Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Transkriptio

1 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Vuosiraportti Ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Määrällinen tavoite: Ohjelman mukainen määrällinen tavoite on osoittaa pitkäaikaisasunnottomille asuntoja, tukiasuntoja tai hoitopaikkoja vuoteen 2011 mennessä kuntakohtaisesti seuraavasti: Helsinki 750 Espoo 125 Vantaa 125 Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä yhteensä 250 yhteensä Kaupunkien toimeenpanosuunnitelmissa on esitetty tätä suurempi määrällinen tavoite, yhteensä asuntoa (taulukko 1). Toteutustilanne Asuntopaikat Tavoite Valmistunut ja käyttöönotettu Rakenteilla arvioitu valmistuminen /käyttöönotto 2010 Suunnitteilla/ rakenteilla arvioitu valmistuminen/ käyttöönotto Yhteensä Lisäpaikkojen tarve/ohjelman mukainen tavoite Helsinki 750/ Espoo 125/ Vantaa 125/ Muut yhteensä 250/ Tampere Turku Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Kaikki 1250/ yhteensä 1

2 Oheisessa taulukossa on kuvattu vähentämisohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumista. Rakenteilla olevat hankkeet ovat hankkeita, joiden arvioitu käyttöönotto on vuonna Suunnitteilla oleviin kohteisiin sisältyy hankkeita, joiden arvioitu valmistuminen on Pääosa näistä kohteista on jo saanut ARAn varauspäätöksen. Taulukossa esitettyjen määrien lisäksi RAY on myöntänyt Y-säätiölle ja eri järjestöille rahoitusta kaikkiaan 230 tukiasunnon hankintaan. Markkinatilanteesta johtuen hankinta on käynnistynyt odotettua hitaammin. Asuntoja on hankittu tähän mennessä noin 160. Tässä seurannassa on huomioitu ainoastaan vähentämisohjelman aiesopimusten ja kaupunkien toimeenpanosuunnitelmien mukaiset hankkeet. Tiedossa kuitenkin on, että useissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomille on osoitettu asuntoja myös ohjelman ulkopuolisista kohteista ja asuntokannasta. Arvioiden mukaan näiden asuntojen määrä on useita kymmeniä. Arvio: Ohjelman mukaisesta tavoitteesta (1 250 asuntopaikkaa) on tähän mennessä toteutunut 20 %, vuoden 2010 loppuun mennessä toteutumisaste on 67 %. Kun vähentämisohjelman alkuperäinen tavoite oli asuntopaikkaa, on kaupunkien päivitetyissä toimeenpanosuunnitelmissa asetettu selvästi korkeampi tavoite, yhteensä asuntopaikkaa. Suunnitelmien mukaisilla hankkeilla ohjelman tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamisesta toteutuu. ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan vuonna 2008 pitkäaikaisasunnottomia oli aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan Tähänkin lukuun suhteutettuna puolittamistavoite on toteutumassa. Pääkaupunkiseudun osalta hankkeet toteutuvat hieman takapainotteisesti. Toteutumisriskit liittyvät lähinnä mahdollisiin valitusprosesseihin. Suunnitelluissa hankkeissa on kuitenkin jonkin verran liikkumavaraa, jolla joidenkin hankkeiden mahdollista myöhästymistä voidaan kompensoida. Aiesopimuskaupungeista Turku on ainoa, jossa ei ole lainkaan uudishankkeita, vaan kaikki asunnot on tarkoitus osoittaa olemassa olevasta asuntokannasta. ARAn investointiavustukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus osoittaa ohjelman piiriin hyväksyttäville hankkeille erityisryhmien investointiavustusta. Avustusta osoitetaan vuosina enintään 20 miljoonaa euroa/vuosi. Yhteensä investointiavustusvaltuutta on ohjelmakaudella 80 miljoonaa euroa. ARAn investointiavustusta on sidottu eli hankkeista on tehty ainakin alustava varauspäätös lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan Varauspäätökset koskevat kaikkiaan 31 eri hanketta, joista 20 on uudisrakennushankkeita ja 11 perusparannushankkeita. Arvio: Tämän hetken tilanteen perusteella voidaan arvioida, että ARAn investointiavustusvaltuus mahdollistaa ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisen eikä jo suunniteltujen hankkeiden lisäksi ohjelmakaudella ole tarvetta lisähankkeille. 2

3 Tukihenkilöstön palkkaus Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ohjelman mukaisten uusien asumispalveluyksiköiden tukipalvelujen tuottamista osoittamalla ohjelman mukaisten hankkeiden lisähenkilöstön palkkaukseen valtion rahoitusta 50 %. Rahoitus kohdistuu sekä kaupunkien omiin että ostopalveluina toteutettaviin hankkeisiin. Koko ohjelmakaudella tämä STM:n KASTE-rahoitus on yhteensä 10.3 M, millä arvioidaan voitavan palkata kaikkiaan 200 uutta työntekijää. STM on myöntänyt avustuksia vuonna 2008 kolmelle ja vuonna 2009 yhdeksälle ohjelmassa mukana olevalle kaupungille. Avustuksia on myönnetty yhteensä 1,6 M, millä on palkattu 72 uutta tukihenkilöä asunnottomien palveluihin. Arvio: Joidenkin hankkeiden viivästymisen vuoksi avustusta on toistaiseksi haettu odotettua vähemmän. Avustuksen käyttö painottuu ohjelmakauden loppupuolelle. Vireillä olevien hankkeiden määrän perusteella on arvioitavissa, että palkattavan lisähenkilöstön määrä on lähellä alkuperäistä tavoitetta (200). Asuntoloiden muunto-ohjelma Raha-automaattiyhdistys osallistuu ohjelman toteutukseen kohdentamalla avustuskelpoisille asuntolatoimintaa ylläpitäville yhdistyksille tai säätiöille investointiavustusta asuntoloiden peruskorjaamiseksi ja niiden muuttamiseksi tuetun asumisen yksiköiksi. RAY varautuu vuosittaisen määrärahan puitteissa kohdentamaan vuosille ohjelmaan sopiviin hankkeisiin ohjeellisesti avustuksia yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Suoja-Pirtti ry:n Rukkilan asuntolan peruskorjaus on käynnistynyt marraskuussa Peruskorjaus valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä ja uudessa yksikössä on 21 tukiasuntopaikkaa. RAY on myöntänyt peruskorjaukseen avustusta ARA on tehnyt varauspäätöksen Kovaosaisten ystävät ry:n Kalevankadun asuntolan ja Pelastusarmeijan Alppikadun asuntolan peruskorjauksesta. Peruskorjaukset käynnistyvät vuonna 2010, kuten myös Espoossa sijaitsevan Väinölä-kodin peruskorjaus. Arvio: Asuntoloiden muunto-ohjelma on etenemässä suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan Helsingin A- killan ylläpitämän Solakalliontien yksikön osalta suunnitelmat ovat vielä täsmentymättä. Asuntoloiden ylläpitäjät ja Helsingin kaupunki valmistelevat yhteistyössä väistösuunnitelman, jolla turvataan asuntoloiden nykyisten asukkaiden asuminen ja toiminnan jatkuminen korjaustöiden ajan. Pääosa asuntoloiden peruskorjauksista rahoitetaan ARAn investointiavustuksella ja korkotukilainalla. RAY:n rahoitus kohdistuu tukiasuntojen hankintaan sekä järjestöjen 3

4 kehittämishankkeisiin. Vuodelle 2009 RAY myönsi avustusta tukiasuntojen hankintaan viidelle eri yhteisölle kaikkiaan 10,85 miljoonaa euroa. Asunnottomien vapautuvien vankien asumispalvelujen kehittäminen Raha-automaattiyhdistys tukee vuosina toiminta- ja kehittämisavustuksin järjestöjä, jotka kehittävät ja järjestävät tuettua asumista kriminaalihuollon asiakkaille. Lisäksi vuosittaisen määrärahan puitteissa ja huomioiden jo ohjeellisessa avustussuunnitelmassa olevat varat erityisryhmien asuntojen hankintaan voidaan siitä kokonaisuudesta kohdentaa 2,5 miljoonaa euroa vuosina erityisesti tukiasuntojen hankintaan vapautuville vangeille. Vuodelle 2009 RAY on myöntänyt avustusta kahden yhteisön hankkeisiin, joissa kehitetään vapautuvien vankien asumisen tukea, yhteensä euroa. Tukiasuntojen hankintaan vapautuville vangeille RAY myönsi avustusta vuodelle 2009 kahdelle yhteisölle yhteensä euroa. Asuntoja on tähän mennessä hankittu kaikkiaan 9, joista Jyväskylän Katulähetys 5 asuntoa (omakotitalo) ja Kriminaalihuollon tukisäätiö 4 asuntoa. Lisäksi Kriminaalihuollon tukisäätiö on perustanut omaan kiinteistöönsä kaki 4-paikkaista asumisyhteisöä. Arvio: Nykyisellä avustustasolla ohjelman mukainen tukiasuntojen hankintatavoite toteutuu. Asuntojen hankinta on asuntomarkkinatilanteesta johtuen edennyt odotettua hitaammin. Rikosseuraamusvirasto toteuttaa yhteistyössä ohjelmaan osallistuvien kaupunkien ja asumispalveluja tuottavien järjestöjen kanssa kehittämisprojektin, jossa tuotetaan toimivia paikallisia ja asukaskohtaisia käytäntöjä asunnottomien vankien tuettuun auttamiseen. Rikosseuraamusviraston Oma Koti-hankkeen alueelliset ryhmät (5) ovat käynnistäneet toimintansa. Aluevankiloiden johdolla työskentelevissä ryhmissä ovat lisäksi mukana sijoitusyksiköiden, kaupunkien ja järjestöjen edustus. Ryhmät ovat laatineet alueelliset ja kaupunkikohtaiset suunnitelmat asumispolkujen järjestämiseksi vankiloista yhteiskuntaan. Parhaiten työ on käynnistynyt muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa toimijoiden monilukuisuus ja erisuuntautuneisuus on aiheuttanut käynnistymisvaikeuksia. Ohjelmaan sisältyvät erillishankkeet ovat käynnistyneet. 4

5 B. Asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi käynnistetään pääkaupunkiseudulla valtion, kaupunkien, kirkon, yritysten ja järjestöjen yhteinen Nuorten tuetun asumisen projekti. Nuorisoasuntoliitto on käynnistänyt RAYn tuella nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen. Sateenvarjohankkeeseen kuuluvia osahankkeita toteutetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Joensuussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Hanke toimii yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hankkeen kanssa, joka on myös RAYn rahoittama kehittämishanke. Hankkeessa on mm. aloitettu hyvien käytäntöjen kokeilu Asumisen ABC-materiaalin ja Digitaalisen portfolion käytön osalta sekä mallinnettu nuorten polkuja asunnottomuudesta itsenäiseen asumiseen monialaisen yhteistoiminnan ja tiimityön avulla. Hankkeen ( ) puitteissa on vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/valmistumassa noin 300 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kaikissa aiesopimuskaupungeissa (Turkua lukuun ottamatta) on solmittu tai ollaan solmimassa yhteistyösopimus kaupungin ja paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa. Yhteistyösopimuksissa lisätään kohtuuhintaista asuntotarjontaa itsenäistymisvaiheessa oleville, tukea tarvitseville nuorille sekä luodaan uusia varhaisen puuttumisen malleja asumiseen liittyen (vuokrarästien ehkäiseminen, lastensuojelunuorten tuettu asuminen). Uudentyyppinen ennaltaehkäisevä palveluketju on syntynyt etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen kesken. Nuorisoasuntoihin on vuoden 2009 aikana valittu asukkaiksi asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia nuoria aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 260, heistä 218 on tuettavia nuoria (taulukko 2) Helsinki Espoo Vantaa Tampere Joensuu Jyväskylä Oulu Lahti Yht. Asukkaiksi valittu asunnottomia tai asunnottomuusuhanalaisia yht Tuettavat nuoret yht

6 Asumisneuvonnan valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen Asunnottomuuden ennalta ehkäisyyn ja asumisedellytysten vahvistamiseen liittyvä asumisneuvonnan valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen sisällytetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtäviin vuoden 2008 aikana. ARA:n johdolla toimiva asumisneuvontafoorum on aloittanut työnsä maaliskuussa 2009, foorum on kokoontunut 3 kertaa. Asumisneuvojatoiminnan kehittäminen Lähiöissä tapahtuvaan kuntien asumisneuvojatoimintaan myönnetään vuosina valtionrahoitusta käynnistyvän lähiöohjelman kautta. ARA:n myöntämän lähiöavustuksen turvin kaupunkeihin hankitut uudet asumisneuvojat (14) ovat aloittaneet työnsä. Helsingille tutkimus- ja selvitystoimintaan myönnetyn avustuksen avulla laadittu asumisturvakeskuksen perustamissuunnitelma on valmistumassa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhteensä avustusta on myönnetty em. hankkeisiin vuonna euroa. Kaikki avustusta hakeneet kaupungit ovat käynnistäneet ohjeistuksen laatimisen häätöjen ehkäisemiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi häätötilanteissa. Konseptikilpailu Ympäristöministeriö, ARA ja Stakes sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit järjestävät vuonna 2008 valtakunnallisen konseptikilpailun pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen uudentyyppisten asumisyksiköiden ja niiden palveluiden aikaansaamiseksi. Kilpailun toteutukseen osallistui aiesopimuskaupungeista Helsinki, Espoo ja Tampere. Espoon osalta ei kilpailuehdotuksia saatu lainkaan. Helsinki Kilpailun tarkoituksena on ollut etsiä uudentyyppisiä palvelumalleja ja hankekokonaisuuksia sekä luoda edellytykset niiden kehittämiseen pitkällä aikajänteellä. Suunnittelukilpailun käyttö tämäntyyppisen palvelun hankinnassa on myös uusi sovellus hankintalain puitteissa. Tekes on tukenut hanketta. Helsingin kaupungin osoittama kohde sijaitsee Kivelän sairaala-alueella. Kohderyhmänä on pitkäaikaisasunnottomat, joiden henkilökunnan tarve on ympärivuorokautinen. 6

7 Helsingissä kilpailuun tuli neljä ehdotusta. Arviointikriteereinä olivat palvelukonsepti, rakennushankkeen arviointi sekä hinta. Kaikissa ehdotuksissa oli uudenlaista lähestymistapaa. Voittaneen kilpailuehdotuksen vahvuutena on palvelukonseptin monipuolisuus ja joustavuus kohderyhmän tarpeita ajatellen. Ehdotuksen tila- ja palveluratkaisussa on mielenkiintoisella ja uudenlaisella tavalla yhdistetty personoitu, yksilöllinen tuki ja yhteisötuki. Keskeisenä lähtökohtana on asukkaan vuorovaikutuksen tarve ja kyky siihen. Päätöksen hankkeen toteuttamisesta suunnittelukilpailun voittajan kanssa tekee sosiaalilautakunta. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tekijän kanssa käynnistetään ostopalveluneuvottelut. Hankkeeseen haetaan Aran investointi- ja korkotukiavustusta normaalimenettelyn mukaisesti. Kilpailun tulokset julkistetaan lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tampere Tampereen kilpailun (4 ehdotusta) voittaneessa ehdotuksessa on valmius monenlaisiin joustaviin ratkaisuihin. Ehdotus mahdollistaa asumisen tuen antamisen asteittain asiakkaan tarpeiden mukaan. Jos asiakaskunta on huonokuntoista, voidaan kuntoutusnäkökulmasta osittain luopua ja esimerkiksi yhden talon muuttaminen tehostetun palveluasumisen taloksi on mahdollista. Tällöin 5 työntekijää antaisi työpanoksensa siihen ja muut työntekijät suuntaavat työpanoksensa muille asukkaille heidän tarpeidensa mukaisesti. Lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Palveluntuottajan kanssa tehdään 15 vuoden sopimus. Tänä aikana yhteiskunta ja sen tarpeet tulevat muuttumaan, joten palveluntuottamiseen tarvitaan erilaisia ja muuttuvia ratkaisuja, jotka tukevat pitkäaikaisasunnottomuuden luonteen muuttumista. Hanke on kiinteässä vuorovaikutussuhteessa viereisen, vähentämisohjelman mukaan ensin valmistuvaan DIAS-taloon. Palvelut suunnitellaan yhdessä tukemaan molempien talojen asiakkaita. Esim. ruokailun ja päivätoiminnan järjestäminen, retkahdusten hoitaminen, henkilökunnan yhteiskäyttö ja muut toiminnot voidaan tuottaa yhteensopivasti viereisen asumisyksikön kanssa. Kilpailun tulokset julkistetaan lautakuntakäsittelyn jälkeen. Muut ohjelmaan liittyvät toimenpiteet Viestintä Ympäristöministeriön johdolla toimivassa viestintäryhmässä ovat edustettuina ohjelman viestinnän kannalta keskeiset tahot. Ohjelman keskitetystä tiedotuksesta vastaavat Ympäristöministeriö ja ARA. Aiesopimuskaupungit vastaavat osaltaan paikallisiin hankkeisiin liittyvästä tiedotuksesta. Vähentämisohjelmasta on laadittu oma esite ja ARAn www- sivuille on vähentämisohjelmalle avattu oma sivusto. Kansainvälinen yhteistyö Suomen ohjelma on herättänyt poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa Euroopassa ja muuallakin. Suomen mallia on vuoden 2009 aikana esitelty kolmessa laajemmassa artikkelissa, jotka on julkaistu eurooppalaisissa ammattilehdissä. Mallia on myös esitelty useassa kansainvälisessä seminaarissa (Bryssel, Dublin, Edinburgh, Lund). Seuraava tapaaminen on marras-joulukuun vaihteessa Lontoossa, jossa tavataan King s Collegen edustajat, Homeless Link ja Nokia-yhteyden kautta syntyneet asunnottomien kontaktijärjestöt London Housing Foundation ja Thames Reach. 7

8 Kehittämistoiminta Vähentämisohjelman kehittäjäverkosto perustettiin ympäristöministeriössä viime huhtikuussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus (SOCCA) on vastannut toiminnan järjestämisestä käytännössä. Toiminta on käynnistynyt aktiivisesti ja innostuneessa ilmapiirissä. Tämä johtunee siitä, että tällaista kehittämistoimintaa ei ole aiemmin ollut ja että rakentamisohjelma on laittanut seisovan veden liikkeelle. Työ on tapahtunut neljässä alaryhmässä, jossa asunnottomien kanssa työskentelevät eri ammattihenkilöt ja -organisaatiot ovat kohdanneet. Verkoston järjestämään kansalliseen asunnottomuuspäivään (16.10) osallistui noin 200 ihmistä. Ympäristöministeriön, SOCCA:n, Helsingin Diakonissalaitoksen ja neljän kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere) kanssa on valmisteltu laaja-alaisen ( ) TEKESpalveluinnovaatiohankkeen käynnistymistä. TEKES on tukenut esiselvitysvaihetta. Hankkeen tavoitteena on kehittää, juurruttaa ja levittää asunto ensin periaatteen mukaan rakentuvia käytännön tuki- ja asumisratkaisuja. Hankkeen kansainvälisenä yhteistyökumppanina on London King s Collegen projekti, jossa kehitetään uusia moniammatillisia työkäytäntöjä moniongelmaisten asunnottomien keskuudessa. Asunnottomien palvelujen hankinta Vähentämisohjelman puitteissa on laadittu ehdotus uudentyyppisestä asunnottomien palvelujen kilpailuttamisesta. Kaksivaiheisessa menettelyssä yhdistetään EU:n komission hyväksymä nk. SGEI-menettely (yleishyödylliset palvelut) ja hankintalain mukainen toiminta. Uutta kilpailumenettelyä valmistellaan Helsingissä ja Espoossa. Muutkin aiesopimuskaupungit ovat ilmaisseet kiinnostuksena menettelystä. Menettelyn avulla turvataan parhaiten se, että julkiseen tukeen ei sisälly ylikompensaatiota ja että valtion ja kunnan tuet ovat yhteensopivia EU:n valtiontukisäädösten kanssa. Kaksivaiheisuus tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa Helsingin kaupunki ilmoittaa Hilmassa ohjelman puitteissa vuosina käynnistettävien eri hankkeiden asumispalvelujen sisällöt ja ehdot ja pyytää kiinnostuneita palvelutuottajia ilmoittautumaan. Jos kelpoisuusehdot täyttäviä palveluntuottajia/hanke on vain yksi, SGEI-palvelun toimeksianto tehdään komission laatiman mallin mukaan. Jos kelpoisuusehdot täyttäviä on suurempi määrä, järjestetään kilpailutus ja valitaan sopiva hankintalain menettely. Avaamalla samalla kertaa kaikki ohjelman puitteissa toteutettavat palveluhankinnat voidaan parhaiten turvata yhtenäinen ja syrjimättömän menettely ja kohdentaa rajoitetun määrän toimijoita omaavilla markkinoilla olevien palvelutuottajien osaaminen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla Parhaillaan määritellään tarkemmin mm. keskeiset tarpeet, asiakasprofiilit ja tarvittavat erilaisia tuetun ja palveluasumisen ratkaisut. Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana. Ohjelman seuranta ja arviointi Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen. Valtion viranomaisten ja ohjelmaan kuuluvien kymmenen kaupungin kesken on allekirjoitettu aiesopimukset ohjelman toimeenpanosta. Aiesopimuksiin, jotka ovat tulleet voimaan , liittyvät kaupunkikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat. 8

9 Ympäristöministeriö on nimennyt ohjelmalle ohjaus- ja seurantaryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Linden. Ohjelman laaja ohjausryhmä on vuonna 2009 kokoontunut kerran ja suppea ohjausryhmä 8 kertaa. ARAn rahoituksella on marraskuussa 2009i käynnistynyt asumisneuvonnan ja asunnottomuuden taloudellisten vaikutusten arviointi. Arviointi tuottaa tietoa asunnottomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista ja vähentämisohjelman taloudellisesta merkityksestä. Arvioinnin toteuttavat Jyväskylän yliopiston taloudellinen tiedekunta ja Tampereen teknillisen yliopiston mittaritiimi. Koko ohjelman arviointi on tarkoitus toteuttaa vuonna 2010 kansainvälisenä Peer review -arviointina, jonka kustannuksista pääosin vastaa EU:n komissio. Esitys vähentämisohjelman sisällyttämisestä EU:n Peer review -ohjelmaan tehdään tänä syksynä STM:n kautta. Eurooppalaisessa kontekstissa vähentämisohjelma kiinnostaa erityisesti asuntoloiden muuntoohjelman takia. Myös muu tutkimusyhteistyö on käynnistymässä brittitutkijoiden kanssa Pitkäaikaisasunnottomuuden määrällinen kehitys/ Yhteenveto: Arvio ohjelman toteutumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. yksinäisiä asunnottomia näistä pitkäaikaisasunnottomia pitkäaikaisasunnottomia % aiesopimusten mukaisia suunniteltuja asuntopaikkoja paikat % pitkäaikaisasunnottomista Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Lahti Jyväskylä Kuopio Joensuu Oulu Yhteensä Asuntomarkkinakyselyn mukaan asunnottomuus on selvässä kasvussa. Yksinäisten asunnottomien määrä on laskenut ainoastaan Vantaalla, Turussa ja Lahdessa. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on noussut Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa. Eniten pitkäaikaisasunnottomien määrä on pudonnut Helsingissä (106) ja Tampereella (59). Kehityksessä on nähtävissä ristiriitaisia piirteitä. Asunnottomuus on kasvussa, mutta samanaikaisesti pitkäaikaisasunnottomuus on kääntymässä laskuun niissä kaupungeissa, joissa on eniten otettu käyttöön vähentämisohjelman mukaisia uusia kohteita. Kysymyksiä herättää kuitenkin pitkäaikaisasunnottomuuden kasvu useissa kaupungeissa. Suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut Lahdessa, jossa pitkäaikaisasunnottomien osuus kaikista asunnottomista on nyt 82% kun se vielä vuosi sitten oli 52%. Joensuussa on kaupungin ilmoituksen mukaan suhteellisesti eniten pitkäaikaisasunnottomia eli 95% kaikista asunnottomista. 9

10 Tilastomuutoksia voi tulkita usealla tavalla. Osittain on kyse todellisesta ilmiöstä eli asunnottomuuden pitkittymisestä. Osittain on kyse kuntien hyvin erilaisista pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelyistä. Vähentämisohjelma on kohdennettu ennen kaikkea eniten apua ja tukea tarvitseville pitkäaikaisasunnottomille. Tilastoihin näyttää nyt kirjautuvan enenevässä määrin asunnottomia, joiden asunnottomuuden pitkäaikaisuus johtuu ensisijaisesti vuokra-asuntojen riittämättömästä tarjonnasta. Tilastoissa voi myös jossain määrin heijastua pitkäaikaisasunnottomille suunnattujen erityistoimien taloudellinen merkitys kunnille. Vähentämisohjelman mukainen pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamistavoite on edelleen mahdollista saavuttaa kaupunkien nykyisillä suunnitelmilla aiesopimuskaupungeissa lukuun ottamatta Turkua, Kuopiota, Joensuuta ja Oulua. Epävarmuustekijöistä huolimatta tilastot osoittavat kehityksen suuntaa ja riski vähentämisohjelman tavoitteiden toteutumisen vaarantumisesta on selvästi lisääntynyt. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen tarvitsee tuekseen tasapainoisen asuntopoliittisten toimien kokonaisuuden. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon hiipuminen ja vuokra-asuntojen riittämätön tarjonta on suurin uhka vähentämisohjelmalle. 10