Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosiraportti 2010

Transkriptio

1 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosiraportti 2010

2 Sisällys 1 OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Määrällinen tavoite ARAn investointiavustukset Tukihenkilöstön palkkaus Asunnottomien vapautuvien vankien asumispalvelujen kehittäminen 5 2 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISEMINEN Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Asumisneuvonnan valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen 7 3 KONSEPTIKILPAILU 8 4 MUUT OHJELMAAN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Viestintä Kansainvälinen yhteistyö Asumissosiaalisen työn kehittäminen Asunnottomien palvelujen hankinta Ohjelman seuranta ja arviointi 9 5 PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN MÄÄRÄLLINEN KEHITYS/ YHTEENVETO: ARVIO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA 11 2

3 1 OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1 Määrällinen tavoite Ohjelman mukainen määrällinen tavoite on osoittaa pitkäaikaisasunnottomille asuntoja, tukiasuntoja tai hoitopaikkoja vuoteen 2011 mennessä kuntakohtaisesti seuraavasti: Helsinki 750 Espoo 125 Vantaa 125 Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä yhteensä 250 Yhteensä Kaupunkien toimeenpanosuunnitelmissa on esitetty tätä suurempi määrällinen tavoite, yhteensä asuntoa. Taulukossa 1 on verrattu toteutustilannetta alkuperäiseen määrälliseen tavoitteeseen. Taulukko 1. Ohjelman toteutustilanne verrattuna määrälliseen tavoitteeseen. Asuntopaikat Tavoite Valmistunut ja käyttöönotettu Rakenteilla arvioitu valmistuminen /käyttöönotto 2011 Suunnitteilla/ rakenteilla arvioitu valmistuminen/ käyttöönotto Yhteensä Lisäpaikkojen tarve/ohjelman mukainen tavoite Helsinki Espoo Vantaa Pks yht Muut yht Tampere Turku Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Kaikki yhteensä Vuoden 2010 loppuun mennessä oli aiesopimuskaupungeissa otettu käyttöön 494 pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettua asuntoa ja tukiasuntoa. Vuoden

4 aikana käyttöön otetaan vielä 594 asuntopaikkaa. Lisäksi suunnitteilla ja rakenteilla on 622 asuntoa, joista pääosa saadaan käyttöön vuonna Suurin osa vireillä olevista hankkeista on joko saanut ainakin ARAn alustavan varauspäätöksen investointiavustuksesta tai hanketta koskevat hakemukset on jätetty ARAn käsittelyyn. Taulukossa esitettyjen määrien lisäksi RAY on myöntänyt Y-säätiölle, Jyväskylän katulähetykselle, Kovaosaisten ystävät ry:lle, Kriminaalihuollon tukisäätiölle ja Sininauhasäätiölle rahoitusta vuodelle 2010 kaikkiaan 11 M tukiasuntojen hankintaan. Viime vuoden aikana asuntoja hankittiin aiesopimuskaupungeista 176. Kaikkiaan asuntoja on ohjelmakaudella hankittu tähän mennessä yli 300. Tässä seurannassa on huomioitu ainoastaan vähentämisohjelman aiesopimusten ja kaupunkien toimeenpanosuunnitelmien mukaiset hankkeet. Tiedossa kuitenkin on, että useissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomille on osoitettu asuntoja myös ohjelman ulkopuolisista kohteista ja asuntokannasta. Arvioiden mukaan näiden asuntojen määrä on useita kymmeniä. Arvio Ohjelman mukaisesta tavoitteesta (1 250 asuntopaikkaa) on vuoden 2010 loppuun mennessä toteutunut 40 %., ohjelmakauden loppuessa 2011 toteutusaste on vähintään 87%. Kun kaikki ohjelman mukaiset hankkeet ovat käytössä viimeistään vuoden 2012 aikana, on ohjelman mukainen määrällinen tavoite, pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen, toteutunut. Hankkeiden valmistuessa asuntoja on otettu käyttöön yli 400 enemmän kuin alkuperäinen tavoite edellytti. ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan vuonna 2010 pitkäaikaisasunnottomia oli aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan Tähänkin lukuun suhteutettuna puolittamistavoite on toteutumassa. Yksittäisiä hankkeita koskevat valitukset on poikkeuksetta hylätty, joten tällä hetkellä ei ole tiedossa riskejä, jotka vaarantaisivat ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisen. 1.2 ARAn investointiavustukset ARAn investointiavustusta on sidottu eli hankkeista on tehty ainakin alustava varauspäätös vuoden 2010 loppuun mennessä kaikkiaan Varauspäätökset koskevat kaikkiaan 38 eri hanketta, joista 24 on uudisrakennushankkeita ja 14 perusparannushankkeita. Asuntoja pitkäaikaisasunnottomille näissä kohteissa on kaikkiaan Arvio ARAn investointiavustusvaltuus mahdollistaa ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisen. Investointiavustuksen käyttö koko ohjelmakaudella jäänee jonkin verran alle ohjelman mukaisen 80 M :n. 4

5 1.3 Tukihenkilöstön palkkaus STM on myöntänyt avustuksia tukihenkilöstön palkkaukseen kaikille aiesopimuskaupungeille. Avustuksia on myönnetty vuodelle ,7 M, yhteensä 4,7 M koko ohjelmakaudella, millä on palkattu 205 uutta tukihenkilöä asunnottomien palveluihin. Arvio Joidenkin hankkeiden viivästymisen vuoksi avustuksen käyttö on painottunut ohjelmakauden loppupuolelle. Avustusta on käytettävissä vielä 5,6 M. 1.4 Asuntoloiden muunto-ohjelma Suoja-Pirtti ry:n Rukkilan asuntolan peruskorjaus on valmistumassa ja uuden yksikön, jossa on 21 tukiasuntopaikkaa, toiminta käynnistyy maaliskuussa Peruskorjaus on toteutettu RAY:n avustuksella. ARA on tehnyt varauspäätöksen Kovaosaisten ystävät ry:n Kalevankadun asuntolan, Pelastusarmeijan Alppikadun asuntolan sekä Espoossa sijaitsevan Väinöläkodin peruskorjauksesta. Kalevankadun ja Alppikadun osalta suunnittelutyö on käynnissä ja peruskorjaukset alkavat vuoden 2011 aikana, Väinölä-kodin osalta aikataulu on tällä hetkellä täsmentymätön. Arvio Asuntoloiden muunto-ohjelma on etenemässä suunnitelmien mukaisesti ja vuoden 2012 aikana pääosa nykyisistä asuntoloista on korvautunut vuokrasuhteeseen perustuvilla tuetun asumisen yksiköillä.. Käytännössä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain mukainen asuntolatoiminta loppuu pääkaupunkiseudulla vuoden 2012 loppuun mennessä. Pääosa asuntoloiden peruskorjauksista rahoitetaan ARAn investointiavustuksella ja korkotukilainalla Peruskorjattavien asuntoloiden asukkaiden asumisen turvaamiseksi on asuntoloiden ylläpitäjien ja Helsingin kaupungin toimesta laadittu väistötilasuunnitelma, jonka toteutusta on olennaisesti helpottanut ohjelman mukaisten hankkeiden käyttöönotto vuoden vaihteessa Asunnottomien vapautuvien vankien asumispalvelujen kehittäminen RAY on myöntänyt avustusta kahden yhteisön hankkeisiin, joissa kehitetään vapautuvien vankien asumisen tukea. RAYn tuella on myös hankittu tukiasuntoja vapautuville vangeille RAY. Vuonna 2010 Jyuväskylän Katulähetys hankki 2 uutta tukiasuntoa (vuonna 2009, 5) ja Kriminaalihuollon tukisäätiö 8 asuntoa (vuonna 2009, 4). Kriminaalihuollon tukisäätiö on myös 5

6 ottanut omasta kiinteistöstään yhden asunnon tukiasumiskäyttöön vuonna 2009 perustettujen kahden 4-paikkaisen asumisyhteisön lisäksi. Rikosseuraamusviraston Oma Koti -hankkeen alueelliset ryhmät (5) ovat jatkaneet toimintaansa. Aluevankiloiden johdolla työskentelevissä ryhmissä ovat lisäksi mukana sijoitusyksiköiden, kaupunkien ja järjestöjen edustus. Ryhmissä on kehitetty paikallisia yhteistoimintamalleja vapautuvien vankien asumispolkujen turvaamiseksi. Ryhmät ovat myös osallistuneet vapauttamisyksiköiden suunnitteluun. Hanketyössä on kehitetty myös uusia toimintamalleja kuten vapauttamiskäsikirjaa, hyvien käytäntöjen kirjaamista sekä tietopankkia arjen taitojen arvioinnista. 2 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISEMINEN 2.1 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorisoasuntoliiton RAYn tuella toteuttama nuorten tuetun asumisen kansallisen hanke on laaja-alainen sosiaalista eheytymistä tukeva hanke, jonka lähtökohtina ovat panostaminen ennaltaehkäisyyn sekä Hyvien Käytäntöjen esiin nostamiseen ja juurruttamiseen. Kaikki ohjelmakaupungit ovat Nuorisoasuntoliiton toiminnan piirissä. Hanke toimii yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hankkeen kanssa, joka on myös RAYn rahoittama kehittämishanke. Nuorten tuetun asumisen kansallisessa hankkeessa on levitetty laajempaan käyttöön Asumisen ABC ja Digitaalinen portfolio ja ne on hyväksytty hyviksi käytännöiksi THL:n Sosiaaliporttiin. Hankkeen monipuolista, laajasti verkostoitunutta toimintaa on kuvattu yksityiskohtaisemmin Nuorisoasuntoliiton kotisivuilla: Hankkeen ( ) puitteissa on vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/valmistumassa arviolta 766 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kaikissa aiesopimuskaupungeissa on solmittu/ollaan solmimassa yhteistyösopimus kaupungin ja paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa tai asumisen tukea on järjestetty eri hankkeiden avulla. Yhteistyösopimuksissa lisätään kohtuuhintaista asuntotarjontaa itsenäistymisvaiheessa oleville, tukea tarvitseville nuorille sekä luodaan uusia varhaisen puuttumisen malleja asumiseen liittyen (vuokrarästien ehkäiseminen, lastensuojelunuorten tuettu asuminen). Uudentyyppinen ennaltaehkäisevä palveluketju on syntynyt etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen kesken. Nuorisoasuntoihin on vuoden 2010 aikana valittu asukkaiksi asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia nuoria aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 271, heistä 150 on tuettavia nuoria (taulukko 2) (suluissa vuoden 2009 tiedot) Helsinki Espoo Vantaa Tampere Joensuu Jyvyväskylä Oulu Lahti Turku Yht. 6

7 Asukkaiksi valittu asunnottomia tai asunnottomuusuhanalaisia yht. (271) Uudet 150 Tuettavat nuoret yht (218) Nuorisoasuntojen rakentamiseen on vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetty ARAn investointiavustusta euroa ja RAYn investointiavustusta euroa. STM:n Kaste-rahoituksella on lisähenkilöstöä nuorten tuettuun asumiseen palkattu 8,5 henkilöä. 2.2 Asumisneuvonnan valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen ARA:n johdolla toimiva asumisneuvontafoorumi on kokoontunut 4 kertaa. Asumisneuvontatyön vakinaistamisesta on tehty lakialoite. ARA on myöntänyt lähiöavustusta aiesopimuskaupunkeihin uusien asumisneuvojien palkkaukseen kaikkiaan , millä on palkattu 12 asumisneuvojaa. Lisäksi ARA on myöntänyt avustusta Helsingin asumisturvakeskuksen pilotille kahden tutkijan palkkakustannuksiin vuoden 2011 loppuun saakka. Lisäksi ARA rahoituksella on toteutettu asumisneuvonnan taloudellista vaikuttavuutta selvittänyt tutkimushanke. Asumisneuvontatyön vaikuttavuus Asumisneuvojien työn vaikuttavuudesta on saatu sekä toimijoiden kokemukseen perustuvaa että vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Helsingissä työskentelee tällä hetkellä 5 vakituista ja 7 ARAn hankerahoituksella palkattua asumisneuvojaa. Vuoden 2010 aikana asumisneuvojien työllä onnistuttiin peruuttamaan 102 oikeuteen asti edennyttä häätöprosessia. Tämän lisäksi maksu- ja hoitosuunnitelmia tehtiin 1752, tilastoituja asiakasprosesseja asumisneuvojilla oli kaikkiaan Yhteistyötä tekevien kiinteistöyhtiöiden arvion mukaan asumisneuvonta voi vähentää häätöjä %. Kaupunkitutkimus Oy Seppo Laakson (Kostiainen&Laakso) tekemän asumisneuvonnan vaikuttavuustutkimuksen mukaan asumisneuvonta Helsingissä vähensi häätöjä vuosina %. Muiden asumisneuvontaan panostaneiden kaupunkien kokemukset ovat samansuuntaisia. Kaupunkitutkimuksen raportissa mukaan asumisneuvonta tuo häätöjen vähenemisen kautta julkistalouteen ja kansantalouteen merkittäviä säästöjä, jotka ylittävät toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Raportin mukaan yhden asumisneuvojan työn julkiseen talouteen tuottama säästö on vuodessa euroa. 3 KONSEPTIKILPAILU 7

8 Tampereen konseptikilpailun voittanut Suomen Erityisasunnot Oy:n kilpailuehdotus Keidas on jo edennyt rakennusvaiheeseen. Vuoden 2011 aikana valmistuvan 30-paikkaisen yksikön palveluntuottajaksi on valittu AlfaKuntoutus Hervanta Oy. Helsingin konseptikilpailun voitti Helsingin Diakonissalaitoksen ehdotus Rafael, jonka osalta jatkosuunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt on tarkoitus käynnistää tämän vuoden aikana. 4 MUUT OHJELMAAN LIITTYVÄT TOIMENPITEET 4.1 Viestintä Ympäristöministeriön johdolla toimivassa viestintäryhmässä ovat edustettuina ohjelman viestinnän kannalta keskeiset tahot. Ohjelman keskitetystä tiedotuksesta vastaavat Ympäristöministeriö ja ARA. Aiesopimuskaupungit vastaavat osaltaan paikallisiin hankkeisiin liittyvästä tiedotuksesta. Vähentämisohjelmasta on laadittu oma esite ja ARAn www- sivuille on vähentämisohjelmalle avattu oma sivusto. Vähentämisohjelma on saanut osakseen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti paljon myönteistä julkisuutta. Myönteisyys on pitkälti perustunut paikallisten hanketoimijoiden ja kaupunkien aktiiviseen ja avoimeen tiedottamiseen. 4.2 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on jatkunut vilkkaana. Vähentämisohjelmaa on esitelty muun muassa Itävallassa ja European Social Networkin konferenssissa Barcelonassa. Myös yhteistyö Lontoon King s Collegen kanssa on jatkunut. Vähentämisohjelmaan liittyvän Tekes-rahoitteisen Nimi ovessa kehittämishankkeen puitteissa yhteistyösuhteita on solmittu myös New Yorkissa toimivaan Pathways to Housing järjestöön, joka on tullut tunnetuksi Asunto ensin periaatteen kehittäjänä. Järjestön perustaja ja johtaja Sam Tsemberis vieraili syksyllä Suomessa valtakunnallisen asunnottomuusseminaarin pääpuhujana. Ympäristöministeriö oli myös aktiivisesti edustettuna ensimmäistä eurooppalaista asunnottomuutta käsitellyttä konsensuskonferenssia valmistelleessa komiteassa. Joulukuussa Brysselissä pidetyssä konferenssissa Suomen vähentämisohjelmaa esiteltiin hyvänä esimerkkinä asunnottomuuden poistamiseen tähtäävistä kansallisista politiikkaohjelmista. Vähentämisohjelman EU-tasoinen peer review järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Suomen ohjelman vertaisarviointiin osallistui 9 Euroopan maan edustajat. Suomi osallistui myös marraskuussa järjestettyyn Portugalin asunnottomuusstrategian peer review -arviointiin. 4.3 Asumissosiaalisen työn kehittäminen 8

9 Kehittämistyössä luodaan uudenlaista asunto ensin periaatetta tukevaa jalkautuvaa moniammatillista työotetta, jolla voidaan puuttua vakaviin asumisen onnistumista vaarantaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Kiinnostusta asunnottomien palvelujen kehittämiseen kuvaa, että lokakuussa Lahdessa järjestettyyn valtakunnalliseen asunnottomuusseminaariin osallistui yli 200 alan ammattilaista. Elokuussa käynnistynyt Nimi ovessa on Tekes-rahoitteinen kaksivuotinen asunnottomien palveluiden kehittämishanke. Tutkimusavusteisen kehittämishankkeen päämääränä on kehittää hankkeeseen osallistuvien kumppaneiden palvelujärjestelmissä asunto ensin -periaatteisesti toimivia palveluita, jotka kohdentuvat sekä asunnottomuuden vähentämiseen että ennaltaehkäisemiseen. Hankkeen keskeinen yhteiskehittämisen menetelmä on kuntien ja hankekumppaneiden systemaattinen verkostotyö, jossa asiakasnäkökulmalla ja palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuudella on merkittävä rooli. Hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta-valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Hanketta koordinoi Socca. Myös aiemmin toimineen kehittäjäverkoston osanottajat muista ohjelmakaupungeista ovat voineet osallistua hankkeen tapaamisiin. Lisätietoja hankkeen ajankohtaisista tapahtumista löytyy kotisivulta Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitus kattaa noin puolet. 4.4 Asunnottomien palvelujen hankinta Asunnottomien palvelujen hankkimista EU:n komission hyväksymällä SGEI menettelyllä (yleishyödylliset palvelut) valmisteltiin sekä Espoossa että Helsingissä. Kummassakin kaupungissa ilmoitusmenettely osoitti, että kelpoisuusehdot täyttäviä palveluntuottajia oli vain rajoitettu määrä ja suorahankintasopimukset mahdollistavat SGEI menettelyn edellytykset täyttyivät. SGEI menettelyllä voidaan osaltaan varmistaa palvelujen kustannustehokkuus. palveluntuottajien osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen. 4.5 Ohjelman seuranta ja arviointi Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen. Valtion viranomaisten ja ohjelmaan kuuluvien kymmenen kaupungin kesken on allekirjoitettu aiesopimukset ohjelman toimeenpanosta. Aiesopimuksiin, jotka ovat tulleet voimaan , liittyvät kaupunkikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat. Ympäristöministeriö on nimennyt ohjelmalle ohjaus- ja seurantaryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Lindén. Ohjelman suppea ohjausryhmä on vuonna 2010 kokoontunut 9 kertaa. 9

10 ARAn rahoittamassa Tampereen teknillisen yliopiston mittaritiimin tekemässä selvityksessä Härmälän tehostetun tukiasumisen yksiköstä todettiin, että tehostettu tukiasuminen tarkoitti vuositasolla noin euron säästöä kokonaiskustannuksissa, kun vertailtiin aiemmin asunnottomina olleiden 15 asiakkaan palvelujen käyttöä ennen ja jälkeen tukiasumisen. Yhtä asukasta kohti säästö oli keskimäärin noin euroa, mikä on yli 50 % asunnottomuuden aikaisista kokonaiskustannuksista. Suurin säästö syntyi sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalvelujen eli päihde- ja sairaalapalvelujen käytön vähenemisestä. Härmälässä on kyse tehostetun tukiasumisen yksiköstä, mikä näkyy myös henkilöstömitoituksessa, 22 asukasta kohti yksikössä on viisi työntekijää. Käytännössä siis palvelujen käytön vähenemisestä syntyvät säästöt kattavat tehostetun tukiasumisen henkilöstön palkat. Kun kyse on keskimääräisestä säästöstä voidaan arvioida, että vuoden 2010 loppuun mennessä käyttöön otetuilla asunnoilla ja tukiasunnoilla on saatu aikaan vuositasolla noin 6,9 M :n kokonaissäästöt asunnottomuudesta aiheutuvissa kustannuksissa. Ohjelman määrällisen tavoitteen (1250) toteutuessa kokonaissäästö on arviolta 17,5 M vuodessa. Kuntien nykyisillä suunnitelmilla (1697 asuntopaikkaa) säästö on arviolta 23,8 M vuodessa. Asunnottomuuden ja asumisneuvonnan kustannusvaikutuksia arvioiva tutkimus ilmestyy Ympäristöministeriön julkaisuna alkuvuodesta Koko ohjelman arviointi toteutettiin kansainvälisenä Peer review -arviointina, jonka kustannuksista pääosin vastasi EU:n komissio. Helsingissä järjestettyyn arviointiseminaariin osallistui 9 Euroopan maan edustajat. Arvioinnissa tuli esille useita jatko-ohjelman valmistelun kannalta tärkeitä näkökulmia. Keskustelussa korostui vahvasti, Suomessa tehdyn pitkäjänteisen ohjelmatyön vaikuttavuus ja ainutlaatuisuus eurooppalaisessa kontekstissa, Asunto ensin periaatteen merkitys, koko olemassa olevan asuntokannan käyttö sekä tarve asumisen järjestämiseen liittyvän sosiaalisen kuntoutuksen monipuolistamiseen mukaan lukien työllistymisen tukeminen. Riippumattoman kansainvälisen arvioitsijan loppuraportti valmistuu alkuvuodesta PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN MÄÄRÄLLINEN KEHITYS/ YHTEENVETO: ARVIO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA 10

11 yksinäisiä asunnottomia näistä pitkäaikaisasunnottomia pitkäaikaisasunnottomia % aiesopimusten mukaisia suunniteltuja asuntopaikkoja paikat % pitkäaikaisasunnottomista Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Lahti Jyväskylä Kuopio Joensuu Oulu Yhteensä Vähentämisohjelman hankkeiden valmistuminen näkyy myös asunnottomuutta kuvaavissa tilastoissa. Jo aiemmin laskussa olleen pitkäaikaisasunnottomuuden lisäksi kaikkien yksinäisten asunnottomien määrä ohjelmakaupungeissa on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaisasunnottomuus on kuitenkin vähentynyt enemmän (-351) kuin yleinen asunnottomuus (-233). Poikkeuksia yleisestä kehityssuunnasta ovat Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu, joissa yksinäisten asunnottomien määrä on kasvussa. Näistäkin kaupungeista ainoastaan Turussa ja Oulussa pitkäaikaisasunnottomien määrä on noussut. Huolestuttavinta kehitys on Oulussa, jossa pitkäaikaisasunnottomien määrän kasvu on suhteellisesti suurinta. Oulussa ohjelman mukaiset toimenpiteet ovat kohdistuneet yksinomaan nuorten asunnottomuuteen. Vuokra-asuntojen tarjonnan riittämättömyys esim, Kuopiossa, jossa uusia vuokra-asuntoja ei ole ollut rakenteilla useaan vuoteen, näkyy selvästi asunnottomuustilastoissa. Yleisen asunnottomuuden väheneminen on ollut suhteellisesti suurinta Tampereella, pitkäaikaisasunnottomuuden osalta väheneminen on ollut suhteellisesti suurinta Joensuussa. Joensuun luvuissa on nähtävissä ARAn täsmennettyjen pitkäaikaisasunnottomuuden tilastoinnin määrittelyohjeiden vaikutus. Uudet tulkintaohjeet ovat yhdenmukaistaneet pitkäaikaisasunnottomuuden tilastointia. Pitkäaikaisasunnottomien osuus kaikista yksinäisistä asunnottomista on kaupunkien ilmoitusten mukaan suurin Lahdessa (67 %) ja pienin Kuopiossa (15 %). keskimäärin pitkäaikaisasunnottomia on 41 % kaikista yksinäisistä asunnottomista. Tilastojen ja kaupunkien suunnitelmien perusteella voidaan arvioida, että ohjelman tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamisesta saavutetaan Turkua ja Oulua lukuun ottamatta. Uusien asumisyksiköiden asukasvalinnasta saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida, että aiemmin esitetyt arviot intensiivistä ja raskasta tukea tarvitsevien pitkäaikaisasunnottomien lukumääristä ovat olleet ylimitoitettuja. Pitkäaikaisasunnottomien joukossa on selvästi aiemmin arvioitua enemmän ihmisiä, joiden asunnottomuuden taustalla on lähinnä taloudellisia ja velkaongelmia. Tietojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että jatko- 11

12 ohjelmakaudella painopisteen tulisi olla olemassa olevan vuokra-asuntokannan tehokkaassa hyödyntämisessä, asuntojen hankinnassa sekä kevyeen ja liikkuvaan tukeen perustuvissa asumisratkaisuissa. 12