Pyhännän perusopetuksen. opetussuunnitelma 2004

Transkriptio

1 Pyhännän perusopetuksen opetussuunnitelma 2004

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERUSTEET Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen toiminta-ajatus Perusopetuksen tehtävä Pyhännän koulujen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen tuntijako Kieliohjelma OPISKELUN YLEINEN TUKI Yhteistyö esiopetuksen kanssa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto huoltotyön koordinointi ja kehittäminen huollon osa-alueet huollon yhteistyöverkosto Ongelma- ja kriisitilanteet Koulukuljetukset Kouluruokailu Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Tavoitteet Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Harjaantumisopetus Yleistä harjaantumisopetuksesta Opetussuunnitelma Arviointi KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat OPPIMISTAVOITTEET, OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT JA KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMI- SESTA Yhteiset oppiaineet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet, englanti Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Englanti Kotitalous Kuvataide Liikunta

3 5.2.5 Matematiikka Musiikki Ruotsi Saksa Tekninen työ Tekstiilityö Tekstinkäsittely Tekstinkäsittely ja tietotekniikka Tietotekniikka Taito- ja taideainevalinta Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet Arvioitavat oppiaineet Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Päättöarviointi Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet Arvioitavat oppiaineet Todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen päättötodistus Muut todistukset TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA LIITTEET 1. Hyvät tavat 2. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. OPStaitotasot.

4 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERUSTEET 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2003).

5 A R V O P I I R O N K I Oppilaan suhde itseensä - Oppilaalle kehittyy terve itsetunto. - Hänellä on halu ja rohkeus kehittää itseään ja yrittää parastaan. - Hän omaksuu positiivisen elämänasenteen. - Hän oppii terveelliset elämäntavat. - Hän oppii itse arvioimaan omaa työtään. Olen ainutlaatuinen ja arvokas. Oppilaan suhde toisiin - hyväksyy kaikki ihmiset samanarvoisina. - Hän kunnioittaa toisia ihmisiä, heidän mielipiteitään ja vakaumuksiaan. - Hän oppii tekemään yhteistyötä. - Hän auttaa ja tukee toisia. - Hän oppii hyvät käytöstavat. - Hän ratkaisee erimielisyydet sovitellen. - Hän ymmärtää erilaisia kulttuureja. Käyttäydyn toisia kohtaan, niin kuin haluaisin itseänikin kohdeltavan. Oppilaan suhde oppimiseen - arvostaa koulunkäyntiä ja ymmärtää sen merkityksen. - Hän huomaa, että oppiminen on iloinen asia, vaikka se vaatii työtä. - Hän oppii opiskelun taitoja. - Hän kehittyy tiedonhaluiseksi ja tavoitteelliseksi. - Hän ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen. Harjoitus tekee mestarin ja mestarikin harjoittelee. Oppilaan suhde kotiseutuun ja suomalaisuuteen - saa tietoa kotiseudusta ja kotimaasta ja oppii arvostamaan niitä. - Hän oppii kehittämään kotiseutuaan. - Hän ymmärtää oman kielen ja kulttuurin tärkeyden. On arvokasta olla suomalainen, mikä velvoittaa toimimaan isänmaan parhaaksi. Oppilaan suhde luontoon - oppii arvostamaan ja suojelemaan luontoa. - Hän ymmärtää olevansa osa luontoa. - Hän oppii käyttämään luonnon antimia järkevästi. - Hän oppii nauttimaan luonnosta. Oppilaan suhde rakennettuun ympäristöön - oppii kunnioittamaan ja arvostamaan omaa, toisen ja yhteistä omaisuutta. - Hän haluaa omalla toiminnallaan edistää ympäristön viihtyisyyttä. - Hän kehittää ympäristöä omilla ehdotuksillaan. Oppilaan suhde elämän perusarvoihin - oppii kunnioittamaan elämää. - Hän oppii eettisiä perusarvoja ja yhteiskunnan toiminnan perustana olevia arvoja ja toimintatapoja. - Hän oppii erottamaan oikean ja väärän. - Hän oppii ymmärtämään tekojensa pitkäaikaisen vaikutuksen omaan tulevaisuutensa. - Hän oppii rehelliseksi ja vastuuntuntoiseksi. - Hän oppii pyytämään ja antamaan anteeksi. - Hän tunnustaa tekemänsä, kantaa vastuun ja sovittaa tekonsa.

6 1.2 Perusopetuksen toiminta-ajatus Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Perustietojen ja -taitojen oppimisen kautta oppilas luo yksilöllisten edellytystensä mukaan pohjan yleissivistykselleen, osallistuvaan kansalaisuuteen, kieli- ja kulttuuri-identiteetilleen, elinikäiselle oppimiselleen ja jatko-opinnoilleen. Tasapainoinen ihminen - omaa terveen itsetunnon - rohkenee ilmaista itseään - noudattaa terveellisiä elämäntapoja - motivoituu tekemään parhaansa - omaksuu positiivisen elämänasenteen - on tiedonhaluinen ja tavoitteellinen - ymmärtää elinikäisen oppimisen tarpeellisuuden - pystyy arvioimaan omat kykynsä ja edellytyksensä - kunnioittaa ja arvostaa omaa työtänsä ja työnsä tuloksia - kehittää luovuuttaan - tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää heikkouksiaan - kykenee uudistamaan ajattelutapojaan - osaa ratkaista ristiriidat sovitellen - tunnistaa oman kielellisen ja kulttuurisen identiteettinsä - pystyy kohtaamaan toiset ihmiset luontevasti. Toimintakykyinen ihminen - hallitsee elämässä tarvittavat perustiedot ja -taidot - omaa monipuoliset tiedonhankintakyvyt - kykenee itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn - kykenee kriittiseen ajatteluun ja arviointiin - kykenee uudistamaan toimintatapojaan - oppii tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa - oppii osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Vastuullinen ihminen - erottaa oikean ja väärän - ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa - ymmärtää tekojensa seuraukset itselle ja muille - on rehellinen itselleen ja muille - ymmärtää hyvien tapojen merkityksen - ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen - pitää lupauksensa ja noudattaa tehtyjä sopimuksia. Elämää arvostava ja kunnioittava ihminen - hyväksyy kaikki ihmiset samanarvoisina - kunnioittaa toisia ihmisiä, heidän mielipiteitään ja vakaumuksiaan - ymmärtää erilaisia kulttuureja ja tapoja - arvostaa ja siirtää eteenpäin kulttuuriperintöään - arvostaa ja suojelee luontoa - kunnioittaa elämää - tiedostaa kotiseutunsa ja kotimaansa merkityksen - arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan - haluaa toiminnallaan edistää ympäristönsä viihtyisyyttä - kunnioittaa ja arvostaa omaa, toisten ja yhteistä omaisuutta - välttää väkivaltaa - omaksuu kestävän kehityksen mukaisia arvoja.

7 1.3 Perusopetuksen tehtävä Pyhännän perusopetuksen tehtävänä on kasvattaa pyhäntäläisistä lapsista ja nuorista sivistyneitä kansainvälistyvän yhteiskunnan jäseniä, joilla on jatko-opintojen ja elämänhallinnan kannalta tarpeelliset tiedot itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen tehtävänä on myös siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Perusopetuksessa luodaan edellytykset terveyden ja terveellisten elämäntapojen sekä yhteiskunnassa tarvittavien sosiaalisten taitojen hankintaan. Pyhännän perusopetuksessa pyritään varmistamaan jokaiselle koulusta lähtevälle nuorelle toisen asteen koulupaikan saamisen ja elämässä selviämisen edellytykset. 1.4 Pyhännän koulujen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Pyhännän koulujen fyysinen oppimisympäristö koostuu kahdesta kokonaisuudesta: Pyhännän kirkonkylän ala-aste ja Pyhännän yläaste muodostavat toisen ja Tavastkengän koulu, perusopetuksen luokkien osalta, toisen kokonaisuuden. Pyhännän kirkonkylän ala-aste ja yläaste ovat vierekkäin sijaitseva rakennuskokonaisuus, jossa hallinnollisesti erillisiä tiloja käytetään yhteistyössä joustavasti molempien koulujen kesken. Pyhännän kirkonkylällä opettavat osin yhteiset opettajat perusopetuksen luokilla 1 9. Tavastkengän koulu on luokkien opetusta antava kyläkoulu. Oppimisympäristö koostuu fyysisten rakenteiden lisäksi psyykkisistä tekijöistä. Pyhännän koulujen oppimisympäristön psyykkisten tekijöiden tulee edistää oppilaan oppimista. Näitä psyykkisiä tekijöitä ovat oppimis- ja työskentelytavat, arviointi, tavoitteet, odotukset sekä opettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhteet. Lisäksi oppilaiden välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä. Psyykkisiin tekijöihin luetaan myös koulun ilmapiiri ja kouluissa asetetut rajat. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia leikkeihin ja liikuntaan sekä sisällä että ulkona ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden tai mahdollisesti muun mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvä oppimisympäristö on kiireetön avoin turvallinen rohkaiseva viihtyisä myönteinen HYVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ kannustava ohjaava monipuolinen virikkeinen Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Pyhännän koulujen toimintakulttuuri painottuu hyvään ja laadukkaaseen perustietojen ja -taitojen opetukseen siten, että koulumme käynyt oppilas saa jatko-opiskelupaikan ja ammatin. pärjää elämässään niillä perusopeilla, joita hän Pyhännän perusopetuksesta saa. Koulujemme toimintakulttuuriin kuuluvat lisäksi juhlat, teemapäivät ja tempaukset. Näiden tapahtumien järjestämiseen osallistuvat myös vanhempainyhdistykset.

8 Koulujemme toimintakulttuuriin kuuluu myös kokonaisvaltainen oppilaasta huolehtiminen. Tämä saavutetaan myönteisellä ja välittävällä kasvatusilmapiirillä yhteen hiileen puhaltaen yhdessä kotien kanssa. Toimintakulttuuria tukevat opettajien yhteinen viikoittainen koulutyön suunnittelu ja yhteistyö eri luokkien ja koulujen välillä. Turvalliseen toimintakulttuuriin kuuluvat myös koulujen - järjestyssäännöt - kriisisuunnitelma - turvallisuussuunnitelma - ohjeistus koulukiusaamistapauksissa - koulukuljetuksen ohjeet. 1.5 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan ja uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen suurempaa vastuuta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään sekä yksin että yhdessä toisten kanssa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi, toiset huomioon ottavaksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaisesti. ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin.

9 1.6 Perusopetuksen tuntijako Yhteiset aineet 1. lk 2. lk 3. lk 4.lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7,0 7,0 5,0 5,0 4,0 5,0 3,0 3,0 3,0 42,0 A-kieli, englanti 3,0 3,0 3,0 3,0 2,0 3,0 3,0 20,0 B-kieli, ruotsi 3,0 3,0 0,0 6,0 Matematiikka 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 4,0 3,0 32,0 Ympäristöoppi 2,0 2,0 2,0 3,0 9,0 Biologia ja maantieto 2,0 1,0 2,0 2,0 3,0 10,0 Fysiikka ja kemia 1,0 1,0 2,0 2,0 3,0 9,0 Terveystieto 1,0 1,0 1,0 3,0 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 11,0 Historia ja yhteiskuntaoppi 2,0 1,0 1,5 2,5 3,0 10,0 Musiikki 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,0 11,0 Kuvataide 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 12,0 Käsityö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 15,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 18,0 Kotitalous 3,0 3,0 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1,0 2,0 Yhteisiä oppiaineita Yhteensä 19,0 19,0 24,0 24,0 25,0 25,0 30,0 24,0 23,0 213,0 Valinnaiset aineet Taito- ja taideainevalinta* 2,0 2,0 Englanti 1,0 1,0 Kotitalous 2,0 2,0 2,0/4,0 Kuvataide 2,0 2,0 2,0/4,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0/4,0 Matematiikka 1,0 1,0 Musiikki 2,0 1,0 3,0 Ruotsi 2,0 2,0 Saksa 2,0 2,0 2,0/4,0 Tekninen työ 2,0 2,0 2,0/4,0 Tekstiilityö 2,0 2,0 2,0/4,0 Tekstinkäsittely 1,0 1,0 Tekstinkäsittely ja tietotekniikka 2,0 2,0 Tietotekniikka 2,0 2,0 2,0/4,0 Valinnaisia aineita Yhteensä 6,0 7,0 13,0 KOKONAISTUNTIMÄÄRÄ 19,0 19,0 24,0 24,0 25,0 25,0 30,0 30,0 30,0 226,0 * Taito- ja taideainevalinta = musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta

10 1.7 Kieliohjelma Tavoitteet Perusopetuksen yleisen kielikasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan halua ja taitoa käyttää kieltä erilaisissa yhteyksissä ja eri tarkoituksiin. Oppilaalle opetetaan asiallista ja tilanteisiin sopivaa kielenkäyttöä. Edelleen tavoitteena on saada oppilas arvostamaan kieltä kulttuurin välittäjänä kansainvälistyvässä maailmassa. Opetettavat vieraat kielet A1-kieli: englanti, luokilla B1-kieli: ruotsi, luokilla, lisäksi valinnaisena 9. luokalla B2-kieli: luokilla

11 2. OPISKELUN YLEINEN TUKI 2.1 Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen myönteisen kasvun ja oppimisen kannalta on tärkeää muodostaa luottamuksellinen yhteys ja luonteva jatkumo esiopetuksen ja perusopetuksen välille. Tavoitteena on avoin, rakentava ja riittävän säännöllinen yhteistyö esiopetuksen kasvattajien, lapsen huoltajien ja lapsen tulevan opettajan kanssa. Tällöin helpotetaan lapsen siirtymistä esikoulusta alkuopetukseen. Esikoulun opettaja voi käydä vierailulla ryhmänsä kanssa keväällä lasten tulevassa koulussa. Tämän lisäksi kouluissa järjestetään keväällä tutustumispäivä, jolloin esikoululaiset ja muut tulevat koululaiset voivat käydä vanhempineen tutustumassa kouluun. Lapsen tuleva opettaja voi myös käydä havainnoimassa lapsia esikoulussa. Esikoulun opettaja ja lapsen ensimmäisen luokan opettaja voivat keskustella esikouluvuoden keväällä tulevista koululaisista. Lapsen huoltajat voidaan pyytää mukaan tähän keskusteluun. Vanhemmilta pyydetään lupa tiedonsiirtoon esikoulun opettajan ja lapsen ensimmäisen luokan opettajan välillä. 2.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat, vanhemmat ja opettajat paremmin toisiinsa sekä koulun toimintaan. Tällä tavoin parannetaan koulumotivaatiota ja yhteishenkeä. Hyvä yhteishenki tuo kouluun viihtyisyyttä, turvallisuutta ja parantaa oppimisedellytyksiä. Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti oppilaiden vanhemmille, mutta koulu on myös osavastuussa oppilaiden kasvatuksesta. Koti ja koulu tukevat toisiaan hyvän päämäärän saavuttamiseksi. Nykyisessä yhteiskunnassa kulttuuriset ja uskonnolliset vakaumukset voivat olla hyvin erilaiset. Varsinkin vähemmistönä Suomessa olevien kansojen tavat, kulttuurit ja uskonnot eroavat valtaväestön kulttuurista. Erilaisista kulttuureista tulevat oppilaat on huomioitava ja pyrittävä yhteistyötä tehden tukemaan oppilaiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulu kutsuu koulutulokkaan vanhempineen tutustumaan kouluun jo edellisenä keväänä. Huoltajat kutsutaan vielä henkilökohtaisesti ensimmäisen luokan syksyllä keskustelemaan lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista, esim. tiedoista, taidoista, asenteista, kasvatuksen yhteisistä periaatteista ja lapsen koulunkäynnin tukemisesta. Näitä tapaamisia voi olla alkuopetusaikana useampia. Luokanopettajat ja luokanvalvojat järjestävät vanhemmille keskustelutilaisuuksia muillakin luokka-asteilla. Tarvittaessa koululla pidetään yhteisiä vanhempainiltoja ja luentotilaisuuksia. Kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä on Pyhännän kouluilla kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma. Koulu on aina avoin vanhemmille. Koulun tiedot löytyvät myös koulujen kotisivuilta. Tarpeellinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä on mahdollista hoitaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostilla ja tapaamisilla. Oppilaiden vanhemmat voivat pitää oppitunteja ja kertoa omista ammateistaan. Luokka voi järjestää opintoretkiä ja muita tilaisuuksia. Vanhempainyhdistys aktivoi yhteishenkeä esim. yhteisillä tapahtumilla ja tilaisuuksilla. 2.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Pyhännän seurakunta tekee yhteistyötä koulujen kanssa pitämällä koululaisjumalanpalveluksia, päivänavauksia ja tarvittaessa oppitunteja. Poliisi sekä palo- ja pelastustoimi osallistuvat yhteistyöhön omilla esityksillään ja toiminnallaan. Oppilaiden terveydestä huolehtii terveydenhoitohenkilöstö. Paikalliset yritykset tarjoavat oppilaille työharjoittelupaikkoja ja vierailukohteita. 4H-yhdistys tuo oppilaille lisätietoa omalta alaltaan. Yhteistyötä tehdään myös kunnan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Nämä myös osaltaan edistävät hyvien tapojen ja elämän asenteiden omaksumista.

12 2.4 Oppimissuunnitelma Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma, joka on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman avulla voidaan eriyttää opetusta ja antaa huoltajalle tietoa, jotta tämä voisi entistä paremmin tukea oppilaan opiskelua. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös apuna oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisesta päättävät koulu, huoltajat ja tarvittaessa oppilas yhdessä. Apuna voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioivat samat tahot, jotka laativat oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelmaan sisältyvät mm. - oppilaan opinto-ohjelma - toimenpiteet, joilla tavoitteet oppilaan osalta pyritään saavuttamaan - valinnaiset opinnot - opiskelun painopistealueet - mahdolliset tukitoimet. Jos oppilas etenee opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilaalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), se korvaa oppimissuunnitelman. 2.5 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan opettajien yhteistyöllä oppilaan opintopolun aikana ja opintojen nivelvaiheissa. Ennen perusopetuksen alkua koulu tekee yhteistyötä päiväkotien ja esiopetuksen kanssa ja pyrkii näin saamaan opetuksen järjestämisen kannalta tärkeää tietoa koulutulokkaista. Perusopetuksen aikana kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttavat häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaan persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Vuosiluokilla 0 6 ohjausta koordinoi oppilaan oma opettaja, vuosiluokilla 7 9 yhteistyössä oppilaan luokanvalvoja ja oppilaanohjaaja. Oppilaan siirtyessä 6. luokalta 7. luokalle järjestetään yhteispalaveri, johon osallistuvat ainakin 6. luokkien opettajat, 7. luokkien luokanvalvojat ja oppilashuoltoryhmät. 6. luokan oppilaat käyvät myös tutustumassa tulevaan kouluunsa lukuvuoden lopulla. Oppilaan siirtyessä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin oppilaanohjaaja pitää yhteyttä vastaanottaviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Samoin tiedotetaan ohjauksen järjestämisestä sekä opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvistä koulukohtaisista asioista. Vuosiluokilla 0 6 tiedottamisesta ja yhteydenpidosta kotiin oppilaan asioista vastaa oppilaan oma opettaja, vuosiluokilla 7 9 oppilaan luokanvalvoja. Pyhännän perusopetus laatii tarvittaessa koko perusopetusta koskevia tiedotteita, joiden lisäksi kukin koulu laatii omia tiedotteitaan. Tiedottamisessa käytetään apuna kuntatiedotteita, oppilaan mukana koteihin meneviä tiedotteita ja koulujen kotisivuja. Kunkin koulun osalta tiedottamisesta vastaa koulun rehtori/johtaja, apunaan muut opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Myös koulujen vanhempainyhdistykset osallistuvat tiedottamiseen. Vuosiluokilla 7 9 henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä jatko-opintoihin ja työelämään tutustuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti oppilaanohjaaja. Huoltajille varataan mahdollisuus keskustella lastensa koulunkäynnistä, ainevalinnoista ja jatkoopinnoista joko henkilökohtaisissa tapaamisissa tai luokkakohtaisissa tai koko koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Perusopetus voi järjestää myös koko perusopetusta koskevia tiedotus- ja ohjaustilaisuuksia.

13 Yhteistyö paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa aloitetaan jo vuosiluokilla 0 6. Paikallisten yritysten edustajat vierailevat luokissa ja luokat voivat tehdä vierailuja yrityksiin. Mikäli mahdollista, aloitetaan kummiluokkatoiminta, jossa paikallinen yritys ja yksi koulun vuosiluokka tekevät tiivistä yhteistyötä. Yritysvierailuja hyödynnetään eri oppiaineiden rajat ylittävissä projektitöissä, joissa voidaan käyttää eri alojen antamaa kirjallista ja sähköistä materiaalia. Vuosiluokilla 0 6 yhteistyöstä vastaa ensisijaisesti koulun rehtori/johtaja. Vuosiluokilla 7 9 yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa syvennetään. Yrityskäynnit ja yrityksistä tulevat vierailijat antavat oppilaille tarkempaa tietoa yritysten merkityksestä, toiminnasta, ammateista ja yritysten tarjoamista työmahdollisuuksista. Eri alojen julkaisemaa joko kirjallista tai sähköistä tiedotusmateriaalia hyödynnetään opetuksessa eri tavoin, mm. erilaisissa projektitöissä. Vuosiluokilla 7 9 yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa koordinoi ensisijaisesti oppilaanohjaaja. 2.6 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneelle sekä muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tukiopetuksen antaminen aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänelle järjestetään mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetuksen avulla pyritään mm. estämään oppilaan luokallejäänti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee opettaja, vanhemmat tai oppilas itse. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Opettaja arvioi tukiopetuksen antamisen tarpeellisuuden. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilaan opettaja työjärjestyksen ulkopuolisena aikana. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppituntien aikana eriyttämällä. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Mikäli tukiopetuksella ei saavuteta riittäviä tuloksia, käytetään muita tukitoimenpiteitä. 2.7 huolto huolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja koulun muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon tavoitteet: - luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö - suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä - edistää kouluyhteisön hyvinvointia - antaa lapsille heidän tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä - tukea huoltajia lasten kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa - tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössään - edistää koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytänteiden kehittymistä oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiksi - toimia hyvässä yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuoltoasioissa

14 - kehittää oppilashuoltohenkilöstön tietoja, taitoja ja työkäytänteitä siten, että ne edistävät em. tavoitteisiin pääsyä huoltotyön koordinointi ja kehittäminen huoltotyön koordinoinnista ja kehittämisestä vastaavat ensisijaisesti oppilashuoltoryhmät. Pyhännän perusopetuksen jokaisessa koulussa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Vuosiluokkien 0 6 puolella oppilashuoltoryhmään kuuluvat ainakin koulun rehtori/johtaja, eritysopettaja, oppilaan oma opettaja, kouluterveydenhoitaja sekä tarvittaessa sosiaalitoimen edustaja. Sosiaalitoimen edustaja on paikalla ainakin silloin, kun kysymyksessä on lastensuojelullinen tapaus tai suunnitellaan suoraan perheeseen kohdistuvia tukitoimia. Vuosiluokkien 7 9 puolella oppilashuoltoryhmään kuuluu aina myös oppilaanohjaaja. Tarpeen mukaan kokouksiin osallistuvat myös oppilas, oppilaan huoltaja, luokanvalvoja sekä muita opettajia. Kaikkiin oppilashuoltoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua asiantuntijatahojen edustajia. huoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, tarpeen vaatiessa useammin. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä oppilashuoltoryhmässä. huoltoryhmän kokouksista voidaan laatia muistio huollon osa-alueet Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista terveydenhoitoa. Kouluterveydenhuolto perustuu kouluterveydenhoitajan laatimaan kouluterveydenhuollon suunnitelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Kouluterveydenhoitaja on koululla tavattavissa tiettyinä aikoina, muina aikoina hän on puhelimitse tavoitettavissa. Kouluterveydenhoitajan poissa ollessa oppilas voidaan lähettää eteenpäin esim. terveyskeskukseen opettajan ohjeiden mukaan, tarvittaessa joko huoltajan tai saattajan kanssa. Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden fyysistä ja psyykkistä kehitystä, antaa apua oppilaalle tai ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Hän osallistuu myös oppilashuoltoryhmän toimintaan sekä erilaiseen valistustoimintaan. Oppilaiden hammashuolto perustuu Siikalatvan kuntayhtymän hammashuoltosuunnitelmaan. Hoitokäynnit terveyskeskukseen tai muihin terveydenhoidonlaitoksiin on mahdollista tehdä koulupäivän aikana, kun asiasta sovitaan koulun kanssa etukäteen. Yhteistyö kotien, koulun ja terveydenhoidon asiantuntijoiden kanssa on tärkeää ja välttämätöntä kouluterveydenhuollon onnistumiseksi. Huoltajalla on aina lopullinen päätösvalta oppilaan ohjaamisesta käyttämään terveydenhuollon palveluja. Tuki erilaisissa vaikeuksissa Oppimisvaikeudet Oma luokka on oppilaan ensisijainen oppimisympäristö. ta tuetaan luokassa tarpeen mukaan eriyttämällä. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään auttamaan oppilaan opiskelua omassa luokassaan. Oma opettaja, erityisopettaja, joku muu opettaja tai kouluavustaja antaa tukiopetusta ensisijaisesti koulutuntien ulkopuolella ja erityisistä syistä oppituntien aikana silloin, kun oppilaalla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia, poissaoloja tai hän tarvitsee oppimisessa lisäaikaa.

15 Kun oppilas tarvitsee pitempiaikaista yksilöllistä tai pienryhmäopetusta oppimisvaikeuksiinsa, hän saa erityisopettajan tukea osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Oppilaan oma opettaja tiedottaa vanhemmille opetuksen alkamisesta. Koulun oppilashuoltoryhmä pohtii oppilaan tuen tarvetta ja suunnittelee mahdollisia tukitoimia ja sopii koululla tehtävistä tutkimuksista. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma edistämään oppimista, mikäli aiemmat toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat koulu, huoltaja ja tarvittaessa oppilas. Oppimissuunnitelman laatimisessa voidaan käyttää apuna myös eri alojen asiantuntijoita. ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin tutkimuksiin. Oppimissuunnitelman toteutumista seuraavat samat tahot, jotka laativat oppimissuunnitelman. Mikäli oppimissuunnitelma ei riitä tukemaan oppilaan koulunkäyntiä tarpeeksi, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Tällöin oppilaan oppimisympäristö järjestetään sopivammaksi (esim. välineet, avustaja, suppeampi oppimäärä). Siirtovaiheessa yhteistyö koulun, huoltajan ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa on tärkeää. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien, koulun oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Nämä tahot vastaavat myös HOJKS:n seurannasta. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opiskelupaikka on ensisijaisesti hänen oma luokkansa, jossa hänelle järjestetään tukea opiskeluun. siirretään erityisluokkaan, mikäli hän ei pysty HOJKS:n avulla saavuttamaan oppimiselle asetettuja tavoitteita. Tuki kurinpitorangaistusten yhteydessä Mikäli oppilas saa kurinpitorangaistuksen, menetellään koulun rangaistuskäytännön mukaisesti. ta ohjataan, jotta samasta asiasta ei tulisi uusia rangaistuksia. Mikäli oppilaalle tulee useita kurinpitorangaistuksia lukuvuoden aikana, asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä, jossa apuna voidaan käyttää eri alojen asiantuntijoita. Opetukseen osallistuminen evätty Kun oppilaalta on evätty oikeus osallistua opetukseen, hänelle järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa tarpeelliset tukitoimet, jotta hänen opintomenestyksensä ei kärsisi kohtuuttomasti. voidaan siirtää tilapäisesti myös toiseen, vastaavan tason kouluun, mikäli näin päätetään. Siirtopäätöksen tekee rehtori oppilaan huoltajaa kuultuaan huollon yhteistyöverkosto huolto perustuu yhteistyölle eri tahojen kanssa. Keskeisellä sijalla oppilashuollossa on kodin ja koulun yhteisyö. Vanhemmat ovat yhteistyössä koulun kanssa myös vanhempainyhdistysten kautta. huollossa on tärkeää yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Kunnan sosiaalitoimen edustaja on linkki koulun ja sosiaalitoimen välillä. Sosiaalitoimi on mukana koulutyössä esim. erilaisten projektien kautta ja lastensuojeluasioissa. Perusopetuksen alkuvaiheessa yhteistyötä tehdään päiväkodin ja perhepäivähoidon kanssa. Kunnan nuoriso- ja raittiustoimen kanssa yhteistyötä tehdään mm. raittiustyössä. Siikalatvan kuntayhtymä puolestaan vastaa lääkäripalveluista ja kouluterveydenhuollon järjestämisestä. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tekee tarvittavia poliklinikkatutkimuksia, osastojaksotutkimuksia ja joitakin erikseen sovittuja konsultaatioita. Oppilaan ollessa osastojaksolla tehdään yhteistyötä sairaalakoulun kanssa. Muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyötä tehdään sekä perusasteen että toisen asteen koulutukseen liittyvissä asioissa. Haapaveden perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluja ostetaan tarvittaessa. Siikalatvan A-klinikan työntekijä on mukana raittiustyössä. Valtion hallinnon puolelta yhteistyötä tehdään Limingan kihlakunnan poliisin kanssa laillisuuskasvatuksen ja liikennevalistuksen osalta. Siikalatvan työvoimatoimisto tarjoaa palvelujaan etenkin perusopetuksen päättövaiheessa oleville nuorille ammatinvalintaan (ammatinvalintapsykologi), koulutukseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa.

16 Myös Pyhännän seurakunta on perusopetuksen yhteistyökumppani. Seurakunta järjestää koulun kanssa eri tilaisuuksia tai on mukana koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Kriisi- ja onnettomuustilanteissa seurakunta on koulun tukena tärkeä osapuoli. Yhteistyö eri järjestöjen kanssa on osa oppilashuollon toimintaa. Koulu tekee yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pyhännän 4H-yhdistyksen ja Pyhännän Lions Klubin kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

17 2.7.4 Ongelma- ja kriisitilanteet Poissaolot Oppilaiden poissaoloja ja myöhästymisiä seurataan säännöllisesti ja ne kirjataan joko tunneittain, päivittäin tai viikoittain poissaolojen seurantalomakkeeseen. Oppilaan poissaolojen seurannasta vastaa oppilaan oma opettaja vuosiluokilla 0 6 ja luokanvalvoja vuosiluokilla 7 9. Lukuvuoden päättyessä poissaolot kootaan luokittain, jotta poissaolojen kokonaismäärä saadaan selville. Lukuvuoden alussa ja aikana oppilaille selvitetään poissaolojen seurantamenettelyt ja runsaiden poissaolojen määrän vaikutus oppimistuloksiin ja luokalta siirtymiseen. Oppilaan on aina selvitettävä kaikki poissaolot. Luvattomat poissaolot oppilas korvaa koulun järjestyssääntöjen ja rangaistuskäytännön mukaisella tavalla. Luvattomista poissaoloista ollaan aina yhteydessä huoltajaan. Mikäli oppilaalla on runsaasti poissaoloja, koulu voi ryhtyä erityisiin opetusjärjestelyihin kyseisen oppilaan kohdalla. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kaikilla kouluyhteisössä työskentelevillä on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Jokaisella on oikeus myös turvalliseen työympäristöön. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, noudatetaan kouluissa Pyhännän perusopetuksessa laadittua suunnitelmaa kiusaamis- ja väkivaltatapausten ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Tätä suunnitelmaa voi jokainen koulu täydentää omiin olosuhteisiinsa sopiviksi. Häirintätilanteissa menetellään perusopetukseen laadittujen ohjeiden mukaisesti. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakoinnin ja päihteiden ehkäisemiseksi tehdään laaja-alaista yhteistyötä koulun, kotien, terveydenhuollon, sosiaali- ja raittiustoimen, poliisiviranomaisten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tässä työssä noudatetaan Siikalatvan kuntiin laadittua päihdetyön suunnitelmaa. Mikäli tupakointi- tai päihdetapauksia ilmenee, menetellään silloin koulun järjestyssääntöjen ja rangaistuskäytännön mukaisesti. Tupakointi- ja päihdetapauksissa ollaan aina yhteydessä oppilaan huoltajaan. Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kriisitilanteet Tapaturma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalta on Pyhännän perusopetukseen laadittu sekä turvallisuussuunnitelma että kriisisuunnitelma, joiden mukaan menetellään eri tilanteissa. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja henkilöstöä koulutetaan toimimaan suunnitelmien mukaisesti Koulukuljetukset Koulukuljetukset järjestetään kunnassa voimassa olevan kuljetussuunnitelman mukaisesti. Yleisenä tavoitteena on, että jokaisella kuljetusoppilaalla on oikeus turvalliseen koulukuljetukseen. Lisäksi koulu järjestää liikennekasvatusta yhdessä poliisin ja muiden tahojen, esim. joidenkin järjestöjen, kanssa Kouluruokailu Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista sekä oppilashuoltoa. Se on myös osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokalan henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattaja niin ravitsemusasioissa kuin hyvien tapojenkin opettamisessa. Ruokailu on sosiaalisen kanssakäymisen eräs muoto. Oppilaita ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hyviin ruokailutapoihin, mm. toisten huomioimiseen ruokailussa. Erilaiset teema- ja juhlapäivät otetaan huomioon kouluruokailun järjestelyissä. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineherkkyydet kartoitetaan vuosittain lukuvuoden alussa oppilasilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Kouluterveydenhoitaja ja ruokalahenkilöstö auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat erikoisjärjestelyt hoidetaan rehtorin kautta. Lisäksi huomioidaan oppilaiden muut erityiset yksilölliset tarpeet tapauskohtaisesti. Kouluruokailua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Huoltajien ja oppilaiden mielipiteitä kouluruokailusta voidaan kartoittaa erilaisilla kyselyillä.

18 2.8 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan tulee myös tukea peruskoulun tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tavoitteita ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen - mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen ja osaamisen kokemiseen - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen - lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista. Kerhoja pidetään koulun ulkopuolisena aikana. Kerhotoimintaa voivat järjestää koulu, vanhempainyhdistys tai muut yhteistyötahot. Kerhoja voivat pitää opettajat tai muut sopivat henkilöt.

19 3. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 3.1 Tavoitteet Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt pohjautuvat yleisopetuksen voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Opetuksessa huomioidaan oppilaan sen hetkinen lähtötaso, erityisen tuen tarve sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Esikouluikäisten erityisopetuksen keskeisenä tavoitteena on kielellisten, matemaattisten sekä yleisen kouluvalmiuden edistäminen ja vahvistaminen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. 3.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksien parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta yleisopetuksen yhteydessä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen ennaltaehkäisevästi, vaikeuksien ilmetessä sekä ongelmien jälkihoitona joko muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Erityisopetusta voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena siten, että erityisopettaja työskentelee perusryhmän mukana yhdessä tuntia toteuttavan opettajan kanssa. Samanaikaisopetuksesta on kyse myös silloin, kun erityisopettaja työskentelee eri tilassa, esim. omassa luokassaan, oppilaan tai oppilasryhmän kanssa ja heillä on samat oppisisällöt ja tavoitteet kuin muulla ryhmällä. Osa-aikaisen erityisopetuksen päämääränä on oppilaan edistyminen opinnoissa muun perusopetusryhmän mukana sekä oppilaan kokonaisvaltainen edistyminen opinnoissa. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, huoltajan, aineenopettajan/luokanopettajan sekä erityisopettajan kanssa. Oppilaalle, jolla on lieviä puhe- tai artikulaatiovaikeuksia, annetaan osa-aikaisena erityisopetuksena puheopetusta yksilöllisesti. Opetus järjestetään siten, ettei oppilas jää olennaisilta osin jälkeen oppitunneilla opetettavista asioista. 3.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus, jolle yleisopetuksen opetussuunnitelmasta selviytyminen käy ylivoimaisen vaikeaksi tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen antamasta tuesta huolimatta, siirretään yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopetukseen. Tarvittaessa erityisopetukseen siirtämisen perusteeksi pyydetään asiantuntijalausunto. Siirtopäätöksen tekee koulun rehtori. Ensisijaisena tavoitteena on se, että oppilas kykenee opiskelemaan ikätovereidensa kanssa samassa ryhmässä. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista kaikissa aineissa, tukena voidaan käyttää samanaikaisopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan näissä oppiaineissa henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä uusi päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

20 3.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajan, luokan/aineenopettajan sekä erityisopettajan kanssa. Myös muita asiantuntijoita voidaan tarvittaessa käyttää apuna suunnitelmaa tehtäessä. HOJKS:n tavoitteet perustuvat aina kunnan voimassa olevaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaan. Tavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti siten, että ottaen huomioon oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet ja tuen tarpeet, hänen on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma korvaa oppilaalle mahdollisesti aiemmin laaditun oppimissuunnitelman. 3.5 Harjaantumisopetus Yleistä harjaantumisopetuksesta Harjaantumisopetuksen opetussuunnitelma noudattaa soveltuvin osin Pyhännän perusopetuksen luokkien 1-9 opetussuunnitelmaa. Lisäksi noudatetaan harjaantumisopetuksen opetussuunnitelmaa sekä kullekin oppilaalle laadittavaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, HOJKS:ia. Harjaantumisoppilaita pyritään yhdistämään eri aineissa yleisopetuksen oppilaiden kanssa samoihin ryhmiin. EHA-oppilaat voivat osallistua myös työpajatoimintoihin. Ryhmää valitessa huomioidaan oppilaan taidot, muu ryhmä ja avustajan tarve. EHA2-opetus tapahtuu oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään Opetussuunnitelma HARJAANTUMISOPETUKSEN TUNTIJAKO Tuntijaossa noudatetaan soveltuvin osin Pyhännän perusopetuksen tuntijakoa.

21 TOIMINTA-AJATUS: Itsenäistyminen ja elämäntaidot Oppilaan vahvat alueet Yhteistyö ja suunnittelu koko koulun kanssa OPPILAS Myönteinen minäkuva Yksilölliset tavoitteet Integroituminen omaan kouluun ja ympäröivään yhteiskuntaan

22 Kehitysvammaisuuden määrittelyä Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyssä. Kehitysvammaisen on keskimääräistä vaikeampaa oppia uusia asioita tai käyttää aikaisemmin oppimaansa hyväkseen uusissa tilanteissa. Ymmärtämis- ja käsittämisvaikeuksien lisäksi kehitysvammaisella on usein myös muita toimintakykyä rajoittavia puutteellisuuksia. Varsin usein kehitysvammaisuus sinänsä rajoittaa vain osaa henkilön toiminnoista ja elämästä. Kehitysvammaisuus on monisyinen ja -ulotteinen asia. Kaikki kehitysvammaiset eivät ole vammautuneet ymmärtämisen ja käsityskyvyn osalta, vaan mukaan luetaan myös vaikeita keskushermoston vammautumisesta johtuvia tason laskuja. Tällöin henkilöllä saattaa olla jäljellä vaikeasti tunnistettavia mutta kuitenkin toimivia osa-alueita. Kehitysvammaisella henkilöllä vaikeudet ilmenevät tilan, ajan, laadun, määrän ja syy-yhteyksien käsittämisen puutteina. Kehitysvammaisen todellisuuskäsitys on konkreettinen ja omalla tavallaan jäsentynyt. Harjaantumisopetukseen ohjautuminen HARJAANTUMISOPETUKSEEN TULO EHA 1, EHA 2 VARHAISKASVATUS/ KUNTOUTUS KOTI/PÄIVÄKOTI ESIASTE 1. / ESIASTE 2. KOULU/PÄIVÄKOTI HARJAANTUMISOPETUS LUOKAT 1 9 JATKO OPINNOT/ TYÖHÖN VALMENNUS TYÖELÄMÄ Esiopetus Esiopetusta annetaan peruskoulussa harjaantumisluokalla tai päiväkodissa, jolloin erityisluokanopettaja toimii opetuksen vastuuhenkilönä. Päätettäessä oppilaan sijoittamisesta esiopetukseen peruskouluun tai päiväkotiryhmään on kuultava oppilaan vanhempia, koulun ja päiväkodin edustajia ja pyydettävä lausunto psykologilta, perheneuvolasta, OYS:sta, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiriltä tai muulta asiantuntijalta. Sijoittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lapsen valmiudet ja taso, peruskoulun harjaantumisluokan koko, lapsen iltapäivähoidon tarpeet sekä vanhempien toiveet. Esiopetuksen sisältö: - kouluvalmiuksien harjaannuttaminen (katseleminen, kuunteleminen, keskittyminen) - ryhmässä toimiminen - tuntimäärä enimmillään 20 viikkotuntia

23 Harjaantumisopetuksen toimintamuodot 1. Elämänläheisyys opetuksessa: käytännön tilanteiden ja oman kokemuksen kautta oppiminen - koulun ja luokan ulkopuolella tapahtuva opetus: retket, vierailut, leirit - opetuksen toiminnallisuus: työpajat, teemaopetus - ajankohtaistunnit: näyttelyt, esitykset - työharjoittelu TET 2. Opetuksen eheyttäminen aihekokonaisuuksien pohjalta: opetus perustuu aihekokonaisuuksiin, jolloin keskeisiä periaatteita ovat opetuksen ajankohtaisuus ja yksilölliset tarpeet 3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa - oppilaiden vanhemmat - päiväkoti / iltapäivähoito - alan opiskelijat ja harjoittelijat - puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, kouluterveydenhoito, koulukuljetuksesta vastaavat - avohuollon ohjaaja, työnohjaus - erityishuoltopiiri 4. Työsuunnitelma laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan. Työsuunnitelmassa näkyvät tarkemmin opettajan suunnittelemat oppisisällöt, toimintatavat ja painotettavat asiat kunakin lukuvuonna. 5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS - jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma lukuvuosittain - jatkuva HOJKS:n tavoitteiden ja oppimistulosten arviointi - erilaiset arviointi- ja kuntoutusmenetelmät OPPIAINEET Esiaste Esiasteella painotetaan seuraavia asioita: - myönteinen asenne koulua kohtaan - ryhmässä olemisen harjoittelu - oman vuoron odottaminen - innostaminen omatoimisuuteen - keskittymiskyvyn tukeminen - oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppilaan tukeminen. Vuosiluokat 1 9 Äidinkieli Tavoitteet - löytää jokaiselle oppilaalle tapa ilmaista itseään ja tehdä näin itsensä ymmärretyksi (puhe, kirjoitus, pictogram, viittomat, ilmeet, eleet, kuvat, puhekommunikaattori) - vuorovaikutuksen kehittäminen, oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan itseään - sanavaraston kartuttaminen: keskitytään keskeisiin oppilaan elinympäristöön liittyviin sanoihin - tutustuminen satukirjoihin, loruihin, kasettisatuihin, diasatuihin, radioon, televisioon, tietokoneohjelmiin ym.; näiden avulla ohjataan oppilasta keskittymään, kuuntelemaan, katselemaan ja ilmaisemaan itseään - sanomaan, lukemaan ja kirjoittamaan oma nimi ja osoite - lukemisharrastuksen tukeminen Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen Keskeiset sisällöt - kuvalukeminen - sanojen rytmitaputtaminen ja tavuttaminen - kirjoittamista irtokirjaimilla - mallin mukaan kirjoittaminen - sanojen kirjoittamista tietokoneen/kirjoituskoneen avulla

24 - kirjoittaminen ja lukeminen lausetasolla - kätisyyden varmentaminen, käden hienomotoristen taitojen kehittäminen, vahvennusharjoituksia, kirjainten kirjoittamaan harjoittelua - signaalisanojen opettelua, esim. tutut nimet - kirjastotunti kerran kahdessa viikossa Pyhännän kirjastossa - yhteyksien pitäminen kirjeenvaihtoluokkaan - sanomalehdet, aikakauslehdet, satukasetit, levyt jne. - erilaisten pelien pelaaminen: muistipelit, luko-pelit, palapelit ym. - roolileikkien leikkiminen - itseilmaisun ja esiintymistaidon opiskeleminen valmistamalla pieniä esityksiä koulun päivänavauksiin ja juhlatilaisuuksiin - asiointia koulussa ja koulun ulkopuolella Matematiikka Keskeiset sisällöt - toiminnallista matematiikkaa liitettynä käytännön tilanteisiin - erilaisia luokitteluharjoituksia: muodon, koon, värin mukaan - tutustuminen erilaisiin määriin: paljon-vähän, yhtä monta, enemmän-vähemmän - symbolimerkit eli numerot: - numeroiden tekeminen eli kirjoittamaan ohjaus - määrien ja numeroiden yhdistäminen - käsitteet: ylös-alas, ennen-jälkeen, edessä-takana jne. - tietokoneavusteiset tehtävät - taskulaskimen käyttö - työpajat - perusmitat: metri, cm, kilometri, dl, litra, kilo; näitä harjoitellaan käytännön tilanteissa, esim. leipominen, ostoksilla käynti - rahankäytön opettelu - ajan hahmottaminen: vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet, vuosiluku, kellonajat, viikonpäivät - erilaiset matematiikkapelit Orientoitumisaineet Orientoitumisaineet on muodostettu oppiainekokonaisuudeksi, johon kuuluvat seuraavat oppiaineet: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia ja oppilaanohjaus. Orientoitumisaineiden opetuksessa ei noudateta oppiainejakoa vaan opetus järjestetään aihekokonaisuuksina. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1. Päivittäisten taitojen harjaannuttaminen - ruokailutilanteet, pukeutuminen, siisteyskasvatus - hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen - vuorovaikutustaitojen kehittäminen - ajantajun kehittäminen: luokan päiväjärjestys, viikkojärjestys, vuoden kierto 2. Minä ja muut - oma keho ja sen tuntemus, sukupuolitietous - koti ja perhe - kouluyhteisössä toimiminen - erilaisuuden hyväksyminen - vammatietous 3. Julkiset palvelut ja vapaa-ajan kasvatus - viestimien käyttö ja viestintäkasvatus: radio, TV, puhelin, sanomalehdet; ohjataan käyttämään näitä välineitä - vapaa-ajantoimintoihin ohjaaminen - julkisten palveluiden käyttö: posti, pankki, kauppa, apteekki, julkiset liikennevälineet ym. tutuiksi - Pyhäntä tutuksi 4. Terveys - terveellinen ravinto - terveelliset elämäntavat, levon ja hygienian merkitys - käyttäytyminen sairaana, itsehoito - vaaratilanteet, ensiapu - terveyspalveluiden käyttö