Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma"

Transkriptio

1 Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Ohjelmatyöryhmä AHKERAT Raportti

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ehdotus pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2015 mennessä ja toimenpiteistä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi vuosina Tavoite Investointien rahoitus Asuntoloiden muunto-ohjelma Käyttökustannusten rahoitus Nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen Vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat Asumisneuvonnan ohjaus ja kehittäminen Konseptikilpailu Ohjelman toteutus Ehdotusten valtiontaloudelliset vaikutukset Työryhmän keskeiset ehdotukset Tavoite Investointien rahoitus Asuntoloiden muunto-ohjelma Käyttökustannusten rahoitus Nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen Vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat Asumisneuvonnan ohjaus ja kehittäminen Konseptikilpailu Ohjelman toteutus...22 Liitteet: 1. Arvio avustustarpeesta 2. Asuntoloiden muunto-ohjelman rahoitustarve 3. Henkilöstökustannukset 4. Kaupunkien hankkeet ja tontit 1

4 1 Johdanto Ympäristöministeriö asetti osana hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelman laatimista, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ( ) laatimista varten ohjelmatyöryhmän. Toimeksiannon mukaisesti ohjelmatyöryhmän tehtävänä oli nk. viisaiden ryhmän esitysten pohjalta: määritellä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen määrälliset ja laadulliset tavoitteet, laatia esitykset asumis- ja palveluyksiköiden sekä tarvittavien uusien toimintamallien aikaansaamiseksi, tehdä esitykset ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien asumisyksiköiden ja niihin liittyvien tukipalvelujen investointi- ja käyttörahoituksen turvaamisesta, tehdä esitykset asunnottomuutta ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä mukaan lukien, asumisneuvonnan valtakunnallinen ja paikallinen tehostaminen sekä selvittää ehdotusten valtiontaloudelliset vaikutukset. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ja jäseninä sekä varajäseninä: Jarmo Räihä, johtava erityisasiantuntija, Helsingin kaupunki Markku Leijo, apulaisosastopäällikkö, Helsingin kaupunki Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelun johtaja, Espoon kaupunki Leena Levola, asuntoasiain päällikkö, Espoon kaupunki Teija Ojankoski, asuntotoimen johtaja, Vantaan kaupunki Maritta Pesonen, perhepalveluiden johtaja, Vantaan kaupunki Pekka Hinkkanen, asuntotoimen johtaja, Tampereen kaupunki Eeva Päivärinta, tilaajapäällikkö, Tampereen kaupunki Peter Fredriksson, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Riitta Kimari, asuntoneuvos, ympäristöministeriö Anne Hujala, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Sirkka-Liisa Kärkkäinen, tutkija, Stakes 2

5 Jarmo Lindén, johtaja, Valtion asuntorahasto ( lukien Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) Virpi Tiitinen, erikoissuunnittelija, Valtion asuntorahasto ( lukien Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) Hilppa Tervonen, valmistelupäällikkö, Raha-automaattiyhdistys Veikko Luhtanen, rakennuttajapäällikkö, Raha-automaattiyhdistys Timo Mutalahti, lakimies, Helsingin Diakonissalaitos Jukka Mäki, toiminnanjohtaja, Kriminaalihuollon tukisäätiö Heikki Hiilamo, johtaja, Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyö Jorma Soini, toimitusjohtaja, Sininauhasäätiö Sanna Lehtonen, toiminnanjohtaja, Vailla Vakinaista Asuntoa ry Markku Salo, tutkimuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto ry Pirkko Lahti, psykologi, Y-säätiö Risto Pontela, toimitusjohtaja, S-Asunnot Oy. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Erikoissuunnittelija Virpi Tiitinen Valtion asuntorahastosta ja toimitusjohtaja Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä. Työryhmän tuli saattaa työnsä päätökseen mennessä. Työryhmä, joka otti nimekseen Ahkerat, on kokoontunut kolme kertaa. Työryhmän työn lähtökohtina ovat olleet nk. viisaiden ryhmän raportissa Nimi ovessa esitetyt periaatteelliset lähtökohdat ja tavoitteet pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Viisaiden ryhmän raportissa on myös esitetty keskeiset eettiset, juridiset ja yhteiskuntataloudelliset perustelut pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiselle. Lyhyen toimiaikansa asettamissa rajoissa ohjelmatyöryhmä on erityisesti keskittynyt viisaiden ryhmän ehdotusten konkretisointiin ja niiden toteuttamisedellytysten selvittämiseen luvun puolivälissä Suomessa oli vielä noin asunnotonta. Kymmenessä vuodessa asunnottomuus onnistuttiin puolittamaan, mutta 90 luvun puolivälin jälkeen myönteinen kehitys on ollut hitaampaa. Asunnottomuuden vähentämisohjelmalla ja toimenpideohjelmalla pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämiseksi vuosina uhkaamassa ollut asunnottomuuden kasvu saatiin pysähtymään ja asunnottomuus laski nykyiselle tasolle. Valtion asuntorahaston asuntomarkkinaselvityksen mukaan vuoden 2006 marraskuussa yksinäisiä asunnottomia oli noin ja asunnottomia perheitä noin

6 Aiemmat asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat vain rajoitetusti vaikuttaneet pitkäaikaisasunnottomien tilanteeseen. Asuntorahaston keräämien uusimpien tietojen mukaan yksinäisten asunnottomien määrä on lisääntynyt vuonna 2007 suurimmista kaupungeista Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa. Viitteitä on myös pitkäaikaisasunnottomuuden lisääntymisestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on rakenteellinen muutos, sellainen kohdennettujen toimenpiteiden kokonaisuus, joka mahdollistaa vaikeimman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma kohdentuu vain osaan asunnottomista. Sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellisten seurausvaikutusten perusteella arvioituna kyseessä on asunnottomuuden vaikein, kova ydin. Jotta pitkäaikaisasunnottomuuteen kohdentuvat toimenpiteet olisivat vaikutuksiltaan kestäviä, ne tarvitsevat tuekseen johdonmukaista yleistä asunto- ja sosiaalipolitiikkaa, toimenpiteitä, joilla turvataan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus ja tehostetaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Asunnottomuuden monimuotoisuuteen kuuluu, että raja tilastollisen asunnottomuuden ja tosiasiallisen asunnottomuuden välillä on häilyvä. Markku Salon tuoreen valtakunnallisen asumispalvelututkimuksen mukaan Suomessa asuu esimerkiksi arviolta mielenterveyskuntoutujaa tasoltaan epätyydyttävissä, osittain ala-arvoisissakin, palveluasumisyksiköissä, jotka eivät turvaa minkäänlaista yksityisyyttä. Mitään terveydenhoidollista perustetta tämänkaltaiselle epäitsenäiselle asumiselle ei ole. Tämän kaltainen tosiasiallinen asunnottomuus ei välttämättä näy tilastoissa. 4

7 2 Ehdotus pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2015 mennessä ja toimenpiteistä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi vuosina Toimeksiannon mukaisesti työryhmä on laatinut ehdotuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille Työryhmän työn lähtökohtana on ollut nk. viisaiden ryhmän raportti Nimi ovessa ja siinä tehdyt ehdotukset, joiden mukaan tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Työryhmän ehdotuksissa on eritelty tarvittavat toimenpiteet ja niiden kustannusvaikutukset hallitusohjelmakaudelle sekä vuoteen 2015 asti. Työryhmä esittää, että osana hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa käynnistetään erillinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille Työryhmä pitää tärkeänä, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma sovitetaan yhteen niiden asuntopoliittisten toimenpiteiden kanssa, joilla varmistetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta. Työryhmän esitys pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman sisällöksi on seuraava: 2.1 Tavoite Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää noin asunnon, tukiasunnon ja hoitopaikan osoittamista pitkäaikaisasunnottomille pääkaupunkiseudulla, josta Helsingissä 1 500, Espoossa 250 ja Vantaalla 250 sekä 500 asunnon/hoitopaikan osoittamista niissä kaupungeissa, joissa asunnottomuus on tilastojen mukaan pääkaupunkiseudun jälkeen suurinta (Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä). Ohjelman määrällinen ja laadullinen tavoite perustuu nk. viisaiden ryhmän raportissa esitettyihin tavoitteisiin. Valtion asuntorahaston kokoamien kuntien asuntomarkkinaselvitysten mukaan yli 80 % asunnottomista on kasvukeskuskaupungeissa. Ongelma keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa on yli puolet maan asunnottomista. Yksistään Helsingissä yksinäisiä asunnottomia on arviolta 3 000, mikä on 41 % koko maan asunnottomista. 5

8 Viisaiden raportissa on arvioitu, että 1/3 asunnottomista on pitkäaikaisasunnottomia. Pitkäaikaisasunnottomilla tarkoitetaan tässä sitä asunnottomien ryhmää, jonka asunnottomuus on pitkittynyt ja kroonistunut tai uhkaa kroonistua siksi, että tavanomaiset asumisratkaisut eivät tämän ryhmän kohdalla toimi eikä yksilöllisiä tarpeita vastaavia ratkaisuja ole riittävästi tarjolla. Pitkäaikaisasunnottomuus ei siis määrity jonkin sovitun asunnottomuuden keston mukaisesti. Asunnottomuuden pitkittymisen riski kasvaa merkittävästi, jos asunnottomuuteen liittyy yksi tai useampia seuraavista tekijöistä: hallitsematon päihteiden käyttö, huumeiden aktiivikäyttö, mielenterveysongelmat, neurologiset vammat, taipumus väkivaltaisuuteen, rikollisuus, vankilasta vapautuminen, velkaantuminen. Vuonna 2005 pääkaupunkiseudulla arvioitiin, että 43 % asunnottomista eli henkilöä on vaikeasti asutettavia asunnottomia. Vaikeasti asutettavat asunnottomat ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisasunnottomia, sillä heidän asunnottomuutensa on lähes poikkeuksetta kestänyt useita vuosia. Pitkäaikaisasunnottomien asumisen järjestäminen edellyttää entistä kohdennetumpia, yksilökohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, huomattavassa määrin nykyistä intensiivisempää tukea, kuntoutusta ja myös valvontaa. Asumisen ohella useissa tapauksissa tarvitaan pitkäkestoista tukea arjen kokonaisvaltaiseen uudelleenrakentumiseen. Viisaiden ryhmän raportissa on arvioitu, että pitkäaikaisasunnottomille tarvittavista asumisratkaisuista pääkaupunkiseudulla olisi vuokrasuhteeseen (myös välivuokrausasunnot) perustuvia tukiasuntoja ja 200 sosiaalihuoltolain mukaiseen palveluasumiseen rinnasteisia hoidollisia asumisyksiköitä, joissa on ympärivuorokautinen tuki/valvontahenkilöstö. Muiden kasvukeskusten osalta tarpeeksi on arvioitu 500 asuntoa. Näiden osalta ei tarkempaa arviota vuokrasuhteeseen perustuvista ja hoidollisista asumisratkaisuista ole tehty. Kaupunkikohtainen arvio eri asumisratkaisujen tarpeesta tehdään kuntakohtaisten toimeenpanosuunnitelmien yhteydessä. Tarvearvion tarkentamisen yhteydessä arvioidaan kuntakohtaisesti tarkemmin pitkäaikaisasunnottomien ryhmäkohtainen asumisratkaisujen tarve. Tässä yhteydessä selvitetään myös olemassa olevan asuntokannan ja päihdehuollon asumisyksiköiden hyödyntäminen pitkäaikaisasunnottomien asumisen järjestämisessä. Ohjelman toteutuminen perustuu pääosin vuokrasuhteeseen perustuviin asumisratkaisuihin. Tavoite on haastava ja edellyttää kaupungeilta merkittävää panostusta yksilöllisen ja riittävän intensiivisen tuen järjestämiseen. Viisaiden raportissa on esitetty muun muassa liikkuvan, moniammatillisen kotihoitotiimin hyödyntämistä tuetuissa asumisratkaisuissa. Useissa hankkeissa on kehitetty toimivia tukimalleja (hyvänä esimerkkinä Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämä moniongelmaisten asunnottomien tuki), joita ohjelman toteutuksessa voidaan hyödyntää. 6

9 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma on ensisijaisesti kohdennettu 10 suurimpaan kasvukeskuskaupunkiin, joissa myös on suurin osa asunnottomista. Muissa kaupungeissa ja kunnissa pitkäaikaisasunnottomien määrä on pienempi ja heidän osaltaan tarvittavat asumisratkaisut pääosin löytyvät nykyisiä asumisratkaisuja ja tukipalveluja uudelleen kohdentamalla. 2.2 Investointien rahoitus Valtion osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen osoittamalla ohjelman piiriin kuuluville rakentamishankkeille avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ja hyväksyy hankkeiden lainat korkotukilainoiksi. Hankkeiden investointivaiheen avustustarpeen (50 %:a) arvioidaan olevan 20 miljoonaan euroa vuodessa. Korkotukilainan tarve on samansuuruinen kuin avustustarve. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman ( ; 8 vuotta) mukaisten rakentamisinvestointien kokonaiskustannukset ovat arviolta 335 miljoonaa euroa, josta arvonlisäveropalautuksia on noin 15 miljoonaa euroa, avustusta 160 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 160 miljoonaa euroa (liite 1). Hallituksen ohjelmakaudelle ( ; 4 vuotta) kohdistuu arviolta puolet kokonaiskustannuksista eli 165 miljoonaa euroa. Tätä vastaava avustustarve on 80 miljoonaa euroa. Lähtökohtana investointiavustuksen tarpeen arvioinnille on ollut, että lakiin erityisryhmien asuntoolojen parantamisesta tehdään muutokset, jotka mahdollistavat 50 %:n investointiavustuksen pitkäaikaisasunnottomien asumisratkaisuihin hallitusohjelmassa esitetyn mukaisesti. Tarvittavat muutokset tulee tehdä välittömästi. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma on valtion, kuntien ja järjestöjen yhteinen kumppanuushanke. Ohjelman tavoitteiden ja aikataulun vuoksi valtion rahoitus ohjelmaan sisältyville hankkeille on ratkaisevan tärkeä. Valtion keskeisiä rahoitusinstrumentteja ovat erityisryhmien investointiavustus ja korkotuki. Tähän rahoitukseen kohdistuu myös muita odotuksia. Yli puolet investointiavustuksista on kohdentunut muistihäiriöisten tai huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettujen asuntojen rakennushankkeisiin. Vuoden milj. euron myöntämisvaltuus loppui kesken ja osa hankkeista siirtyi vuodelle Investointiavustuksen myöntämisvaltuutta on korotettu 85 milj. euroon vuodelle 2008 ja hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaan sama taso on tarkoitus turvata vuosina Poistamisohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että lakimuutoksella jo vuoden 2008 aikana mahdollistetaan 50 %:n investointiavustuksen osoittaminen pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetuille kohteille hallitusohjelman mukaisesti. Investointiavustuksen rahoitusehtoja tulee myös tarkistaa siten, että niissä huomioidaan pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen kohteiden normaalia suuremmat rakentamiskustannukset ja näin varmistetaan tuleville asukkaille kohtuullinen vuokrataso. Kaupunkien tehtävänä on puolestaan huolehtia siitä, että riittävä määrä hankkeita käynnistyy ohjelman tavoitteiden mukaisesti. 7

10 2.3 Asuntoloiden muunto-ohjelma Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain mukaisten asuntoloiden käytöstä asunnottomien pitkäaikaiseen asumiseen luovutaan asteittain ja ne korvataan itsenäisen, tuetun sekä valvotun asumisen mahdollistavilla asumisyksiköillä. Raha-automaattiyhdistys osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman toteutukseen kohdentamalla avustuskelpoisille asuntolatoimintaa ylläpitäville yhdistyksille tai säätiöille investointiavustusta asuntoloiden peruskorjaamiseksi ja niiden muuttamiseksi tuetun asumisen yksiköiksi. Raha-automaattiyhdistys varautuu vuosittaisen määrärahan puitteissa kohdentamaan vuosille asunnottomuuden poisto-ohjelmaan sopiviin hankkeisiin ohjeellisesti avustuksia yhteensä noin 18 milj. euroa. Raha-automaattiyhdistys määrittelee tapauskohtaisesti avustettavien hankkeiden hyväksyttävät enimmäiskustannukset sekä hyväksyy rahoitukselleen sopivat kohteet. Vuosille ohjeellisesti sidottavaa määrärahaa voidaan arvioida vasta ensimmäisen rahoituskauden loppupuolella. Viisaiden ryhmä ehdotti majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain mukaan toimivien asuntoloiden käytöstä luopumista ja niiden peruskorjaamista tuettuun tai hoidolliseen asumiseen. Ehdotus koskee pääosin Helsingissä toimivia asuntoloita. Viisaiden ryhmän mukaan asuntola-asuminen ei mahdollista itsenäistä eikä kuntouttavaa asumista eikä tarjoa riittävää yksityisyyttä. Alun perin tilapäiseksi tarkoitetusta asumismuodosta on monen asunnottoman kohdalla muodostunut pysyvä ratkaisu. Asuntolat pitävät siten osaltaan yllä asunnottomuuden alakulttuuria, joka ei edesauta pitkäaikaisasunnottomien kuntoutumista ja siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Liitteessä 2 on esitetty alustava suunnitelma asuntoloiden muunto-ohjelmasta. Asuntoloiden käytöstä luovutaan asteittain, suunnitelmallisesti ja hallitusti siten, että jokaisen toimintansa lopettavan asuntolan osalta varmistetaan korvaavien asumisratkaisujen löytyminen kaikille asukkaille. Asuntoloita yllä pitävät pääosin asunnottomien parissa työtä tekevät järjestöt. Tämän takia ohjelmassa esitetään, että järjestöille osoitettaisiin asuntoloiden peruskorjauksiin Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustusta. Asuntoloiden muunto-ohjelman toteutus on olennaisilta osin riippuvainen Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksesta. 2.4 Käyttökustannusten rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö osoittaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman mukaisille hankkeille, jotka voivat olla kaupunkien omia tai ostopalveluina toteutettavia hankkeita, kohdennettua valtion rahoitusta 50 % tukihenkilöstön palkkausmenoista ohjelmakauden ajan. Rahoitustarpeeksi 8

11 on alustavasti arvioitu hallitusohjelmakaudella yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitus noin 12,5 miljoonaa euroa ja koko ohjelmakaudella noin 79miljoonaa euroa, josta valtionrahoitus noin 39,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen osuus on vuonna 2008 noin 1 miljoona euroa, vuonna 2011 noin 5 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 8 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksella tuetaan niiden kaupunkien, joissa on eniten pitkäaikaisasunnottomia, aktiivisia ja suunnitelmallisia toimenpiteitä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Valtion rahoituksella toteutuu myös kuntien välinen asunnottomuuden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten tasaus. Keskeinen ongelma useissa toteutuneissa pitkäaikaisasunnottomien asumisratkaisuissa on ollut tarvittavan tuen riittämättömyys. Tukea ei useinkaan ole järjestetty riittävän intensiivisenä ja yksilöllisenä. Lähtökohtana pitkäaikaisasunnottomien asumisratkaisuissa on, että kuntien sosiaali- ja terveystoimi vastaa asumiseen liittyvän tuen järjestämisestä. Tukijärjestelyjen riittävyyden turvaamiseksi ohjelmassa esitetään kohdennettua valtion rahoitusta tukihenkilöstön palkkaukseen. Työryhmä on arvioinut eri rahoitusmalleja ja on päätynyt esittämään tukihenkilöstön palkkauskustannusten jakoa kuntien ja valtion kesken periaatteella. Pitkäaikaisasunnottomuus keskittyy muutamaan kasvukeskuskaupunkiin. Käytännössä nämä kaupungit vastaavat valtakunnallisen ongelman hoidosta toteuttaessaan uusia asumisratkaisuja pitkäaikaisasunnottomille. Esitetty rahoitusmalli toteuttaa samalla asunnottomuuteen liittyvien kustannusten tasausta kohdentaessaan tuen niille kaupungeille, joissa on paljon pitkäaikaisasunnottomia ja jotka toteuttavat aktiivisesti korjaavia toimenpiteitä. Arvio hankkeisiin tarvittavasta henkilöstöstä ja henkilöstökustannuksista on esitetty liitteessä 3. Valtion rahoituksen edellytyksenä on kunnan laatima pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen toimenpideohjelma. Valtion rahoitus on tarkoitettu kohdassa 2.1. luetelluille 10 kaupungille, joissa on eniten asunnottomia. Tuki on tarkoitettu pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman mukaisille uusille hankkeille ohjelmakaudella Valtion rahoituksen mahdollisesta jatkosta ja/tai laajentamisesta muihin kuntiin päätetään tarvittaessa erikseen. Vastaavasti Raha-automaattiyhdistys on tukenut useiden järjestöjen toteuttamaa tukiasumista ja tukiasumisen kehittämishankkeita. Tämän tuen jatkumisella ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisella on edelleen merkittävä osa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää uusia tehostettuja palvelumuotoja, joiden kehittämisessä on ilmeinen tarve myös järjestöjen yhteistyön tehostamiselle ja järjestöjen yhteishankkeille. 2.5 Nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat osoittamaan nykyisiin suunnitelmiin sisältyvien nuorisoasuntojen rakentamiseen tarkoitettujen tonttien lisäksi tarvittaessa kohtuuhintaisia tontteja kirkon ja elinkeinoelämän mahdollisen yhteishankkeen avulla toteutettaville 600 nuorisoasunnolle vuosina 9

12 Tämä edellyttää, että 600 asunnon rakentamiseksi varataan Helsingissä noin yhdeksän tonttia, Espoossa kaksi tonttia ja Vantaalla kaksi tonttia. Vastaavan yhteistyömallin käyttöä esitetään selvitettäväksi myös muissa suuremmissa kaupungeissa. Viisaiden ryhmän ehdotuksiin sisältyi osana asunnottomuuden ennaltaehkäisyä myös ehdotus 600 nuorisoasunnon rakentamisesta pääkaupunkiseudulle vuosina Ehdotuksen mukaan asunnot on tarkoitettu kaikille nuorille. Hankkeiden toteutuksessa oli tarkoitus hakea uusia yhteistyömalleja, joissa voisivat olla mukana mm. järjestöt, kirkko ja elinkeinoelämän yritykset. Hankkeen toteuttamisedellytyksiä selvitetään parhaillaan. Uudisrakennusten ohella selvitetään myös olemassa olevien kiinteistöjen peruskorjausmahdollisuudet. Peruskorjauskohteena on ollut esillä mm. Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa Helsingin Ruskeasuolla oleva entinen vanhainkoti. Hankkeessa on tarkoitus selvittää myös seurakuntien omistamien maa-alueiden mahdollinen käyttö nuorisoasuntojen rakentamiseen. Nuorisoasuntojenkin toteutuksessa hyvin olennainen tekijä on sellaiset rahoitusehdot, jotka mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen. 2.6 Vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat Raha-automaattiyhdistys tukee vuosina toiminnallisin kehittämisavustuksin järjestöjä, jotka kehittävät ja järjestävät tuettua asumista kriminaalihuollon asiakkaille. Lisäksi vuosittaisen määrärahan puitteissa ja huomioiden jo ohjeellisessa avustussuunnitelmassa olevat varat erityisryhmien asuntojen hankintaan voidaan siitä kokonaisuudesta kohdentaa 2,5 miljoonaa euroa vuosina erityisesti tukiasuntojen hankintaan vapautuville vangeille. Raha-automaattiyhdistys sisällyttää ohjelmatavoitteisiinsa vapautuvien vankien ja kriminaalihuollon asiakkaiden Asumisen tuki -ohjelman, jolla vähennetään moniongelmaisten vailla vakinaista asuntoa olevien vapautuvien vankien ja kriminaalihuollon asiakkaiden asunnottomuutta sekä lisätään tarpeenmukaisten asumisen tukipalvelujen määrää. Ohjelma kohdistuu pääosin pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin suurimpiin asutuskeskuksiin, missä tarve on suurin. Ohjelma kohdistetaan niille jo alalla toimiville järjestöille, jotka toimivat yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja rikosseuraamusalan kanssa. (Asumisen tuki -ohjelma kohdistuu jo rangaistuksen aikana vankilassa tai kriminaalihuollossa kuntoutusohjelmiin osallistuville. Vailla kuntoutustavoitteita olevien vapautuvien ja kriminaalihuollon asiakkaiden asumista ja tukipalveluja kehitetään osana työryhmän muita ehdotuksia). RAY:n investointiavustuksella (70 %) voidaan hankkia n. 70 tukiasuntoa ja toiminnallisilla avustuksilla tukea asumisen ohjaamista. Asumisen ohjaus kohdentuu uusien tukiasuntojen lisäksi jo olemassa oleviin tukiasuntoihin. Tukityöskentely tuettavien kanssa aloitetaan jo rangaistusaikana ja siihen liittyy seuraamusjärjestelmässä toteutettavan asumisvalmennustoiminnan tukeminen. 10

13 Vankeinhoitolaitos osoittaa vankilan ulkopuolisiin laitoksiin tai koevapauteen sijoitettaville vuosittaisen määrärahan asumisvalmennukseen/vaiheittaisen vapauttamisen asumisjärjestelyihin ja niihin liittyvän kuntoutuksen järjestämiseen. Vuonna 2009 määrärahatarve on ja se kasvaa niin, että koko ohjelmakauden lopussa vuosittainen määrärahatarve on Vaiheittaisen vapauttamisen kehittäminen asumisvaikeuksissa oleville osana rangaistuksen aikaisia sijoituksia tai koevapauteen sijoittamista on toiminnaltaan vielä kovin kehittymätöntä. Toiminnalla voidaan lisätä asunnottomien vankien suoraa sijoittumista asumispalveluihin tai tukiasuntoihin heti vapautumishetkellä. Näin sillä on merkittävä vaikutus myös uusintarikollisuuden ehkäisyssä asunnottomien kohderyhmässä. Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos järjestävät 10 suurimmalle kaupungille ja niissä toimiville asumispalveluja tuottaville järjestöille kehittämisprojektin, jossa asunnottomien vankien rangaistusajan suunnitelmaan ja vapautumissuunnitelmaan sekä vastaaviin kriminaalihuoltolaitoksen ja sosiaalihuollon asiakassuunnitelmiin liittyen suunnitellaan ja sovitaan paikalliset käytännöt asumisen tukipolusta vapauteen, asumisvalmennustoiminta sekä niihin liittyvät käytännön järjestelyt. Kehittämisprojektissa mukana oleviin kaupunkeihin perustetaan vankilasta vapautuviin erikoistunut sosiaalityöntekijän toimi Helsingin mallin mukaisesti. Enemmistö vailla vakinaista asuntoa olevista vangeista ja kriminaalihuollon asiakkaista sijoittuvat 10 suurimpaan kaupunkiin. Kehittämisprojektin ja siihen varattavien voimavarojen rajaaminen näihin kuntiin on panos-tulosarvoltaan merkittävä. Aluevankilat ja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot laativat em. kuntien ja alueella toimivien asumisen tukipalvelutuottajien kanssa kumppanuussopimukset tuetun vapauttamisjatkumon mahdollistamiseksi. Tällaista mallia kehitetään parhaillaan Länsi- Suomen aluevankilan, Tampereen kaupungin, Silta-Valmennusyhdistys ry:n sekä KRIS-Tampere ry:n kesken. Etelä-Suomen aluevankila ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Rikosseuraamusviraston rahoituksella yksi sosiaaliviraston sosiaalityöntekijä on sijoitettu työskentelemään Helsingin vankilaan ja toinen sosiaalityöntekijä avovankilaan (Suomenlinna). Keskeinen osa sosiaalityöntekijöiden työstä kohdistuu vailla vakinaista asuntoa olevien vankien asioiden järjestämiseen. Jokainen aluevankila järjestää vuoteen 2011 mennessä asunnottomille vangeille tarkoitetun asumisvalmennusohjelman sekä järjestää sitä varten tarkoituksenmukaiset tilat, jossa itsenäisen asumisen taitoja voidaan harjoitella vankilassa olon aikana. 11

14 Etelä-Suomen aluevankila yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa perustaa vapauttamisyksikön johonkin kaupungin asunnottomille tarkoitetuista tukikodeista. Aluevankila vuokraa toimitilan ja järjestää siinä tarvittavan valvonnan ja vankeinhoidollisen toiminnan ja kaupunki järjestää oman palvelutarjontansa puitteissa integroidut kuntoutus- ja tukipalvelutoiminnot. Ohjelman yhtenä osana kokeillaan rangaistuksenaikaisia sijoituksia ja koevapautta tuetussa asumisessa intervallimuodossa ts. vankilan ja tuetun asumisen vuorottelevina jaksoina yhteistyössä asumispalvelujen tuottavien järjestöjen kanssa. Kriminaalihuoltolaitos osoittaa vuosittaisen määrärahan erityisen vaikeassa asemassa olevien asunnottomien pitkäaikaisvankien asumisen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseen näiden ehdonalaisen valvonnan ajaksi. Vuonna 2009 määrärahatarve on ja koko ohjelmakauden lopussa vuosittainen määrärahatarve on Vapautuvista erityisen vaikeassa asemassa on esimerkiksi pieni ryhmä törkeistä väkivaltarikoksista tuomituista pitkäaikaisvangeista, joiden asumisen järjestäminen usein edellyttää erityistoimia. On erittäin tärkeää, että heidän vapautumistilanteensa ja valvonta-aikansa on hyvin tuettua, minkä takia erityistoimet valtion taholta ovat aiheellisia. Näiden henkilöiden osalta ehdonalaisen vapauden valvonta kestää usein kolmekin vuotta varsinaisesta vapautumisajankohdasta. Vankeinhoitolaitos terävöittää rangaistusajan suunnitelman seurantaa siten, että pitkäaikaisvankien vapautumisenaikainen asuntotilanne otetaan työstettäväksi viimeistään puoli vuotta ennen vapautumista ja lyhyempää tuomiota suorittavilla heti rangaistuksen alkamisen jälkeen. Seurannasta vastaava virkamies myös selvittää, onko vangin käsitys mahdollisista esteistä kunnan tai muun palveluntuottajan vuokra-asunnon saamiseen todellinen. Sosiaali- ja terveysministeriö lisää toimeentulotukilain soveltajille tarkoitettuun oppaaseen näkökohdan, että jos asiakkaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tarpeen, toimeentulotukea asumiskustannuksiin maksetaan koko kuukaudelta, vaikka asuminen alkaisi kesken kuukauden. Näin estettäisiin mahdollinen lyhytaikainen asunnottomuus esimerkiksi vankilasta vapautuvien kohdalla. Kyseeseen tulisivat perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Osa kesken kuukautta vapautuvista joutuu odottamaan tilapäisratkaisujen turvin tai asunnottomana luvattuun vuokra-asuntoon pääsemistä, koska toimeentulotuki vuokraa varten myönnetään yleensä vasta seuraavan kuukauden alusta. Ymmärrettävästi vuokranantajat edellyttävät koko kuukauden vuokran varatusta asunnosta vaikka itse muutto tapahtuu kesken kuukauden. 12

15 Sähköisen valvonnan työryhmä (2007) esitti mm., että vailla vakinaista asuntoa olevien, toimeentulotukeen oikeutettujen vankien asumisjärjestelyjen turvaamiseksi tulisi tarvittaessa myöntää ennaltaehkäisevänä toimeentulotukena koko kuukauden vuokra vangin vapautuessa kesken kuukauden. Oikeusministeriö selvittää asumissitoumus-seuraamusvaihtoehtoa niille, joita ei esim. asunnottomuuden tai psykososiaalisen epävakauden vuoksi voida tuomita yhdyskuntaseuraamukseen. Asumissitoumus voisi koskea myös toistuvasti lyhyitä tuomioita saavia, jotka elämänhallintansa vajavuuksien vuoksi ovat jatkuvassa kierteessä vankilan-asuntolan-putkan-sairaalan-hoitopaikan-kadun välillä. Moni rikoksesta tuomittava, asunnottomuudesta tai psykososiaalisesta epävakaudesta kärsivä, tulee ongelmiensa vuoksi yhdyskuntaseuraamuksen sijasta tuomituksi vapausrangaistukseen ja usein vielä toistuvasti. Vankilaolosuhteet kuitenkin pikemminkin laitostavat ja raunioittavat henkilön asumisvalmiuksia kuin edistävät niitä, etenkin kun lyhyttuomioisille ei käytännössä kyetä järjestämään asumiseen kuntouttavia toimintoja vankilassa. Tuomioistuimen päätöksen mukaisen sijoitussopimuksen ajan kustannuksista vastaisi Kriminaalihuoltolaitos. Järjestelyn tavoitteena on, että tuomioperusteisen sijoitussopimuksen päätyttyä asumissitoumus jatkuisi henkilön ja hänen kotikuntansa ja palvelujen tuottajan välisen sopimuksen mukaisesti, jolloin kustannuksista normaalisuusperiaatteen mukaisesti vastaisi kunta. Vankeinhoito järjestää työtoimintamahdollisuuden erityisesti niille asunnottomille vangeille, joilla on vuokra- tai muuta velkaa kunnallisille vuokra-asuntoyhtiöille. Saamistaan palkkatuloista vanki maksaa sopimuksen mukaisesti pois velkansa ja on näin oikeutettu, muiden ehtojen täyttyessä, saamaan kunnalta vuokra-asunnon heti vapauduttuaan. Monen vapautuvan asunnottoman vangin osalta ainoa realistinen paikka saada vuokra-asunto on se (kunnallinen) vuokranantaja, jolle henkilö on saattanut jäädä vuokra- tai muuta velkaa aikaisemmasta vuokrasuhteesta. Uuden vuokrasuhteen solmiminen silloinkin, kun henkilön elämänhallinta on todistettavasti parantunut, on aikaisemman velan johdosta estynyt. Seurauksena on voinut olla asunnottomuus, elämänhallinnan kirpoaminen ja entistä pienempi todennäköisyys kyvystä hoitaa velka. Mahdollisuus suorittaa velka rangaistusaikana järjestettävällä työllä tai osallistumalla tavoitteellisen toimintaan niiden osalta, jotka eivät työhön kykene, avaisi nykyistä suuremmat onnistumisen mahdollisuudet vähentää vaikeimmassa asemassa olevien asunnottomien vankien määrää. 13

16 2.7 Asumisneuvonnan ohjaus ja kehittäminen Asunnottomuuden ennalta ehkäisyyn ja asumisedellytysten vahvistamiseen liittyvä asumisneuvonnan valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen sisällytetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtäviin vuoden 2008 aikana. Työtä varten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) perustaa valtakunnallisen foorumin, jonka tulee monipuolisesti edustaa asumisneuvonnan osaamista ja keskeisiä toimijoita (mm. isännöinti, sosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, kuluttajaneuvonta). Työn edellyttämät voimavarat turvataan ARAn toimintamäärärahoissa. Asunnottomuuden hoitamiseen liittyvään kuntien asumisneuvojatoimintaan myönnetään vuosina valtionrahoitusta käynnistyvän lähiöohjelman kautta edellyttäen, että kunnassa on käytössä sosiaalitoimen ja asuntotoimen (kunnan asuntotoimi, kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt, kunnassa toimivat keskeiset yleishyödylliset vuokranantajat) kirjallisesti yhteisesti sopimat menettelytavat häätöjen ehkäisemiseksi ja yhteistyöstä häätötilanteissa. Viisaiden ryhmä esitti, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaisi asumisneuvojatoiminnan valtakunnallisesta kehittämisestä. Ryhmän mielestä asumisneuvojatoimintaan tulisi voida myöntää kohdennettua valtionosuutta (50 %) edellyttäen, että kunnassa on käytössä sosiaalitoimen ja asuntotoimen (kunnan asuntotoimi, kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt, kunnassa toimivat keskeiset yleishyödylliset vuokranantajat) kirjallisesti yhteisesti sopimat menettelytavat häätöjen ehkäisemiseksi ja yhteistyöstä häätötilanteissa. Asumisneuvontaa ja sosiaalista isännöintiä on toteutettu useissa kaupungeissa paikallisten tarpeiden mukaisesti. Asumisneuvoja voi työskennellä kiinteistöyhtiössä tai sosiaalitoimessa ja myös toiminnan rahoituksessa on erilaisia malleja. Kokemukset toiminnan ennaltaehkäisevästä ja kustannuksia säästävästä merkityksestä ovat eri paikkakunnilla varsin yhdensuuntaisia. Hankkeet ovat tuoneet uutta tietoa kansalaisten/asukkaiden arjesta ja asumisoloista ja myös uutta tietoa palvelutarpeista ja -aukoista, erityisesti ihmisistä, jotka ovat väliinputoajia esim. taloudellisesti tai palvelukysyntänsä suhteen. Toiminta on osoittautunut siinä määrin sosiaalitoimen kannalta ennaltaehkäiseväksi, että sen tukeminen valtakunnallisesti on perusteltua. Valtakunnallinen kehittäminen ja koordinaatio soveltuvat luontevasti ARAn työnkuvaan. Valtakunnallista tukea ja ohjausta tarvitaan sen vuoksi, että hankkeiden ja projektien hyvät tulokset pystytään vakinaistamaan ja löytämään ratkaisuja toiminnan pysyväksi rahoittamiseksi. Hankkeiden raportointiin, dokumentointiin ja arviointiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. 14

17 Asumisneuvonnan järjestämiselle ei ole olemassa yhtä valtakunnallista mallia, vaan toiminnan järjestämisen tulee perustua paikallisesti toimiviin ratkaisuihin. Tavoitteena ei ole uuden ammattikunnan luominen, vaan ennen kaikkea uudenlaisen työnkuvan ja toimintamallin kehittäminen. Asumisneuvonta voi siten olla myös luonteva osa palveluohjaajan tai muun asumispalvelujen työntekijän työnkuvaa. Asumisneuvontatyön yhteistyötä ja koordinaatiota kunnallisten kuluttajaviranomaisten kanssa on tarpeen kehittää. Kuluttajariitalautakunnan toimivalta on ( ) laajentunut kattamaan eräin rajoituksin myös asuinhuoneiston vuokrausta koskevat asiat. Asuinhuoneiston vuokrausta koskevan erimielisyyden voi saattaa vireille paitsi kuluttajan asemassa oleva henkilö myös sellainen vuokranantaja, joka on yksityishenkilö. Vuokrasopimuksia koskevia riitatapauksia voidaan käsitellä myös silloin, kun kyseessä on kahden yksityishenkilön välinen asia. Kunnat voivat saada em. kuluttajaneuvonnan järjestämiseen valtionosuutta. 2.8 Konseptikilpailu Ympäristöministeriö, ARA ja Stakes sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit järjestävät vuonna 2008 valtakunnallisen konseptikilpailun pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen uudentyyppisten asumisyksiköiden ja niiden palveluiden aikaansaamiseksi. Kilpailussa haetaan erilaisia asumisen ja tukipalvelut yhdistäviä, kustannustehokkaita ehdotuksia, joista parhaimmat on tarkoitus toteuttaa. Kaupungit varaavat kilpailua varten tarvittavat tontit ja/tai kiinteistöt. Osapuolet valitsevat monipuolista asiantuntemusta edustavan kilpailulautakunnan. Kilpailun kustannukset ovat euroa. Kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta aikataulussa on ympäristöministeriöllä. Viisaiden ryhmä ehdotti, että järjestetään valtakunnallinen konsepti- ja ideakilpailu, jossa haetaan uusia ratkaisuja pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asumisyksiköiden ja niiden palvelujen järjestämisestä. Ratkaisuissa tulisi olla huomioitu sekä toiminnallisuus että palvelut. Tarvetta on uudentyyppisille asumisyksiköille, fyysisille tilaratkaisuille sekä uusille ympäristöratkaisuille. Ehdotuksen taustalla ovat erityisryhmien asumiseen liittyvät määrälliset ja laadulliset tarpeet. Viime aikoina valmistuneiden useiden selvityksen perusteella voidaan arvioida, että eniten yhteiskunnan tukea asumiseensa ja palvelujen järjestämiseen tarvitsevat väestöryhmät ovat nyt ja lähitulevaisuudessa huonokuntoiset vanhukset (erityisesti dementiaa sairastavat), kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä pitkäaikaisasunnottomat. On myös tiedossa, että näille ihmisille tarkoitettujen asumisyksiköiden investointi- ja käyttökustannukset ovat keskimääräistä kalliimpia johtuen siitä, että asumisen ja hoidon järjestäminen edellyttää paljon erityisratkaisuja. 15

18 Pitkäaikaisasunnottomien uudentyyppisiä asumisyksiköitä koskevan kilpailun tavoitteena on etsiä asumisen, palvelujen ja ympäristön kokonaisratkaisuun perustuvia konsepteja, joissa asuminen, hoito ja kuntoutus integroituvat nykyistä paremmin ja tilojen suunnittelu, joustavuus ja käyttö on nykyistä tehokkaampaa. Tavoitteena on aikaansaada asumispalveluyksiköitä, joissa mahdollisimman yleispäteviin tilaratkaisuihin voidaan sisällyttää vaativiakin erityissovelluksia. Kilpailukohteiksi on tarkoitus valita 2 3 rinnakkain kilpailtavaa tonttia tai kiinteistöä (uudisrakentaminen ja/tai perusparannus), joiden konseptit ovat erilaisia. Yhdessä kohteessa tavoitteena voi olla uudentyyppisen tila- ja palveluyksikön integrointi osaksi laajempaa uudis- ja täydennysrakentamisaluetta. Toisessa kilpailukohteessa tutkitaan asumisyksikön sijoittamista olemassa olevalle sairaalaalueelle, jolloin voidaan saavuttaa mittakaavaetua hoitokapasiteetin järjestämisessä. 2.9 Ohjelman toteutus Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman toteutus perustuu kuntakohtaisesti laadittaviin toimeenpanosuunnitelmiin. Kaikissa suurimmissa asunnottomuuskaupungeissa laaditaan täsmennetty suunnitelma, jossa yksilöidään ja aikataulutetaan käynnistettävät hankkeet ja muut toimenpiteet. Kaupungit laativat toimeenpanosuunnitelmansa mennessä minkä jälkeen valtion ja kaupunkien kesken laaditaan sopimukset, joissa on määritelty valtion osallistuminen toimenpiteiden rahoitukseen. Sopimukset laaditaan mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman koordinaatiosta vastaa ympäristöministeriö. Ohjelman toteutusta varten ympäristöministeriö perustaa ARA:n johdolla toimivan valtakunnallisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on arvioida ohjelman toteutumista ja tarvittaessa tehdä esityksiä ohjelman täsmentämisestä. Väliarviointi toimenpiteiden toteutumisesta, mahdollisesti tarvittavista uusista toimenpiteistä sekä loppuohjelmakauden rahoitustarpeesta tehdään vuonna Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman toteutus edellyttää suunnitelmien kaupunkikohtaista täsmentämistä. Muun muassa pääkaupunkiseudun kaupungeissa on jo käynnistynyt nk. viisaiden ryhmän ehdotusten pohjalta oma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden ja hankkeiden valmistelu. Ohjelmatyöryhmä on kartoittanut kaupunkien valmisteilla olevia hankkeita ja pitkäaikaisasunnottomien käyttöön soveltuvia tontteja (liite 4). Kaupunkien tilanne poikkeaa monessa suhteessa toisistaan ja siksi työryhmä on päätynyt esittämään kaupunkikohtaisten toimeenpanosuunnitelmien laatimista ja niiden pohjalta tehtäviä kaupunkien ja valtion välisiä sopimuksia. Näissä sopimuksissa voidaan huomioida kaupunkikohtaiset erityistarpeet. Pääkaupunkiseudun kaupunkien suunnitelmat on kuitenkin tarpeen sovittaa yhteen mahdollisten yhteisten hankkeiden (viisaiden ehdotukset: asunnottomien palvelujen kehittämisyksikkö ja etsivä työ) takia. 16

19 Kaupunkien toimeenpanosuunnitelmiin sisältyvät seuraavat osiot: - asunnottomuuden ennaltaehkäisy: asumisneuvonnan järjestäminen ja häätöjen estäminen sekä häätötilanteisiin liittyvät sovitut yhteistyökäytännöt, nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen - pitkäaikaisasunnottomien asumisratkaisujen tarve - aikataulutettu suunnitelma toteutettavista hankkeista ja varattavista tonteista mukaan lukien selvitys terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kiinteistöjen käyttömahdollisuuksista - kuvaus pitkäaikaisasunnottomien asumiseen liittyvän tuen järjestämisestä - selvitys vapautuvien vankien asunnottomuuden ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja yhteistyökäytännöistä Ehdotusten valtiontaloudelliset vaikutukset Vähentämisohjelman mukaisista ehdotuksista aiheutuu valtiolle seuraavat menolisäykset: - kohdennettu valtion rahoitus henkilöstömenoihin ohjelmakaudella on yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella valtion rahoitus on 39,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen jatkamisesta tai laajentamisesta päätetään erikseen. - vapautuvien vankien asumisvalmennukseen ja erityisen vaikeassa asemassa olevien asunnottomien pitkäaikaisvankien asumisen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseen ehdonalaisen valvonnan ajaksi vankeinhoitolaitoksen ja kriminaalihuoltolaitoksen määrärahoja vuosina yhteensä 1 miljoona euroa ja koko ohjelmakaudella yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. - ARAn erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitetun investointiavustuksen myöntämisvaltuutta sitoutuu ohjelman mukaisiin hankkeisiin vuosina yhteensä 80 miljoonaa euroa ja korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta 80 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella investointiavustuksen myöntämisvaltuutta sitoutuu 160 miljoonaa euroa ja korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta 160 miljoonaa euroa. Vähentämisohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksen voidaan arvioida vähentävän sekä poliisin että vankeinhoidon menoja. Ohjelman arvioidaan vähentävän myös asumistuen tarvetta, koska avustus pienentää asunnolle kohdistuvaa rahoitusosuutta ja siten vuokraa. Kuntatalouden osalta toimenpiteiden vaikutus näkyy sekä sosiaali- että terveyspalvelujen käytössä. Yhteiskuntataloudellisten vaikutusten tarkempi arviointi edellyttää seurantatutkimusta. 17

20 3 Työryhmän keskeiset ehdotukset Työryhmä esittää, että osana hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa toteutetaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosina Työryhmän keskeiset ehdotukset vähentämisohjelman sisällöksi ovat seuraavat: 3.1 Tavoite Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää noin asunnon, tukiasunnon ja hoitopaikan osoittamista pitkäaikaisasunnottomille pääkaupunkiseudulla, josta Helsingissä 1 500, Espoossa 250 ja Vantaalla 250 sekä 500 asunnon/hoitopaikan osoittamista niissä kaupungeissa, joissa asunnottomuus on tilastojen mukaan pääkaupunkiseudun jälkeen suurinta (Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä). 3.2 Investointien rahoitus Valtion osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen osoittamalla ohjelman piiriin kuuluville rakentamishankkeille avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ja hyväksyy hankkeiden lainat korkotukilainoiksi. Hankkeiden investointivaiheen avustustarpeen (50 %:a) arvioidaan olevan 20 miljoonaan euroa vuodessa. Korkotukilainan tarve on samansuuruinen kuin avustustarve. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman ( ; 8 vuotta) mukaisten rakentamisinvestointien kokonaiskustannukset ovat arviolta 335 miljoonaa euroa, josta arvonlisäveropalautuksia on noin 15 miljoonaa euroa, avustusta 160 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 160 miljoonaa euroa (liite 1). Hallituksen ohjelmakaudelle ( ; 4 vuotta) kohdistuu arviolta puolet kokonaiskustannuksista eli 165 miljoonaa euroa. Tätä vastaava avustustarve on 80 miljoonaa euroa. Lähtökohtana investointiavustuksen tarpeen arvioinnille on ollut, että lakiin erityisryhmien asuntoolojen parantamisesta tehdään muutokset, jotka mahdollistavat 50 %:n investointiavustuksen pitkäaikaisasunnottomien asumisratkaisuihin hallitusohjelmassa esitetyn mukaisesti. Tarvittavat muutokset tulee tehdä välittömästi. 18

21 3.3 Asuntoloiden muunto-ohjelma Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain mukaisten asuntoloiden käytöstä asunnottomien pitkäaikaiseen asumiseen luovutaan asteittain ja ne korvataan itsenäisen, tuetun sekä valvotun asumisen mahdollistavilla asumisyksiköillä. Raha-automaattiyhdistys osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman toteutukseen kohdentamalla avustuskelpoisille asuntolatoimintaa ylläpitäville yhdistyksille tai säätiöille investointiavustusta asuntoloiden peruskorjaamiseksi ja niiden muuttamiseksi tuetun asumisen yksiköiksi. Raha-automaattiyhdistys varautuu vuosittaisen määrärahan puitteissa kohdentamaan vuosille asunnottomuuden poisto-ohjelmaan sopiviin hankkeisiin ohjeellisesti avustuksia yhteensä noin 18 milj. euroa. Raha-automaattiyhdistys määrittelee tapauskohtaisesti avustettavien hankkeiden hyväksyttävät enimmäiskustannukset sekä hyväksyy rahoitukselleen sopivat kohteet. Vuosille ohjeellisesti sidottavaa määrärahaa voidaan arvioida vasta ensimmäisen rahoituskauden loppupuolella. 3.4 Käyttökustannusten rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö osoittaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman mukaisille hankkeille, jotka voivat olla kaupunkien omia tai ostopalveluina toteutettavia hankkeita, kohdennettua valtion rahoitusta 50 % tukihenkilöstön palkkausmenoista ohjelmakauden ajan. Rahoitustarpeeksi on alustavasti arvioitu hallitusohjelmakaudella yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitus noin 12,5 miljoonaa euroa ja koko ohjelmakaudella noin 79 miljoonaa euroa, josta valtionrahoitus noin 39,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen osuus on vuonna 2008 noin 1 miljoona euroa, vuonna 2011 noin 5 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 8 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksella tuetaan niiden kaupunkien, joissa on eniten pitkäaikaisasunnottomia, aktiivisia ja suunnitelmallisia toimenpiteitä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Valtion rahoituksella toteutuu myös kuntien välinen asunnottomuuden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten tasaus. 3.5 Nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat osoittamaan nykyisiin suunnitelmiin sisältyvien nuorisoasuntojen rakentamiseen tarkoitettujen tonttien lisäksi tarvittaessa kohtuuhintaisia tontteja kirkon ja elinkeinoelämän mahdollisen yhteishankkeen avulla toteutettaville 600 nuorisoasunnolle vuosina Tämä edellyttää, että 600 asunnon rakentamiseksi varataan Helsingissä noin yhdeksän tonttia, Espoossa kaksi tonttia ja Vantaalla kaksi tonttia. Vastaavan yhteistyömallin käyttöä esitetään selvitettäväksi myös muissa suuremmissa kaupungeissa. 19

22 3.6 Vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat Raha-automaattiyhdistys tukee vuosina toiminnallisin kehittämisavustuksin järjestöjä, jotka kehittävät ja järjestävät tuettua asumista kriminaalihuollon asiakkaille. Lisäksi vuosittaisen määrärahan puitteissa ja huomioiden jo ohjeellisessa avustussuunnitelmassa olevat varat erityisryhmien asuntojen hankintaan voidaan siitä kokonaisuudesta kohdentaa vuosina ,5 milj. euroa erityisesti tukiasuntojen hankintaan vapautuville vangeille. Vankeinhoitolaitos osoittaa vankilan ulkopuolisiin laitoksiin tai koevapauteen sijoitettaville vuosittaisen määrärahan asumisvalmennukseen/vaiheittaisen vapauttamisen asumisjärjestelyihin ja niihin liittyvän kuntoutuksen järjestämiseen. Vuonna 2009 määrärahatarve on ja se kasvaa niin, että koko ohjelmakauden lopussa vuosittainen määrärahatarve on Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos järjestävät 10 suurimmalle kaupungille ja niissä toimiville asumispalveluja tuottaville järjestöille kehittämisprojektin, jossa asunnottomien vankien rangaistusajan suunnitelmaan ja vapautumissuunnitelmaan sekä vastaaviin kriminaalihuoltolaitoksen ja sosiaalihuollon asiakassuunnitelmiin liittyen suunnitellaan ja sovitaan paikalliset käytännöt asumisen tukipolusta vapauteen, asumisvalmennustoiminta sekä niihin liittyvät käytännön järjestelyt. Kehittämisprojektissa mukana oleviin kaupunkeihin perustetaan vankilasta vapautuviin erikoistunut sosiaalityöntekijän toimi Helsingin mallin mukaisesti. Jokainen aluevankila järjestää vuoteen 2011 mennessä asunnottomille vangeille tarkoitetun asumisvalmennusohjelman sekä järjestää sitä varten tarkoituksenmukaiset tilat, jossa itsenäisen asumisen taitoja voidaan harjoitella vankilassa olon aikana. Etelä-Suomen aluevankila yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa perustaa vapauttamisyksikön johonkin kaupungin asunnottomille tarkoitetuista tukikodeista. Aluevankila vuokraa toimitilan ja järjestää siinä tarvittavan valvonnan ja vankeinhoidollisen toiminnan ja kaupunki järjestää oman palvelutarjontansa puitteissa integroidut kuntoutus- ja tukipalvelutoiminnot. Kriminaalihuoltolaitos osoittaa vuosittaisen määrärahan erityisen vaikeassa asemassa olevien asunnottomien pitkäaikaisvankien asumisen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseen näiden ehdonalaisen valvonnan ajaksi. Vuonna 2009 määrärahatarve on ja koko ohjelmakauden lopussa vuosittainen määrärahatarve on Vankeinhoitolaitos terävöittää rangaistusajan suunnitelman seurantaa siten, että pitkäaikaisvankien vapautumisenaikainen asuntotilanne otetaan työstettäväksi viimeistään puoli vuotta ennen vapautumista ja lyhyempää tuomiota suorittavilla heti rangaistuksen alkamisen jälkeen. Seurannasta vastaava virkamies myös selvittää, onko vangin käsitys mahdollisista esteistä kunnan tai muun palveluntuottajan vuokra-asunnon saamiseen todellinen. 20

23 Sosiaali- ja terveysministeriö lisää toimeentulotukilain soveltajille tarkoitettuun oppaaseen näkökohdan, että jos asiakkaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tarpeen, toimeentulotukea asumiskustannuksiin maksetaan koko kuukaudelta, vaikka asuminen alkaisi kesken kuukauden. Näin estettäisiin mahdollinen lyhytaikainen asunnottomuus esimerkiksi vankilasta vapautuvien kohdalla. Kyseeseen tulisivat perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Oikeusministeriö selvittää asumissitoumus-seuraamusvaihtoehtoa niille lainrikkojille, joita ei esim. asunnottomuuden tai psykososiaalisen epävakauden vuoksi voida tuomita yhdyskuntaseuraamukseen. Asumissitoumus voisi koskea myös toistuvasti lyhyitä tuomioita saavia, jotka elämänhallintansa vajavuuksien vuoksi ovat jatkuvassa kierteessä vankilan-asuntolan-putkan-sairaalan-hoitopaikan-kadun välillä. Vankeinhoito järjestää työtoimintamahdollisuuden erityisesti niille asunnottomille vangeille, joilla on vuokra- tai muuta velkaa kunnallisille vuokra-asuntoyhtiöille. Saamistaan palkkatuloista vanki maksaa sopimuksen mukaisesti pois velkansa ja on näin oikeutettu, muiden ehtojen täyttyessä, saamaan kunnalta vuokra-asunnon heti vapauduttuaan. 3.7 Asumisneuvonnan ohjaus ja kehittäminen Asunnottomuuden ennalta ehkäisyyn ja asumisedellytysten vahvistamiseen liittyvä asumisneuvonnan valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen sisällytetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtäviin vuoden 2008 aikana. Työtä varten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) perustaa valtakunnallisen foorumin, jonka tulee monipuolisesti edustaa asumisneuvonnan osaamista ja keskeisiä toimijoita (mm. isännöinti, sosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, kuluttajaneuvonta). Työn edellyttämät voimavarat turvataan ARAn toimintamäärärahoissa. Asunnottomuuden hoitamiseen liittyvään kuntien asumisneuvojatoimintaan myönnetään vuosina valtionrahoitusta käynnistyvän lähiöohjelman kautta edellyttäen, että kunnassa on käytössä sosiaalitoimen ja asuntotoimen (kunnan asuntotoimi, kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt, kunnassa toimivat keskeiset yleishyödylliset vuokranantajat) kirjallisesti yhteisesti sopimat menettelytavat häätöjen ehkäisemiseksi ja yhteistyöstä häätötilanteissa. 3.8 Konseptikilpailu Ympäristöministeriö, ARA ja Stakes sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit järjestävät vuonna 2008 valtakunnallisen konseptikilpailun pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen uudentyyppisten asumisyksiköiden ja niiden palveluiden aikaansaamiseksi. Kilpailussa haetaan erilaisia asumisen ja tukipalvelut yhdistäviä, kustannustehokkaita ehdotuksia, joista parhaimmat on tarkoitus toteuttaa. Kaupungit varaavat kilpailua varten tarvittavat tontit ja/tai kiinteistöt. Osapuolet valitsevat monipuolista asiantuntemusta edustavan kilpailulautakunnan. Kilpailun kustannukset ovat euroa. Kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta aikataulussa on ympäristöministeriöllä. 21

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Helsingin kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008 2011

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008 2011 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008 2011 Vuosiraportti 2009 1. Ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Määrällinen tavoite: Ohjelman mukainen määrällinen tavoite on osoittaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosiraportti 2010

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosiraportti 2010 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosiraportti 2010 Sisällys 1 OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 3 1.1 Määrällinen tavoite 3 1.2 ARAn investointiavustukset 4 1.3 Tukihenkilöstön

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

AUNE SOPIMUS

AUNE SOPIMUS AUNE SOPIMUS 23.08.16 Sopimusprosessin eteneminen Teille lähetetty luonnos yhteistä keskustelua varten (ns. Espoon malli) Vantaa testaa seurantamittareita käytännössä Sopimusmalli täydennetään ja viimeistellään

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Seurantaraportti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteutumisesta HEL 2012-007586 T 00 01 06 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä

Lisätiedot

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 28.9.2016 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 30.9.2016, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2017,

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 25.05.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 72 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina 2012 2015 ja pilottikuntatyö 13.5.2013 ja 22.5.2013 Tuula Tiainen Raija Mansikkamäki Esa Nordling Kehittämishankkeen taustaa Mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-verkoston tapaaminen Seinäjoella 7.9.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Juha Kaakinen

Juha Kaakinen Juha Kaakinen 16.5. 2016 1 Suomalaisen asunnottomuuden asiantuntija yli 30 vuotta Perustajayhteisöt asettivat 1985 Y-Säätiön tehtäväksi vuokraasuntojen hankkimisen ja tarjoamisen heille, joille asunnon

Lisätiedot

PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA

PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA Vuosien 2008-2011 väliarviointi Helsingissä 23.3.2011, päivitetty Peter Fredriksson Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Juha Kaakinen Ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

N imi ovessa. Kansallinen tavoite: Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä

N imi ovessa. Kansallinen tavoite: Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä N imi ovessa Kansallinen tavoite: Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä 1. Toimeksianto Ympäristöministeriö asetti 21.5.2007 työryhmän valmistelemaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 Hallitussihteeri Ville Koponen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 8.10.2015 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 9.10.2015, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Selvitys 1/2017. Asunnottomat

Selvitys 1/2017. Asunnottomat 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys

Lisätiedot

Asunnottomuus - Helsinki 2013

Asunnottomuus - Helsinki 2013 Asunnottomuus - Helsinki 2013 HELSINKI asunnottomia 2013 pitkäaikaisia Vuosimuutos (hlöä) ensisuojissa yms. 90 70-10 -5 Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 210 90-60 -20 350 220 50 20 Vapautuvat vangit (ei

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

AIESOPIMUKSEN PÄIVITETTY VERSIO Helsingin kaupunki LIITE 1

AIESOPIMUKSEN PÄIVITETTY VERSIO Helsingin kaupunki LIITE 1 AIESOPIMUKSEN PÄIVITETTY VERSIO Helsingin kaupunki 1.11. LIITE 1 HANKKEET Vuosi Nimi Paikkamäärä Kohderyhmä Palveluntuottaja ja aikataulu sisältyy edellisen rivin kustan-nuksiin joulukuu Varauspäätös.

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot