Pyhännän perusopetuksen. opetussuunnitelma 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhännän perusopetuksen. opetussuunnitelma 2004"

Transkriptio

1 Pyhännän perusopetuksen opetussuunnitelma 2004

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERUSTEET Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen toiminta-ajatus Perusopetuksen tehtävä Pyhännän koulujen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen tuntijako Kieliohjelma OPISKELUN YLEINEN TUKI Yhteistyö esiopetuksen kanssa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto huoltotyön koordinointi ja kehittäminen huollon osa-alueet huollon yhteistyöverkosto Ongelma- ja kriisitilanteet Koulukuljetukset Kouluruokailu Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Tavoitteet Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Harjaantumisopetus Yleistä harjaantumisopetuksesta Opetussuunnitelma Arviointi KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat OPPIMISTAVOITTEET, OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT JA KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMI- SESTA Yhteiset oppiaineet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet, englanti Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Englanti Kotitalous Kuvataide Liikunta

3 5.2.5 Matematiikka Musiikki Ruotsi Saksa Tekninen työ Tekstiilityö Tekstinkäsittely Tekstinkäsittely ja tietotekniikka Tietotekniikka Taito- ja taideainevalinta Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet Arvioitavat oppiaineet Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Päättöarviointi Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet Arvioitavat oppiaineet Todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen päättötodistus Muut todistukset TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA LIITTEET 1. Hyvät tavat 2. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. OPStaitotasot.

4 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERUSTEET 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2003).

5 A R V O P I I R O N K I Oppilaan suhde itseensä - Oppilaalle kehittyy terve itsetunto. - Hänellä on halu ja rohkeus kehittää itseään ja yrittää parastaan. - Hän omaksuu positiivisen elämänasenteen. - Hän oppii terveelliset elämäntavat. - Hän oppii itse arvioimaan omaa työtään. Olen ainutlaatuinen ja arvokas. Oppilaan suhde toisiin - hyväksyy kaikki ihmiset samanarvoisina. - Hän kunnioittaa toisia ihmisiä, heidän mielipiteitään ja vakaumuksiaan. - Hän oppii tekemään yhteistyötä. - Hän auttaa ja tukee toisia. - Hän oppii hyvät käytöstavat. - Hän ratkaisee erimielisyydet sovitellen. - Hän ymmärtää erilaisia kulttuureja. Käyttäydyn toisia kohtaan, niin kuin haluaisin itseänikin kohdeltavan. Oppilaan suhde oppimiseen - arvostaa koulunkäyntiä ja ymmärtää sen merkityksen. - Hän huomaa, että oppiminen on iloinen asia, vaikka se vaatii työtä. - Hän oppii opiskelun taitoja. - Hän kehittyy tiedonhaluiseksi ja tavoitteelliseksi. - Hän ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen. Harjoitus tekee mestarin ja mestarikin harjoittelee. Oppilaan suhde kotiseutuun ja suomalaisuuteen - saa tietoa kotiseudusta ja kotimaasta ja oppii arvostamaan niitä. - Hän oppii kehittämään kotiseutuaan. - Hän ymmärtää oman kielen ja kulttuurin tärkeyden. On arvokasta olla suomalainen, mikä velvoittaa toimimaan isänmaan parhaaksi. Oppilaan suhde luontoon - oppii arvostamaan ja suojelemaan luontoa. - Hän ymmärtää olevansa osa luontoa. - Hän oppii käyttämään luonnon antimia järkevästi. - Hän oppii nauttimaan luonnosta. Oppilaan suhde rakennettuun ympäristöön - oppii kunnioittamaan ja arvostamaan omaa, toisen ja yhteistä omaisuutta. - Hän haluaa omalla toiminnallaan edistää ympäristön viihtyisyyttä. - Hän kehittää ympäristöä omilla ehdotuksillaan. Oppilaan suhde elämän perusarvoihin - oppii kunnioittamaan elämää. - Hän oppii eettisiä perusarvoja ja yhteiskunnan toiminnan perustana olevia arvoja ja toimintatapoja. - Hän oppii erottamaan oikean ja väärän. - Hän oppii ymmärtämään tekojensa pitkäaikaisen vaikutuksen omaan tulevaisuutensa. - Hän oppii rehelliseksi ja vastuuntuntoiseksi. - Hän oppii pyytämään ja antamaan anteeksi. - Hän tunnustaa tekemänsä, kantaa vastuun ja sovittaa tekonsa.

6 1.2 Perusopetuksen toiminta-ajatus Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Perustietojen ja -taitojen oppimisen kautta oppilas luo yksilöllisten edellytystensä mukaan pohjan yleissivistykselleen, osallistuvaan kansalaisuuteen, kieli- ja kulttuuri-identiteetilleen, elinikäiselle oppimiselleen ja jatko-opinnoilleen. Tasapainoinen ihminen - omaa terveen itsetunnon - rohkenee ilmaista itseään - noudattaa terveellisiä elämäntapoja - motivoituu tekemään parhaansa - omaksuu positiivisen elämänasenteen - on tiedonhaluinen ja tavoitteellinen - ymmärtää elinikäisen oppimisen tarpeellisuuden - pystyy arvioimaan omat kykynsä ja edellytyksensä - kunnioittaa ja arvostaa omaa työtänsä ja työnsä tuloksia - kehittää luovuuttaan - tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää heikkouksiaan - kykenee uudistamaan ajattelutapojaan - osaa ratkaista ristiriidat sovitellen - tunnistaa oman kielellisen ja kulttuurisen identiteettinsä - pystyy kohtaamaan toiset ihmiset luontevasti. Toimintakykyinen ihminen - hallitsee elämässä tarvittavat perustiedot ja -taidot - omaa monipuoliset tiedonhankintakyvyt - kykenee itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn - kykenee kriittiseen ajatteluun ja arviointiin - kykenee uudistamaan toimintatapojaan - oppii tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa - oppii osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Vastuullinen ihminen - erottaa oikean ja väärän - ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa - ymmärtää tekojensa seuraukset itselle ja muille - on rehellinen itselleen ja muille - ymmärtää hyvien tapojen merkityksen - ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen - pitää lupauksensa ja noudattaa tehtyjä sopimuksia. Elämää arvostava ja kunnioittava ihminen - hyväksyy kaikki ihmiset samanarvoisina - kunnioittaa toisia ihmisiä, heidän mielipiteitään ja vakaumuksiaan - ymmärtää erilaisia kulttuureja ja tapoja - arvostaa ja siirtää eteenpäin kulttuuriperintöään - arvostaa ja suojelee luontoa - kunnioittaa elämää - tiedostaa kotiseutunsa ja kotimaansa merkityksen - arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan - haluaa toiminnallaan edistää ympäristönsä viihtyisyyttä - kunnioittaa ja arvostaa omaa, toisten ja yhteistä omaisuutta - välttää väkivaltaa - omaksuu kestävän kehityksen mukaisia arvoja.

7 1.3 Perusopetuksen tehtävä Pyhännän perusopetuksen tehtävänä on kasvattaa pyhäntäläisistä lapsista ja nuorista sivistyneitä kansainvälistyvän yhteiskunnan jäseniä, joilla on jatko-opintojen ja elämänhallinnan kannalta tarpeelliset tiedot itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen tehtävänä on myös siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Perusopetuksessa luodaan edellytykset terveyden ja terveellisten elämäntapojen sekä yhteiskunnassa tarvittavien sosiaalisten taitojen hankintaan. Pyhännän perusopetuksessa pyritään varmistamaan jokaiselle koulusta lähtevälle nuorelle toisen asteen koulupaikan saamisen ja elämässä selviämisen edellytykset. 1.4 Pyhännän koulujen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Pyhännän koulujen fyysinen oppimisympäristö koostuu kahdesta kokonaisuudesta: Pyhännän kirkonkylän ala-aste ja Pyhännän yläaste muodostavat toisen ja Tavastkengän koulu, perusopetuksen luokkien osalta, toisen kokonaisuuden. Pyhännän kirkonkylän ala-aste ja yläaste ovat vierekkäin sijaitseva rakennuskokonaisuus, jossa hallinnollisesti erillisiä tiloja käytetään yhteistyössä joustavasti molempien koulujen kesken. Pyhännän kirkonkylällä opettavat osin yhteiset opettajat perusopetuksen luokilla 1 9. Tavastkengän koulu on luokkien opetusta antava kyläkoulu. Oppimisympäristö koostuu fyysisten rakenteiden lisäksi psyykkisistä tekijöistä. Pyhännän koulujen oppimisympäristön psyykkisten tekijöiden tulee edistää oppilaan oppimista. Näitä psyykkisiä tekijöitä ovat oppimis- ja työskentelytavat, arviointi, tavoitteet, odotukset sekä opettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhteet. Lisäksi oppilaiden välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä. Psyykkisiin tekijöihin luetaan myös koulun ilmapiiri ja kouluissa asetetut rajat. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia leikkeihin ja liikuntaan sekä sisällä että ulkona ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden tai mahdollisesti muun mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvä oppimisympäristö on kiireetön avoin turvallinen rohkaiseva viihtyisä myönteinen HYVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ kannustava ohjaava monipuolinen virikkeinen Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Pyhännän koulujen toimintakulttuuri painottuu hyvään ja laadukkaaseen perustietojen ja -taitojen opetukseen siten, että koulumme käynyt oppilas saa jatko-opiskelupaikan ja ammatin. pärjää elämässään niillä perusopeilla, joita hän Pyhännän perusopetuksesta saa. Koulujemme toimintakulttuuriin kuuluvat lisäksi juhlat, teemapäivät ja tempaukset. Näiden tapahtumien järjestämiseen osallistuvat myös vanhempainyhdistykset.

8 Koulujemme toimintakulttuuriin kuuluu myös kokonaisvaltainen oppilaasta huolehtiminen. Tämä saavutetaan myönteisellä ja välittävällä kasvatusilmapiirillä yhteen hiileen puhaltaen yhdessä kotien kanssa. Toimintakulttuuria tukevat opettajien yhteinen viikoittainen koulutyön suunnittelu ja yhteistyö eri luokkien ja koulujen välillä. Turvalliseen toimintakulttuuriin kuuluvat myös koulujen - järjestyssäännöt - kriisisuunnitelma - turvallisuussuunnitelma - ohjeistus koulukiusaamistapauksissa - koulukuljetuksen ohjeet. 1.5 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan ja uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen suurempaa vastuuta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään sekä yksin että yhdessä toisten kanssa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi, toiset huomioon ottavaksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaisesti. ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin.

9 1.6 Perusopetuksen tuntijako Yhteiset aineet 1. lk 2. lk 3. lk 4.lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7,0 7,0 5,0 5,0 4,0 5,0 3,0 3,0 3,0 42,0 A-kieli, englanti 3,0 3,0 3,0 3,0 2,0 3,0 3,0 20,0 B-kieli, ruotsi 3,0 3,0 0,0 6,0 Matematiikka 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 4,0 3,0 32,0 Ympäristöoppi 2,0 2,0 2,0 3,0 9,0 Biologia ja maantieto 2,0 1,0 2,0 2,0 3,0 10,0 Fysiikka ja kemia 1,0 1,0 2,0 2,0 3,0 9,0 Terveystieto 1,0 1,0 1,0 3,0 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 11,0 Historia ja yhteiskuntaoppi 2,0 1,0 1,5 2,5 3,0 10,0 Musiikki 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,0 11,0 Kuvataide 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 12,0 Käsityö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 15,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 18,0 Kotitalous 3,0 3,0 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1,0 2,0 Yhteisiä oppiaineita Yhteensä 19,0 19,0 24,0 24,0 25,0 25,0 30,0 24,0 23,0 213,0 Valinnaiset aineet Taito- ja taideainevalinta* 2,0 2,0 Englanti 1,0 1,0 Kotitalous 2,0 2,0 2,0/4,0 Kuvataide 2,0 2,0 2,0/4,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0/4,0 Matematiikka 1,0 1,0 Musiikki 2,0 1,0 3,0 Ruotsi 2,0 2,0 Saksa 2,0 2,0 2,0/4,0 Tekninen työ 2,0 2,0 2,0/4,0 Tekstiilityö 2,0 2,0 2,0/4,0 Tekstinkäsittely 1,0 1,0 Tekstinkäsittely ja tietotekniikka 2,0 2,0 Tietotekniikka 2,0 2,0 2,0/4,0 Valinnaisia aineita Yhteensä 6,0 7,0 13,0 KOKONAISTUNTIMÄÄRÄ 19,0 19,0 24,0 24,0 25,0 25,0 30,0 30,0 30,0 226,0 * Taito- ja taideainevalinta = musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta

10 1.7 Kieliohjelma Tavoitteet Perusopetuksen yleisen kielikasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan halua ja taitoa käyttää kieltä erilaisissa yhteyksissä ja eri tarkoituksiin. Oppilaalle opetetaan asiallista ja tilanteisiin sopivaa kielenkäyttöä. Edelleen tavoitteena on saada oppilas arvostamaan kieltä kulttuurin välittäjänä kansainvälistyvässä maailmassa. Opetettavat vieraat kielet A1-kieli: englanti, luokilla B1-kieli: ruotsi, luokilla, lisäksi valinnaisena 9. luokalla B2-kieli: luokilla

11 2. OPISKELUN YLEINEN TUKI 2.1 Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen myönteisen kasvun ja oppimisen kannalta on tärkeää muodostaa luottamuksellinen yhteys ja luonteva jatkumo esiopetuksen ja perusopetuksen välille. Tavoitteena on avoin, rakentava ja riittävän säännöllinen yhteistyö esiopetuksen kasvattajien, lapsen huoltajien ja lapsen tulevan opettajan kanssa. Tällöin helpotetaan lapsen siirtymistä esikoulusta alkuopetukseen. Esikoulun opettaja voi käydä vierailulla ryhmänsä kanssa keväällä lasten tulevassa koulussa. Tämän lisäksi kouluissa järjestetään keväällä tutustumispäivä, jolloin esikoululaiset ja muut tulevat koululaiset voivat käydä vanhempineen tutustumassa kouluun. Lapsen tuleva opettaja voi myös käydä havainnoimassa lapsia esikoulussa. Esikoulun opettaja ja lapsen ensimmäisen luokan opettaja voivat keskustella esikouluvuoden keväällä tulevista koululaisista. Lapsen huoltajat voidaan pyytää mukaan tähän keskusteluun. Vanhemmilta pyydetään lupa tiedonsiirtoon esikoulun opettajan ja lapsen ensimmäisen luokan opettajan välillä. 2.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat, vanhemmat ja opettajat paremmin toisiinsa sekä koulun toimintaan. Tällä tavoin parannetaan koulumotivaatiota ja yhteishenkeä. Hyvä yhteishenki tuo kouluun viihtyisyyttä, turvallisuutta ja parantaa oppimisedellytyksiä. Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti oppilaiden vanhemmille, mutta koulu on myös osavastuussa oppilaiden kasvatuksesta. Koti ja koulu tukevat toisiaan hyvän päämäärän saavuttamiseksi. Nykyisessä yhteiskunnassa kulttuuriset ja uskonnolliset vakaumukset voivat olla hyvin erilaiset. Varsinkin vähemmistönä Suomessa olevien kansojen tavat, kulttuurit ja uskonnot eroavat valtaväestön kulttuurista. Erilaisista kulttuureista tulevat oppilaat on huomioitava ja pyrittävä yhteistyötä tehden tukemaan oppilaiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulu kutsuu koulutulokkaan vanhempineen tutustumaan kouluun jo edellisenä keväänä. Huoltajat kutsutaan vielä henkilökohtaisesti ensimmäisen luokan syksyllä keskustelemaan lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista, esim. tiedoista, taidoista, asenteista, kasvatuksen yhteisistä periaatteista ja lapsen koulunkäynnin tukemisesta. Näitä tapaamisia voi olla alkuopetusaikana useampia. Luokanopettajat ja luokanvalvojat järjestävät vanhemmille keskustelutilaisuuksia muillakin luokka-asteilla. Tarvittaessa koululla pidetään yhteisiä vanhempainiltoja ja luentotilaisuuksia. Kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä on Pyhännän kouluilla kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma. Koulu on aina avoin vanhemmille. Koulun tiedot löytyvät myös koulujen kotisivuilta. Tarpeellinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä on mahdollista hoitaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostilla ja tapaamisilla. Oppilaiden vanhemmat voivat pitää oppitunteja ja kertoa omista ammateistaan. Luokka voi järjestää opintoretkiä ja muita tilaisuuksia. Vanhempainyhdistys aktivoi yhteishenkeä esim. yhteisillä tapahtumilla ja tilaisuuksilla. 2.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Pyhännän seurakunta tekee yhteistyötä koulujen kanssa pitämällä koululaisjumalanpalveluksia, päivänavauksia ja tarvittaessa oppitunteja. Poliisi sekä palo- ja pelastustoimi osallistuvat yhteistyöhön omilla esityksillään ja toiminnallaan. Oppilaiden terveydestä huolehtii terveydenhoitohenkilöstö. Paikalliset yritykset tarjoavat oppilaille työharjoittelupaikkoja ja vierailukohteita. 4H-yhdistys tuo oppilaille lisätietoa omalta alaltaan. Yhteistyötä tehdään myös kunnan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Nämä myös osaltaan edistävät hyvien tapojen ja elämän asenteiden omaksumista.

12 2.4 Oppimissuunnitelma Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma, joka on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman avulla voidaan eriyttää opetusta ja antaa huoltajalle tietoa, jotta tämä voisi entistä paremmin tukea oppilaan opiskelua. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös apuna oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisesta päättävät koulu, huoltajat ja tarvittaessa oppilas yhdessä. Apuna voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioivat samat tahot, jotka laativat oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelmaan sisältyvät mm. - oppilaan opinto-ohjelma - toimenpiteet, joilla tavoitteet oppilaan osalta pyritään saavuttamaan - valinnaiset opinnot - opiskelun painopistealueet - mahdolliset tukitoimet. Jos oppilas etenee opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilaalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), se korvaa oppimissuunnitelman. 2.5 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan opettajien yhteistyöllä oppilaan opintopolun aikana ja opintojen nivelvaiheissa. Ennen perusopetuksen alkua koulu tekee yhteistyötä päiväkotien ja esiopetuksen kanssa ja pyrkii näin saamaan opetuksen järjestämisen kannalta tärkeää tietoa koulutulokkaista. Perusopetuksen aikana kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttavat häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaan persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Vuosiluokilla 0 6 ohjausta koordinoi oppilaan oma opettaja, vuosiluokilla 7 9 yhteistyössä oppilaan luokanvalvoja ja oppilaanohjaaja. Oppilaan siirtyessä 6. luokalta 7. luokalle järjestetään yhteispalaveri, johon osallistuvat ainakin 6. luokkien opettajat, 7. luokkien luokanvalvojat ja oppilashuoltoryhmät. 6. luokan oppilaat käyvät myös tutustumassa tulevaan kouluunsa lukuvuoden lopulla. Oppilaan siirtyessä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin oppilaanohjaaja pitää yhteyttä vastaanottaviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Samoin tiedotetaan ohjauksen järjestämisestä sekä opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvistä koulukohtaisista asioista. Vuosiluokilla 0 6 tiedottamisesta ja yhteydenpidosta kotiin oppilaan asioista vastaa oppilaan oma opettaja, vuosiluokilla 7 9 oppilaan luokanvalvoja. Pyhännän perusopetus laatii tarvittaessa koko perusopetusta koskevia tiedotteita, joiden lisäksi kukin koulu laatii omia tiedotteitaan. Tiedottamisessa käytetään apuna kuntatiedotteita, oppilaan mukana koteihin meneviä tiedotteita ja koulujen kotisivuja. Kunkin koulun osalta tiedottamisesta vastaa koulun rehtori/johtaja, apunaan muut opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Myös koulujen vanhempainyhdistykset osallistuvat tiedottamiseen. Vuosiluokilla 7 9 henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä jatko-opintoihin ja työelämään tutustuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti oppilaanohjaaja. Huoltajille varataan mahdollisuus keskustella lastensa koulunkäynnistä, ainevalinnoista ja jatkoopinnoista joko henkilökohtaisissa tapaamisissa tai luokkakohtaisissa tai koko koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Perusopetus voi järjestää myös koko perusopetusta koskevia tiedotus- ja ohjaustilaisuuksia.

13 Yhteistyö paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa aloitetaan jo vuosiluokilla 0 6. Paikallisten yritysten edustajat vierailevat luokissa ja luokat voivat tehdä vierailuja yrityksiin. Mikäli mahdollista, aloitetaan kummiluokkatoiminta, jossa paikallinen yritys ja yksi koulun vuosiluokka tekevät tiivistä yhteistyötä. Yritysvierailuja hyödynnetään eri oppiaineiden rajat ylittävissä projektitöissä, joissa voidaan käyttää eri alojen antamaa kirjallista ja sähköistä materiaalia. Vuosiluokilla 0 6 yhteistyöstä vastaa ensisijaisesti koulun rehtori/johtaja. Vuosiluokilla 7 9 yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa syvennetään. Yrityskäynnit ja yrityksistä tulevat vierailijat antavat oppilaille tarkempaa tietoa yritysten merkityksestä, toiminnasta, ammateista ja yritysten tarjoamista työmahdollisuuksista. Eri alojen julkaisemaa joko kirjallista tai sähköistä tiedotusmateriaalia hyödynnetään opetuksessa eri tavoin, mm. erilaisissa projektitöissä. Vuosiluokilla 7 9 yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa koordinoi ensisijaisesti oppilaanohjaaja. 2.6 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneelle sekä muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tukiopetuksen antaminen aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänelle järjestetään mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetuksen avulla pyritään mm. estämään oppilaan luokallejäänti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee opettaja, vanhemmat tai oppilas itse. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Opettaja arvioi tukiopetuksen antamisen tarpeellisuuden. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilaan opettaja työjärjestyksen ulkopuolisena aikana. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppituntien aikana eriyttämällä. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Mikäli tukiopetuksella ei saavuteta riittäviä tuloksia, käytetään muita tukitoimenpiteitä. 2.7 huolto huolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja koulun muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon tavoitteet: - luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö - suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä - edistää kouluyhteisön hyvinvointia - antaa lapsille heidän tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä - tukea huoltajia lasten kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa - tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössään - edistää koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytänteiden kehittymistä oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiksi - toimia hyvässä yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuoltoasioissa

14 - kehittää oppilashuoltohenkilöstön tietoja, taitoja ja työkäytänteitä siten, että ne edistävät em. tavoitteisiin pääsyä huoltotyön koordinointi ja kehittäminen huoltotyön koordinoinnista ja kehittämisestä vastaavat ensisijaisesti oppilashuoltoryhmät. Pyhännän perusopetuksen jokaisessa koulussa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Vuosiluokkien 0 6 puolella oppilashuoltoryhmään kuuluvat ainakin koulun rehtori/johtaja, eritysopettaja, oppilaan oma opettaja, kouluterveydenhoitaja sekä tarvittaessa sosiaalitoimen edustaja. Sosiaalitoimen edustaja on paikalla ainakin silloin, kun kysymyksessä on lastensuojelullinen tapaus tai suunnitellaan suoraan perheeseen kohdistuvia tukitoimia. Vuosiluokkien 7 9 puolella oppilashuoltoryhmään kuuluu aina myös oppilaanohjaaja. Tarpeen mukaan kokouksiin osallistuvat myös oppilas, oppilaan huoltaja, luokanvalvoja sekä muita opettajia. Kaikkiin oppilashuoltoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua asiantuntijatahojen edustajia. huoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, tarpeen vaatiessa useammin. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä oppilashuoltoryhmässä. huoltoryhmän kokouksista voidaan laatia muistio huollon osa-alueet Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista terveydenhoitoa. Kouluterveydenhuolto perustuu kouluterveydenhoitajan laatimaan kouluterveydenhuollon suunnitelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Kouluterveydenhoitaja on koululla tavattavissa tiettyinä aikoina, muina aikoina hän on puhelimitse tavoitettavissa. Kouluterveydenhoitajan poissa ollessa oppilas voidaan lähettää eteenpäin esim. terveyskeskukseen opettajan ohjeiden mukaan, tarvittaessa joko huoltajan tai saattajan kanssa. Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden fyysistä ja psyykkistä kehitystä, antaa apua oppilaalle tai ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Hän osallistuu myös oppilashuoltoryhmän toimintaan sekä erilaiseen valistustoimintaan. Oppilaiden hammashuolto perustuu Siikalatvan kuntayhtymän hammashuoltosuunnitelmaan. Hoitokäynnit terveyskeskukseen tai muihin terveydenhoidonlaitoksiin on mahdollista tehdä koulupäivän aikana, kun asiasta sovitaan koulun kanssa etukäteen. Yhteistyö kotien, koulun ja terveydenhoidon asiantuntijoiden kanssa on tärkeää ja välttämätöntä kouluterveydenhuollon onnistumiseksi. Huoltajalla on aina lopullinen päätösvalta oppilaan ohjaamisesta käyttämään terveydenhuollon palveluja. Tuki erilaisissa vaikeuksissa Oppimisvaikeudet Oma luokka on oppilaan ensisijainen oppimisympäristö. ta tuetaan luokassa tarpeen mukaan eriyttämällä. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään auttamaan oppilaan opiskelua omassa luokassaan. Oma opettaja, erityisopettaja, joku muu opettaja tai kouluavustaja antaa tukiopetusta ensisijaisesti koulutuntien ulkopuolella ja erityisistä syistä oppituntien aikana silloin, kun oppilaalla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia, poissaoloja tai hän tarvitsee oppimisessa lisäaikaa.

15 Kun oppilas tarvitsee pitempiaikaista yksilöllistä tai pienryhmäopetusta oppimisvaikeuksiinsa, hän saa erityisopettajan tukea osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Oppilaan oma opettaja tiedottaa vanhemmille opetuksen alkamisesta. Koulun oppilashuoltoryhmä pohtii oppilaan tuen tarvetta ja suunnittelee mahdollisia tukitoimia ja sopii koululla tehtävistä tutkimuksista. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma edistämään oppimista, mikäli aiemmat toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat koulu, huoltaja ja tarvittaessa oppilas. Oppimissuunnitelman laatimisessa voidaan käyttää apuna myös eri alojen asiantuntijoita. ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin tutkimuksiin. Oppimissuunnitelman toteutumista seuraavat samat tahot, jotka laativat oppimissuunnitelman. Mikäli oppimissuunnitelma ei riitä tukemaan oppilaan koulunkäyntiä tarpeeksi, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Tällöin oppilaan oppimisympäristö järjestetään sopivammaksi (esim. välineet, avustaja, suppeampi oppimäärä). Siirtovaiheessa yhteistyö koulun, huoltajan ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa on tärkeää. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien, koulun oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Nämä tahot vastaavat myös HOJKS:n seurannasta. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opiskelupaikka on ensisijaisesti hänen oma luokkansa, jossa hänelle järjestetään tukea opiskeluun. siirretään erityisluokkaan, mikäli hän ei pysty HOJKS:n avulla saavuttamaan oppimiselle asetettuja tavoitteita. Tuki kurinpitorangaistusten yhteydessä Mikäli oppilas saa kurinpitorangaistuksen, menetellään koulun rangaistuskäytännön mukaisesti. ta ohjataan, jotta samasta asiasta ei tulisi uusia rangaistuksia. Mikäli oppilaalle tulee useita kurinpitorangaistuksia lukuvuoden aikana, asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä, jossa apuna voidaan käyttää eri alojen asiantuntijoita. Opetukseen osallistuminen evätty Kun oppilaalta on evätty oikeus osallistua opetukseen, hänelle järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa tarpeelliset tukitoimet, jotta hänen opintomenestyksensä ei kärsisi kohtuuttomasti. voidaan siirtää tilapäisesti myös toiseen, vastaavan tason kouluun, mikäli näin päätetään. Siirtopäätöksen tekee rehtori oppilaan huoltajaa kuultuaan huollon yhteistyöverkosto huolto perustuu yhteistyölle eri tahojen kanssa. Keskeisellä sijalla oppilashuollossa on kodin ja koulun yhteisyö. Vanhemmat ovat yhteistyössä koulun kanssa myös vanhempainyhdistysten kautta. huollossa on tärkeää yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Kunnan sosiaalitoimen edustaja on linkki koulun ja sosiaalitoimen välillä. Sosiaalitoimi on mukana koulutyössä esim. erilaisten projektien kautta ja lastensuojeluasioissa. Perusopetuksen alkuvaiheessa yhteistyötä tehdään päiväkodin ja perhepäivähoidon kanssa. Kunnan nuoriso- ja raittiustoimen kanssa yhteistyötä tehdään mm. raittiustyössä. Siikalatvan kuntayhtymä puolestaan vastaa lääkäripalveluista ja kouluterveydenhuollon järjestämisestä. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tekee tarvittavia poliklinikkatutkimuksia, osastojaksotutkimuksia ja joitakin erikseen sovittuja konsultaatioita. Oppilaan ollessa osastojaksolla tehdään yhteistyötä sairaalakoulun kanssa. Muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyötä tehdään sekä perusasteen että toisen asteen koulutukseen liittyvissä asioissa. Haapaveden perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluja ostetaan tarvittaessa. Siikalatvan A-klinikan työntekijä on mukana raittiustyössä. Valtion hallinnon puolelta yhteistyötä tehdään Limingan kihlakunnan poliisin kanssa laillisuuskasvatuksen ja liikennevalistuksen osalta. Siikalatvan työvoimatoimisto tarjoaa palvelujaan etenkin perusopetuksen päättövaiheessa oleville nuorille ammatinvalintaan (ammatinvalintapsykologi), koulutukseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa.

16 Myös Pyhännän seurakunta on perusopetuksen yhteistyökumppani. Seurakunta järjestää koulun kanssa eri tilaisuuksia tai on mukana koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Kriisi- ja onnettomuustilanteissa seurakunta on koulun tukena tärkeä osapuoli. Yhteistyö eri järjestöjen kanssa on osa oppilashuollon toimintaa. Koulu tekee yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pyhännän 4H-yhdistyksen ja Pyhännän Lions Klubin kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

17 2.7.4 Ongelma- ja kriisitilanteet Poissaolot Oppilaiden poissaoloja ja myöhästymisiä seurataan säännöllisesti ja ne kirjataan joko tunneittain, päivittäin tai viikoittain poissaolojen seurantalomakkeeseen. Oppilaan poissaolojen seurannasta vastaa oppilaan oma opettaja vuosiluokilla 0 6 ja luokanvalvoja vuosiluokilla 7 9. Lukuvuoden päättyessä poissaolot kootaan luokittain, jotta poissaolojen kokonaismäärä saadaan selville. Lukuvuoden alussa ja aikana oppilaille selvitetään poissaolojen seurantamenettelyt ja runsaiden poissaolojen määrän vaikutus oppimistuloksiin ja luokalta siirtymiseen. Oppilaan on aina selvitettävä kaikki poissaolot. Luvattomat poissaolot oppilas korvaa koulun järjestyssääntöjen ja rangaistuskäytännön mukaisella tavalla. Luvattomista poissaoloista ollaan aina yhteydessä huoltajaan. Mikäli oppilaalla on runsaasti poissaoloja, koulu voi ryhtyä erityisiin opetusjärjestelyihin kyseisen oppilaan kohdalla. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kaikilla kouluyhteisössä työskentelevillä on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Jokaisella on oikeus myös turvalliseen työympäristöön. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, noudatetaan kouluissa Pyhännän perusopetuksessa laadittua suunnitelmaa kiusaamis- ja väkivaltatapausten ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Tätä suunnitelmaa voi jokainen koulu täydentää omiin olosuhteisiinsa sopiviksi. Häirintätilanteissa menetellään perusopetukseen laadittujen ohjeiden mukaisesti. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakoinnin ja päihteiden ehkäisemiseksi tehdään laaja-alaista yhteistyötä koulun, kotien, terveydenhuollon, sosiaali- ja raittiustoimen, poliisiviranomaisten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tässä työssä noudatetaan Siikalatvan kuntiin laadittua päihdetyön suunnitelmaa. Mikäli tupakointi- tai päihdetapauksia ilmenee, menetellään silloin koulun järjestyssääntöjen ja rangaistuskäytännön mukaisesti. Tupakointi- ja päihdetapauksissa ollaan aina yhteydessä oppilaan huoltajaan. Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kriisitilanteet Tapaturma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalta on Pyhännän perusopetukseen laadittu sekä turvallisuussuunnitelma että kriisisuunnitelma, joiden mukaan menetellään eri tilanteissa. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja henkilöstöä koulutetaan toimimaan suunnitelmien mukaisesti Koulukuljetukset Koulukuljetukset järjestetään kunnassa voimassa olevan kuljetussuunnitelman mukaisesti. Yleisenä tavoitteena on, että jokaisella kuljetusoppilaalla on oikeus turvalliseen koulukuljetukseen. Lisäksi koulu järjestää liikennekasvatusta yhdessä poliisin ja muiden tahojen, esim. joidenkin järjestöjen, kanssa Kouluruokailu Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista sekä oppilashuoltoa. Se on myös osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokalan henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattaja niin ravitsemusasioissa kuin hyvien tapojenkin opettamisessa. Ruokailu on sosiaalisen kanssakäymisen eräs muoto. Oppilaita ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hyviin ruokailutapoihin, mm. toisten huomioimiseen ruokailussa. Erilaiset teema- ja juhlapäivät otetaan huomioon kouluruokailun järjestelyissä. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineherkkyydet kartoitetaan vuosittain lukuvuoden alussa oppilasilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Kouluterveydenhoitaja ja ruokalahenkilöstö auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat erikoisjärjestelyt hoidetaan rehtorin kautta. Lisäksi huomioidaan oppilaiden muut erityiset yksilölliset tarpeet tapauskohtaisesti. Kouluruokailua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Huoltajien ja oppilaiden mielipiteitä kouluruokailusta voidaan kartoittaa erilaisilla kyselyillä.

18 2.8 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan tulee myös tukea peruskoulun tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tavoitteita ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen - mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen ja osaamisen kokemiseen - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen - lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista. Kerhoja pidetään koulun ulkopuolisena aikana. Kerhotoimintaa voivat järjestää koulu, vanhempainyhdistys tai muut yhteistyötahot. Kerhoja voivat pitää opettajat tai muut sopivat henkilöt.

19 3. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 3.1 Tavoitteet Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt pohjautuvat yleisopetuksen voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Opetuksessa huomioidaan oppilaan sen hetkinen lähtötaso, erityisen tuen tarve sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Esikouluikäisten erityisopetuksen keskeisenä tavoitteena on kielellisten, matemaattisten sekä yleisen kouluvalmiuden edistäminen ja vahvistaminen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. 3.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksien parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta yleisopetuksen yhteydessä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen ennaltaehkäisevästi, vaikeuksien ilmetessä sekä ongelmien jälkihoitona joko muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Erityisopetusta voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena siten, että erityisopettaja työskentelee perusryhmän mukana yhdessä tuntia toteuttavan opettajan kanssa. Samanaikaisopetuksesta on kyse myös silloin, kun erityisopettaja työskentelee eri tilassa, esim. omassa luokassaan, oppilaan tai oppilasryhmän kanssa ja heillä on samat oppisisällöt ja tavoitteet kuin muulla ryhmällä. Osa-aikaisen erityisopetuksen päämääränä on oppilaan edistyminen opinnoissa muun perusopetusryhmän mukana sekä oppilaan kokonaisvaltainen edistyminen opinnoissa. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, huoltajan, aineenopettajan/luokanopettajan sekä erityisopettajan kanssa. Oppilaalle, jolla on lieviä puhe- tai artikulaatiovaikeuksia, annetaan osa-aikaisena erityisopetuksena puheopetusta yksilöllisesti. Opetus järjestetään siten, ettei oppilas jää olennaisilta osin jälkeen oppitunneilla opetettavista asioista. 3.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus, jolle yleisopetuksen opetussuunnitelmasta selviytyminen käy ylivoimaisen vaikeaksi tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen antamasta tuesta huolimatta, siirretään yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopetukseen. Tarvittaessa erityisopetukseen siirtämisen perusteeksi pyydetään asiantuntijalausunto. Siirtopäätöksen tekee koulun rehtori. Ensisijaisena tavoitteena on se, että oppilas kykenee opiskelemaan ikätovereidensa kanssa samassa ryhmässä. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista kaikissa aineissa, tukena voidaan käyttää samanaikaisopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan näissä oppiaineissa henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä uusi päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

20 3.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajan, luokan/aineenopettajan sekä erityisopettajan kanssa. Myös muita asiantuntijoita voidaan tarvittaessa käyttää apuna suunnitelmaa tehtäessä. HOJKS:n tavoitteet perustuvat aina kunnan voimassa olevaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaan. Tavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti siten, että ottaen huomioon oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet ja tuen tarpeet, hänen on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma korvaa oppilaalle mahdollisesti aiemmin laaditun oppimissuunnitelman. 3.5 Harjaantumisopetus Yleistä harjaantumisopetuksesta Harjaantumisopetuksen opetussuunnitelma noudattaa soveltuvin osin Pyhännän perusopetuksen luokkien 1-9 opetussuunnitelmaa. Lisäksi noudatetaan harjaantumisopetuksen opetussuunnitelmaa sekä kullekin oppilaalle laadittavaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, HOJKS:ia. Harjaantumisoppilaita pyritään yhdistämään eri aineissa yleisopetuksen oppilaiden kanssa samoihin ryhmiin. EHA-oppilaat voivat osallistua myös työpajatoimintoihin. Ryhmää valitessa huomioidaan oppilaan taidot, muu ryhmä ja avustajan tarve. EHA2-opetus tapahtuu oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään Opetussuunnitelma HARJAANTUMISOPETUKSEN TUNTIJAKO Tuntijaossa noudatetaan soveltuvin osin Pyhännän perusopetuksen tuntijakoa.

21 TOIMINTA-AJATUS: Itsenäistyminen ja elämäntaidot Oppilaan vahvat alueet Yhteistyö ja suunnittelu koko koulun kanssa OPPILAS Myönteinen minäkuva Yksilölliset tavoitteet Integroituminen omaan kouluun ja ympäröivään yhteiskuntaan

22 Kehitysvammaisuuden määrittelyä Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyssä. Kehitysvammaisen on keskimääräistä vaikeampaa oppia uusia asioita tai käyttää aikaisemmin oppimaansa hyväkseen uusissa tilanteissa. Ymmärtämis- ja käsittämisvaikeuksien lisäksi kehitysvammaisella on usein myös muita toimintakykyä rajoittavia puutteellisuuksia. Varsin usein kehitysvammaisuus sinänsä rajoittaa vain osaa henkilön toiminnoista ja elämästä. Kehitysvammaisuus on monisyinen ja -ulotteinen asia. Kaikki kehitysvammaiset eivät ole vammautuneet ymmärtämisen ja käsityskyvyn osalta, vaan mukaan luetaan myös vaikeita keskushermoston vammautumisesta johtuvia tason laskuja. Tällöin henkilöllä saattaa olla jäljellä vaikeasti tunnistettavia mutta kuitenkin toimivia osa-alueita. Kehitysvammaisella henkilöllä vaikeudet ilmenevät tilan, ajan, laadun, määrän ja syy-yhteyksien käsittämisen puutteina. Kehitysvammaisen todellisuuskäsitys on konkreettinen ja omalla tavallaan jäsentynyt. Harjaantumisopetukseen ohjautuminen HARJAANTUMISOPETUKSEEN TULO EHA 1, EHA 2 VARHAISKASVATUS/ KUNTOUTUS KOTI/PÄIVÄKOTI ESIASTE 1. / ESIASTE 2. KOULU/PÄIVÄKOTI HARJAANTUMISOPETUS LUOKAT 1 9 JATKO OPINNOT/ TYÖHÖN VALMENNUS TYÖELÄMÄ Esiopetus Esiopetusta annetaan peruskoulussa harjaantumisluokalla tai päiväkodissa, jolloin erityisluokanopettaja toimii opetuksen vastuuhenkilönä. Päätettäessä oppilaan sijoittamisesta esiopetukseen peruskouluun tai päiväkotiryhmään on kuultava oppilaan vanhempia, koulun ja päiväkodin edustajia ja pyydettävä lausunto psykologilta, perheneuvolasta, OYS:sta, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiriltä tai muulta asiantuntijalta. Sijoittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lapsen valmiudet ja taso, peruskoulun harjaantumisluokan koko, lapsen iltapäivähoidon tarpeet sekä vanhempien toiveet. Esiopetuksen sisältö: - kouluvalmiuksien harjaannuttaminen (katseleminen, kuunteleminen, keskittyminen) - ryhmässä toimiminen - tuntimäärä enimmillään 20 viikkotuntia

23 Harjaantumisopetuksen toimintamuodot 1. Elämänläheisyys opetuksessa: käytännön tilanteiden ja oman kokemuksen kautta oppiminen - koulun ja luokan ulkopuolella tapahtuva opetus: retket, vierailut, leirit - opetuksen toiminnallisuus: työpajat, teemaopetus - ajankohtaistunnit: näyttelyt, esitykset - työharjoittelu TET 2. Opetuksen eheyttäminen aihekokonaisuuksien pohjalta: opetus perustuu aihekokonaisuuksiin, jolloin keskeisiä periaatteita ovat opetuksen ajankohtaisuus ja yksilölliset tarpeet 3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa - oppilaiden vanhemmat - päiväkoti / iltapäivähoito - alan opiskelijat ja harjoittelijat - puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, kouluterveydenhoito, koulukuljetuksesta vastaavat - avohuollon ohjaaja, työnohjaus - erityishuoltopiiri 4. Työsuunnitelma laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan. Työsuunnitelmassa näkyvät tarkemmin opettajan suunnittelemat oppisisällöt, toimintatavat ja painotettavat asiat kunakin lukuvuonna. 5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS - jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma lukuvuosittain - jatkuva HOJKS:n tavoitteiden ja oppimistulosten arviointi - erilaiset arviointi- ja kuntoutusmenetelmät OPPIAINEET Esiaste Esiasteella painotetaan seuraavia asioita: - myönteinen asenne koulua kohtaan - ryhmässä olemisen harjoittelu - oman vuoron odottaminen - innostaminen omatoimisuuteen - keskittymiskyvyn tukeminen - oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppilaan tukeminen. Vuosiluokat 1 9 Äidinkieli Tavoitteet - löytää jokaiselle oppilaalle tapa ilmaista itseään ja tehdä näin itsensä ymmärretyksi (puhe, kirjoitus, pictogram, viittomat, ilmeet, eleet, kuvat, puhekommunikaattori) - vuorovaikutuksen kehittäminen, oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan itseään - sanavaraston kartuttaminen: keskitytään keskeisiin oppilaan elinympäristöön liittyviin sanoihin - tutustuminen satukirjoihin, loruihin, kasettisatuihin, diasatuihin, radioon, televisioon, tietokoneohjelmiin ym.; näiden avulla ohjataan oppilasta keskittymään, kuuntelemaan, katselemaan ja ilmaisemaan itseään - sanomaan, lukemaan ja kirjoittamaan oma nimi ja osoite - lukemisharrastuksen tukeminen Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen Keskeiset sisällöt - kuvalukeminen - sanojen rytmitaputtaminen ja tavuttaminen - kirjoittamista irtokirjaimilla - mallin mukaan kirjoittaminen - sanojen kirjoittamista tietokoneen/kirjoituskoneen avulla

24 - kirjoittaminen ja lukeminen lausetasolla - kätisyyden varmentaminen, käden hienomotoristen taitojen kehittäminen, vahvennusharjoituksia, kirjainten kirjoittamaan harjoittelua - signaalisanojen opettelua, esim. tutut nimet - kirjastotunti kerran kahdessa viikossa Pyhännän kirjastossa - yhteyksien pitäminen kirjeenvaihtoluokkaan - sanomalehdet, aikakauslehdet, satukasetit, levyt jne. - erilaisten pelien pelaaminen: muistipelit, luko-pelit, palapelit ym. - roolileikkien leikkiminen - itseilmaisun ja esiintymistaidon opiskeleminen valmistamalla pieniä esityksiä koulun päivänavauksiin ja juhlatilaisuuksiin - asiointia koulussa ja koulun ulkopuolella Matematiikka Keskeiset sisällöt - toiminnallista matematiikkaa liitettynä käytännön tilanteisiin - erilaisia luokitteluharjoituksia: muodon, koon, värin mukaan - tutustuminen erilaisiin määriin: paljon-vähän, yhtä monta, enemmän-vähemmän - symbolimerkit eli numerot: - numeroiden tekeminen eli kirjoittamaan ohjaus - määrien ja numeroiden yhdistäminen - käsitteet: ylös-alas, ennen-jälkeen, edessä-takana jne. - tietokoneavusteiset tehtävät - taskulaskimen käyttö - työpajat - perusmitat: metri, cm, kilometri, dl, litra, kilo; näitä harjoitellaan käytännön tilanteissa, esim. leipominen, ostoksilla käynti - rahankäytön opettelu - ajan hahmottaminen: vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet, vuosiluku, kellonajat, viikonpäivät - erilaiset matematiikkapelit Orientoitumisaineet Orientoitumisaineet on muodostettu oppiainekokonaisuudeksi, johon kuuluvat seuraavat oppiaineet: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia ja oppilaanohjaus. Orientoitumisaineiden opetuksessa ei noudateta oppiainejakoa vaan opetus järjestetään aihekokonaisuuksina. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1. Päivittäisten taitojen harjaannuttaminen - ruokailutilanteet, pukeutuminen, siisteyskasvatus - hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen - vuorovaikutustaitojen kehittäminen - ajantajun kehittäminen: luokan päiväjärjestys, viikkojärjestys, vuoden kierto 2. Minä ja muut - oma keho ja sen tuntemus, sukupuolitietous - koti ja perhe - kouluyhteisössä toimiminen - erilaisuuden hyväksyminen - vammatietous 3. Julkiset palvelut ja vapaa-ajan kasvatus - viestimien käyttö ja viestintäkasvatus: radio, TV, puhelin, sanomalehdet; ohjataan käyttämään näitä välineitä - vapaa-ajantoimintoihin ohjaaminen - julkisten palveluiden käyttö: posti, pankki, kauppa, apteekki, julkiset liikennevälineet ym. tutuiksi - Pyhäntä tutuksi 4. Terveys - terveellinen ravinto - terveelliset elämäntavat, levon ja hygienian merkitys - käyttäytyminen sairaana, itsehoito - vaaratilanteet, ensiapu - terveyspalveluiden käyttö

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

* vapaaehtoisen A -kielen valinneilla poikkeava tuntijako

* vapaaehtoisen A -kielen valinneilla poikkeava tuntijako OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Koulun toiminta-ajatus ja arvopohja Tuntijako Helilän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Koulu tukee turvallisesti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005

Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 Esipuhe 5 1 Arvot ja toiminta-ajatus 6 1.1 Perusopetuksen ja esiopetuksen arvopohja 6 1.2 Perusopetuksen ja esiopetuksen tehtävä 6 2 Yleiset kasvatuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja puuttua riittävän ajoissa oppimisen esteisiin:

Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja puuttua riittävän ajoissa oppimisen esteisiin: OPPILASHUOLTO TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollon toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Oppilashuoltoon sisältyy arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua ja erilaisia

Lisätiedot