumia eri-ikäisille viittomakielisille kuuroille, huonokuuloisille ja kuuleville: leirejä lapsille, junioreille ja nuorille, senioritapaamisia, teemaseminaareja, sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden tapaamisia. Puheenjohtajuuskausi huipentuu kuurojen pohjoismaiseen kulttuurifestivaaliin. KPN vaikuttaa myös aktiivisesti pohjoismaisessa politiikassa ja tekee aloitteita, julkilausumia sekä kannanottoja. Lisäksi neuvosto pyrkii monenlaiseen yhteistyöhön muiden pohjoismaisten yhteistyötahojen kanssa. DNR KPN

11 Tekstiliite 3. Viittomakielen lautakunnan 46. kokous / 8. Ilmoitusasiat, kohta a. Merkittiin tiedoksi neljä julkaisua ja yksi artikkeli: Rainò, Päivi Sisäkorvaistutteen saaneiden kuurojen lasten ja nuorten kielivalinnoista ja tulkkauspalveluiden tarpeesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja F, Katsauksia ja aineistoja 7. Rainò, Päivi Language choices and the need for interpreting services for deaf children and young people with cochlear implants. HUMAK University of Applied Sciences. Series F, HUMAK publications, ; 13. Thurén, Virpi "Lupa tulkata" - Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja F, Katsauksia ja aineistoja 8. Thurén, Virpi Licence to interpret : On the Authorization and Registration of Interpreters. HUMAK University of Applied Sciences. Series F, HUMAK publications, ; 9. El reconocimiento legal de la lengua de signos no es suficiente. Faro del silencio, oct., nov., dic. 2011: nro 237, (lautakuntamme puheenjohtajan Kaisa Alanteen haastattelu)

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Aika perjantai 25.3.2011, klo 10.25 15.30 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika perjantai 25.3.2011, klo 10.25 15.30 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 42. kokouksesta 25.3.2011. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Aika tiistai 23.11.2010, klo 12.45 16.05 Paikka Kotus, 4. krs., neuvotteluhuone Neliö, Vuorikatu

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 19. kokouksesta 24.11.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

3. Lautakunnan edellisen kokouksen (30.11.2011) suomenkielisen ja viitotun pöytäkirjan sekä kokouksen 14.9.2011 viitotun pöytäkirjan tarkistaminen.

3. Lautakunnan edellisen kokouksen (30.11.2011) suomenkielisen ja viitotun pöytäkirjan sekä kokouksen 14.9.2011 viitotun pöytäkirjan tarkistaminen. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 45. kokouksesta 16.2.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 44. KOKOUS 30.11.2011

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 44. KOKOUS 30.11.2011 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 44. kokouksesta 30.11.2011. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 29. kokouksesta 19.12.2005, pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas 27.11.2006. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN

Lisätiedot

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta 1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 11. KOKOUS 21.12.1999

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 11. KOKOUS 21.12.1999 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 11. kokouksesta 21.12.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

aika tiistaina 6.5.2014, klo 10.07 16.09 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

aika tiistaina 6.5.2014, klo 10.07 16.09 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 53. KOKOUS aika tiistaina 6.5.2014, klo 10.07 16.09 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Tomas Uusimäki puheenjohtaja Ulla-Maija

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015. Edustaja/yhteyshenkilö

KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015. Edustaja/yhteyshenkilö KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015 Järjestö Edustaja/yhteyshenkilö Aikakauslehtien Liitto Jaana Aaltonen Antti Mäkipää Abilis-säätiö - hallitus

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

KUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14

KUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14 Hallituksen kokous 1 (5) Aika 26.4.2014 klo 9.20 16.38 Paikka Jyväskylän Kuurojen yhdistys, Jyväskylä Läsnä Jaana Keski-Levijoki puheenjohtaja Jaana Aaltonen Elina Blundin Cecilia Hanhikoski Johan Hedrén

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue Pohjoismaissa on... 26 miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa yritystä 12,5 miljoonaa työntekijää BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue 280.000 pohjoismaalaista asuu toisessa pohjoismaassa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 30. KOKOUS 8.5.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 30. KOKOUS 8.5.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 30. kokouksesta 8.5.2006. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Pöytäkirjan käänsi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika torstai 13.3.1997 kello 17.15 19.30 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Tulkit Kaisa Engman Petri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 16. kokouksesta 4.12.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Aika maanantaina 25.3.2014, klo 10.06 16.05 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika maanantaina 25.3.2014, klo 10.06 16.05 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 52. kokouksesta 25.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 52. KOKOUS Aika maanantaina 25.3.2014,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 863/2010 vp Tukiopetuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Erityisopetuksen tarve kouluissa on lisääntynyt huolestuttavasti. Erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään yhä useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot