SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Koulutuslautakunta , 87

2 1. SEINÄJOEN KOULUTOIMEN PERUSPERIAATTEET 8 2. PERUSKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 9 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ TUNTIJAKO SEINÄJOEN PERUSKOULUJEN KIELIOHJELMA OPETUKSEN OSA-ALUEITA PAINOTTAVAT LUOKAT MUSIIKKILUOKAT ALAKOULUJEN LUOKAT YLÄKOULUJEN LUOKAT LIIKUNTALUOKAT MATEMAATTISTEN AINEIDEN LUOKKA OSITTAIN ENGLANNINKIELISEN OPETUKSEN LUOKAT LISÄOPETUSLUOKKA ESI- JA ALKUOPETUS KASVATUKSEN KOKONAISUUS KASVATUKSEN JA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ESIOPETUS PIDENNETYSSÄ OPPIVELVOLLISUUDESSA YHTEISTYÖ EHEYTTÄMINEN JA AINEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTU TUKI OPPIMISSUUNNITELMA PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYINEN TUKI 37 2

3 7.3.1 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS, ERIYTTÄMINEN JA LUOKAN KERTAAMINEN OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS YKSILÖLLISTÄMINEN LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA JOUSTAVA PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO OPPILASHUOLTO KOULUKOHTAISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN ARVIOINTI KOKO KOULULAITOKSEN ARVIOINTI KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI LUKUVUOSITODISTUS LUKUKAUSIEN AIKANA TAPAHTUVA ARVIOINTI (VÄLITIEDOTE) TYÖSKENTELYN ARVIOINTI KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI OPPIAINEIDEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMISEN YLEISET PERIAATTEET SIIRTYMINEN VUOSILUOKALTA TOISELLE TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINTI EROTODISTUS ARVIOINNIN OIKAISUMENETTELY TIETOSTRATEGIA 70 3

4 12. KOULUN OPETUSSUUNNITELMA JA OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI KOULUN VUOSISUUNNITELMA (TYÖSUUNNITELMA) OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ 75 Vuosiluokat Arviointi 78 Vuosiluokat Arviointi 84 Vuosiluokat Arviointi 89 Aihekokonaisuudet SUOMI TOISENA KIELENÄ 93 Vuosiluokat Arviointi VIERAAT KIELET A1-KIELI ENGLANTI 97 Vuosiluokat Arviointi 98 Vuosiluokat Arviointi 100 Vuosiluokat Arviointi 103 Aihekokonaisuudet A2-KIELET RUOTSI, SAKSA TAI RANSKA 104 Vuosiluokat Arviointi 105 A2-ruotsi 107 Vuosiluokat Arviointi 108 A2 -saksa ja -ranska 109 Vuosiluokat Arviointi 110 Aihekokonaisuudet Ruotsi B1 -kielenä 111 Vuosiluokat Arviointi 112 Aihekokonaisuudet B2 -saksa ja -ranska 113 Vuosiluokat Arviointi 115 Aihekokonaisuudet MATEMATIIKKA 116 Vuosiluokat Arviointi 119 Vuosiluokat Arviointi 123 4

5 Vuosiluokat Arviointi 128 Aihekokonaisuudet YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 131 Vuosiluokat Arviointi BIOLOGIA JA MAANTIETO 136 Vuosiluokat Biologia 136 Maantieto 138 Arviointi 138 Vuosiluokat Biologia 139 Arviointi 141 Maantieto 142 Arviointi 144 Aihekokonaisuudet FYSIIKKA JA KEMIA 147 Vuosiluokat Arviointi 148 Fysiikka vuosiluokat Arviointi 151 Aihekokonaisuudet 153 Kemia vuosiluokat Arviointi 155 Aihekokonaisuudet TERVEYSTIETO 158 Vuosiluokat Arviointi 160 Aihekokonaisuudet USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 163 Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi 166 Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi 169 Aihekokonaisuudet ORTODOKSINEN USKONTO 170 Vuosiluokat Arviointi 172 Vuosiluokat Arviointi MUIDEN USKONTOJEN OPETUS ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 176 Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi HISTORIA 181 Vuosiluokat Arviointi 182 5

6 Vuosiluokat Arviointi YHTEISKUNTAOPPI 186 Arviointi 187 Aihekokonaisuudet MUSIIKKI 189 Vuosiluokat Arviointi 190 Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi 192 Vuosiluokat Arviointi 193 Aihekokonaisuudet KUVATAIDE 195 Vuosiluokat Arviointi 196 Vuosiluokat Aihekokonaisuudet 199 Arviointi KÄSITYÖ 202 Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi 206 Vuosiluokat Tekninen ja tekstiilityö yhteisenä oppiaineena 208 Tekstiilityö 208 Tekninen työ 210 Arviointi 210 Aihekokonaisuudet LIIKUNTA 214 Vuosiluokat Arviointi 217 Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi 219 Aihekokonaisuudet KOTITALOUS 223 Vuosiluokka Arviointi 223 Aihekokonaisuudet VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS 227 Vuosiluokat Arviointi 228 Vuosiluokat Arviointi 231 6

7 LIITTEET 232 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO LIITE 1 SEINÄJOEN PERUSOPETUKSEN KIELIPOLUT LIITE 2 ESIKKO-LOMAKE LIITE 3 SEINÄJOEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VUOSIKELLO LIITE 4 ROMANITAUSTAISTEN OPPILAIDEN OPETUS LIITE 5 YLEISEN TUEN TOIMINTAMALLI, KAAVIO LIITE 6 PEDAGOGINEN ARVIO LOMAKE LIITE 7 TEHOSTETUN TUEN TOIMINTAMALLI, KAAVIO LIITE 8 OPPIMISSUUNNITELMA LOMAKE LIITE 9 PEDAGOGINEN SELVITYS LOMAKE LIITE 10 ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI, KAAVIO LIITE 11 HOJKS LOMAKE LIITE 12 KOULUN JA EVANKELISLUTERILAISEN SEURAKUNNAN YHTEISTYÖ LIITE 13 KIRJASTOYHTEISTYÖ LIITE 14 TOIMINTAMALLI: PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EPÄILY LIITE 15 KOULURUOKAILU LIITE 16 KIRJAINMALLIT, NUMEROT JA VÄLIMERKIT LIITE 17 ÄIDINKIELEN OPETUKSEN SISÄLLÖT LIITE 18 ENGLANNIN OPETUKSEN SISÄLLÖT LUOKILLA 3-6 LIITE 19 RANSKAN OPETUKSEN SISÄLLÖT LUOKILLA 4-6 LIITE 20 7

8 1. SEINÄJOEN KOULUTOIMEN PERUSPERIAATTEET Seinäjoen kaupunki järjestää kaikille alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kaupungin koulutuslautakunta huolehtii siitä, että oppilaiden opetus tapahtuu säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Kouluja ja luokkia on riittävä määrä, ja ne on sijoitettu siten, että oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä kotiaan. Seinäjoen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen vahvistamien esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Näin laadittu opetussuunnitelma sitoo kaikkia Seinäjoen kaupungin ylläpitämiä kouluja esi- ja perusopetuksen osalta. Koulut täydentävät ja tarkentavat tarvittavilta osin yhteistä opetussuunnitelmaa. Koulutuslautakunta vahvistaa opetussuunnitelmat ja niiden muutokset. Opetussuunnitelma turvaa kaupungin oppivelvollisuusikäisille mahdollisuuden saavuttaa se yleissivistyksen taso, mitä peruskoulun käyneeltä edellytetään. Kaikissa kouluissa oppilaat opiskelevat kaupungin yhteisen opetussuunnitelman edellyttämät asiat ja kokonaisuudet. Näiden lisäksi koulut voivat omissa opetussuunnitelmissaan asettaa erilaisia painoalueita niin kasvatus- kuin opetustyöhönsäkin. Painopisteitä määritettäessä koulujen tulee ottaa ensisijaisesti huomioon oppilaiden kiinnostus ja kotien toiveet mutta myös opettajien suuntautuneisuus ja erityisosaaminen sekä koulun lähiympäristön suomat mahdollisuudet. Oppilaalle pyritään turvaamaan mahdollisuus opiskeluun sellaisessa koulussa ja luokassa, johon huoltaja lapsensa haluaa. Joillekin erikoisluokille, joilla opiskelu edellyttää tiettyjä taipumuksia tai erillislahjakkuuksia, koulu voi määritellä yleisesti hyväksyttävissä olevat valintakriteerit. Valintamenettelyn hyväksyy koulutuslautakunta. Oppilaalle, joka tarvitsee erityisopetusta, opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään oman asuinalueen koulussa. Jollei oppilaan erityistarpeita kyetä muuten riittävässä määrin huomioimaan, hänelle annetaan mahdollisuus opiskeluun soveltuvalla erityisluokalla. Jos oppilaalle ei hänen vammautuneisuutensa vuoksi kyetä Seinäjoella tarjoamaan edellytystensä mukaista opetusta, hänelle hankitaan tarpeellinen opetus ao. erityisoppilaitoksesta. 8

9 2. PERUSKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA- AJATUS Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Perusopetuslain mukaan peruskoulun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Seinäjoen perusopetuksen tarkoituksena on tarjota oppivelvollisuusikäisille perustiedot ja -taidot, tarpeellinen yleissivistys ja henkinen kasvu sekä yleinen jatkoopintokelpoisuus järjestämällä jokaiselle edellytystensä mukaista tasokasta opetusta. Perusopetuksessa on tavoitteena, että oppilas omaksuu perusvalmiuksia sekä tietoja ja taitoja oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti oppilas kasvaa omatoimiseksi ja vastuuntuntoiseksi oppilas oppii myönteisten oppimiskokemusten kautta luottamaan omiin kykyihinsä oppilas uskaltaa asiallisesti ja luontevasti ilmaista itseään oppilas arvostaa omaa ja myös toisten työtä sekä osaa toimia ryhmän jäsenenä oppilas ottaa huomioon toiset ihmiset ja hyväksyy erilaisuuden oppilas oppii kunnioittamaan hyviä tapoja, rehellisyyttä sekä kaikkien ihmisten fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta oppilas oppii suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelyään ja yleensäkin omaa toimintaansa oppilas oppii kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään sekä pitämään huolta luonnosta. Keskeisenä periaatteena on, että oppilaitten yksilölliset taipumukset, edellytykset ja toiveet voidaan mahdollisimman laajasti ottaa huomioon. Mitä pidemmälle oppilas peruskoulussa on edennyt, sitä enemmän hänelle tarjotaan tilaisuuksia yksilöllisen opiskeluohjelmansa toteuttamiseen. Kuitenkin samalla huolehditaan siitä, että kaikilla perusopetukseen kuuluvilla alueilla oppilas saavuttaa valtakunnallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet. Näin varmistetaan oppilaitten yleinen jatkoopintokelpoisuus. Tavoitteena on myös saada oppilaat kiinnostumaan jatkoopinnoista ja kokemaan opiskelu ja yleensä itsensä kehittäminen mielekkääksi ja tärkeäksi. Kasvatus- ja opetustyön perustana on myönteinen ihmiskäsitys ja sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Opettaja on motivoiva, ohjaava ja neuvoja antava asiantuntija, jolla on päävastuu oppimisedellytysten luomisessa. 9

10 Oppimisprosessissa oppilas ja opettaja yhdessä kotien kanssa pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin. Vaikka oppimisprosessi on yksilöllinen, sosiaalinen vuorovaikutus on prosessissa tärkeää. Opittu tieto rakentuu oppilaan omien kokemusten ymmärtämiselle, tiedostamiselle ja arvioinnille. Tiedon määrän jatkuva lisääntyminen edellyttää, että opetuksessa irrallinen tietoaines kytketään osaksi suurempia kokonaisuuksia. Opettaja ohjaa oppilaita kokonaisuuksien hallintaan ja erilaisten kokonaisuuksien keskinäisten yhteyksien ymmärtämiseen. Oppilasta tarkastellaan aktiivisena ja kriittisenä tiedon hankkijana ja käsittelijänä sekä uuden tiedon tuottajana, joka myös itse asettaa tavoitteita ja toimii itsenäisesti saavuttaakseen ne. Uuden oppiminen pohjautuu oppijan aiempiin kokemuksiin sekä hänen tietoihinsa ja taitoihinsa. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikille yhteiset, opetuksessa tulee huomioida, että se mitä opitaan, on sidoksissa oppijan oppimistyyliin, aikaisempiin kokemuksiin ja hänen käyttämiinsä strategioihin. Koulun nykytilan kartoituksen ja arvojenmäärittelyprosessin perusteella koulut laativat omat toiminta-ajatuksensa. Koulukohtaisesti asetetaan kasvatus- ja opetustyön päämäärät ja mietitään keinot niiden saavuttamiseksi. Eri sidosryhmien ja erityisesti vanhempien näkemykset otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon. Seinäjoen koulujen toiminnassa pidetään tärkeinä ainakin seuraavia asioita: - Koulu ottaa kasvatus- ja opetustehtävässään huomioon niin yhteiskunnan kuin oppilaidenkin tarpeet. Koulu pyrkii osaltaan antamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen kasvamiseen. Keskeisenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. - Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Perustietojen ja -taitojen riittävän hallintatason saavuttamisen jälkeen nousevat keskeisiksi erilaiset tiedonhankinnan keinot, tiedon käsittelytaidot sekä itsenäinen työskentely. Oppilasta ohjataan tietotulvan hallittuun jäsentelyyn ja terveen kriittiseen suhtautumiseen informaatioon. Tässä yhteydessä huomioidaan myös riittävien tietoteknisten perusvalmiuksien opettaminen kaikille oppilaille. - Koululla on huomattava merkitys oppilaan itsetunnon kehittymisen kannalta. Koulussa on tavoitteena oppilaan terveen itsetunnon kehittäminen samalla, kun oppilaan luontaista uteliaisuutta, aktiivisuutta ja oppimishalua tuetaan. - Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään tietoisesti. On tärkeää, että oppilaat tottuvat jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paitsi ryhmässä toimimiseen myös vastavuoroiseen ja rakentavaan yhteistyöhön erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Oppilaitten yhteistoimintaa edellyttävien ja kehittävien opetusmenetelmien käyttöä lisätään tietoisesti. - Yhteistyötaitojen rinnalla tarvitaan omatoimisuutta ja -aloitteisuutta. Koulun tulee, paitsi vahvistaa oppilaitten kykyä havaita ongelmatilanteita, myös rohkaista heitä tarttumaan toimiin ongelman ratkaisemiseksi. - Hyvien tapojen edistäminen on yksi koulun kasvatustyössä keskeisesti esiin nostettavista asioista. Tapakasvatus huomioidaan kaikissa kouluissa esimerkiksi laatimalla erityinen hyvien tapojen edistämistä koskeva kuvaus. - Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan koulutyössä. Oppilaiden ikätaso huomioiden kasvatetaan oppilaiden vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, ympäristöstä laajemminkin sekä inhimillisen elämän mahdollisuuksien turvaamisesta myös tulevaisuudessa. - Parhaan mahdollisen oppimisen tason saavuttaminen edellyttää, että oppilaat ja koko koulun henkilökunta viihtyvät koulussa ja ovat motivoituneita 10

11 työskentelemään tehokkaasti. Viihtyvyyteen vaikuttavat myös koulun tilat, varustetaso ynnä muut seikat. Kaikkein merkittävin tekijä on koulussa vallitseva ilmapiiri. Oppilaitten viihtyvyys ja korkea motivaatiotaso ovat yhteydessä opetuksen sopivaan jaksottamiseen, oikeiden opiskelukokonaisuuksien ja opetusmenetelmien valintaan sekä tietoisuuteen opiskeltavan aineksen merkityksestä ja opiskelun tavoitteista. - Koulun toiminnalta edellytetään myös taloudellisuutta ja tehokkuutta. Yhteiskunnan kannalta ensiarvoinen tavoite on, että kouluun sijoitetut varat tuottavat mahdollisimman hyvän tuloksen: yhteiskunnassa toimintakykyisen ja tuottavan kansalaisen. Koulun toiminnalla ja opetuksella tulee olla sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta haluttu vaikutus. 11

12 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen, rohkaiseva, avoin ja yksilöä ja kouluyhteisöä arvostava. Erityisesti pyritään myönteisen ilmapiirin aikaansaamiseen. Opettaja vastaa siitä, että koulussa ja luokassa vallitsee kulloisenkin tilanteen edellyttämä työrauha. Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hyvässä oppimisympäristössä on runsaasti mahdollisuuksia oppilaiden ikätason mukaiseen toimintaan, tutkimiseen, kokeiluun, ongelmanratkaisuun, liikuntaan, monipuoliseen itseilmaisuun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Olennaista on lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutuksen luonne. Opettajan rooli on oppimiseen ohjaava, tutkimiseen innostava ja toiminnallisuutta tukeva. Koulurakennusten ja -pihojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehditaan yhdessä kaupungin tilapalveluitten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla on käytettävissään tarkoituksenmukaiset ja riittävästi varustetut opetustilat eri oppiaineitten opetukseen. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea tavoitteita esim. riittävillä ja laadukkailla tietoteknisillä välineillä, kirjastopalveluilla sekä muilla työvälineillä ja materiaaleilla. Perusvarustuksen osalta pyritään siihen, että luokan perusvarustukseen kuuluisivat tietokone, dokumenttikamera ja dataprojektori todellisen tarpeen mukaisesti. 12

13 4. TUNTIJAKO Seinäjoen perusopetuksen tuntijako määrittelee rajat koulujen omille tuntijaoille. Yhteinen tuntijako ilmaisee vuosiluokittain kunkin oppiaineen minimiviikkotunnit. Taito- ja taideaineissa vuosiluokkien 1-6 minimituntimäärä on määritelty näille oppiaineille yhteisesti ja kunkin oppiaineen tuntimäärille on vielä erikseen asetettu ala- ja ylärajat. Samassa koulussa voi yhteisen tuntijaon sallimissa rajoissa olla eri oppilailla erilainen tuntijako, jos opetukselliset painotukset tai muut syyt sitä edellyttävät. Oppituntien kiinnittämistä kullakin vuosiluokkatasolla suositellaan, koska koulujen tulee seurata tuntimäärän ja opetussuunnitelman toteutumista. On myös huolehdittava, että taito- ja taideaineiden tuntimäärät merkitään vuosiluokittain Procapita -hallinto-ohjelman tietokantaan 5. luokalta alkaen. Erikoisluokkien tuntijako (esim. musiikkiluokka) voi poiketa tästä tuntijaosta valtioneuvoston vahvistaman tuntijaon rajoissa siten kuin koulun opetussuunnitelmassa tarkemmin säädetään. Erityisopetukseen siirretyillä oppilailla tuntijako voi poiketa yhteisestä tuntijaosta perusopetuslain ja -asetuksen, valtioneuvoston perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen sekä opetushallituksen vahvistamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sallimissa rajoissa. Oppilaan kokonaistuntimäärä viikossa on määritelty vuosiluokittain asetetun välyksen puitteissa. Vuosiluokilla 4-6 vapaaehtoisen kielen (A2-kieli) vuoksi oppilaan viikkotuntimäärä voi olla kokonaistuntimäärääkin korkeampi, kuitenkin enintään 2 tuntia. Vuosiluokilla 7-9 A2-ranska ja -saksa ovat valinnaisia oppiaineita, jolloin oppilaan valinnaisten tuntien määrä voi ylittyä korkeintaan kahdella kullakin vuosiluokalla. Oppilaan kokonaistuntimäärä viikossa ei kuitenkaan saa nousta keskimäärin yli 32:n. Pääsääntöisesti vuosiluokilla 7-9 A2-ranska ja A2-saksa otetaan valinnaisaineiden tuntikiintiöstä. Tuntijako tulee toteutua aina lukuvuoden tasolla. Lukuvuoden aikana eri viikkoina tuntijaot voivat opetuksellisista järjestelyistä johtuen poiketa toisistaan. Yhdysluokkaopetuksessa tuntijako tulee toteutua siten, että vähintään kahden vuoden sisällä kunkin ikäluokan tuntimäärät vastaavat yhteisen tuntijaon tuntimääriä. Opetus voidaan järjestää hajautetusti tai jaksotettuna sekä myös kurssimuotoisesti. Opetus voidaan toteuttaa myös sellaisissa jaksoissa, joihin kootaan eri oppiaineitten tai aiheiden sisältöjä. Oppilaita voidaan koota vuosiluokkiin sitomattomiin ryhmiin opetuksellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan koulun opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Tarkemmin asiasta päätetään kunkin oppilaan kohdalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämissuunnitelmassa. Liite 1 Perusopetuksen tuntijako 13

14 4.1. SEINÄJOEN PERUSKOULUJEN KIELIOHJELMA Kaikille yhteisenä A1-kielenä opetettavan englannin kielen opinnot aloitetaan koulujen omien päätösten mukaisesti joko 1. tai 2. luokalla. Aloittamisajankohdasta riippumatta opetus järjestetään siten, että kaikilla on riittävät valmiudet jatkaa opintoja 7. luokalla eri kouluista tulleiden oppilaiden kanssa samassa ryhmässä. Laajempia kielellisiä valmiuksia on mahdollisuus saada perusopetuksen osittain englanninkielisen opetuksen ryhmissä 1. luokasta alkaen. Tällöin hakeudutaan pääsääntöisesti jo osittain englanninkieliseen esiopetukseen. Huoltaja voi valita lapselleen A1-kielen lisäksi 4. luokalta alkavan vapaaehtoisen kielen (A2-kielen). Vapaaehtoisena kielenä opetetaan ranskan, ruotsin ja saksan kieliä. Jos jossakin koulussa ei tule riittävää määrää oppilaita opetusryhmän perustamiseksi näihin kieliin, ko. kielen valinneelle annetaan mahdollisuus siirtyä kouluun, jossa opetusryhmä muodostuu. Opetusryhmän minimikoko on kymmenen oppilasta. Määrästä voidaan perustellusta syystä poiketa. 7. luokalta alkaen englannin kieli ja ruotsin kieli ovat kaikille yhteisiä oppiaineita. A1- kielenä aloitetun englannin ohella oppilaat opiskelevat ruotsin kieltä B1-kielenä vuosiluokilla. A2-kielenä ruotsia opiskelevat voivat 7. luokalla valita, jatkavatko ruotsia A-kielenä englannin ohella vai B1-tasolla. A2-kieleksi ranskan ja saksan valinneet voivat jatkaa näiden kielten opiskelua A- kielen tasolla luokilla valinnaisena oppiaineena. Jos 7. luokalla omaan kouluun ei ryhmää muodostu, opetuksen järjestäminen kuitenkin turvataan tarvittaessa esim. koulujen yhteisin järjestelyin. A2-kielten opiskelussa tavoitteena on peruskoulun päättövaiheessa A1-tasoinen kielen hallinta. A- ja B1-kielten lisäksi oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua myös 8. luokalta alkavan valinnaisen kielen (B2-kieli) opiskeluun. 8. luokalle tulee tarjota valinnaisina kielinä ranskaa, saksaa ja venäjää sekä muitakin kieliä sen mukaan kuin opiskeluhalukkuutta ilmenee. Opetusryhmiä näihin kieliin muodostetaan, mikäli oppilaita ilmoittautuu ryhmään riittäväksi katsottava määrä. Lukion opetussuunnitelma laaditaan siten, että oppilaat voivat jatkaa kaikkia kieliopintojaan niiden oppimäärien pohjalta, jotka he ovat peruskoulussa suorittaneet. Opetusryhmiä kieliin muodostetaan kuitenkin lukiossa samoilla periaatteilla kuin muihinkin oppiaineisiin, kun riittäväksi katsottava opiskelijamäärä ilmoittautuu ko. kurssille. Erityisluokilla ja muutenkin yksittäisen oppilaan kohdalla voidaan erityisestä syystä poiketa tästä kieliohjelmasta säädösten ja opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden määrittelemissä rajoissa. Myös erityisopetuksessa olevien oppilaitten kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaista opetuksen järjestämissuunnitelmaa laadittaessa. Liite 2 Seinäjoen perusopetuksen kielipolut 14

15 4.2. OPETUKSEN OSA-ALUEITA PAINOTTAVAT LUOKAT Musiikkiluokat Alakoulujen luokat Seinäjoen koululaitoksen alakoulujen musiikkiluokat toimivat Marttilan koulun yhteydessä. Musiikkiluokilla opiskelee tehostetun musiikinopetuksen opetussuunnitelman mukaan luokallinen oppilaita jokaisesta ikäluokasta luokilla. Koulujen 2.-luokkalaiset suorittavat kevätlukukaudella musikaalisuustestin, ja siinä parhaiten menestyneet voivat halutessaan siirtyä jatkamaan koulunkäyntiään Marttilan koulun musiikkiluokille. Musiikkiluokilla noudatetaan musiikkia lukuun ottamatta yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Alakoulun musiikkiluokkien tuntijako poikkeaa normaalista viikkotuntijaosta seuraavasti: 3. ja 4. lk. musiikkia 4 h ja yksi kuorotunti, kuvataidetta 1 h ja liikuntaa 2 h 5. ja 6. lk. musiikkia 4 h ja yksi kuorotunti, kuvataidetta 1 h ja liikuntaa 2 h Tehostettu musiikinopetus toteutetaan kokonaisvaltaisena musiikkikasvatuksena musiikin ainekohtaisten tavoitteiden pohjalta edeten. Tavoitteena on 1 kehittää oppilaiden musiikillisia valmiuksia sekä taidollisella että tiedollisella alueella sekä 2 musiikin tuntemisessa, kuuntelussa, laulussa ja soitossa 3 edistää oppilaiden musiikillisia ilmaisuvalmiuksia monipuolisilla harjoituksilla 4 tukea oppilaiden sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuoro-, yhtye- ja orkesteritoiminnassa 5 tukea oppilaiden musiikkiharrastusta sekä koulussa että koulun ulkopuolella 6 kehittää oppilaiden myönteisiä asenteita musiikkia kohtaan 7 pyrkiä turvaamaan perusvalmiudet musiikillista jatkokoulutusta varten. Musiikkiluokkalaisten soitinvalmennuksesta ja soitonopetuksesta huolehtii Etelä- Pohjanmaan Musiikkiopisto. Musiikin teoria opetetaan koulussa ja tentitään musiikkiopistolla. Säveltapailun ja musiikin teorian 1/3-kurssitutkinto suoritetaan 4. luokan kevätlukukaudella ja 2/3-kurssitutkinto 6. luokan kevätlukukaudella musiikkiopiston vaatimusten mukaan. Musiikkiluokkien taustatukena toimii Musiikkiluokkien Tuki ry., joka koostuu oppilaiden vanhemmista. Se järjestää esiintymisiä, konserttimatkoja, leirejä yms. sekä toimii taloudellisena tukena hankkimalla koululle muun muassa soittimia. 15

16 Yläkoulujen luokat Musiikkiluokat jatkavat toimintaansa Seinäjoen Lyseossa vuosiluokilla 7-9 Marttilan koulun jälkeen. Musiikkiluokkalaisilla on musiikkia yläkoulussa kolme tuntia viikossa jokaisella vuosiluokalla 7-9. Musiikinopetusta ei ole jaksotettu, vaan tunnit jakaantuvat tasaisesti läpi lukuvuoden. Musiikinopetuksen tavoitteena musiikkiluokilla on peruskoulun musiikinopetuksen yleisten tavoitteiden lisäksi 1 oppilaiden jatkuvan musiikinharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen 2 kehittää oppilaiden myönteisiä asenteita kaikenlaista musiikkia kohtaan ja rohkaista oppilaita luovaan musiikilliseen toimintaan 3 kehittää oppilaiden taitoa ja kykyä laulaa kuorossa, lauluyhtyeessä ja yksinään solistisesti 4 antaa oppilaille perustaidot kitaran-, rumpujen- ja bassonsoitossa ja perehdyttää heitä bändisoittoon 5 rohkaista ja kehittää oppilaiden musiikillista esiintymistaitoa ja tarjota tilaisuuksia esiintyä erilaisissa tilaisuuksissa, juhlissa ja konserteissa 6 tutustuttaa oppilaita suomalaiseen ja ulkomaiseen populaarimusiikkiin ja opettaa heille pop-musiikin keskeisimpiä kappaleita 7 perehdyttää oppilaita länsimaisen musiikinhistorian keskeisempiin säveltäjiin, teoksiin ja tyylikausiin. Musiikkiluokkien Tuki ry. toimii taustatukena myös yläkoulussa Liikuntaluokat Liikuntaluokkien tarkoitus on antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnasta innostuneille oppilaille tavallista monipuolisempaa ja tehostettua liikunnan opetusta. Liikuntaluokalla on samat oppiaineet kuin muillakin luokilla. Liikuntaluokat toimivat tällä hetkellä Yhteiskoulun yhteydessä. Lisäliikunta on sisällytetty oppilaan valinnaisaineisiin. Kaikilla 7. luokan oppilailla on kaksi tuntia liikuntaa ja yksi valinnaistunti viikossa. Liikuntaluokkalaisilla valintana on liikunta. Kahden kaikille yhteisen liikuntatunnin lisäksi 8. ja 9. luokilla oppilaiden kuudesta valinnaistunnista kaksi on liikuntaa. Liikuntaa on siis neljä tuntia viikossa. Lisäksi oppilaat voivat valita vielä kaksi tuntia erilaisia liikuntakursseja. Oppilaat valitaan liikuntaluokille testien, sosiaalisen sopeutuvuuden, liikunnallisen lahjakkuuden ja harrastuneisuuden perusteella. Joka vuosi perustetaan kaksi liikuntaluokkaa. Liikuntaluokkien liikuntatunneilla voi omien opettajien lisäksi toimia asiantuntijoina jonkin lajin erikoisvalmentajia. Oppilaiden harrastuneisuuden ja menestymisen mukaan on kouluaikana mahdollisuus retki- ja kilpailutoimintaan. Liikuntaluokat tekevät joka vuosi jonkin liikunnallisen retken tai leirikoulun. Liikunnan opetuksessa pyritään myönteiseen, kannustavaan ja turvalliseen ilmapiiriin. Opetuksessa huomioidaan luonnonolosuhteet ja vuodenajat, paikalliset piirteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. 16

17 Yleisten liikunnanopetuksen tavoitteiden lisäksi liikuntaluokkien tunneilla on mahdollisuus tutustua useampiin liikuntalajeihin kuin perustunneilla ja harrastaa niitä sekä saada ohjausta ryhmän hallintaan ja valmennukseen. Tämä tukee oppilaiden valmiuksia mahdolliselle liikunnalliselle alalle hakeutumisessa sekä mahdollisessa valmentajana toimimisessa Opetus on käytännön työskentelyä, johon liittyy teoreettisen tiedon, sosiaalisuuden ja hygienian sekä turvallisuusohjeiden soveltamista. Opetusmenetelminä ovat opetettavasta asiasta riippuen opettajajohtoinen, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely. Työskentelyssä korostuu edelleen leikinomaisuus Matemaattisten aineiden luokka Seinäjoen koululaitoksen matemaattisten aineiden luokat toimivat Nurmon yläasteella. Tavoitteena on saattaa yhteen matematiikasta kiinnostuneet oppilaat ja järjestää sellainen työympäristö, joka tukee oppilaiden oman opiskelun lisäksi yhteistä pohdintaa, ongelmanratkaisukykyä ja tiedonhakua. Matematiikan oppimisessa jokaisella luokka-asteella on oma tavoitteensa. 7. luokalla tehtävien vaatimustaso sovitetaan luokan taitotason mukaiseksi. Matemaattisia aineita on yksi vuosiviikkotunti enemmän kuin muilla. Uusia asioita ei opetella juurikaan enempää, mutta opittujen asioiden soveltamista harjoitellaan enemmän. Samoin opetellaan perustelemaan, miten yhdestä asiasta seuraa toinen. Lisäksi tehdään pieniä tutkimusprojekteja. Geometriassa käytetään apuna tietokonetta. Lisäksi ratkotaan ongelmatehtäviä, jotta jokaisesta löytyvä luontainen luovuus ja oivalluskyky eivät katoa ja jotta käsitys matematiikasta luovana ajatusleikkinä säilyy. 8. luokalla tehdään töitä matematiikan keskeisten perusasioiden kanssa. Näin rakennetaan pohjaa tulevia toisen asteen opintoja varten ja luodaan paremmat edellytykset päästä Nurmon lukion luonnontieteelliselle linjalle. Vuosiviikkotunteina laskettuna opiskellaan matemaattisia aineita kaksi tuntia enemmän kuin muut 8.- luokkalaiset siten, että yksi tunti on matematiikkaa ja yksi fysiikka-kemiaa. Vastaavasti matemaattisia aineita painotetusti opiskelevat valitsevat yhden valinnaisaineen vähemmän kuin toiset. Vuosiviikkotuntimäärä on sama kuin muillakin kahdeksasluokkalaisilla. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan valitsemaan haastavia tehtäviä, mutta tavoitteena on myös vahvan laskurutiinin saavuttaminen. Ongelmatehtävät ovat edelleen vahvasti mukana. 9. luokalla viimeistellään peruskoulun matematiikan oppimäärän osaamista. Tälläkin luokalla matemaattisia aineita on kaksi vuosiviikkotuntia enemmän kuin muilla 9.- luokkalaisilla ja vastaavasti valinnaisaineita on yksi vähemmän. Yksi tunti opiskellaan matematiikkaa ja yksi fysiikka-kemiaa. Geometriaa pidetään edelleen vahvasti esillä opetuksessa. Myös tilastojen lukemiseen ja tuottamiseen liittyviä uusia käsitteitä opitaan. Tietokone on edelleen apuna tilastojen tutkimisessa ja geometriassa. Matemaattisten aineiden luokka tutustuu joihinkin lukion pitkän matematiikan pakollisiin kursseihin ja samalla lukion matematiikan vaatimuksiin. Oppilaat valitaan matemaattisten aineiden luokille seuraavien periaatteiden mukaisesti: matematiikan numeron on oltava 6. luokan lukuvuositodistuksessa 9 tai 10, lukuaineiden keskiarvon samassa todistuksessa vähintään 8.50, luokalle on tehtävä kirjallinen hakemus ja tarvittaessa järjestetään haastattelu sekä soveltuvuustesti. 17

18 4.2.4 Osittain englanninkielisen opetuksen luokat Seinäjoella aloitettiin osittain englanninkielinen opetus Osittain englanninkielisen opetuksen luokat sijaitsevat Marttilan koulussa. Opetusmuoto tulee laajenemaan vuosittain niin, että lukuvuoden alkaessa on luokka-asteilla 1 6 jokaisessa ikäryhmässä yksi osittain englanninkielinen luokka. Ensimmäiselle luokalle osittain englanninkieliseen opetukseen ilmoittautuville oppilaille järjestetään valintakoe. Opiskelupaikka voidaan harkinnan mukaan myöntää myös ilman pääsykoetta Seinäjoelle palaavalle tai suoraan ulkomailta siirtyvälle oppilaalle, jonka päiväkoti-, koulu-, tai kotikieli on ollut englanti. Opetuksen viitekehys on eurooppalainen CLIL-opetus (Content and Language Integrated Learning). Sen päämääränä on saavuttaa oppiaineelle asetetut normaalit tavoitteet ja oppia opetuksen välineenä olevaa vierasta kieltä. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuvat aina suomen kielellä. Opetuksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti samat kuin niissäkin luokissa, joissa opetus järjestetään kokonaan suomeksi. Oppilas oppii englantia myös muilla kuin varsinaisilla englannin tunneilla, joten A1-kielen tavoitteet ovat laajemmat kuin muussa perusopetuksessa. Vieraalla kielellä annettavan opetuksen määrä muodostuu käytännössä yksilöllisesti kunkin opetusryhmän edellytysten mukaisesti kuitenkin niin, että asetettu tavoitetaso saavutetaan. Lisäksi osittain englanninkielisessä opetuksessa oppilas 1. oppii opetussuunnitelman sisältöjä sekä suomen että englannin kielellä 2. tutustuu englantia puhuvien maiden kulttuureihin 3. oppii kommunikoimaan niin, että hänellä on valmiudet selviytyä luontevasti arkipäivän tilanteista englannin kielellä 4. suhtautuu myönteisesti ja ennakkoluulottomasti vieraisiin kieliin 5. kasvaa kansainvälisyyteen 6. saavuttaa hyvät valmiudet eri oppiaineiden opiskeluun englannin kielellä. Osittain englanninkielisen opetuksen määrä vaihtelee luokka-asteittain ollen kuitenkin aina vähintään 20 %. Määrää kasvatetaan olosuhteista ja opetusryhmistä riippuen jopa 40 %:iin. Oppilaat jatkavat opiskelua osittain englanninkielisillä luokilla 7 9 Seinäjoen lyseossa Lisäopetusluokka Lisäopetusluokkia perustetaan niitä peruskoulun päättötodistuksen saaneita oppilaita varten, jotka eivät ole sijoittuneet lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Luokka perustetaan, mikäli oppilaita on tulossa riittäväksi katsottava määrä. Jollei luokkaa voida perustaa, lisäopetus järjestetään muuhun opetukseen niveltäen. Lisäopetuksella syvennetään ja täydennetään aiemmin annettua opetusta käyttämällä hyväksi sekä perusopetuksen että lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja sisältöjä. Lisäopetuksen tulee edistää työelämään ja toisen 18

19 asteen koulutukseen tutustumista. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää opinto-ohjelman ja suunnitelman sen toteuttamiseksi kunkin opiskelijan omien tarpeiden, toiveitten ja edellytysten pohjalta. Erityisesti turvataan opiskelijan mahdollisuudet päättöarvioinnin parantamiseen kaikissa koulun opetussuunnitelmaan kuuluvissa aineissa. 19

20 5. ESI- JA ALKUOPETUS 5.1 Kasvatuksen kokonaisuus Alle kouluikäisen lapsen kasvatus on varhaiskasvatusta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on vuotta ennen oppivelvollisuuskoulua päiväkodissa tai koulussa tapahtuvaa kasvatus- ja opetustoimintaa, jota varten tehdään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Esiopetuksessa annetaan lapselle aineksia kehittää toimintaansa, ajatteluaan, ilmaisuaan ja tunteitaan. Tavoitteena on saada kaikki 6- vuotiaat esiopetuksen piiriin. Alkuopetus on perusopetuksen 1. ja 2. luokan opetusta. Alkuopetuksessa tuetaan, vahvistetaan ja kehitetään varhaiskasvatuksessa luotua taito- ja tietopohjaa sekä oppimisasenteita. Esi- ja alkuopetus muodostavat kokonaisuuden, jossa keskeiset tavoitteet ovat yhteiset. Näin luodaan edellytykset kasvatuksen jatkuvuudelle. 5.2 Kasvatuksen ja opetuksen lähtökohdat Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Esiopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn ja toimintaympäristöön. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen. Lapsella on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuen tarpeen arviointiin, kun perusopetuksen aloittaminen on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi. Lapsen tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, esiopetusta ja ohjausta (yleinen tuki). Lapsen kasvun ja oppimisen yleistä tukea pitkäjänteisempää, vahvempaa ja yksilöllisempää tukea on tehostettu tuki, jota annetaan lapselle hänelle laaditun kirjallisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös. Lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 5.3 Tavoitteet ja sisällöt Esi- ja alkuopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan omaava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen yksilö. Jokaiselle lapselle annetaan aineksia saavuttaa omat yksilölliset kehittymisen mahdollisuutensa ja näin kyky selviytyä muuttuvassa maailmassa. Tavoitteena on, että lapsi 20

21 kasvaa omatoimiseksi ja vastuuntuntoiseksi oppii myönteisten oppimiskokemusten kautta luottamaan omiin kykyihinsä uskaltaa ilmaista itseään rohkeasti arvostaa omaa ja toisten työtä sekä osaa toimia ryhmässä ottaa huomioon toiset ihmiset ja hyväksyy ihmisten erilaisuuden omaksuu perusvalmiuksia, -taitoja ja -tietoja oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys, taide ja kulttuuri. Alkuopetuksen keskeiset sisällöt ovat johdettavissa perusopetuksen yleisistä ja oppiainekohtaisista sisällöistä. Esi- ja alkuopetuksessa tarjotaan lapsille mahdollisuus tutustua lähiympäristöönsä luokkien opetuksessa noudatetaan vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa seuraavissa oppiaineissa: englannin kieli, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, elämänkatsomustieto, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Näin alkuopetuksessa mahdollistetaan joustava eheyttäminen. 5.4 Esiopetus pidennetyssä oppivelvollisuudessa Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset lapset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, jonka jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvalle, erityistä tukea saavalle lapselle 21

22 laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta sekä oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Huoltajalla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä esiopetuksen henkilöstön kanssa. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen järjestäjällä. Esiopetuksen aikana jatketaan muussa varhaiskasvatuksessa toteutettavaa yhteistyötä huoltajan ja varhaiskasvatuksen kanssa ottaen huomioon lapsen kasvun ja oppimiseen liittyvä aikaisempi tuki sekä oppilashuollollinen, moniammatillisen yhteistyöverkoston tuki ja yhteistyö. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea. Lapsen siirtyessä kouluun tehdään tiivistä yhteistyötä vastaanottavan opettajan, esiopettajan sekä erityislastentarhanopettajan ja koulun erityisopettajan kesken. Lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja muu lapsen oppimisen kokonaisuuteen liittyvä tieto huolehditaan kouluun yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aiemmin, jos hänellä on selvitysten perusteella edellytykset suoriutua opiskelusta. Samoin opetuksen järjestäjä voi selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus säädettyä myöhemmin (PoL 27 ). 5.5 Yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö toteutuu sekä opetussuunnitelmia laadittaessa että toimintaa toteutettaessa. Yhteistyön avulla lapsen oppimiskokemuksista muodostuu ehjä kokonaisuus ja jatkumo. Tiedonkulku ja yhteistyö myös vanhempien ja muiden kasvatukseen ja hoitoon osallistuvien kanssa on lapsen kokonaiskehityksen kannalta välttämätöntä. Esiopetuksen opettajien ja koulun opettajien tulee perehtyä sekä esiettä alkuopetuksen opetussuunnitelmiin. Yksittäistä lasta koskevan tiedonkulun varmistamiseksi on laadittu ESIKKO-lomake, jonka toivotaan kulkevan huoltajien viemänä esikoulusta kouluun keväällä koululla järjestettävän tutustumispäivän yhteydessä. Seinäjoella esiopetus toteutetaan päiväkodeissa tai kouluissa. Niissä osissa kaupunkia, joissa ei ole päiväkotia, esiopetus pyritään tarjoamaan alueen koulussa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä, jossa on opetustoimen edustus, koordinoi yhteistoimintaa ja kehittämistä. Tavoitteena on myös oppilashuoltoryhmien tapaisen työskentelyn käynnistäminen varhaiskasvatuksessa. Tulevien ekaluokkalaisten opettajat ja esiopetuksen opettajat tapaavat toisiaan riittävän usein sekä lapsiryhmien kanssa että aikuisten välisissä neuvotteluissa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tueksi järjestetään yhteisiä koulutuspäiviä esiopettajille ja luokanopettajille. 22

23 Yhteistyön jäntevöittämiseksi on laadittu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön ohjeellinen VUOSIKELLO, josta käyvät ilmi yhteistyön tavoitteet eri vuodenaikoina. Pyrkimyksenä on vuosikellon mukainen toiminta. Yhteistyön toteuttamiseksi on muodostettu seuraavat yhteistyöparit, jotka suunnittelevat tarkemmin oman yhteistyönsä: Koulu Päiväkoti Alakylä Katajalaakso Niemistö Katajalaakso Jouppi Jouppi Pohja Pohja Marttila Yritys, Huhtala, Marttila Kivistö Hallila, Ylinen Törnävä Metsäkulma, Yksityinen päiväkoti Tenavakoti Kärki Kärki, Yksityinen päiväkoti Muksula Rastipuisto Kivistö, Kasperi Toukolanpuisto Lintuviita Toivolanranta Onnimanni, Satupirtti Kultavuori (Alakylä) Kultavuori Pajuluoma Pajuluoma Valkiavuoren koulu Keskuspuisto, Rekitie Hyllykallio, Yksityinen päiväkoti Hyllykallio Suvikello, Kertunlaakso Tanelinranta, Yksityinen päiväkoti Tanelinranta Suvikello Keski-Nurmo Keski-Nurmo Koura Kouran koulussa esiopetus Kitinoja Satulinna Kirja-Matti Lastenranta, koulun esiopetus Halkosaari Satulinna Asema Aseman koulussa esiopetus Topparla Topparlan koulussa esiopetus Steiner (yksityinen) Steiner (yksityinen) Alaviitala Alaviitalan koulussa esiopetus Haapaluoma Haapaluoman koulussa esiopetus Honkakylä Kihniä Honkakylän koulussa esiopetus Kihniän koulussa esiopetus Liite 3 ESIKKO-lomake Liite 4 Seinäjoen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuosikello 23

24 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Eheytettäessä tarkastellaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja korostetaan kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla, minkä vuoksi ne sisällytetään oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin. Aihekokonaisuuksia voidaan käsitellä myös projektien, teemapäivien ja -viikkojen, vierailujen, näyttelyiden, kilpailuiden yms. avulla. Aihekokonaisuuksien tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Koulun tulee edesauttaa terveen itsetunnon muodostumista ja yksilöllisyyttä. Samalla oppilas oppii myös toimimaan yhteisössä toiset huomioon ottaen. Erilaisuuden sietäminen ja suvaitsevaisuus sekä tasa-arvo ovat ihmisenä kasvamisen keskeisimmät arvot. Tärkeää on oppia toimimaan yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen ja tavoiteltujen periaatteiden mukaan. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan tulee oppia tunnistamaan oman ikätasonsa rajoissa oikea ja väärä. Aihekokonaisuuden käsittelyssä on muun muassa huomioitava 1 oma fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu 2 oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo 3 oman oppimistyylin tunnistaminen 4 ryhmän ja yhteisön jäsenenä toimiminen 5 esteettisten ja eettisten näkökulmien tärkeys 6 oikeudet ja velvollisuudet. 24

25 6.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on erilaisuuden hyväksyminen, kansainvälisen yhteisymmärryksen lisääminen, ihmisoikeuksien tarpeellisuuden ymmärtäminen ja harjaantuminen kansainvälisen kanssakäymisen taitoihin eli tapakulttuuriin. Oman suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemus ovat erilaisuuden ymmärtämisen keskeinen edellytys. Koulujemme oppilaiden kulttuurinen, rodullinen ja kielellinen tausta on kirjavoitunut. Se lisää haasteita opettaa myönteistä ja vastuullista suhtautumista erilaisuuteen mutta antaa myös konkreettisia tilanteita harjoitella suvaitsevaisuutta. Kansainvälisyyskasvatus on moraalikasvatusta, suvaitsevaisuuteen kasvattamista, itsetunnon kasvattamista ja kasvatusta ympäristövastuuseen. Pohjoismainen yhteistyö lienee Suomen kannalta merkittävä tekijä tulevaisuudessakin, samoin yhteydet muihin lähinaapureihin. Koulujen kansainvälistämisessä hyödynnetään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Oppilaiden tulee ymmärtää myös kehitysyhteistyön merkitys. Erilaiset näyttelyt, ystävyyskoulutai kummioppilastoiminta ja mahdollisesti myös oppilasvaihto ovat esimerkkejä käytännön kansainvälisyyskasvatuksesta. Aihekokonaisuuden käsittelyssä on muun muassa huomioitava 1 oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen 2 muihin kulttuureihin tutustuminen ja monikulttuurisiin valmiuksiin panostaminen 3 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 4 kansainvälinen vuorovaikutus 5 ihmisoikeudet arvostuksen ja yhteistyön edellytyksenä 6 tapakulttuuri. LIITE 5 Romanitaustaisten oppilaiden opetus 6.3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Tavoitteena on, että oppilas kehittyy monipuoliseksi, vastuulliseksi ja mediakriittiseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi. Media voi tukea lapsen empatian kehitystä, mutta yhtä lailla se voi opettaa impulsiivista ja vahingoittavaa toimintaa. Valikoiva median käyttö ja lasten suojeleminen aikuisille tarkoitetuilta ohjelmilta on tärkeää. Aihekokonaisuutta käsiteltäessä oppilas oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä arvioimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa. Lisäksi herätetään tietoisesti oppilaiden halua vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Tärkeitä sisältöalueita ovat lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus. Verkkoetiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Eettisten arvojen pohdinta on osa mediakriittistä viestintää. 25

26 Käytännön sovelluksia aihekokonaisuuden käsittelystä ovat esim. median teemaviikot, tietoturvapäivät sekä mainonnan piiloviestinnän käsitteleminen. Myös yhteistyö paikallisen median kanssa on paikallaan. Aihekokonaisuuden käsittelyssä on muun muassa huomioitava 1 että media ei välttämättä kerro koko totuutta, vaan median totuus perustuu valintoihin 2 että lapsen kyky erottaa fakta ja fiktio toisistaan kehittyy suhteellisen myöhään (5v-) 3 mediasääntöjen luominen varhaislapsuudessa, ja vapauksien lisääminen iän myötä (kodin ja koulun mediasäännöt) 4 kodin ja koulun yhteistyö media- ja viestintäkysymysten käsittelyssä 5 millaisia median käytön malleja aikuiset antavat lapsille ja nuorille 6 kohtaako lapsi median yksin vai yhdessä aikuisen kanssa 7 lasten omien medialaitteiden tarpeellisuus/tarpeettomuus 8 vaihtoehtojen tarjoaminen (kirjat, musiikki ja kuvaohjelmat) median valtavirralle 9 itseilmaisun (piirtäminen, laulaminen) vahvistaminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumiseen tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohja yrittäjämäisille toimintatavoille. Päämäärien saavuttamiseksi oppilaan tulisi saada osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon omassa luokassaan ja koulussaan koulunkäynnin alusta lähtien. Yrittäjyyskasvatuksessa keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa ahkeruus, aloitteellisuus, luovuus, ongelmanratkaisukyky, pitkäjänteisyys, tavoitteellisuus ja yritteliäisyys. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys toteutuvat eri oppiaineissa sille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -kokonaisuus tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja sen tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. OSALLISTUVAN KANSALAISUUDEN JA YRITTÄJYYDEN TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteensä erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteisten asioiden hoitoon sekä ottamaan vastuuta niistä omassa koulu- ja paikallisyhteisössään kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. 26

27 KESKEISET SISÄLLÖT Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden käsittelyssä on muun muassa huomioitava: kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnan sekä tarpeiden ymmärtäminen yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta vastuunottaminen yhteisten asioiden hoidosta demokratian merkitys yhteiskunnassa kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamiskeinot yrittäjyyteen ja työelämään tutustuminen verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohessa on Seinäjoen kaupungin peruskoulujen ja lukioiden yrittäjyyden toimintamallista koottuna luokka-asteittaisia esimerkkejä siitä, miten opettajat voivat toteuttaa yrittäjyyskasvatusta opetuksessaan. Peruskoulun alaluokat Vuosiluokat 1 2 Tavoitteina ovat sisäisen yrittäjyyden korostaminen, yhdessä tekeminen ja vastuun vähittäinen kantaminen. Vastuun ottamista opetellaan erityisesti hoitamalla omat koulutehtävät ja noudattamalla yhteisiä koulun sääntöjä. Vastuullisuuteen omasta toiminnasta kasvatetaan muun muassa seuraamuskulttuurin ja KiVa Koulu - periaatteiden myötä. Tärkeää on perusempatiataitojen sisäistäminen ja toisen ihmisen huomioiminen. Tarkoituksena on, että jokainen oppilas kykenee 2. luokan päättyessä sanomaan, missä hän on hyvä tai missä asiassa hän omasta mielestään on onnistunut hyvin. Esimerkkejä luokassa toteutettavista työskentelytavoista: Jokainen oppilas pääsee vuorollaan toimimaan luokan järjestäjänä. Hankitaan halukkaille esimerkiksi koulupaita, päähine tai avaimenperä, joka toimii yhdistävänä tekijänä sekä oman koulun identiteetin ja yhteenkuulumisen ilmentäjänä. Tutustutaan erilaisiin ammatteihin. Hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia sekä pedagogista draamaa. Vanhemmat tulevat kouluun kertomaan omasta työstään. Toteutetaan luokassa eri oppiaineisiin liittyviä toimeliaisuutta ja tekemistä korostavia toimintatapoja, joita ovat esimerkiksi keksimistuokiot, rakennetaan yhdessä -päivät, ammattileikit, vanhojen tavaroiden tai vaatteiden muokkaaminen sekä kierrättämisen perusteet. Käytetään sopivia palkitsemistapoja silloin, kun jokin asia onnistuu hyvin. Kehitetään oppilaan itsearviointitaitoja esimerkiksi valmiilla lomakkeilla tai keskustelupohjilla. Vuosiluokat 3 4 Tavoitteena on jatkaa ja syventää alkuopetuksessa jo aloitettuja rutiineja niin yritteliäissä toimintatavoissa kuin erilaisissa oppimistilanteissa. Tärkeää on kehittää perusempatiataitoja kohti toisen ihmisen tarpeiden huomioimista sekä hyviä 27

28 käytöstapoja muun muassa vieraiden aikuisten tai toisesta kulttuurista peräisin olevan henkilön asiallisessa kohtaamisessa. Esimerkkejä luokassa toteutettavista työskentelytavoista: Hoidetaan luokan yhteisiä asioita muun muassa valmistelemalla esityksiä koulun eri juhliin tai suunnittelemalla luokkaretkeä (esimerkiksi varainhankinta, pelisäännöt ja tavoitteet). Seurataan ja arvioidaan omaa toimintaa systemaattisemmin sekä mietitään kehittämistoimenpiteitä. Vieraillaan vanhempien työpaikoilla. Opetellaan antamaan rakentavaa palautetta luokkakavereiden tuotoksista tai toiminnasta. Osallistutaan koulujenvälisiin urheilukilpailuihin. Havainnoidaan mahdollisuuksia eli kuljetaan koulun lähiympäristössä ja pohditaan naapurustosta löytyviä toimijoita eli ammatteja, yrityksiä, opasteita ja mainoksia. Voidaan edelliseen liittyen havainnoida myös toiminnan tarvetta eli hahmottaa esimerkiksi oman perheen roolia kokonaisuudessa, jossa ihmiset toimivat. Vuosiluokat 5 6 Edelleen jatketaan ja syvennetään alkuopetuksessa ja luokilla jo aloitettuja ja kehitettyjä rutiineja niin yritteliäissä toimintatavoissa kuin erilaisissa oppimistilanteissa. Oppiainekohtaisissa opetussisällöissä siirrytään vähitellen kohti jo opittujen tietojen ja taitojen arkikäyttöä. Suunnitellaan, toteutetaan ja laitetaan esille esimerkiksi koulun tapahtumien julisteita ja mainoksia. Matematiikan sisältöjä voidaan soveltaa muun muassa koulun juhlien järjestämiseen liittyvissä laskutehtävissä (esimerkiksi esiintymislavan koko, tuolimäärä, tarjoilujen laskeminen, pääsylippujen laskenta ja pääsymaksuista saatujen rahojen laskenta). Esimerkkejä luokassa toteutettavista työskentelytavoista: Suunnitellaan luokkaretki tai leirikoulu ja toteutetaan varainhankinta. Pidetään kioskia ja myydään muun muassa arpoja erilaisissa kodin ja koulun välisissä tapahtumissa yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa. Tuetaan omassa koulussa kummioppilasta muun muassa kannustamalla yritteliäisyyteen ja auttamalla sekä tukemalla häntä erilaisissa koulun ongelmatilanteissa. Nostetaan esiin eettinen toiminta ja siihen liittyvät valinnat järjestämällä esimerkiksi UNICEF-kävely, Nälkäpäivä-keräys luokissa tai kummilapsitoimintaa ulkomaille. Kehitetään koulupihaa, koulun välineistöä ja muita koulun toimintaan liittyviä asioita oppilaiden omien kehittämisideoiden perusteella. Viedään asiat eteenpäin koulun rehtorille eli harjoitellaan perusdemokratiasääntöjä siitä, miten päätetään yhteisistä asioista. Järjestetään oppilaskuntatoimintaa tai oppilasparlamentti. Valitaan ja koulutetaan välituntiliikuttajia luokilta koko lukuvuodeksi. Valitaan ja koulutetaan luokkien ympäristö- tai kierrätysagentti tai molemmat. Agentti auttaa koulun eri toimijoita kestävän kehityksen huomioimisessa Jaetaan oppilaille stipendit hyvin suoritetusta koulutyöstä, yritteliäisyydestä ja toveruudesta sekä kaveruudesta. Järjestetään urheilutempauksia ja musiikkikonsertteja, osallistutaan bänditoimintaan, käsityöpajoihin ja kielisuihkutuksiin. Harjoitellaan pitkäjänteistä toimintaa eli viedään päätetyt asiat loppuun eikä jätetä asioita kesken. 28

29 Nähdään ja koetaan kauneutta. Kehitetään uusia ongelmaratkaisukeinoja totuttujen tilalle ja kannustetaan luovuuteen. Otetaan riskejä, kokeillaan asioita ja hullujakin ideoita. Hyväksytään epäonnistuminen ja erehtyminen. Luodaan kouluun ilmapiiri, joka huomioi sen, että epäonnistumisista ja erheistä voidaan oppia. Opetellaan oman talouden hallinnan perusteita käytännön esimerkein säästämisestä ja ostopäätöksen tekemisestä. Pidetään yhteyttä paikallisiin yrittäjäkoulutustahoihin, esimerkiksi paikalliseen ammattikorkeakouluun, YES-keskukseen tai kerhokeskukseen. Kehitetään koulun kerhotoimintaa. Pidetään juhlat, kun jokin yhteinen juttu on saatu päätökseen. Internet-osoitteesta (www.nuoriyrittajyys.fi) on Yrittäjyyskasvatuksen polku -hankkeen materiaalit, joista löytyy vinkkejä kaikille alakoulun luokka-asteille. Peruskoulun yläluokat Vuosiluokat 7 9 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. On tärkeä muistaa, että yrittäjyyskasvatus toteutuu koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja sitä arvioidaan jatkuvasti. Painopiste on sisäisessä yrittäjyydessä, johon kaikissa oppiaineissa kannustetaan. Koulun johto näyttää esimerkkiä ja tukee opettajia sekä ohjaamisessa että kokonaisvaltaisen oppimisympäristön suunnittelussa. Kouluille on nimetty yrittäjyyskasvatusvastaavat sekä yrittäjyyskasvatustiimit, jotka kokoontuvat vähintään lukuvuosittain. Koulun kirjaamat yrittäjyyskasvatuskäytänteet löytyvät kaupungin opetustoimen sisäisestä verkosta Aulasta (https://aula.seinajoki.fi/ryhmat/yrittajyys). Lisäksi yrittäjyyskasvatusmateriaalia kerätään ja täydennetään hyödynnettäväksi yrittäjyyskasvatuskansioon ja Aulan sivulle (https://aula.seinajoki.fi/opetustoimi/tietopankki/forms/allitems.aspx). Esimerkkejä luokassa toteutettavista työskentelytavoista: Osallistutaan ja vaikutetaan omassa koulussa ja elinympäristössä sekä arvioidaan oman toiminnan vaikuttavuutta. Esimerkiksi oppilas arvioi edistymistään ja kasvuaan koulussa ja käy vuosittain arviointikeskustelun myös yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa. Mahdollistetaan ulkoisen yrittäjyyden malli esimerkiksi valinnaisaineiden opiskelun kautta. Verkostoidutaan oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa. Kehitetään OPE-TETiä ja oppilas-tetiä yrittäjyyskasvatusta painottaen. Käytössä on myös TET-tori (http://www.peda.net/veraja/tori/seinajoenseutu). Järjestetään 7.-luokkalaisten ryhmäyttämispäivässä yrittäjyyteen liittyvä rasti. Kehitetään yritysyhteistyötä koulujen ja yrittäjien resurssit huomioiden. 29

30 Osallistutaan Opinlakeus-messuille, joilla voi tutustua maakunnan opintotarjontaan sekä valtakunnallisesti merkittäviin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Järjestetään aktiivista hobbari- ja oppilaskuntatoimintaa. Kehitetään kerhotoimintaa. Järjestetään tukioppilastoimintaa siten, että 9.luokkien oppilaat ovat muun muassa seitsemäsluokkalaisten kummeja. Tuodaan esiin eettistä toimintaa ja valintoja esimerkiksi Taksvärkin ja Nälkäpäivän myötä. Järjestetään keräyksiä ja muuta hyväntekeväisyystoimintaa. Jaetaan yritteliään oppilaan stipendi. Mahdollistetaan opettajien täydennyskoulutus ja osallistuminen esimerkiksi yrittäjyyskoulutukseen. o o o o o Yrittäjyyskasvatus integroituu eri oppiaineisiin. Vinkkejä toteuttamistavoista löytyy muun muassa seuraavista verkko-osoitteista: (Aineopintojen Yrityspalat -kansio) t Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Aihekokonaisuuden tavoitteena on ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen. Opetuksen lähtökohtana on tarjota oppilaille mahdollisuuksia tehdä havaintoja, tutkimuksia ja kokea elämyksiä, joiden avulla heidän asenteensa, tietonsa, taitonsa ja vastuunsa ympäristöä koskevissa asioissa kehittyy. Oppilaita ei saa kuitenkaan liian aikaisin asettaa vastuuseen sellaisista ympäristöasioista, joihin heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Oppilaan ikä ja omaksumiskyky tulee ottaa huomioon. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä konkreettisempaa ympäristökasvatuksen tulee olla. Käytännön esimerkit etsitään oppilaan kokemuspiiristä ja lähiympäristöstä. Tärkeää on kiinnittää huomiota koulun omiin käytäntöihin, esim. kierrätyksen järjestämiseen. Aihekokonaisuutta lähestytään ongelmakeskeisesti. Hyviä työskentelytapoja ovat mm. elämykset ja kokemukset, ympäristötiedon etsiminen, maastotyöskentely, tutkiminen, pelit, leikit, ympäristön hoito- ja vaikuttamishankkeet sekä ympäristösuunnitelmat. Kestävän kehityksen ulottuvuudet: Ekologinen kestävyys edellyttää kehityksen olevan sopusoinnussa luonnon ekosysteemien, biologisen monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säilymis- ja ylläpitoperiaatteen kanssa. Taloudellinen kestävyys edellyttää kehityksen olevan taloudellisesti tehokasta ja jatkovaikutuksiltaan oikeudenmukaista sukupolvelta toiselle. Sosiaalinen kestävyys edellyttää kehityksen lisäävän ihmisen omaa elämän hallintaa, pitää yllä ja vahvistaa heidän yhteisöllistä identiteettiään. Kulttuurinen kestävyys edellyttää kehityksen olevan sopusoinnussa siihen tavalla tai toisella osallistuvien ihmisten kulttuurin ja arvojen kanssa. 30

31 Aihekokonaisuuden käsittelyssä on muun muassa huomioitava 1 ympäristönsuojelun välttämättömyys ja ihmisen hyvinvoinnin yhteys siihen 2 ympäristönmuutosten syiden ja seurausten pohdinta ja toiminta hyvinvoinnin lisäämiseksi 3 oman kulutuksen ja arkikäytäntöjen vaikutus 4 kuluttajan vaikutuskeinot 5 kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen omaksuminen 6 hyvinvoinnin globaalit uhat ja mahdollisuudet 7 ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys omassa koulussa 8 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Oppilaan tulisi oppia välttämään terveysriskejä ja toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Oppilaan tulisi omaksua tarkoituksenmukaiset toimintatavat onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Tärkeää on antaa toimintamalleja kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen. Liikennekasvatuksessa oppilaan tulisi omaksua liikenneturvallisuuteen myönteisesti vaikuttavia tietoja, taitoja ja asenteita sekä oppia liikkumaan jalankulkijana, matkustajana ja ohjaajana. Liikenteen tuntemus on jokapäiväinen hyötytaito. Näin myös opetuksella tulee olla kiinteä yhteys käytäntöön. Etenemisjärjestys pienimmästä oppilaasta vanhempiin voi olla jalankulkija koulumatkalla, pyöräilijä koulumatkalla, joustava liikenteeseen osallistuja sekä liikenteen taitaja ja havainnoitsija. Aihekokonaisuuden käsittelyssä on muun muassa huomioitava 1 ennakoinnin merkitys 2 väkivallattomuuden edistäminen 3 onnettomuus- ja kriisitilanteissa toimiminen 4 vaaranpaikkojen kartoittaminen erilaisissa lähiympäristöissä 5 liikennesääntöjen tunteminen 6 muut huomioiva liikennekäyttäytyminen 7 kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Oppilaan tulee saada tietoa välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteista sekä opastusta järkeviin valintoihin. Tietotekniikan käyttötaidolla on niin suuri merkitys yhteiskunnassa, että jokaiselle oppilaalle on annettava oikeus tietotekniikan oppimiseen. Tietotekniikka voi toimia 31

32 tiedon hankinnan, tiedon käsittelyn ja taltioimisen, kommunikoinnin sekä uuden tiedon tuottamisen välineenä. Uuden teknologian, tietokoneiden ja tietotekniikan käyttö kouluissa edistää osaltaan oppilaiden aktiivisuutta. Tietotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia myös tiedon ja ajattelun esittämiseen ja tutkimiseen. Tietotekniikka ja kehittyvä teknologia antavat mahdollisuuksia laajentaa koulun ja ympäristön vuorovaikutusmahdollisuuksia ja mahdollistavat opettajan ja oppilaan roolien muotoutumisen uudenlaisiksi. Käytännön osaamisen ohella tavoitteena tulee olla opiskeltavaan asiaan liittyvä tiedon hallinta. Tarkemmin tietotekniikan opetus määritellään koululaitoksen kuntakohtaisessa ja kunkin koulun omassa tietostrategiassa. Aihekokonaisuuden käsittelyssä on muun muassa huomioitava 1 teknologian vastuullinen käyttäminen 2 erilaiset tietoverkot 3 teknologian vaikutus tulevaisuuteen 4 teknologian kehitys eri kulttuureissa 5 teknologian eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. 32

33 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Koulujen toimintatapoja ja - kulttuuria tulee kehittää niin, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja hänen mahdollisuuksiinsa ottaa vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Käytettävien opetusmenetelmien tulee ohjata myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaan tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuteen kolmiportaiseen malliin kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle myös oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimisen ja koulunkäynnin edistymiseen yleisen tuen keinoin. Tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa, hänen omassa luontaisessa oppilasryhmässään, ja pääsääntöisesti sitä antaa lastentarhan-, luokan- tai aineenopettaja. Jotkut oppilaat saattavat tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä selvitäkseen lähikoulun oppilasympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus yleisen tuen erilaisiin tukimuotoihin. On tärkeää, että uusia tietoja ja taitoja opiskellessaan oppilas uskaltaa ottaa myös riskejä ja saa luvan epäonnistua. Yleisen tuen muodoista tärkeässä roolissa ovat myös oppilaan itsetunnon ja omien vahvuuksien kasvattaminen sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen. Yleisen tuen aikana opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä sekä antaa oppilaalle yleistä tukea. Jos 33

34 opettaja havainnoi, etteivät yleisen tuen keinot riitä, siirrytään tehostettuun tukeen (kaavio 1). Tehostettu tuki voidaan aloittaa vasta pedagogisen arvion jälkeen. Aluksi luokanopettaja tai luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan sekä erityisopettajan kanssa, minkä jälkeen oppilaalle tehdään pedagoginen arvio (luku 7.1.1). Opettaja vie oppilaan asian oppilashuoltoryhmään, jossa hän kertoo oppilaan tilanteesta. Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää. Jos oppilaan saama tuki katsotaan riittäväksi, jatketaan yleisen tuen keinoin. Jos yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. LIITE 6 Yleisen tuen toimintamalli, kaavio Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja, luokanohjaaja tai yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja yhteistyössä luokanohjaajan kanssa. Mikäli kyseessä on jokin muu kuin oppimisvaikeus, arvion tekee luokanohjaaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hänen hyvinvointiinsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Pedagoginen arvio perustuu opettajan tai opettajien havaintoihin sekä keskusteluihin ja yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. LIITE 7 Pedagoginen arvio -lomake 7.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki tarkoittaa esi- ja perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Se on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea yleistä tukea tehokkaammin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä oppilasta yksilönä hänen vahvuuksineen. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana opetuksen ja tukimuotojen tulee perustua opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, joka kootaan pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai 34

35 aineenopettaja samoin periaattein kuin pedagogisen arvion kokoamisen kohdalla on määritelty. Tehostetun tuen aloittaminen, sen järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisillä tai psykologisilla asiantuntijalausunnoilla. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (luku 7.2.1). Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Tehostetun tuen painopistealueita ovat osa-aikainen erityisopetus, oppimisen ja opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien oppilasryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia, ja hänen tulee saada löytää omia vahvuuksiaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Myös oppilaan itsearvioinnin merkitys korostuu. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettaja seuraa tehostetun tuen riittävyyttä oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen suhteen. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa arvioida oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä voi todeta tehostetun tuen riittäväksi, ja opetusta jatketaan samoin periaattein. Oppilashuoltoryhmä voi myös arvioida, ettei tehostettua tukea enää tarvita ja päättää, että lapsen opetusta voidaan jatkaa yleisen tuen keinoin. Kolmas vaihtoehto on, että oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi. Tällöin oppilaalle pitää laatia pedagoginen selvitys (luku 7.2.2). Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajan (luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja) johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. Kaaviossa 2 (liite) havainnollistetaan tehostetun tuen vaiheita. Tehostettu tuki perustuu opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagogista arviota voidaan täydentää asiantuntijalausunnoilla (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti). Pedagoginen arvio viedään oppilashuoltoryhmän arvioitavaksi. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta, jolloin oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opettajan, lapsen, huoltajan ja erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman tekemisestä on oppilaan opetuksesta suurimmassa vastuussa olevalla opettajalla. LIITE 8 Tehostetun tuen toimintamalli, kaavio Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta 35

36 pakolliseksi sen laatiminen tulee tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa oppilas voi olla suunnittelussa myös mukana. Luokan- tai aineenopettajan tukena voi olla erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai muu asiantuntija. Huomioitavaa on, että oppilaalla tulee olla oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. LIITE 9 Oppimissuunnitelma -lomake Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään silloin, kun tehostettu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävä. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä, jossa selvitetään sekä oppilaan saama tehostettu tuki että oppilaan kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Mikäli oppilaan opiskelemista oppiaineista yksikin yksilöllistetään, tehdään hänelle erityisen tuen päätös. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän 36

37 huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa lain edellyttämissä nivelvaiheissa (2./3. lk ja 6./7. lk) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. LIITE 10 Pedagoginen selvitys -lomake 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain, kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja resursointia. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tämä mahdollistaa oppilaan edellytykset jatko-opintoihin. Kaavio 3 (liite) havainnollistaa erityisen tuen toimintamallia. Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen aloittamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti, ja se on määräaikainen. Erityisen tuen tarvetta tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamisesta huolehtii oppilaan opetuksesta vastaava opettaja. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle on laadittava HOJKS (luku 7.3.1). Oppilaan oppivelvollisuusaikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Erityisen tuen aikana myös oppiaineiden yksilöllistäminen on mahdollista. Joidenkin oppilaiden kohdalla opetus on syytä järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee useimmiten lähikoulun sijasta pienryhmässä. Erityisen tuen aikana oppilaan opetuksessa on käytettävissä erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tukimuodot. Niiden lisäksi on mahdollista tehostaa oppilashuoltotyötä ja lisätä muuta moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia kuntoutus- tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään toisen ja kuudennen luokan keväällä. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai 37

38 oppilashuoltoryhmän suosituksesta erityisopetuksen rehtori purkaa erityisen tuen päätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin. LIITE 11 Erityisen tuen toimintamalli, kaavio Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Oppilaan opiskelemia oppiaineita voidaan yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän osalta. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilaan ja hänen huoltajansa lisäksi opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. LIITE 12 HOJKS -lomake 38

39 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 8.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus, eriyttäminen ja luokan kertaaminen Oppilaan opetus tulee järjestää hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Säännös on pohjana kaikelle opetuksen ja opetukseen liittyvien järjestelyjen ja tukitoimien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden opetuksen järjestäminen yleisopetuksessa aina, kun se on mahdollista. Opetuksen ja ohjauksen tulee olla rohkaisevaa, kannustavaa ja tervettä itsetuntoa kehittävää. Koulun tulee huolehtia, että oppilas voi käydä koulua henkisesti ja fyysisesti turvallisessa ympäristössä ja että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan. Opetusmenetelmät, -tavat ja -välineet tulee valita yksilöllisesti ja oppilaan erityistuen ja ohjauksen tarve huomioiden. Oppimisvaikeuksien tuomiin haasteisiin pyritään ensisijaisesti vastaamaan yleisen ja tehostetun tuen keinoin. Tällöin opetuksen järjestämisessä korostuvat mahdollisuus tukiopetukseen ja opetuksen eriyttämiseen. Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muuten erityistä tukea tarvitseville oppilaille tulee järjestää tukiopetusta (POL 16 ). Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus sekä opetuksen tavoitteiden yksilöllinen soveltaminen. Tukiopetuksen järjestämisen ensisijainen tavoite on varhainen puuttuminen oppimisen ongelmiin. Opettaja on velvollinen järjestämään tukiopetusta heti, kun oppimisvaikeudet havaitaan. Koulun tulee varata tukiopetukseen vuosittain riittävä tuntimäärä. Tukiopetus annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen oppituntien ulkopuolella ja joskus muiden oppituntien aikana. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan opettaja tai laaja-alainen erityisopettaja. Tukiopetusta tulee tarjota heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opetuksesta. Aloite on tällöin ensisijaisesti opettajan vastuulla. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti, kuin oppilaan koulumenestys sitä edellyttää. Opettajan ei tule antaa oppilaalle heikkoa arvosanaa todistukseen ilman, että hän on järjestänyt oppilaalle tukiopetusta tai ainakin tarjonnut hänelle siihen mahdollisuuden. Tukiopetusta annetaan opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan ulkomailta tulleille oppilaille niin, että heidän kehityksensä voidaan mahdollisimman hyvin turvata. Tukiopetuksesta tulee tiedottaa oppilaan huoltajille. Oppilaan huoltajien oppilaalle anoman tilapäisen opinnoista vapauttamisen (lomamatkojen) perusteella ei järjestetä tukiopetusta. Tukiopetus yleisen tuen aikana: Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen ja ohjauksen tarpeen ilmenemistä ja muuttumista. Tukiopetuksen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana: Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. 39

40 Tukiopetus erityisen tuen aikana: Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Eriyttäminen: Opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti (POL 628/1998, 3 ). Opetuksen eriyttäminen tarkoittaa sitä, että opettaja huomioi oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset eriyttämällä opetustaan yleisopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden rajoissa. Eriyttämisessä tulee huomioida sekä sellaiset oppilaat, jotka etenevät opiskelussaan nopeasti, että ne oppilaat, joilla on oppimisessaan vaikeuksia. Eriyttämisen muotoina voivat olla esimerkiksi: tehtävien määrän erilaisuus yhteinen opetustuokio ja erilaiset tehtävät eri määrä kotitehtäviä erilaiset ryhmittelyt sekä erilaiset tehtävät erilaiset opetusmateriaalit ja -välineet enemmän henkilökohtaista ohjausta erityisopettaja samanaikaisopettajana apuvälineet (esimerkiksi tietokone) suulliset kokeet, joissa aikuinen toimii kirjurina. Oppilaiden joustavalla ryhmittelyllä voidaan eriyttää opetusta oppilaiden yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet huomioiden. Työtavassa korostuu opettajien keskinäisen yhteistyön merkitys. Myös ryhmien kesken käytettävät oppimismenetelmät voivat olla erilaisia. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet ovat saavutettavissa. Luokan kertaaminen: Vuosiluokan hyväksytyn suorittamisen ja luokalta siirtymisen, samoin kuin luokalle jättämisenkin, periaatteet määräytyvät perusopetusasetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (perusopetusasetus 11 ). Päätöksen luokan kertaamisesta tekevät oppilasta opettavat opettajat ja rehtori. Edellä mainitussa asiassa on kuitenkin syytä kuulla myös vanhempia. Jos oppilas on suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksyttävästi, hänet siirretään seuraavalle luokalle, ellei hänen yleinen opintomenestyksensä vaadi luokalle jättämistä. Oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle siinäkin tapauksessa, että hänellä on hylättyjä arvosanoja, jos opettaja tai opettajat sekä rehtori arvioivat hänen selviävän seuraavasta vuosiluokasta Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä (POL 16 ). Osaaikainen erityisopetus on arviointia, opetusta, ohjausta, konsultointia ja yhteistyötä eri kuntouttavien verkostojen kanssa. Opetus toteutetaan erityisopettajan ja luokanopettajan tai aineenopettajan sekä tarpeen mukaan myös huoltajan ja oppilashuoltoryhmän tekemän suunnitelman mukaan. Tavoitteena on auttaa oppilasta selviytymään omatoimisesti opinnoistaan sekä luoda edellytykset oppilaan 40

41 yksilölliselle ja edellytystensä mukaiselle kehitykselle. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa yksilöllisesti pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena. Samanaikaisopetusta voi olla toisen opettajan avustava opetus, rinnakkaisopetus (omat oppilasryhmät tai pysäkkityöskentely), opettajien toisiaan täydentävä, peräkkäinen vuorotteleva opetus tai yhtäaikainen tiimiopetus. Myös erityisluokassa opiskelevalle oppilaalle voidaan erityisestä syystä antaa osaaikaista erityisopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tällöin korostuvat opettajien välinen yhteistyö ja -suunnittelu. Oppilaskohtaisen työskentelyn ohella erityisopettajan tulee muun muassa konsultoiden ja tietoa antaen tukea muita opettajia opetus- ja kasvatustyössä. Tehostetun tuen aikana oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tuki korostuu. Pedagogisessa selvityksessä tulee arvioida osa-aikaisesta erityisopetuksesta saatu apu ja riittävyys jatkossa. Oppilaan on mahdollista saada osa-aikaisen erityisopetuksen tukea myös opiskellessaan erityisessä tuen piirissä. Oppilaan mahdollisesti tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tuen tavoitteet ja järjestäminen kuvataan HOJKSissa. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta tulee tiedottaa oppilaan huoltajille. Rakentava ja riittävä yhteistyö kotien kanssa helpottaa oppilaan omatoimista opiskelua ja hänen opiskelutaitojensa kehittymistä. Seinäjoella osa-aikaisen erityisopetuksen opettajien työn painopiste on alkuopetuksessa. Mitä aiemmin oppimisen ongelmiin puututaan, sitä paremmin pystytään ehkäisemään tulevia oppimisvaikeuksia (= varhaisen puuttumisen periaate). Seinäjoen alakoulujen laaja-alaisen erityisopetuksen toimintatapojen linjausta: Panostus osa-aikaisessa erityisopetuksessa kohdistuu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja kuntouttamiseen. Yksilöllisen ja kuntouttavan luonteen vuoksi oppilasmäärä erityisopettajan tunnilla pyritään pitämään pienenä. Tärkeimpänä tavoitteena laaja-alaisella erityisopetuksella on oppilaan perusvalmiuksien ja -taitojen vahvistaminen sekä todettujen ongelma-alueiden kuntouttaminen. Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Erityisopettaja ja luokanopettaja miettivät tiiviissä yhteistyössä keinoja oppilaan tukemiseksi. Oppilaan tarvitseman tuen saamiseksi voidaan käyttää yhteistyömuotona samanaikaisopetusta joko luokissa tai eriyttäen. Laaja-alaisilla erityisopettajilla on yhtenevät käytännöt oppilaille tehtävistä testeistä. Testeillä pyritään seuraamaan oppilaiden valmiuksia ja taitojen kehittymistä eri luokka-asteilla. Tässäkin toimitaan luokanopettajan kanssa tiiviissä yhteistyössä siten, etteivät oppilaan ongelmat pääse kasautumaan ja tuki osataan suunnata oikein. Tärkeä osa erityisopettajan työtä on moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kanssa (esimerkiksi oppilashuoltotyöryhmä, psykologit tai perheneuvola) sekä nivelvaiheiden siirtopalaverit koulutulokkaista ja yläkouluun siirtyvistä oppilaista. 41

42 Puheopetusta voidaan antaa alkuopetuksessa ja silloinkin tarkan harkinnan jälkeen. Erityisen tuen oppilaille voidaan antaa myös laaja-alaisen erityisopetuksen tukea. Pääasiassa resurssit kohdennetaan yleisopetukseen, sillä erityisen tuen pienryhmässä opiskelevat oppilaat ovat jo erityisen tuen piirissä. Koulunjohtajan tai rehtorin tulisi työjärjestystä laatiessaan, mikäli mahdollista, kyetä niin sanottuun tuntien palkittamiseen. Tällöin esimerkiksi alkuopetuksen matikan tunnit olisivat mahdollisimman samaan aikaan. Palkkitunnin tulisi olla luokan yhteinen tunti, ja lukujärjestystä tehtäessä olisi siis saman luokka-asteen opettajien tehtävä yhteistyötä. Tämä on merkittävää varsinkin silloin, kun laajaalainen erityisopettaja on käytössä kokopäiväisesti. Erityisopetuksen rehtori kutsuu laaja-alaiset erityisopettajat kerran lukukaudessa koolle. Muutoin laaja-alaiset erityisopettajat kokoontuvat etukäteen sovittuina aikoina. Syksyllä koulun aloitusvaiheessa laaja-alaisten erityisopettajien työn painopiste on alimmilla luokka-asteilla. Laaja-alaiselle erityisopettajalle tulee löytyä koulusta opetukseen soveltuvat työtilat. Jokaisen koulun rehtori tai johtaja räätälöi yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa omalle koululleen sopivan toimintatavan edellä mainitut asiat huomioiden Yksilöllistäminen Jo yhdenkin oppiaineen yksilöllistäminen tarkoittaa erityiseen tukeen siirtymistä. Erityisen tuen päätös on hallinnollinen päätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Oppiainetta ei siis voida yksilöllistää ennen kuin oppilaalla on voimassa oleva erityisen tuen päätös. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaisesti. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKSissa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana tai sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa arvioinnissa että päättöarvioinnissa. Yksilöllistäminen on perusteltua, jos koulun tukitoimien jälkeenkin todetaan seuraavaa: Yleisen oppimäärän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa. Koenumerot kyseisessä oppiaineessa ovat erittäin heikkoja. Oppiaineen arvosana on 4 tai 5, jos käytössä on numeroarviointi. 42

43 Opettaja ja erityisopettaja tai molemmat ovat todenneet oppilaalla olevan laaja-alaisia vaikeuksia, jotka eivät korjaannu esimerkiksi tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Heikko koulumenestys ei johdu oppilaan motivaation puutteesta, kieli- ja kulttuuritaustasta, puutteellisesta opiskelutekniikasta tai poissaoloista. Yksilöllistämisen tarve on todennettu koulupsykologin tai muiden tutkimusten kautta. Ennen oppimäärän yksilöllistämistä kokeillaan koulun muita tukitoimenpiteitä, joita ovat: tukiopetus opetuksen eriyttäminen laaja-alaisen erityisopetuksen tuki avustajapalveluiden käyttäminen oppimissuunnitelman käyttöönottaminen tiivis kodin ja koulun sekä muiden tahojen yhteistyö erityisopettajan antama samanaikaisopetus pienryhmät tai intensiiviryhmä oppilas apuopettajana tasoryhmät (esimerkiksi lukuryhmät) keskittyminen perustehtäviin tai sovellettaviin tehtäviin luokattomuusjärjestelyt. Edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutusta on seurattava ja arvioitava Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa olevat oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti pienluokilla. Oppilaan pienluokalle pääseminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös on hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen päätöksen tekemiseen liittyviä toimintatapoja ja työnjakoa käsitellään luvussa 7.3. Pienluokalle siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmaa laadittaessa tulee jokaisen oppilaan kohdalla selvittää, missä määrin hän kykenee pienluokan rinnalla opiskelemaan yleisopetuksen ryhmän mukana. Joko koulun opetussuunnitelmaan tai HOJKSiin sisällytetään myös selvitys siitä, miten peruskoulun päättäneiden oppilaiden jälkiseuranta järjestetään. Pienluokalla noudatettava opetussuunnitelma pohjautuu yleisopetuksen opetussuunnitelmaan mukauttaen oppiaineksen erityisoppilaan tarpeita vastaavaksi. Kaikessa pyritään mahdollisimman pitkälle noudattamaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa ja muutenkin samoja toimintamuotoja kuin yleensä koulussa. Sairaalassa hoidettavana oleville oppilaille järjestetään opetusta oppilaan kunto ja olosuhteet huomioiden tarpeen mukaan. Opetusta annetaan joko luokka-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Sairaala-aikana koulua käyvät oppilaat noudattavat mahdollisuuksien mukaan oman kotikuntansa ja koulunsa opetussuunnitelmaa. Sairaalaopetuksen kasvatus- ja opetustyön päätavoitteina ovat kokonaispersoonallisuuden tukeminen, kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen tukeminen, koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen sekä 43

44 oppimisvaikeuksissa auttaminen. Pidempiaikaisessa hoidossa oleville laaditaan lisäksi HOJKS Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä oppimistavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Lapsella on ennen oppivelvollisuuden alkamista oikeus osallistua sitä edeltävänä vuonna esiopetukseen. Esiopetuksessa pyritään yhteistyöhön lapsen tulevan opettajan kanssa. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätöksen tekemiseen liittyviä toimintatapoja ja työnjakoa käsitellään luvussa 7.3. Esiopetuksessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvät menettelyt kuvataan kappaleessa 5.4. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Tällöin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin Opinnoista vapauttaminen Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös, jonka tekee erityisopetuksen rehtori. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin. Oppiaineiden järjestämisestä päätetään HOJKSissa erityisen tuen päätöksen yhteydessä Toiminta-alueittain opiskelu Kehitysvammaisten ja kehitysiässään viivästyneiden oppilaiden oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti 7-vuotiaana ja kestää 9 vuotta. Oppilaat opiskelevat yhdysluokkamuotoisissa pienluokissa, joissa on enintään 8 oppilasta useilta vuosiluokilta. Oppilaan opetuksen järjestämisestä päätetään erityisen tuen päätöksen ja HOJKS:n laadinnan yhteydessä (luku 7.3). Luokissa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäynninohjaajat. 44

45 Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppilaan oppiaineet ja tuntijaot. Suunnitelmassa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Siinä määritellään oppilaan opetuksen poikkeavat järjestelyt ja tavoitteet, yksittäisestä aineesta vapauttaminen, ainejakoisuudesta poikkeaminen ja muut oppilaan kannalta merkittävät pedagogiset ja toiminnalliset järjestelyt. Oppilaan arviointi perustuu oppilaan yksilölliseen oppimäärään ja HOJKS:n tavoitteisiin, jotka oppilaalle on asetettu. Arviointi on sanallinen. Opetuksessa huomioidaan oppilaan edellytykset, ikäkausi ja kehitystaso. Opetuksessa käytetään monia eri opetusmenetelmiä ja -välineitä. Opetuksen lähtökohtana ovat konkreettisuus ja elämyksellisyys, ja keskeisenä tavoitteena on auttaa oppilasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti elämässään ja jatko-opinnoissaan. Pienluokkien opetus on oppiainekohtaista ja se voidaan toteuttaa myös toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Jos oppilaan opetus päätetään järjestää toiminta-alueittain, kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, menetelmät sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKS:ssa. Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan yhteistoiminnassa oppilaan vanhemman ja kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden kanssa (esim. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän henkilöstö sekä kaupungin vammaispalveluohjaajat) moniammatillisena yhteistyönä. Pienluokkien oppilaat ovat mukana koulujen toimintakulttuurissa osallistuen yhteisiin tapahtumiin, teemoihin ja projekteihin. Oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien ja edellytysten mukaan yleisopetuksen oppitunneille. 8.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Huoltajalla on päävastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Lähtökohtana yhteistyölle on avoin vuorovaikutus kodin ja koulun välillä. Tällöin asioista puhuminen ja kuunteleminen ovat avainasemassa. Kodin ja koulun sujuvan yhteistyön kannalta on tärkeää, että vanhempien ja opettajien välillä syntyy keskinäinen luottamus ja kasvatuskumppanuus. Tarvittaessa tämän kasvatustyön tukena on moniammatillinen asiantuntija- ja yhteistyöverkosto, esimerkiksi koulujen oppilashuoltoryhmät, kouluterveydenhuolto sekä muut asiantuntijat. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu osapuolten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, ja tähän yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja koulun toiminnan 45

46 arviointiin osallistuminen. Tässä yhteistyössä koulujen vanhempainyhdistykset voivat olla merkittävä voimavara. Koulun tulee olla aloitteellinen yhteistyön aikaansaamiseksi huoltajien kanssa. Säännöllinen yhteydenpito ja tiedonkulku koulun ja kodin välillä on tärkeää. Vanhempien näkökulmasta on olennaista saada tietoa kaikista lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista joustavasti, helposti ja hyvissä ajoin. Kouluissa tulisi järjestää riittävästi tilaisuuksia ja tapahtumia sekä kahdenkeskisiä tapaamisia huoltajien kanssa, jotta tiedonkulku koulusta kotiin ja kodista kouluun on riittävää. Sähköiset apuvälineet (muun muassa sähköposti ja sähköinen reissuvihko eli reissari) ovat hyvä lisä kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa, mutta ne eivät korvaa vanhempainiltoja ja kahdenkeskisiä tapaamisia. Kotien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja toimintatavat tulee määritellä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan myös huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä uusi tukipalvelu Seinäjoella on Pilari, jossa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Pilarin tarjoamien tukipalvelujen tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin, koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen (TET) Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan, oppimisen valmiuksiaan ja opiskelutaitojaan. Erityistä huomiota kiinnitetään myös oppilaiden persoonallisuuden kasvuun ja kehitykseen, itsetuntemuksen ja itsensä arvioinnin kehittymiseen ja sosiaaliseen kypsymiseen. Oppilaiden osallisuuden kokemisen tunnetta vahvistavat päätöksentekotaitojen ja -valmiuksien tukeminen sekä erilaisten valintojen ja valintapäätösten tekeminen. Oppilaiden opiskelu- ja urasuunnitteluun vaikuttavia valintoja ja päätöksiä tehdään jo alaluokilla, vaikka oppilaanohjaus on omana oppiaineenaan vasta perusopetuksen yläluokilla. Ohjaustoiminta jatkuu koko perusopetuksen ajan. Kaikilla opettajilla on yhteistyövelvoite koko oppilaan koulunkäynnin ajan. Yhteistyötä tehostetaan vielä erityisesti opiskelun nivelkohdissa. Koulun tulee tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa myös ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä. Koulujen opetussuunnitelmassa tulee määritellä ohjaustoiminnan tavoitteet ja toimintatavat, jotta yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa ja yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa toteutuu. Seinäjoen kaupungissa on päädytty tekemään jokaiselle koululle oma ohjauksen sähköinen käsikirja opetustoimen sisäiseen verkkoon. Käsikirjat sisältävät kaiken ohjaustoimintaan liittyvän arkityön toteutusohjeet ja työnjaon eri toimijoiden kesken. Käsikirjat muodostavat jatkumon koko perusopetuksen ja lukion ajalle. 46

47 Lisäksi koulun opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista ja miten koulu tekee yhteistyötä ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä oppilaiden huoltajien kanssa. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tulee tiedottaa myös koulun TET-toiminnasta. Työelämään tutustuminen (TET) Opetushallituksen ohjeiden mukaan oppilaille järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja. Jaksot ovat osa koulun opetussuunnitelmaa, ja niiden tarkoituksena on lisätä nuorten elinkeinoelämän tuntemusta ja työn arvostusta sekä ylipäätään kotiseudun ammatteihin perehtymistä. Työelämään tutustumisesta pyritään saamaan vinkkejä oman elämänuran suunnitteluun. Jokainen oppilas osallistuu työpaikalla myös työntekoon omien taitojensa mukaisesti. Yhtä arvokasta kuin on oppilaan huomata jonkin alan sopivan hänelle, on huomata sen olevan hänelle sopimaton. Tärkeää on myös se, että oppilaan irrottautuessa koulusta joksikin aikaa, hän voi lähestyä varsinaista elämänkenttää, työelämää, ja avartaa täten näkemyksiään. Monelle oppilaalle TET on ensimmäinen työkokemus aidosta työelämästä. TET-paikan valinnassa helpottaa muun muassa TET-tori, joka on yritysverkosto. Yrityksien yhteystiedot on koottu siihen koulutusaloittain, sillä työelämäkokemukset halutaan kytkeä osaksi uravalintapohdiskelua. Työelämään tutustumisen jakson oppilas voi suorittaa joko omassa kunnassaan tai sen ulkopuolella. Oppilas kysyy itse TET-paikan, mutta oppilaanohjaaja toki auttaa tarvittaessa. Periaate kannustaa sekä oma-aloitteisuuteen että yritteliäisyyteen, ja samalla oppilaalle tulee tutuksi hyvien tapojen ja käyttäytymisen merkitys työnhaussa. TET-työpaikkojen tulee olla aina uusia, eli samaan paikkaan ei pääsääntöisesti mennä kahdesti. Näin nuori pääsee tutustumaan useampaan työpaikkaan ja saa samalla laajempaa kokemusta muun muassa jatko-opintoja ajatellen. TET-viikoista tehdään sopimus, täytetään päiväkirja ja toteutetaan pieni tehtävä työtehtäviin ja alaan liittyen. TET-harjoittelusta saadaan todistus. Eri luokka-asteilla TET-jaksot ovat erilaisia Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja apuvälineet (POL mom.). Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovammasta johtuen, tai hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa, sillä kieli on oppimisen keskeinen välinen ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. 47

48 Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajien antamia tietoja ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkin tai avustajan antama tuki voi olla osa-aikaista tai kokoaikaista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen edellytyksiä. Toisinaan se voi ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarpeen. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, kirjataan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen siihen. Tehostetun tuen aikana tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve määritetään pedagogisessa arviossa. Arvion pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan näiden palveluiden järjestäminen ja seuranta tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen aikana edellä mainittujen palveluiden riittävyyttä ja vaikutusta sekä tarvetta arvioidaan ennen erityisen tuen päätöstä pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista (POL ja 3. mom.) Perusopetusta tukeva muu toiminta: kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, muut yhteistyökumppanit Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminta on Seinäjoella joko koulukohtaista tai kaikille kaupungin peruskoululaisille avointa koulujen yhteistä kerhotoimintaa. Kerhot kokoontuvat pääasiassa kouluilla. Koulun kerhotoiminnasta on tehtävä suunnitelma koulun vuosisuunnitelmaan. Jokaisella kerholla tulee olla vastuullinen ohjaaja ja koulun toimintatapoihin ja -periaatteisiin nojautuva toimintasuunnitelma. Kerhotoiminta on oppilaalle vapaaehtoista, mutta siihen osallistuvalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin perusopetuksen oppilaalla muutenkin. Kerhotoiminnan tavoitteena on edistää erityisesti oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä antaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Kerhotoiminnalla voidaan tukea myönteisten harrastusten viriämistä turvallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutuksen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä, ja se tarjoaa opettajalla mahdollisuuden oppilaan tuntemisen lisäämiseen. Kerhotoimintaa voidaan tarjota oppilaalle osana tehostettua tai erityistä tukea, ja se voidaan tarvittaessa mainita oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen oppilaiden osallisuuden lisääminen 48

49 onnistumisen ja osaamisen kokemuksien tarjoaminen oppilaiden eettisten ja sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvamisen tukeminen luovan toiminnan ja ajattelun kehittyminen oman kulttuurin tuottamiseen kannustaminen oppilaiden harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Koulut tiedottavat kerhotoiminnasta oppilailleen. Kaupungin verkkosivuilla on kerhotoiminnan sivut, joilla annetaan tietoa koulujen yhteisistä kerhoista (http://www.edu.seinajoki.fi/kerhotoiminta/). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Seinäjoella järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa varhaiskasvatus- ja sivistyslautakunnan päättämässä laajuudessa. Toimipaikkoja on kaikissa kaupunginosissa joko koulujen, nuorisotoimen tiloissa tai muuten toimintaan soveltuvissa tiloissa koulujen läheisyydessä. Toimintaan haetaan keväisin. Toimintaa järjestetään koulupäivisin. Vaikka lauantai olisikin koulupäivä, toimintaa ei silloin järjestetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten toimipaikoissa tarjotaan tarvittaessa myös aamutoimintaa. Iltapäivätoiminnan tarkoituksena on taata lapsille turvallinen kasvuympäristö koulupäivän jälkeen sekä tarjota heille monipuolista, virkistävää ja laadukasta toimintaa ja tilaisuuksia oppia sosiaalista vuorovaikutusta. Toiminnan tulee tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perhettä kasvatustyössä. Toiminta koostuu toimintapaikkojen itsenäisesti järjestämistä leikeistä, peleistä, liikunnasta, musiikista, pienistä työtehtävistä ja vapaasta yhdessäolosta. Läksyjen lukemiselle järjestetään mahdollisuus, samoin lepohetkiin. Jokaiseen päivään kuuluu myös välipala. Iltapäivätoiminnassa ulkoillaan päivittäin. Muut yhteistyökumppanit Koulujen yhteistyö eri koulujen ja oppilaitosten sekä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa kuvataan koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Kaikki perusopetuksen opetusta eheyttäviin aihekokonaisuuksiin liittyvät yhteistyökumppanit ja -hankkeet voidaan myös kuvata koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tai koulujen vuosisuunnitelmissa. 49

50 LIITE 13 Koulun ja evankelisluterilaisen seurakunnan yhteistyö LIITE 14 Kirjastoyhteistyö Joustavan perusopetuksen toiminta Seinäjoen kaupungissa ei toistaiseksi järjestetä joustavan perusopetuksen toimintaa. 8.3 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä on yhteistyössä huoltajien kanssa huolehtia oppilaiden psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä hyvinvoinnista. Oppilashuollon toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan oppilaalle hyvät kasvu- ja oppimisolosuhteet. Oppilashuollossa pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ilmenneisiin ongelmiin, jotka tavalla tai toisella vaikeuttavat oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Toiminnan tavoitteena on löytää parhaat vaihtoehdot, kun ajatellaan lapsen parasta. Oppilashuollossa pyritään aina toimimaan hyvässä yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa, ja siitä tulee tiedottaa oppilaiden vanhemmille. Tärkeintä oppilashuollon näkökulmasta on koulun hyväksyvä, kannustava ja suvaitseva ilmapiiri. Kuitenkin myös koulurakennuksilla, pihapiirillä, välineillä ja asianmukaisilla materiaaleilla on tärkeä merkitys, minkä vuoksi Seinäjoen kaupunki koulutuksen järjestäjänä pyrkii turvaamaan nämä perusedellytykset mahdollisimman hyvin. Etusijalla oppilashuollossa on ennaltaehkäisevä työ, minkä vuoksi kouluilla on suunnitelmia erilaisten ongelmatilanteiden käsittelyä varten. Kriisisuunnitelmien, turvallisuussuunnitelmien ja päihteiden käytön paljastumiseen liittyvien menettelytapojen lisäksi koulujen tulee luoda toimintaperiaatteet ainakin kiusaamistilanteiden, runsaiden poissaolojen, vakavien perheongelmien ja mielenterveysongelmien varalle (luku 8.3.3). Liite 15 Toimintamalli: Päihteiden käytön epäily Oppilashuoltoryhmä Kaikilla kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain. Kokoontumisten tiheys riippuu muun muassa koulun koosta sekä käsiteltävien asioiden määrästä ja laadusta. Oppilashuoltoryhmä koordinoi koulun koko oppilashuoltotoimintaa. Oppilashuoltoryhmän toiminnasta tulee tiedottaa koteihin. 50

51 Oppilashuoltoryhmässä käsitellään moniammatillisena yhteistyönä yleensä opettajan tai huoltajien tai molempien aloitteesta asioita, jotka huolestuttavat. Tällaisia voivat olla: oppimisvaikeudet keskittymisvaikeudet käytöshäiriöt ongelmat kaverisuhteissa syrjäytymisuhka kiusaaminen toistuvat, runsaat poissaolot psyykkiset ongelmat. Oppilashuoltoryhmä vastaa tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä tehtävistä pedagogista arvioista ja selvityksistä sekä päättää kokouksissaan tarvittavista jatkotoimista. Kotien kanssa pyritään tekemään yhteistyötä ja koteihin tiedotetaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tarpeen vaatiessa oppilaita ja heidän huoltajiaan ohjataan hakemaan apua koulun ulkopuolisilta tahoilta kuten perheneuvolasta tai terveyskeskuksesta. Oppilashuoltoryhmän tehtävät ovat oppilaiden tuen tarpeen määritteleminen, työnjaosta ja tukitoimista sopiminen, vastuuhenkilön nimeäminen, kokousmuistion tekeminen ja säilyttäminen sekä pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kokoaminen. Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtävänä on toimia linkkinä opettajan ja vanhempien, opettajan ja terveydenhuollon sekä vanhempien ja eri asiantuntijatahojen välillä. Koulukuraattorit vastaavat koulun sosiaalityöstä ja ovat samalla koko oppilashuoltotoiminnan keskeisiä koordinaattoreita niin koulutoimen sisällä kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Laajemmissa sosiaalisissa ongelmissa mukaan otetaan myös kaupungin muut sosiaalityöntekijät. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kaikilla kouluilla on käytettävissä sekä kouluterveydenhoitajan että koululääkärin palvelut. Kouluterveydenhoitajat osallistuvat aktiivisesti koulujensa oppilashuoltoryhmiin. Opettajien tehtävä on tarvittaessa ohjata oppilas näiden kouluterveydenhuollon palveluiden piiriin. Akuuttien ja pitkäaikaisten sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat terveyskeskus ja keskussairaala. Määräaikaiset terveystarkastukset tehdään jokaisella vuosiluokalla sekä lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan. Laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. vuosiluokalla. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta sekä vastuunjaosta oppilaan yksilöllisissä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Koulupsykologipalveluita tarjoavat ensisijaisesti terveyskeskus ja perheneuvola. Vanhempia oppilaita ohjataan tarvittaessa esimerkiksi Pilariin, nuorisoasema Steissille tai lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoille. Kouluruokailu Kouluruokailusta huolehtii kaupungin ruokapalvelukeskus, joka vastaa siitä, että ruoan laatu, määrä ja ruokailuolosuhteet ovat säädösten ja määräysten 51

52 edellyttämällä ja muutenkin yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Opettajilla on ruokailutilanteissa kasvatusvastuu, joten he huolehtivat muun muassa hyvien ruokailutapojen opettamisesta. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen liittyvissä tarpeissa. Liite 16 Kouluruokailu Koulukuljetukset Koulukuljetukset järjestetään varhais- ja koulutuslautakunnan johtosäännössä määrättyjen periaatteiden mukaisesti. Päätöksistä vastaa erityisopetuksen rehtori. Kuljetusten järjestäjiltä edellytetään riittävää ammattitaitoa sekä asianmukaista kuljetuskalustoa. Lukujärjestysten laadinnassa koulujen tulee huomioida, että kuljetusoppilaiden odotustunnit jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Koulukuljetukseen liittyviä liikenne- ja muita turvallisuuskysymyksiä tulee käsitellä kouluilla vuosittain Oppilashuolto koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa Koulujen omista opetussuunnitelmista tulee löytyä koulun periaatteet ja toimintatavat oppilashuoltotyön järjestämisestä. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, rakenne, tavoitteet ja toimintatavat sisältävät seuraavat asiat: oppilashuoltotyön organisointi omassa koulussa oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tukemisessa 52

53 oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esimerkiksi perheväkivalta tai päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä oppilashuollon yhteistyö koulutuksen siirtymävaiheissa yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin kun opetukseen osallistuminen on evätty koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan toimintaohjeiden päivittäminen, toteuttamisen seuranta ja arviointi Turvallisuuden edistäminen Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Seinäjoen kouluilla tulee olla varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan hyväksymät turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat sekä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä sekä toteutumisen seurannasta ja arvioinnista vastaa koulun johtaja tai rehtori. Koulutuksen järjestäjän tulee valvoa, että kouluissa ja oppilaitoksissa on ajan tasalla olevat koulun turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Turvallisuuden tulee olla osa koulun vuosittaista toimintasuunnitelmaa, jota päivitetään systemaattisesti. Oppimisympäristön turvallisuutta tulee arvioida osana koulun vuosittaista arviointia. Myös oppilashuoltotyön yhteydessä voidaan arvioida terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa Koulun opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä opetussuunnitelman osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen 53

54 yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Tässä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö viranomaisten kanssa suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittely Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtina ovat luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. 54

55 Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanohjaaja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäynninohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opintoohjaaja sekä tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä (esiopetus). Ratkaisu käsittelyyn osallistuvista henkilöistä tehdään yksittäistapauksittain käsiteltävän asian ja aiheen perusteella. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella, tai niin kuin laissa erikseen säädetään, oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireille panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet henkilöt sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Salassapito Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjan pitämistä salassa että kieltoa ilmaista tieto suullisesti (eli vaitiolovelvollisuutta) ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat muun muassa tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perheelämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun tai erityisen tuen antamisesta ja opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. 55

56 Tietojen luovuttaminen Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Salassa pidettäviä tietoja ei voida ilman huoltajan suostumusta antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 56

57 9. ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPPILAIDEN OPETTAMINEN Vieraskielisenkin oppilaan opetuksessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan kaikille oppilaille yhteistä opetussuunnitelmaa. Tarvittavien opetuksen tukitoimien lisäksi hänelle voidaan antaa erikseen oman äidinkielen opetusta. Jos samankielisiä ja opetukseen halukkaita oppilaita on vähintään neljä, ao. kielen opetusryhmä perustetaan. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma (HOJKS) tai oppimissuunnitelma. Vierasta kieltä äidinkielenään puhuvalle oppilaalle suomi voi olla toinen kieli. Tällöin tavoitteena on, että oppilas saa suomen kielessä sellaiset perustaidot, että hän pystyy toimimaan ja opiskelemaan suomenkielisessä ympäristössä. Jos oppilas saavuttaa sellaisen tason suomen kielessä, että hän voi opiskella sitä muiden oppilaiden äidinkielen ryhmän mukana, opetus järjestetään yhdessä muiden kanssa. Maahanmuuttajaoppilaita varten on valmistavan opetuksen luokka, joka on tarkoitettu vuosiluokkien 1-9 oppilaille. Luokan tarkoituksena on mahdollistaa koulunkäynti vasta maahan tulleille oppilaille tai alle kouluikäisenä Suomeen tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joilla ei puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi ole vielä edellytyksiä opiskella perusopetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan luokan oppilaita pyritään mahdollisimman pian integroimaan sopiviin suomenkielisiin ryhmiin. Valmistavan opetuksen jälkeen, tai edellytysten muodostuessa jo aiemmin, oppilaat siirtyvät ikä- ja/tai taitotasoaan vastaaville perusopetuksen luokille. Päättötodistus vieraskieliselle oppilaalle annetaan, kun hän on osoittanut omaavansa ne tiedot ja taidot, jotka päättötodistuksen saaminen peruskoulussa edellyttää. 57

58 10. ARVIOINTI Koko koululaitoksen arviointi Toiminnan tuloksellisuuden turvaamiseksi ja koululaitoksen kehittämisen varmistamiseksi kaupungin yleisen arviointijärjestelmän lisäksi kehitetään koululaitoksen omaa arviointia, erityisesti itsearviointia. Koulutuslautakunnan vahvistamat strategiset linjaukset ohjaavat koululaitoksen kokonaisuuden toimintaa ja suunnittelua. Perusopetuksen kouluilla on yhteinen arviointijärjestelmä, jonka lisäksi on hyvä olla koulujen omia arviointisuunnitelmia. Arviointijärjestelmän mukaisesti arvioidaan toimintaa; sen vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta. Keskitetysti huolehditaan koko koululaitoksen arvioinnista sekä arviointityön koordinoinnista. Arviointityössä esiin nousevat kehittämistarpeet huomioidaan resurssien jaossa ja talousarvion laadinnan yhteydessä. Arviointi jaetaan kolmeen tasoon: säännöllisesti, yleensä lukuvuosittain arvioitavat asiat (kohteet kouluittain ja/tai koko opetustoimessa) koulujen vuosisuunnitelmassa asettamien painotusten ja/tai kehittämistoimenpiteiden arviointi koko koululaitosta koskeva tietyin väliajoin tapahtuva arviointi Säännöllisesti arvioitavat asiat ovat lähinnä määrällisiä. Ainakin seuraavien asioiden kehitystä seurataan lukuvuosittain tai tarpeen mukaan: luokkien keskikoot opetusryhmien laskennallinen keskikoko koulujen täyttöasteet vuosiviikkotunnit/oppilas tukiopetus/oppilas kerhot ja niihin osallistuvien oppilaiden määrä poissaolot/oppilas A2-kielen opiskeluun osallistuminen kustannukset/oppilas opettajien kelpoisuus päättötodistuksen saaneiden määrä ikäluokasta jatko-opintoihin sijoittuminen todistusten keskiarvot 6. ja 9. luokilla esiopetukseen osallistuvien osuus ikäluokasta erityisopetusta saavien määrä erityisopetuksen tuntiresurssi koko resurssista ja oppilasta kohden Lisäksi voidaan toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä, jotka kohdistetaan oppilaille ja/tai vanhemmille. Työtyytyväisyyden ja johtajuuden arviointi saadaan muun muassa osana kaupungin henkilöstötilinpäätöstä. Henkilöstötilinpäätöksen tietoja käytetään muiltakin osin hyväksi myös opetustoimen arvioinnissa. Lisäksi opetustoimi voi osallistua Stakesin joka toinen vuosi järjestämään maksulliseen kouluterveystutkimukseen. Siinä selvitetään vuotiaiden koulukokemuksia, terveystottumuksia, päihteiden käyttöä sekä yleistä terveydentilaa. 58

59 Riittävän usein tulee arvioida myös seuraavia asioita: oppilashuolto erityisopetus opetussuunnitelma johtaminen resurssit Nämä asiat huomioidaan perusopetuksen yhteisessä arviointijärjestelmässä tai lukuvuosittain rehtorin antamassa arviointiraportissa. Oppiaineissa menestymistä suhteessa valtakunnalliseen tasoon seurataan lähinnä Opetushallituksen, yliopistojen ja/tai tutkimuslaitosten tasokokeisiin sekä vastaaviin selvityksiin osallistumalla. Tulosten pohjalta kouluissa suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä. 59

60 10.2. Koulun toiminnan arviointi Keskeistä arvioinnissa on opetussuunnitelman toteutumisen arviointi. Kuitenkin arviointi voi kohdistua mihin tahansa koulun toiminta-alueeseen. Oman arviointisuunnitelmansa osalta koulu valitsee arvioinnin kohteensa sen mukaan, mikä on tarpeellista. Osa arvioinnin kohteista on sellaisia, joista kerätään tietoa jatkuvasti. Osa taas voi olla sellaisia, joita arvioidaan vain tiettyinä aikoina. Arvioinnin kohteita valittaessa on syytä pitkällä aikavälillä kiinnittää huomiota kohteiden järjestelmälliseen valintaan. Niiden tulee kattaa monipuolisesti koulun toiminnan eri alueet. Pitkäjänteistä ja koulua parhaiten hyödyttävää arviointia turvaa koulun oma arviointisuunnitelma, joka luo puitteet koulun itsearvioinnille yhteisen arviointijärjestelmän rinnalla perusopetuksessa. Kunkin koulun on hyvä laatia oma arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelman on oltava järjestelmällinen, riittävän yksinkertainen, kohtuullisen vähäisellä työllä ylläpidettävä ja lisäksi koulun oman toimintakulttuurin ja tavoitteiden mukainen. Hyvin laadittu arviointisuunnitelma on myös turva koululle ja yksittäiselle opettajalle mahdollisissa arvioinnin ongelmatilanteissa (esim. opetuksen sisällöt ja menetelmät arvioinnin kohteena). Opettajakunta päättää yhdessä arvioinnin kohteet ja painopistealueet kunnan ja koulun opetussuunnitelman pohjalta syksyllä lukuvuoden alkaessa. Arvioinnin tarkoituksena on löytää koululle entistä toimivampia ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa. Koulun opettajat ja muu henkilöstö käyttävät arviointitietoja koulunkäynnin ja oman työnsä kehittämiseksi. Arviointitiedot antavat pohjaa myös koulun resurssisuunnittelulle. Arvioinnin kohteina koulun tasolla ovat ainakin opetussuunnitelma opetustyön kehittäminen opetuksen sisällöt ja menetelmät oppilaantuntemus kodin ja koulun yhteistyö koulu työyhteisönä/koulun ilmapiiri arviointi ja sen perusteella tapahtuva kehittäminen oppimisprosessin ohjaus johtaminen henkilöstön kehittäminen tukipalvelut tulokset. Perusopetuksessa yhteinen arviointijärjestelmä tukee koulun omaa arviointia, ja siinä on opetussuunnitelman edellyttämät arvioitavat asiat koulun toiminnan osalta. Silti kouluilla on hyvä olla oma arviointisuunnitelma. 60

61 10.3. Oppilaan arviointi Oppilasarviointi perustuu opetussuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kunkin oppiaineen hyvän osaamisen kuvauksiin. Oppilaan arvioinnissa opettaja ei pelkästään totea osaamisen tasoa, vaan antaa myös opiskeluohjeita ja kannustaa. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista, monipuolista ja koulunkäyntiin innostavaa. Arvioinnissa tulee korostaa varsinkin tiedon soveltamista, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Oleellisempaa arvioinnilla on osoittaa oppimisen laatu ja vahvuudet kuin sen määrä ja puute. Oppilaan arvioinnin tueksi on oppiainekohtaisten opetussuunnitelmien lopussa jokaisen aineen arvioinnin omat ohjeet. Lisäksi Opetushallitus on laatinut kuvauksen oppilaan hyvästä osaamisesta tuntijaon nivelkohtiin. Niitä ei paikallisesti tarkenneta, koska ne määrittelevät oppimistulosten kansallisen vertailutason Lukuvuositodistus luokilla toteutetaan sanallista arviointia. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan luokilla ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka, sekä 3.luokalla lisäksi A1-kieli englanti. Muista oppiaineista annetaan arviointipalautetta tarpeen mukaan esimerkiksi heikon tai erinomaisen menestymisen perusteella luokilla annetaan numeroarviointi. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan 4. luokalla ainakin käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli englanti, sekä 5. luokalta alkaen A2-kieli luokilla lukuvuositodistuksessa arvioidaan käyttäytyminen ja kaikki oppiaineet. Valinnaiset aineet arvioidaan koulun opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisessa arvioinnissa todistukseen liitettävällä erillisellä liitteellä. Numeroarviointi merkitään todistukseen, paitsi päättö- ja erotodistukseen. Mikäli numeroarvioinnin osalta luokilla halutaan arvioida useampia oppiaineita, arviointi toteutetaan koulun opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan LUKUVUOSITODISTUS, johon merkitään todistuksen nimi opetuksen järjestäjän nimi koulun ja oppilaan nimi oppilaan syntymäaika todistuksen antamispäivämäärä allekirjoitus arvio oppilaan käyttäytymisestä oppilaan opinto-ohjelma oppiaineittain tai aineryhmittäin ja arvio siitä, 61

62 miten oppilas on saavuttanut tavoitteet Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. lukuvuosi vuosiluokka luokalta siirtyminen/ehdollinen luokalle jättäminen/luokalle jättäminen asteikko numeroarvostelua käytettäessä (perusopetusasetus 10 ) niiden oppiaineiden kohdalta, joita ei erikseen arvioida, tulee oppiaineluettelon alussa olla maininta: Lisäksi oppilas on hyväksytysti suoriutunut seuraavien oppiaineiden opiskelusta: mikäli oppilas on saanut oman tunnustuksensa mukaista uskonnonopetusta, tulee myös siitä olla maininta, mikäli opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamaa opetusta ei merkitä todistukseen. lisätietojen merkitsemistä varten kohta, johon merkitään tarvittaessa hylätyn suorituksen suorittamismahdollisuus Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan merkintä Opetushallituksen antamien perusteiden mukainen todistus. Sanallisessa arvioinnissa käytetään arviointiohjelmaa ja sen todistuspohjia vuosiluokilla 1-3. Muilta osin koulu voi päättää lukuvuositodistuksen muodosta ja käyttää myös muita valmiita todistuspohjia, mutta oppilasarvioinnit tulee kirjata Pro Capita -hallinto-ohjelman tietokantaan Lukukausien aikana tapahtuva arviointi (välitiedote) Oppilaan käyttäytymistä, työskentelyä ja opintosuorituksia tulee arvioida vähintään kerran lukukaudessa ja terveystieto vähintään kerran lukuvuodessa. Lukukausien aikana tapahtuvassa arvioinnissa huolehditaan siitä, että myös ne oppiaineet, joita ei lukuvuositodistuksessa erikseen arvioida, tulevat arvioiduksi. Arviointipalautetta voidaan antaa mm. erilaisin tiedottein sekä arviointikeskustelussa. Välitiedotetta käytettäessä siihen merkitään soveltuvin osin samat merkinnät kuin lukuvuositodistukseen. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään se tiedotteeseen. Sanallisessa arviointipalautteessa toimitaan samalla periaatteella kuin lukuvuositodistuksessa. Arvioinnin kohteet ja tavoitteet sekä arviointitiedon kokoamistapa tulee selvittää etukäteen sekä oppilaille että heidän huoltajilleen. Tarpeen mukaan järjestetään arviointikeskusteluja (oppilas-huoltaja-opettaja), joissa oppilas ja hänen huoltajansa voidaan ottaa luontevasti mukaan arviointiin. Arviointikeskustelun pohjana voi toimia esim. oppilaan parhaista tuotoksista koottu portfolio. Näitä keskusteluja suositellaan luokanopettajille, luokanvalvojille ja aineenopettajille. Arviointikeskustelujen kirjaamista suositellaan. Yksi tapa niiden kirjaamiseen on 62

63 oppimissuunnitelmien tekeminen. Kirjaamistavasta päättää opettaja itse. Kaikilla luokka-asteilla kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan itsearviointiin. Itsearvioinnin tavoitteena on kehittää oppilaan opiskelutaitoja sekä auttaa häntä muodostamaan itsestään myönteinen kuva oppijana. Oppilaan tulee aina saada itsearvioinnistaan palaute. Oppilas totutetaan oman työnsä arviointiin ensimmäisestä luokasta lähtien. Itsearvioinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia kouluilla olevia valmiita lomakkeita. Muita itsearvioinnin tapoja ovat mm. vapaamuotoiset kirjalliset arvioinnit, portfolio, arviointikeskustelut sekä oppilaiden keskinäinen keskustelu toistensa toiminnasta ja ryhmän toiminnasta. Arvioinnin tulee kohdistua koko oppimisprosessiin. Oman oppimisprosessin ymmärtäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen on elinikäisen oppimisen lähtökohta. Itsearviointi antaa oppilaalle mahdollisuuden tulla tietoiseksi omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa itse omaan osaamiseensa Työskentelyn arviointi Työskentelyn arvioinnin tulee olla monipuolista ja siitä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon miten vastuullisesti oppilas työskentelee miten oma-aloitteisesti oppilas työskentelee miten oppilas kykenee arvioimaan omaa työtään ja sen avulla ohjaamaan oman työskentelyn suunnittelua ja toteuttamistapaa. Työskentelyn arviointi on yleensä osa oppiaineen arviointia. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia, että työskentelyn arviointi vaikuttaa eri oppiaineiden arviointiin oikeassa suhteessa. Alkuopetuksessa voi työskentelyn koota oppiaineista riippumattomaksi arvioinnin osioksi. Oppilaan työskentelystä annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen tietoa vähintään kerran lukukauden aikana. Arviointi voi olla suullista tai kirjallista. Työskentelyn arviointi sopii hyvin oppilaan itsearvioinnin kohteeksi ja arviointikeskustelun aiheeksi Käyttäytymisen arviointi Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Siksi myös oppilaiden käyttäytymiselle tulee asettaa tavoitteet, ohjata oppilasta tavoitteisiin pyrkimisessä ja arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Sen on oltava luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Käyttäytymistä voidaan arvioida oppilaan, hänen huoltajiensa ja opettajiensa yhteistyönä. Arvioinnin tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön arvostaa työtä 63

64 noudattaa sääntöjä noudattaa hyviä tapoja. Tällä tarkoitetaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattamisessa otetaan huomioon se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin. Hyvien tapojen osalta noudatetaan koulujen tapakasvatusohjelmia. Käyttäytymisen arvioinnin lähtökohtana on hyvä (8). Koulut laativat oman yksikkönsä käyttäytymisen tavoitteet keskimääräiselle hyvälle käyttäytymiselle ottaen huomioon kuntakohtaisen opetussuunnitelman em. ohjeet. Yhteisten tavoitteiden lisäksi koulut voivat tavoitteita laatiessaan ottaa huomioon oman opetussuunnitelmansa painotukset. Keskimääräisen hyvän käyttäytymisen tavoitteet saavuttaa oppilas joka käyttäytyy normaalisti hoitaen omat asiansa jonka kielenkäyttö on asiallista ja tilanteeseen sopivaa jonka käyttäytyminen ei ole pääsääntöisesti kiitettävää tai tyydyttävää Käyttäytymisestä annetaan numeroarvostelu 4. luokalta alkaen ja sanallinen arviointi toteutetaan luokilla. Numeroarvostelu merkitään todistukseen. Jos lisäksi annetaan sanallinen arvio, se tulee todistuksen liitteeseen. Käyttäytymisen sanallinen arvio vuosiluokilla 1-3 merkitään välitiedotteeseen ja lukuvuositodistuksen liitteeseen. Kriteerit, joiden avulla oppilaan käyttäytymistä arvioidaan suhteessa koulujen laatimiin keskimääräisen käyttäytymisen tavoitteisiin: Erinomainen (10) Oppilas ylittää lähes kaikki keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet. Kiitettävä (9) Oppilas ylittää keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet. Hyvä (8) Oppilas osoittaa keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämää osaamista. Tyydyttävä (7) Oppilas saavuttaa useimmat keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet. Kohtalainen (6) Oppilas saavuttaa vain jotkut keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet. Välttävä (5) Oppilas pystyy osoittamaan vain jossain määrin keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämää osaamista. 64

65 Oppiaineiden arvosanojen muodostumisen yleiset periaatteet Oppiaineiden arvosanat muodostuvat seuraavasti, ellei oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista (kohta 12.) tai koulun omasta opetussuunnitelmasta muuta johdu: Arvosana 10 Oppilas osoittaa erinomaista osaamista työskentelyn suunnitelmallisuudessa ja kokonaisuuksien hahmottamisessa työskentelyssä yksin ja yhdessä muiden kanssa tuntityöskentelyssä ja kotitehtävien suorittamisessa aktiivisuudessa ja oma-aloitteisuudessa tietojen omatoimisessa hankkimisessa ja kriittisessä käsittelyssä ongelmien ratkaisemisessa opetussuunnitelmaan kuuluvien tietojen ja taitojen hallinnassa opitun luovassa soveltamisessa. Arvosana 9 Oppilas osoittaa kiitettävää osaamista työskentelyn suunnitelmallisuudessa aktiivisuudessa ja oma-aloitteisuudessa työskentelyssä yksin ja yhdessä muiden kanssa tuntityöskentelyssä ja kotitehtävien suorittamisessa ongelmien ratkaisemisessa opetussuunnitelmaan kuuluvien tietojen ja taitojen hallinnassa opitun luovassa soveltamisessa oppimansa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa oman työskentelyn arvioinnissa. Arvosana 8 Oppilas suunnittelee työskentelynsä omatoimisesti tekee yhteistyötä työskentelee tunnilla tarkoituksenmukaisesti ja tekee kotitehtävät hallitsee hyvin opetussuunnitelman keskeiset tiedot ja taidot osaa soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia ilmaisee oppimansa sekä kirjallisesti että suullisesti osaa arvioida työskentelyään ohjatusti. Arvosana 7 Oppilas osaa mekaanisesti oppimäärän tiedot ja taidot työskentelee tavoitteiden suuntaisesti yhdessä muiden kanssa ilmaisee oppimansa sekä kirjallisesti että suullisesti arvioi työskentelyään ja työnsä tuloksia keskittyen vain lopputulokseen. 65

66 Arvosana 6 Oppilas työskentelee ajoittain opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti tekee tehtävänsä vaihtelevasti hallitsee osan opetussuunnitelman tiedoista ja taidoista arvioi työskentelyään. Arvosana 5 Oppilas osallistuu opiskeluun on kiinnostunut muutamista opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista osaa opetussuunnitelman joitakin asioita. Arvosana 4 Oppilas ei hallitse opetussuunnitelman tietoja ja taitoja, vaan ne ovat hajanaisia ei ole antanut näyttöä osaamisestaan Siirtyminen vuosiluokalta toiselle Jos oppilas saa hylätyn suorituksen, hän voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hän suorittaa hyväksytysti tätä varten järjestetyn erillisen kokeen. Poikkeuksellisesti ja erityisestä syystä rehtori voi oppilasta opettavaa opettajaa/opettajia kuultuaan päättää oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjäkin suorituksia. Luokalle voidaan jättää erityisestä syystä ilman hylättyjäkin suorituksia huoltajan pyynnöstä rehtorin päätöksellä. Painavasta syystä ilman huoltajan pyyntöäkin rehtori voi huoltajia kuultuaan tehdä päätöksen luokalle jättämisestä. Hylättyä arvosanaa ei voi antaa, ellei oppilaalle ole tarjottu riittävästi mahdollisuutta tukiopetukseen. Hylätyn suorituksen saaneelle oppilaalle on varattava mahdollisuus viimeistään neljän viikon kuluessa lukuvuoden koulutyön päätyttyä järjestettävässä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa myös ennen lukuvuoden työn päättymistä, mikäli se koulutyön järjestelyitten kannalta (esim. jaksotetusti opiskeltavan aineen kohdalla) on mielekästä. Hyväksyttyä arvosanaa on mahdollista korottaa vasta 9. luokalla päättötodistuksen saamisen jälkeen. Mahdollisuus järjestetään kesäkuussa oppilaan tai huoltajan sitä erikseen pyytäessä. Oppilaan opintojen edistymistä tuetaan kannustamalla, korostamalla vahvuuksia, käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä sekä tarjoamalla tarvittaessa mahdollisuuksia tuki- ja erityisopetukseen. Mahdollisista oppilaan oppimis-, käyttäytymis- tai muista vaikeuksista tulee tiedottaa huoltajille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos oppilas on saamassa hylätyn suorituksen, oppilaan huoltajille tiedotetaan asiasta etukäteen. Mikäli oppilas jää luokalle, tulee huoltajille varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa. Erityisluokalla opiskelevan oppilaan luokalta siirtämisessä ja luokalle jättämisessä noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita kuin yleisopetuksessa. Oppilas 66

67 etenee kuitenkin hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman ja opinto-ohjelman mukaan, jolloin vuosiluokalle jätetään vain silloin, kun se henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteuttamisen kannalta on perusteltua Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Tällaisia menetelmiä voivat olla opetuksesta vastaavan opettajan harkinnan mukaan esimerkiksi pidennetty vastausaika koetilanteessa, apuvälineet tai kokeeseen vastaaminen suullisesti. Arviointipalaute ja itsearviointi auttavat oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin perusteet määräytyvät hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Erityisen tuen päätöksessä yksilöllistetyn oppimäärän mukaiset oppiaineet arvioidaan oppilaan HOJKSissa määriteltyjen yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvien oppilaiden kohdalla voidaan käyttää sanallista arviota koko kouluajan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arviointi perustuu oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. 67

68 Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia Päättöarviointi Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Lisäksi oppilas on suorittanut kaikki valinnaisaineensa hyväksytysti. Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus rehtorin allekirjoitus kaikkien numeroin arvosteltavien oppiaineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10) jos oppiaineessa on useampia oppimääriä, suoritettu oppimäärä maininta oppilaanohjauksen ja työelämään tutustumisen kuulumisesta opinto-ohjelmaan valinnaisten aineiden nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja arvosana tai sanallisesti arvioitaessa merkintä hyväksytty ja kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle merkintä osallistunut arvosana oman uskonnon opetuksesta, mikäli kyseinen opetus on koulutuksen järjestäjän antamaa. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena, ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi tulla liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Erityisen tuen päätöksessä yksilöllistetyn oppimäärän mukaiset oppiaineet arvioidaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin yksilöllisiin tavoitteisiin perustuen. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, päättöarviointi voi olla sanallinen tai numeroarvostelu. Sekä sanallinen arvio että numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen Lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. 68

69 Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiin ja se on sanallinen. Koulujen tulee seurata oppilaiden tuntimääriä ja huolehtia vähimmäistuntimäärien täyttymisestä eri oppiaineissa perusopetuksen päättövaiheessa. Tämä merkitsee yhtenäisessä perusopetuksessa ala- ja yläkoulujen konkreettista yhteistyötä Erotodistus Koulusta eroavalle annetaan erotodistus. Erotodistuksena voi toimia myös lukuvuositodistus. Erillistä erotodistusta ei tarvita, jos oppilas siirtyy kunnan sisällä toiseen kouluun. Erotodistukseen liitetään koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erilliseen erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erotodistukseen tulee kuitenkin merkitä oppilaan henkilötunnus Arvioinnin oikaisumenettely Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemisestä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettaja/opettajat yhdessä. Mikäli arviointia ei muuteta, päätös on perusteltava kirjallisesti huoltajalle sekä annettava ohjeet mahdollista valittamismenettelyä varten. 69

70 11. TIETOSTRATEGIA Seinäjoen opetustoimen tieto- ja viestintästrategia pyrkii ohjaamaan ja kannustamaan kouluja kehittämään osaamistaan Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämiseksi opetuksessa ja samalla takaamaan siihen riittävän pedagogisen ja teknisen tuen. Tavoitteena on opetustoimen toimintakulttuurin kehittäminen sellaiseksi, että koulut hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan. Tavoitteena on vakiinnuttaa Seinäjoen opetustoimeen innovatiivinen ja yhteistoimintaan perustuva toimintakulttuuri. Lisäksi tavoitteena on olla edelläkävijöiden joukossa tietotekniikan opetuskäytön hyödyntämisessä. Strategia pyritään toteuttamaan siten, että TVT-taitojen opetus tapahtuu kaikilla kouluasteilla niin, että oppimisessa on selkeästi etenevä opintopolku. TVT-opetus tapahtuu kunkin kouluasteen tieto- ja viestintätekniikan taitotasosuunnitelman mukaisesti. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on kiinteä osa koulujen opetussuunnitelmaa, oppimista ja opetusta. Koulukohtaisessa toteutussuunnitelmassa TVT-taidot voidaan turvata esimerkiksi integroituna opetussuunnitelman sisältöihin tai erillisillä TVT-kursseilla ja integroiduilla kursseilla. Tieto- ja viestintästrategia jakautuu neljään eri näkökulmaan: 1) opettajien pedagoginen osaaminen ja tiimityö 2) teknologiset innovaatiot ja infrastruktuurit 3) perusopetuksen rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen 4) oppilaiden osaamisen turvaaminen. Strategialinjausta laadittaessa on huomioitu 1. valtakunnalliset tieto- ja viestintästrategiaa koskevat ohjeet sekä tavoitteet 2. Seinäjoen kaupungin ja sen koulutuslautakunnan strategiset linjaukset 3. Seinäjoen kaupungin (konsernin) tietohallinnon linjaukset 4. Seinäjoen kaupungissa opetustyössä olevien henkilöiden (rehtori ja opettajat) esiin tuomat paikalliset näkökulmat. Kaupungin opetustoimen tieto- ja viestintästrategiaa täydentää kunkin koulun erikseen laatima, kyseessä olevaa toimipaikkaa koskeva täsmennetty kirjallinen toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Toimintasuunnitelmien laatimisen tueksi on laadittu koulukohtaisesti sovellettavissa olevia malleja sekä muuta oheismateriaalia niiden laatimiseksi. Seinäjoen opetustoimen tieto- ja viestintästrategia: 70

71 12. KOULUN OPETUSSUUNNITELMA JA OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI Koulujen laatimalta opetussuunnitelmalta ei edellytetä tiettyä muotoa. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, ettei se ole ristiriidassa valtakunnallisten perusteitten ja Seinäjoen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Koulun opetussuunnitelmasta tulee ilmetä ne asiat, jotka eroavat yhteisestä opetussuunnitelmasta tai täydentävät sitä. Koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa käydään läpi ja tarvittaessa kirjataan seuraavan luettelon sisältämät asiat. Ainakin kohdat 1, 2, 4, 5, 7, 8, 9 ja 12 tulee käsitellä jokaisen koulun opetussuunnitelmassa. Muut kohdat käsitellään siinä tapauksessa, että ne koskevat kyseessä olevaa koulua ja niissä on täydennettävää yhteisen opetussuunnitelman sisältöön. 1. Koulun kasvatus- ja opetustyön päämäärät sekä keskeiset toimintaperiaatteet 2. Koulun arvopohja ja toiminta-ajatus 3. Opetuksen erityiset painotukset 4. Tuntijako 5. Opetusjärjestelyt, työtavat ja opetusmenetelmät 6. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen) 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot - oppilashuollon yhteistyön järjestäminen: sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kodin ja koulun yhteistyö - muut yhteistyökumppanit - ohjauksen järjestäminen - työelämään tutustumisen järjestelyt 8. Oppilaiden turvallisuutta koskevat suunnitelmat 9. Tieto- ja viestintästrategian toimintasuunnitelma 10. Lisäopetusluokka 11. Oppimistulosten ja käyttäytymisen arviointi 12. Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi 13. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt - aihekokonaisuudet - aineryhmittäin tai oppiaineittain - valinnaisaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa voidaan tarvittaessa määritellä kuntakohtaista opetussuunnitelmaa laajemmin koulun järjestämän oppimisen ja koulunkäynnin tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken ja oppilaan huoltajan kanssa. Yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa määritellään luvussa

72 Tehostetun tuen tavoitteet, järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään luvussa 7.2. Erityisen tuen tavoitteet, järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako sekä erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin määritellään luvussa 7.3. Kodin ja koulun yhteistyö Kotien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja toimintatavat tulee määritellä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan myös huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa. Koulun yhteistyökumppanit Koulujen yhteistyö eri koulujen ja oppilaitosten sekä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa kuvataan koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Kaikki perusopetuksen opetusta eheyttäviin aihekokonaisuuksiin liittyvät yhteistyökumppanit ja -hankkeet voidaan kuvata koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tai koulujen vuosisuunnitelmissa. Ohjauksen järjestäminen Koulujen opetussuunnitelmassa tulee määritellä ohjaustoiminnan tavoitteet ja toimintatavat, jotta yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa ja yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa toteutuvat. Seinäjoen kaupungissa on päädytty tekemään jokaiselle koululle oma ohjauksen käsikirja sähköiseen muotoon opetustoimen sisäiseen verkkoon. Käsikirjat sisältävät kaiken ohjaustoimintaan liittyvän arkityön toteutusohjeet ja työnjaon eri toimijoiden kesken. Käsikirjat muodostavat jatkumon koko perusopetuksen ja lukion ajalle. Lisäksi koulun opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista ja miten koulu tekee yhteistyötä ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä oppilaiden huoltajien kanssa. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tulee tiedottaa koulun TET-toiminnasta. Oppilashuolto koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa Koulujen omista opetussuunnitelmista tulee löytyä koulun periaatteet ja toimintatavat oppilashuoltotyön järjestämisessä (luku 8.3.2). Koulun turvallisuuden edistäminen edellyttää turvallisuussuunnitelmien laatimista. Niiden tulee kuvata koulun toimintatavat äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Lisäksi koulun tulee laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. 72

73 Tieto- ja viestintästrategian toimintasuunnitelma Seinäjoen opetustoimen tieto- ja viestintästrategiaa täydentää kunkin koulun erikseen laatima, täsmennetty tieto- ja viestintästrategian toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmien laatimisen tueksi tietostrategiassa on koulukohtaisesti sovellettavissa olevia malleja ja muuta oheismateriaalia. Tieto- ja viestintästrategia pyrkii ohjaamaan ja kannustamaan kouluja kehittämään osaamistaan TVT:n hyödyntämiseksi opetuksessa ja samalla takaamaan siihen riittävän pedagogisen ja teknisen tuen. Tavoitteena on opetustoimen toimintakulttuurin kehittäminen sellaiseksi, että koulut hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan. Tavoitteen saavuttamiseksi strategiassa on neljä eri näkökulmaa: 1. Opettajien pedagoginen osaaminen ja tiimityö Tavoitteena on, että Seinäjoen koululaitoksen jokaisella opettajalla on hyvät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perustaidot. Lisäksi joka koulussa on erityisosaajia ja kehittäjiä. Kouluihin vakiinnutetaan yhteistoiminnalliseen ja yhteisölliseen vuorovaikutukseen perustuva työkulttuuri. 2. Teknologiset innovaatiot ja infrastruktuurit Koko koululaitoksessa on kouluaste huomioiden riittävä laitteisto, ohjelmisto ja tekninen tuki TVT:n tehokasta hyödyntämistä varten. Oppilaitosten laitteisto sekä tietoliikenneyhteydet pidetään ajanmukaisella tasolla. 3. Perusopetuksen rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen TVT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää teknologian käytön ja pedagogisten käytänteiden yhdistämistä. Koulun tulisi ohjata tiedonhankintaan ja tiedon rakentamiseen. TVT:n tehokas hyödyntäminen edellyttää selkeitä kirjallisia vuosittain tarkistettavia koulukohtaisia suunnitelmia, joissa huomioidaan myös opettajien erilaiset tarpeet. Koulun johtajan on varmistettava koulun opettajille riittävät tekniset ja pedagogiset taidot TVT:n hyödyntäjinä. 4. Oppilaiden osaamisen turvaaminen Oppilaiden osaaminen turvataan antamalla heille kouluaikana hyvät tietotekniset perusvalmiudet ja mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti opiskelussa. Tieto- ja viestintätekniikan taidot tukevat pääasiassa muiden taitojen oppimista. Tavoitteissa otetaan huomioon ensisijaisesti laadukkaat oppimisprosessit, oppiaineiden keskeiset sisällöt sekä oppilaiden yksilölliset tarpeet ja vasta sitten opetussuunnitelmassa mainitut tieto- ja viestintätekniset taidot. TVT-opetus tapahtuu kunkin kouluasteen tieto- ja viestintätekniikan taitotasosuunnitelman mukaisesti. Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi Opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisen ja toimivuuden arviointi on edellytys koulun toiminnan tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle. Koulut arvioivat vähintään kerran lukuvuodessa opetussuunnitelman toimivuutta. Arvioinnissa käytetään hyväksi myös koulun henkilökunnan, oppilaitten, huoltajien sekä eri yhteistyötahojen antamaa palautetta. Koulun rehtori tekee tarvittaessa varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle ehdotuksen opetussuunnitelman muuttamisesta hyvissä ajoin ennen seuraavan lukuvuoden työn aloittamista. 73

74 13. KOULUN VUOSISUUNNITELMA (TYÖSUUNNITELMA) Kaikki koulussa tapahtuva toiminta perustuu opetussuunnitelmaan. Koulutyön lukuvuosittaista järjestämistä varten koulu laatii vuosisuunnitelman, jolla täsmennetään opetussuunnitelman sisältöä. Perusopetusasetuksen mukaan koulun työsuunnitelman tulee sisältää seuraavat määräykset: opetuksen yleinen järjestäminen opetustunnit ja opetuksen yhteydessä järjestettävä opetus koulun työajat koulun ulkopuolella annettava opetus muut opetuksen järjestämiseen oleellisesti liittyvät asiat. Vuosisuunnitelmat laaditaan pääsääntöisesti valmiita lomakkeita käyttäen. Suunnitelmasta tulee ilmetä ainakin koulun ja perusopetusryhmien oppilasmäärät sekä ainevalinnat opetuksen yleiset järjestelyt lukuvuoden toiminnan painopisteet ja tavoitteet toteutettavat projektit yms. ajoitus vastuuhenkilöt toteuttamissuunnitelma koulun tapahtumakalenteri koulun ulkopuolella annettava opetus (mm. retket) resurssien käyttö tuntiresurssin käyttö opetukseen, erityistehtäviin ja kerhoihin (myös tuntikertymän jakoperusteet eri oppiaineisiin) erityisopetusresurssin käyttö tukiopetus euromääräiset palkkiot koulukohtaisista tehtävistä ja taito- ja taideaineista kodin ja koulun yhteistyö sekä tiedottaminen painotukset yhteistyön muodot koulun oppilashuollon suunnitelma opettajien työnjako ja tuntimäärät suunnitelma arvioinnista oppilaiden arviointi, sen muodot ja ajankohdat koulun toiminnan itsearviointi ja sen ajankohdat lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen lomat oppituntien ajankohdat koulun alkamisaika oppituntien rytmittäminen. 74

75 14. OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Vuoden 2009 alussa on aloittanut uusi Seinäjoen kaupunki, jonka muodostavat entisen Seinäjoen alueen lisäksi Nurmo ja Ylistaro. Oppiainekohtaisten sisältöjen perustan muodostaa entisen Seinäjoen vuonna 2004 hyväksytty opetussuunnitelma. Eniten luokka-asteisiin kohdistuvia eroja on entisen Nurmon yläasteen oppiainekohtaisissa sisällöissä verrattuna tähän opetussuunnitelmaan. Ensisijaisesti noudatetaan tämän opetussuunnitelman oppiainekohtaisia sisältöjä. Luokka-astekohtaisten erojen ilmentyessä voidaan toissijaisesti noudattaa entisen Nurmon yläasteen ainekohtaisia opetussuunnitelmia Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Sen osa-alueet puhuminen ja kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen, kirjallisuus sekä viestintä lomittuvat luonnostaan. Käytettävissä oleva aika jakaantuu joustavasti eri osa-alueisiin oppilaiden tarpeiden ja tilanteen mukaan; samalla pidetään silmällä opetuksen kokonaistavoitteiden toteutumista. Lukemista ja kirjallisuutta painotetaan kaikilla vuosiluokilla. Äidinkieltä on helppo integroida muihin aineisiin. Liite 17 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 18 Äidinkielen opetuksen sisällöt Vuosiluokat 1 2 Koulunkäynnin alkaessa oppilaan tulee saada jatkaa oppimistaan omalta kielen kehitystasoltaan. Voidakseen auttaa oppimisessa opettajan tulee yhteistyössä erityisopettajan kanssa mahdollisimman varhain tunnistaa oppilaan vahvuudet ja heikkoudet. Oppimisympäristön tulisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia itseohjautuvaan opiskeluun esim. luokkakirjaston avulla. Leikki työmuotona tuo iloa lapsen oppimiseen. 75

76 Päätavoitteet vuosiluokat 1 2 Äidinkielessä oppilaan tulee rikastuttaa mielikuvitustaan kartuttaa ilmaisuvarojaan sekä säilyttää ilmaisun halu ja ilo kuunnella toisten puheenvuoroja harjoitella ja tarkastella kielenkäyttöä eri tilanteissa ja harjoituksissa kehittää tiedonhankintataitojaan käyttää monipuolisia työtapoja ja tietotekniikkaa saavuttaa onnistumisen elämyksiä ylläpitää myönteistä opiskeluasennetta Luokkakohtaiset tavoitteet 1. luokan oppilas Kuunteleminen rauhoittuu ja keskittyy kuuntelemaan. Suullinen ilmaisu kertoo omista asioistaan ja kokemuksistaan osallistuu ilmaisuharjoituksiin ja rohkaistuu esiintymään. Lukeminen oppii lukemaan sanoja ja lauseita ja ymmärtää lukemansa. Kirjoittaminen tuottaa isot tai isot ja pienet tekstauskirjaimet kirjoittaa helppoja sanoja ja lauseita. Kielentuntemus tunnistaa kirjaimen, äänteen, tavun, sanan ja lauseen osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuus innostuu kirjoista ja lukemisesta ja lukee pieniä tarinoita tutustuu kirjastoautoon tai kirjastoon. 2. luokan oppilas Kuunteleminen rauhoittuu ja keskittyy kuuntelemaan ymmärtää kuuntelemisen tärkeyden vuorovaikutuksessa. Suullinen ilmaisu osallistuu keskusteluun ja ilmaisuharjoituksiin sekä rohkaistuu esiintymään opettelee ulkoa joitakin runoja/loruja. 76

77 Lukeminen lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemansa pyrkii kehittämään lukunopeuttaan ja kartuttamaan sanavarastoaan. Kirjoittaminen kirjoittaa käsialakirjaimin kirjoittaa pitkähköjä sanoja melko virheettömästi kirjoittaa omia pieniä tarinoita. Kielentuntemus pystyy jakamaan sanan tavuihin tutustuu aakkosjärjestyksen soveltamiseen hallitsee ison alkukirjaimen ja pisteen käytön. Kirjallisuus kiinnostuu ikäkaudelleen tarkoitetuista kirjoista ja lukemisesta tutustuu kirjastoon. Luokkakohtaiset sisällöt 1. luokka Kuunteleminen opettaja lukee satuja, tarinoita, tietotekstejä, runoja/loruja ja niistä keskustellaan keskittyvän kuuntelun harjoituksia. Suullinen ilmaisu suullisia harjoituksia luontevissa puhetilanteissa ja leikeissä keskittymis-, rentoutumis- ja aistiharjoituksia sekä vapaamuotoista esittämistä. Lukeminen ääneen lukemista tekstin ymmärtämisen strategioihin tutustumista. Kirjoittaminen tekstauskirjainten harjoittelu, silmän ja käden koordinaation vahvistaminen oikea kynäote ja kirjoitusasento tietotekniikan käytön alkeet. Kielentuntemus oikeinkirjoitusharjoituksia: merkityksellisten sanojen purkamista tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi sekä toisin päin sanojen kokoamista kirjaimista sanoiksi. Kirjallisuus 77

78 monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen, keskustellen ja vähitellen itse lukien vierailu kirjastoautossa tai kirjastossa. 2. luokka Kuunteleminen opettajan luenta ja keskustelu keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoituksia Suullinen ilmaisu monipuolisia ilmaisutaidon harjoituksia draaman ja leikin avulla Lukeminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämisen strategioihin tutustumista ja totuttautumista tiedon hankintataidon alkeet Kirjoittaminen käsialakirjainten harjoittelua tyyppikirjainmallien mukaan tietokoneella piirtämisen ja kirjoittamisen alkeet Kielentuntemus oikeinkirjoitusharjoituksia: lausetietoisuuden harjoittelua, tietoista ison alkukirjaimen, sanavälien ja pisteen harjoittelua Kirjallisuus monipuolista kirjallisuuteen tutustumista kirjaston käytön harjoituksia mieluisan ja sopivan luettavan löytämiseksi kirjastovierailu. Arviointi Oppilasta arvioidaan kaikilla äidinkielen osa-alueilla. Arvioitaessa otetaan huomioon myös oppilaan oppimisedellytykset ja aktiivisuus. Oppilasta kannustetaan jatkuvaan oppimiseen. Oppilaat totutetaan itsearviointiin ja vertaisarviointiin. Hyväksytyn / hylätyn raja 1. luokka Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän kirjoittaa 4-5 -kirjaimisia sanoja lukee yksittäisiä sanoja ja ymmärtää lukemansa. 2. luokka Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän kirjoittaa lauseita, joista sanat on tunnistettavissa 78

79 lukee mekaanisesti ja ymmärtää lukemansa selvinnee 3. luokan opinnoista luku- ja kirjoitustaidollaan. OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Vuosiluokat 3 5 Päätavoitteet äidinkielen perustaidot sujuva luku- ja kirjoitustekniikka luetun ymmärtämisen syventäminen tiedonhankintataitojen kartuttaminen erityyppisten tekstien kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen luovuuden ja mielikuvituksen kehittyminen kirjallisuuden ja monipuolisen kirjoittamisen avulla oman lukukokemuksen jakaminen ja käsitteleminen 79

80 Luokkakohtaiset tavoitteet vuosiluokat 3-5 Kielen tehtävät ja rakenne Tavoitteet: Oppilas kiinnostuu kielen toiminnasta; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita. Sisällöt: 3. vuosiluokka Oikeinkirjoituksen harjoitteleminen erisnimet, yleisnimet lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen (isot alkukirjaimet ja välimerkit) sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) tavallisimmat yhdyssanat vokaalit ja konsonantit vuorosanaviiva 4. vuosiluokka oikeinkirjoituksen harjoitteleminen sanaluokat verbin persoonamuodot lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa vuorosanaviiva 5. vuosiluokka oikeinkirjoituksen harjoitteleminen sanaluokat verbin aikamuodot nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi lainausmerkit lauseenjäsenet: subjekti ja predikaatti oikeinkirjoituksen perusasiat: alkukirjaimet, loppuvälimerkit, pilkku ja yhdyssanat Vuorovaikutustaidot Tavoitteet: Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. Oppilas rohkaistuu osallistumaan keskusteluun. 80

81 Sisällöt: 3. vuosiluokka aktiivisen kuuntelemisen harjoitteleminen selkeällä äänellä puhuminen ymmärrettävien viestien tuottaminen pienimuotoiset suulliset esitykset toisten huomioonottaminen vuorovaikutustilanteissa viestintävälineiden käyttöön tutustuminen 4. vuosiluokka omien ajatusten ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen muiden kuunteleminen ja puheenvuorojen käyttäminen perustietoja mediasta (= joukkoviestinnän tekniset välineet) tavoitteellinen viestintävälineiden hyödyntäminen 5. vuosiluokka keskustelutaidon kehittäminen oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen kriittinen suhtautuminen tiedotusvälineiden informaatiotulvaan Tiedonhankintataidot Tavoitteet: Oppilas opettele etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Sisällöt: 3. vuosiluokka aakkostaminen tietokirjan käyttämiseen tutustuminen kirjastoon ja kirjaston perusluokitteluun tutustuminen tietokoneen käytön harjoittelua 4. vuosiluokka monipuolisten tietokirjojen käytön harjoitteleminen tiedon etsiminen tietokoneen avulla kirjaston monipuolinen käyttäminen 5. vuosiluokka tietojen hakeminen tavoitteellisesti tietoverkoista tiedonhankinnan päävaiheiden tunteminen erilaiset tietotekstit tiedon oikeellisuus ja merkityksen pohtiminen 81

82 Lukutaito ja tekstinymmärtäminen Tavoitteet: Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tekemään niistä päätelmiä. Oppilas tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetunymmärtämistä parantavia strategioita. Sisällöt: 3. vuosiluokka sujuvan ja eläytyvän lukemisen harjoitteleminen sanavaraston kartuttaminen mediatekstien (esim. uutinen, artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, kuva, radioohjelma, mainos, CD-rom, www-sivu) tulkitseminen ja tuottaminen ymmärtävän lukemisen harjoitteleminen ennakoivan lukemisen harjoitteleminen ajatuskartan laatimisen harjoitteleminen mediateksti: esim. sarjakuva 4. vuosiluokka sujuvan ja eläytyvän lukemisen harjoitteleminen sanavaraston kartuttaminen mediatekstien (esim. uutinen, artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, kuva, radioohjelma, mainos, CD-rom, www-sivu) tulkitseminen ja tuottaminen päätelmien tekeminen luetun ja kuullun arvioiminen mediateksti. esim. luokkalehti, uutinen 5. vuosiluokka sujuvan ja eläytyvän lukemisen harjoitteleminen sanavaraston kartuttaminen mediatekstien (esim. uutinen, artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, kuva, radioohjelma, mainos, CD-rom, www-sivu) tulkitseminen ja tuottaminen tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediateksti: esim. mainos Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Tavoitteet: Oppilas oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin Oppilas rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti Oppilas kehittää taitojaan ilmaista itseään ja tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan. Sisällöt: 82

83 3. vuosiluokka selkeän käsialan harjoitteleminen sujuvan kirjoitustekniikan oppiminen vaihtelevan ja monipuolisen tekstin kirjoittaminen: esim. asiateksti, kirje, mielipide, esitelmä oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen oman tekstin suunnittelun harjoitteleminen ajatuskartan käyttö kirjoittamisen apuna yleiskielen käytön vahvistaminen tutun asian selostaminen 4. vuosiluokka selkeän käsialan harjoitteleminen sujuvan kirjoitustekniikan oppiminen vaihtelevan ja monipuolisen tekstin kirjoittaminen: esim. asiateksti, kirje, mielipide, esitelmä oman tekstin tuottaminen (aloitus, lopetus, juonen kehittely) äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen 5. vuosiluokka selkeän käsialan harjoitteleminen sujuvan kirjoitustekniikan oppiminen vaihtelevan ja monipuolisen tekstin kirjoittaminen: esim. asiateksti, kirje, mielipide, esitelmä tekstin otsikoiminen, tiivistäminen ja kappalejaon harjoitteleminen puhe-esityksen valmistaminen tukisanalistan avulla kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa Kirjallisuus ja muu kulttuuri Tavoitteet: Oppilas lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Oppilas oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. Oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy Oppilas tutustuu kirjallisuuden kautta muihin taiteenaloihin Sisällöt: 3. vuosiluokka sujuvan lukutekniikan oppiminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen tekstin tulkitseminen omista lähtökohdista kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut, lorut, runot) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. juoni, henkilöt) 4. vuosiluokka sujuvan lukutekniikan oppiminen 83

84 erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen tekstin tulkitseminen omista lähtökohdista kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, kansansadut) kirjallisuuden käsitteet: päähenkilö, sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja - paikka luetun kirjallisuuden esittely 5. vuosiluokka sujuvan lukutekniikan oppiminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen tekstin tulkitseminen omista lähtökohdista kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) Kalevala kirjallisuuden käsitteet: teema ja sanoma elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen Arviointi hyväksytyn / hylätyn raja Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän saavuttaa välttävästi kolmen äidinkielen osa-alueen (lukutaito ja tekstinymmärtäminen, puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen, kielen tehtävät ja rakenne) tavoitteet. OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia 84

85 erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti. osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. Vuosiluokat 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstin erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 85

86 Päätavoitteet vuosiluokat 6 9: Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot 6. luokka viestintätaitojen vahvistaminen ilmaisutaitojen monipuolinen käyttäminen 7. luokka suullisia esityksiä yleisön edessä vuorovaikutustaitojen kartuttaminen ja vahvistaminen runsaasti kuunteluharjoituksia kohderyhmän huomioon ottaminen viestintätilanteessa 8. luokka erilaisten vaikuttamiskeinojen harjoittelu (arvostelu, yleisönosastokirjoitus, uutinen, mainos jne.) kokoustekniikan perusteita keskusteluharjoitukset haastattelut suulliset esitykset 9. luokka kirjallisuusaiheinen esitelmä tai tutkielma puheiden pitämisen harjoittelua kokoustaitojen vahvistaminen puheviestinnän lajeihin tutustuminen Tekstinymmärtäminen 6. luokka sujuvan ja eläytyvän lukemisen harjoitteleminen sanavaraston kartuttaminen mediatekstien (esim. uutinen, artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, kuva, radioohjelma, mainos, cd-rom, www-sivu) tulkitseminen ja tuottaminen monipuolisten lukutapojen (esim. silmäilevä ja sanatarkka) harjoitteleminen mediateksti: esim. elokuva 86

87 7. luokka ymmärtävän ja arvioivan kuuntelemisen harjoittelua tekstin tiivistäminen erilaisten tekstien ja kokonaisten teosten lukeminen kirjallisuuden peruskäsitteisiin perehtyminen 8. luokka novellien, näytelmien ja kokonaisteosten lukemista tekstin mielipideainesten tutkimista erilaisiin tekstityyppeihin perehtymistä asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä lukukokemusten jakamista erilaisiin lukutapoihin perehtymistä (silmäily, sanatarkka, tulkitseva) 9. luokka puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia kaunokirjallisten tekstien syvempi tarkasteleminen ja tulkitseminen Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen 6. luokka selkeän käsialan harjoitteleminen sujuvan kirjoitustekniikan oppiminen vaihtelevan ja monipuolisen tekstin kirjoittaminen: esim. asiateksti, kirje, mielipide, esitelmä tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen sekä jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentaminen vaihtelevien lauserakenteiden käyttäminen oman puhe-esityksen havainnollistaminen 7. luokka kertomus (kuvaus ja dialogi, kerronnan keinot (mm. ajan ilmaiseminen), kerronnan näkökulmia (kertojat), kertomuksen rakenne) asiateksti (ajatuskartta, referaatti, aineistoon viittaaminen) yleiskielen käyttö (alkukirjain, yhdyssanat, välimerkit, suora ja epäsuora esitys) esitelmä (puhe-esityksen analysoiminen ja palautteenanto) kirjaesittelyjä ilmaisuharjoituksia 8. luokka kuvailevan kielen keinot runot (runokielen keinot, omat runot) kertomus 7. luokan tietoja syventäen asiateksti 7. luokan tietoja syventäen argumentoivat tekstit (esim. mielipidekirjoitus, arvostelu) yleiskielen käyttö (lyhenteet, lukusanat) väittely 87

88 kirja- ja elokuvaesittelyjä ilmaisuharjoituksia 9. luokka valinnaisesti runoja, novelleja, satuja asiateksti 7. ja 8. luokan tietoja syventäen aineistopohjainen ainekirjoitus yleiskielen käyttö (vierassanat, puhutun ja kirjoitetun kielen erot) puhe kirjallisuusesitelmä Tiedonhallintataidot 6. luokka tavoitteellinen tiedonhankinta median kautta yksinkertaisia lähdemerkintöjä lähdekritiikki 7. luokka lisätään kirjastonkäyttötehtäviä (aineistotietokantaan tutustuminen) harjoitellaan käyttämään lähdeaineistoa omien tuotosten pohjana 8. luokka lisätään mediaharjoituksia lähdekritiikin harjoittelua 9. luokka tutkielman tai esitelmän tuottaminen lähdeaineiston pohjalta lähteiden merkitseminen Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin 6. luokka oikeinkirjoituksen harjoitteleminen lause- ja virketajun syventäminen lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen sujuvan lukutekniikan oppiminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen tekstin tulkitseminen omista lähtökohdista nuortenkirjat kirjallisuuden käsitteiden syventäminen 88

89 7. luokka tekstin käsite tekstin sidoksisuus: virke, lauseiden lajit, lausetyypit sanaluokat syventäen sijamuodot syventäen ajan ilmaiseminen, tempukset yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä kirjallisuuden luokittelua pää- ja joihinkin alalajeihin teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista 8. luokka lauseenjäsennyksen syventäminen: kaikki lauseenjäsenet verbien vaikutuskeinoja: modukset yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä kirjallisuuden luokittelua pää- ja joihinkin alalajeihin (jännitys-, fantasia-, kauhu-, sci-fi- ja nuorisokirjallisuus) teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista 9. luokka nominaalimuodot lauseenvastikkeet yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta suomen kielen vaiheita ja vaihtelua (murteet, slangi) suomen kielen ominaispiirteet kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: perehtymistä kansanperinteeseen, Kalevalaan sekä muihin Suomen kirjallisuuden merkkiteoksiin ja päävaiheisiin tekstin tyylillinen pääjako (romantiikka, realismi, modernismi) Arviointi OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä 89

90 tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa 90

91 osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Kaunokirjallisuuden välityksellä oppilas tulee pohtineeksi ihmisenä kasvamisen kysymyksiä. Erityisesti tunteet tulevat selvästi esille. Yhteistyötaidot puolestaan karttuvat yhteistoiminnallisesti opiskeltaessa ja ryhmätöitä sekä esimerkiksi draamaharjoituksia tehtäessä. Opiskelutaitoja harjoitetaan muun muassa luetun ymmärtämistehtävien avulla. Tietojen hankkimista ja jäsentämistä harjoitellaan monissa opiskelutehtävissä, kuten esitelmissä ja tekstien laatimisessa. Myös itsearviointi liittyy usein äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Äidinkieli oppiaineena on sellainen, että kulttuuri-identiteetti on sen keskeistä sisältöä. Kirjallisuusosioissa käsitellään Suomen kirjallisuuden historiaa ja kieliosioissa sekä omassa maassamme että muualla maailmassa vallitsevia kielellisiä oloja. Myös kaunokirjalliset sekä tietotekstit ovat usein kansainvälisiä. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä on äidinkielen perusainesta, joten viestintäasioita käsitelläänkin monipuolisesti. Äidinkielessä ilmaistaan omia ajatuksia ja tunteita. Ilmaisuvälineiden käyttöön, lähdekritiikkiin, median roolin ja vaikutuksen ymmärtämiseen sekä viestintäteknisten välineiden käyttöön paneudutaan medialukutaitojaksoissa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Yhteiskunnalliset asiat tulevat esille, kun käsitellään Suomen kirjallisuuden vaiheita ja sitä kautta myös yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. 91

92 Aktiivinen ja osallistuva kansalainen tarvitsee luku- ja kirjoitustaitoa sekä taitoa ilmaista suullisesti ajatuksiaan keskustella, neuvotella ja väitellä. Näitä taitoja myös harjoitellaan äidinkielen tunneilla. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristöön ja luontoon liittyvät asiat tulevat parhaiten esille luku- ja kirjoitustehtävissä. 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus, väkivallattomuus ja liikenne tulevat esille erityisesti luettavissa teksteissä. 7. Ihminen ja teknologia Teknologiaa edustaa äidinkielessä esimerkiksi lähdekritiikistä ja tietotekniikan esimerkiksi Internetin eettisistä ja moraalisista kysymyksistä keskusteleminen. 92

93 Suomi toisena kielenä Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. 93

94 Vuosiluokat 1 9 Tavoiteet Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto 94

95 Rakenteet ja kielitieto äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu suomi maailman kielten joukossa Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pienja suuraakkoset, tyyppikirjaimet mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi. 95

96 Arviointi OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Kielenopiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja. 96

97 14.2. Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky A1-kieli englanti A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen on kieliopintojen lähtökohtana. Suullisen kielitaidon saavuttaminen asettaa omat erityisvaatimuksensa opiskeluryhmien koolle. Opiskelu etenee asian tunnistamisesta sen ymmärtämiseen, ymmärtämisestä soveltamiseen ja tuottamiseen joka aluksi on lähinnä mallin mukaan tuottamista. Soveltamista seuraa oppilaan oma suullinen ja kirjallinen tuottaminen. Vuosiluokat 1 2 Englannin kielen opiskelun aloitusajankohdasta päätetään koulukohtaisesti. Se voidaan aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta tai viimeistään toisen kouluvuoden alussa. Leikinomaisen ja toiminnallisen opiskelun on tarkoitus tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia ilman suorituspaineita. Varhennettuun kielenopiskeluun sopivia työtapoja ovat esimerkiksi erilaiset roolileikit, draama, pelit, leikit, lorut ja laulut. 97

98 Päätavoitteet Oppilas tiedostaa kieliopintojen merkityksen ja omaksuu myönteisen asenteen kieltenopiskelua kohtaan. Oppilas tutustuu kielialueen kulttuuriin, hyviin tapoihin ja kasvaa kansainvälisyyteen. Oppilas selviytyy arkielämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa ja osaa kirjoittaa viestejä ja kuvauksia. Luokkakohtaiset tavoitteet oppilas tutustuu englannin kieleen. ymmärtää miksi, on hyvä osata vieraita kieliä. rohkaistuu harjoittelemaan suullista kielitaitoa. oppii omaan kokemuspiiriinsä nähden keskeistä sanastoa. oppii suhtautumaan myönteisesti englannin kielen opiskeluun. Luokkakohtaiset sisällöt tervehdykset, esittelyt, toivotukset ja voinnin kysyminen numerot 1-20, lukumäärän kysyminen, iän kysyminen ja kertominen sekä kellonajoista tasatunnit syötävää ja juotavaa, pyytäminen ja tarjoaminen värit, viikonpäivät, juhlat, vuodenajat, sää, kehonosat, vaatteet, perhe, oma koti ja huone, koulusanastoa, leluja, yleisimmät eläimet, kauppaleikin sanastoa luokkalaisen elämään liittyviä adjektiivejä ja verbejä Arviointi Alkuopetuksen englannin kielen oppimista ei arvioida vaan oppilasta kannustetaan ja rohkaistaan suullisen kielitaidon harjoitteluun. Vuosiluokat 3 6 Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot kuten koti, perheenjäsenet ja koulu ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten esim. kaupassa perustiedot omasta ja kohdekulttuurista 98

99 Rakenteet viestinnän kannalta kielelle ominainen keskeinen kielioppi lauseenmuodostus Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat Päätavoitteet Oppilas tiedostaa kieliopintojen merkityksen ja omaksuu myönteisen asenteen kielenopiskelua kohtaan. selviytyy arkielämän yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla ensin suullisesti ja sitten kirjallisesti. oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä. oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Luokkakohtaiset tavoitteet 3 6 Vuosiluokka 3 Laajennetaan ja vahvistetaan luokilla käsiteltyä oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluvaa sanastoa ja aihepiirejä. Tutustutaan ja ohjataan oppimateriaalin käyttöön. Tuetaan oppimaan oppimista eri menetelmien ja itsearvioinnin avulla. Rohkaistaan suullisen kielitaidon kehittymistä. Vuosiluokka 4 Edellisiä tavoitteita laajentaen ohjataan lisäksi kielen rakennetietoisuuden kehittymistä ja jo opitun aineksen soveltamista. Tuetaan kielen kommunikatiivisten taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Vuosiluokka 5 Edellisiä tavoitteita laajennetaan ja niiden lisäksi vahvistetaan ja syvennetään jo opittuja rakenteita. Integroidaan erityisesti äidinkieleen. Hyödynnetään äidinkielessä opittuja termejä vieraan kielen opetuksessa. Opittuja työtapoja ja yhteistyötaitoja vahvistetaan. Vuosiluokka 6 Laajennetaan edellisiä tavoitteita ja niiden lisäksi tuetaan kulttuuritietoisuuden ja kansainvälisen identiteetin kehittymistä. Rohkaistaan erilaisten tiedonhankintamenetelmien käyttöä vieraalla kielellä. Ohjataan systemaattista rakenteiden opiskelua. 99

100 Perusasteen 6.vuosiluokan päättövaiheessa tavoitteena on, että oppilas tulee toimeen jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa ymmärtää helppoa kirjoitettua kieltä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen on omaksunut oppilaan ikäkaudelle sopiviin viestintätilanteisiin liittyvää keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä apuneuvoja käyttäen tuntee joitakin keskeisiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä on omaksunut perustietoja kielialueiden maista, kansoista ja kulttuureista käyttää luontevasti kielten opiskelulle ominaisia työtapoja Liite 19 Englannin opetuksen sisällöt luokilla 3 6. Arviointi 3. luokka hyväksytyn / hylätyn raja Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn kykyjensä mukaan ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä osaa kertoa nimensä ja ikänsä osaa numerot 1-10 ja tietää värejä osaa kohteliaisuussanoja esim. tervehtiä ja kiittää tunnistaa vuosikurssillaan opetettavaa keskeistä sanastoa jonkin verran. 4. luokka hyväksytyn / hylätyn raja Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä kykyjensä mukaan osaa kysyä yksinkertaisia kysymyksiä osaa lukusanoja 1-20 tunnistaa vuosikurssillaan opetettavaa keskeistä sanastoa jonkin verran. 5. luokka hyväksytyn / hylätyn raja Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn kykyjensä mukaan ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä osaa lukusanoja 1-30 sekä auttavasti järjestyslukuja ja päiväyksiä osaa auttavasti muodostaa kysymyksiä do-apuverbiä käyttäen tunnistaa vuosikurssillaan opetettavaa keskeistä sanastoa. 100

101 5. luokan arvosanan 8 kriteerit Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävät hyvin ymmärtää puhetta riittävästi selviytyäkseen arkielämän tilanteista pystyy kirjoittamaan pieniä viestejä osaa kuukaudet ja järjestysluvut ja lyhyitten adjektiivien vertailun osaa yleis- ja kestopreesensin käytön osaa persoonapronominien eri muodot. 6. luokka Hyväksytyn / hylätyn raja Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn kykyjensä mukaan ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä pystyy tuottamaan joitakin ymmärrettäviä yksinkertaisia lauseita, tarvittaessa apuneuvoja käyttäen selviytyy yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa osaa auttavasti muodostaa imperfektilauseita tunnistaa adjektiivien vertailumuotoja. Arvosanan 8 kriteerit 6.luokan päättyessä Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä hyvin. pystyy kirjoittamaan viestejä ja lyhyitä, kertovia tekstejä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen. osaa ja uskaltaa käyttää kieltä arkielämän eri tilanteissa. ymmärtää olennaisen jokapäiväisessä elämässä kohtaamistaan teksteistä. osaa keskeisimmät vuosikurssin rakenteet: be, can, have preesensit imperfekti adjektiivien vertailu genetiivi prepositiot OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito 101

102 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. Vuosiluokat 7-9 Päätavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Kieli Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään myös laajempaa yleistietoa sisältävää, kuultua tai luettua, autenttista tekstiä. Oppilas saa riittävän pohjan jatko-opinnoille. Kulttuuritaidot Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavan-omaisissa arkipäivän tilanteissa arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä tai muussa kielessä oppimaansa korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan 102

103 arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3-6 esiin tulleiden lisäksi 7. lk Nuori itse ja hänen lähiympäristönsä (esim. perhe, ystävät, koulu, vapaa-aika ja harrastukset) 8. lk Nuori vuorovaikutuksessa ympäristöönsä (esim. julkiset palvelut, terveys ja hyvinvointi) 9. lk Nuori ja maailma (esim. työelämä, tiedotusvälineet, kestävä kehitys) Rakenteet Luokilla 3-6 opitun kertaamisen ja laajentamisen lisäksi perfekti ja pluskvamperfekti, futuuri, ehtovirkkeet, infinitiivin ja ing-muodon käyttö, passiivi, adverbit ja niiden vertailu, persoonapronominien muodot, relatiivipronominit, yleisimmät prepositiot, liitekysymykset, epäsuora esitys ja sanajärjestys. Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Arviointi Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arviointi on jatkuvaa ja se kohdistuu oppilaan aktiivisuuteen, ahkeruuteen ja omaehtoiseen työskentelyyn. Hylätty arvosana Oppilas saa hylätyn arvosanan, jos hän ei millään kielen osa-alueella saavuta taitotasoa A1.1 (alin taitotaso). OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Englannin kielen osaamisen tasot 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: 103

104 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Aihekokonaisuudet Valtakunnallisia aihekokonaisuuksia käsitellään läpäisyperiaatteella kaikilla vuosiluokilla oppilaan kehitysaste huomioon ottaen A2 kielet ruotsi, saksa tai ranska Vuosiluokat 4 6 Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot kuten koti, perheenjäsenet ja koulu ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten esim. kaupassa perustiedot omasta ja kohdekulttuurista Rakenteet viestinnän kannalta kielelle ominainen keskeinen kielioppi lauseenmuodostus Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat 104

105 Päätavoitteet Oppilas tiedostaa kieliopintojen merkityksen ja omaksuu myönteisen asenteen kielenopiskelua kohtaan Oppilas selviytyy arkielämän yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla ensin suullisesti ja sitten kirjallisesti Oppilas oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä Oppilas oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Luokkakohtaiset tavoitteet Vuosiluokka 4 Oppilas tutustuu uuteen vieraaseen kieleen ja kulttuuriin. Hän oppii omaan kokemuspiiriinsä kuuluvaa sanastoa ja aihepiirejä. Oppimaan oppimista tuetaan eri menetelmien avulla. Rohkaistaan suullisen kielitaidon kehittymistä. Vuosiluokka 5 Edellisiä tavoitteita vahvistetaan edelleen. Laajennetaan jo opittuja rakenteita. Tuetaan kielen kommunikatiivisten taitojen kehittymistä. Vuosiluokka 6 Edellisiä tavoitteita laajentaen tuetaan lisäksi kulttuuritietoisuuden kehittymistä. Rohkaistaan erilaisten tiedonhankintamenetelmien käyttöä vieraalla kielellä. Ohjataan systemaattista rakenteiden opiskelua. Liite 20 Ranskan opetuksen sisällöt luokilla 4-6 Arviointi 4. luokka hyväksytyn / hylätyn raja Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn kykyjensä mukaan ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä osaa kertoa nimensä ja ikänsä osaa numerot 1-10 ja tietää värejä osaa kohteliaisuussanoja esim. tervehtiä ja kiittää tunnistaa vuosikurssillaan opetettavaa keskeistä sanastoa jonkin verran. 5. luokka hyväksytyn / hylätyn raja Oppilaan suoritus hyväksytään, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn edellytystensä mukaisesti suorittaa helpoimmat perustehtävät tunnistaa ja ymmärtää puheesta ja tekstistä helppoja sanoja ja ilmauksia osaa kertoa itsestään lyhyesti ja yksinkertaisesti 105

106 osaa yleisimmät tervehdykset ja kohteliaisuussanat, numerot 1-20, värejä, viikonpäivät ja kellonaikoja. Arvosanan 8 kriteerit Oppilas ymmärtää ja tuottaa lyhyitä viestejä osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävät hyvin osaa ääntää melko oikein osaa tehdä yksinkertaisia kysymyksiä osaa vuosikurssin keskeiset rakenteet osaa kertoa itsestään ja muista esim. harrastukset. 6. luokka hyväksytyn / hylätyn raja Oppilaan suoritus hyväksytään, jos hän osallistuu tuntityöskentelyyn edellytystensä mukaisesti suorittaa perustehtävät tunnistaa ja ymmärtää puheesta ja tekstistä sanoja ja ilmauksia osaa kertoa perheestään ja harrastuksistaan osaa tehdä yksinkertaisia kysymyksiä osaa vastata itseään koskeviin helppoihin kysymyksiin osaa kuukaudet ja vuodenajat. Arvosanan 8 kriteerit Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävät hyvin. ymmärtää ja tuottaa lyhyitä viestejä. osaa asioida eri tilanteissa: ruokailu, matkailu, kaupassakäynti. osaa käyttää adjektiivejä kuvailuun. osaa ääntää melko sujuvasti. osaa kirjallista kommunikointia esim. kirjeet, kortit. OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. 106

107 Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. A2 -ruotsi Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hieman. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. Tavoitteet vuosiluokille 7 9 Kieli Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä suomen- ja ruotsinruotsia selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Oppilas saa riittävän pohjan jatko-opinnoille. Kulttuuritaidot Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tuntemaan oman kulttuurinsa juuria arvostamaan omaa ja ruotsalaista kulttuuria. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa. annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 107

108 Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3 6 esiin tulleiden lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeino-elämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet substantiivien, adjektiivien ja tavallisimpien pronominien käyttö verbien perustaivutus ja aikamuodot yleisimmät prepositiot keskeinen lauseoppi Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Arviointi Hylätty arvosana Oppilas saa hylätyn arvosanan, jos hän ei millään kielen osa-alueella saavuta taitotasoa A1.1 (alin taitotaso) OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9.luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 108

109 A2 -saksa ja -ranska Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän monipuolistaa kielten opiskelutaitoja. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelumenetelmiä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Luokkakohtaiset tavoitteet Vuosiluokka 7 Laajennetaan ja vahvistetaan vuosiluokilla 4-6 opittuja rakenteita ja kielen käyttötilanteita. Kehitetään suullista kielitaitoa. Vuosiluokka 8 Jo opittuja rakenteita kerrataan ja laajennetaan ja niiden lisäksi perehdytään uusiin rakenteisiin. Tutustutaan maihin, joissa kohdekieltä puhutaan äidinkielenä. 109

110 Vuosiluokka 9 Kehitetään kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä kuullun ymmärtämistä. Opetellaan käyttämään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä kohdekielellä. Opetellaan uusia kielioppirakenteita. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit perhe ja ympäristö vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet kohdekielen maiden tuntemus (maantieto, kulttuuri, historia) Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintä kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö Arviointi Hylätty arvosana Oppilas saa hylätyn arvosanan, jos hän ei millään kielen osa-alueella saavuta taitotasoa A1.1 (alin taitotaso). 110

111 OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Aihekokonaisuudet Valtakunnallisia aihekokonaisuuksia käsitellään läpäisyperiaatteella kaikilla vuosiluokilla oppilaan kehitysaste huomioon ottaen Ruotsi B1-kielenä Vuosiluokat 7 9 Päätavoitteet pyritään saavuttamaan ruotsin kielen sekä kirjalliset että suulliset perustaidot ja rohkaisemaan oppilasta käyttämään ruotsin kieltä tutustutetaan oppilas Pohjoismaiden kulttuureihin ohjataan oppilasta löytämään itselleen sopivia työtapoja ja korvaamaan kielitaidon puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita Luokkakohtaiset tavoitteet Vuosiluokka 7 Oppilas selviytyy ruotsin kielellä jokapäiväisen elämän yksinkertaisista viestintätilanteista ja ymmärtää helppoa kirjoitettua kieltä. Vuosiluokka 8 Oppilas 111

112 omaksuu ruotsin kielen keskeisimpiä sanoja, sanontoja ja rakenteita kykenee tuottamaan lyhyen kirjoitetun tekstin. Vuosiluokka 9 Oppilas pystyy aktiivisesti kehittämään kielitaitoaan sekä saa riittävän pohjan jatko-opiskelulle. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajan vietto matkustaminen kouluympäristö ja oppilastoverit asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet kaikkein keskeisin verbioppi substantiivien ja adjektiivien taivutus keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita Luokkakohtaiset sisällöt Vuosiluokka 7 tilannepohjaista kielenkäyttöä, esimerkiksi tervehtiminen, esittely ja asiointitilanteet eri sanaluokkiin ja sanojen taivutukseen sekä ruotsin kielen lauserakenteisiin tutustuminen Vuosiluokka 8 tilannepohjaisen kielenkäytön laajentaminen ja sanavaraston kartuttaminen perusrakenteiden syventäminen ja vahvistaminen Vuosiluokka 9 ohjataan oppilasta aktiivisesti kehittämään kielitaitoaan kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua Arviointi Kirjallisen näytön ohella kiinnitetään huomiota oppilaan suulliseen kielitaitoon ja puheen ymmärtämiseen. Arvioinnissa pyritään kannustamaan ja rohkaisemaan oppilasta. 112

113 Hylätty arvosana Oppilas saa hylätyn arvosanan, jos hän ei millään kielen osa-alueella saavuta taitotasoa A1.1 (alin taitotaso). OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kieli Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Aihekokonaisuudet Valtakunnallisia aihekokonaisuuksia käsitellään läpäisyperiaatteella kaikilla vuosiluokilla oppilaan kehitysaste huomioon ottaen B2 -saksa ja ranska Vuosiluokat 8 9 Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Tämä opetussuunnitelma on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. 113

114 Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1-A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A1.3. (Liite). Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria ja tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja opiskelumenetelmiä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. Luokkakohtaiset tavoitteet Vuosiluokka 8 Käydään läpi kielen perusrakenteet. Tavoitteena antaa valmiuksia yksinkertaisiin jokapäiväisiin kielenkäyttötilanteisiin. Vuosiluokka 9 Kerrataan ja laajennetaan jo opittuja rakenteita. Kehitetään suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa sekä kuullun ymmärtämistä. Syvennetään kohdekielisten maiden kulttuurituntemusta. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen perhe ja vapaa-aika selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. 114

115 Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi Viestintä puheen ja tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa Arviointi Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon sekä kuullun ja luetun ymmärtämiseen. Hylätty arvosana Oppilas saa hylätyn arvosanan, jos hän ei millään kielen osa-alueella saavuta taitotasoa A1.1 (alin taitotaso). Aihekokonaisuudet Valtakunnallisia aihekokonaisuuksia käsitellään läpäisyperiaatteella kaikilla vuosiluokilla oppilaan kehitysaste huomioonottaen. 115

116 14.3. Matematiikka Matematiikka ei ole pelkästään laskutaitoa. Sen oivallukset ja täsmällinen loogisuus tarjoavat ainutlaatuisen ajattelutavan ongelmanratkaisuun kaikissa tieteissä ja myös arkielämässä. Matemaattisen ajattelun välineitä ovat matemaattiset käsitteet. Opetusmenetelmän valintaan vaikuttaa opittava käsite, sen eri ilmenemismuodot sekä se kuinka abstrakti käsite on. Voidakseen ymmärtää uuden käsitteen oppilaan on pystyttävä liittämään se osaksi omaa jo olemassa olevaa käsitevarastoaan. Matematiikan opetuksen on siis edettävä aina systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Oppilaan ajattelun ollessa konkreettisella tasolla on abstraktien käsitteiden ymmärtämiseksi välttämätöntä käyttää havaintoja toimintamateriaalia. Konkreettiseen malliin liitetään matematiikan kieli ja vasta viimeisenä kirjoitettu symbolikieli. Matemaattisella keskustelulla on erittäin tärkeä merkitys oppimistilanteissa. Tyydytys ja ilo ongelmien ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa syntyvät erityisesti silloin, kun opettaja esittää opittavat asiat oppilaille kysymyksen muodossa tutkimustehtävinä. Oppilaan oppimisprosessia tuetaan myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen. Päätavoitteet Tarjotaan mahdollisuus matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen Edistää johdonmukaista ja täsmällistä ajattelua, käytännön ja teoreettisten ongelmien ratkaisemista sekä avaruudellista hahmottamista Kehitetään luovuutta, ohjataan löytämään asioita ja asiayhteyksiä. Vuosiluokat 1 2 Oppimisympäristön suunnittelussa tulee huomioida monipuoliset ja toiminnalliset välineet sekä oppimispelit. Erilaiset opetusohjelmat tietokoneilla tukevat myös osaltaan matematiikan opiskelua. Erilaiset oppimistyylit ja mahdolliset vaikeudet on tärkeää huomioida harjaannuttamalla monipuolisesti mm. muistia, tarkkaavaisuutta, päättelykykyä, kielellisiä toimintoja, visuaalista havainnointia ja motoriikkaa. Kiireetön eteneminen on oppimisen ehdoton edellytys etenkin matematiikan keskeisissä solmukohdissa: lukujonotaidot, lukualueen 0-20 yhteen- ja vähennyslaskut, kymmenjärjestelmä ja kertolaskun käsite. 116

117 Luokkakohtaiset tavoitteet 1. ja 2. luokan oppilas oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä, asioita ja ilmiöitä. Hän oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syy-seuraussuhteita kuuntelee, keskittyy, kommunikoi ja iloitsee matematiikan oppimisesta kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistön hallintaansa systemaattisesti ja monipuolisesti oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti saa hyvän perustan lukukäsitteen ja mittaamisen käsitteen kehittymiselle. Lisäksi 2. luokan oppilas saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Hän huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta ymmärtää lukukäsitteen ja hallitsee siihen liittyviä yhteen -, vähennysja kertolaskuja. Luokkakohtaiset sisällöt 1. luokka: Luvut ja laskutoimitukset lukualueella (keskeinen lukualue 0-20) lukumäärä-, lukusana- ja numerosymboli lukujen vertailu (<, = ja >), luokittelu, järjestykseen asettaminen, hajottaminen ja kokoaminen lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein parilliset ja parittomat luvut kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti, laskutoimitusten välinen yhteys yhteen- ja vähennyslaskun muodostaminen sanallisesta tehtävästä tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon Algebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen 117

118 Geometria käsitteet: piste, jana, suora ja kulma sekä niiden yhteys yksinkertaisimpiin tasokuvioihin tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen ( ympyrä, kolmio, nelikulmio) ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen ( pallo, suorakulmainen särmiö, lieriö, kartio) yksinkertaisia peilauksia, suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittämistä Mittaaminen mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan mittavälineiden käyttö ( viivain, kello, raha) pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia hinta ( kokonaiset eurot 1-20 sekä 1e = 100snt) aika ( tasatunnit ja puolet tunnit) tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 2. luokka: Luvut ja laskutoimitukset lukualue (keskeinen lukualue 0-100) samat sisällöt kuin 1.luokalla, mutta laajemmalla lukualueella lisäksi: yhteen ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain ( muistinumero ja lainaaminen) kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 0 5 kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä) yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä (ei murtoluvun merkitsemistä) Algebra yksinkertaisten lukujonojen tulkitsemista ja tuottamista suhteiden, säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien päätteleminen ja näkeminen kuvasta Geometria peruskäsitteiden piste, jana, suora, murtoviiva, puolisuora l. säde ja kulma tunnistamista ja tuottamista tasokuvioiden neliö, suorakulmio ja monikulmio, tunnistaminen ja tuottaminen geometristen kappaleiden pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, kartio ja lieriö tunnistamista kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia 118

119 Mittaaminen mittaamisen periaatteen ymmärtäminen mittaamista, kokeilua ja arvioimista seuraavia yksiköitä käyttäen: pituus (mm, cm ja m), massa (g ja kg), tilavuus (dl ja l), raha (snt ja e), aika (min, h, d, kk ja a) kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta sekä digitaalimerkintänä Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina. Arviointi Oppilasta arvioidaan kaikilla matematiikan osa-alueilla. Arvioinnilla opettaja hankkii tietoa oppilaan ajatteluprosesseista ja hyödyntää saamiaan tietoja myös oman opetuksensa suunnitteluun. Oppilaan arvioinnissa tulee tiedon hallinnan lisäksi painottaa tietojen soveltamista. Monipuolisen arvioinnin tehtävänä on antaa totuudenmukaista, mutta kannustavaa palautetta oppilaan taitojen kehittymisestä matematiikan eri osa-alueilla. OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. 119

120 Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. Vuosiluokat 3 5 Luokkakohtaiset tavoitteet 3. luokan oppilas ymmärtää lukujärjestelmän 10-järjestelmänä ja paikkajärjestelmänä. oppii peruslaskutaitoja: yhteen - ja vähennyslaskua päässä ja allekkain lukualueella , kertotaulun ja algoritmin, jakolaskua päässä ja jakojäännöksen. opettelee käyttämään matemaattisia käsitteitä. käyttää ja kehittää päässälasku- ja päättelytaitoaan harjoituksissa, leikeissä ja ongelmanratkaisussa. harjoittelee soveltamaan yhteen - ja vähennyslaskua asiatehtävissä. etsii, tulkitsee ja soveltaa tietoa tekstistä, taulukosta ja diagrammista. 4. luokan oppilas oppii ymmärtämään ja käyttämään matemaattisia peruskäsitteitä ja käsitejärjestelmiä. oppii peruslaskutaitoja ja ongelmanratkaisua. oppii tunnistamaan ja piirtämään tavallisimpia geometrisiä kappalaita ja - kuvioita ja osaa kuvata näiden perusominaisuuksia. löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja. opettelee etsimään, tulkitsemaan ja soveltamaan tietoa. oppi keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä. 5. luokan oppilas osaa jo laskutoimitukset kokonaisluvuilla. oppii desimaali- ja murtolukujen sujuvan hallinnan. opettelee soveltamaan oppimaansa käytännön laskutoimituksissa ja jo etukäteen päättelemään tulevan vastauksen suuruusluokan. harjoittelee lausekkeen tekemistä asiatehtävistä. opettelee alan ja kulmien laskemista, mittaamista ja arviointia. oppii käyttämään harppia sujuvasti. pyrkii hallitsemaan mittayksiköiden muunnoksia. osaa valita oikean mittayksikön. 120

121 etsii, tulkitsee, luokittelee ja laatii diagrammeja. Luokkakohtaiset sisällöt 3. luokka: Luvut ja laskutoimitukset pyöristäminen 10:n ja 100:n tarkkuuteen havaintomalleihin pohjautuvien murtolukujen lukeminen, merkitseminen ja vertaileminen Yhteen - ja vähennyslasku päässä ja allekkain lukualueella kertolasku, kertotaulut ja kertolaskualgoritmi jakolasku, jakojäännös, laskujärjestys sekä 0:n ja 1:n merkitys jakolaskussa Algebra suuruusjärjestys luvuilla lukujonon muodostaminen, puuttuva luku lukujonoon säännönmukaisuuden löytäminen kuviosta tai lukujonosta Geometria tasokuvioiden luokittelu ja piirtäminen kuvioiden piirin pituuden laskeminen kulmien luokittelu, vertailu ja piirtäminen symmetriakuvion piirtäminen suorakulmaisen kappaleen osat ajan yksiköiden väliset suhteet, helpot ajan yksiköiden väliset muunnokset, lyhyen aikavälin päässälaskut sekä helpon aikataulun tulkitseminen pituuden ja massan yksiköiden mittaaminen ja mittayksiköiden väliset suhteet tarkoituksenmukaisen mittayksikön valinta ja pyöristäminen muunnokset pituuden tai massan mittayksiköstä toiseen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tiedon etsiminen, tulkitseminen ja soveltaminen tekstistä, taulukosta ja diagrammista helpon taulukon kirjoittaminen 121

122 4. luokka: Luvut ja laskutoimitukset lukualueella (Keskeinen alue ) yhteen ja vähennyslaskua allekkain viisi- ja kuusinumeroisilla luvuilla lukukäsitteen vahvistaminen kymmenjärjestelmän ja paikkajärjestelmän avulla laskualgoritmeja ja päässälaskua nelinumeroisilla luvuilla kellonaikojen ja päivämäärien merkitsemisen varmentaminen ja uutena ajan yksikkönä tutustutaan sekuntiin desimaaliluvun käsite murtoluvun ja desimaaliluvun välinen yhteys murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen ja vähennyslaskua jakaminen jakokulmassa yksinumeroisella luvulla laskutoimitusten tulosten arviointi ja tarkistaminen Algebra lausekkeen käsite ( sanallisista tehtävistä) lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen ( kuusinumeroisilla luvuilla) Geometria kulmien tunnistamista ja piirtämistä ( terävä kulma, tylppä kulma ja suora kulma) kolmioiden tunnistamista ja piirtämistä ( teräväkulmainen, tylppäkulmainen ja suorakulmainen kolmio) piirin laskemista peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetriaa ja yhtenevyys konkreetein välinen mittaamisen periaatteen vahvistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallettaminen ja esittäminen koordinaatisto yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen tietojen etsimistä, tulkintaa ja soveltamista 5. luokka: Luvut ja laskutoimitukset desimaalilukujen yhteen - ja vähennyslasku päässälaskuna ja allekkain desimaalilukujen pyöristäminen desimaalilukujen kerto- ja jakolasku murtoluvun käsite ja merkitseminen desimaaliluvun muuntaminen murtoluvuksi ja päinvastoin murtoluku muuntaminen sekaluvuksi ja päinvastoin murtolukujen laventaminen ja supistaminen murtolukujen yhteen - ja vähennyslasku jaollisuuden ymmärtäminen ja soveltaminen eri mittayksiköt tuloksen arvioiminen keskiarvon laskeminen 122

123 Algebra lukujonojen käsittely lausekkeiden muodostaminen Geometria pinta-alan käsitteen arviointi, mittaaminen ja laskeminen pinta-alan yksiköt ja niiden väliset muunnokset kulman mittaaminen, luokittelu ja piirtäminen ympyrän piirtäminen harpilla Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys diagrammien tulkitseminen ja laatiminen tietojen etsiminen, luokittelu ja esittäminen keskiarvon käsite ja laskeminen Arviointi OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta 123

124 tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. Vuosiluokat 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Luokkakohtaiset tavoitteet 6. luokan tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään sääntöjen ja käsitteiden merkityksiä. osaa peruslaskutavat reaaliluvuilla. osaa desimaalilukujen peruslaskutavat. oppii peruslaskutoimitukset murtoluvuilla. opettelee loogista ajattelua. oppii tekemään johtopäätöksiä ja perustelemaan niitä matemaattisesti. oppii työskentelemään pitkäjänteisesti niin yksin kuin ryhmässäkin. etsii ja löytää tietoa taulukoista ja diagrammeista ja osaa soveltaa hankkimaansa tietoa. osaa kohdata käytännön elämän matemaattisia ongelmia ja ratkaista niitä luokkien tavoitteet Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn 124

125 ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä käyttämään tarkoituksenmukaisesti teknisiä apuvälineitä (laskimia ja mahdollisuuksien mukaan tietokoneita) hyväksymään muut työskentelijät erilaisissa työtilanteissa ja käyttäytymään kaikkia kohtaan esimerkillisesti. Luokkakohtaiset sisällöt Käytettävästä oppikirjasta johtuvat mahdolliset muutokset luokkakohtaisiin sisältöihin kirjataan koulun omaan opetussuunnitelmaan. 6. luokka: Ajattelun taidot ja menetelmät: loogista ajattelua vertailujen, järjestämisen ja erilaisten mittausten avulla matemaattisten tekstien tuottamisen harjoittelua päässälaskujen ratkaiseminen ja tuottaminen kaikilla 6.luokan osaalueilla Luvut ja laskutoimitukset: peruslaskutoimitusten varmentaminen luonnollisten lukujen joukossa murtolukujen laventaminen ja supistaminen peruslaskutoimitukset murtoluvuilla murto-osan laskeminen ajan mittayksiköt ja aikavälin laskeminen prosentti, prosenttiarvon laskeminen, muutoksen laskeminen prosentteina desimaaliluvun käsite, yhteen - ja vähennyslaskua desimaaliluvun kertominen ja jakaminen kokonais- ja desimaaliluvulla Algebra lausekkeen muodostaminen sanallisesta tehtävästä potenssikäsite tuntemattoman ratkaiseminen kokeilemalla ja laskemalla yhtälöstä ja epäyhtälöstä Funktiot koordinaatisto ja pukuparin esittäminen siinä symmetria koordinaatiston avulla Geometria mittakaava, kuvan suurentaminen ja pienentäminen kolmion ja nelikulmion pinta-ala laskeminen ja yksikkömuunnoksia 125

126 suorakulmainen särmiö, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen tilavuuden mittayksiköiden muunnoksia kuutio - ja vetomittojen vastaavuus Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys keskiarvon laskeminen tietojen etsiminen, tulkitseminen ja soveltaminen tekstistä, taulukoista ja diagrammeista 7. luokka: Ajattelun taidot ja menetelmät Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä ja mallintamista matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut, kokonaisluvut ja rationaaliluvut rationaalilukujen peruslaskutoimitusten varmentaminen luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä vastaluku, itseisarvo, käänteisluku lausekkeiden sieventäminen pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra kirjaimet matematiikassa: merkintäsopimuksia, sieventämistä yksinkertaisia yhtälöitä Geometria kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet geometristä konstruointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa kulmien välisiä yhteyksiä Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkintaa ja piirtämistä 8. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: systemaattinen yritys ja erehdys 126

127 matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset reaaliluvut suhde ja verrannollisuus prosenttilasku potenssi, eksponenttina kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku lausekkeen arvon laskeminen ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen verranto yhtälön käyttäminen sanallisen tehtävän ratkaisemisessa Funktiot suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys kierto ja siirto tasossa suorakulmaisen kolmion matematiikkaa 9. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: vääräksi osoittaminen, suora todistus luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä Luvut ja laskutoimitukset reaalilukujen peruslaskutoimitusten varmentaminen Algebra kirjainlausekkeiden käsittelemisen varmentaminen ja syventäminen yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko yhtälöpari ja sen ratkaiseminen graafisesti ja algebrallisesti lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon 127

128 funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio Geometria kappaleiden nimeäminen ja luokittelu kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen Pythagoraan lause kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen selkeässä muodossa erilaisten diagrammien tulkintaa ja piirtämistä Arviointi Oppilasta arvioidaan kaikilla matematiikan osa-alueilla. Oppilaan arvioinnissa painotetaan tiedon hallinnan lisäksi tietojen soveltamista. Arviointi on jatkuvaa, jolloin tuntityöskentely ja kotityöt kuuluvat arvioitaviin suorituksiin. Sisältöjen omaksumista mitataan formatiivisilla ja summatiivisilla kokeilla. Oppilaita harjaannutetaan myös itsearviointiin. Peruskoulun päättöarvosanaa määritettäessä käytetään mahdollisuuksien mukaan nk. valtakunnallista koetta yhtenä summatiivisena kokeena. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet. osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa. osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon. osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden. osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa. osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polkutai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito. korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. 128

129 ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta. käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön. sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita. potenssien laskutoimitukset. muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä. käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen. arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta. osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan. osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan. osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta. tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 129

130 Aihekokonaisuudet Matematiikan opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet tulevat luontevasti esille erilaisissa tehtävätyypeissä. Niitä ei käsitellä erillisinä, vaan opiskeltaessa matematiikan eri sisältöalueita asia liitetään arkielämän tilanteisiin. Esimerkkejä aihekokonaisuuksien toteutumisesta matematiikassa : 1. Ihmisenä kasvaminen Toteutuu matematiikassa luontevasti työskentelyn yhteydessä. Oppilas suorittaa itsearviointia ja oppii tunnistamaan oppimistyyliään ja kehittämään itseään oppijana. Opiskellessaan ryhmässä matematiikkaa, hän oppii yhteistoimintatapoja, ottamaan toiset huomioon sekä havaitsemaan oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä. Oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutuvat matematiikassa väestö- ja valuuttalaskuissa. Oppilaat tutustuvat myös matematiikan historiaan. 3. Viestintä ja mediataito Tavoitteista matematiikkaan liittyy oppilaan kehittyminen monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi. Hän oppii osallistuvaa ja vuorovaikutuksellista viestintää. Oppilasta harjaannutetaan hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan tietoa sekä esittämään sitä matemaattisesti. Häntä ohjataan arvioimaan tietolähteen luotettavuutta. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kokonaisuudesta matematiikkaan liittyy sisäisen yrittäjyyden valmiuksien kehittäminen. Soveltuvissa tilanteissa ratkotaan yhteiskuntaelämään ja yrittäjyyteen liittyviä matemaattisia ongelmia (esim. verotus, ennakoivien laskelmien tekeminen jne.). 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas perehtyy oman taloutensa hallintaan matemaattisten tehtävien avulla. 6. Turvallisuus ja liikenne Oppilasta opastetaan turvallisuuden ylläpitämiseen ja vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen prosenttilaskujen ja tilastomatematiikan yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Liittyy matematiikkaan tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen toiminnan ja käytön osalta. Matematiikassa käytetään näitä opetuksen apuna koulukohtaisten mahdollisuuksien mukaisesti. Tietotekniikkaa käytettäessä korostetaan oppilaalle myös käyttäjän eettistä vastuuta. 130

131 14.4. Ympäristö- ja luonnontieto Vastuu omasta ja muiden hyvinvoinnista, luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ihmisille. Ympäristö- ja luonnontieto auttaa oppilasta tuntemaan ja ymmärtämään itseään, muita ihmisiä, luontoa ja ympäröivää maailmaa. Oppisisältöinä ovat biologiaan, maantietoon, fysiikkaan, kemiaan ja terveystietoon liittyviä aihealueita. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa korostuu kestävän kehityksen näkökulma eli työ yhteisen tulevaisuutemme ja tulevien sukupolvien elinehtojen puolesta. Teknologiakasvatuksen avulla oppilaat kasvavat ymmärtämään, käyttämään, kehittämään ja arvostamaan ympäristöään. Opetus perustuu ongelmakeskeiseen oppimiseen, lähtökohtana on oppilas, hänen aikaisemmat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa itsestään ja ympäristöstään. Kokemukselliseen ja elämykselliseen oppimiseen liittyvät tutkimusretket ja vierailut. Opetus voidaan suunnitella eheytetyiksi kokonaisuuksiksi. Vuosiluokat 1 4 Päätavoitteet Oppia tuntemaan luontoa ja omaa rakennettua ympäristöä elämysten ja kokemusten kautta, sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita. Tehdä havaintoja, löytää tietoa tutkimalla, kokeilemalla sekä käyttämällä omia aistejaan, erilaisia tutkimusvälineitä ja tiedonlähteitä. Oppia kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan sekä yksin että ryhmässä. Oppia ympäristötietoon liittyviä käsitteitä sekä sen ilmiöihin liittyvien tietojen esittämistä. Ymmärtää luonnonsuojelun ja energiavarojen säästämisen tarpeellisuuden. Opetella huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti niin omassa luokassaan, koulussaan, lähiympäristössään kuin liikenteessäkin. Oppia terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja 131

132 Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas tietää, mitä tarkoittavat käsitteet elollinen - eloton ja osaa vertailla niitä. tutustuu omaan kehoon ja sen kehittymiseen ja tietää miten voi huolehtia omasta terveydestään. tutustuu kellonaikoihin ja osaa ilmoittaa ajan. ymmärtää vuodenaikojen vaihtelun ja niiden vaikutuksia. tunnistaa yleisimpiä pihan ja metsän kasveja, tunnistaa kotieläimiä ja yleisimpiä metsän eläimiä, osaa kertoa miten eläimet valmistautuvat ja viettävät talven. tutustuu pohjapiirrokseen ja karttaan, osaa käyttää pohjapiirrosta karttana ja löytää Suomen karttapallolta. osaa kulkea liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä. tutustuu juhliin ja niiden viettotapoihin. tietää veden ja ilman ominaisuuksia sekä tutustuu ruuan alkuperään ja tuottamiseen. ymmärtää oman toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja oppii ymmärtämään kierrätyksen merkityksen. tutkii eri materiaaleja, tutustuu sähkön käyttöön ja oppii niiden säästävän käytön luokan oppilas tutustuu aistien maailmaan tekemällä havaintoja ja yksinkertaisia kokeita. tutustuu lähiympäristönsä ja kotiseutunsa maantieteellisiin ja biologisiin ilmiöihin. tutustuu säähän ja sen ilmiöihin sekä veden esiintymiseen luonnossa. ymmärtää ympäristönsuojelun tärkeyden. ymmärtää kasvien ja eläinten vuorovaikutusta sekä tutustuu eliöiden kasvuun ja lisääntymiseen. tutustuu peltojen ja metsien ekosysteemeihin. oppii karttakäsitteen ja harjaantuu käyttämään karttaa. tutustuu Suomen luontoon ja maantietoon sekä täydentää tietojaan kotimaastaan kokonaisuutena. tutustuu Pohjoismaihin ja Baltiaan. oppii itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista. Luokkakohtaiset sisällöt luokka: elollisen ja elottoman luonnon peruspiirteitä ja tarkkailua eri vuodenaikoina erilaisten elinympäristöjen havainnointia ja oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistamista ruuan alkuperä ja tuottaminen maapallo ihmisen elinpaikkana, luonnonilmiöt, maiseman ja maaston rakenteiden hahmottaminen ja ympäristön havainnollistaminen esim. rakentelemalla ja piirtämällä vuorokaudenaikaan ja vuodenaikoihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt 132

133 jokapäiväisten fysikaalisten ilmiöiden ja niiden syiden tutkiminen (sää, liike ja liikkuminen) valon ja äänen, niiden lähteiden ja ominaisuuksien tutkiminen sekä kuulo- ja näköaistin suojeleminen lämmönlähteiden ja lämmityksen tutkiminen sekä lämmön mittaaminen oppilaan elämänpiiriin kuuluvaan teknologiaan tutustuminen esim. sähkö ja sen turvallisuus ja säästäminen tuttujen aineiden ominaisuuksien ja olomuotojen ja niiden muutosten tutkiminen (vesi, ilma, maa, maaperä) tuttujen materiaalien tutkiminen säästävää käyttöä ja kierrätystä korostaen (lasi, muovi, puu, paperi, metalli ja tekstiili) ihmisen kehon kasvu ja kehitys terveyttä edistävät elämäntavat ja omasta terveydestä huolehtiminen sairastuminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet henkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät, vuorovaikutustaidot, kiusaamisen ehkäisy ja fyysinen koskemattomuus vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa (esim. paloturvallisuus) liikennemerkit ja turvallinen liikennekäyttäytyminen luokka: erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen sekä eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustuminen ympäristön muutosten tarkasteleminen ja jäsentäminen kartan ilmaisuun tutustuminen kotiseutuun ja omaan maakuntaan tutustuminen Suomen, Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminen sekä maapallon ymmärtäminen ihmisen elinpaikkana arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman ominaisuuksien tutkiminen veden ominaisuuksien ja olomuodon muutosten tutkiminen sekä veden käyttö ja kiertokulku luonnossa omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille turvallisuus kotona, koulussa, liikenteessä ja vapaa-aikana sopimukset ja säännöt, hyvät tavat, toisten huomioon ottaminen, rahan käyttäminen ja toisten omaisuuden kunnioittaminen 133

134 Arviointi OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin. osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella. osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön. osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa. osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä. tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen. tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan. osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään. osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa. oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden. ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina. osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä. osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta. osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti. tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen. tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti. osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa. ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä. tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita. osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. 134

135 Ihminen ja terveys Oppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja. tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen. osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä. osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus Oppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 135

136 14.5. Biologia ja maantieto Vuosiluokat 5 6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Biologia Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä. oppii liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa. ymmärtää, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta. 136

137 toimii ympäristöystävällisesti, huolehtii lähiympäristöstään ja suojelee luontoa. tietää perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. ymmärtää seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistaa murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostaa kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina. pohtii kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottaa vastuuta omista teoistaan sekä ottaa huomioon toiset ihmiset. ymmärtää päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden. Luokkakohtaiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien kerääminen eliöiden elinympäristöjen kuten metsän ja suon tutkiminen sekä metsien hyötykäyttö kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan ja muun luonnon antimet ravintoketjut ja eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen eliöiden luokittelu Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys Ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset sekä ihmisen lisääntyminen seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu ja oman kehon arvostaminen oman kehon suojeleminen: tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät päihde- ja vaikuteaineet läheisyyden tarve, ihmissuhteisiin ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut Luonnon monimuotoisuus ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtäminen jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. 137

138 Maantieto Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä. oppii hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön. oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla. perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Luokkakohtaiset sisällöt Eurooppa osana maailmaa Euroopan tarkasteleminen maailman kartalla Euroopan karttakuvan hahmottaminen ja Suomi Euroopan osana Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä eläimistö erilaisten karttojen, karttapallon ja muiden maantieteellisten tietolähteiden käyttö tiedon havainnollistamisen harjoittelu Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataitojen harjoittelu päiväntasaajan ja kääntöpiirien kasvillisuusvyöhykkeet: sademetsät, savannit, arot, aavikot talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä Arviointi OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päätyessä Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. Eliöt ja elinympäristöt Oppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä 138

139 tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. Karttataidot Oppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa Oppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. Vuosiluokat 7 9 Biologia Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. 139

140 Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. Keskeiset sisällöt Vuosiluokat 7 8 Luonto ja ekosysteemit kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus Vuosiluokka 9 Ihminen ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä 140

141 Vuosiluokat 7 9 ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. Arviointi OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä Yhteinen ympäristö Oppilas osaa 141

142 kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristönsuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. 142

143 Keskeiset sisällöt Vuosiluokka 7 Kahden maanosan vertailu Kahden (tai useamman) maanosan (Aasia, Afrikka, Australia, Pohjoisja Etelä-Amerikka) luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu. Vuosiluokka 8 Maa ihmisen kotiplaneetta Planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat. Eurooppa Vuosiluokka 9 Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus. Suomi maailmassa Suomen karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö Yhteinen ympäristö Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana Vuosiluokat 7 9 Maa ihmisen kotiplaneetta maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen. Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen 143

144 Arviointi OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 144

145 Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen 9- luokan biologiassa keskeisenä sisältönä on ihmisen biologia. Ihmisen rakenteeseen ja elimistön toimintaan tutustutaan, sekä tutkitaan kasvun ja murrosiän mukanaan tuomia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Samalla luodaan kokonaiskuvaa ihmisestä ja pohditaan sitä, miten omat elämäntavat ja arvovalinnat vaikuttavat mm. terveyteen. 7- ja 8-luokilla tutustutaan omaan elinympäristöömme ja opitaan kantamaan vastuuta meitä ympäröivästä luonnosta ja huomataan, miten ihmisen toiminta vaikuttaa luontoon. Myös 9-luokan Suomen maantieto opettaa huomaamaan riippuvuutemme omasta kotiseudustamme, Suomesta ja koko maailmasta. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Erilaiset kulttuuri-identiteettiä muokkaavat ja kansainvälisyyteen liittyvät teemat ovat maantiedon keskeisinä aihesisältöinä kaikilla luokka-asteilla. Tutustutaan eri maanosiin ja kulttuureihin ja opitaan myös huomaamaan, miten luonnonolosuhteet muokkaavat kulttuureja. Samalla vertaillaan eri kulttuurien eroavaisuuksia ja pohditaan syitä, jotka johtavat maailmanlaajuisiin tai paikallisiin ristiriitatilanteisiin. Opitaan myös huomaamaan oma merkityksemme Seinäjoen, Etelä-Pohjanmaan, Suomen ja Euroopan kansalaisina. Tutustutaan myös Suomen vähemmistökulttuureihin ja toisaalta suomalaisuuteen maailmalla. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataitoja kehitetään käyttämällä monipuolisia työtapoja ja erilaisia sähköisiä ja graafisia tietolähteitä. Erityishuomiota kiinnitetään karttojen ja erilaisten diagrammien ja taulukoiden tulkintaan. Samalla pohditaan eri tiedonlähteiden luotettavuutta ja mietitään tiedotusvälineiden suhtautumista eri kulttuureihin. Erityishuomiota kiinnitetään ajankohtaisiin tapahtumiin. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaille tarjotaan tietoa heidän omasta elinympäristöstään biologian ja maantiedon näkökulmista. Tämän perusteella oppilaat muodostavat maailmakuvaansa, ja samalla he oppivat tunnistamaan oman lähiympäristönsä epäkohtia. Samalla tutkitaan, millaisia vaikutusmahdollisuuksia epäkohtien ratkaisuun on olemassa. Harjoittelemme keskustelutaitoja ja pohdimme, miten omat valinnat ja teot vaikuttavat elinympäristöömme ja toisiin ihmisiin. 9-luokan maantiedon yhteydessä pohditaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristön maankäyttöön. Lisäksi pohditaan yksilön roolia kansainvälistyvässä maailmassa. Yrittäjyyden edellytyksiä pohditaan lähinnä elinkeinomaantiedon yhteydessä. Omaa yrittäjyyttä (yritteliäisyyttä) korostetaan kaikilla luokka-asteilla. 145

146 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kestävä kehitys, ympäristön- ja luonnonsuojelu ja tulevaisuussuuntautuneisuus ovat sekä biologian että maantiedon keskeisiä aihesisältöjä kaikilla vuosiluokilla. Oppilaat oppivat tuntemaan Suomen luonnon lajistoa ja ekologiaa ja ymmärtävät, millaisia muutoksia luonnossa tapahtuu. Samalla kun tiedot luonnosta karttuvat, herätetään oppilaissa halua säilyttää luontoa ja opitaan tunnistamaan kestävän kehityksen mukaisia vaihtoehtoja elämäntavoissa ja kulutuksessa. Tämän myötä opitaan tunnistamaan ihmisen riippuvuus ympäröivästä luonnosta ja huomataan rajallisten luonnonvarojen asettamat puitteet taloudelliselle kasvulle. 6. Turvallisuus ja liikenne Turvalliset ja terveelliset elämäntavat ovat osa biologian 9-luokan oppiainesta. Oppilaat ymmärtävät ihmisen kehon rakennetta ja toimintaa ja miten omat elämäntavat vaikuttavat terveyteen. Samalla pohditaan, mitä sairaudet ovat ja miten niiltä voi suojautua. Erityishuomiota kiinnitetään erilaisten päihteiden vaikutuksiin kehossa ja miten päihteet vaikuttavat oman kehon hallintaan. 9-luokan maantiedon yhteydessä käsitellään eri liikennemuotojen hyviä ja huonoja puolia. 7. Ihminen ja teknologia Teknologian kehittyminen ja sen tuomat mahdollisuudet ja ongelmat tulevat esille maantiedon elinkeinoja käsittelevissä oppijaksoissa. Samalla huomataan maapallon eri osien erilainen kehitystaso teknologian hyödyntämisessä. Keskeisiä teknologiaan liittyviä teemoja ovat myös energiakysymykset ja uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. Biologiassa pohditaan mm. lääketieteellisen teknologian kehitystä ja mahdollisuuksia, sekä tutustutaan biotekniikan pääsovellutuksiin ja mahdollisiin eettisiin ongelmakohtiin. 146

147 14.6. Fysiikka ja kemia Vuosiluokat 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita. oppii tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta. oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita. oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia. oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä. 147

148 Luokkakohtaiset sisällöt luokka: Energia ja sähkö lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sähköturvallisuus sekä kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja, energian säästäminen maapallon energiavarat, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet Luonnon rakenteet Maan vetovoima kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä sekä liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Aineet ympärillämme ilman koostumus ja ilmakehä, ilmansuojelu veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena luonnonvesien tutkiminen ja vesistöjensuojelu veden puhdistaminen maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä tuotteiden turvallinen käyttö, tuoteseloste tuotteiden kierrätys, uusiokäyttö ja asianmukainen hävittäminen Arviointi OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita. osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin. osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää. osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen. osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa. osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. 148

149 Energia ja sähkö Oppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen. tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Luonnon rakenteet Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä. osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä. tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta. osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Aineet ympärillämme Oppilas tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä. osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan. osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista. tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta. tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista. Fysiikka vuosiluokat 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. 149

150 Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. Keskeiset sisällöt Koska käytettävissä olevissa oppikirjoissa asiat on esitetty hyvin vaihtelevassa järjestyksessä, luokkakohtaiset sisällöt kirjataan kunkin koulun omaan opetussuunnitelmaan. Liike ja voima vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Värähdys- ja aaltoliike erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen, sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita 150

151 Lämpö Sähkö kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen Arviointi Arvioinnissa lähtökohtina ovat oppilaan kehitystaso ja edellytykset opiskella fysiikkaa. Arviointi on jatkuvaa, jolloin tuntityöskentely ja kotityöt kuuluvat arvioitaviin asioihin. Myös oppilaan tuotokset kuten työselostukset ja mahdolliset ryhmäraportit samoin kuin oppilaan vaikutus oman ryhmänsä ja koko luokan työskentelyyn ovat arvioinnin kohteita. Sisältöjen omaksumista arvioidaan formatiivisilla ja summatiivisilla kokeilla. Arvioinnin painopiste on tulosten mittaamisen sijaan itse oppimisprosessin arvioinnissa. Opettajan oman työn arviointimenetelminä ovat keskustelut saman aineen opettajien kanssa ja itseseuranta. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede, ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. 151

152 Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä mm. energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 152

153 Aihekokonaisuudet Fysiikan opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet tulevat luontevasti esille erilaisissa oppilastöissä ja tehtävätyypeissä. Niitä ei pääsääntöisesti käsitellä erillisinä tunneilla, vaan opiskeltaessa fysiikan eri sisältöalueita, Opiskeltava asia liitetään arkielämän tilanteisiin. Eri aihekokonaisuudet tulevat fysiikassa esille esimerkiksi seuraavissa kohdissa: 1. Ihmisenä kasvaminen toteutuu tavoitteidensa ja keskeisten sisältöjensä osalta fysiikassa jokaisella vuosiluokalla luontevasti työskentelyn ja erityisesti oppilastöiden yhteydessä. Oppilas suorittaa itsearviointia ja oppii tunnistamaan omaa oppimistyyliään ja kehittämään itseään oppijana. Tehdessään laboratoriotöitä työparinsa kanssa ja ryhmässä, oppilas oppii yhteistoimintatapoja, ottamaan toiset huomioon sekä havaitsemaan oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä. Oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tulevat esille fysiikassa käytettävän kansainvälisen SI-järjestelmän kautta. Erilaisiin fysiikan merkkihenkilöihin ja heidän keksintöihinsä tutustuminen valottaa maailmankuvan muuttumista ja fysiikan historiaa. 3. Viestintä ja mediataito ovat tärkeä osa fysiikkaa ja erityisesti valo-, ääni- ja sähköoppia, joissa viestinnän tekniset sovellukset tulevat tutuiksi. Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi median käyttäjäksi, joka harjaantuu erottamaan tosiasiat epäluotettavasta tiedosta. Oppilas oppii, että fysiikassa kaikki asiat on todistettava tieteellisesti. Oppilasta kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja arvioimaan lähteen luotettavuutta. Oppilastöissä hän oppii osallistuvaa ja vuorovaikutteista viestintää. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden tavoitteista fysiikan opetussuunnitelmaan luontevimmin liittyy sisäisen yrittäjyyden valmiuksien kehittäminen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Oppilas perehtyy erilaisiin energiavaihtoehtoihin ja näiden ympäristövaikutuksiin. 6. Turvallisuus ja liikenne. Fysiikan oppilastyöt aloitetaan työturvallisuuteen perehtymällä. Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita. Liikenneturvallisuusasioita opetetaan aihekokonaisuuden Liike ja voima kohdalla mm. puhuttaessa massan hitaudesta. Oppilas oppii ymmärtämään liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. 153

154 7. Ihminen ja teknologia aihekokonaisuus liittyy läheisesti fysiikkaan. Fysiikan tunneilla tutustutaan erilaisten koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteisiin mm. sähkömoottorin rakenteeseen ja voimalaitoksen toimintaan. Oppilas oppii ymmärtämään teknologian kehittymisen vaikutukset eri elämänalueilla. Kemia vuosiluokat 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia, ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä. tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia. ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle. tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä. käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja. kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla. soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa. 154

155 tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. Keskeiset sisällöt Ilma ja vesi Ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä. Raaka-aineet ja tuotteet Tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla. Elollinen luonto ja yhteiskunta Fotosynteesi ja palaminen, energialähteet orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit. Arviointi Arvioinnissa lähtökohtina ovat oppilaan kehitystaso ja edellytykset opiskella kemiaa. Arviointi on jatkuvaa, jolloin tuntityöskentely ja kotityöt kuuluvat arvioitaviin asioihin. Samoin oppilaan tuotokset, kuten työselostukset ja ryhmäraportit. Sisältöjen omaksumista arvioidaan kokeilla. Arvioinnin painopistettä pyritään siirtämään tulosten mittaamisesta itse oppimisprosessin arvioimiseen. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että laboratoriossa. osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta. 155

156 osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä. tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen. tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa. tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja. tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä. osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana. osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia. osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit. osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen. osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden palamisreaktion osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. Aihekokonaisuudet Kemian opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet tulevat luontevasti esille erilaisissa oppilastöissä ja tehtävätyypeissä. Niitä ei pääsääntöisesti käsitellä erillisinä tunneilla, vaan opiskeltaessa kemian eri sisältöalueita. Opiskeltava asia liitetään arkielämän tilanteisiin. Eri aihekokonaisuudet tulevat kemiassa esille esimerkiksi seuraavissa kohdissa: 1. Ihmisenä kasvaminen toteutuu tavoitteidensa ja keskeisten sisältöjensä osalta kemian jokaisella vuosiluokalla luontevasti työskentelyn ja erityisesti oppilastöiden yhteydessä. Oppilas suorittaa itsearviointia ja oppii tunnistamaan omaa oppimistyyliään ja kehittämään itseään oppijana. Tehdessään laboratoriotöitä työparinsa kanssa ja ryhmässä, oppilas oppii yhteistoimintatapoja, ottamaan toiset huomioon sekä havaitsemaan oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä. Oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tulevat esille kemiassa käytettävän kansainvälisen SI-järjestelmän kautta. Erilaisiin kemian merkkihenkilöihin ja heidän keksintöihinsä tutustuminen valottaa maailmankuvan muuttumista ja kemian historiaa. 3. Viestintä ja mediataito ovat tärkeä osa kemiaa, jolloin myös viestinnän tekniset sovellukset tulevat tutuiksi. Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi median käyttäjäksi, joka harjaantuu erottamaan tosiasiat epäluotettavasta tiedosta. Oppilas oppii, että kemiassa kaikki asiat 156

157 on todistettava tieteellisesti. Oppilasta kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja arvioimaan lähteen luotettavuutta. Oppilastöissä hän oppii osallistuvaa ja vuorovaikutteista viestintää. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden tavoitteista kemian opetussuunnitelmaan luontevimmin liittyy sisäisen yrittäjyyden valmiuksien kehittäminen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas perehtyy erilaisiin aineisiin ja yhdisteisiin ja näiden ympäristövaikutuksiin. 6. Turvallisuus ja liikenne Kemian oppilastyöt aloitetaan työturvallisuuteen perehtymällä. Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita. Liikenneturvallisuusasioissa tutustutaan liikenteen päästöihin ja niiden haittavaikutuksiin joita se ympäristössämme aiheuttaa. 7. Ihminen ja teknologia aihekokonaisuus liittyy kemiaan. Kemian tunneilla tutustutaan eri teollisuusalojen prosesseihin joissa tarvitaan korkeatasoista kemian osaamista mm. puunjalostus-, lannoitus- ja kosmetiikkateollisuuteen. Oppilas oppii ymmärtämään teknologian kehittymisen vaikutukset eri elämänalueilla. 157

158 14.7. Terveystieto Vuosiluokat 7 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteelliseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastaan ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteet Oppilas oppii keskeisten sisältöjen kautta tiedostamaan erilaisten terveyteen liittyvien asioiden merkityksen omalle ja muiden hyvinvoinnille. Keskeiset sisällöt 7. luokka Kasvu ja kehitys fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten itsetuntemus ja itsensä arvostaminen sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten yksilöllisyys ja erilaisuus nuoruuden kehityksen erityispiirteet ja tarpeet, kehittyvä seksuaalisuus 158

159 Terveys arkielämän valintatilanteissa tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit Voimavarat ja selviytymisen taidot tehdään terveystapakysely, jota käytetään apuna opetuksessa erilaisuuden hyväksyminen, vuorovaikutustaidot reagoiminen kiusaamiseen 8. luokka Kasvu ja kehitys Ihmisen eri ikäkaudet fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelut, mielen ja ruumiin tasapaino sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito nuoruudenkehityksen erityispiirteet ja tarpeet, kehittyvä seksuaalisuus omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu muut riippuvuudet, kuten peli- ja chatriippuvuus Voimavarat ja selviytymisen taidot terveys voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen työhyvinvointi ja ergonomia 159

160 Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri kansantaudit lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö 9. luokka Kasvu ja kehitys ihmisen elämänkulku ja eri ikäkaudet syntymä ja kuolema sekä niiden vaikutukset yksilöön ja lähiympäristöön Terveys arkielämän valintatilanteissa tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit muut riippuvuudet, kuten peli- ja chatriippuvuus Voimavarat ja selviytymisen taidot tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja tukiverkostot, vuorovaikutustaidot kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen uusitaan 7. luokalla tehty terveystapakysely ja verrataan tuloksia aikaisempaan kyselyyn Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen tuki Arviointi 7. luokalla arvioidaan kerran: hyväksytty/hylätty 8. luokalla arvioidaan kaksi kertaa numeroarvosanoin 9. luokalla päättöarvionti, jossa otetaan huomioon 8. luokan arvosana huomioiden 9 luokan opintomenestys OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia 160

161 osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 161

162 Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Tutkitaan kasvuun ja murrosikään kuuluvia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Samalla luodaan kokonaiskuvaa ihmisestä ja pohditaan sitä, miten omat elämäntavat ja arvovalinnat vaikuttavat terveyteen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Pyritään kasvattamaan suvaitsevaisuuteen. Tutkitaan kulttuurieroja terveyskäyttäytymisessä. Tutustutaan kansantauteihin. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataitoja kehitetään käyttämällä monipuolisia työtapoja ja käyttämällä erilaisia sähköisiä ja graafisia tietolähteitä. Opitaan tulkitsemaan ja ymmärtämään terveyteen liittyvää tietotulvaa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Harjoitellaan keskustelutaitoja ja pohditaan, miten omat valinnat ja teot vaikuttavat terveyteemme ja toisiin ihmisiin. Osallistutaan erilaiseen järjestö- ja seuratoimintaan. Tätä kautta edistetään omaa ja muitten terveyttä. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opitaan tunnistamaan kestävän kehityksen mukaisia vaihtoehtoja elämäntavoissa ja kulutuksessa. 6. Turvallisuus ja liikenne Opitaan ymmärtämään ihmisen kehon toimintaa ja miten omat elämäntavat vaikuttavat terveyteen. Kiinnitetään huomiota erilaisten päihteiden vaikutuksiin kehossa ja miten päihteet vaikuttavat kehon hallintaan. Opitaan tunnistamaan jokapäiväiseen elämään kuuluvia erilaisia riskitilanteita. Opitaan toimimaan arkipäivän kriisitilanteissa. 7. Ihminen ja teknologia Tutustutaan teknologian kehittymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja riskeihin ihmisen terveydelle. 162

163 14.8. Uskonto Yhteiskuntamme sisältää yhä enenevässä määrin erilaisia kulttuureja ja arvomaailmoja. Uskontokasvatuksen tavoitteena on opettaa oppilas tuntemaan ennen kaikkea oma uskontonsa sekä antaa valmiuksia kohdata myös muita uskontoja ja elämänkatsomuksia. Terve suhde omaan itseen ja toisiin ihmisiin voidaan nähdä koko perusopetuksen keskeisenä tavoitteena. Uskonnonopetus antaa tähän tehtävään tärkeitä peruspilareita. Uskonto oppiaineena antaa tietoa ja kokemuksia sekä myös mahdollisuuden opitun tiedon käsittelyyn. Uskontokasvatus vaikuttaa sekä yksilön että yhteisön asenteiden ja arvojen muokkaantumiseen. Opetuksen lähtökohtana on aina oppilaan ja hänen vanhempiensa uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen Evankelisluterilainen uskonto Kristillinen ihmiskäsitys luo puitteet koulutyön etiikalle ja moraalille. Raamatun mukaan uskonnonopetuksen tärkeimmät osa-alueet ovat ihmisen ja Jumalan välinen suhde sekä ihmisen suhde lähimmäisiin ja ympäristöön. Päätavoitteet Oppilaan itsetunnon ja persoonallisuuden kehittymisen tukeminen päämääränä vastuulliseksi kasvaminen, elämän kunnioittaminen ja rakkaus. Suvaitsevaan elämänasenteeseen kasvattaminen. Joidenkin asioiden pyhyyden ja arvokkuuden ymmärtäminen. Monipuolisen uskonnollisen yleissivistyksen antaminen. Tarjota aineksia oman elämänkatsomuksen muodostumiseen. Kirkkovuoden luonteva huomioon ottaminen kirkon juhlakalenterin mukaisesti. 163

164 Vuosiluokat 1 2 Luontevia uskonnonopetuksen työtapoja alkuopetuksessa ovat keskustelu, kerronta, draama sekä muut toiminnalliset työtavat: retket, vierailut, kirkollisten esineiden tutkiminen, musiikin kuuntelu, virsien ja laulujen opettelu, piirtäminen, askartelu ja kirjalliset tehtävät. Seinäjoen seurakunnan yhteistyösuunnitelma sisältää lisää luokka-asteittain jaoteltuja yksityiskohtaisia työtapaehdotuksia. Tavoitteet luokan oppilas kokee luottamusta ja turvallisuutta. ymmärtää elämän arvokkaana ja ainutlaatuisena. pohtii oikeaa ja väärää. oppii asennoitumaan itseensä ja lähimmäisiinsä myönteisesti. tutustuu kotiseurakuntaansa ja sen toimintaan. tutustuu raamattuun. oppii uskonnon peruskäsitteitä. Sisällöt luokka: luodaan yhteiselämän käyttäytymissääntöjä ja pohditaan niitä pohditaan lasten elämän iloja ja suruja tutustutaan vanhasta testamentista esim. luomiskertomukseen ja vedenpaisumukseen tutustutaan uudentestamentin kertomusten kautta Jeesuksen elämään tutustutaan kirkkovuoden juhlien tapoihin ja symboleihin korostaen pääsiäistä ja joulua. Vuosiluokat 3 5 Tavoitteet luokan oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä. oppii ottamaan vastuuta itsestään, lähimmäisistään ja luonnosta. oppii empaattisuutta. tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin. tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin. oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren. tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja kotiseurakunnan toimintaan. tutustuu kirkkotaiteeseen sekä kristillisiin symboleihin kirkossa ja arjen keskellä. 164

165 tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja eiuskonnollisiin katsomuksiin, jos luokan tilanne niin vaatii. oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista, kristillisen etiikan soveltamista sekä kriittistä suhtautumista median tarjoamiin sisältöihin. Sisällöt 3.luokka Oppilas tutustuu omiin juuriinsa; perheensä ja sukunsa arvoihin ja perinteisiin. tutustuu alustavasti niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät hänen elämäänsä. pohtii omista kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. opiskelee Raamatun osat ja tietää, mitä merkitsee kirja, luku ja jae. tutustuu Raamattuun ja erityisesti Vanhaan Testamenttiin. pohtii ihmisen arvoa erityisesti luomisen näkökulmasta. tutkii Vanhan testamentin kertomuksia, joissa Jumala on puhutellut ja johdattanut yksityisiä ihmisiä, sukua, heimoa, kansaa. (Alku- ja patriarkkakertomukset, Egyptistä luvattuun maahan.) tutustuu käskyihin elämää suojelevana lakina. tutustuu Herran siunaukseen, sen sanomaan ja merkitykseen omassa elämässään. pohtii yhdessä elämisen, oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden kysymyksiä. perehtyy adventin, joulun ja loppiaisen sanomaan. tutustuu kotiseurakuntaan, kirkkoon, jumalanpalvelukseen ja muihin kirkollisiin toimituksiin. tutustuu kotiseurakunnan lähetys- ja diakoniatyöhön. osallistuu virsien ja muun hengellisen musiikin laulamiseen. 4.luokka Oppilas pohtii toisen ihmisen ja luonnon kunnioittamiseen liittyviä kysymyksiä. pohtii omista kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. osaa käyttää Raamattua ja tuntee Raamatun lyhenteitä. tutustuu Uuteen Testamenttiin ja erityisesti evankeliumeihin. tutustuu profeettojen ennustuksiin Jeesuksen syntymästä. tutustuu Jeesuksen elämään ja toiminnan pääpiirteisiin. perehtyy Isä meidän -rukouksen ja ymmärtää sen sanoman kytkeytymisen omaan elämäänsä ja ympäröivään todellisuuteen. tutustuu Jeesuksen opetuksiin Jumalan valtakunnasta. tuntee kärsimyshistorian pääpiirteet ja ylösnousemuksen sanoman. tutustuu kultaiseen sääntöön ja rakkauden kaksoiskäskyyn. pohtii yhdessä elämisen, oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden kysymyksiä. perehtyy pyhäinpäivän ja pääsiäisen sanomaan. 165

166 tutustuu kotiseurakunnan työntekijöihin, toimintaan ja osallistumismahdollisuuksiin. osallistuu virsien ja muun hengellisen musiikin laulamiseen. 5.luokka Oppilas tutustuu Raamatun käsitykseen Jumalasta Isänä ja Luojana. pohtii valintojen tekemisen ja vastuullisuuden kysymyksiä. pohtii omista kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. käyttää Raamattua omatoimisesti erilaisissa projektitehtävissä. tutustuu kristillisen kirkon syntyyn, alkuvaiheisiin ja leviämiseen Rooman valtakunnassa. tutustuu apostoli Paavalin työhön ja elämään. tutustuu Apostolien tekoihin. perehtyy kymmenen käskyn merkitykseen omassa elämässään. pohtii yhdessä elämisen ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. perehtyy luterilaisen kirkon käsitykseen Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta. perehtyy helatorstain ja helluntain sanomaan. tutustuu kirkkovuoden juhlakalenteriin liittyviin tilaisuuksiin ja toimintaan omassa kotiseurakunnassaan. osallistuu virsien ja muun hengellisen musiikin laulamiseen. Arviointi Arvioinnissa pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Hylkäämistä ei suositella uskonnossa. OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä. Oppilas tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan tuntee Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Oppilas alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia. 166

167 Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. Vuosiluokat 6 9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Tuntijako painottaa kuudetta vuosiluokkaa, joka mahdollistaa vuosiluokilla 1 5 opittujen asioiden kertaamisen ja syventämisen vuosiluokilla 7 9 laajennettavaa näkemystä varten. Tavoitteet Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä. tiedostaa oman kristillisyytensä ja ymmärtää oikeutensa saada oman uskontonsa opetusta. perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä ja sen kulttuuriperintöön. perehtyy kristilliseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen. perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana. tutustuu muihin uskontoihin ja niiden maailmankatsomukselliseen ajatteluun. osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä ja oppii tulemaan toimeen heidän kanssaan. tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. kehittää omaa eettisesti vastuullista elämänasennettaan ja oppii ymmärtämään tekojensa seuraukset. kykenee tekemään henkilökohtaisia arvovalintoja ja vaikuttamaan yhteiskunnassa tehtäviin ratkaisuihin. harjaantuu itsearviointiin, palautteen antoon ja vastaanottoon sekä oppii hyödyntämään niitä itsensä kehittämisessä. osaa käyttää tietokonetta etsiessään tietoa uskonnoista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä. Sisällöt 6. luokka Opetuksen painopiste on kristilliseen kirkkoon, Raamattuun ja kristilliseen etiikkaan liittyvissä kysymyksissä, joita syvennetään vuosiluokilla

168 Kirkkotieto Oppilas tutustuu alustavasti kristillisiin kirkkokuntiin, kirkkoja yhdistäviin tekijöihin, ekumeeniseen liikkeeseen sekä yleiskirkolliseen käsitteistöön (esim. kirkko, seurakunta, pappi, piispa, patriarkka, paavi). Oppilas perehtyy luterilaisen kirkon opetukseen ja oman kotiseurakunnan toimintaan. Oppilas kokee seurakunnan myönteisenä, omissa elämäntilanteissa tukea antavana yhteisönä. Oppilas tutustuu laajasti hengelliseen musiikkiin ja osallistuu sekä virsien että muun hengellisen musiikin laulamiseen. Raamattu ja etiikka Oppilas osaa käyttää Raamattua itsenäisesti, tuntee lyhenteet ja keskeisen sisällön. tutustuu kristillisen etiikan perusteisiin, erityisesti kysymyksiin lähimmäisen rakkaudesta ja kristillisestä rauhankasvatuksesta ja ymmärtää niiden Raamatullisen perustan. pohtii omia elämänkysymyksiään luontevissa yhteyksissä. Aiheina voivat olla esim. ilo, suru, kateus, itsekkyys, myönteinen minäkäsitys ja kasvaminen itsenäiseen uskonnolliseen elämään. Vuosiluokat 7 9 Keskeisiä sisältöalueita vuosiluokille 7 9 on viisi: kristillinen etiikka, maailmanuskonnot, Raamattu, kirkko ja suomalainen katsomusperinne. Sisältöalueiden luokkakohtainen jako on koulukohtaisesti valittavissa. Kristillinen etiikka eettiset peruskäsitteet ihmisen ja elämän synty, merkitys ja rajallisuus vastuu ja vapaus ihmisen elämässä yksilö, yhteisö ja maailma Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ilmeneminen ja vaikutus yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin. Raamattu Vanha Testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä. Vanha Testamentti juutalaisuuden ja kristinuskon näkökulmasta. Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä. Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta, tutkimus ja käyttö. Raamatun vaikutus kulttuuriin. 168

169 Kirkko keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kristillinen usko, erityisesti luterilaisuus ja kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika uskonnonvapaus yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus Luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta, kirkon ja seurakunnan hallinto Arviointi Arviointi koostuu työskentelyn arvioinnista sekä oppilaan itsearvioinnista. Työskentelyn arvioinnissa tulevat esille oppilaan asenne oppiaineeseen ja työskentelyyn vastuu ja toteutus tehtävien suorittamisesta, aktiivisuus oppitunneilla, oma-aloitteisuus, yhteistyö muiden oppilaiden kanssa, asioiden soveltamiskyky sekä kirjallinen koe. Kouluvuoden aikana, eri jaksojen myötä oppilas arvioi oman työnsä edistymistä ja kehitystään aktiivisuudessa, tietojen ja taitojen hallitsemisessa sekä asennoitumisessa oppiaineeseen. Arviointi tapahtuu kirjallisen kokeen yhteydessä. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. 169

170 Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Etiikan keskeisiin sisältöihin kuuluu ihmisen ja elämän synty, merkitys ja rajallisuus, koko ihmisenä ja ihmiseksi kasvaminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Uskontojen ja kulttuurien suhde on keskeinen osa sekä maailmanuskontojen kurssia että kristillisiä kirkkoja käsittelevää osiota. Etiikan kurssin sisältöihin kuuluu taas erilaisuuden, myös erilaisten kulttuurien kohtaamisen pohtiminen myös eettiseltä kannalta. Viestintä ja mediataito Uskonnollisesta kielestä ja uskontojen sanoman levittämisestä ja välittämisestä puhuttaessa huomioidaan keskeisenä osana myös monia viestien tulkintaan ja vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä. Nämä kaikki osat keskeinen osa viestintää ja erilaisten medioiden lukutaitoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Uskonnot ovat keskeinen osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista osallistumista. Nämä näkemykset kuuluvat keskeisesti uskontojen opetukseen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä tulevaisuudessa Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vastuu lähimmäisistä ovat keskeisiä kysymyksiä puhuttaessa uskonnoista. Lisäksi etiikan osuudessa pohditaan näiden kysymysten eettistä problematiikkaa. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään osana etiikan opetusta Ihminen ja teknologia Keskeinen osa etiikan opetusta Ortodoksinen uskonto Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon 170

171 vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Vuosiluokat 1 5 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1 5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. Tavoitteet Oppilas vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä. perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten. elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan. tutustuu uskonopin peruskysymyksiin. perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä. tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja eiuskonnollisiin katsomuksiin. Keskeiset sisällöt Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö luostarien toiminta kirkollisia järjestöjä lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Raamattu pyhänä kirjana alkukertomukset ja patriarkkakertomukset Egyptistä Luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous 171

172 evankeliumien kirjoittajat ylösnousemus ja uusi elämä Uuden testamentin ajanhistoriaa Liturginen elämä jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana ikoni kuvana ja pyhänä esineenä Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet pelastus ja iankaikkinen elämä kirkko ja seurakunta kymmenen käskyn etiikka ARVIOINTI OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta Oppilas tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään. Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia Oppilas tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja Oppilas tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. 172

173 Vuosiluokat 6 9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Tavoitteet Oppilas vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Keskeiset sisällöt Raamattu Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit Apostolien teot Kirkkohistoria kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat kirkkokunnat sekä ekumenia Suomen ortodoksisen kirkon historiaa Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Liturgiikka ja uskonoppi sakramentit jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki uskonopin keskeiset kohdat 173

174 Etiikka ortodoksinen ihmiskäsitys eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen Vuorisaarnan etiikka Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta Oppilas tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön Oppilas tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen tuntee oman seurakunnan toimintaa tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. Oppilas tuntee maailmanuskontoja Oppilas ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle tunnistaa suuret maailmanuskonnot osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 174

175 Muiden uskontojen opetus Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita sekä ao. uskonnolle erikseen annettuja opetussuunnitelman perusteita. Tarkemmat muiden uskontojen opetussuunnitelmat liitetään sen koulun koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan, jossa kyseisen uskonnon opetusta annetaan. 175

176 14.9. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Vuosiluokat 1 5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa 176

177 tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. Keskeiset sisällöt Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia Yhteisö ja ihmisoikeudet yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja Ihminen ja maailma ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö 177

178 OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. Vuosiluokat 6 9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa 178

179 omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Keskeiset sisällöt Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet, demokratia politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Kulttuuri kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka, ihmisoikeusrikokset kuten holokausti monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi 179

180 Arviointi OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 180

181 14.10 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään omaa ja muita kulttuureita historiallisen kehitysprosessin tuloksena. Opetuksen tehtäviä ovat oman identiteetin rakentaminen, ajan käsitteeseen perehtyminen, ihmisen toiminnan ymmärtäminen sekä henkisen ja aineellisen työn arvostaminen. Historian opetus voidaan toteuttaa siten, että viidennellä luokalla opetetaan Suomen historia ja kuudennella luokalla yleinen historia tai kronologisesti aikakausittain edeten tai integroiden aihekokonaisuuksia muihin oppiaineisiin esimerkiksi uskontoon. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla opetetaan sekä Suomen että yleistä historiaa ja 1900-luvuilla. Suomen historia ja yleinen historia voidaan opettaa joko erikseen, kronologisesti aikakausittain edeten tai asiakokonaisuuksien kautta. Kotiseudun historiaa tulisi käsitellä vuosiluokilla 5 8 silloin, kun se tarkoituksen-mukaisesti sopii käsiteltävään aikakauteen. Vuosiluokat 5 6 Historian tunneilla perehdytään historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu omiin juuriinsa ja perehtyy kotiseutunsa historiaan. Historian opetuksen avulla tutustutaan historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii käyttämään toiminnallisia työskentelytapoja ja kykenee eläytymään menneisyyteen. Tavoitteet Oppilas ymmärtää historian tietojen oleva historioitsijoiden tulkintoja, jotka voivat muuttua uusien tarkastelutapojen tai lähteiden myötä. ymmärtää erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin. oppii käyttämään oikeita käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika. tunnistaa ja kuvailee omaan perheeseen ja kotiseudun historiaan olennaisesti vaikuttaneita muutoksia. oppii syy-seuraussuhteita. Sisällöt 181

182 Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri kaupankäynnin kehitys kulttuurin kehitys liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys väestössä tapahtuneet muutokset Arviointi Arvioinnissa pyritään ohjaamaan ja kannustamaan. Mikäli oppilas osallistuu historiantunneille ja/tai hän saa kirjallisista kuulusteluista pääosin välttäviä arvosanoja, on hänen suorituksensa hyväksyttävä. 182

183 OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä. Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. Vuosiluokat 7 8 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 8 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Tavoitteet luokan oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa. käyttämään kriittisesti erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta. ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. ymmärtämään historiallisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. tutustuu historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin 1800-luvun alusta aina nykypäiviin asti. selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa perehdytetään tekemään historiallisia töitä historiallisten lähteiden avulla ymmärtämään nykypäivää menneisyyden tapahtumien kautta 183

184 ymmärtämään tapahtumien syy-seuraussuhteita sekä yksilön merkitystä tapahtumaketjuissa hallitsemaan ja 1900-luvun historian keskeiset käsitteet Sisällöt Napoleonin kauden päättyminen aatteiden vaikutus Euroopassa ja Suomessa 1800-luvulla keksinnöt ja teollistuminen, niiden vaikutus yksilöön ja yhteiskuntaan elämää maaseudulla ja kaupungistuminen 1800-luvun lopun Suomessa Pohjois-Amerikan historia 1800-luvulla imperialismi Afrikassa ja Aasiassa sortokaudet Suomessa I maailmansodan syyt ja seuraukset talouselämä sotien välillä diktatuuri ja demokratia vastakkain II maailmansota kylmä sota ja sosialismin romahdus tärkeimmät historialliset kehitysvaiheet Euroopan ulkopuolella II maailmansodan jälkeen Suomen itsenäistyminen ja itsenäistymisen alkuvuodet Suomen sisällissota vuonna 1918 Suomi ja 30-luvuilla Suomi toisessa maailmansodassa Sotavuosista hyvinvointi-suomeen Suomen asema yhdentyvässä Euroopassa ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö ihmisoikeudet ja ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot YK:n toiminta ja ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen kulttuurin kehitys tasa-arvoisuuden kehitys teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys Yhdysvaltain tai Venäjän kehitys Teema voidaan opettaa joko erikseen tai integroituna opetuksen lomaan. Arviointi Kirjallinen koe luo pohjan historian arvosanalle. Arvosanassa huomioidaan myös jatkuva näyttö ja harrastuneisuus. Oppilaan itsearvioinnilla pyritään tukemaan oppilasta arvioimaan omia taitojaan ja asianhallintaansa. 184

185 OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä Oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumalle syitä ja seurauksia. Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 185

186 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen 9. vuosiluokan yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetuksen tulee antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista ja taloustiedon perusteista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Taloustiedon tavoitteena on, että oppilas hallitsee taloustiedon perusteet ja kykenee toimimaan järkevästi talous-asioissa. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet. saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta. oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana. oppii tuntemaan julkiset palvelut. oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä ja omat oikeutensa työntekijänä. oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään. kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana. oppii perustiedot kuluttajansuojalaista. saa tietoa Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Suomen oikeuslaitoksen toiminnasta. 186

187 Sisällöt Yksilö, perhe ja yhteiskunta Hyvinvointiyhteiskunta suomalaisten perusturva Työelämän pelisäännöt Yritykset ja yrittäjyys Talouselämä yksilö talouselämän oravanpyörässä talouselämän perusilmiöt ulkomaankauppa Euroopan Unioni Valta, vaikuttaminen ja päätöksen teko Kansalaisen oikeusturva ja turvallisuuspolitiikka Arviointi Kirjallinen koe luo pohjan yhteiskuntaopin arvosanalle. Arvosanassa huomioidaan myös jatkuva näyttö ja harrastuneisuus. Oppilaan itsearvioinnilla pyritään tukemaan oppilasta arvioimaan omia taitojaan ja asianhallintaansa. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 187

188 Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen toteutuu tavoitteidensa ja keskeisten sisältöjensä osalta historiassa erilaisten ilmiöiden ja henkilöhistorian käsittelyn yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tulevat esille lähes kaikessa sisällössä jota historiassa käsitellään. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito ovat keskeinen osa yhteiskuntaopin opetusta. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Historia on ihmisten yksilöiden ja massojen tekemää. Yhteiskuntaoppi luo valmiudet toimia osallistuvana kansalaisena yhteiskunnassa. Yrittäjyys on yksi yhteiskuntaopin opetuksen pääteemoista. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä tulevaisuudessa Käsitellään historiassa ja yhteiskuntaopissa sopivissa kohdissa kuten esim. talousasioiden yhteydessä. 6. Turvallisuus ja liikenne Käsitellään yhteiskuntaopissa turvallisuuspolitiikan ja oikeuslaitoksen yhteydessä. 7. Ihminen ja teknologia Käsitellään teollistumisen historian ja yhteiskuntaopissa työelämätietouden yhteydessä. 188

189 Musiikki Musiikkikasvatuksessa pyritään antamaan oppilaalle musiikillisen ilmaisun perustiedot ja taidot. Oppilaan tulisi ymmärtää, mitä musiikki merkitsee yksilölle ja yhteisölle sekä kansalliselle ja kansainväliselle kulttuurille. Musiikilla on keskeinen tehtävä tunne-elämän kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Musiikin opetus tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia eheyttämiseen ja muiden oppiaineiden opetuksen rikastuttamiseen sekä elämyksellisyyteen. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Päätavoitteet Musiikin opetuksessa pyritään antamaan oppilaille yleissivistävät perustiedot ja - taidot, sekä tarjota positiivisia musiikillisia kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle syntyy myönteisiä asenteita ja rakkaus musiikkiin sekä halua pysyvään musiikin harrastukseen. Oppilaan musiikillista ajattelukykyä ja musiikkituntemusta pyritään edistämään. Oppilaan musiikin taitoja kehitetään kuuntelemisen, laulamisen, soittamisen ja liikunnan yhteydessä. Oppilaan luovaa musiikillista ilmaisua kehitetään. Oppilaalle annetaan valmiuksia musiikin avulla tapahtuvaan yhteistoimintaan sekä pyritään vahvistamaan valmiuksia valita ja arvioida. Perinteisen nuottikirjoituksen lisäksi annetaan valmiuksia musiikin vastaanottamiseen ja tuottamiseen. 189

190 Vuosiluokat 1 2 Tavoitteet luokan oppilas omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja. innostuu ja iloitsee musiikista ja ilmaisee itseään erilaisin musiikillisin keinoin sekä yksin että ryhmässä. oppii kuuntelemaan musiikkia keskittyneesti ja elämyksellisesti. käyttää omaa ääntään luontevasti ja rohkeasti. tutustuu erilaisiin soittimiin. kehittää rytmi- ja melodiatajuaan. Sisällöt luokka: lasten ja koulun elämään sekä vuodenkiertoon liittyviä lauluja monipuolista musiikin kuuntelua laululeikkejä ja liikkumista musiikin mukaan ääni- ja musiikkisatuja perusrytmit keho- ja rytmisoittimin dynamiikkamerkintä p-f melodiakäsitteet so, mi, do ja la sekä korkea-matala harmonia: duurin ja mollin ero. Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on kannustavan palautteen antaminen. Painotetaan kiinnostusta ja aktiivista osallistumista. Hylkäämistä ei suositella musiikissa. Vuosiluokat 3 4 Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas laajentaa musiikillisen ilmaisun perustaitojaan ja tietojaan laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii kuuntelemaan musiikkia keskittyneesti ja elämyksellisesti käyttää omaa ääntään luontevasti ja rohkeasti kehittää rytmi- ja melodiatajuaan 190

191 Luokkakohtaiset sisällöt luokka dynamiikkamerkintöjä iskusävel- ja tahtikäsitteitä erilaisten rytmien merkitsemistä nuottiviivaston ja nuottimerkinnän alkeita musiikin kuuntelua erilaisia soittimia OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla. Vuosiluokat 5 6 Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas ylläpitää ja kehittää laulu- ja soittotaitojaan syventää musiikin teoriatietojaan ja ymmärtää niitä ilmaisevia peruskäsitteistä ja merkintöjä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan Luokkakohtaiset sisällöt luokka: dynamiikkamerkintöjä rytmi- ja tempomerkintöjä I (C), IV (F) ja V (G) soinnut perinteisiä soitinryhmiä ja sinfoniaorkesterin ryhmitys bändisoittimia koulun mahdollisuuksien mukaan musiikin eri lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia sekä keskeistä suomalaista musiikkia 191

192 Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on kannustavan palautteen antaminen. Painotetaan kiinnostusta ja aktiivista osallistumista. Hylkäämistä ei suositella musiikissa. Musiikkiluokkalaisten musiikin arviointi perustuu tehostetun musiikinopetuksen opetussuunnitelmaan. Vuosiluokat 7 9 Tavoitteet luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. Keskeiset sisällöt Oppisisällöt äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen Äänenkäyttö ja kuulonhuolto Suomalainen musiikki, esim. keskeinen laulusto ( osa lauluista ulkoa ) kansanlaulut juhlalaulut 192

193 joululaulut kansanmusiikki kalevalainen musiikki pelimannimusiikki keskeinen taidemusiikki populaarimusiikki Länsimaisen taidemusiikin keskeiset tyylikaudet, esim. barokki klassismi romantiikka ismejä nykymusiikki Musiikin taidelajit (esim. neljä seuraavista) sinfonia konsertto sonaatti ohjelmamusiikki ooppera passio kantaatti oratorio Populaarimusiikin kehitys Erilaisiin musiikkikulttuureihin tutustuminen esim. Afrikka Latinalainen Amerikka Pohjoismaat sukulaiskansat Työtapoja laulaminen soittaminen kuuntelu musiikkiliikunta ryhmätyöt esitelmät konsertti- ja elokuvakäynnit Arviointi Oppilaiden antamat suoritukset ja näytöt osaamisestaan, sekä itsearviointi. Musiikkiluokkalaisten arviointi tapahtuu musiikinopettajan suorittaman jatkuvan seurannan ja arvioinnin periaatteella ja tarvittaessa kokeiden avulla. Oppilaiden musiikkiharrastukset, jotka tulevat ilmi koulussa musiikkitunneilla tai koulun 193

194 juhlatilaisuuksissa, vaikuttavat positiivisesti oppilaan arviointiin. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. on asenteiltaan myönteinen koulun musiikinopiskelua kohtaan. Aihekokonaisuudet Valtakunnalliset aihekokonaisuudet otetaan huomioon laulu- ja kuuntelukappalevalinnoissa. 194

195 Kuvataide Kuvataiteessa oppilaat opettelevat ymmärtämään taidetta, mediaa ja ympäristöä. Oppilaita innostetaan luomaan uutta saatujen virikkeiden ja opetuksen pohjalta. Oppilaita kannustetaan keskustelemaan sekä omista että valmiista kuvista. Oppilaalle tulisi muodostua henkilökohtainen suhde taiteeseen. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, johon kuuluvat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Aihepiirit tulisi valita oppilaille läheisistä teemoista. Varsinkin luokkien 1-2 opetuksen tukena voidaan käyttää satuja, tarinoita, riimejä, loruja, ilmaisukasvatusta ja musiikkia. Työskentelyn tulisi olla kiireetöntä ja pitkäjänteistä ja se tulisi toteuttaa asianmukaisin työtiloin ja välinein. Oppilaita kannustetaan töiden viimeistelyyn, esillepanoon ja säilyttämiseen. Vuosiluokat 1 4 Päätavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on luovan ilmaisun tukeminen ja kaavoista irtaantuminen. näkemisen, motoriikan, tekniikkojen ja materiaalien hallinnan harjaannuttaminen. taiteellisen, luovan persoonallisen ilmaisun hakeminen ja arviointi. Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas oppii kuvataiteellisen ilmaisun taitoja ja tekniikoita leikkimällä ja tekemällä. kokee elämyksiä ja oivalluksia. oppii tarkastelemaan omaa kuvataiteellista toimintaansa. harjoittaa kaikkia aistejaan ja kehittää avaruudellista hahmottamiskykyään. saavuttaa ikätasoaan vastaavat hienomotoriset taidot. 195

196 3. 4.-luokan oppilas oppii kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja. oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin tekemällä monipuolisia kuvataiteen harjoituksia. kokee elämyksiä ja oivalluksia. oppii tarkastelemaan omia ja toisten tuotoksia sekä keskustelemaan niistä arvioiden. saavuttaa omaa ikätasoaan vastaavat hienomotoriset taidot sekä kehittyy kuvataiteellisessa ilmaisussa. Luokkakohtaiset sisällöt luokka: luonnostelu, piirtäminen, maalaaminen, muovailu, rakentelu, paperin revintä ja leikkaus, kollaasi, alkeisgrafiikka materiaaleihin ja työvälineisiin tutustuminen, työvälineiden huoltaminen väri, viiva, pinta, muoto värien tunnistaminen: pää- ja välivärit, lämpimät ja kylmät värit, valööri eli tummuusarvo viiva- ja keskusornamentti kirjain kuvailmaisussa, tekstin ja kuvan yhdistäminen lapselle läheisen luonnon- ja esineympäristön sekä rakennetun ympäristön tutkiminen lastenkulttuurin (media, tv, sarjakuvat) tarkastelua taidekuvan ja viestintäkuvan tarkastelua museo- ja näyttelykäynnit luokka: luonnostelu, piirustus, maalaus, grafiikka, muovailu, rakentelu, kollaasi, paperin revintä ja leikkaus. sommittelu: viiva, muoto, väri, tila, liike ja aika. väriopilliset havainnot ja harjoitukset. kuvitus ja sarjakuva. kolmiulotteinen rakentaminen, pienoismallit ja ympäristösuunnitelmien tekeminen lähiympäristöstä. visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu( sarjakuvat, mainonta, televisio, elokuvat ja tietokonepelit ). taidekuvan tarkastelua. museo- ja taidenäyttelykäynnit. Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on koko työskentelyprosessi. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja rohkaisevaa. Pääpaino on keskustellen toteutettavassa ryhmä- ja itsearvioinnissa. Tavoitteena on, että oppilas pystyy arvioimaan omaa onnistumistaan ja pystyy vastaanottamaan muiden palautetta. Hylkäämistä ei suositella. 196

197 OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa sommittelun perusteita osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen käsitteitä tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä sekä omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tuntee suunnittelun ja muotoilun perusteita osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Media ja kuvaviestintä Oppilas osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä. Vuosiluokat 5 9 Kuvataidetunneilla painotetaan ja tuetaan oppilaan oman luovan ilmaisun ja kriittisen ajattelun kehittymistä oppimisprosessin kautta. Lähtien oppilaan oman ympäristön kuvamaailmasta, aisti-havainnoista, mielikuvista ja elämyksistä. Niistä laajennetaan Suomen ja muiden kulttuurien kuva-maailman ymmärtämistä kohti. Oppilaalle annetaan perusvalmiudet toteuttaa itseään perinteisin tekniikoin luomaan omaa taidetta. Tavoitteena on saada oppilas tarkastelemaan ja arvioimaan esteettistä ympäristöään kriittisesti ja muodostamaan itsenäisen mielipiteen siitä. Oppilaalle luodaan valmiudet tarkastella kriittisesti mediaa ja tulkita sitä, sekä luoda koululla tarjolla olevin välinein omaa mediaa digitaalisen kuvan tai videoilmaisun keinoin. Lähtökohtana on neljä kuvataiteen sisältöaluetta, jotka pyritään ottamaan huomioon kaikilla luokka-asteilla riippuen koulun tarjoamista resursseista ja mahdollisuuksista. 197

198 Valinnaistunneilla ja kerhoissa voi tehdä lisäpainotuksia sisältöalueiden sisällä. Sisältöalueita voi jaotella esim. kaksi syksyyn ja kaksi kevääseen. Sisältöalueet: Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Media ja kuvaviestintä Tavoitteet Oppilas oppii kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja. nauttimaan ajatustensa, mielikuviensa, ja tunteidensa kuvallisesta ilmaisemisesta. tuntemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti kuvataiteen ja viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä. arvioimaan omaa ja toisten kuvailmaisun työtapoja. tuntemaan ja käyttämään kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja. Sisällöt piirustus, maalaus, grafiikka, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä. sommittelu: muoto, väri, tila, liike ja aika. kuvataiteen keskeiset käsitteet, tyylit ja kuvasymboliikka. kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuva kuva. graafinen suunnittelu ja typografian perusteita. visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ( sarjakuvat, mainonta, televisio, elokuvat ja tietokonepelit ). taidekuvien tarkastelua. museo ja taidenäyttelykäynnit. Kuvataiteen perustunnit 7. luokalla Tavoitteet Syventää edellisillä luokilla opittuja tietoja ja taitoja kaikilla neljällä osa-alueella. Päätavoitteena kehittää oppilaan luovuutta kuvataiteen ja kuvallisen viestinnän keskeisissä ilmaisutavoissa. Oppilaalle annetaan valmius ilmaista, nauttia ja arvioida kuvataidetta ymmärtäen peruskäsitteitä. Oppilas ohjataan käyttämään itse aktiivisesti kulttuuripalveluja ja ymmärtämään taide osana jokapäiväistä elämää. 198

199 Sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu (1): Perustekniikkojen harjoittelua piirustuksessa. Harjoitus grafiikan menetelmin. Väriopin perusasioita: väriympyrä, vastavärit ym. eri tekniikoilla. Mielikuvasta kuvaksi teema esim. musiikin luoma mieli- kuva värein ja kuvioin. Ihmisen mittasuhteet. Kuvasommittelusta esim. asetelman kautta perusasioita. Kollaasitekniikan harjoitus. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (2): Taidenäyttelykäyntejä ja taiteen arvioinnin harjoittelua opettajan ohjauksella. Taidekuvan tarkastelua kuvaesimerkein Suomen sekä ulkomaisen taiteen kautta. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri, muotoilu (3): Käsitellään ihmisen suhdetta luontoon. Selvitetään luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman käsitteitä lähtökohtana suomalainen maisema ja arkkitehtuuri. Ihminen ja tila sekä ihminen ja ympäristö -teemojen kautta harjoitustöitä eri tekniikoilla. Muotoilusta ja esinesuunnittelusta esimerkkejä ja kolmiulotteinen harjoitustyö oman suunnitelman pohjalta esim. kuvanveiston keinoja käyttäen. Media ja kuvaviestintä (4): Oppilasta ohjataan katsomaan kriittisesti kuvaa ja ymmärtämään median osuus kuvallisessa viestinnässä. Tehdään harjoituksia käyttäen kuvallisen viestinnän välineitä, esim. kameroita. Oppilaalle luodaan mahdollisuus tutustua digitaalikuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Elokuvan peruskäsitteitä otetaan esille esim. sarjakuvan keinoin. Aihekokonaisuudet Kuvataiteen tunneilla huomioidaan seuraavat aihekokonaisuudet soveltaen niitä edellä mainittuihin neljään sisältöalueeseen. Tällöin on huomioitava oppilaan lähtövalmiudet sopeuttaen aihekokonaisuuden toteutustekniikat ottaen huomioon oppilaan sen hetkiset taidot. Eri luokka-asteilla on opettajan harkittavissa, mikä sisältöalue on soveltuvin tietylle aihekokonaisuudelle. Mikään ei estä soveltamasta useampaa sisältöaluetta samaan aihekokonaisuuteen tai päinvastoin. Aihekokonaisuudet: 199

200 Ihmisenä kasvaminen. ( Sisältöalueet 1-4.) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. (Sisältöalueet 1-4.) Viestintä ja mediataito. (Esim. sisältöalue 4.) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. (Sisältöalueet 1-4.) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. (Sisältöalue 3.) Turvallisuus ja liikenne. (Sisältöalueet 1-4.) Ihminen ja teknologia. (Esim. sisältöalueet 1, 3 ja 4.) Kuvataide tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä eri toimintojen kuten koulun juhlien, teemojen, esteettisen ilmeen ja kerhotoiminnan ym. kautta. Kuvataiteessa yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa olisi mahdollisuuksien mukaan taidenäyttely- ja museokäyntejä, vierailevia taiteilijoita, tutustumista paikkakunnan taiteilijoiden työpajoihin, tapahtumia ym. (koulun voima)varojen puitteissa. Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on koko työskentelyprosessi, oppilaan kehitysvaiheen ja henkilökohtaiset edellytykset huomioiden. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja rohkaisevaa. Pääpaino on keskustellen toteutettavassa ryhmä- ja itsearvioinnissa. Tavoitteena on, että oppilas pystyy arvioimaan omaa onnistumistaan ja pystyy vastaanottamaan muiden palautetta. Oppilasta tulee arvioida suhteessa hänen omiin saavutuksiinsa. Hylkäämistä ei suositella. Arviointi sekä kuvataiteen perustunneilla että valinnaistunneilla on numeerinen. Tarvittaessa oppilaan tai hänen huoltajansa pyytäessä on numeerisen arvion lisäksi annettavissa myös sanallinen arvio. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin. käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita. valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita. selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin. tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen. tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia. hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja. erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia. tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään. tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua. analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään. 200

201 osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa. pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa. osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. 201

202 Käsityö Käsityön opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein kokeillen, tutkien, keksien ja edeten kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Samalla pyritään herättämään kriittisyyttä, vastuuntuntoa ja laatutietoisuutta työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Teknologia otetaan huomioon tutustumalla arkipäivän erilaisiin ilmiöihin oppilaan näkökulmasta. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä, ja fyysismotorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Käsityön opetuksessa pyritään luomaan kiireetön ja turvallinen työskentely-ympäristö. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen luokilla opiskellaan käsityöaskartelua luokilla opiskellaan puolet lukuvuodesta tekstiilityötä ja puolet teknistä työtä. Tämän jälkeen oppilaat jatkavat opiskelua jommassakummassa aineessa yhdessä huoltajien kanssa tekemänsä valinnan mukaan. Lisäksi 5. luokan keväällä toteutetaan vaihto, jolloin sisällöissä yhdistetään mahdollisuuksien mukaan sekä teknisen työn että tekstiilityön elementtejä, esim. yhden työn ajan. Päätavoitteet Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä ideoi, ratkaisee ongelmia ja työskentelee aktiivisesti. oppii arkielämässä tarpeellisia käsityötietoja ja -taitoja. arvostaa omaa ja muiden työtä ja saa työnsä valmiiksi. huolehtii työturvallisuudesta sekä tarvikkeista ja laittaa ne paikoilleen. tutustuu käyttämiinsä materiaaleihin sekä niiden hoitoon. tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin tuotteen elinkaaren näkökulmasta. tutustuu käsityöperinteeseen. oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin myös hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin 202

203 oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita. oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan Keskeiset sisällöt arkipäivän elämän keskeiset tekstiili- ja teknisen työn materiaalit, työvälineet ja työtavat työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja, käsityötuotteita, -välineitä, materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä oppilasta lähellä, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä, esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö. Vuosiluokat 1 4 Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4 on perehdyttää oppilas arkielämässä tarpeellisiin käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja, ja hänelle annetaan perusvalmiudet suunnitelmiensa toteuttamiseen oppimisen edetessä kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työskentelyssä. Saavutettu taidon kehittyminen ja hallinnan kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Vuosiluokat 1 2 Tavoitteet kehittää hienomotorisia kykyjään ja käden motoriikkaa. kehittää havaintokykyään ja silmän ja käden yhteistoimintaa. käyttää monipuolisesti eri materiaaleja ja työskentelytapoja. kokee työn tuomaa iloa ja saa uskoa omiin käsityötaitoihinsa. tutustuu käsityöperinteeseen. 203

204 Sisällöt Paperityöt repiminen ja leikkaaminen taittelu, rypistäminen, taivuttaminen ja rakentelu liimaaminen ja liisterityöt Lankatyöt langan pujottaminen neulansilmään etu-, päärme- ja aitapisto, päättely solmu ja rusetti nyörit, hapsut, tupsut virkkauksen alkeet piirtäminen kankaalle, kankaanpainanta kudonta: pujottelu Puutyöt palikat ja rakentelu hionta naulaaminen maalaaminen. Vuosiluokat 3 4 Päätavoitteet Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä. oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä. oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua. oppii avaruudellista hahmottamista. oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin. oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän tuotteita. oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin. tutustuu käsityön tekemiseen liittyvään teknologiaan. oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. perehtyy suomalaiseen käsityökulttuuriin ja perinteeseen. Tavoitteet luokan oppilas oppii käyttämään ompelukonetta turvallisesti. osaa langoittaa ompelukoneen ja vaihtaa neulan. osaa säätää suora- ja siksak-ompeleen. osaa huolitella siksak-ompeleella, ommella sauman ja päärmeen. 204

205 osaa kiinnittää nuppineuloilla ja harsia. tutustuu kaavan käyttöön ja ompeluohjeeseen. osaa käyttää mittavälineitä. oppii neulonnan perusteet ja osaa soveltaa niitä yksinkertaiseen työhön. osaa edestakaisneuleen ja työn päättämisen. osaa ottaa huomioon työskentelyssään työturvallisuuden. osaa muotoilla puukappaleita tarkoituksen mukaisilla välineillä hallitsee jotain puukappaleiden liittämistapoja Sisällöt Ompelu Neulonta ompelukoneen langoittaminen suora ja siksak-ommel yksi- ja kaksitaitteinen sauma ja päärme neulaaminen ja harsiminen helppo kaava silmukoiden luominen oikea silmukka silmukoiden päättäminen Teknisen työn välineet ja tilat Tutustutaan työtiloihin, välineisiin, perusmateriaaleihin ja työturvallisuuteen. Kerrataan työturvallisuusohjeet. Mittaaminen, merkitseminen ja suunnittelu Opitaan mittaamaan ja merkitsemään. Harjoitellaan ja opitaan käyttämään suorakulmaa. Tutustutaan työn suunnitteluun. Sahaaminen Harjoitellaan poikki- ja halkisahaamista sekä sahauslaatikon käyttöä. Poraaminen Tutustutaan poraamiseen ja kairaamiseen. Naulaaminen ja liitokset Opitaan naulaamaan ja liimaamaan. Opitaan tekemään liimaliitos ruuveilla tai nauloilla vahvistettuna. Tutustutaan pyörötappiliitokseen. Puuntyöstö ja viimeistely Kokeillaan värittämistä, petsaamista ja maalaamista. Harjoitellaan kapean pinnan höyläämistä, vuolemista ja talttaamista. Opitaan hiomaan ja lakkaamaan. 205

206 Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on koko työskentelyprosessi. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja rohkaisevaa. Pääpaino on keskustellen toteutettavassa ryhmä- ja itsearvioinnissa. Tavoitteena on, että oppilas pystyy arvioimaan omaa onnistumistaan ja pystyy vastaanottamaan muiden palautetta. Hylkäämistä ei suositella käsityössä. OPETUSHALLITUS: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. Vuosiluokat 5 9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä on vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksen- mukaisia materiaali-, työtapa ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Luokkakohtaiset tavoitteet luokka Vuosiluokkien 1 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet: Oppilas: suunnittelee ja valmistaa laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia tuotteita. tutustuu suomalaiseen muotoilu-,käsityö- ja teknologiakulttuuriin. arvioi ja tarkastelee kriittisesti omaa sekä muiden työtä. tutustuu nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin. oppii tiedostamaan kestävän kehityksen periaatteen. oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. hallitsee ompelukoneen käytön omatoimisesti. osaa käyttää kaavaa. 206

207 osaa toimia ompeluohjeen mukaan. osaa erilaisia saumoja ja reunavahvistuksia. osaa lukea tavaraselostetta. tutustuu vaatehuoltoon. oppii nurjan silmukan. tutustuu lisäykseen ja kavennukseen neulonnassa. neuloo sujuvasti. varmentaa oikean virkkausotteen sekä osaa ketjusilmukan ja kiinteän silmukan. oppii erilaisia kankaankoristelutekniikoita. osaa perinteistä pistokirjontaa. tutustuu värioppiin ja kuvasymboliikkaan. osaa jäljentää kuvion kankaalle. Luokkakohtaiset sisällöt luokka: Ompelu Neulonta Virkkaus Kirjonta saumat ja reunavahvistukset kaavan käyttö ompelukoneen itsenäinen käyttö nurja silmukka lisäys ja kavennus suljettu neule neulemerkit ja lyhenteet kiinteä silmukka virkkausmerkit ja lyhenteet erilaiset pistot aplikointi kankaanpainanta Teknisen työn välineet ja tilat Kerrataan työturvallisuusohjeet Mittaaminen, merkitseminen ja suunnittelu Opetellaan työsuunnitelman laatimista. Opetellaan laatimaan mitoitettu luonnos Puuntyöstö ja viimeistely Harjoitellaan höyläämistä. Tutustutaan lovileikkaukseen ja perinteisiin puuliitoksiin. Sahaaminen Opitaan muotosahaaminen. 207

208 Naulaaminen ja liitokset Opitaan tekemään pyörötappiliitos Opitaan saranointi. Metalli ja muovityöt Harjoitellaan metallin niittaamista ja viilaamista. Harjoitellaan muovien taivuttamista ja viilaamista. Harjoitellaan metallin pakottamista. Tekniikka Opitaan polkupyörän renkaan korjausta. Opitaan tekemään polkupyörän perushuolto. Tutustutaan tasavirtamoottorin rakenteeseen ja toimintaan. Tekninen työ ja tekstiilityö yhteisenä oppiaineena Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle annetaan mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen tai tekstiilityöhön. Teknisen työn ja tekstiilityön yhteinen sisältö (käsitellään erikseen molemmissa käsityöoppiaineissa niille ominaisin tavoin.) tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista muodot, sommittelu ja värit erilaiset työjärjestykset ja ohjeet materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. luonnontieteeseen ja matematiikkaan. erilaisten suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Tekstiilityö Tavoitteet ohjata oppilas näkemään yleisten esteettisten arvojen pohjalta tekstiilityön yhteys luontoon sekä rakennettuun esinemaailmaan ja arvostamaan sekä suomalaista että kansainvälistä käsityökulttuuria kehittää oppilaan suunnittelutaitoa ja luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja yhteistyökykyisyyttä kannustaa oppilasta ymmärtämään kädentaitojen ja työelämän yhteyttä kehittää oppilaan materiaali-, väri- ja muototajua 208

209 kehittää teknisten ja viestintävälineiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä ohjata oppilasta huomioimaan työympäristön sekä työtapojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohdat 7. vuosiluokka Tavoitteet Oppilas oppii ompelemaan vaatteita oman suunnitelman mukaan valmiiden kaavojen avulla. oppii käyttämään ompelukonetta ja saumuria monipuolisesti. oppii tarkoituksenmukaisia työtapoja ja vaatteen ompelemisessa tarvittavia yksityiskohtia. tutustua vaatetuksessa käytettäviin materiaaleihin ja niiden hoitoon oppii ymmärtämään pukeutumisen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus. oppia valmistamaan neuletyö oman suunnitelman mukaan sekä tulkitsemaan ja laatimaan neulonnan ohjeita. oppii valmistamaan virkkaustyön oman suunnitelman mukaan sekä tulkitsemaan ja laatimaan virkkauksen ohjeita. kehittää sommittelu- ja värien käyttötapoja eri kirjontatapoja soveltaen. Sisällöt Ompelu vartalon ylä- ja alaosan vaatteiden valmistaminen vaatehuolto ja kustannuslaskelma käyttöesineitä eri tilkkutyötekniikoin sekä koristellen konekirjonta ja värjäystekniikoin Lankatyöt kirjonta- tai kuvioneuleinen sukka virkkaustyö oman suunnitelman mukaan Tekstiilitieto tietoa tekstiilien raaka-aineista Lisätyöt Ajankohtaisia erikoistekniikoita esim. huovutus, kudonta, helmityöt 209

210 Tekninen työ Vuosiluokka 7 Puutekniikka Kerrataan opittuja ja opitaan uusia käsityötekniikoita. Opetellaan käyttämään puuntyöstökoneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tutustutaan tavallisimpiin kotimaisiin puulajeihin Metallitekniikka Kerrataan opittuja ja opitaan uusia käsityötekniikoita Opetellaan käyttämään työstökoneita ja hitsauslaitteita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Opetellaan tuntemaan tavallisimmat työmateriaalit sekä niiden kauppamuodot. Koneoppi Tutustutaan kaksi- ja nelitahtimoottorien rakenteeseen ja toimintaan Sähköoppi Tutustutaan sähköopin peruskäsitteisiin ja elektroniikkarakentelun alkeisiin. Tekninen piirustus Opetellaan teknisen piirustuksen alkeita ja tutustutaan tietokonepohjaiseen suunnitteluun Arviointi Oppilasta arvioidaan käsityön tekijänä valtakunnallisten kriteerien mukaan. Arvioinnin pohjana voidaan käyttää seuraavien osatavoitteiden arviointia: Suunnittelutaito omaperäiset ratkaisut luova ajattelu työn kokonaisratkaisut Työskentelytapa oma-aloitteisuus suunnitelmallinen etenemistaito työohjeiden seuraaminen ja niiden käyttötaito yhteistyökyky Työntekninen suorittaminen työtekniikoiden ja ohjeiden hallinta 210

211 Tiedollisen aineksen hallinta tekniikan teoreettinen hallinta aines- ja työvälineistö kuluttajatietous Harrastuneisuus yleinen kiinnostuneisuus osallistumishalukkuus pitkäjänteisyys työssä Valmis tuotos valmistuu ajallaan on käyttökelpoinen ja laadukas antaa tekijälleen onnistumisen kokemuksia OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas Visuaalinen ja tekninen suunnittelu havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Oppilas Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Oppilas Itsearviointi ja prosessin pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 211

212 Aihekokonaisuudet Käsityön alueella tulevat esiin teknologiset, taloudelliset, sosiologiset, kulttuuriset, historialliset, esteettiset, psykologiset ja eettiset elämän alueet. Osa opetussisällöistä on hyödyllistä ajoittaa koulukohtaisesti toisiaan eheyttäväksi esim. yhteistyöprojektein yli ainerajojen. On tärkeää, että oppilas sisäistää ja ymmärtää eri opetussisältöjen yhtymäkohdat ja osaa rakentaa omaa identiteettistä oppimishierarkiaansa eri oppiaineiden yhteisiä mahdollisuuksia hyödyntäen ja toisiinsa soveltaen 1. Ihmisenä kasvaminen Saavutettujen käsityötaitojen myötä oppilaan itsetunto kasvaa, oppilas oppii arvostamaan ja arvioimaan omaa työtään ja muiden työtä, oppilaan vastuuntunto ja pitkäjänteisyys lisääntyvät. Käsityön tehtävät laaditaan niin, että jokainen oppilas pääsisi kokemaan onnistumien elämyksiä. 2. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Työskentelyssä syntyneet jätteet lajitellaan ja kierrätetään siinä laajuudessa kuin se on koulussa mahdollista. 3. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu osin suomen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö ja teknologiakulttuureihin. Muista kulttuureista tulleiden tai Suomen vähemmistökulttuurien käsityönperinteeseen tutustumisen lähtökohtana ovat oppilaiden tuomat ideat ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. 4. Viestintä ja mediataito Käsityöprosessin aikana oppilas hankkii tietoa, esittää omia suunnitelmiaan ja työselityksiään eri raportointimenetelmin, saa ja antaa palautetta. Käsityötuote on ilmaisun väline, siihen sisältyy symbolisia merkityksiä eli viestejä. 5. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas tutustuu paikkakunnan yrityselämään. Käsityön tekijän toimiessa itsenäisesti ja tavoitteellisesti omasta työstään vastuuta kantaen ja toimeen tarttuen, hänen sisäinen yrittäjyytensä ja osallistuvuutensa kehittyvät. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas tulee tutustuttaa ekologiseen kestävään kehitykseen aiheinaan tuotteen elinkaari, kierrätys, korjaus ja huoltaminen. 6. Turvallisuus ja liikenne Työsuojelusäädösten, työvälineiden turvallisen käytön ja oppimisympäristöstä huolehtimisen avulla oppilasta kasvatetaan huomioimaan turvallisuusnäkökohtia. 212

213 7. Ihminen ja teknologia käsityön tavoitteena on tutustuttaa oppilas perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan ja erilaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä ottaa kantaa teknologian kehittymisen ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin seuraamuksiin. 213

214 Liikunta Liikunnan opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tähtäimenä liikunnallinen elämäntapa. Eri lajeihin tutustutaan monipuolisesti kehittäen oppilaan taitoja. Liikunnassa korostuvat hyvien tapojen ja sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen sekä pitkäjänteinen työskentely. Liikunnan avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti oppilaan itsetuntoon ja opiskeluvireyteen. Liikunnan avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti oppilaan itsetuntoon ja opiskeluvireyteen. Kilpailua ei korosteta. Terveys- ja liikennekasvatus ovat olennainen osa liikunnan opetusta. Vuosiluokat 1 4 Vuosiluokkien 1 4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä kohti lajitaitoja niin sisä- kuin ulkoliikunnassakin. Liikunnan opetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille. 214

215 Tavoitteet Oppilas kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan. Luokkakohtaiset sisällöt Vuosiluokat 1 2 Voimistelu ja Musiikkiliikunta Voimistelun sisältö on pääpiirteissään sama sekä tytöillä että pojilla. Välinevoimistelu ja musiikkiliikunta painottuvat tytöillä. erilaisia ketteryys- ja liikkuvuusharjoitteita telinevoimistelun alkeita: jännehyppy, kuperkeikka, neulansilmä, riipunta välinevoimistelua (esim. hernepussit, vanteet, leikkivarjo) liikutaan mielikuvien, rytmin ja musiikin mukaan laululeikkejä, kansantansseja Pallonkäsittely leikinomaista harjoittelua erilaisilla palloilla pallonkäsittelytaitojen kehittämistä haasteellisin leikein ja viitepelein Yleisurheilu juoksu- ja liikuntaleikkejä, reaktioleikkejä, lyhyt yhtäjaksoinen juoksu hyppyharjoituksia perusheitto sekä heittoja erilaisilla välineillä paikaltaan ja leikkitilanteissa Suunnistus ja retkeily luokan ja koulun piha-alueen kartta, valokuvasuunnistus retkeily ja luonnossa liikkuminen Uinti veteen totuttautuminen, vaaka-asento, liukuminen, koirauinti, kellunta, alkeisselkäuinti, sukellus- ja hyppyalkeet, erilaisia vesileikkejä 215

216 Hiihto ja laskettelu totuttautumista välineisiin ja niiden hallintaan sekä erilaisia suksileikkejä erilaisia tasapainoharjoituksia vuoro- ja luisteluhiihdon alkeiden opettamiseksi sivuttaisnousu, viistonousu, oikolasku matalassa ja korkeassa laskuasennossa, toispuolijarrutus ladulla Luistelu luistinten jalkaan laitto ja luisteluasento luistimien ohjaaminen eri suuntiin, kaatuminen, kahden jalan liukuja, puoliaurajarrutus, luisteluleikkejä ja pelejä erilaisia välineitä hyväksikäyttäen Hiihdon ja luistelun sisältöalueita toteutetaan sääolosuhteiden sallimissa puitteissa. Vuosiluokat 3-4 Voimistelu ja musiikkiliikunta koordinaatiota kehittäviä harjoitteita: käsiliikkeitä, jalkatekniikkaa, vartalonliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä. erilaisia tasapainoharjoituksia: kulmaistunta, niskaseisonta, polvivaaka, silta telinevoimistelutaitojen kehittelyä: oikonoja, päinsuistunta, käsinseisonta, lentokuperkeikka, kärrynpyörä, x-hyppy, kerähyppy, kyykkyhyppy välinevoimistelua: esim. hypinnarut, pallot luovaa tanssillista ilmaisua Pallonkäsittely ja pallopelit Eri palloilulajien perustaitojen kehittäminen painottaen liikkumista kunkin lajin tunnusomaisia piirteitä leikkien ja pelinomaisten harjoitteiden avulla. jalkapallo: kuljetusta, sisäteräsyöttö, sivurajaheitto lentopallo: sormiheitto ja -koppi, alakauttaheitto suorin käsin, hihalyönti läheltä heitettyyn palloon koripallo: koriinheitto paikalta, rannesyöttö ja vastaanotto, kuljetus kävellen ja juosten salibandy: pallon kuljettaminen kävellen ja juosten, syöttösuunta pesäpallo: räpylään totuttautuminen, perusheitto, kiinniotto pompusta, näpäys, peruslyönnin alkeita Yleisurheilu juoksu: kestävyysjuoksua leikinomaisin harjoittein, viestiharjoitteita ja aitajuoksun askelrytmin kehittelyä hypyt: tasaponnistus, vuoroponnistus, pituus- ja korkeushypyn alkeet heitot: yliolanheitto pallolla, pituus- ja tarkkuusheittoja, turbokeihäs Suunnistus ja retkeily kartan hahmottaminen ja suuntaaminen liikkuen lähialueen metsässä karttamerkkejä matkan arviointi 216

217 Uinti vesileikkejä ja pelejä erilaisilla välineillä harjoitellaan selkä-, rinta- ja vapaauinnin tekniikoita hyppyjä veteen jalat edellä Hiihto ja laskettelu vuorohiihto, tasatyöntö, luisteluhiihdon hahmottelua erilaisia suksileikkejä sekä kunto- ja retkihiihtoon tutustumista haaranousu, auralasku, askelkäännös Luistelu eteen- ja taaksepäinluistelu (rinkelit) jarrutus (aura, T-jarrutus, sivuttaisjarrutus) kahden jalan liukuja, kaarreluistelu, kehäkierto eteenpäin, tasahyppyjä vauhdissa, kolmoskäännös kahdella jalalla Arviointi Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas hallitsee motoriset perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa osaa joitakin perus-, väline ja telinevoimistelun liikkeitä osaa joitakin pallopelejä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin sovellettuna osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen osaa hiihdossa perinteisen hiihdon ja luisteluhiihdon sekä mäenlaskun alkeita osaa liikkua luonnossa alkeiskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen pystyy uimaan vähintään 50 metriä osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. Vuosiluokat 5 6 Vuosiluokkien 5 6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan ja myönteisten kokemusten avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. 217

218 Tavoitteet Oppilas kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä oppii tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. Keskeiset sisällöt juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikkiliikuntaa sekä tanssia palloilua ja mailapelejä luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja uintia ja vesipelastusta fyysisen kunnon kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt liikunnassa Vuosiluokat 5 6 Voimistelu ja Musiikkiliikunta Koordinaatiota kehittäviä liikesarjoja yhdistäen musiikkiin Kuntovoimistelua monipuolisesti eri lihasryhmiä vahvistaen oman kehon painon avulla erilaisia tasapainoharjoitteita: vaaka, päälläseisonta, mietintäasento telinevoimistelutaitojen kehittelyä: kaarihyppy, kieppi, heilunta, haarakuperkeikka, siltakaato, jännehyppy kierteellä, haarataittohyppy välinevoimistelua: esim. huivit, nauhat muotitansseja, omia pieniä tansseja seuratansseja Pallonkäsittely ja pallopelit palloilun lajitaitojen kehittämistä monipuolisin harjoittein ja pienpelein lajien erityispiirteitä ja sääntöjen pääkohtia 218

219 jalkapallo: syötön tarkkuus, vauhdikas kuljetus, haltuunotto, nilkkapotku lentopallo: sormilyönti, hihalyönti, ala-aloitus koripallo: korkea / matala kuljetus, lay-up-heitto, tukijalka salibandy: syöttö maata pitkin, pallon haltuunotto, vetolaukaus pesäpallo: peruslyönnin kehittelyä, heittotekniikkaa ja kiinniottoa Yleisurheilu juoksu: juoksutekniikat, aidanylitystekniikan ja kestävyysjuoksun harjoittelua hypyt: pituushyppy vauhtia pidentäen, moniloikkia, floppaamisen tekniikkaa heitot: vauhdillisia yliolanheittoja eri välineillä, kuulantyöntö Suunnistus ja retkeily vaihtelevan maaston käyttö matkan arviointi/mittakaava reitin valinta kompassin käytön alkeita. Uinti matkauinti hyppyjä veteen pää edellä hengenpelastustaitoja sukellus pohjaan eri syvyisissä vesissä mahdollisuuksien mukaan uintimerkkien suorittamista Hiihto ja laskettelu hiihtotekniikoiden hiomista erilaisin harjoittein ja leikein vaihtelevissa maastomuodoissa kunto- ja retkihiihtoa Luistelu kehäkierto taaksepäin, tasahyppyjä kääntyen, kolmoskäännös yhdellä jalalla peleissä syöttelytarkkuuden ja ennakoinnin harjaannuttaminen Vuosiluokat 7 9 juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikkiliikuntaa sekä tanssia palloilua ja mailapelejä luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja uintia ja vesipelastusta fyysisen kunnon kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta 219

220 Arviointi Arvioinnin lähtökohtana on oppilaan kokonaisvaltainen toiminta. Positiivista yrittämistä ja innostunutta osallistumista korostetaan. Arvioinnin tarkoituksena on antaa kannustavaa palautetta. Hylkäämistä ei suositella liikunnassa. Liikuntaluokkien oppilaiden liikunnan arvioinnissa huomioidaan samat seikat kuten muissakin ryhmissä. OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Liikunnassa oppilaan kasvun tukeminen lähtee liikuntatunneilla syntyneiden tunteiden pohjalta. Etenkin peleissä ja kisailuissa syntyvät voittamisen tai häviämisen tunteet ja niiden käsittely ovat tärkeä osa yksilön kasvua ja kehitystä. Fair play - asenteen omaksuminen on keskeinen osa prosessia, jossa oppilas oppii arvostamaan ja kunnioittamaan kanssaihmisiä myös niissä tilanteissa, jotka syntyvät äkkiä ja ennaltaarvaamatta sekä monesti kilpailutilanteen synnyttämän tunnekuohun alla. Terveen itsetunnon kehitystä tukevat niin joukkuelajeissa yhteisestä onnistumisesta nauttiminen kuin yksilölajeissa henkilökohtaiset onnistumisen elämykset. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Liikuntatunneilla suomalaisen kulttuuri-identiteetin tunteminen ja arvostaminen havainnollistuu selkeimmin kansantanssien ja perinteisten suomalaisille vahvojen liikuntalajien kautta. Suomalaisen urheiluperinteen esilletuomisen ja lajeihin tutustumisen kautta oppilaan käsitys kulttuuri-identiteetistä vahvistuu. Eri liikuntalajien keskeisten sääntöjen globaalisuus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden ulkomaillakin 220

221 liikkuessaan kontakteja ulkomaalaisiin ihmisiin ja kulttuureihin liikuntalajien tuntemuksen ja osaamisen kautta 3. Viestintä ja mediataito Liikunnassa ja urheilussa viestinnällä ja mediataidoilla on keskeinen merkitys. Esimerkiksi joukkuepelit ovat kuin pienoismalli siitä viestintätulvasta, jossa elämme. Ohjeita, vihjeitä ja muuttuvia tilanteita on kyettävä tulkitsemaan tarkoituksenmukaisella tavalla, nopeasti ja tehokkaasti. Median välittämään kuvaan liikunnasta ja etenkin huippu-urheilusta on osattava suhtautua terveen kriittisesti. Liikuntatunneilla oppilasta ohjataan ymmärtämään ero hyvää terveyttä tavoittelevan liikkumisen ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävän kilpaurheilun välillä. Toisaalta median merkitys innostajana ja positiivisten esikuvien luojana liikunnallisen innostuksen lisäämisessä on osa viestinnän ja mediataidon tärkeää merkitystä liikunnanopetuksessa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Liikuntakulttuuriin kuuluu olennaisena osana seuratoiminta ja talkootyöhenkisyys. Urheilu sinällään on monesti yrittäjyyttä parhaimmillaan. Liikunnassa erityisesti yksilölajien vaatima päämäärätietoisuus heijastuu myös muuhun yksilön toimintaan ja ihmisenä kasvuun. Liikunta eri muodoissaan tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia yrittäjämäisille toimintatavoille. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Liikunnassa luontoliikunta, kuten suunnistus ja retkeily ovat keskeisimpiä lajeja vastuullisten, hyvinvointia ja kestävää kehitystä tukevien tavoitteiden omaksumisessa. Myös liikuntavälineiden asianmukainen käsittely ja kunnossapito ja tätä kautta pitkän käyttöiän merkitys myös kestävän kehityksen kannalta ovat keskeisiä ympäristövastuullisen ajattelun kehittämisvälineitä. Ulkoliikuntatunnit tarjoavat mahdollisuuden myös järjestää erilaisia lähiympäristön siivoamistempauksia, joissa pienillä kisailuilla ympäristön kunnossapito yhdistyy luonnollisella ja positiivisella tavalla oppilaan leikkimielisestä kilpailusta kokemaan jännitykseen. 6. Turvallisuus ja liikenne Liikunnassa turvallisuusajattelu on kaikessa mukana jo ensimmäisiltä luokilta lähtien. Tapaturmien välitön mahdollisuus on kaikessa liikunnassa mukana, ja turvallisten toimintatapojen ymmärtäminen ja omaksuminen kuuluu olennaisesti kaikkiin liikuntalajeihin ja niissä kehittymiseen. Siirtymisissä liikuntapaikoilta toisille liikennesäännöt ja niiden omaksuminen ovat keskeisiä liikenneturvallisuuden ja sitä kautta kitkattoman koulurytmirutiinin kannalta. Liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat liikunnanopetuksessa vuosiluokilla 1-6, kun taas luokilla 7-9 oppilaan omien terveyteen liittyvien valintojen merkitys nousee yhä keskeisemmäksi asiaksi. 7. Ihminen ja teknologia Liikunnan ja teknologian yhteydet näkyvät liikunnanopetuksessa ensisijaisesti liikuntavälineistössä. Teknologisen kehityksen ansiosta tarkoituksenmukainen asustus ja välineistö ovat jokaisen ulottuvilla, mutta toisaalta viimeisten ja muodinmukaisten välineiden vaikutukset suorituksiin on osattava terveellä tavalla kyseenalaistaa. 221

222 Internetin tarjoamat mahdollisuudet liikunnassa ja liikuntapalvelujen hakemisessa kuuluvat osaksi sitä kasvatusta, jossa teknologian kehitys nähdään aktiivisten mahdollisuuksien lisääjänä teknologian myös mahdollistaman passivoittavan elämäntavan sijasta. 222

223 Kotitalous Vuosiluokka 7 Tavoitteet ja sisällöt Perhe ja yhdessä eläminen Oppilaat työskentelevät pienryhmissä ja toteuttavat käytännön ruuanvalmistus- ja kodinhoidon tehtäviä sukupuoleen katsomatta, tällä tavoin jokaisen ryhmän jäsenen voimavarat tulevat yhteiseksi hyödyksi. Perheen jäsenten tasa-arvoisuus voidaan keskustellen rinnastaa pienryhmätyöskentelyyn ja oppilaiden kotitehtävien kautta opettaa kaikkien perheenjäsenten osallistumisen tärkeys perheen hyvinvointiin. Ravitsemus ja ruokakulttuuri Opetamme ruoanvalmistusmenetelmiä, jotka eivät periaatteeltaan muutu ajan myötä. Kuitenkin ruokakulttuurin jatkuva kehitys ja kansainvälistyminen otetaan huomioon. Valinnaiskursseilla perehdymme vieraisiin ruokakulttuureihin laajemmin. Ravitsemukseen liittyvät asiat opetetaan käytäntöön soveltaen. Oppilaat saavat myös tutustua elintarviketeollisuuden kehittämiin uusiin elintarvikkeisiin. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Oppilaan oman rahankäytön suunnittelusta aloittamalla pyritään opettamaan kotitalouden rahankäyttöä ja vastuullisuutta kuluttajana. Omien valintojen merkitys korostuu tuotevalikoiman kasvaessa koko ajan. Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet opetetaan teoria-aiheena esimerkkien avulla. Koti ja ympäristö Ympäristöystävällisten valintojen tekeminen ja jätteiden kierrätys ovat osa tätä päivää. Aihe tulee käytännön työskentelyssä hyvin esille tapana toimia kotitalousluokassa. Teknologia sisältyy arkeemme aikaisempaa enemmän, joten kotitaloustunneilla tutustutaan erilaisiin kodin pienkoneisiin ja niiden käyttöön. Arviointi OPETUSHALLITUS: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. 223

224 Käytännön työtaidot Oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvamista ja kulttuuri-identiteettiä opetellaan jokaisena kotitalouskertana luontevasti työskentelyn yhteydessä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansainvälisyyttä käsittelemme tutustumalla erilaisiin ruokakulttuureihin ja opiskelemalla vierastarjoilujen järjestämistä. Kansainvälinen gastronomia painottuu valinnaisen kotitalouden opinnoissa. 3. Viestintä ja mediataito Mediakriittisyyteen kasvatamme oppilaita seuraamalla tiedotusvälineiden kotitalousalan uutisointia ja keskustelemalla ajankohtaisista aiheista. Opastamme myös tietotekniikan hyötykäyttöön kotitalouteen liittyvässä tiedonhankinnassa ja viestinnässä. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kotitalous tukee oppilaan omaa sisäistä yrittäjyyttä, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Innostamme oppilaita osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin. Kotitaloustunneilla hankittuja taitoja tarvitaan monissa työelämän ammateissa. Näistä ammateista tiedotamme oppilaita. Rohkaisemme oppilaita tekemään erilaisia aloitteita ja viemään niitä eteenpäin osallistuvina kansalaisina. 224

225 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristön hyvinvointia opetamme ajattelemaan, kun hankimme tuotteita, joissa pakkausmateriaalia on mahdollisimman vähän ja pyrimme tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä sekä huolehtiessamme jätteiden lajittelusta. 6. Turvallisuus ja liikenne Työturvallisuussäännöt opiskellaan syksyn ensimmäisellä tunnilla ja niiden noudattamista valvotaan. Liikenneturvallisuus muistutetaan mieliin, kun tehdään retkiä ympäristöön. 7. Ihminen ja teknologia Teknologian hallitseminen kuuluu nykykoteihin ja kotitaloudessa perehdytään erityisesti keittiön ja kodinhoitohuoneen koneisiin. Opetamme painotetusti koneiden oikeaa valintaa, käyttö ja huoltoa. 225

226 Valinnaiset aineet Valinnaisaineiden opetussuunnitelmat sisältyvät jokaisen koulun omaan opetussuunnitelmaan. 226

227 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksessa tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota nivelvaiheisiin esiopetus alkuopetus ja alkuopetus muu perusopetus. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, sujuvuutta, tasaarvoa ja turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä jo perusopetuksen alkuvaiheesta lähtien. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 6 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Vuosiluokkien 7 9 aikana opinto-ohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä, tasa-arvoa ja tukea oppilaan tulevaisuuden suunnitteluun liittyvää kasvua. Jokaisen perusopetuksen päättävän oppilaan olisi löydettävä itseään kiinnostava ja omille taipumuksille sopiva jatkokoulutuspaikka. Keskeisinä elementteinä opinto-ohjauksessa ovat sekä perusasteen opiskelun että ura- ja jatkokoulutusvalinnan ohjaaminen. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi oppilaan opiskelutaitoja tulee kehittää ja opettaa opiskelu-tekniikkaa. Oppilasta ohjataan vastuulliseen suhtautumistapaan koulutyötä ja tehtäviä kohtaan. Oppilaanohjauksen avulla tuetaan oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä. Päätavoitteet Pyritään oppilaan itsetuntemuksen kasvattamiseen. Oppilas oppii sekä yksilöllisiä että yhteistyöhön perustuvia työtapoja. Oppilasta ohjataan vastuulliseen suhtautumiseen koulutyötä kohtaan. Oppilas oppii arvioimaan omaa työtään ja pyytämään tarvittaessa apua. Oppilas saa tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Jokaisen perusopetuksen päättävän oppilaan olisi löydettävä itselleen sopiva jatkokoulutuspaikka. Vuosiluokat 1 2 Luokkakohtaiset tavoitteet luokan oppilas siirtyy joustavasti esiopetuksesta alkuopetukseen. tutustuu eri työtapoihin. oppii yksilöllistä työskentelyä ja ryhmässä toimimista. kiinnittyy luokka- ja kouluyhteisöön. kokee koulun turvallisena paikkana. uskaltaa pyytää tarvittaessa apua. 227

228 Luokkakohtaiset sisällöt luokka: luokka- ja kouluyhteisö ja niiden toimintatavat oman työn suunnittelun ja itsearvioinnin alkeet hyvät tavat Erilaiset työtavat: Yksilölliset Yhteistoiminnalliset Opettajajohtoiset projektityöskentely näyttely tekstistä oppiminen tutkimus ja kokeet esittävä opetus harjoitustehtävät työpistetyöskentely kerronta tietokonetyöskentely roolileikit havainnollistaminen esittely draama demonstraatio esitys simulaatio video/tv vierailu leikit ja pelit rakentelu keskustelu ja väittely Vuosiluokat 3 6 Vuosiluokilla 3 6 oppilasta ohjataan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilaalle ja hänen vanhemmilleen tulee antaa riittävä ohjaus oppilaan ainevalinnoissa. Oppilaanohjauksen tehtävänä on myös tiedonhankintataitojen ja yhteistoiminnallisten työtapoihin perehdyttäminen. Tarvittaessa myös vuosiluokkien 3 6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelun ja erilaisten arkielämän kysymysten tueksi. Näiden vuosiluokkien aikana aloitetaan myöskin tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Arviointi Oppilaanohjausta ei arvioida todistuksessa. Arviointina voi toimia opettajan ja oppilaan kahdenkeskinen kehityskeskustelu, jonka aikana oppilas itse aktiivisesti osallistuu oman toimintansa arvioimiseen. 228

229 Vuosiluokat 7 9 Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta sekä työelämään tutustumisesta eri muodoissa. Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta. Tällöin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opinnoistaan, koulutus- ja ammatinvalinta-asioista sekä elämäntilanteestaan. Pienryhmäohjauksessa hän voi käsitellä ryhmässä kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä yhteis-kunnan tarjoamien ohjaus- ja tietopalveluiden käytössä (mm. tietoverkot ja työhallinnon palvelut) Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoite on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämään tutustuminen (TET) aidoissa työympäristöissä sekä työpaikkakäynnit, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö, projekti- ja yritysyhteistyö ja työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla. 229

230 Luokkakohtaiset tavoitteet Luokkien 7 9 oppilas kehittää omaa itsenäisyyttään, vastuullisuuttaan ja itsetuntemustaan (aihekokonaisuus 1.) oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (aihekokonaisuus 3 ja 6.) kehittää oppimisvalmiuksiaan ja tunnistaa -vaikeuksiaan sekä etsii apua ongelmatilanteissa tuntee erilaiset oppimistyylit kehittää opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja päättövaiheessa etsii tietoja ja hankkii taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia (aihekokonaisuus 7.) kehittää päätöksentekotaitojaan sekä toteuttaa ja arvioi tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa hankkii tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä niihin liittyvistä terveys- ja turvallisuusnäkökulmista ja kasvaa monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. (aihekokonaisuus 4 ja 6.) ymmärtää kulttuurinsa juuria, aikaisempien sukupolvien elämäntavan suhteessa omaan omaan elämäänsä (aihekokonaisuus 2.) ymmärtää, että yksilöllä on mahdollisuus rakentaa valinnoillaan yhteistä tulevaisuutta kestävän kehityksen suuntaan (aihekokonaisuus 5.) Vuosiluokka 7 Tavoitteet Oppilas muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista tutustuu erilaisiin opiskelumenetelmiin ja tiedonhankintakanaviin sekä arvioi omia opiskelutaitojaan ja asenteitaan tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet Keskeiset sisällöt kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi itsetuntemus, opiskelun taidot, valinnaiset kurssit tasa-arvo koulussa ja koulutuksessa 230

231 Vuosiluokka 8 Tavoitteet Oppilas kokeilee erilaisia opiskelutapoja ja tiedonhankintakanavia sekä arvioi omia opiskelutaitojaan tuntee hänelle sopivia opiskelumenetelmiä tuntee Suomen koulutusjärjestelmän etsii tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista ja ammattialoista. Keskeiset sisällöt itsetuntemus, opiskelun taidot, valinnaiset kurssit ammatillinen kehitys alkaa, urasuunnittelu tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot Suomen koulutusjärjestelmä työelämätietous ja koulutus- ja ammattialat ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Vuosiluokka 9 Tavoitteet Oppilas käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioi omia opiskelutaitojaan tuntee Suomen koulutusjärjestelmän ja oppii syventämään tietoaan jatko-opiskelu-mahdollisuuksista syventää tietoaan työelämästä ja eri ammattialoista opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla Keskeiset sisällöt itsetuntemus ja urasuunnittelu Suomen koulutusjärjestelmä työelämätietous, elinkeinorakenne tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatkoopintoihin ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut opiskelu ja työskentely ulkomailla tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Arviointi Opinto-ohjausta ei arvioida numeroin. Hyvänä arviointitapana toimii opon ja oppilaan kahdenkeskinen kehityskeskustelu, jonka aikana oppilas itse aktiivisesti osallistuu oman toimintansa arvioimiseen. 231

232 LIITTEET LIITE 1 Tuntijako UUSI TUNTIJAKO (KÄYTTÖÖN ALKAEN) Yht. AI A-kieli B-kieli MA Y-LUTI BG FK TT 0,5 2 0,5 3 UE HY MU KU KT LI Yht.väh KO 3 3 OP 0,5 1 0,5 2 Valinn Tuntimäärä * 30-32* 30-32* A2-kieli A2 ei sisälly oppilaan A2 sisältyy oppilaan tuntimäärään luokilla 4-6 tuntimääriin luokilla 7-9 Yhdysluokkaopetus: vuorokurssit tai kokonais-/teemaopetus 30-32* Välys koskee erikoisluokkien tilannetta, normaalisti 30 Välystä voi käyttää muihinkin kuin taito- ja taide-aineisiin, kunhan vähimmäismäärät toteutuvat Kunkin koulun tuntijako tulee päätettäväksi osana koulukohtaista opetussuunnitelmaa 232

233 LIITE 2 Seinäjoen perusopetuksen kielipolut 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. 7 lk. 8 lk. 9 lk. 1. aloitus 2. aloitus 9 vvt 8 vvt A1 tavoitteet A1 ENA Osittain englanninkielisen opetuksen ryhmä Marttilan Koulu (1-6) / Lyseo (7-9) Vapaaehtoinen RUA Kaikille yhteinen RUB Vapaaehtoinen RAA tai SAA Valinnainen SAB RAB VEB Osittain englanninkieliseen opetukseen painottava ryhmä 6 vvt 6 vvt 6 vvt 6 vvt 6 vvt 4 vvt A1 + soveltavaa taitoa A2 kielen tavoitteet B1 kielen tavoitteet A2 kielen tavoitteet B2 kielen tavoitteet Väliaikainen kielipolku, Lyseo Toteutus mahdollisimman usealla koululla Opetus toteutetaan niissä kouluissa, joihin ryhmä mahdollisimman vähäisin oppilassiirroin saadaan järjestymään. Opetus toteutetaan niissä kouluissa, joihin ryhmä mahdollisimman vähäisin oppilassiirroin saadaan järjestymään. Vapaaehtoisen SAA / RAA:n valinta vaatii erityisjärjestelyjä, ja on siksi sitova. Muita valinnaisia kieliä voidaan tarjota, jos niille on kysyntää. Väliaikainen kielipolku (lyseo) on siirtymävaiheen ratkaisu luotaessa osittain englanninkielisen opetuksen kielipolkua. Väliaikaisella kielipolulla osittain englanninkielinen opetus (englantia painottava ryhmä) alkaa 7.luokasta alkaen. Eri kielistä voidaan tarjota myös lyhyempiä kursseja (eivät täytä A- tai B-kielen tasoa) sen mukaan kuin koulun opetussuunnitelmassa päätetään. Lisäksi on kielikerhoja ja kansainvälistä toimintaa kielitaidon käytäntöön soveltamista varten. 233

234 LIITE 3 ESIKKO esiopetuksesta kouluun Nimeni Syntymäaikani Kuva Päiväkotini / Kouluni 234

235 Seinäjoen Kaupunki ESIOPPILAAN SIIRTOTIEDOT KOULUUN Esioppilaan nimi: Esiopetusryhmä: Vanhempien havaintoja lapsesta Lapseni on erityisen kiinnostunut seuraavista asioista: Seuraavissa asioissa lapseni tarvitsee tukea ja ohjausta: Vanhempien terveiset koulun opettajalle: Esiopetuksen opettajan havaintoja lapsesta Lapsen sosiaaliset taidot: Lapsen vahvuuksia: Asioita, joissa lapsi tarvitsee harjoitusta: Muuta: Päiväkotini / Kouluni: Vanhemman allekirjoitus Vanhemman yhteystiedot: Esiopetusryhmän opettajan allekirjoitus Opettajan yhteystiedot: 235

236 Seinäjoen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuosikello LIITE 4 236

SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Koulutuslautakunta 15.6.2011, 87 Päivitetty osin; Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 9.10.2013, 76, 19.3.2014, 29 ja 32 1. SEINÄJOEN KOULUTOIMEN

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 SEINÄJOEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Koulutuslautakunta 15.6.2011, 87 Päivitetty osin; Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 9.10.2013, 76, 19.3.2014, 29 ja 32 14.5.2014 47-49 1.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI Kysely opetushenkilöstölle syksy 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Koulun työyhteisö ja ilmapiiri-

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot