TyöaikaOPAS TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO &

Transkriptio

1 TyöaikaOPS TEM TEOLLSUUSLOJEN MMTTLTTO & Viestinnän Keskusliitto 2014

2

3 Viestinnän Keskusliiton ja TEM Teollisuusalojen ammattiliiton kirjatyöntekijöitä koskeva työaikaopas Helsinki 2014 Viestinnän Keskusliitto Eteläranta 10, Helsinki Puhelin TEM Teollisuusalojen ammattiliitto Siltasaarenkatu 2, Helsinki Puhelin

4 Työaikaopas Sisältö 4 1 Käsitteitä 1.1 Säännöllisen työajan järjestäminen 1.2 Lepoajat Päivittäiset lepoajat Vuorokausilepo Viikoittainen vapaa-aika 1.3 Sovitun työajan ylittäminen 2 Säännöllinen työaika 2.1 Mikä on työaikaa 2.2 Säännöllinen työaika työnantajan päätöksellä 2.3 Keskimääräinen työaika paikallisesti sopien 2.4 Vuosityöaika Vuosityöaika eri työaikamuodoissa Osavuoden työaika 2.5 Tasoitusvapaa Tasoitusvapaan kertyminen Tasoitusvapaan antaminen Tasoitusvapaan erääntyminen Tasoitusvapaan päällekkäisyys muun vapaan kanssa Osa-aikaisen työntekijän oikeudesta tasoitusvapaaseen Määräaikaisen työntekijän tasoitusvapaa Tasoitusvapaan ansio Tasoitusvapaan vaihtaminen rahaksi Paikallinen sopiminen ja paikallisesti sovitut ylimääräiset vapaat Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä 3 Työaikajärjestelmien suunnittelu 3.1 Johdanto 3.2 Työviikon alkaminen 3.3 Päivittäisen työajan sijoittaminen 3.4 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 3.5 Työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän muuttaminen 3.6 Siirtyminen työaikamuodosta toiseen 3.7 Vapaapäivät Työajan järjestämisvaihtoehtoja 4.2 Päivä- ja yksivuorotyö Työaikojen porrastaminen Vuorokautisen työajan pidentäminen Keskimääräinen viikkotyöaika Työajan tasaamisvapaiden sijoittelu Liukuva työaika 4.3 Vuorotyö ksivuorotyö (keskeytyvä tai jatkuva) Kaksivuorotyö Keskeytyvä kaksivuorotyö (TM 25, TM 26) Jatkuva kaksivuorotyö Kolmivuorotyö 4.4 Erilaisten työaikamuotojen yhdistelmät 4.5 Muita työaikajärjestelyjä 12-tuntiset työvuorot Viikonloppuvuorotyö 4.6 hteenveto perustyöaikamuodoista 4.7 Työaikapankki 4.8 Lisät Vuorolisät lta- ja yölisä, kun kyse ei ole vuorotyöstä Lauantain vuorolisä Lisät sunnuntaina Vuoro- ym. lisät ylityössä 5 Muita työaikoja sääteleviä säännöksiä LTE 1 TÖKMÄÄRÄKSET LTE 2 VOMNTULO- J SRTMÄSÄÄNNÖKSET LTE 3 TSOTUSVPN MÄÄRÄTMNEN

5 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Johdanto Viestinnän Keskusliiton ja TEM Teollisuusalojen ammattiliiton välisessä työehtosopimuksessa on sovittu työaikoja koskevasta uudistuksesta. Tässä oppaassa selvitetään, miten työaika voidaan järjestää uusien määräysten perusteella. Työajan sijoittamista koskevia määräyksiä on väljennetty. Myös yötyön teettäminen on mahdollista. öllä tehtävälle työlle on vahvistettu työaika ja maksettava korvaus. Niillä työpaikoilla, joissa on aikaisemmin tehty yötyötä, tulee sopia kompensaatiosta ennen uusiin määräyksiin siirtymistä. Vuorolisäjärjestelmä uudistuu ja työajanlyhennysvapaat sekä talviloma yhdistyvät tasoitusvapaaksi. Tasoitusvapaan kertymiselle ja pitämiselle on uudet säännöt. Uusien työaikamääräysten käyttöönoton yhteydessä palkanmaksussa siirrytään noudattamaan kuukausipalkkaa viikkopalkan sijaan. Uudistus ei koske sanomalehtitaloja, joilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa määräykset käyttöön paikallisesti sopimalla. Työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesti voidaan sopia erilaisista työaikojen järjestämisvaihtoehdoista. Parhaaseen tulokseen päästään työpaikoilla, joissa johdon ja henkilöstön avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus on mahdollista. 5 Helsingissä elokuun 5. päivänä 2014 VESTNNÄN KESKUSLTTO R TEM TEOLLSUUSLOJEN MMTTLTTO R

6 Työaikaopas 1 Käsitteitä Säännöllisen työajan järjestäminen Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi. Tasoittumisjakso on enintään neljä viikkoa. Jos työtä tehdään säännönmukaisesti viikonloppuisin, tasoittumisjakso on enintään 17 viikkoa. Paikallisesti voidaan sopia, että työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Tällöin työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 52 viikkoa. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työnantajan tehtävänä on pitää työvuoroluetteloa, johon merkitään päiväkohtaisesti säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Mikäli käytössä on keskimääräinen työaika tai muu järjestely, jossa työvuorojen tulee tasoittua, työnantaja on lisäksi velvollinen laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmän. Käytännössä työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä on yhdistetty. Tällaisesta yhdistetystä työvuoroluettelosta ja työajan tasoittumisjärjestelmästä voidaan käyttää nimitystä työtuntijärjestelmä. Työviikko Työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa, ellei toisin ole sovittu. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana. Päivätyö Päivätyössä työaika sijoitetaan kello välille, ellei paikallisesti toisin sovita. Ns. yksivuorotyössä vastaavaa rajoitusta työajan sijoittamiselle ei ole. Vuorotyö Vuorotyö määritellään lain mukaan. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Kaksivuorotyö Työaika sijoitetaan kaksivuorotyössä kello välille, ellei paikallisesti toisin sovita. Kolmivuorotyö Kolmivuorotyössä aamuvuoron alkamisaika sijoitetaan kello välille, ellei paikallisesti toisin sovita.

7 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Keskeytyvä kolmivuorotyö Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskennellään kolmessa vuorossa ja keskeytys on vähintään 24 tuntia työviikossa, esim. TM 35 ja TM 36. ötyö Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. ötyötä voidaan teettää joko vuorotyössä tai erillisenä yövuorona. ötyötä voidaan teettää kaikissa työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa töissä. Erillinen yövuoro Erillisessä yövuorossa työtä tehdään pelkästään yövuorossa. Erillinen viikonloppuvuoro Työtä tehdään lauantaina ja sunnuntaina. Erillisen viikonloppuvuoron ehdot sovitaan paikallisesti. Työaikamuotoja (TM) Kaikkia työaikamuotoja ja niiden yhdistelmiä voidaan käyttää. Jatkuvia työaikamuotoja tehdään viikon jokaisena päivänä. Keskeytyviä työaikamuotoja tehtäessä työ keskeytyy viikoittain vähintään 24 tunnin ajaksi. Kolmivuorotyössä on käytettävissä oleva toimintaaika koko vuorokausi. Viikoittaisen käyntiaikatarpeen perusteella voidaan käyttöön valita joko keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö. Eri työaikamuodoista käytetään seuraavia lyhenteitä: TM 15, yksi vuoro, viitenä päivänä viikossa (yleisin päivätyöaika) TM 16, yksi vuoro, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä yksivuorotyö) TM 17, yksi vuoro, seitsemänä päivänä viikossa (jatkuva yksivuorotyö) TM 25, kaksi vuoroa, viitenä päivänä viikossa (keskeytyvä kaksivuorotyö) TM 26, kaksi vuoroa, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä kaksivuorotyö) TM 27, kaksi vuoroa, seitsemänä päivänä viikossa (jatkuva kaksivuorotyö) TM 35, kolme vuoroa, viitenä päivänä viikossa (keskeytyvä kolmivuorotyö) TM 36, kolme vuoroa, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä kolmivuorotyö) TM 37, kolme vuoroa, seitsemänä päivänä viikossa (keskeytymätön kolmivurotyö) Käytössä voi lisäksi olla esimerkiksi paikallisesti sovittu erillinen viikonloppuvuoro tai erillinen yövuoro. Porrastettu työaika Porrastetussa työajassa työvuorojen alkaminen porrastetaan. Työvuorot alkavat tällöin eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin. Tällä saadaan pidennettyä toimintaaikaa ja voidaan vastata päivittäiseen muuttuvaan työvoimatarpeeseen. ksittäisen työntekijän työajat voidaan porrastaa esimerkiksi yksivuorotyössä niin, että työvuorot alkavat eri aikaan eri päivinä. Jaksotyö Jaksotyössä työaika voidaan järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Jaksotyö voidaan paikallisesti sopien ottaa käyttöön muissakin kuin työaikalaissa määritellyissä töissä. Liukuva työaika Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että päivittäinen työajan alkamisaika ja päättymisaika voivat vaihdella sovittujen rajojen sisällä. Työntekijä voi näissä rajoissa päättää itse työhöntuloajastaan ja työstä lähtöajastaan. Siirtymisestä liukuvaan työaikaan voidaan sopia paikallisesti tuotannollisten seikkojen ja paikallisten olosuhteiden niin salliessa. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytykset ja yksityiskohdat sovitaan paikallisesti. Tasoitusvapaa Tasoitusvapaaseen on yhdistetty vanhat työajanlyhennysvapaa ja ns. talviloma. Tasoitusvapaan kertymistä ja antamista varten työehtosopimuksessa on uudet määräykset. Osa-aikatyö Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin työehtosopimuksissa on sovittu kokoaikaiseksi työajaksi. Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla määritellyt 7

8 Työaikaopas 8 edut eivät saa olla osa-aikaisilla työntekijöillä heikompia kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Edut suhteutetaan kuitenkin tehtyyn työaikaan. Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti osa-aikaiselle. 1.2 Lepoajat Päivittäiset lepoajat Jos työaika päivätyössä on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava työvuoron aikana lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan, ellei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä. Lepoajan pituus on yksi tunti, ellei sitä ole lyhennetty paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopien. Lepoajan pitää olla kuitenkin vähintään puolen tunnin pituinen. Milloin vuorotyössä työvuoron pituus on 6 tuntia pitempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Enintään puoli tuntia kestävä lepotauko vuorotyössä luetaan työaikaan. Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluottamusmies sopivat. Tauot on pyrittävä järjestämään niin, että koneita ei niiden vuoksi tarvitse pysäyttää Vuorokausilepo Säännöllisten työvuorojen välissä tulee työntekijälle antaa kerran vuorokaudessa työaikalain 29 :n mukainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo. Vuorokausilevon pituus on 11 tuntia (ks. työaikalain 29 :n poikkeukset) Viikoittainen vapaa-aika Viikkolepo perustuu työaikalakiin. Työaika on järjestettävä (kaikki muut työaikamuodot paitsi TM 37) niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä vuorotyössä (TM 37) vapaa aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Viikkoleposäännöksestä voidaan poiketa, jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä. Mikäli työntekijä on työaikalain 32 :n edellytyksin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. Korvaaminen suoritetaan tehdyltä työajalta ja vain siltä osin kuin se vähentää lakisääteistä viikoittaista vapaata. 1.3 Sovitun työajan ylittäminen Lisätyö Työaikalain tarkoittamaa lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö korvataan kuten säännöllisenä työaikana työskentely. Työnantajalla on työsopimuslain 2 luvun 5 :n mukaan velvollisuus tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä. Silloin kun työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus, työ ei ole ylityönä korvattavaa. Tes-ylityö Työehtosopimuksen tarkoittamaa tes-ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. lityö Työaikalain mukaan ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa ylittävää työtä. Milloin

9 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto työaika on järjestetty keskimääräiseksi, muodostuvat yli- ja lisätyö em. pääsäännöstä poikkeavalla tavalla. ksi ylityökäsite Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Hätätyö Hätätyön teettäminen on mahdollista vain työaikalain 21 :ssä säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa eikä siitä voi kieltäytyä. Hätätyötä voidaan teettää kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. Varallaolo Varallaolosta säädetään työaikalain 5 :ssä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaaajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. 9 Hälytysluonteinen työ Hälytysluonteisessa työssä työntekijä kutsutaan ennalta arvaamattoman syyn vuoksi (konevika, sairaus) työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Työntekijälle maksetaan matkakorvaus, jonka työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

10 Työaikaopas 2 Säännöllinen työaika Mikä on työaikaa Työajalla tarkoitetaan työhön käytettävää aikaa sekä sitä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa koskevat määräykset voivat perustua työaikalakiin työehtosopimukseen työpaikalla sovittuun ns. paikalliseen sopimukseen tai työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Työaikaa ei ole esimerkiksi varallaolo tai matkustamiseen käytetty aika. Lain mukaisen ylityön määrittelemiseksi on tärkeää erotella työaika ja muu aika. Työajan tulee tasoittua enintään 40 viikkotuntiin neljän viikon aikana. Tasoittumisjakson enimmäispituus on kuitenkin 17 viikkoa töissä, joissa työn luonteen vuoksi työskennellään säännönmukaisesti myös viikonloppuisin. 2.3 Keskimääräinen työaika paikallisesti sopien Paikallisesti sopimalla on mahdollista ottaa käyttöön keskimääräinen työaika. Silloin voidaan sopia, että työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Työajan pitää tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon aikana. Jos pääluottamusmies sopii kollektiivisesti keskimääräisen työajan käyttöönotosta, yksittäisten työntekijöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. 2.2 Säännöllinen työaika työnantajan päätöksellä Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työtä voidaan työnantajan päätöksellä teettää myös kuutena päivänä viikossa, jolloin viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia vuorokautisen työajan ollessa enintään 8 tuntia. 2.4 Vuosityöaika Vuosityöaika eri työaikamuodoissa Vuotuinen työaika vaihtelee työaikamuodoittain. Pisin työaika on yksivuorotyössä ja lyhin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä. Työntekijälle pitää kertyä tekemänsä työaikamuodon mukainen tuntimäärä työaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa vuoden aikana saadakseen täyden palkan.

11 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona päivä- ja yksivuorotyössä 1688 tuntia vuodessa ja kaksivuorotyössä 1664 tuntia vuodessa. Työaika on päivä- ja yksivuorotyössä kaksivuorotyössä on siten otettu huomioon kaikki arki- ja aattovapaat sekä tasoitusvapaat, mutta ei vuosilomaa. Näin ollen jos henkilö työskentelisi esimerkkitapauksessa joka viikko 35,1 tuntia (myös arkipyhinä ja aattoina eikä pitäisi erikseen tasoitusvapaita), hänelle kertyisi vuosityöaika täyteen. Työntekijä pitäisi tällöin lomana pelkän vuosilomansa. vuonna tuntia 1656 tuntia vuonna tuntia 1664 tuntia Työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä vuonna tuntia 1680 tuntia vuonna tuntia 1664 tuntia vuonna 2014 vuonna tuntia 1664 tuntia Työaika on vuonna 2014 keskimäärin päivä- ja yksivuorotyössä kaksivuorotyössä 35,6 h/vk 35,1 h/vk vuonna 2016 vuonna tuntia 1664 tuntia Työaika on keskimäärin keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 vuonna ,8 h/vk 35,3 h/vk vuonna ,1 h/vk 35,6 h/vk vuonna 2014 vuonna ,1 h/vk 35,3 h/vk vuonna ,8 h/vk 35,3 h/vk vuonna ,6 h/vk Kaksivuorotyön vuosityöaika on myös niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät viikonloppuisin säännöllisessä ilta-, yö- tai vuorotyössä tai joiden työvuoroista säännöllisesti vähintään joka neljäs on yötyötä (klo 21 06). Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa siten, että työskentely keskeytyy vähintään 24 tunniksi työviikon aikana. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona 1664 tuntia vuodessa. vuonna ,3 h/vk Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Työaika on tällöin 1632 tuntia vuodessa ja keskimäärin 34,6 h/vk. Pelkkää erillistä yövuoroa tekevän työntekijän vuosityöaika on 1632 tuntia. Esimerkki llä oleva keskimääräinen viikkotyöaika on laskettu jakamalla vuosityöaika (esimerkiksi 1656 tuntia vuonna 2014 kaksivuorotyössä) 47,18:lla (työviikot vähennettynä viiden viikon täydellä vuosilomalla). Keskimääräisessä viikkotyöajassa

12 Työaikaopas Osavuoden työaika Kun esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla: TM37 kaava TM37 työskenneltävä ajanjakso edellinen viikkoina vuosiloma (viikkoina) todellisten työviikkojen lkm on työehtosopimuksen mukainen työaika ajanjakson työaikavaatimus tunteina edellinen muutettuna 8h työvuoroiksi Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 16,86 viikkoa x 34,6 tuntia viikossa, eli 583 tuntia, joka 8 tunnin mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 73 työvuoroa. janjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 73 x 8h työvuoroa. Samaa laskentatapaa voidaan soveltaa muihinkin työaikamuotoihin. 2.5 Tasoitusvapaa 125/ ,86 kalenteripäivää viikkoa viikkoa viikkoa tuntia/ viikko tuntia työvuoroa Tasoitusvapaan kertyminen Uusi tasoitusvapaa on muodostettu yhdistämällä vanha työajan lyhennysvapaa ja talviloma. Uusissa työaikamääräyksissä ei siten ole enää työajan lyhennyksiä tai talvilomia, vaan puhutaan pelkästään tasoitusvapaasta. Työntekijälle kertyy tasoitusvapaata kuukausittain. Tasoitusvapaata kertyy viikkotyöajasta ja työaikamuodosta riippuen 0,42-1,83 päivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta. Tasoitusvapaiden kertyminen muistuttaa vuosiloman kertymistä. Ns. 14 päivän säännön sijaan tasoitusvapaalle on kuitenkin oma kertymissääntö: mikäli työntekijälle kertyy kuukaudessa enemmän kuin kolme poissaolopäivää, hän menettää oikeuden tasoitusvapaaseen siltä kuukaudelta. 1 17, ,86 vakio 34,6 x 16,86 583/8 34, Esimerkki Elokuussa on 21 työpäivää, syyskuussa 22 työpäivää ja lokakuussa 23 työpäivää. Työntekijä saa tasoituskertymän elokuussa 18 päivällä, syyskuussa 19 päivällä ja lokakuussa 20 päivällä. Työpäiviin rinnastetaan joukko erilaisia poissaolopäiviä, eli ne päivät jolloin työntekijä on vuosilomalla tai tasoitusvapaalla jolloin työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa jolloin työntekijälle maksetaan äitiys- tai isyysvapaan palkkaa joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä oman reservin harjoituksen tai siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen aikana joiden ajalta työnantaja maksaa työntekijälle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen jolloin työntekijä on poissa työehtosopimuksen kohtien 6.5 (sairaan lapsen hoitaminen), 6.6 (vaikeasti sairaan lapsen hoitaminen ja kuntoutus), 6.7 (palkalliset poissaolopäivät) ja 7.10 (yhteiskunnalliset luottamustoimet ja järjestötehtävät) perusteella. jolloin työntekijä on lomautettuna, enintään kuitenkin 30 lomautuspäivää vuodessa. Esimerkki Työntekijä työskentelee kaksivuorotyössä. Hän on sairaana elokuussa viikon saaden sairausajan palkkaa. Lisäksi hän hoitaa sairasta lastaan kolme päivää. Syyskuussa hän on työnantajan kanssa sopimallaan ylimääräisellä vapaalla neljä päivää. Marraskuun alusta hän jää hoitovapaalle. Elokuussa työntekijälle kertyy tasoitusvapaa 1,5 päivää, koska sairausloma on palkallinen. Sairaan lapsen hoitaminen rinnastetaan myös työpäiviin. Syyskuun osalta työntekijä saa tasoitusvapaata 0,83 päivää, koska tasoitusvapaata kertyy pienemmän kertoimen mukaan sellaisilta kuukausilta, joilta ei kertyisi tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa. Marraskuun alusta lukien (hoitovapaalla oltaessa) tasoitusvapaata ei kerry lainkaan.

13 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Tasoitusvapaakertoimia on viisi erilaista: 0,42; 0,83; 1,25; 1,50 ja 1,83. Jokaisen kuukauden osalta tarkastellaan erikseen, minkä kertoimen piiriin kuulutaan. Kaikkien kuukausien kertoimet lasketaan yhteen ja summa kertoo kyseisen vuoden tasoitusvapaiden kokonaismäärän. Esimerkki: Henkilön tasoitusvapaa voi kertyä esimerkiksi seuraavasti tammikuu 0,42 helmikuu 0,42 maaliskuu 0,42 huhtikuu 0,42 toukokuu 1,25 kesäkuu 1,25 heinäkuu 1,25 elokuu 1,50 syyskuu 1,50 lokakuu 1,50 marraskuu 1,50 joulukuu 1,50 hteensä 12,93 Tässä tapauksessa henkilölle kertyy tasoitusvapaata 12,93 päivää vastaava määrä. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä kertoimia käytetään missäkin tilanteissa: Kerroin 1,83 Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta) Työaikamuoto: Keskeytymätön 3-vuorotyö tai pelkkä yövuoro Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aikana, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä Kerroin 1,50 Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta) Työaikamuoto: Kaksivuorotyö tai keskeytyvä 3-vuorotyö Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aikana, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä Kerroin 1,25 Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta) Työaikamuoto: Päivä- ja yksivuorotyö Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aikana, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä Kerroin 0,83 Viikkotyöaika: - Työaikamuoto: vähintään joka neljäs työvuoro sijoittuu kello väliin tai ne sanomalehden työntekijät, jotka säännöllisesti työskentelevät viikonvaihteen aikana (lauantaina ja/tai sunnuntaina) seuraavan päivän lehden valmistamiseksi. Kertyy sellaisilta kuukausilta, joilta ei kerry tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa (esim. alle 40 tuntia tekevät ja äitiys- ja vanhempainvapaan palkattomalta ajalta) Kerroin 0,42 Viikkotyöaika: - Kertyy sellaisilta kuukausilta, joilta ei kertyisi tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa (esim. alle 40-tuntista viikkoa tekevät ja äitiys- ja vanhempainvapaan palkattomalta ajalta) Esimerkki: Jos tasoitusvapaata kertyy 0,42 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 5 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen viiden päivän (yhden viikon) talvilomaa. Jos tasoitusvapaata kertyy 0,83 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 10 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa. Jos tasoitusvapaata kertyy 1,25 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 15 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen viiden päivän 13

14 Työaikaopas 14 (yhden viikon) talvilomaa ja 10 päivän (80 tunnin) työajanlyhennystä. Jos tasoitusvapaata kertyy 1,50 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 18 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa ja 8 päivän (64 tunnin) työajanlyhennystä. Jos tasoitusvapaata kertyy 1,83 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 22 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa ja 8 päivän (64 tunnin) työajanlyhennystä, minkä lisäksi tulee vielä neljä tasoitusvapaata. Esimerkki: Työntekijä Pirjo Painaja on työskennellyt 40-tuntisessa viikossa tammi-maaliskuun keskeytyvässä 3-vuorotyössä. Hän siirtyy huhtikuussa tekemään kaksivuorotyötä. Pirjo jää äitiysvapaalle elokuun alkuvaiheilla ja hänelle maksetaan kolmelta kuukaudelta äitiysajan palkkaa. Marras-joulukuun hän on palkattomalla äitiys- ja vanhempainvapaalla. Pirjolle kertyy tasoitusvapaata seuraavasti: tammikuu 1,83 keskeytymätön 3-vuorotyö helmikuu 1,83 maaliskuu 1,83 huhtikuu 1,50 kaksivuorotyö toukokuu 1,50 kesäkuu 1,50 heinäkuu 1,50 elokuu 1,50 palkallinen äitiysvapaa syyskuu 1,50 lokakuu 1,50 marraskuu 0,42 poissaolo, jolta kertyy vuosilomaa joulukuu 0,42 hteensä 16,83 päivää Mikäli sovellettava kerroin muuttuu kesken kuukauden, noudatetaan sitä kerrointa, jonka piiriin työntekijä kuuluu enimmän osan kuukaudesta. Esimerkki Työntekijä työskentelee kaksivuorotyössä ja siirtyy tekemään keskeytymätöntä 3-vuorotyötä. Toukokuun kerroin on 1,83, koska enin osa kuukaudesta työskennellään keskeytymättömässä 3-vuorotyössä Tasoitusvapaan antaminen Tasoitusvapaa annetaan noudattaen seuraavia sääntöjä: välisenä aikana viisi päivää yhdenjaksoisena, ellei toisin sovita (vanha talvilomaviikko) välisenä aikana lisäksi enintään viisi päivää niille työntekijöille, joille on kertynyt tasoitusvapaata 0,83 pv/kk (vanha toinen talvilomaviikko). Tasoitusvapaa annetaan yhdenjaksoisena, mikäli se on mahdollista työvuorojärjestelmän kierron kannalta eikä toisin sovita. Vapaata ei tarvitse antaa yhdenjaksoisena a-kohdan vapaan kanssa. 3. Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, enintään kuusi tasoitusvapaata saadaan sijoittaa kokonaisina päivinä kolmen päivän ilmoitusajalla. (Huom. a- ja b-kohdat ovat ensisijaisia). Loput tasoitusvapaat saadaan antaa pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan työvuoro kerrallaan lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa (ei kuitenkaan 3-vuorotyössä tai yövuoroon sijoitettuna) tai eri työajan lyhennysvaihtoehtoja yhdistelemällä. Esimerkki Työntekijälle on kertynyt 12,93 päivää tasoitusvapaata. Viisi päivää annetaan yhdenjaksoisena. Enintään kuusi päivää voidaan antaa kolmen päivän ilmoitusajalla, mikäli työtä ei ole ennakoimattomasta syystä tarjolla. Jäljelle jäävät kaksi päivää voidaan joko sijoittaa työtuntijärjestelmään tai ajankohdasta voidaan sopia työntekijän kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja saa antaa vapaan kahden viikon ilmoitusajalla. Kaksi päivää voidaan käyttää myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa.

15 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Tasoitusvapaan erääntyminen Tasoitusvapaa on annettava viimeistään mennessä ansaintaa seuraavana vuonna. Tasoitusvapaiden tarkka määrä selviää varmasti vasta vuoden lopussa. Tasoitusvapaita luonnollisesti pidetään koko vuoden aikana ja ne tulisi pitää viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia tasoitusvapaiden siirtämisestä vielä kahdella kuukaudella niin että ne annetaan viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Edellä 2 b-kohdan mukainen tasoitusvapaan osuus (ns. toinen talvilomaviikko) voidaan antaa seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, jos se pidetään yhdenjaksoisena. lla on vielä taulukko tasoitusvapaiden pitämisestä: Tasoitusvapaan kertyminen Tasoitusvapaan pitäminen Tasoitusvapaan pitäminen sopimalla Ns. toisen talvilomaviikon pitäminen yhdenjaksoisena Tasoitusvapaan päällekkäisyys muun vapaan kanssa Tasoitusvapaat merkitään työvuoroluetteloon. Lähtökohtana on, että noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta: tasoitusvapaa ei siirry, vaikka työntekijälle tulisi jokin muu poissaoloperuste kyseisenä päivänä työnantaja ei saa määrätä tasoitusvapaata sellaiseen ajankohtaan, jona työntekijällä on jo tiedossa muu palkallinen poissaoloperuste. ikaprioriteettiperiaatteesta poiketen työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasoitusvapaa sellaiseen ajankohtaan, jossa tasoitusvapaa on kollektiivisesti määrätty tietylle työntekijäryhmälle. Esimerkki: Tuotantolinja on suljettuna tiettyinä päivinä. Tasoitusvapaa saadaan sijoittaa näihin päiviin, vaikka työnantajan tiedossa olisi, että työntekijä on sairauslomalla kyseisinä päivinä Osa-aikaisen työntekijän oikeudesta tasoitusvapaaseen Osa-aikaiselle työntekijälle kertyy tasoitusvapaata jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työntekijä on ollut poissa enintään 1/7 kuukauden työtunneista. Tasoitusvapaan kertoimet 1,25 1,83 koskevat osa-aikaista työntekijää ainoastaan silloin, kun hän on siirtynyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä ansaitsee muuten kertoimien 0,42 tai 0,83 mukaista tasoitusvapaata, mikäli hänellä on oikeus kyseiseltä kuukaudelta vuosilomaan. Siltä osin kuin osa-aikaisella työntekijällä on oikeus tasoitusvapaaseen, tasoitusvapaan ansio määräytyy tehdyn työajan suhteessa. Esimerkki 1 Työntekijä työskentelee osa-aikaisena työntekijänä. Hän työskentelee kuukausittain keskimäärin 100 tuntia kuukaudessa. Tietyn kuukauden osalta työvuoroluettelon mukainen työaika on ollut 108 tuntia. nsaitakseen kyseiseltä kuukaudelta tasoitusvapaan työntekijän pitää työskennellä tai olla työpäivään rinnastettavalla vapaalla vähintään 6/7 työajasta, joka tarkoittaa tämän kuukauden osalta 93 tuntia. Tasoitusvapaakerroin on joko 0,42 tai 0,83, koska työntekijä ei ole siirtynyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön. Jos hän olisi siirtynyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön, olisi kerroin 1,25, 1,5 tai 1,83. Tasoitusvapaata pidettäessä tasoitusvapaan ansio määräytyy keskimääräisen työajan perusteella. Työntekijä on työskennellyt vuodessa 1036 tuntia. Kokoaikaisen työntekijän vuosityöaika olisi ollut 1680, joten työaika on ollut 61,67 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. hden tasoitusvapaapäivän ansio on siten 61,67 % täydestä päiväpalkasta. 15

16 Työaikaopas Esimerkki 2 Työntekijä B työskentelee tarvittaessa töihin kutsuttavana työntekijänä työpaikalla, jossa kokoaikaiset työntekijät työskentelevät 40 tuntia viikossa. Työaikamuodot vaihtelevat TM15:stä TM 25:een. B:lle kertyy työsopimuksen mukaan työtunteja 0-40 viikossa. :lle kertyy tasoitusvapaata 0,42 tai 0,83 päivää jokaiselta kuukaudelta, jona hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Työntekijään ei sovelleta kertoimia 1,25 1,83, koska hän ei työskentele 40-tuntisessa viikossa eikä ole siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta Paikallinen sopiminen tasoitusvapaista Tasoitusvapaista voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksesta poikkeavasti Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä tasoitusvapaasaldo pyritään tasaamaan irtisanomisaikana, ellei toisin sovita Määräaikaisen työntekijän tasoitusvapaa Tasoitusvapaan kertoimet 1,25 1,83 eivät koske määräaikaisia työntekijöitä, joiden työsuhde kestää enintään kolme kuukautta. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, tasoitusvapaata ansaitaan kuitenkin työsuhteen alusta lukien. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä ansaitsee kertoimien 0,42 ja 0,83 mukaista tasoitusvapaata työsuhteensa alusta lukien, vaikka hänellä ei olisi oikeutta suurempiin kertoimiin Tasoitusvapaan ansio Työntekijälle maksetaan tasoitusvapaan ajalta normaali palkka. Vuorolisä maksetaan sen mukaisesti kuin kyseessä olisi ollut työpäivä. Suorituspalkkatyössä palkka maksetaan keskituntiansion mukaan Tasoitusvapaan vaihtaminen rahaksi Työntekijän kanssa voidaan sopia tasoitusvapaan vaihtamisesta rahaksi. Rahaksi vaihdettava enimmäismäärä on 120 tuntia päivätyötä tekevillä 144 tuntia ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevillä. Rahaksi vaihtaminen tapahtuu keskituntiansiota käyttäen.

17 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto 17

18 Työaikaopas 3 Työaikajärjestelmien suunnittelu Johdanto Työaikajärjestelmien suunnittelussa lähtökohtana on se, että tuotanto voidaan järjestää mahdollisimman järkevästi. Nopeus-, tehokkuus- ja joustavuusvaatimukset ovat lisääntyneet. Kuva 2: Työaikasuunnittelun elementtejä Työtuntien lukumäärä vuodessa Keskimääräinen työaika viikossa Tasoitusvapaat Kuva 1: Työaikasuunnitteluun liittyviä muuttujia Toimitusaikataulut Tauot Vuorokautisen työajan pituus Työaikojen porrastaminen Käytössä oleva kone- ja tuotantokapasiteetti Palautuminen Vuorotyö Tiivistetyt työvuorot Vuosilomat llättävät poissaolot Henkilöstön määrä ja ammattitaito 3.2 Työviikon alkaminen Työviikko ja työvuorokausi alkavat ja sunnuntaivuorokausi päättyy maanantaina ensimmäisen työvuoron saapuessa töihin. Paikallisesti on mahdollista sopia toisin. Voidaan esimerkiksi sopia, että työviikko alkaa sunnuntaina klo Sunnuntaina klo alkava työviikko on usein käytössä keskeytyvän kolmivuorotyön malleissa.

19 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Työviikon ja työvuorokauden alkaminen voidaan määritellä työpistekohtaisesti. Jokainen vuorokausi on 24 tunnin pituinen. Näin ollen jos työntekijän työviikko on alkanut maanantaina kello 7.00, määräytyvät työvuorokaudet seuraavasti: Työvrk lkaa Päättyy Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai maanantai 7.00 tiistai 7.00 keskiviikko 7.00 torstai 7.00 perjantai 7.00 lauantai 7.00 sunnuntai Päivittäisen työajan sijoittaminen tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai maanantai Ellei paikallisesti toisin sovita, työaika on sijoitettava seuraavasti: päivätyössä kello vuorotyössä kello vuorotyössä aamuvuoron pitää alkaa klo Vuorotyössä työtä voidaan teettää ympäri vuorokauden. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuorot menevät enintään tunnilla päällekkäin tai niiden väliin jää enintään tunti. ötyöllä tarkoitetaan kello 23 6 välisenä aikana tehtävää työtä. ötyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Muuten yötyötä saadaan teettää ilman rajoituksia. Työtä voidaan teettää myös pelkästään yöllä ns. erillisessä yövuorossa. Työaika voi olla porrastettu, jolloin työvuorot alkavat eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin. Työaika voidaan järjestää jaksotyöksi paikallisesti sopimalla. 3.4 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työnantajan tehtävänä on pitää työvuoroluetteloa, johon merkitään päiväkohtaisesti säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Mikäli käytössä on keskimääräinen työaika tai muu järjestely, jossa työvuorojen tulee tasoittua, työnantaja on lisäksi velvollinen laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmän. Tällöin työvuoroluettelo on tehtävä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi. Työajan tasoittumisjärjestelmällä tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa työaika tasoittuu työehtosopimuksessa mainittuun työaikamuodon mukaiseen keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Työajan tasoittumisjärjestelmän laatii työnantaja ja se voi koskea yksittäistä työntekijää, työryhmää, osastoa tai koko yritystä. Työvuoroluetteloa ja työajan tasoittumisjärjestelmää laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan luottamusmiehen kanssa. Käytännössä työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä on yhdistetty. Tällaisesta yhdistetystä työvuoroluettelosta ja työajan tasoittumisjärjestelmästä voidaan käyttää nimitystä työtuntijärjestelmä. 3.5 Työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän muuttaminen Työvuoroluetteloa tai tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä, tai työntekijän pyynnöstä. Muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa sopimukseen pyrkien. ksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta neuvotellaan asianomaisen työntekijän kanssa. Muutokset tulevat voimaan seuraavasti: työntekijän kanssa sopien ilman vähimmäisilmoitusaikaa paikallisesti sovittua ilmoitusaikaa noudattaen tilapäiset muutokset: yksi viikko pysyväisluontoiset, vähintään kuukauden jatkuvat muutokset: 2 viikkoa 19

20 Työaikaopas 20 Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, työnantaja saa sijoittaa enintään kuusi tasoitusvapaata kokonaisina päivinä ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutosta edeltävänä päivänä. 3.6 Siirtyminen työaikamuodosta toiseen Kausivaihtelut ovat tyypillisiä useille alan yrityksille. Työaikamuodosta toiseen voidaan siirtyä työehtosopimuksen mukaisesti. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa koskevien määräysten mukaisesti. 3.7 Vapaapäivät Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen sijaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta. Myös osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan järjestää niin, että se jakautuu kuudelle työpäivälle viikossa. rkipyhät ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. Tuotannollisten syiden edellyttäessä säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville. Seuraavien päivien osalta on erityisiä määräyksiä työvuoron sijoittamisen tai korvattavuuden osalta: juhannusaatto klo juhannusaatto klo jouluaatto klo jouluaatto klo uudenvuoden aatto klo uudenvuoden aatto klo pääsiäislauantai loppiainen pitkäperjantai vapunpäivä helatorstai pyhäinpäivä itsenäisyyspäivä Muut pyhäpäivät * Työvuoron sijoittaminen Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä sovittava paikallisesti Korvaus % % % % % % % % % % +100 % (su-korotus) Lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana, mikäli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä. Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aattovapaana, työntekijälle tulee antaa vastaava vapaapäivä muuna ajankohtana. * * * * * *

21 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto 21

22 Työaikaopas 4 Työajan järjestämisvaihtoehtoja 22 Työaikaa voidaan järjestää päivävuoroon, keskeytyvään tai jatkuvaan yksi- tai kaksivuoroon, keskeytyvään tai keskeytymättömään kolmivuoroon tai jaksotyöhön. Työvuorojen alkamisajankohtia voidaan porrastaa tai työaikoja voidaan järjestää keskimääräiseksi. On muistettava, että työntekijällä on mahdollisuus työnantajan kanssa sopiessaan kasvattaa henkilökohtaista vuosityöaikaansa ja vastaavasti ansioitaan vaihtamalla tasoitusvapaitaan rahaksi. Vaihtomahdollisuus on Työaikojen porrastaminen Töihintuloaikojen porrastamisella voidaan lisätä ja optimoida palvelu- ja tuotantoaikoja. (Kuva 3) Kuva 3: Työaikojen porrastaminen 120 tuntia päivätyötä tekevillä 144 tuntia ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevillä. 4.2 Päivä- ja yksivuorotyö Päivätyössä säännöllisen työajan tulee työehtosopimuksen mukaan sijoittua kello väliseen aikaan. ksivuorotyössä työaika voi olla myös pelkkää päivä-, ilta- tai yötyötä. Työajan pituus on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Se voidaan järjestää myös keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana. Päivittäistä ja viikoittaista käyntiaikaa voidaan siten säädellä henkilökohtaisia työaikoja järjestelemällä. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä työaikojen sijoittamisesta Järjestelyillä voidaan muun muassa pidentää palvelu- ja tuotantoaikoja valmistella tuotantolinjoja tuotantokuntoon huoltaa laitteita tai välineitä varsinaisen tuotantoajan ulkopuolella Työaikoja porrastamalla voidaan lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta. Joissakin tapauksissa aloite järjestelyyn on tullut myös yksittäisiltä henkilöiltä ja lähtenyt heidän tarpeistaan. Kuvassa 4 esitetyllä ratkaisulla palvelu- tai käyntiaikaa ja tuottavuutta on voitu nostaa huomattavasti työaikoja porrastamalla ja toimintatapoja muuttamalla.

23 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Kuva 4: Porrastamisella on pystytty lisäämään tuotantoaikaa kolmella tunnilla Ennen: Porrastamisen jälkeen: Vuorokautisen työajan pidentäminen Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää. Paikallisesti voidaan sopia enintään 12 tunnin pituisesta päivittäisestä työajasta viikkotyöajan ollessa enintään 60 tuntia. Työajan tulee tällöin tasoittua ennakolta laaditun työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti enintään 52 viikon mittaisella ajanjaksolla työaikamuodon (TM) mukaiseen viikkotyöaikaan. Kuvan 5 esimerkissä vuorokautinen työaika tasoittuu 8 tuntiin kalenteriviikon kuluessa. Esimerkin mukainen työvuoroluettelo on laadittu tilanteisiin, joissa yrityksen tietyissä toiminnoissa käyntiaikatarve viikon eri päivinä on erilainen. Näissäkin tapauksissa on usein ollut kyse myös yksittäisten henkilöiden tarpeista, jolloin sekä yrityksen että yksilön tarpeet on voitu yhdistää. Kuva 5: Vuorokautinen työaika tasoittuu keskimäärään viikon tasoitusjaksolla Ma 10 Ma 10 Ma 10 Ti 10 Ti 10 Ti 6 Ke 10 Ke 8 Ke To 10 To 8 4 To Pe Pe Pe La La La Su Su Su Kuvassa 6 tasoittumisjakso on kolme viikkoa. Järjestelyä on käytetty esimerkiksi lyhyehkön, ennalta tiedetyn ruuhkahuipun hoitamisessa. Kuva 6: Vuorokautinen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla Ma 10 Ma 10 Ma 8 Ti 10 Ti 10 Ti Ke 10 Ke 10 Ke 8 8 To 10 To 10 8 To Käyntiajan järjestämiseksi toiminnalle tyypillisiä tuotantovaihteluita vastaavaksi voidaan päivittäiset työajat paikallisesti sopimalla keskimääräistää enintään 52 viikon mittaisella tasoittumisjaksolla. Käytännön sovellutuksissa tasoittumisjaksojen pituudet vaihtelevat kunkin yrityksen tai toiminnon tarpeiden mukaisesti. Keskimääräinen viikkotyöaika Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon mittaisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärään. Kuvan 7 esimerkissä viikoittaista keskimääräistä työaikaa on käytetty säätämään laitoksen tuotantoaika vastaamaan ennalta tiedossa olevia ja vakiintuneita tuotantohuippuja. Kuva 7: Viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla Viikkotyöaika tuntia Pe 8 Pe Pe La La La Su Su Su vko 1 vko 2 vko 3 23

24 Työaikaopas 24 Kuvassa 8 olevan esimerkin keskimääräistä työaikaa on käytetty esimerkiksi lyhyehköjen tuotantohuippujen, laitehuoltojen hoitamisessa sekä jollekin arkipyhäviikolle jäävien mahdollisten välipäivien sisään teossa. Kuva 8: Viikottainen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla Ma P Ma P Ma P Ti P Ti P Ti P Ke P Ke P Ke P To P To P To Työajan tasaamisvapaiden sijoittelu Työ- ja käyntiaikoihin voidaan vaikuttaa myös tasoitusvapaan sijoittelulla. Työajan tasaaminen koskee erityisesti niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Muilla kuin 40-tuntista viikkoa tekevillä ja 40-tuntisesta viikosta osa-aikatyöhön siirtyneillä työntekijöillä on oikeus tasoitusvapaaseen vain siltä osin kuin se vastaa vanhaa talvilomaa. Tasoitusvapaiden antamisesta katso kohta On myös mahdollista sopia, ettei vapaita pidetä, vaan ne maksetaan rahana. Liukuva työaika Kun tuotannolliset seikat ja paikalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden siirtyä liukuvaan työaikaan, siitä voidaan sopia paikallisesti. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytykset ja yksityiskohdat selvitetään työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä. Liukuva työaika on järjestetty siten, että työntekijä voi itse valita työajan alkamis- ja päättymisajan sovittujen rajojen puitteissa ja että vuorokautinen ja viikoittainen työaika vaihtelee sovituissa rajoissa (enimmäiskertymä 40 tuntia). Liukuvaa työaikaa koskevassa sopimuksessa tulee määritellä seuraavat asiat: Kiinteä työaika tarkoittaa aikaa, joka työntekijän tulee olla työpaikalla Liukuma-aika tarkoittaa aikaa, jonka rajoissa työntekijä voi itse valita työhön saapumisen ja työstä lähtemisen ajankohdat Pe P Pe P Pe La P La P La Su Su Su Liukumat eli päivittäiset työhön tulo ja työstä lähtöaikojen rajat (esim. klo ja klo ) Ruokailutauko joka voi olla kiinteä tai liukuva (esim. klo ) Liukuman enimmäiskertymä Tasoittumisjakso, joka voi olla esimerkiksi kuukausi, vuosi tai työsuhteen kestoaika. 4.3 Vuorotyö Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa kaksi tai useampia työvuoroja seuraa toisiaan ja jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat sovitussa rytmissä. Vuorojen väliin voi jäädä enintään tunnin mittainen tauko tai ne voivat olla enintään tunnin ajan päällekkäin. Työaikalainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat puitteet työaikojen sijoitteluun ja noudatettaviin lepoaikoihin. Työaikajärjestelyjen suunnittelussa ovat keskeisesti vaikuttamassa tuotannolliset ja taloudelliset tekijät sekä työntekijöiden työ- ja vapaa-aikaan liittyvät tarpeet. Vuorotyön tuottavuutta voidaan parantaa vähentämällä työn kuormittavuutta ja näin vaikuttamalla mm. väsymykseen, työvirheisiin ja työtapaturmiin. Tutkimusten mukaan on tuottavuuden ja kuormittavuuden kannalta havaittu paremmiksi järjestelmät, joissa työkierrot ovat nopeampia eli samaa työvuoroa on kaksi tai kolme peräkkäin. Mitä vähemmän on peräkkäisiä yövuoroja, sitä helpompaa on sopeutua muuttuvaan vuorokausirytmiin työvuorot kiertävät eteenpäin (aamu => ilta => yö). Tämä sopii parhaiten ihmisen elimistön vuorokausirytmiin. Toinen syy on vuorojen väliin jäävä vapaaaika, joka on aina vähintään 24 tunnin mittainen. peräkkäisten työpäivien määrän vaihtelee 2 7 työpäivään ja peräkkäisiä yövuorojaksoja ei ole enempää kuin 2 tai 3. övuorojaksoissa ensimmäinen yövuoro on aina vaikein ja siten yksittäisiä työvuoroja tulisi välttää. Koska yleensä siirtyminen yövuoroista aamuvuoroon on vaikeinta, vapaapäivät tulisi sijoittaa yövuorojen jälkeen. on vältetty aikaisia aamuvuorojen alkamisajankohtia. Ne lisäävät väsymystä ja siten heikentävät suorituskykyä.

25 TEM Teollisuusalojen ammattiliitto & Viestinnän Keskusliitto Lisäksi on muistettava, että erilaisiin työvuororytmeihin sopeutuminen on yksilöllistä. ksivuorotyö (keskeytyvä tai jatkuva) Tilanteessa, jossa säännönmukaisesti on tarpeellista toimia samalla vahvuudella tavanomaisen viiden työpäivän sijasta myös lauantaina tai kaikkina viikonpäivinä, on mahdollista käyttää joko keskeytyvää tai keskeytymätöntä (jatkuvaa) yksivuorotyötä. Esimerkeissä (kuvat 9 ja 10) yksivuorotyö on järjestetty siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana. Työvuoro on mahdollista sijoittaa myös sunnuntaille, ellei sitä ole työsopimuksella kielletty. Kaksivuorotyö Kaksivuorotyössä työajan tulee työehtosopimuksen mukaan sijoittua klo väliin (katso sivu 39, kohta 3a.1.10). Viikoittainen ja vuotuinen työaika määräytyvät samoin perustein kuin päivätyössäkin. Tavanomaisin tapa toimia kaksivuorotyössä on se, että työtä tehdään aamu- ja iltavuoroissa viitenä päivänä viikossa. Työpäiviä voi viikon aikana olla kuusi tai jopa seitsemän, jolloin kyseessä on jatkuva kaksivuorotyö. Kuva 9: Sunnuntaina keskeytyvä yksivuorotyö kuuden viikon tasoittumisjaksolla Vuoro 4 Vuoro 5 Vuoro 6 Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P 25 Vuoro 4 Vuoro 5 Vuoro 6 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P Kuva 10: Jatkuva yksivuorotyö kolmen viikon tasoittumisjaksolla Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P