TERVEYDENHOITAJAN TYÖMENTELMÄT TYÖIKÄISTEN TUPAKANVIEROITUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJAN TYÖMENTELMÄT TYÖIKÄISTEN TUPAKANVIEROITUKSESSA"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJAN TYÖMENTELMÄT TYÖIKÄISTEN TUPAKANVIEROITUKSESSA Maarit Aalto (C8077) Kehittämistehtävä/ OT2, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä/ Helsingin toimipaikka Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUPAKOINTI JA TYÖIKÄISET Tupakan terveysriskejä Tupakkalainsäädäntö Suomessa TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveysohjelmat Terveyden edistäminen työterveyshuollossa Terveyden edistämisen etiikka Muutosvaihemalli TERVEYSVIESTINTÄ Suullinen terveysviestintä Kirjallinen terveysviestintä TERVEYDENHOITAJAN TYÖMENETELMIÄ Interventio Ryhmäohjaus KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUS Prosessin kuvaus POHDINTA...21 LÄHTEET...24 LIITE: Artikkeli tupakanvieroituksesta Yleisradion henkilöstölle...26

3 1 JOHDANTO Oli luonnollista valita tupakanvieroitus tämän kehittämistehtävän aiheeksi. Opinnäytetyöni aihe oli tupakkariippuvuudesta irrottautuminen ryhmän avulla. Halusin syventää aihetta ja miettiä millaisia terveyden edistämiseen liittyviä työmenetelmiä tulevassa työssäni terveydenhoitajana voisin käyttää tupakanvieroitustyössä. Ikäryhmäksi valitsin työikäiset, koska niin opinnäytetyöni kuin tämän tehtävän yhteistyökumppanina on Yleisradion työterveyshuolto. Sitä myöten kun olen tupakanvieroitus-aiheeseen tutustunut, mielenkiintoni aihetta kohtaan on lisääntynyt. Ajankohtaiseksi aiheen tekevät tupakointiin liittyvät yhteiskunnalliset muutokset. Suomessa tupakointia on pyritty rajoittamaan julkisissa paikoissa, mm. työpaikoilla, sairaaloissa ja ravintoloissa. Tupakanvieroitusmenetelmistä on tehty viime vuosina useita tieteellisiä tutkimuksia. Tupakoinnin terveyshaitat ovat kiistattomat ja siksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laatinut tupakoinnin vieroitukseen Käypä hoito suositukset. Tupakointirajoitukset, lisääntynyt tietoisuus terveyshaitoista sekä vieroitusmenetelmien lisääntyminen ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että viimeisten vuosien aikana suomalaisten tupakointi on alkanut vähentyä. Toisaalta työsarkaa tupakanvieroitustyössä riittää, koska vuosisatoja suomalaiset ovat tupakoineet ja osa väestöstä tulee tupakoimaan tulevaisuudessakin. Tupakoinnin lopettaminen koetaan vaikeaksi sen monitahoisen riippuvuuden vuoksi. Tupakointi vaikuttaa ihmisen elämään laajasti, joten elintapamuutoksen suuruutta on turha vähätellä. Jotta terveydenhoitaja voi tukea asiakasta irrottautumaan tupakkariippuvuudesta, on hänen ymmärrettävä tupakointiin liittyvä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja tapariippuvuus. Tässä raportissa esittelen tupakointia lainsäädännön ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Käyn läpi terveyden edistämiseen liittyviä laadullisia ja eettisiä vaatimuksia. Tärkeä eettinen kysymys on millaisia seikkoja tulee huomioida kun puututaan asiakkaan elämään ja terveystottumuksiin. Laadukkaalla terveyden edistämisellä ja terveysviestinnällä autetaan ihmistä kohti muutosta ja tuetaan asiakkaan voimaantumisen tunnetta.

4 4 Terveydenhoitajan työmenetelmiksi valitsin intervention ja ryhmäohjauksen, jotka ovat tupakanvieroituksessa käytetyimpiä ja tehokkaimpia menetelmiä. Kehittämistehtävänä oli suunnitella artikkeli tupakoinnin lopettamisesta Yleisradion työntekijöille, tätä haastavaa prosessia esittelen kehittämistehtävän toteutus - osiossa. Lopuksi pohdin tupakanvieroitustyön hyödyllisyyden, käytännöllisyyden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. 2 TUPAKOINTI JA TYÖIKÄISET Tupakoinnin vähentymisestä huolimatta Suomessa on edelleen noin miljoona tupakoitsijaa. Vuonna 2007 päivittäin tupakoi työikäisistä miehistä 26 % ja naisista 17 %. Tupakoinnin suhteen sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat suuret. Väestöryhmien välinen ero on kasvanut tasaisesti. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi aivan viime vuosina kääntyneen laskuun. Nuorista, vuotiaista miehistä ilmoitti 23 % tupakoivansa päivittäin ja satunnaisesti 12 %. Nuorista naisista 16 % tupakoi päivittäin ja 11 % satunnaisesti. ( Kansanterveyslaitos 2008.) Tupakoinnin on onnistunut lopettamaan miehistä 20 % ja naisista 15 %. Tupakoinnin haluaisi lopettaa lähes 60 % päivittäin tupakoivista, mutta vain 11 % ei harkitse lopettamista. Nikotiinikorvaushoitoa ilmoitti vuoden aikana käyttäneensä tupakoinnin lopettamiseksi 18 % miehistä ja 14 % naisista ja muusta syystä 3 %. Lääkärin määräämää lääkehoitoa on vastaavasti käyttänyt hiukan yli 2 % sekä miehistä että naisista. ( Kansanterveyslaitos 2008.)

5 5 2.1 Tupakan terveysriskejä Länsimaissa 14 % kuolemista aiheutuu tupakan aiheuttamista sairauksista, ja se on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden syy. Myös Suomessa tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta. Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä. Joka toinen tupakoija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan. (Kansanterveyslaitos 2008.) Iästä riippumatta joka kolmannella tupakoitsijalla on keuhkoahtaumatauti, jos hänellä esiintyy yskää, hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta. Keuhkosyöpään sairastuneista yli 90 % on tupakoitsijoita. Aktiivinen tupakointi näyttää lisäävän aikuisten astman vaikeusastetta ja huonontavan astmalääkityksen tehoa. Vanhempien ja erityisesti äidin tupakoinnin ja lasten astmaan sairastumisen välillä on voitu osoittaa selvä yhteys. (Mustonen, Mustonen & Kava 2004, ) Tupakoinnin merkitys sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä on keskeinen. Sepelvaltimotaudin riski on tupakoivilla vähintään kaksinkertainen, mutta runsaasti tupakoivilla jopa nelinkertainen verrattuna ei tupakoivaan. Tupakointi vaikuttaa veren hyytymistapahtumaan ja lisää näin sydäninfarkti-riskiä. (Mustonen, Mustonen & Kava 2004, ) Tupakointi lisää monen syöpäsairauden riskiä. Muita tupakoinnin vaikutuksia ovat ihon ennenaikainen vanheneminen, haavojen hitaampi paraneminen, leikkauskomplikaatioiden kasvaminen, maha- ja pohjukaissuolen limakalvovauriot, suurempi riski sairastua osteoporoosiin, aikuistyypin diabetekseen sekä silmän rappeumasairauksiin. (Hilden 2005,16 19.) 2.2 Tupakkalainsäädäntö Suomessa Suomen tupakkalainsäädännön keskeisenä tavoitteena on vähentää tupakointia ja tupakasta johtuvia terveyshaittoja. Lailla halutaan myös suojella uusia sukupolvia tupakalta sekä taata, ettei kukaan vastoin tahtoaan altistu tupakansavulle. Savuton hengitysilma on jokaisen suomalaisen perusoikeus. (Kansanterveyslaitos 2008.)

6 6 Valtioneuvoston päätöksessä on säädetty tupakkatuotteiden haitta-aineiden enimmäismääristä. Esimerkiksi tehdasvalmisteisen savukkeen tervan suurin sallittu pitoisuus on 10 mg yhtä savuketta poltettaessa. Tupakkapakkauksessa on ilmoitettava poltettaessa syntyvien tervan ja nikotiinin määrät ISO-standardien mukaisilla menetelmillä mitattuna. Tupakkatuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa tupakkatuotteiden terveysvaaroja aiheuttavien ainesosien pitoisuuksien tutkimisesta ja tutkimusmenetelmien laadusta. Valmistajan on ilmoitettava vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle STTV:lle kaikkien tupakkatuotteiden tuotemerkki- ja tyyppikohtainen ainesosaluettelo. (Kansanterveyslaitos 2008.) Tupakkalaissa kielletään tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen tai muu luovuttaminen 18 vuotta nuoremmalle henkilölle. Elinkeinotoiminnassa myyvien tulee tarvittaessa pyytää nuorta osoittamaan ikänsä esittämällä henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti. Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee tiedottaa ilmoituksella, joka sijoitetaan jokaiseen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipisteeseen sekä tupakkatuotteiden automaattiseen myyntilaitteeseen. Tupakkatuotteita saa myydä vain valvotuissa myyntipisteissä, ja se koskee myös automaattisia myyntilaitteita. (Finlex 2008.) Tupakan ja tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakointi on kielletty kaikissa julkisissa ja yleisissä tiloissa sekä yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa ja yleisissä tilaisuuksissa. Pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla, kuten päiväkotien ja koulujen pihoilla ja työpaikoilla tupakointi on kielletty. Kielto koskee myös sisätiloissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia, joihin yleisöllä on esteetön pääsy. Ravintolan sisätiloissa tupakointi on sallittu ainoastaan tupakointiin hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa. (Finlex 2008.) Työnantaja on velvollinen neuvoteltuaan asiasta työntekijöiden tai näiden edustajien kanssa kieltämään tupakoinnin tai rajoittamaan sitä. Päämääränä on, etteivät työntekijät tahattomasti altistu tupakansavulle työtiloissa tai muissa työyhteisön tiloissa. (Finlex 2008.)

7 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV ohjaa ja valvoo tupakkalain yleistä toimeenpanoa yhdessä läänihallitusten kanssa. Paikallinen valvontavastuu on kunnilla ja työsuojeluviranomaisilla. Kunnat valvovat alueellaan tupakkatuotteiden mainontaa. Työsuojeluviranomainen valvoo ympäristön savualtistuksen osalta työnantajille kuuluvien velvoitteiden noudattamista. (Finlex 2008.) 3 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyttä määritellään monin eri tavoin. Terveyttä voidaan muun muassa kuvata voimavaraksi, jota voi kuluttaa ja uusia. Tätä voimavaraa ihmiset voivat itse säädellä osaamillaan tavoilla. Monet elämäntavat ja tottumukset kuluttavat terveyden voimavaraa. Esimerkiksi tupakointi lisää sairauksien riskiä ja alentaa toimintakykyä. Säännöllinen elämänrytmi ja lepo ovat taasen terveyttä lisääviä voimavaroja. Terveys voidaan nähdä myös osana hyvinvointia ja toimintakykyä. WHO määrittelee terveyden fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi. (Vertio 2003, 22 23, 26.) Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveydestä huolehtimisessa. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Terveyden edistäminen on terveydenhuollossa moniammatillista toimintaa, jossa useilla ammattiryhmillä on omat roolinsa. (Vertio 2003, 30; 120.) Terveyden edistämistä voidaan tarkastella promootion ja prevention näkökulmasta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Promootio tarkoittaa mahdollisuuksien luomista ihmisten elinehtojen ja elämänlaadun parantamiseksi. Preventio tarkoittaa sairauksien ehkäisyä. Promotiivinen terveyden edistäminen on voimavaralähtöistä kun taas preventio nähdään ongelmalähtöisenä toimintana. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, )

8 8 Yksilön muutokseen tähtäävä terveyden edistäminen edellyttää että ihmisen perustarpeet on tyydytetty, toisin sanoen yksiöllä / yhteisöllä on käytettävissään resursseja ja voimavaroja muuhunkin kuin arjesta selviytymiseen. Terveyden edistämisellä voidaan tukea esimerkiksi yksilön / yhteisön yksittäisten terveystottumusten muutospyrkimyksiä tuloksellisesti. (Rouvinen-Wilenius 2008.) Suomessa terveyden edistäminen ilmestyi yleiseen keskusteluun 1980-luvun puolivälissä. Suomalaisia oli mukana kansainvälisen ohjelman kehitystyössä sen alkuvaiheista alkaen luvulla tapahtui muutoksia valtion kunnille osoittamissa rahoissa, silloin myös kuntien itsehallinto lisääntyi voimakkaasti. Nämä muutokset vaikuttivat myös terveyden edistämiseen. (Vertio 2003, ) Tulevaisuudessa terveyspoliittinen vaikuttaminen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla nousee entistä tärkeämmäksi osaksi terveyden edistämisessä. Terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ja väestö tarvitsevat uusia valmiuksia osallistuakseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään poliittiseen päätöksentekoon. Terveyden edistämisessä tarvitaan asiakastyön kehittämisen lisäksi erilaisia yhteisön aktivoinnin ja terveyden kansalaishallinnan kehittämisohjelmia. (Hirvonen, Koponen, Hakulinen 2002, 56.) 3.1 Terveysohjelmat Vuonna 1986 suuri joukko eri alojen asiantuntijoita Maailman terveysjärjestöstä (WHO) kokoontuivat Ottawaan määrittelemään mitä on terveyden edistäminen. Tämä Ottawan asiakirja jäsentää terveyttä edistävän toiminnan viideksi kokonaisuudeksi: terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisemmän ympäristön aikaansaaminen, yhteisöjen toiminnan tehostaminen, henkilökohtaisten taitojen kehittäminen sekä terveyspalvelujen uudelleen suuntautuminen. (Vertio 2003, ) Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä. Sen taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Health for All -ohjelma, ja se jatkaa Suomen kansallista

9 9 Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä -ohjelmaa. Ihmisten arkielämän ympäristöissä, kuten kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, palveluissa ja liikenteessä voidaan edistää, mutta myös vahingoittaa terveyttä. Kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi hyvät mahdollisuudet ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Ihmiset itse, perheet ja erilaiset ihmisryhmät vaikuttavat päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen. (Sosiaali ja terveysministeriö 2007.) Terveys ohjelman mukaan terveyspolitiikan haasteita ovat väestön vanheneminen, monikulttuurisuus ja syrjäytyminen. Tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ohjelmassa on laadittu yksilölliset tavoitteet jokaiselle ikäryhmälle lapsuusiästä vanhuuteen. Työikäisten keskeisimmät haasteet ovat: Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus laskee Työelämän vaatimusten kehittäminen terveyttä edistäviksi -> työelämässä jaksamisen tukeminen Syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollistamalla terveyspalvelut työttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville Terveellisten elämäntapojen (ravitsemus, nautintoaineet, liikunta ja liikenne) tukeminen (Sosiaali ja terveysministeriö 2007.) 3.2 Terveyden edistäminen työterveyshuollossa Vaikka suomalaisten elintavoissa on tapahtunut monia myönteisiä muutoksia, työikäisillä on useita ehkäistävissä olevia sairauksia. Näitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, aikuistyypin diabetes, tuki ja liikuntaelinsairaudet. Lihavuus, naisten tupakoinnin yleistyminen ja mielenterveysongelmat synnyttävät haasteita työikäisten terveyden edistämiseksi. (Koponen, Hakulinen, Pietilä ) Työterveyshuolto on tärkeä vaikuttaja työikäisten terveyden edistämisessä. Sen tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Terveyden edistämisen tavoitteeksi voidaan

10 10 asettaa työntekijän elämäntaitojen ja elämänhallintavalmiuksien tukeminen kaikissa työelämän vaiheissa. Työpaikan terveysvaaroihin liittyvän neuvonnan lisäksi työterveyshuollon tehtäviin kuuluu terveysvalintojen neuvonta ja ohjaus. (Koponen, Hakulinen, Pietilä 109.) Jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä tulisi arvioida, minkälaiset terveyden edistämisen tarpeet asiakkaalla on, mitkä ovat ihmisen voimavarat ja koulutustarpeet, millaisia työpaikan muutoksia on edessä ja minkälaista elämäntilannetta ihminen elää. (Vertio 2003, 121.) Teknologian kehittymisestä huolimatta työtahti monissa organisaatioissa on kiristynyt ja kiire työssä lisääntynyt. Tuloksen tekemisen pakko, kilpailun koveneminen, vastuun lisääntyminen, epätyypilliset työajat ja työyhteisöongelmat ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat työikäisille osaamispaineita, stressiä ja uupumusta. Näiden lisäksi työikäisten elintapasairaudet, muun muassa sydän ja verisuonisairaudet, diabetes ja mielenterveysongelmat synnyttävät haasteita työterveyshoitajan työhön. (Kyrönlahti 2006, 36.) Työelämän jatkuva muutos edellyttää työterveyshuollon terveydenhoitajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä, tietojen ja taitojen päivittämistä ja elinikäisen oppimisen merkityksen oivaltamista. Näitä taitoja on hyvän itsesäätelyvalmiuden omaavalla oppijalla. Terveydenhoitajan itsesäätelyvalmiuksien kehittäminen siirtyy menetelmällisenä toimintatapana myös asiakaskontakteihin, joissa tulisi mahdollistaa työikäisen osallistuminen oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen. Vuorovaikutuksellinen suhde asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä edistää molemminpuolista kunnioittamista ja uuden yhteisen ymmärryksen löytämistä. (Kyrönlahti 2007, 37.) 3.3 Terveyden edistämisen etiikka Terveyttä edistävän toiminnan perustana ovat arvot, käsitys ihmisestä ja terveydestä ja ammattietiikka. Eräänä keskeisenä arvona pidetään ihmisarvon kunnioittamista. Etiikka ei useinkaan ratkaise sitä, miten on toimittava, vaan se auttaa tarkastelemaan terveyteen liittyviä kysymyksiä moniulotteisesti. Terveyden edistämisen etiikassa on kyse vastaamisesta etiikan peruskysymyksiin: mikä on oikein ja hyvää ja mikä väärin.

11 11 Eettinen pohdinta on olennainen osa toimintaa, koska tavoitteena on edistää asiakkaana olevan ihmisen hyvää. Terveyden edistämisessä tarvitaan tutkittua tietoa ihmisten terveysvalinnoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta sekä yksilöiden että yhteisöjen terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. (Kylmä, Pietilä, Vehviläinen-Julkunen 2002, 62-63) Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta on nimennyt yhteiset eettiset periaatteet terveydenhuollossa. Terveyden edistämisessä suojeltavat inhimilliset oikeudet koskevat riittävää tiedonsaantia, itsemäärämisoikeutta, yksityisyyttä, nimettömyyttä, luottamuksellisuutta, oikeudenmukaista kohtelua sekä suojelua haitalta. Autonomia, hyvän tekeminen, pahan tekemisen välttäminen sekä oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä eettisiä periaatteita, joiden avulla edellä mainittuja oikeuksia suojellaan. (Kylmäym.2002,64 65.) Terveyden edistäjän on tiedostettava ihmisten omia tarpeita kysymällä niitä ja jättämällä ihmisille tilaa omaan päätöksentekoon. Kun asiantuntijan mielipidettä kysytään, on se aiheellista ilmaista. Terveydenhuollon ammattietiikkaan kuuluu kertoa tupakan terveyshaitoista ja tarvittaessa tukea ihmisen lopettamispäätöstä. Myös niitä on autettava, jotka eivät ole valmiita lopettamaan tupakointia. (Vertio 2003, 142.) Asiakkaalla ei ole omia eettisiä ohjeita siitä, miten olla asiakkaana. Häntä kuitenkin velvoittaa yleinen etiikka. Asiakas on vastuussa siitä, että hän hyväksyy ja asettaa yhteistyössä hoitajan kanssa tavoitteet, joihin pyritään. Asiakas on vastuussa oman terveytensä edistämisestä. Hänellä on velvollisuus kertoa asioista totuudenmukaisesti, jotta hän saisi tarvitsemansa avun ja tiedon. Asiakkaalta vaaditaan toisen ihmisen kunnioittamista; hän sitoutuu ohjaussuhteeseen, pitää kiinni aikatauluista, ei uhkaile tai käyttäydy väkivaltaisesti eikä yritä peitellä tietämättömyyttään. Vastuun kantaminen omasta tilanteesta, edistymisestä ja tarpeista kunnioittaa hoitajan professionaalista osaamista. (Kyngäs ym. 2007, 156.)

12 Terveyskasvatus Terveyskasvatus perustuu näkemyksiin terveydestä sekä ihmisen tavasta käyttää tietoaan ja ymmärrystään terveyden hyväksi. Terveyskasvatus on sosiaalinen vuorovaikutusprosessi, jossa vaikutetaan mielikuviin, ilmaisuihin, ja yksilön toiminnan edellytyksiin luoden terveyttä edistävä ilmapiiri. Terveyskasvatusta voidaan kuvata tutkimusmatkaa muistuttavaksi prosessiksi, jossa molemmat osapuolet, ammattihenkilö ja asiakas, oppivat kokemuksistaan. (Poskiparta 1997, 20.) Asiakaskeskeisessä terveyskasvatuksessa korostetaan potilaan rationalisuutta ja vapautta tehdä itsenäisiä valintoja. Terveyskasvatuksen tavoitteena on tietojen välittäminen ja arvojen selkiyttäminen, jotta yksilö voisi tehdä tietoisia päätöksiä oman terveyden edistämiseksi. Terveyskasvattaja pyrkii tukemaan yksilön oman elämän hallintakyvyn ja voimaantumisen (enpowerment) lisäämistä. (Poskiparta 1997, 23.) Terveyskasvatuksen perustana on usein ollut riskinäkökulma. Vaikuttamalla riskitekijöihin voidaan pienentää tai ehkäistä eri sairauksien todennäköisyyttä. Hyvä esimerkki on tupakointi. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää, joten tupakoinnin lopettamisella voidaan vaikuttaa keuhkosyövän ilmaantuvuuteen. Riskitekijöiden lisäksi on hyvä ymmärtää ihmisen käyttäytymisen perusteita. Niin sanottu selviytymisnäkökulma ymmärtää tupakoinnin merkityksen myös inhimilliseltä kannalta; tupakointi voi olla ihmiselle tapa selviytyä ahdistavasta tilanteesta tai olla sosiaalisesti hyväksyttävä. (Vertio 2003, ) Terveysneuvonta on yksi terveyskasvatuksen menetelmistä. Se voi olla yksilöohjausta tai ryhmätoimintaa. Terveysneuvontatilanne on kehämäistä vuorovaikutusta jossa molemmat osapuolet, ammattihenkilö ja asiakas, vaikuttavat keskustelun sisältöön ja määrään. Voimavarakeskeinen terveysneuvonta muodostuu neljästä vaiheesta: ihmisen kuuntelusta, dialogista, itsearvioinnista ja toimintamallien tunnistamisesta sekä toiminnan uudelleensuuntautumisesta, myönteisestä muutoksesta. Terveysneuvonnan vaikutukset jatkuvat vielä konkreettisen vuorovaikutustilanteen jälkeenkin yksilöiden ajatuksissa ja mahdollisesti myös toiminnoissa. (Poskiparta 1997, 24: Poskiparta 2002, 25.)

13 Muutosvaihemalli Muutosvaihemallissa käyttäytymisen muutoksen ajatellaan tapahtuvan syklisesti kuuden eri vaiheen kautta. Yksilöllä on erilaisia motivaatiotasoja matkalla muutokseen. Ihmisten siirtyminen muutosvaihemallin tasoilta toisille tapahtuu yksilöllisesti, toisaalta muutokseen pyrkivä voi poistua prosessista ja taas myöhemmin palata eri tasolle. (Poskiparta 2002, ) Elämäntapojen muuttaminen ei ole yksittäinen tapahtuma vaan pitkään kestävä ja aikaa vievä tapahtumasarja. Muutosvaihemallin vaiheet ovat esiharkinta, harkinta, valmistautuminen, toiminta ja ylläpito. Asiantuntija voi tukea asiakasta muutosprosessissa aktiivisella kuuntelulla, välittämällä myönteistä ilmapiiriä sekä rakentamalla terveysneuvonnan asiakkaan tarpeista ja näkökulmista käsin. (Poskiparta 2002, ) Muutosvaihemallin hyödyntäminen terveysneuvonnassa on perusteltua sekä asiakkaan että terveysneuvontaa toteuttavan asiantuntijan ja organisaation näkökulmasta. Asiakkaan muutosvalmiuden huomioiva terveysneuvonta takaa paremmin hänelle hänen omaan tilanteeseensa sopivan ja oikea-aikaisen neuvonnan saannin ja kunnioittaa myös hänen päätöstään olla muuttamatta elintapojaan. Terveysneuvonnan toteuttajalle se tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan sekä käytäntöön sovellettavia keinoja eri muutosvaiheissa olevien tukemiseen. Organisaatiotasolla se auttaa kohdentamaan niukat voimavarat järkevämmin ja tuloksellisemmin. (Sairaanhoitajaliitto 2008.) 4 TERVEYSVIESTINTÄ WHO määrittelee terveysviestinnän näin: Terveysviestintä on keskeisin keino välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Kaikkia joukkoviestinnän muotoja, sekä uusia että vanhoja, voidaan käyttää levitettäessä yleisölle hyödyllistä terveysinformaatiota sekä lisättäessä tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä kehitykseen.

14 14 Terveysviestintä on osa kaikkea viestintää ja vain osa terveysviestinnästä on joukkoviestintää. (Torkkola 2002, 5.) Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua tietoon, tunteeseen tai kokemukseen ja olla faktuaalista että fiktiivistä. (Torkkola 2007.) Terveysviestintää voidaan tutkia kolmesta eri näkökulmasta: vuorovaikutuksellisesta, vaikutuksellisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Vuorovaikutuksellisessa linjassa kohteena on terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välinen keskinäisviestintä. Vaikutuksellinen näkökulma tutkii mahdollisuuksia vaikuttaa viestinnällä terveyskäyttäytymiseen. Kulttuurinen linja tutkii terveyden ja sairauden rakentumista viestinnässä. (Torkkola 2007.) 4.1 Suullinen terveysviestintä Viestintä on sekä verbaalista että nonverbaalista vuorovaikutusta. Verbaalinen viestintä liittyy sekä puhuttuun että kirjoitettuun kieleen. Nonverbaalinen viestintä käsittää kaikki muut viestinnän menetelmät kuin kieli, esimerkiksi eleet, ilmeet, kehon liikkeet, aistit, äänenpainot, fyysinen ulkonäkö ja tilan käyttö. Nonverbaalista viestintää säätelee kulttuuri, sosioekonominen tausta, koulutus, etninen alkuperä ja rotu. Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä liittyvät erottamattomasti yhteen toisiaan tukien ja vahvistaen. Neuvontatilanteessa hoitaja ja asiakas ovat samanaikaisesti sanoman vastaanottaja ja lähettäjä, joka odottaa toisen reagoivan viestiinsä. (Kettunen, Liimatainen, Poskiparta 1996, ) Terveysneuvonta on yksi esimerkki suullisesta terveysviestinnästä. Hoitajan ja potilaan välinen keskustelu on suullista terveysviestintää. Pietilä, Varjoranta ja Matveinen (2008) ovat tutkineet terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä terveyden edistämisen työstä. Ammattilaisen rooli tiedonantajana ja vaihtoehtojen esittäjänä koettiin tutkimuksen mukaan tärkeäksi. Tähän liittyi olennaisesti asiakkaan päätöksenteon ja valintojen tukeminen. Asiakkaita tuettiin lisäksi neuvomalla heitä tiedonlähteille kuten etsimään tietoa internetistä. Terveyden edistäminen liitettiin tutkimuksen mukaan hoitajan ja asiakkaan väliseen keskusteluun, jossa asiakasta autettiin tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan terveyttä tukevien

15 15 valintojen tekemiseksi. Työmenetelmälliseksi haasteeksi koettiin motivoivan haastattelun ja avointen kysymysten käyttö asiakastyön vuorovaikutustilanteissa. 4.2 Kirjallinen terveysviestintä Terveyttä edistävä aineisto on väline, jonka laatuun panostamalla tuetaan ja ylläpidetään yksilöiden omavoimaistumista (enpowerment) ja terveyttä. Kaikessa terveyteen tähtäävässä aineistossa tulisi taustalla olla käsitys terveyden edistämisestä ja sen arvopohjasta. Terveysaineisto voi olla voimavarakeskeistä tai riskilähtöistä, jolloin se kohdentuu sairauteen, oireeseen tai riskitekijään. (Rouvinen-Wilenius 2008.) Kun pyrkimyksenä on ihmisten omavoimaistumisen edistäminen, kyseessä on promotiivinen lähestymistapa. Promotiivinen lähestymistapa sopii kaikkiin elämäntilanteisiin. Kun ihminen on vaarassa sairastua tai on jo sairastunut, puhutaan preventiivisestä lähestymistavasta. Tällöin terveysaineiston painopiste on muutoksien aikaansaamisessa. Voimavaralähtöiseksi tuotteeksi määritellään terveysaineisto, jonka sisältönä on päivittäiseen elämään liittyvien tietojen ja taitojen välittäminen päämääränä on terveyden ylläpitämiseen vaikuttavien elementtien korostaminen. (Rouvinen- Wilenius 2008.) Terveyden edistämisen keskus on määritellyt terveysaineiston standardit ja kriteerit. Näitä ovat muun muassa aineiston selkeys ja sillä tulee olla konkreettinen terveys-/ hyvinvointitavoite, aineiston tulee välittää tietoa terveyden taustatekijöistä ja aineisto on voimaannuttava ja motivoi yksilöä ja ryhmiä terveyden kannalta myönteisiin päätöksiin. Aineiston on oltava sopiva kohderyhmälle, sen on herätettävä mielenkiintoa ja luottamusta. (Rouvinen-Wilenius 2008.)

16 16 5 TERVEYDENHOITAJAN TYÖMENETELMIÄ Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on tärkeä rooli tukea asiakasta tupakoinnin lopettamisessa. Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin. Onkin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisilla ja opiskelijoilla on helppokäyttöisiä välineitä asiakkaan auttamiseen. Vuonna 2002 julkaistu Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Käypä hoito -suositus antoi hyvän pohjan välineiden kehittämiselle. Suosituksen julkaisemisen jälkeen Kansanterveyslaitos käynnisti Tupakointi, riippuvuus ja lopettamisen tukeminen hankkeen, yhdeksi työvälineeksi Käypä hoito - suosituksen juurruttamiseen. Tietokanta tarjoaa tietoa tupakoinnin lopettamisesta tarjoten myös perustiedot tupakkariippuvuudesta ja vieroituksesta. (Sandström 2007.) Kansanterveyslaitoksen ja Kuopion yliopiston yhteisen hankkeen oppimiskokonaisuutta käytetään tällä hetkellä lääketieteellisten tiedekuntien perusopetuksessa. Terveydenhuoltoalan opetukseen soveltuvaa mallia on pilotoitu vuonna 2007 Seinäjoen, Lahden, Savonlinnan ja Kuopion ammattikorkeakouluissa. Oppimiskokonaisuuden sisällyttäminen terveydenhuollon jatko- ja täydennyskoulutukseen on seuraava askel. Duodecim suunnittelee verkkokurssia tupakasta vieroituksesta. (Sandström 2007.) On arvioitu, että asiakkaat muistavat 75 % siitä, mitä he näkevät ja vain 10 % siitä, mitä he kuulevat. Mutta jos käytetään näkö ja kuuloaistiin liittyviä menetelmiä, he muistavat 90 % siitä mitä heidän kanssaan on käyty läpi. Tämä tieto osoittaa, että ohjauksen vaikutusten varmistamiseksi tulisi käyttää useita ohjausmenetelmiä. Toisaalta kirjallisen materiaalin tulisi tukea nimenomaan ohjauskeskustelussa käsiteltyjä asioita. Hoitajan tehtävänä on auttaa tunnistamaan mikä omaksumistapa on asiakkaalle ominaisin. (Kyngäs ym. 2007, 73.) 5.1 Interventio Terveydenhuollossa interventiolla tarkoitetaan väliintuloa ja auttamista. Interventiot voivat olla yksilöllistä elämäntapaohjausta tai esimerkiksi koko kansaa koskevaa itsemurhan ehkäisyä, tai tupakkalainsäädäntöä. Toimivan interventio toteuttaminen on

17 17 prosessi, joka vaatii huolellisen suunnittelun ja arvioinnin. Olipa intervention kohteena yksityinen kansalainen, koko väestö tai terveydenhuollon ammattilaiset, lopullinen päämäärä on edistää ja suojella suomalaisten terveyttä. (Kansanterveyslaitos 2007.) Intervention onnistumisen edellytyksiä ovat tarvelähtöisyys, tieteellinen ajantasainen tieto toiminnan pohjana, systemaattinen ja hyvä suunnittelu, yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa sekä intervention implementoiminen perusterveydenhuoltoon. Laadukkaaseen interventioon kuuluvat lisäksi systemaattisuus ja toiminnan arviointi. (Ylänen 2007.) Laadukkaan elintapaohjauksen onnistumiseksi on tärkeää tunnistaa mitä asiakas jo tietää aiheesta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää sekä mikä on hänelle paras tapa omaksua asia. Ohjaustarpeen selvittämiseksi asiakasta voi pyytää kertomaan terveysongelmastaan, sen mahdollisista syistä ja mitä hän odottaa ohjaukselta. Kun asiakkaalla on riittävästi tietoa, hän pystyy itse arvioimaan mikä on hänelle hyväksi. Kun ohjaus perustuu asiakkaan ja hoitajan yhteiseen näkemykseen hoidosta, se lisää asiakkaan tyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutumista. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen, Renfors 2007, 47.) Asiakkaan ja hoitajan vuorovaikutus tekee ohjaustilanteesta ainutkertaisen. Asiakkaat odottavat vuorovaikutukselta luottamuksellisuutta ja turvallisuutta sellaisissakin tilanteissa, joissa he ajattelevat asioista eri tavalla kuin hoitaja. Hoitajan tulee puolestaan kunnioittaa asiakkaan autonomiaa ja osoittaa luottamuksellisuutta, vilpitöntä kiinnostusta ja arvostusta tämän asiaa kohtaan. Hoitajan tulee ymmärtää asiakasta, ilmaista ajatuksensa selkeästi ja tehdä tarkentavia kysymyksiä. (Kyngäs ym. 2007, 48.) 5.2 Ryhmäohjaus Hyvän ja toimivan ryhmän ominaisuuksiin kuuluu, että kaikki tuntevat toisensa ja että heillä on jokin yhteinen päämäärä tai tavoite. Ryhmän aloittaessa on hyvä tutustuttaa ryhmäläiset toisiinsa ja toistensa taustaan. Toisten ryhmäläisten tunteminen lisää ryhmän turvallisuutta ja luottamusta sekä ryhmän jäseniin että ryhmänvetäjään.

18 18 Toimivassa ryhmässä ryhmän jäsenet alkavat kannustaa toisiaan ja viestittää välittämistä tai huolenpitoa toisiaan kohtaan. Toimivan ryhmän edellytys on riittävän tiheät ja tiiviit tapaamiset. Hyvin toimiva ryhmä kuuntelee jäsentensä ajatuksia ja mielipiteitä, antaa tilaa ja arvostaa erilaisia näkemyksiä ja erilaisuutta. Ryhmässä oleminen voi tervehdyttää tai parantaa osallistujia. (Kyngäs ym. 2007, ) Ryhmä tarvitsee jonkun, joka ohjaa ryhmää ja huolehtii ryhmästä. Terveydenhuollon ohjaustilanteissa hoitajan rooli on yleensä ulkoapäin annettu ja perustuu hoitajan asiantuntemukseen ja asian hallintaan. Ryhmänvetäjällä on oltava tietoa ja taitoa ryhmädynamiikasta, ryhmäohjauksesta ja ryhmäilmiöstä, mutta ennen kaikkea herkkyyttä havaita ryhmän tarpeita ja kehitysvaiheita. Vetäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että ryhmä on selvillä tavoitteistaan ja tehtävästä ja että se työskentelee tavoitteellisesti. Ryhmän ohjaajalla tulee olla kykyä hyvään ja toimivaan vuorovaikutukseen. Ryhmänohjauksessa vetäjän on uskallettava olla oma itsensä, otettava riskejä ja suostuttava epävarmuuteen sekä muutokseen, sillä hän toimii ryhmässä tärkeänä kommunikaatiomallina. (Kyngäs ym. 2007, ) Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakan vieroituksessa. Ryhmäohjauksen avulla välitetään tietoa, opetetaan uusia taitoja, sen avulla luodaan mahdollisuus sosiaaliselle oppimiselle ja analysoidaan ryhmäläisten käyttäytymisen motiiveja. Tupakanvieroitusohjelmissa käytetään usein kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa. Vieroitusryhmän keskeisinä sisältöinä on katkaista tupakointia ylläpitävät, ehdolliset reaktiot itsekontrollin avulla, tehdä suunnitelmia mahdollisille houkutuksille, asettaa tietty päivämäärä tupakoinnin lopettamiselle ja varmistaa sosiaalinen tuki ja seurantakontaktit. Lisäksi ohjelmaan liitetään myös nikotiiniriippuvuuden lääkkeellinen hoito ja painonhallintaan liittyvää tietoa. Ryhmäohjaus etenee usein muutosvaihemallin mukaan. (Iivonen 2006.) Ryhmäohjaus on tulevaisuuden työmenetelmä elintapamuutoksiin tähtäävässä terveyskasvatuksessa. Ryhmäohjaus on tuloksellista ja kustannustehokasta. Terveydenhuollon työntekijöitä on liian vähän yksilöllistä elintapaneuvontaa tarvitseville, ryhmäohjauksella voidaan säästää aikaa ja resursseja. Toivottavaa olisi, että elintaparyhmiä vetäisivät useampi kuin yksi terveydenhuollon ammattilainen. Ryhmien vetäminen on vaativaa työtä ja sen vuoksi olisikin tärkeää, että ryhmänvetäjät saisivat toisiltaan tärkeää tukea ja palautetta. (Kuronen 2007.)

19 19 6 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUS Tämän kehittämistyön alkuperäisenä ideana oli suunnitella kiinnostava artikkeli tupakanvieroituksesta Yleisradion henkilöstölle. Artikkelin tavoitteena on välittää tietoa yhtiön työntekijöille tupakkariippuvuudesta ja esitellä työterveyshuollon järjestämää tupakanvieroitustoimintaa. Artikkelin välityksellä halutaan herätellä niitä henkilöitä, jotka ovat miettineet tupakoinnin lopettamista. Artikkelin kohderyhmä on yhteisö ja näkökulmana preventiivinen terveyden edistäminen. 6.1 Prosessin kuvaus Mielenkiinto artikkelin kirjoittamiseen heräsi kesän aikana, puoli vuotta opinnäytetyöni valmistumisen jälkeen. Ajattelin, että kehittämistehtävässä olisi luontevaa syventää tupakanvieroitus-aihetta ja tarkastella sitä terveyden edistämisen näkökulmasta. Otin yhteyttä Yleisradion työterveyshuoltoon, joka oli myös yhteistyötahona opinnäytetyössäni. Suunnitelmani oli, että olisin kirjoittanut artikkelin opinnäytetyöni tuloksista joko Yleisradion henkilöstölehteen tai intranettiin. Työterveyshuollosta tuli kuitenkin toive, että kirjoittaisin artikkelin heidän tupakastavieroituskursseista. Artikkelilta toivottiin myös näkökantaa nikotiiniriippuvuuteen ja muihin vieroitusmenetelmiin. Päädyimme yhdessä siihen ratkaisuun, että jätän omat tutkimustulokset pois artikkelista ja keskityn Yleisradion työterveyshuollon järjestämien vieroitusryhmien esittelyyn. Vieroitusryhmien vetäjien, työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan toiveena oli, että artikkelin yhteydessä haastattelisin kahta tupakastavieroitusryhmään osallistunutta henkilöä, jotka olivat päässeet pysyvästi tupakasta eroon. Heillä oli tarjota myös henkilöiden nimet, jotka olisivat halukkaita kertomaan muille tupakoinnin lopettamisesta vieroitusryhmän avulla.

20 20 Koska artikkeli ei pohjautunutkaan oman opinnäytetyöni tuloksiin, ja koska työterveyshuollon toiveena oli lähteiden poissulkeminen artikkelista, tieteellinen artikkeli muuttui terveysaiheiseksi artikkeliksi. Syvennyin artikkelin kirjoittamiseen liittyvään kirjallisuuteen saadakseni ideoita artikkelin rakenteeseen. Otin yhteyttä Yleisradion sisäiseen viestintään ja tiedustelin oman artikkelini sopivuutta joko henkilöstölehteen tai intranettiin. Toimituspäällikön mukaan juttuni sopisi paremmin Intranettiin, mutta se voitaisiin julkaista myöhemmin myös henkilöstölehdessä. Aloin suunnitella Intranettiin sopivaa artikkelia. Internetin välityksellä julkaistavat artikkelit tulevat olla mahdollisimman napakoilta aihealueiltaan, jotta niitä olisi helppo ja yksinkertainen lukea sähköisesti. Haastetta lisäsi pyrkimys mahduttaa artikkeliin monenlaista tupakointiin liittyvää aihealuetta, muun muassa tupakoinnin moniulotteinen riippuvuus, tupakointiin liittyvät terveysriskit, vieroitusryhmien toiminta sekä muut vieroitusmenetelmät. Artikkelia työstin useiden viikkojen aikana saaden siihen välillä tärkeää etäisyyttä. Artikkelin arvioinnissa ja ideoinnissa sain jatkuvaa palautetta työterveyslääkäri Kristiina Malmbergilta. Tästä oli suuri apu, koska kirjoittaja saattaa sokaistua omalle työlleen. Lopullisen artikkelin tarkasti myös Yleisradion työterveyshuollon johtava lääkäri Aslak Savolainen. Artikkeli julkaistiin lokakuussa Yleisradion henkilöstön intranetissa. Otin yhteyttä kahteen vieroitusryhmän osallistuneeseen henkilöön, jotka olivat ilmoittaneet aikaisemmin halukkuutensa olla mukana tupakanvieroituksen liittyvässä artikkelissa. Sähköpostitse kysyin heidän halukkuuttaan olla mukana artikkelin tekemisessä. Kerroin heille, että aikapulan vuoksi haastattelisin heidät sähköpostin välityksellä. Toiselta vieroitusryhmän läpikäyneeltä tuli ilmoitus, ettei hän haluakaan olla mukana jutun tekemisessä henkilökohtaisiin syihin vedoten. Hyväksyin hänen perustelun. Kiireisen aikataulun vuoksi en ehtinyt etsiä toista haastateltavaa, vaan päädyimme että jutussa olisi yhden henkilön kokemuksia tupakanvieroitusryhmästä. Yhteistyö haastateltavan kanssa sujui ongelmitta. Haastatteluun liittyvät kysymykset olivat avoimia kysymyksiä välttäen minkäänlaista johdattelua. Kysymykset liittyivät ainoastaan tupakoinnin lopettamiseen. Koska haastateltava oli valmis antamaan kasvonsa entisenä tupakoitsijana, henkilöllisyyden suojausta ei tarvittu.

21 21 7 POHDINTA Jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija. Me terveydenhuollon ammattilaiset emme voi tehdä asiakkaan elämään liittyviä päätöksiä, sen tekee aina asiakas itse. Mutta me voimme antaa tietoa ja erilaisin kysymyksin kartoittaa ihmisen motivaatiota muutokseen. Hoitaja voi herätellä asiakasta reflektoinnin avulla pohtimaan omia elintapojaan. Ja vaikkei ihminen päättäisikään tehdä terveyttä uhkaavalle tavalla mitään muutoksia, hoitajan kanssa käyty keskustelu voi jossain myöhemmässä vaiheessa nousta pintaan ja antaa voimia tulevaan elintapamuutokseen. Tupakoinnin lopettaminen vaatii henkilöltä vahvaa motivaatiota. Terveydenhuoltohenkilöstön tuella voi olla kuitenkin merkittävä vaikutus vieroituksen onnistumiseen. Intervention avulla jokainen terveydenhoitaja voi työssään kartoittaa asiakkaan / potilaan tupakointitapoja, henkilön motivaatiota lopettamiseen sekä tarjota tukea ja seurantaa vieroituksen onnistumisessa. Kaikella puuttumisella tupakointiin on merkitystä, mutta hoitajan aktiivisuudella, yksilölähtöisellä lähestymistavalla sekä vieroitusmenetelmien hallinnalla voidaan intervention vaikuttavuutta parantaa. Ryhmäohjaus on vertaistukeen ja ryhmänvetäjän taitoihin painottuva työmenetelmä tupakanvieroitukseen. Yhä enemmän ryhmäohjausta käytetään terveydenhuollossa, kun halutaan vaikuttaa ihmisen terveyteen vaikuttaviin elintapoihin ja tukea näin muutokseen tähtäävää prosessia. Ryhmäohjaus on vaativa työmenetelmä, johon tarvitaan koulutusta, moniammatillista yhteistyötä ja toiminnan arviointia. Yleisradion työterveyshuollossa tupakakanvieroitusryhmiä vetävät työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Tällainen moniammatillinen parityöskentely paitsi jakaa ja tasapainottaa ryhmänvetäjien vastuuta, synnyttää tyytyväisyyttä ja luottamusta ryhmäläisten kesken.

22 22 Promotiivinen terveyden edistäminen tarkoittaa tupakanvastaisessa työssä niitä toimenpiteitä, joilla voidaan ehkäistä tupakoinnin aloittaminen. Kohderyhmänä tällaisessa terveyden edistämisen toiminnassa ovat lapset, nuoret ja aikuiset. Promotiivista terveyden edistämistä voidaan toteuttaa muun muassa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, erilaisten yhteiskunnallisten hankkeiden sekä kirjallisen terveysviestinnän (kirjalliset oppaat, internet-sivustot) avulla. Lisäksi tupakkalailla pyritään suojelemaan nuoria tupakoinnin aloittamiselta. Tupakanvieroitustyö on preventiivistä terveyden edistämistä, jolla pyritään terveysriskien vähentämiseen ja sitä kautta sairauksien ehkäisyyn ja elämänlaadun parantamiseen. Valtioneuvoston tekemän Terveys kansanterveysohjelman tavoitteita ovat muun muassa terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen, työelämässä jaksamisen tukeminen sekä terveellisten elämäntapojen tukeminen. Kun ihminen lopettaa pysyvästi tupakoinnin, hän todennäköisesti saa lisää vuosia elämäänsä ja hänen toimintakykynsä paranee. Tupakanvieroitustoiminta on yksi menetelmä, jolla voidaan toteuttaa kansallisten terveysohjelmien tavoitteita. Muuttuva yhteiskunta luo haasteita myös terveysviestinnälle. Maailma on täynnä tietoa, internet on avannut portit lähes rajattomaan tiedonsaantiin. Mutta mikä tieto on luotettavaa? Tätä kysymystä joutuu pohtimaan sekä terveydenhuollon ammattilainen että asiakas. Kriittisyys, tutkimusmenetelmien hallinta ja luotettavat sähköiset tietoportaalit auttavat hoitajaa löytämään validia tietoa. Kriittistä asennetta erilaisiin tietolähteisiin voi välittää myös asiakkaille. Suomessa työterveyshuolto on pääosin laadukkaasti ja kattavasti järjestettyä. Työterveyshuolto on avainasemassa työikäisten terveyden edistämistyössä. Mutta miten on työttömien työikäisten laita? Heiltä puuttuu taho, joka olisi kiinnostunut heidän terveysriskeistä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Yleisesti tiedetään, että työttömyys lisää terveysriskejä ja syrjäytymistä. Työttömyyden mukana riski päihteiden käyttöön lisääntyy. Mielestäni tähän ryhmään tulisi lisätä resursseja ja pyrkiä kaikin mahdollisin tavoin tukemaan ihmistä ja auttaa häntä takaisin työelämään. Erilaisten terveyden edistämiseen liittyvien hankkeiden avulla voidaan tavoittaa myös työelämästä pudonneet tai muuten syrjäytymisen vaarassa olevat ihmiset. Hyvä esimerkki tällaisesta

23 23 terveyshankkeesta on useilla paikkakunnilla Sydänliiton kanssa toteutettava, 40- vuotiaille miehillä kohdistettu Kundit Kondikseen- hanke. Käypä hoito suosituksen mukaan vastuu tupakanvieroitustyöstä on perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla. Kela ei kuitenkaan korvaa työnantajalle ryhmämuotoisen tupakanvieroitustoiminnan kustannuksia. Mielestäni tässä on ristiriita. Onko tupakanvieroitustoiminta sairauden hoitoa vai terveyden edistämistä? Kyllä, tupakkariippuvuus on sairaus eli toiminta on osaltaan sairaudenhoitoa. Tämän lisäksi se on mielestäni myös terveyden edistämistä, koska tupakoinnin lopettaminen kohentaa niin yksilön kuin ympäristönkin terveyttä. Jos Kela huomioisi edes osan tupakanvieroitusryhmien kustannuksista, tämä voisi lisätä työterveyshuolloissa järjestettävien vieroitusryhmien määrää ja sitä kautta lisätä työikäisten terveyttä. Tupakanvieroitustyön vaikuttavuutta voidaan arvioida monella eri tasolla. Kun ihminen lopettaa tupakoinnin pysyvästi, hänen terveysriskinsä vähenevät. Tupakoinnin lopettaminen edistää lähiympäristön terveyttä sisäilman paranemisena ja passiivisen tupakoinnin vähenemisenä. Tupakoinnin lopettanut aikuinen on myös hyvä esikuva, joka kannustaa nuoria tupakoimattomuuteen. Työnantajan näkökulmasta tupakoinnin lopettanut työntekijä työskentelee ilman tupakointiin kuluneita taukoja ja sairastaa vähemmän. Yhteiskunnallisella tasolla tupakkaan liittyvien sairauksien kustannukset vähenevät. Tupakanvieroitustyö on siis monessa mielessä tärkeää ja kannattavaa työtä. Hoitajalta vaaditaan ammatillisesti monenlaisia taitoja; hänen täytyy hallita viimeisin tutkittu tieto ja erilaiset työmenetelmät, hänen on oltava aidosti kiinnostunut asiakkaista ja heidän tarpeistaan ja hänen ammattietiikkansa tulee olla korkeatasoista. Pian valmistuvana terveydenhoitajana ammatillinen vaatimustaso tuntuu haastavalta. Uskon, että ammatilliset kompetenssit lisääntyvät sitä myöten kun työkokemusta karttuu, noviisista kehittyy ajan kuluessa oman alansa asiantuntija. Ja myös asiantuntijan on mahdollista oppia päivittäin jotain uutta, opettajina toimivat asiakkaat, alati muuttuva yhteiskunta ja työelämä. Terveyden edistämisen laatusuositukset ja erilaiset eettiset ohjeet ovat apuna ohjaamaan meitä terveysalan työntekijöitä kohti laadukasta asiakastyötä. Tärkeintä on kuitenkin hoitajan tieto, taito ja kyky kuunnella ihmistä, lähimmäistä.

24 24 LÄHTEET Finlex Tupakkalaki 700/2006. Internet-sivut, viitattu Hilden, Satu-Maarit Tupakasta vieroittajan opas. Helsinki: WSOY. Hirvonen, Eila; Koponen, Päivikki; Hakulinen, Tuovi Yksilö, perhe ja yhteisö muutoksessa: näkökulmia terveyteen. Teoksessa Anna-Maija Pietilä ym. (toim) Terveyden edistäminen, uudistuvat työmenetelmät. Helsinki: WSOY. Iivonen, Karin Ryhmäohjauksen käytännön toteutus. Terveysportti. Viitattu Kansanterveyslaitos (KTL) Interventiot terveyden edistämisessä. Kansanterveys lehti, nro 7/2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisu. Kansanterveyslaitos (KTL) Tupakointiin liittyvät sivustot. Viitattu Kettunen, Tarja; Liimatainen, Leena; Poskiparta, Marita Terveyskasvatus arjen neuvontatyössä. Helsinki: Kirjayhtymä Kuronen, Maria Elintapaohjaus ryhmissä on tuloksellista mutta raskasta työtä. Terveydenhoitaja Erja Nokelaisen haastattelu. Kansanterveys lehti, nro 7/2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisu. Kylmä, Jari; Pietilä, Anna-Maija; Vehviläinen-Julkunen, Katri Terveyden edistämisen etiikan lähtökohtia. Teoksessa Anna-Maija Pietilä ym. (toim) Terveyden edistäminen, uudistuvat työmenetelmät. Helsinki: WSOY. Koponen, Päivikki; Hakulinen, Tuovi; Pietilä, Anna-Maija Asiakas ja terveyspalvelut. Teoksessa Anna-Maija Pietilä ym. (toim) Terveyden edistäminen, uudistuvat työmenetelmät. Helsinki: WSOY. Kyngäs, Helvi; Kääriäinen, Maria; Poskiparta, Marita; Johansson, Kirsi; Hirvonen, Eila; Renfors, Timo Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki: WSOY. Kyrönlahti, Eija Työterveyshuollossa työskentelevän terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kehittäminen. Terveydenhoitaja-lehti, nro 2/2006, s

25 25 Mansikkamäki, Tarja Teoksessa Sinikka Torkkola (toim) Terveysviestintä. Helsinki: Tammi. Mustonen, Taru; Mustonen, Juha; Kava, Tuomo Tupakkariippuvuuden etiologia ja tupakoinnin ja tupakoinnin keskeiset terveydelliset vaikutukset. Suomen Lääkärilehti 14(14), Nordman, Tarja Teoksessa Sinikka Torkkola (toim) Terveysviestintä. Helsinki: Tammi. Pietilä, Anna-Maija; Varjoranta, Pirjo: Matveinen, Mari Terveyttä edistävän toiminnan haaste on moninaisuus. Sairaanhoitaja-lehti, nro 4/2008, s Poskiparta, Marita Terveysneuvonta, oppimaan oppimista. Jyväskylän yliopisto. Poskiparta, Marita Terveysviestintä. Teoksessa Sinikka Torkkola (toim.) Terveysviestintä. Helsinki: Tammi. Rouvinen-Wilenius, Päivi Tavoitteena hyvä ja hyödyllinen terveysaineisto. Terveyden edistämisen keskus. Sandström, Patrick Tupakasta vieroitus terveydenhuollon koulutukseen. Kansanterveys lehti nro 7/2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisu. Savola, Elina; Koskinen-Ollonqvist, Pirjo Terveyden edistäminen esimerkein, käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskus. Sosiaali ja terveysministeriö STM Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Internet-sivut, viitattu Suomen Sairaanhoitajaliitto Sairaanhoitajan rooli on keskeinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Internet-sivustot, viitattu Torkkola, Sinikka Teoksessa Sinikka Torkkola (toim) Terveysviestintä. Helsinki: Tammi. Torkkola, Sinikka Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet. Internet-sivut. Viitattu Vertio, Harri Terveyden edistäminen. Helsinki: Tammi. Ylänen, Margit Elämäntapasairauksien tunnistaminen ja interventio. MBOohjelma, Kundit kondikseen hanke. Suomen Sydänliitto. Viitattu

26 26 LIITE: Artikkeli tupakanvieroituksesta Yleisradion henkilöstölle PÄÄSIN EROON TUPAKASTA! Kannattaa lopettaa! Työterveyshuollon ryhmät ovat hyviä, on paljon helpompaa mennä mukaan ryhmään ja lopettaa sillä tavalla. En voi luvata, että lopettaminen olisi ihan helppoa, mutta se onnistuu kyllä! Näin kannustaa tuttu yleläinen Anki Grönberg. Anki osallistui 1,5 vuotta sitten työterveyshuollon järjestämään tupakastavieroitusryhmään, ja onnistui lopettamaan vuosikymmeniä kestäneen tupakoinnin. Tupakointi on ollut Yleisradiossa yleisempää kuin suomalaisessa väestössä yleensä. Työfysioterapeutti Tuula Sarinin tutkimuksen (2004) mukaan Yleisradiossa työskentelevistä miehistä tupakoi 29 % ja naisista 25 %. Samana vuonna Kansanterveyslaitos ilmoitti, että koko väestössä miehistä tupakoi 27 % ja naisista 20 %. Miksi tupakoinnin lopettaminen koetaan usein vaikeaksi? Tupakka on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta aiheuttava aine. Nikotiinin vaikutukset keskushermostossa johtavat fyysiseen riippuvuuteen. Tupakoinnin koetaan tuottavan mielihyvää, lievittävän ahdistusta ja stressiä sekä parantavan keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Yhdessä tupakoidessa koetaan tasavertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Tupakoinnin lopettaminen ei ole erillinen tapahtuma vaan elämäntapojen muutoksiin tähtäävä prosessi. Tupakointitavat ja riippuvuus ovat kehittyneet vuosien ja vuosikymmenien kuluessa, joten myös tupakoinnista irtautuminen vie aikaa ja etenee vaiheittain. Tärkeintä vieroituksen onnistumisessa on henkilön oma motivaatio. Usealle ihmiselle tärkeä motivaatiotekijä on oma terveys. Syy lopettaa voi olla myös taloudellinen, tupakoinnin lopettamisella säästyy keskimäärin 1500 euroa vuodessa. Tupakanvieroitusryhmät Ylessä Työterveyshuolto on järjestänyt jo 4 vuoden ajan ryhmämuotoista tupakasta vieroitustoimintaa. Vieroitusryhmän koko on 5-10 henkilöä. Ryhmiä vetävät työterveyslääkäri Kristiina Malmberg ja työterveyshoitaja Else Rosenström. Vieroitusryhmä kokoontuu 7 kertaa keskimäärin kerran viikossa, sen lisäksi ryhmä tapaa vielä 6 kk:n ja 12 kk:n kuluttua tupakoinnin lopettamisesta.

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka 2016 Liite 2./Yhteistyötmk 8.6.2016 5 Liite 1 / Khall 26.8.2016 Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan RYHMÄOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakasta vieroituksessa. Kirjallisuudesta löytyy yli sata kuvausta ryhmäterapiasta, jonka tavoitteet tiivistettynä ovat seuraavat:

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot