YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus Asianajaja Antti Ignatius

Transkriptio

1 YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus Asianajaja Antti Ignatius

2 JOHDANTO

3 Keskeiset kysymykset Mitä sääntöjä työsuhteessa sovelletaan? Mitä on säännöllinen työaika? Mitä on ylityö? Miten ylityöt lasketaan? Mistä työnantaja ja työntekijä voivat sopia? Miten työnantaja välttyy riidoilta?

4 Mistä löytyvät oikeat säännöt? Pakottava lainsäädäntö Työehtosopimusmääräykset Paikalliset sopimukset Työsopimus Vakiintunut käytäntö Työnantajan määräykset

5 Sovelletaanko työaikalakia? Sovelletaan työsopimuksen ja virkasuhteen perusteella tehtävään työhön Tärkeimmät poikkeukset soveltamisalaan: - Yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtajat * Ylimmät tekniset, kaupalliset ja hallinnolliset johtajat - julkisyhteisön ylimmät virkamiehet ja itsenäiset johtajat - kotityöhön, tai työhön johon käytettyä aikaa työnantaja ei voi valvoa - Työantajan perheenjäsenten työhön (luonnollliset henkilöt) Työehtosopimukset menevät usein työaikalain edelle

6 Säännöllisen työajan määräytyminen

7 Työajan määrittelemisen ongelmia Esimerkki: 1. Työntekijän työsopimuksessa on sovittu, että työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 2. Työpaikalla on tehty sopimus keskimääräisestä viikkotyöajasta 3. Työpaikan käytäntö on ollut, että työntekijät saapuvat töihin 8 10 välillä ja lähtevät kotiin välillä. Miten työaika määräytyy?

8 Työajan määrittelemisen ongelmia Työntekijä A aloittaa päivän klo 9 neuvottelulla asiakkaan tiloissa. Neuvottelun jälkeen A ajaa puoli tuntia toisen asiakkaan tiloihin, jonka jälkeen hänellä on tunnin lounastauko. A on työnantajan toimistolla klo 13 15, jonka jälkeen hän ajaa työnantajan järjestämään koulutukseen, joka päättyy kello 17. Klo 17 jälkeen koko henkilökunta on kutsuttu työnantajan tarjoamalle illalliselle, jossa käydään läpi myös työpaikan asioita. Tilaisuus päättyy klo 21. A:n työaika voi olla - Klo 9-17, yhteensä 8 tuntia - Klo 9 17, ruokatunti huomioiden yhteensä 7 tuntia - Klo 9 17, ruokatunti ja matka-aika huomioiden yhteensä 6,5 tuntia - Klo 9 15, ruokatunti ja koulutus huomioiden yhteensä 5 tuntia - Klo 9 21, yhteensä 12 tuntia

9 Mitä luetaan työaikaan? Pääsääntö: Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, sekä aika jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä - työpaikka = mikä tahansa paikka, johon työnantaja määrännyt työntekijän Matka-aika ei ole työaikaa, paitsi jos se on osa työsuoritusta - Ks. TES-määräykset! - Kodin ja työpaikan välinen matka ei yleensä ole työaikaa - Asentajan, myyjän, siivoojan tms. matkat kohteiden välillä ovat yleensä työaikaa

10 Mitä luetaan työaikaan? Lepoajat eivät ole työaikaa - Ks. TES määräykset! Koulutus ei yleensä ole työaikaa - työaikana kiinteästi työn lomassa järjestetty koulutus on työaikaa - Pakollinen ja työn suorittamiseksi välttämätön koulutus on työaikaa Sosiaaliset tilaisuudet eivät ole työaikaa

11 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika voi olla - Tietty määrä tunteja päivässä ja viikossa (normaali työaika) - Tietty määrä tunteja kahden tai kolmen viikon jaksossa (jaksotyöaika) - Liukuva työaika - Työehtosopimukseen perustuva keskimääräinen työaika - Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva keskimääräinen työaika - Lakiin perustuva keskimääräinen työaika

12 Normaali työaika Työaikalaki - Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa (TAL 6 ) - Lauantai on työpäivä Työehtosopimukset - Viittaus työaikalakiin yleinen (esim. Autoalan toimihenkilöt) - Usein 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa (Tietotekniikan palveluala) - Kaupan alan TES: esim. 9 tuntia vuorokaudessa, 37,5 tuntia viikossa (vrt. TAL 6 )

13 Jaksotyö Säännöllinen työaika voi olla tietyillä aloilla 120 tuntia kolmen viikon jaksossa tai 80 tuntia kahden viikon jaksossa - Luettelo sallituita aloista työaikalain 7 :ssä, mm. poliisit, sairaalat, henkilönkuljetus sekä huvittelulaitokset - Ei sallittua muilla aloilla - Edellyttää sopimista - Ei rajoitusta vuorokautiseen tai viikoittaiseen säännölliseen työaikaan

14 Liukuva työaika Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus Tarkoitus, että työntekijä voi itse päättää työn alkamis- ja päättymisajan Sovittava vähintään - Kiinteä työaika - Vuorokautinen liukumaraja - Lepoaikojen sijoittaminen - Enimmäiskertymät, TAL enintään 40 h, työehtosopimuksissa usein 120 h Vuorokautinen työaika on käytännössä 5 11 tuntia Viikoittainen työaika on keskimäärin 40 tuntia

15 Työaikapankki Perustuu liukuvaan työaikaan (Työaikalaki tai työehtosopimus) Sopimus työnantajan ja työntekijän tai henkilöstön edustajan välillä Työehtosopimuksissa määräyksiä sisällöstä ja soveltamisesta Kertymä voi olla positiivinen tai negatiivinen Ei pakollista aikarajaa, milloin kertymät on käytettävä (katso TES)

16 Työaikapankki Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa on hyvä sopia * Mitä pankkiin voi säästää (säännöllinen työaika, ylityöt jne.) * Kertymien enimmäismäärät * Miten pankkivapaita voi käyttää (ilmoitusaika, työnantajan oikeus kieltää vapaa jne) * Milloin pankkivapaat pitää viimeistään käyttää

17 Keskimääräinen viikkotyöaika TAL 6.2 : Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa - Viikkotyöaika voi vaihdella tunnin välillä - Vuorokautinen työaika voi olla enintään 8 tuntia Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen

18 Keskimääräinen säännöllinen työaika (TAL) TAL 12 : Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, jos järjestelyä ei ole työehtosopimuksessa kielletty Käytännössä merkitystä aloilla, joilla ei ole mitään TES:ta Työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin neljän viikon jaksossa Vuorokautinen säännöllinen työaika enintään 9 tuntia Viikoittainen työaika enintään 45 tuntia Sopimus voinee olla myös suullinen

19 Keskimääräinen säännöllinen työaika (TES) Perustuu työehtosopimukseen Säännöllinen työaika keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa 52 viikon jaksossa Vuorokautinen säännöllinen työaika periaatteessa rajoittamaton Järjestäytyneet työnantajat: - Normaalisitova TES - Sopimus työehtosopimuksen menettelysääntöjen mukaan - Sopimus mahdollinen myös yksilötasolla - Ei välttämättä kirjallinen Järjestäytymättömät työnantajat: - Yleissitova työehtosopimus - Sopimus työaikalain menettelysääntöjen mukaan (ei yksilötasolla, aina kirjallinen jos voimassa yli kaksi viikkoa) - Menettelyvirhe johtaa helposti sopimuksen mitättömyyteen!!

20 Esimerkki keskimääräisestä työajasta MA Ti Ke To Pe La Su Sunnuntaina on yleensä aina maksettava 100 % korotettu palkka

21 TES - Käytäntöjä Kaupan alan TES: Enintään 9h / vrk ja 48 h / vko, tasoittumisjakso 26 viikkoa Rakennusalan toimihenkilöt: 10h/vrk, 50h/ vko, tasoittumisjakso 52 viikkoa Suunnittelu- ja konsulttialan TES: rajoittamaton työaika, tasoittumisjakso enintään 52 viikkoa Autoalan kauppa: rajoittamaton työaika, tasoittumisjakso enintään 52 viikkoa

22 Keskimääräisen työajan järjestäminen TAL 34 : työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään Laadittava kaikissa keskimääräisen työajan järjestelmissä Muutoksista täytyy varata työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä Muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin Tasoittumisjärjestelmä on pidettävä nähtävillä Puutteellisesti laadittujen asiakirjojen merkitys riitatilanteessa?

23 Ylityö

24 Mitä on ylityö? Työaikalaki 17.2 : Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ Työaikalaki 18 : Ylityö edellyttää työntekijän suostumusta - kutakin kertaa varten erikseen - määrättyä lyhyttä ajanjaksoa varten, jos tarpeen työn järjestelyjen kannalta - virkamiesten ja viranhaltijoiden joissain tilanteissa suostuttava Työnantajan aloite: nimenomainen pyyntö TAI hiljainen hyväksyntä

25 Yleisiä väitteitä työnantajan aloitteesta Työntekijä on itse pyytänyt tehdä pidempää päivää Työntekijän kanssa sovittiin, että ylityöt tehdään urakkana Työntekijä on saanut määrätä työajoistaan itse

26 Oikeustapauksia KKO 1995:19:, työnantajan ei pitänyt tietää liikkeen aukioloaikojen perusteella, että B teki työtä yli sovitun ajan Helsingin hovioikeus S11/986: Määräaikojen asettaminen työlle riitti osoittamaan, että ylityö tehtiin työnantajan aloitteesta Itä-Suomen hovioikeus S11/265: Työnantaja ei ollut kieltänyt tiedossaan olevaa työajan ylittämistä, ja saanut hyödyksi työpanoksen. Työaika oli ylittynyt työnantajan aloitteesta

27 Normaalin työajan ylityö Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sitä seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka TAL: Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka TES: Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka

28 Ylityölukujärjestys MA TI KE TO PE LA SU 9-10 Viikkoylity ö % Ylityö 50 % Ylityö 100 %

29 Jaksotyön ylityö Kolmen viikon jaksossa ensimmäiset 18 tuntia 50 % korotettu palkka, ja seuraavat tunnit 100 % korotettu palkka Kahden viikon jaksossa ensimmäiset 12 tuntia 50 % korotettu palkka, ja seuraavat tunnit 100 % korotettu palkka Työsuhteen päättyessä kesken jakson, lasketaan keskimääräinen päivittäinen työaika -> 2 ensimmäistä 50 % ja seuraavat 100 % korotettu palkka

30 Liukuvan työajan ylityö Liukuvan työajan ylitöistä ei ole säädetty työaikalaissa Työntekijän itse päättämät pitkät päivät eivät ole ylitöitä Työneuvoston lausunnon mukaan (TN ) - vuorokautista ylityötä on työnantajan aloitteesta 8 tuntia ylittävä työ - Viikoittaista ylityötä on vapaapäivänä tehty työ 40 viikkotyötunnin ylittävältä osalta

31 Ylityökorvauksen laskeminen TAL:Tuntipalkkaiset: Sovittuun tuntipalkkaan lisätään korotusosa Työehtosopimuksissa käytetään usein keskituntiansiota (KTA) Kuukausipalkka: - perusosa = kuukausipalkka / kuukauden säännöllisellä työajalla - korotusosa = perusosa * korotusprosentti Luontoisedut ja provisiot huomioidaan perusosaa laskettaessa Työsuorituksesta riippumatonta palkkiota ei huomioida Tuntimäärä vaihtelee kuukausittain TES määräyksissä usein sovittu tietty jakaja, esim Jakajasta voidaan sopia myös työpaikalla

32 Ylityömääräysten rikkomisen seuraamuksista TSL 12.1 vahingonkorvausvelvollisuus - Maksamattomat ylityöt kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta (Työaikalaki) -Maksamattomat ylityöt viideltä edelliseltä vuodelta (Työsopimuslaki, TES) Työaikarikkomus (TAL 42 ) Työaikasuojelurikos (RL 47:2 )

33 Työaika-asiakirjat

34 Työnantajan oikeusturva Työajan seuraamiseksi säädettyjen asiakirjojen laatiminen laiminlyödään usein Työhön käytettyä aikaa saatetaan joutua selvittämään vuosia taaksepäin Riita-tilanteessa laiminlyönti voi johtaa työnantajan kannalta epäedulliseen asemaan

35 Työvuoroluettelo TAL 35 : Jokaisella työpaikalla on oltava työvuoroluettelo - Laadittava tasoittumisjakson ajaksi, jos käytössä - Laadittava niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista - Saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen alkamista - Muutokset vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä - TES määräykset voivat olla väljempiä väljempiä

36 Työaikakirjanpito Työnantajalla on velvollisuus pitää kirjaa työhön käytetystä ajasta ja maksetuista korvauksista tunneittain Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on oikeus saada nähtäväksi työntekijää koskevat työaikakirjanpidon merkinnät Laiminlyönti johtaa käännettyyn todistustaakkaan - Työntekijän esittämää selvitystä pidetään luotettavana, ellei työnantaja osoita sitä virheelliseksi - Vakiintunut kanta oikeuskäytännössä

37 Muut Tasoittumisjärjestelmä syytä tehdä aina kirjallisena Työaikaa koskevat sopimukset syytä tehdä aina kirjallisina

38 Sopimusvapaus työaikaasioissa

39 Tyypillisiä ongelmatilanteita Työntekijän kanssa sovittiin, että ylitöitä saa tehdä, mutta korotusosia ei makseta Työpaikalla on suullisesti sovittu keskimääräisestä työajasta Työntekijän työsopimuksessa on sovittu, että ylityökorvaukset sisältyvät kuukausipalkkaan Työntekijä olisi saanut pitää ylityöt vapaana, jos olisi halunnut

40 Työnantajan ja työntekijän sopimusvapaus TAL 39 : Työaikalaki on pakottavaa, jos laista ei muuta johdu - johtavat työntekijät, kk-korvaus ylitöistä mahdollinen -aloittamis- ja lopettamistyöt, kk-korvaus mahdollinen TAL 40 :Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan poiketa useista lain määräyksistä, mm.: - Säännöllinen työaika ja varallaoloaika - Liukuvan työajan liukuman enimmäiskesto ja keskimääräinen viikkotyöaika - Ylitöistä maksettava korvaus, korvaaminen vapaana, perusosien laskeminen

41 Työnantajan ja työntekijän sopimusvapaus TAL 40 a : Myös järjestäytymättömät työnantajat saavat noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen työaikalaista poikkeavia määräyksiä, jos määräyksen soveltaminen ei edellytä paikallista sopimista - Useissa yleissitovissa työehtosopimuksissa poikkeukset edellyttävät paikallista sopimista -> työnantajan on noudatettava lain tai TES:n pääsääntöjä - Esim. Tietotekniikan palvelualan TES: - Vain paikallisesti sopimalla: työaikapankki, säännöllinen työaika, liukuvan työajan enimmäiskertymä yli 40 tunnin osalta

42 Mistä työnantaja ja työntekijä voivat sopia? Sopimus, jonka mukaan ylitöiden korotusosia ei makseta, ei ole pätevä Ylityökorvauksia ei yleensä voi sopia sisällytettäväksi peruspalkkaan - Poikkeus: johtavassa asemassa olevat työntekijät, jotka johtavat ja valvovat työtä, ja eivät itse osallistu valvottavaan työhön - Ylityö- ja sunnuntailisät voidaan maksaa erillisenä kuukausikorvauksena Ylityökorvaukset voidaan sopia annettavaksi vapaana osin tai kokonaan - Työnantaja ei voi määrätä - Vapaa annettava sovittuna aikana, yleensä viim. 6 kk:n kuluessa

43 Mistä työnantaja ja työntekijä voivat sopia? Vapaana annettava ylityökorvaus sopii vain kuukausipalkkaisille? 2 tuntia 50 % korvattavaa ylityötä = 3 tuntia vapaata (KK-palkkaiset) Työntekijä ei voi pätevästi luopua oikeudestaan ylityökorvauksiin - Lain ja työehtosopimusten minimitasoa ei voi alittaa sopimuksella - KKO 2007:50

44 KIITOS! Lisätietoja p