MERCURIUS. Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille. Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin. Satu Lähteenmäki: Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIUS. Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille. Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin. Satu Lähteenmäki: Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth:"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2010 MERCURIUS Satu Lähteenmäki: Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth: Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille

2 PÄÄKIRJOITUS Yritykset tärkeänä sidosryhmänämme Pirjo Vuokko Turun kauppakorkeakoulu perustettiin 60 vuotta sitten paikallisen liike-elämän aloitteesta: Turkuun haluttiin akateemista kaupallista koulutusta antava organisaatio. Alusta alkaen yrityssuhteet ovat siis olleet läsnä toiminnassamme. Ja sitä ne ovat edelleen. Tästä vahvana osoituksena on se, että Turun kauppakorkeakoulu koettiin Keskuskauppakamarin vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa Suomen parhaaksi yliopistoksi, kun asiaa tarkasteltiin yritysten näkökulmasta ja nimenomaan yliopistojen ydintoiminta eli tutkimus ja opetus tarkastelun kohteina. Tuotamme lisäarvoa yrityksille. Viime syksynä kysyin muutamilta yritysjohtajilta, millainen on yritykselle eniten lisäarvoa tuottava yliopisto. Heidän mielestään sen tulee ensisijaisesti olla tutkimustyössä ja opetuksessa menestyvä. Se kykenee tuottamaan uuden sukupolven osaajia, jotka ovat valmiita oppimaan uutta, toimimaan kansainvälisessä ympäristössä, kommunikoimaan ja esiintymään myös vieraalla kielellä, sietämään epävarmuutta ja ottamaan riskejä. Maaliskuun puolivälissä julkistetun SEFEn tuoreimman tutkimuksen mukaan Turun kauppakorkeakoulu on myös onnistunut tuossa. Sen lisäksi, että erityisesti hyvää opiskeluilmapiiriämme kiiteltiin, opiskelijamme ovat kokeneet saaneensa edellä mainittuja valmiuksia. Mutta yritykset toivoivat muutakin. Tärkeää on yliopiston hyvä imago, kyky tarjota yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, osallistuminen aktiivisesti kehittämiseen ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kyky pitkäaikaiseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Yritysten kannalta on tärkeää myös, että osaamme nähdä ja hyödyntää uuden yliopiston suomat poikkitieteellisyyden mahdollisuudet. Ehkäpä näissä edellä mainituissa meillä kaikilla on yhteisesti vielä kehitettävää. Uskon, että halua tähän on molemmin puolin. Kuten edeltä ilmeni, yritysten toiveet eivät todellakaan ole kaukana siitä, mitä perustehtäviä yliopistot itselleenkin määrittävät: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Vahva suhde yrityssidosryhmään ei tarkoitakaan sitä, että meidän pitäisi tämän vuoksi olla vähemmän yliopisto ja akateeminen toimija. Päinvastoin. Yritystenkin mielestä nimenomaan laadukas tutkimustoiminta tekee meistä lisäarvoisen. Olen kertonut yritysten toiveista kauppakorkeakoulun suuntaan. Mutta yritysjohtajilta sain myös vastakysymyksen: Mitä kauppakorkeakoulu toivoo yrityksiltä? Tätä kysyin laitos- ja yksikköjohtajiltamme. Toivotaan pitkäaikaisia yrityskumppanuuksia tutkimukseen ja koulutukseen, yrityselämää mukaan koulutuksen kehittämiseen, kykyä saada enemmän irti yliopistollisuudestamme myös yrityssuhteissa sekä kauppakorkeakoulun brändin säilyttämistä ja vahvistamista. Hyvin yhtenäisiä toiveita siis löytyy yhteistyötahojen kummastakin päästä. Ja yhteistyöhän onkin yhdessä tekemisen lisäksi yhdessä näkemistä. Yhteistyötä tehdään, kun se koetaan puolin ja toisin tarpeellisena, antoisana ja palkitsevana. Tällaiseen yhteistyöhön Turun kauppakorkeakoulu on valmis. Ollaan siis yhteydessä! Pirjo Vuokko dosentti, Turun kauppakorkeakoulun yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja 2 MERCURIUS

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 1 / 2010 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus: Yritykset tärkeänä sidosryhmänämme...2 Satu Lähteenmäki: Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin...4 Case Flowpark: Liikeidea kirkkaaksi opiskelijoiden käsittelyssä...6 Yhteistyössä kansainvälistymisen perusta...9 Coaching opettaa katsomaan peiliin...10 Pekka Suomela: Liiketoimintaosaamista innovaatiohankkeisiin...12 Jukka Mähönen: Keskustelua yli tiedekuntarajojen...13 Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth: Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille Skanssiin avattava Flowpark hyötyi opiskelijoiden tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssilla tekemistä harjoitustöistä enemmän kuin yrittäjät osasivat odottaa. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, Turku puh. (02) , Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) , Toimitusneuvosto: Satu Lähteenmäki Leila Hurmerinta Pasi Malinen Pirjo Vuokko Tuija Alihaanperä Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Vieraskynä: Eila Törmä...17 Turun kauppakorkeakoulun tohtoripromootio toukokuussa...18 Lyhyesti...19 Valmistuneet...21 Väitöksiä Julkaisuja...26 Tapahtumia...27 Parhaat yhteistyöideat syntyvät luontaisesti, kun ihmiset tapaavat ja keskustelevat, Jukka Mähönen sanoo. Kannen kuvat: Esko Keski-Oja, Robert Seger Painatus: Erweko Painotuote Oy Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin Vuodenvaihteessa toteutunut Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen tekee uudesta Turun yliopistosta entistä vahvemman alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen toimijan. Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Robert Seger urun kauppakorkeakoulun perustamisen takana 60 vuotta sitten oli paikallinen liikemiesten yhdistys ja kummina Turun yliopisto. Alun perin oli kaavailtu kauppatieteellisen tiedekunnan perustamista yliopistoon. Sen esti rahapula ja osin myös se, ettei yliopistossa ollut täyttä yksimielisyyttä tiedekunnan tarpeellisuudesta. Turun kauppakorkeakoulu on vuosikymmenten mittaan lunastanut paikkansa niin kouluttajana kuin kauppatieteellisen tutkimuksen tuottajana suomalaisessa yliopistokentässä. Näiden ohella ja kautta Turun kauppakorkeakoululla on alusta alkaen ollut vahva alueellisen vaikuttajan eli yliopiston kolmannen tehtävän toteuttajan rooli, sanoo vuodenvaihteessa kauppakorkeakoulun johtajana aloittanut johtamisen ja organisoinnin professori Satu Lähteenmäki. Nyt kauppakorkeakoulu tarjoaa kokemuksensa ja laajat yrityselämäyhteytensä uuden yliopiston käyttöön. Tästä hyötyy Lähteenmäen mielestä niin yliopisto kuin kauppakorkeakoulukin ja samalla koko suomalainen yhteiskunta. Yliopiston monitieteinen profiili vahvistuu kauppatieteillä. Samalla kauppakorkeakoulu muodostaa yliopiston tärkeän linkin ympäröivään yhteiskuntaan. Meihin luotetaan ja meiltä osataan tulla kysymään asiantuntemusta. Tämä rooli voi tulla uudessa yliopistossa ihan eri tavalla kaikkien tiedekuntien hyväksi, Lähteenmäki arvioi. Laatuyliopistoilla on business schoolinsa Yhdistymisestä on toki hyötyä myös kauppakorkeakoululle. Tutkimusyliopistona kauppakorkeakoulun resurssit ovat olleet monesti liian rajalliset, jotta olisi voitu lähteä mitta- viin kansainvälisiin tutkimusohjelmahakuihin edes kisaamaan rahoituksesta. Isompi, monialainen yliopisto takana antaa aivan eri lähtökohdat yhteishankkeisiin ja turvaa eritasoiset resurssit. Se myös auttaa kansainvälisen näkyvyyden saamisessa, sillä tämän päivän kovassa kilpailussa tarvitaan vahvempaa selkänojaa. Lähteenmäki muistuttaa myös, että tasokkailla yliopistoilla on yleensä myös omat business schoolinsa, joiden kautta yritysyhteydet kanavoituvat yliopistoon. etu. Se pitää osata hyödyntää. Näen siinä valtavasti mahdollisuuksia, mutta myös tavattomasti työtä, Lähteenmäki korostaa. Uusia yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia Yhteistyön uusista mahdollisuuksista tiedekuntien kanssa Lähteenmäki nostaa esiin pari esimerkkiä. Yliopiston kovien tieteiden puolella synnytetään innovaatioita, joilla voi olla kaupallista arvoa ja syntyä menestyksekästä, akateemiseen ammattilaisuuteen pe- Meihin luotetaan ja meiltä osataan tulla kysymään asiantuntemusta. Tämä rooli voi tulla uudessa yliopistossa ihan eri tavalla kaikkien tiedekuntien hyväksi. Se näyttää olevan yliopistojen menestyksen malli maailmalla, hän sanoo. Kauppatieteiden olemukseen soveltavana tieteenä kuuluu olla yritystoiminnan ja tieteen rajapinnassa. Sen tulee tunnistaa yhteiskunnassa esiin tulevia osaamistarpeita ja hakea ongelmiin ratkaisua eri tieteenalojen tutkimusta hyödyntämällä tai monialaisia opintokokonaisuuksia kokoamalla. Meillä on totuttu lähestymään ongelmia poikkitieteellisesti ja katsomaan ennakkoluulottomasti, mitkä palikat kannattaisi laittaa yhteen, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Yhteistyön vahvistuminen tiedekuntien kanssa niin, että voidaan synnyttää uudenlaista lisäarvoa ja kokeiluja niin tutkimuksen kuin opetuksenkin puolella, on molemmille rustuvaa yritystoimintaa. Ilman tietoa yritystoiminnan edellytyksistä ja perusteistakaan, yrittäjyysmahdollisuudet jäävät käyttämättä. Kauppakorkeakoulu tuottaa laajan liiketoimintaosaamisen koulutuspaketin 150:lle eri tiedekuntien opiskelijalle. TUCSissa, jossa kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede on jo vanhastaan mukana, on nyt tarjolla laaja yritystoiminnan opintokokonaisuus osana tohtoriopintoja. Se on tarkoitettu pääosin kansainväliselle, tiukan seulan läpäisseelle jatko-opiskelijoiden ryhmälle tukemaan väitöskirjatyöhön pohjautuvaa yrittäjyyttä. Opintokokonaisuus on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä TuKKK:n BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikön kanssa. Vastaavaa ohjelmaa kaivat- 4 MERCURIUS

5 taisiin myös bioalalle. Ties vaikka joku niistä osoittautuisi uudeksi Nokiaksi. Kauppakorkeakoulu voi jatkossa entistä paremmin tukea myös yrityspartnereitaan välittämällä niille monialaisen yliopiston osaamista. Jos esimerkiksi yrityksessä on oman teknologian kehittämiseen liittyvä ongelma, yritys voi meidän avullamme ehkä löytää sopivia bio- tai IT-alan tutkimusryhmiä ongelmaa ratkaisemaan, Lähteenmäki visioi. Yrityselämän dosentteja ja yrittäjähenkeä Toisaalta kauppakorkeakoulun kontaktien kautta yrityksistä saattaisi myös löytyä tutkijakoulutuksen suorittaneita ammattilaisia, jotka olisivat halukkaita jatkamaan tieteellistä tutkimustyötä, käynnistämään tutkimusprojekteja ja esimerkiksi ohjaamaan alansa jatko-opiskelijoita. Tällaiset yrityselämän dosentit voisivat vahvistaa alan tutkimus- ja koulutustoimintaa. Lisäksi tämä olisi hyödyksi myös yrityksille itselleen mahdollistaessaan työntekijöille tieteellisen meritoitumisen ja haasteet ammattilaisuran huipulla. Yksi kauppakorkeakoulun rooli on tieten- kin yrittäjyyden ilosanoman levittäminen. Tosin kauppakorkeakoulussa tässä törmätään niin sanottuun kengättömien suutarinlasten ilmiöön. Meillä on aika ajoin tutkittu yrittäjyyshalukkuutta ja havaittu, että se on ykkösvuosikurssilaisten keskuudessa jopa korkeampi kuin neljännen vuoden opiskelijoilla, kun tietoisuus kaikista yritystoiminnan riskeista kasvaa, Lähteenmäki kertoo. Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla näyttävät olevan tähtäimessään enemmänkin erilaiset johtajantehtävät yrityksissä kuin yrittäjyys. Mutta Lähteenmäki uskoo yrittäjyyskoulutuksen kohtaavan hedelmällisemmän kaikupohjan juuri vaikkapa bio- tai IT-alan spesialistien keskuudessa. Kun tällaiselle ammattiorientoituneelle asiantuntijalle tarjotaan sopiva määrä yritystoiminnan viisautta, hän uskaltaa helpommin tuon rohkean harppauksen tehdä. Sillä uskoa ja uskallusta tarvitaan, jotta yrittäjyyttä syntyy. Eikä ihan kaikista riskeistä kannata aina kuuluttaakaan. Alkavien yritysten elinkelpoisuuden ja toimintaedellytysten arviointiin meidän liiketaloustieteistämme kyllä löytyy asiantuntijoita, Satu Lähteenmäki vakuuttaa. Satu Lähteenmäki Satu Lähteenmäki on syntyisin Sotkamosta. Hän on työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa vuodesta 1985 vuodesta 1999 alkaen johtamisen ja organisoinnin professorina. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistyttyä Satu Lähteenmäki nimitettiin kauppakorkeakoulun johtajaksi. Johtaja vastaa kauppakorkeakoulun kehittämisestä ja yliopiston strategian toteutuksesta kauppakorkeakoulussa. Hänellä on apunaan kaksi varajohtajaa. Markus Granlund vastaa tutkimukseen ja jatkokoulutukseen, Hannu Salmela opetukseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon liittyvistä asioista. Ennen johtajanimitystään Lähteenmäki toimi vuodesta 2006 kauppakorkeakoulun opetuksesta vastaavana vararehtorina. Hänen tutkimuskiinnostuksensa kohteina ovat erityisesti yksilöiden toiminnan tavoitteisuus organisaatioissa ja johtajuuden psykologia erityisenä haasteena virtuaalinen toimintaympäristö. Hän on muun muassa neljän tutkimussäätiön ja Pohjola Pankki Oyj:n hallituksen jäsen. MERCURIUS 5

6 Liikeidea kirkkaaksi auppakorkeakoulun opiskelija Riikka Pia Kantola osallistui viime syksynä tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssille, jonka teemana on menestyksekäs lanseeraus. Hieman aiemmin Flowparkin toimitusjohtaja Janne Kalhama ja hänen yrityskumppaninsa, Turun kauppakoropiskelijoiden käsittelyssä Turun kauppakorkeakoulun yritysyhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia. Innostuneet opiskelijat tarjoavat yrityksille raikkaita ideoita ja saavat arvokasta kokemusta. Toukokuussa Skanssiin aukeava Flowpark hyötyi opiskelijoiden tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssilla tekemistä harjoitustöistä enemmän kuin yrittäjät osasivat odottaa. Teksti: Taru Suhonen Kuva: Robert Seger 6 MERCURIUS

7 Janne Kalhama ja Riikka Pia Kantola (edessä) sekä Tapio Tuomola ja Antti Puro (takana) Skanssin takaiseen metsään rakentuvassa Flowparkissa. keakoulun alumni Antti Puro olivat ottaneet yhteyttä kauppakorkeakouluun mahdollisesta yhteistyöstä Flowparkin markkinointisuunnitelman ja seikkailuhuvipuiston lanseeraussuunnitelman laatimisessa. Oikeanlainen yhteistyömuoto löytyi välittömästi. Meillä oli selkeä tilaus opiskelijoiden avulle markkinoinnin suunnittelussa ja lanseerauskampanjan laatimisessa. Halusimme saada raikkaita ja tuoreita ideoita, Kalhama sanoo. Tuumasta toimeen Yhteydenotosta ei kulunut kauan, kun Kantola kurssitovereineen istui kuuntelemassa luentoa, jolla opiskelijat saivat harjoitustöidensä aiheen. Casen esittelivät Kalhama ja Puro lanseeraussuunnitelma laadittaisiin Flowparkille. Toukokuussa Turun Skanssiin aukeava Flowpark on aivan uudentyyppinen liikunnallinen seikkailuhuvipuisto, joten opiskelijat saivat päästää valloilleen teoriatiedon lisäksi myös luovuutensa. Case innosti kaikkia kurssilaisia ja ideoita syntyi helposti. Itseäni viehätti konseptin ekologisuus, ajankohtaisuus ja liikunnallisuus, Kantola sanoo. Opiskelijat saivat vain vähän ohjeistusta MERCURIUS 7

8 markkinointisuunnitelman laatimiseen. Annoimme tietoisesti hyvin vapaan briiffin, kerroimme lähinnä perusasioita yrityksestämme. Jokainen harjoitustyön tehnyt ryhmä sai itse miettiä, mistä näkökulmasta suunnitelmaa lähestyy. Kalhama ja Puro saivat harjoitustöiden muodossa nivaskoittain iltalukemista. Ideoiden lisäksi opiskelijat uskaltautuivat myös arvioimaan Flowparkin konseptia kriittisesti, mikä oli Kalhaman mielestä hyvä asia. Sitä voi olla itse niin syvällä omassa jutussaan, ettei näe metsää puilta. Hyvä, että välillä ravistellaan ja pistetään miettimään asioita uudestaan. Tuoreustakuu Yhteistyö opiskelijoiden kanssa sopii tyytyväisen toimitusjohtajan mielestä erityisesti nuorekkaaseen liiketoimintaan. Kantola on samaa mieltä. Yritykselle on hyödyllistä, jos opiskelijat pystyvät samastumaan liiketoiminnan kohderyhmään ja kuvittelemaan, mistä itse voisivat pitää. Kalhama kehuu, että Flowparkin markkinointi- ja lanseeraussuunnitelmissa opiskelijat ottivat huomioon seikkoja, jotka yrittäjiltä itseltään olisivat jääneet vaille huomiota. Eräs ryhmä oli miettinyt esimerkiksi sitä, miten voisimme tavoittaa seniorikansalaiset. Tätä emme itse olleet edes ajatelleet. Opiskelijoiden ajatukset liikkuivat nopeasti ulos tehtävänannosta. Riikka Pia Kantola lähti työparinsa kanssa miettimään yritystä käytännössä hyödyttäviä ideoita ja ratkaisuja asioille, jotka heistä vaativat vielä jalostamista. Sitä voi olla itse niin syvällä omassa jutussaan, ettei näe metsää puilta. Hyvä, että välillä ravistellaan ja pistetään miettimään asioita uudestaan. Mietimme, miten ekologisuutta voisi tuoda puistoon lisää, tai voisiko puistoon kehittää radan pienemmille lapsille. Odotukset ylittyivät Janne Kalhama on erittäin tyytyväinen kaikkia osapuolia innostaneeseen projektiin. Opiskelijayhteistyön onnistumisesta kertoo osaltaan sekin, että kahden erilaisia näkökulmia sisältäneen harjoitustyön tekemisessä loistaneet Riikka Pia Kantola ja Tapio Tuomola otettiin Flowparkin palkkalistoille jalostamaan harjoitustöiden markkinointi-ideoita yrityksen käyttöön. Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun ja tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssin opiskelijoiden kanssa tarjosi meille markkinointipankin, joka sisältää satoja eri tapoja toteuttaa markkinointia, Kalhama sanoo. Opiskelijoiden ideat ovatkin nähtävissä Flowparkin markkinointimateriaalissa ja verkkosivuilla. Riikan ryhmä keksi käyttää markkinoinnissa liiketoimintaamme sopivaa uskallatko-sanaa. Opiskelijat keksivät myös sen, että puistossa harjoitettavaa yläköysikiipeilyä kutsutaan flowparkkaukseksi. Meille sopii hyvin, että yrityksemme nimestä tulee nimi koko toiminnalle, Kalhama listaa jo käytettyjä ideoita. Niin, ja onhan markkinointimateriaalissa käytetty Tarzaniakin, huomaa Kantola vielä yhden opiskelijoiden idean. Tuoreutta ja raikkautta etsimään lähteneet Kalhama ja Puro saivat mitä halusivat. Flowparkin peruskonsepti säilyi, mutta kirkastui opiskelijoiden erilaisten näkökulmien ansiosta. Ennakko-odotuksemme yhteistyön suhteen olivat korkealla, mutta niihin vastattiin, Janne Kalhama muotoilee. Opiskelijoille on tärkeää, että heidän ajatuksilleen on myös käyttöä Turun kauppakorkeakoulussa tuote- ja innovaatiojohtamista opettava Leila Hurmerinta iloitsee onnistuneesta yhteistyöstä Flowparkin kanssa. Hengeltään hyvä projekti, joka sopi hienosti opiskelijayhteistyöhön. Hurmerinnan mukaan opiskelijat onnistuivat hyvin harjoitustöissään. Kun puhutaan innovaatioista ja luovuu- desta, on tärkeää, että opiskelijat saavat vapaat kädet. Toisaalta se on myös haaste, kun ei anneta koulumaisen tarkkaa tehtävänantoa. Opiskelijoita motivoi erityisesti harjoitustyö, joka tulee oikean yrityksen oikeaan tarpeeseen. Heille on tärkeää, että heidän ideoistaan on myös käytännön hyötyä. Tunnollisten raportoijien ja mielikuvituksensa valloilleen päästävien opiskelijoiden yhteistyö tuotti mielenkiintoisia lopputuloksia. Parasta palautetta sekä opettajalle että opiskelijoille on se, että Flowpark on korjannut töiden satoa käyttöönsä Aina voidaan olla kohteliaita ja sanoa, että kokemus oli hyvä. Hienointa kuitenkin on, kun yritys myös hyödyntää opiskelijoiden ajatuksia, Leila Hurmerinta sanoo. 8 MERCURIUS

9 Yhteistyössä kansainvälistymisen perusta Erilaiset yhteistyösuhteet ovat merkittävä osatekijä suomalaisten teollisten pk-yritysten kansainvälisessä kasvussa. Yhteistyösuhteet toimivat sekä kansainvälisen kasvun mahdollistajina että sen vauhdittajina. Useimmiten yhteistyökuvioissa on kyse rajallisten resurssien yhdistämisestä useiden toimijoiden välillä, jotta saataisiin aikaan kansainvälistä kasvua ja tuottoisaa liiketoimintaa. Asiakkaat Pitkäkestoiset suhteet asiakkaisiin merkitsevät usein helpompaa myynnin ja kysynnän ennustettavuutta. Ne luovat yritykselle vakaan taloudellisen pohjan, josta yritys voi ponnistaa kansainvälisille markkinoille ja tavoitella kasvua. Asiakassuhteet voivat myös antaa yritykselle alkusysäyksen kansainväliseen kasvuun: Kun asiakas siirtyy ulkomaille, myös yritys saa pontta siirtää omaa toimintaansa kotimaan rajojen ulkopuolelle. Toisaalta asiakkaiden kysynnän lisääntyessä myös yrityksen on laajennettava toimintaansa joko tarjonnan tai kapasiteetin suhteen. Asiakkaat voivat myös avata yrityksille väyliä merkittäviin kansainvälisiin jakelukanaviin ja uusiin asiakassuhteisiin. laajentamiseksi. Tämän tuen avulla monet yritykset ovat saaneet tarvittavia kriittisiä resursseja kansainväliseen kasvuprosessiinsa. Julkisen rahoituksen taustalla on suomalaisen yritystoiminnan tukeminen, Suomi-brändin vieminen ulkomaille sekä Suomen kansantalouden kasvattaminen ja kansallisen kilpailukyvyn lisääminen. Tässä yhteistyössä suomalaisten pk-yritysten rooli on ollut jatkuvassa kasvussa jo useamman vuosikymmenen ajan. Eriikka Paavilainen-Mäntymäki ma. tutkijatohtori kansainvälinen liiketoiminta Agentit Kansainvälisessä kasvussa ja erityisesti vientitoiminnassa toisena merkittävänä yhteistyöosapuolena ovat usein erilaiset agentit sekä yrityksen viennistä ja ulkomaanmarkkinoinnista vastaavat, välikätenä toimivat yritykset. Hyvän agentin löytäminen on usein perusedellytys sille, että kansainvälisille markkinoille pystytään lähtemään rajoitetuin resurssein. Erityisesti tietointensiivisten tuotteiden kohdalla pitkäkestoiset agenttisuhteet ovat keskeisessä asemassa, sillä yritys joutuu tarjoamaan koulutusta kyseisille tahoille tehokkaan myynnin, markkinoinnin ja asiakassuhdetoiminnan mahdollistamiseksi. Agentit hoitavat myös usein yritysten uusasiakashankintaa ja jälkimarkkinointia, mikä lisää pitkien ja läheisten agenttisuhteiden ylläpitämisen tärkeyttä. Julkiset tahot Kolmantena merkittävänä yhteistyötahona ovat julkiset, valtiolliset toimijat. Ne tarjoavat yrityksille sekä taloudellista tukea että koulutusta ja neuvontaa kansainvälisen toiminnan aloittamiseksi ja sen MERCURIUS 9

10 IF Vahinkovakuutusyhtiön esimiehet Liisa Alanko ja Mikko Tuomola saivat coaching-prosessista valmiiden vastausten sijasta eväät etsiä ratkaisut käytännön esimiestilanteisiin omasta kokemuksestaan. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuvat: Mika Okko Coaching Kun Liisa Alanko ja Mikko Tuomola aloittivat syksyllä 2008 yhdessä viiden muun kollegansa kanssa Turun kauppakorkeakoulun TSE exen järjestämässä coaching-prosessissa, he odottivat saavansa työnsä tueksi konkreettisia työkaluja, valmiita vastauksia ja kokeneemman sparraajan neuvoja siihen, miten esimiehen kuuluu toimia eri tilanteissa. Yllätyksekseen, ja aluksi myös hienoiseksi pettymyksekseen, he saivat huomata, että coach Kerttu Autio haastoikin heidät itse hakemaan vastauksia. Coachingissa pääpaino on kahdenkeskisissä, valmentajan ja valmennettavan välisissä keskusteluissa. Valmennettavat miettivät aina etukäteen keskustelujen aiheet, jotta he orientoituvat keskusteluun ja työskentelevät tavoitteellisesti. Coachin tärkeimmät tehtävät on kuunnella ja kysyä. Jokainen coachattava asetti yhdessä coachin kanssa itselleen tavoitteet. Coach oli miettinyt erilaisia toimintamalleja, joiden käytön pointtina oli parantaa ratkaisukeskeisyyttä ja päästä tavoitteisiin. Minä toin ongelman ja aloin pohtia, miten löytäisin siihen ratkaisun. Coach tuki omaa pohtimistani metodien avulla, Alanko selventää. Haastateltavat korostavat keskustelutilanteisiin keskittymisen, henkisen etukäteisvalkatsomaan mistautumisen ja ennen kaikkea luottamuksellisuuden merkitystä. Voin rehellisesti sanoa, että ensimmäisten tapaamisten aikana en oikein tiennyt, voinko kertoa hänelle yhtiön sisäisiä asioita. Mitä pidemmälle prosessi meni, sitä enemmän pystyin luottamaan coachiin. Eron hetki olikin sitten jo hieman haikea, Tuomola kertoo. Monta palaa poimittavaksi Coaching antoi hyvät eväät esimiestyöskentelyyn. Tuomola kertoo huomanneensa, että tiukan paikan tullessa hän ei mene paniikkiin, vaan pyrkii löytämään vastauksen jotain ratkaisumallia hyväksi käyttäen. Kaikkia koulutuksia ei voi viedä suoraan käytäntöön, vaan niistä poimii parhaimmat palat. Tässä oli monta palaa poimittavaksi. Alanko puolestaan kertoo oppineensa hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja luonteenpiirteitään, kuten esimerkiksi temperamenttiaan oikealla tavalla. Toisin sanoen hän on oppinut myös itsestään. 10 MERCURIUS

11 TSE exestä monenlaista tukea opettaa Business Coachingin ja johdon työnohjauksen tehtävänä on tukea, haastaa, vahvistaa tai etsiä vaihtoehtoja. Kyseessä on ratkaisukeskeinen keskusteluprosessi, joka auttaa henkilöä löytämään itse ratkaisuja muun muassa silloin, kun halutaan kehittää omaa johtajuutta, tehostaa työtapoja tai muuttaa toimintamalleja. Sparrauksessa hyödynnetään kauppakorkeakoulun substanssiosaajia. Tarpeena voivat olla strategiaprosessit tai jonkun liiketoiminta-alueen erityiskysymykset. Sparrausprosessi on keskustelua ja tukea, mutta myös asiantuntijuudesta kumpuavia neuvoja. Usein kumppaninamme ovat johtoryhmät ja yksittäiset avainhenkilöt. Fasilitointi sitouttaa osallistujia lopputulokseen. Fasilitoimme pajoissa ja verstaissa, joissa ryhmät pohtivat tavoitteellisesti jotain teemaa tai tuottavat uutta. Esimerkkinä toteutuksistamme ovat strategian sisäistäminen, muutoksen suunnittelu ja roolien kirkastaminen. Fasilitointi on ohjausta, jossa fasilitaattori vastaa prosessin etenemisestä ja tavoitteen saavuttamisesta. peiliin Monta kertaa tuodessani esille jonkin ongelman jouduin huomaamaan, että itse asiassa ongelma ei olekaan se minkä luulin, vaan minun olikin syytä katsoa peiliin, Alanko naurahtaa. Monen hyöty Vaikka coachingin keskiössä ovat henkilökohtaiset keskustelut, haastateltavat huomasivat, että prosessista hyötyy koko työyhteisö. Me kaikki koulutuksessa mukana olleet olemme huomaamattamme rakentaneet sparrausryhmän. Voimme istahtaa alas kahdestaan tai kolmestaan ja käydä asioita läpi ihan eri tasolla kuin mitä vuosi, kaksi sitten. Alanko ja Tuomola arvostavat ja pitävät tärkeänä sitä, että heidän työnantajansa on panostanut lähiesimiesten kouluttamiseen. Me olemme suoraan tekemisissä yrityksen konkreettisen tulosta tekevien ihmisten kanssa. Sillä, miten me hanskataan asiat, on suora vaikutus yhtiön tulokseen, Liisa Alanko ja Mikko Tuomola pohtivat. MERCURIUS11

12 Pekka Suomela Tekes ja TuKKK yhteistyössä: Liiketoimintaosaamista innovaatiohankkeisiin Tekesillä on merkittävä rooli innovatiivisen yritystoiminnan edistäjänä Suomessa. Vuonna 2009 yhteiskunta kanavoi Tekesin kautta lähes 600 miljoonaa euroa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Esko Keski-Oja Lähes kaksi kolmannesta Tekesin rahoituksesta kohdistuu yritysten projekteihin viime vuonna rahoitusta sai kaikkiaan yli yritystä. Myös yliopistojen Tekes-rahoitetuissa hankkeissa on useimmiten kumppanina yritys. Turun kauppakorkeakoulu sai vuonna 2009 Tekesiltä kuuteen projektiin yhteensä puolitoista miljoonaa euroa. Turun yliopiston kahtakymmentä hanketta Tekes rahoitti lähes kuudella miljoonalla eurolla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimiva Tekesin teknologia-asiantuntija Pekka Suomela kertoo, että aiemmin Tekesin rahoitusta suunnattiin lähes yksinomaan teknologisten innovaatioiden edistämiseen. Viimeisen viiden vuoden aikana painopistettä on kuitenkin selkeästi suunnattu enemmän liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Tekesin hanketilastojen mukaan Turun kauppakorkeakoululla on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 Tekesin rahoittamaa hanketta. Se osoittaa Suomelan mukaan, että TuKKK ja Tekes ovat löytäneet toisensa jo ennen kuin Tekes alkoi voimak- kaasti painottaa liiketoimintanäkökulmaa. Positiivista on myös, että hankkeet jakautuvat varsin tasaisesti koulun eri yksiköille. Volyymiä on kuitenkin varaa kasvattaa, Suomela huomauttaa. Uusi yliopisto lisää mahdollisuuksia Volyymin kasvattamiseen on Suomelan mukaan nyt yhdistyneessä yliopistossa hyvä tilaisuus. Yliopistossa on ollut runsaasti Tekesin rahoittamaa tutkimusta, erityisesti bio- ja ICT-aloilla. Hankkeet ovat yleensä olleet hyvin teknologiapainotteisia. Olisi hienoa, jos näitä hankkeita uudessa yliopistossa systemaattisesti kartoitettaisiin ja katsottaisiin, voisiko kauppakorkeakoulu auttaa liiketoimintanäkökulman tuomisessa entistä vahvemmin mukaan, Suomela toivoo ja sanoo tietävänsä, että tällaista yhteistyötä jo tehdäänkin aivan opiskeluvaiheesta alkaen. Tekes pyrkii rahoitustaan kohdistamalla kannustamaan yliopistoja partnerien etsimisessä ja yhteistyön rakentamisessa sekä yrityspuolelle että kansainvälisesti. Tekesin on Suomelan mukaan helppo toimia kauppakorkeakoulun kanssa, sillä molemmissa puhutaan samaa kieltä : tavoitteena on liiketoiminnan kehittäminen. Lisää yrittäjyyttä Toinen asia, jossa Suomela uskoo kauppakorkeakoulun voivan auttaa yliopiston muita tiedekuntia, on yrittäjyyden edistäminen. Tutkimusten mukaan Suomessa halukkuus yrittäjäksi on muita maita vähäisempää ja näyttää jopa vähenevän, mitä enemmän ihmisellä on koulutusta. Turhan moni innovaatio jää tutkijan pöytälaatikkoon. Sitten hämmästellään, kun jossain naapurimaassa tehdään rahaa samanlaisella idealla. Suomela kannustaisikin luonnontieteilijöitä ottamaan kauppakorkeakoulusta yrittäjyyteen ja bisnekseen liittyviä kursseja ja rakentamaan niistä itselleen sopivia tutkintoja. Koko maan tasolla korkeakouluista spinnanneita yrityksiä on järkyttävän vähän moneen muuhun maahan verrattuna, Pekka Suomela sanoo. 12 MERCURIUS

13 Keskustelua yli tiedekuntarajojen Parhaat yhteistyöideat syntyvät luontaisesti, silloin kun ihmiset tapaavat, tutustuvat ja keskustelevat, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ovat tehneet monipuolista tutkimuksellista ja opetuksellista yhteistyötä jo pitkään. Meillä on opettajavaihtoa ja monia yhteisiä kursseja, esimerkiksi yritysjuridiikasta ja kilpailuoikeudesta. Yhteisen oikeustaloustieteen opintokokonaisuuden voivat suorittaa niin kauppakorkeakoulun opiskelijat kuin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat, Turun oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja siviilioikeuden professori Jukka Mähönen kertoo. Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteinen yrityskehityslaboratorio sekä kauppakorkeakoulun, yliopiston, Åbo Akademin ja työterveyslaitoksen yhteinen työtieteiden keskus ovat hyviä esimerkkejä monipuolisen yhteistyön toimivuudesta. Tulevaisuudessa eri yhteistyömuotoja pyritään tiivistämään ja laajentamaan. Mahdollisuuksia on paljon. Usein parhaat ideat uusista yhteistyön muodoista syntyvät luontaisesti, silloin kun ihmiset tapaavat, tutustuvat ja keskustelevat, Mähönen korostaa. Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on vahvaa kauppatieteellistä osaamista, mutta Mähönen huomauttaa, että se on vain pieni osa tiedekunnan toimintaa. Olemme täysimittainen juridinen tiedekunta. Meillä on muun muassa vahvaa julkisoikeudellista, rikosoikeudellista ja oikeusteorian osaamista. Kauppakorkeakoulu on Erityisesti internetin myötä kasvavissa viestintäoikeudellisissa kysymyksissä tarvitaan poikkitieteellistä yhteistyötä. tärkeä kumppani, mutta teemme yhteistyötä myös yliopiston muiden yksiköiden ja esimerkiksi Åbo Akademin kanssa. Tavoitteena EU-hankkeet Kauppakorkeakoulun kilpailuinstituutti tekee monitieteellistä tutkimustyötä ja pyrkii edistämään yliopistomaailman, elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistyötä kilpailupoliittisissa kysymyksissä. Kilpailuinstituutin kanssa olemme tehneet yhteistyötä pitkään. Sieltä löytyy potentiaalia yhteisille tutkimushankkeille, esimerkiksi innovaatioihin ja immateriaalisiin oikeuksiin liittyen. Erityisesti internetin myötä kasvavissa viestintäoikeudellisissa kysymyksissä tarvitaan poikkitieteellistä yhteistyötä, Mähönen sanoo. Tulevaisuudessa Mähönen uskoo kauppakorkeakoulun, yliopiston ja yritysten välisen yhteistyön tiivistyvän muun muassa uusien Tekes-hankkeiden kautta. Tekes-hankkeissa on mukana yrityksiä ja yliopiston eri yksikköjä. Tavoitteenamme ovat myös suuremmat EU-rahoitteiset hankkeet, jotka tosin vaativat vielä enemmän, muun muassa useiden eri yksikköjen välistä yhteistyötä. Kauppakorkeakoulu on tässä suhteessa varteenotettava kumppani. Tärkeintä kaikissa hankkeissamme on laaja kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus, Mähönen lisää. Mähösen mukaan tällä hetkellä pinnalla ovat yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät kysymykset, jotka yhdistävät laaja-alaisesti eri oppiaineita eri yksiköissä. Yhteistyötä viritellään parhaillaan. Nämä ovat niitä asioita, jotka kiinnostavat nyt erittäin paljon sekä yrityksiä että niiden etujärjestöjä, Jukka Mähönen sanoo. Kilpailuinstituutista löytyy potentiaalia yhteisille tutkimushankkeille, esimerkiksi innovaatioihin ja immateriaalisiin oikeuksiin liittyen, Jukka Mähönen sanoo. MERCURIUS13

14 Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille Turun talousalueella yhteistyö kauppakorkeakoulun ja yritysten välillä on perinteisesti ollut tiivistä ja toimivaa. Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisen tuomaa mahdollisuutta poikkitieteelliseen yhteistyöhön kannattaa nyt ehdottomasti hyödyntää, sanovat Paula Palmroth ja Torsti Hurmerinta. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy:n toimitusjohtaja Paula Palmrothin mukaan kaupan ala elää parhaillaan murrosvaihetta. Liiketoimintamalleja on useita erilaisia, ja monet yritykset etsivät itselleen sopivaa vaihtoehtoa. Mielipiteet tuntuvat vaihtelevan aika paljon. Välillä tuntuu siltä, että kaikki kaupankäynti käydään tulevaisuudessa netissä ja välillä taas peräänkuulutetaan nimenomaan elämyksellistä ostamista. Kaupan alalla tarvitaan nyt poikkitieteellistä tutkimusta. Hyviä tutkimusaiheita löytyy varmasti paljon, ja me otamme mielellämme hyviä ehdotuksia vastaan, Palmroth sanoo. Eckes-Granini Finland Oy Ab:n markkinointijohtaja Torsti Hurmerinta kertoo, että kauppakorkeakoulun kanssa tehdyn pitkäaikaisen yhteistyön pääpaino on ollut markkinoinnin eri kursseihin liittyvissä projekteissa. Turun yliopiston kanssa tehdyissä yhteisissä projekteissa on puolestaan keskitytty lähinnä funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt on hyvä mahdollisuus yhdistää kaksi eri näkökulmaa eli kauppatieteellinen osaaminen ja esimerkiksi juuri elintarvikeosaaminen. Tämä eri alojen yhdistäminen tuo varmasti lisäarvoa yrityksille. Yliopiston kannattaa ehdottomasti myös hyödyntää kauppakorkeakoulun myyntiosaamista esimerkiksi yritysten saamisessa mukaan projekteihin ja sitä kautta myös hankerahoituksen hankkimisessa. Hurmerinta huomauttaa, että innovaatioiden näkökulmasta Suomi on pieni maa ja mikäli Euroopan markkinoille pyritään, tarvitaan taustalle isompaa tutkimusta. Tähän eivät monenkaan pienen tai keskisuuren yrityksen omat budjetit tai voimavarat enää riitä. Tässä kohtaa voisivat kauppakorkeakoulu ja yliopisto sekä esimerkiksi Tekes tulla apuun. Yritykset voisivat valtion avustamana ostaa tutkimuksia alihankintana, mikä mahdollistaisi isommat kokonaisuudet. Liikkeellä on varmasti myös paljon esimerkiksi EU-rahaa, jota ei kaikkea edes osata hakea ja hyödyntää. Varsinkin pk-yrityksissä aika menee useimmiten arjen puurtamiseen ja bisneksen pyörittämiseen. Ei osata edes ajatella, että jostain voisi saada apua tai uutta, bisnestä hyödyttävää tutkimustietoa. Vii- Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth 14 MERCURIUS

15 MERCURIUS15

16 Työelämässä tarvitaan nykyään moniosaajia, sanovat Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth. me vuosina tehdyt kaupan alan tutkimukset, esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisestä, ovat hyödyttäneet koko talousaluetta, Palmroth täydentää. Toimivaa kumppanuutta Työelämä tarvitsee yrittäjähenkisiä moniosaajia Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen antaa opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet monipuolisiin opintoihin. Palmroth ja Hurmerinta uskovat yritysten hyötyvän tästä tulevaisuudessa. Toivottavasti ristiinopiskelu tehdään nyt käytännössä helpommaksi, se avaa niin paljon eri mahdollisuuksia. Työelämässä on hallittava kokonaisuuksia, ja nykyään tarvitaan erityisesti moniosaajia. Esimerkiksi meille palkkaisin mielelläni humanisteja, joilla on kauppatieteellistä osaamista tai toisinpäin, kauppatieteilijöitä, joilla on humanististen aineiden osaamista, Palmroth sanoo. Erityisesti Palmrothia ilahduttaa kauppakorkeakoulun kaupan- ja palveluiden maisteriohjelma sekä kaupan professuuri. Professori Heli Marjasen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä muun muassa Turun kauppakamarin joka toinen vuosi järjestämän Kaupan päivän yhteydessä. Olen myös iloinen siitä, että yrittäjyyteen on opiskelijoiden koulutuksessa alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nykyajan työelämä vaatii mielestäni tiettyä yrittäjähenkistä asennetta, myös asiantuntijoilta, Palmroth huomauttaa. Eckes-Granini Finland Oy Ab:n markkinointijohtaja Torsti Hurmerinnalla on kaiken kaikkiaan hyviä kokemuksia pitkäaikaisesta yhteistyöstä kauppakorkeakoulun kanssa. Olemme toteuttaneet yhdessä monia projekteja, joissa opiskelijat ovat osallistuneet muun muassa markkina- ja kilpailijaanalyyseihin sekä tuotelanseerausten analysointiin. Lisäksi opiskelijat ovat opettajineen käyneet meillä yritysvierailuilla ja itse olen aikoinaan pitänyt muutamia niin sanottuja terveiset työelämästä -luentoja ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, kertoo Hurmerinta, joka on itsekin Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja. Olemme hakeneet nimenomaan sellaisia yhteistyöprojekteja, joista on hyötyä molemmille osapuolille, niin opiskelijoille kuin yritykselle. Opiskelijat pääsevät projektitöissä työskentelemään tunnettujen brändien kanssa ja he puolestaan tuovat meille raikkaita ideoita ja uusia näkökulmia asioihin. Koen, että olemme saaneet yhteistyöstä bisnesmielessä hakemaamme konkreettista hyötyä, Hurmerinta sanoo. Kansallisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth kuuluu sekä Turun Kauppaopetussäätiöön että Turun Liikemiesyhdistyksen hallitukseen. Liikemiesyhdistys on Turun talousalueen vaikuttajien ja liike-elämän asiantuntijoiden järjestö, joka tekee aktiivista yhteistyötä kauppakorkeakoulun kanssa. Toimimme muun muassa yhteyksien luojana, kontaktiverkostona sekä liikeelämän eri alojen ammattilaisten keskustelu- ja tapaamisfoorumina. Liikemiesyhdistyksellä on myös ollut aikoinaan merkittävä vaikutus Turun alueen kaupallisen opetuksen kehittämisessä ja Turun kauppakorkeakoulun perustamisessa. Nykyään tuemme liiketaloudellisia jatko-opintoja ja tutkimusta muun muassa Liikesivistysrahastoon perustetun nimikkorahastomme kautta, Palmroth kertoo. Turun Kauppaopetussäätiön tavoitteena on edistää suomen- ja ruotsinkielistä kaupallista opetusta ja alan opiskelijoiden opiskelua Turussa. Yksi tärkeimmistä toimintamuodoista on apurahojen jakaminen. Kauppakorkeakoulu on aktiivinen toimija Turun talousalueella, ja koen kauppakorkeakoulun läheiseksi monien eri yhteyksien kautta, Palmroth sanoo. 16 MERCURIUS

17 VIERASKYNÄ Eila Törmä Alueellisesti merkittävää yhteistyötä Maakunnat, seutukunnat ja kaupungit menestyvät vain korkean osaamisen varassa. Paikallinen oma osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme yhteistyökumppaneita. On tärkeää, että meillä on yhteys uusimpaan tutkimukseen, kyky soveltaa tutkimuksen tuloksia omassa työssämme ja taito viedä tätä osaamista eteenpäin yrityksiin ja muihin yhteisöihin. Jo vuosia tekemäni yhteistyön pohjalta voin sanoa, että Satakunnan ja Huittisten kaupungin kannalta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön merkitys on erittäin suuri. Asiantuntijat ovat lähellä ja tuntevat maakunnan haasteet, yritystoiminnan ja julkiset toimijat. Saamme korkean luokan osaamista, opinnäytetöiden tekijöitä ja valmistuvia nuoria työpaikoille. Kuntasektori kaikkiaan on suurten haasteiden edessä, ja on tärkeää että Porista käsin johdetaan kuntapalveluiden tulevaisuutta koskevia hankkeita. Rahoitusneuvotteluissa tiedeyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö on tänä päivänä välttämätöntä. Olemme yhdessä Porin yksikön kanssa tehneet yhteistyötä lukuisissa projekteissa. Satafoodissa toteutimme yritysryhmän liiketoiminnan kehittämistä ja yrityskohtaista konsultointia ennen kaikkea taloushallinnon vaativissa asiantuntijatöissä. Kauppakorkeakoulun asiantuntijat ovat osallistuneet Satafoodin strategian kehittämiseen ja koko elintarviketoimialan tulevaisuusskenaarioiden työstämiseen. Yhteistyössä myös Sitran kanssa olemme toteuttaneet Johtajuuden kehittäminen elintarvikeyrityksissä -hanketta, ja se jatkuu Sitran uuden Maamerkit-ohjelman puitteissa. Elintarvikeyritysten henkilöstön työhyvinvointiin liittyen on menossa laaja kehitystyö kauppakorkeakoulun vetämänä. Huittisten kaupungin markkinointia ruokakaupunkina on myös yhdessä suunniteltu. Kaupungin elinkeinotoimenjohtajana aloitin yhteistyön Kuninkainen Campus -hankkeessa, jossa etsimme uusia koulutusaloja ja uusia liiketoimintamalleja Huittisiin. Työn alla on Suomessakin uudenlainen palvelumalli Seniorikeskus, jossa yhdistyvät julkinen sektori, yksityinen sektori ja kolmas sektori. Kauppakorkeakoulun rooli on ollut hankkeen vetovastuu, konseptin suunnittelu, koulutusohjelmien ideointi ja kaiken kaikkiaan osaamisen tuonti tähän työhön. Sen lisäksi, että edustamani organisaatiot ovat saaneet yhteistyöstä todellista hyötyä toimintansa kehittämiseen, olen henkilökohtaisesti saanut omaan työhöni paljon uutta näkemystä ja virikkeitä kauppakorkeakoulun väeltä aina ylimmästä johdosta aktiivisiin opiskelijoihin asti. Eila Törmä elinkeinojohtaja Huittisten kaupunki MERCURIUS 17

18 Promootiokulkue konserttitalolta Turun tuomiokirkkoon vuodelta Tohtoripromootio toukokuussa Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlapromootiossa promovoidaan kahdeksan kunniatohtoria. He edustavat sekä tiedettä että elinkeinoelämää. Tohtoripromootiossamme kunniatohtoreiksi promovoitavat tieteen ja liike-elämän edustajat ovat kaikki kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä alansa vaikuttajia. Yhdistävänä piirteenä on yrittäjyys: se on kiinnostuksen kohteena niin tutkimuksessa kuin yritystoiminnassakin. Yrittäjyys on oleellinen osa myös Turun kauppakorkeakoulun tutkimusta ja opetusta. Yrittäjyys on monitieteinen tutkimusalue, jota voi lähestyä eri suunnilta, vaikkapa johtamisen, markkinoinnin tai laskentatoimen näkökulmasta. Toukokuussa promovoitavat tieteen kunniatohtorimme ovat tutkimuksissaan usein käsitelleet johtamisen, ihmisten ja organisaatioiden välisiä suhteita. Heidän tutkimuksensa ovat vaikuttaneet myös yritystoiminnan käytäntöön monipuolistamalla käsitystämme ihmisen toiminnasta. Olemme kulkeneet todella pitkän matkan oman opiskeluaikani konemaisesta ihmiskäsityksestä. Yrittäjyys on vahvasti edustettuna myös elinkeinoelämän kunniatohtoriemme työssä tai toimintakentässä. Yrittäjyys on aktiivinen ja aloitteellinen mielentila. Talouden muutosvauhdin kiihtyminen ja yleinen innovatiivisuuden tarve edellyttävät johtotehtävissä olevilta yrittäjämäistä otetta. Tulevat kunniatohtorimme edustavat erinomaisella tavalla modernia yritysjohtajuutta. Nyt, kuten aina ennenkin, on ilo havaita, että Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä löytyy runsaasti aivan elinkeinoelämän huipulta. Uskon, että opiskelu meillä on tulevaisuudessakin erinomainen astinlauta vaativiin ja mielekkäisiin tehtäviin. Kun Turun kauppakorkeakoulu perustettiin 60 vuotta sitten, elinkeinoelämä oli silloin ratkaisevan aloitteellinen. Aktiivinen vuorovaikutus sen kanssa on koko olemassaolomme ajan ollut tavaramerkkimme. Kauppatieteellinen opetus pysyy ajan tasalla vain, jos elinkeinoelämän uusimmat haasteet ja ratkaisut ovat raikkaasti mukana luennoilla. Myös tieteellinen, etenkin liiketaloustieteellinen tutkimus hyötyy elinkeinoelämäsuhteista. Siksi yritykset ovat keskeinen tutkimuskohteemme. Olen promootiovalmistelujen aikana jälleen havainnut, että Turun kauppakorkeakoulusta saatua kunniatohtorin asemaa arvostetaan erittäin korkealle. Meillä on vuosikymmeniä tehty määrätietoisesti työtä, ja sen ansiosta voimme nyt sanoa olevamme täysvaltaisia kansainvälisen akateemisen yhteisön jäseniä. Antti Paasio promoottori, professori Tieteellisten ansioiden perusteella kunniatohtoreiksi promovoidaan: Nicole Coviello, professori, Wilfrid Laurier University, Kanada Dian Marie Hosking, professori, Utrechtin yliopisto ja Tilburgin yliopisto, Alankomaat Kenneth A. Merchant, professori, USC Marshall School of Business, University of Southern California, Yhdysvallat Slavica Singer, professori, J.J. Strossmayer University of Osijek, Kroatia Talouselämässä saavutettujen ansioiden perusteella kunniatohtoreiksi promovoidaan: Seppo Honkapohja, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä, vuorineuvos Lasse Kurkilahti, vuorineuvos Hans Langh, toimitusjohtaja, Oy Langh Ship Ab, merenkulkuneuvos 18 MERCURIUS

19 LYHYESTI Kuvat: Jouni Saaristo Alf Rehn Pirjo Ståhle Tämän vuoden Top Management Forum -tapahtumassa tiede- ja yritysmaailma loi yhdessä katseen mahdollisuuksien maailmaan. Tulevaisuutta eri näkökulmasta pohtivat tieteentekijät toivat keskustelun pohjaksi esiin ajatuksiaan siitä, miltä maailma voisi tulevaisuudessa näyttää. Avaamme tänään mahdollisuuksien ik- Satu Lähteenmäki Esko Valtaoja Top Management Forum 2010 kunat. Jokainen saa itse päättää, millaisen näkymän ikkunasta näkee, TSE exen johtaja Kirsi Kostia totesi tilaisuuden aluksi. Turun kauppakorkeakoulun johtaja, professori Satu Lähteenmäki pohti puheenvuorossaan, voiko kasvoton ja kaukana oleva olla oikeasti johtaja. Turun yliopiston professori Esko Valtaoja lähestyi tulevaisuuden mahdollisuuksia historiasta käsin. Väitän, että menneisyys on pahempi kuin tiedätkään, nykyisyys on parempi kuin luuletkaan ja tulevaisuus on jotain ihan muuta kuin kuvittelet, hän sanoi. Åbo Akademin johtamisen ja organisoinnin professori Alf Rehn korosti, että johtaminen on murroksessa. Enää ei pystytä johtamaan suurella torvella. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Pirjo Ståhle totesi omassa puheenvuorossaan, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa. Tilaisuudessa puhuivat lisäksi sosiaalista mediaa ja arvonluonnin uutta logiikkaa tutkinut Teemu Arina Dicole Oy:stä ja Turun Biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa, joka kertoi, miten biolääketiede muuttaa maailmaa. Lue lisää: VersO-tutkimushanke tutkii verkostomaista palvelujen kehittämistä Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin oppiaine tutkii yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa palvelujen vuorovaikutteista kehittämistä yritysten verkostossa. VersO - Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa -tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten palveluinnovaatioita kehitetään kaupan alan, teollisuuden palveluliiketoiminnan ja asiantuntijapalveluyritysten verkostoissa. Hanke on saanut osan rahoituksestaan Tekesin Serve-ohjelmasta. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on etsiä verkostomaisia toimintatapoja, joilla yrityk- set voivat luoda uutta palveluliiketoimintaa yli yksikkö-, organisaatio- ja jopa toimialarajojen. Erilaista osaamista ja tietoa yhdistämällä luodaan hedelmällinen pohja uusille palveluversoille. Tarkoituksena on myös edistää versojen jatkokehittämistä valmiiksi palveluiksi. Tutkimme, millaisia kokemuksia ja käytäntöjä yrityksillä on verkostomaisesta palvelukehityksestä: miten verkostoyhteistyötä toteutetaan, millaisia haasteita siihen liittyy ja mitkä asiat edistävät vuorovaikutteista kehitystyötä. Olemme myös kiinnostuneita siitä, miten innovatiiviset ideat kehittyvät valmiiksi palveluiksi. Mukana on neljä yritystä, joista jokaisella on oma sisäinen kehityshankkeensa. Ne liittyvät VersOn teemaan ja ovat meille tutkimuscaseja, erikoistutkija Elina Jaakkola sanoo. VersO-tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä VTT Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -yksikön kanssa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, PKT-säätiö ja neljä yritystä: Empower Oy, Machinery Oy, Ramboll Finland Oy ja Salomaa Yhtiöt Oy. MERCURIUS19

20 LYHYESTI Suomalainen logistiikkaosaaminen kestää kansainvälisen vertailun Maailmanpankki julkaisi tammikuussa raportin Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy. Raportissa vertaillaan eri maiden logistista suoriutumista monilla mittareilla. Turun kauppakorkeakoulu on ollut mukana raportin valmistelussa keskeisenä tiedon kerääjänä, ja raportin pohjana on logistiikan oppiaineessa kehitetty Logistics Performance Index (LPI) -mittaristo. Raportti julkaistaan nyt toista kertaa: ensimmäisen kerran raportti julkaistiin vuonna Logistiikkaindeksin kärjessä on Saksa. Suomi on sijalla 12 ja paransi sijoitustaan verrattuna vuoden 2007 raporttiin, jossa sen sijoitus oli 15. Suomalaistoimijat voivat hyödyntää Connecting to Compete raportista saatavaa tietoa usein eri tavoin. Elinkeinoelämälle raportti antaa tuoreen arvion siitä, minkälainen ja miten toimiva logistinen toimintaympäristö on maailmanlaajuisesti. Viranomaiset puolestaan voivat raportin avulla vertailla, miten toimivaa suomalainen logistiikkaosaaminen on verrattuna eri maihin. Se on tärkeä tieto, kun huomioidaan Suomen merkittävä logistinen asema, Turun kauppakorkeakoulun professori Lauri Ojala kertoo. Hän on yksi raportin pääkirjoittajista. Tarkasteltaessa LPI:n kansainvälisen vertailun osatekijöitä Suomi sijoittuu kymmenen parhaan maan joukkoon muun muassa tulliselvityksen toimivuuden, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin sekä alan osaamisen suhteen. Kansainvälisten kuljetusyhteyksien saatavuudessa sijaluku on 19 ja toimitusten oikea-aikaisuudessa 25. Ulkomaankaupassa vaadittavien asiakirjojen sekä viranomaistahojen määrä on kansainvälisesti alhainen ja käsittelyajat ovat lyhyet. Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy -raportti sekä interaktiivinen tietokanta ovat luettavissa osoitteessa Mentoriksi ja alumniksi Turun yliopistoon Turun kauppakorkeakoulun alumnit ja opiskelijat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Turun yliopiston mentorointiohjelmassa. TuKKK:n alumnit voivat nyt myös rekisteröityä yliopiston alumnitoimintaan. Mentorointiohjelmassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kasvatit jakavat kokemuksiaan työelämästä oman alansa valmistumassa oleville opiskelijoille. Kahdenkeskiset keskustelut mentorin kanssa auttavat opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja antavat heille selkeämmän kuvat siitä, minkälaisiin tehtäviin he haluavat valmistuttuaan hakeutua. Hyvän mielen lisäksi mentorimme ker- tovat saavansa opiskelijan kautta tietoa oman alansa ajankohtaisista teemoista. Uudet näkökulmat tuovat uutta puhtia myös mentorin omaan työhön. Monialainen mentorointiohjelmamme onkin saanut paljon kiitosta alumneilta, Turun yliopiston alumnitoiminnan koordinaattori Laura Kopu sanoo. Hän vastaa mentorointiohjelman käytännön toteuttamisesta. Mentorin tärkeimmät ominaisuudet ovat innostunut asenne ja halu jakaa kokemuksiaan. Mentorointiparit tapaavat noin kerran kuukaudessa ja pohtivat yhdessä työelämään ja uravalintaan liittyviä asioita. Seuraava mentorointiohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2011, mutta mentoriksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Laura Kopu houkuttelee Turun kauppakorkeakoulun alumneja rekisteröitymään myös Turun yliopiston alumnitoimintaan. Alumnitoiminta kattaa koko yliopiston. Mahdollisuus verkostoitua yli koulutusalojen on etu myös alumneille. Kaikki rekisteröityneet alumnimme saavat myös yliopiston Aurora-lehden maksutta. Lisätietoja mentorointiohjelmasta ja Turun yliopiston alumnitoiminnasta: Koordinaattori Laura Kopu, puh , 20 Uusi turkulainen MBA-ohjelma yhdistää jatko-opiskelun ja liiketoimintaosaamisen Turun kauppakorkeakoulussa käynnistyi syksyllä 2009 yliopistojen jatko-opiskelijoille suunnattu MBA-ohjelma Innovation and Growth. BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikön käynnistämä ohjelma lisää väitöskirjantekijöiden liiketoimintaosaamista ja mahdollistaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuoropuhelun yrityslähtöisten tutkimushankkeiden muodossa. Vastaavanlaista tieteellisten jatko-opintojen rinnalla suoritettavaa räätälöityä ohjelmaa ei ole tarjolla missään muualla. Innovation and Growth on nyt ensimmäisenä vuonna suunnattu erityisesti ICT-alan jatko-opiskelijoille, mikä vahvistaa jo muutenkin aktiivista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä BIDin ja TUCSin (Turku Centre for Computer Science) välillä. 17 ohjelmaan valitusta opiskelijasta kymmenen opiskelee TUCSin jatkokoulutusohjelmissa ja seitsemän tukholmalaisessa Kungliga Tekniska Högskolanissa MERCURIUS (KTH). Ohjelmaan on sitoutunut myös turkulaisia ICT-yrityksiä. Ohjelman pilottivaiheeseen valikoitui aidosti kansainvälinen opiskelijajoukko. Mukana on opiskelijoita Kiinasta, Iranista, Puolasta, Romaniasta, Italiasta, Etiopiasta ja Pakistanista. Ainoastaan kolme ohjelman opiskelijoista on suomalaissyntyisiä. Erityishaasteena pilotointivaiheessa onkin ollut suunnitella ja kehittää myös ohjelmaan sopivia etäopiskelumahdollisuuksia, professori Antti Paasio kertoo. Tohtorikoulutuksen lisääntyessä suomalaisissa yliopistoissa yhä suurempi osa tohtoreista sijoittuu yliopistomaailman ulkopuolelle elinkeinoelämän ja julkisen sektorin T&K-tehtäviin. Innovation and Growth -ohjelmassa tulevat tohtorit saavat tutkijakoulutuksen ohella oman alansa liiketoimintaosaamisen huippukoulutuksen. BRE-julkaisun vierailevana kirjoittajana EU-parlamentin puhemies Jerzy Buzek Pan-Eurooppa Instituutin kahden kuukauden välein julkaisema keskustelufoorumi, Baltic Rim Economies (BRE), seuraa Itämeren alueen kehitystä. Julkaisussa keskusteluun osallistuvat korkean tason julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijät, akateemisen maailman edustajat ja useat muut asiantuntijat. BRE 1/2010 -jukaisun vierailevana kirjoittajana on muun muassa Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek, joka kirjoittaa EU:n ja Venäjän välisistä suhteista. Muita kirjoittajia ovat esimerkiksi Latvian pääministeri Valdis Dombrovskis, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, Tanskan puolustusministeri Søren Gade ja Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors. Lue Baltic Rim Economies osoitteessa

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot