MERCURIUS. Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille. Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin. Satu Lähteenmäki: Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIUS. Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille. Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin. Satu Lähteenmäki: Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth:"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2010 MERCURIUS Satu Lähteenmäki: Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth: Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille

2 PÄÄKIRJOITUS Yritykset tärkeänä sidosryhmänämme Pirjo Vuokko Turun kauppakorkeakoulu perustettiin 60 vuotta sitten paikallisen liike-elämän aloitteesta: Turkuun haluttiin akateemista kaupallista koulutusta antava organisaatio. Alusta alkaen yrityssuhteet ovat siis olleet läsnä toiminnassamme. Ja sitä ne ovat edelleen. Tästä vahvana osoituksena on se, että Turun kauppakorkeakoulu koettiin Keskuskauppakamarin vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa Suomen parhaaksi yliopistoksi, kun asiaa tarkasteltiin yritysten näkökulmasta ja nimenomaan yliopistojen ydintoiminta eli tutkimus ja opetus tarkastelun kohteina. Tuotamme lisäarvoa yrityksille. Viime syksynä kysyin muutamilta yritysjohtajilta, millainen on yritykselle eniten lisäarvoa tuottava yliopisto. Heidän mielestään sen tulee ensisijaisesti olla tutkimustyössä ja opetuksessa menestyvä. Se kykenee tuottamaan uuden sukupolven osaajia, jotka ovat valmiita oppimaan uutta, toimimaan kansainvälisessä ympäristössä, kommunikoimaan ja esiintymään myös vieraalla kielellä, sietämään epävarmuutta ja ottamaan riskejä. Maaliskuun puolivälissä julkistetun SEFEn tuoreimman tutkimuksen mukaan Turun kauppakorkeakoulu on myös onnistunut tuossa. Sen lisäksi, että erityisesti hyvää opiskeluilmapiiriämme kiiteltiin, opiskelijamme ovat kokeneet saaneensa edellä mainittuja valmiuksia. Mutta yritykset toivoivat muutakin. Tärkeää on yliopiston hyvä imago, kyky tarjota yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, osallistuminen aktiivisesti kehittämiseen ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kyky pitkäaikaiseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Yritysten kannalta on tärkeää myös, että osaamme nähdä ja hyödyntää uuden yliopiston suomat poikkitieteellisyyden mahdollisuudet. Ehkäpä näissä edellä mainituissa meillä kaikilla on yhteisesti vielä kehitettävää. Uskon, että halua tähän on molemmin puolin. Kuten edeltä ilmeni, yritysten toiveet eivät todellakaan ole kaukana siitä, mitä perustehtäviä yliopistot itselleenkin määrittävät: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Vahva suhde yrityssidosryhmään ei tarkoitakaan sitä, että meidän pitäisi tämän vuoksi olla vähemmän yliopisto ja akateeminen toimija. Päinvastoin. Yritystenkin mielestä nimenomaan laadukas tutkimustoiminta tekee meistä lisäarvoisen. Olen kertonut yritysten toiveista kauppakorkeakoulun suuntaan. Mutta yritysjohtajilta sain myös vastakysymyksen: Mitä kauppakorkeakoulu toivoo yrityksiltä? Tätä kysyin laitos- ja yksikköjohtajiltamme. Toivotaan pitkäaikaisia yrityskumppanuuksia tutkimukseen ja koulutukseen, yrityselämää mukaan koulutuksen kehittämiseen, kykyä saada enemmän irti yliopistollisuudestamme myös yrityssuhteissa sekä kauppakorkeakoulun brändin säilyttämistä ja vahvistamista. Hyvin yhtenäisiä toiveita siis löytyy yhteistyötahojen kummastakin päästä. Ja yhteistyöhän onkin yhdessä tekemisen lisäksi yhdessä näkemistä. Yhteistyötä tehdään, kun se koetaan puolin ja toisin tarpeellisena, antoisana ja palkitsevana. Tällaiseen yhteistyöhön Turun kauppakorkeakoulu on valmis. Ollaan siis yhteydessä! Pirjo Vuokko dosentti, Turun kauppakorkeakoulun yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja 2 MERCURIUS

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 1 / 2010 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus: Yritykset tärkeänä sidosryhmänämme...2 Satu Lähteenmäki: Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin...4 Case Flowpark: Liikeidea kirkkaaksi opiskelijoiden käsittelyssä...6 Yhteistyössä kansainvälistymisen perusta...9 Coaching opettaa katsomaan peiliin...10 Pekka Suomela: Liiketoimintaosaamista innovaatiohankkeisiin...12 Jukka Mähönen: Keskustelua yli tiedekuntarajojen...13 Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth: Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille Skanssiin avattava Flowpark hyötyi opiskelijoiden tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssilla tekemistä harjoitustöistä enemmän kuin yrittäjät osasivat odottaa. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, Turku puh. (02) , Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) , Toimitusneuvosto: Satu Lähteenmäki Leila Hurmerinta Pasi Malinen Pirjo Vuokko Tuija Alihaanperä Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Vieraskynä: Eila Törmä...17 Turun kauppakorkeakoulun tohtoripromootio toukokuussa...18 Lyhyesti...19 Valmistuneet...21 Väitöksiä Julkaisuja...26 Tapahtumia...27 Parhaat yhteistyöideat syntyvät luontaisesti, kun ihmiset tapaavat ja keskustelevat, Jukka Mähönen sanoo. Kannen kuvat: Esko Keski-Oja, Robert Seger Painatus: Erweko Painotuote Oy Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 Yhdistymisestä lisäarvoa kummallekin Vuodenvaihteessa toteutunut Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen tekee uudesta Turun yliopistosta entistä vahvemman alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen toimijan. Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Robert Seger urun kauppakorkeakoulun perustamisen takana 60 vuotta sitten oli paikallinen liikemiesten yhdistys ja kummina Turun yliopisto. Alun perin oli kaavailtu kauppatieteellisen tiedekunnan perustamista yliopistoon. Sen esti rahapula ja osin myös se, ettei yliopistossa ollut täyttä yksimielisyyttä tiedekunnan tarpeellisuudesta. Turun kauppakorkeakoulu on vuosikymmenten mittaan lunastanut paikkansa niin kouluttajana kuin kauppatieteellisen tutkimuksen tuottajana suomalaisessa yliopistokentässä. Näiden ohella ja kautta Turun kauppakorkeakoululla on alusta alkaen ollut vahva alueellisen vaikuttajan eli yliopiston kolmannen tehtävän toteuttajan rooli, sanoo vuodenvaihteessa kauppakorkeakoulun johtajana aloittanut johtamisen ja organisoinnin professori Satu Lähteenmäki. Nyt kauppakorkeakoulu tarjoaa kokemuksensa ja laajat yrityselämäyhteytensä uuden yliopiston käyttöön. Tästä hyötyy Lähteenmäen mielestä niin yliopisto kuin kauppakorkeakoulukin ja samalla koko suomalainen yhteiskunta. Yliopiston monitieteinen profiili vahvistuu kauppatieteillä. Samalla kauppakorkeakoulu muodostaa yliopiston tärkeän linkin ympäröivään yhteiskuntaan. Meihin luotetaan ja meiltä osataan tulla kysymään asiantuntemusta. Tämä rooli voi tulla uudessa yliopistossa ihan eri tavalla kaikkien tiedekuntien hyväksi, Lähteenmäki arvioi. Laatuyliopistoilla on business schoolinsa Yhdistymisestä on toki hyötyä myös kauppakorkeakoululle. Tutkimusyliopistona kauppakorkeakoulun resurssit ovat olleet monesti liian rajalliset, jotta olisi voitu lähteä mitta- viin kansainvälisiin tutkimusohjelmahakuihin edes kisaamaan rahoituksesta. Isompi, monialainen yliopisto takana antaa aivan eri lähtökohdat yhteishankkeisiin ja turvaa eritasoiset resurssit. Se myös auttaa kansainvälisen näkyvyyden saamisessa, sillä tämän päivän kovassa kilpailussa tarvitaan vahvempaa selkänojaa. Lähteenmäki muistuttaa myös, että tasokkailla yliopistoilla on yleensä myös omat business schoolinsa, joiden kautta yritysyhteydet kanavoituvat yliopistoon. etu. Se pitää osata hyödyntää. Näen siinä valtavasti mahdollisuuksia, mutta myös tavattomasti työtä, Lähteenmäki korostaa. Uusia yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia Yhteistyön uusista mahdollisuuksista tiedekuntien kanssa Lähteenmäki nostaa esiin pari esimerkkiä. Yliopiston kovien tieteiden puolella synnytetään innovaatioita, joilla voi olla kaupallista arvoa ja syntyä menestyksekästä, akateemiseen ammattilaisuuteen pe- Meihin luotetaan ja meiltä osataan tulla kysymään asiantuntemusta. Tämä rooli voi tulla uudessa yliopistossa ihan eri tavalla kaikkien tiedekuntien hyväksi. Se näyttää olevan yliopistojen menestyksen malli maailmalla, hän sanoo. Kauppatieteiden olemukseen soveltavana tieteenä kuuluu olla yritystoiminnan ja tieteen rajapinnassa. Sen tulee tunnistaa yhteiskunnassa esiin tulevia osaamistarpeita ja hakea ongelmiin ratkaisua eri tieteenalojen tutkimusta hyödyntämällä tai monialaisia opintokokonaisuuksia kokoamalla. Meillä on totuttu lähestymään ongelmia poikkitieteellisesti ja katsomaan ennakkoluulottomasti, mitkä palikat kannattaisi laittaa yhteen, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Yhteistyön vahvistuminen tiedekuntien kanssa niin, että voidaan synnyttää uudenlaista lisäarvoa ja kokeiluja niin tutkimuksen kuin opetuksenkin puolella, on molemmille rustuvaa yritystoimintaa. Ilman tietoa yritystoiminnan edellytyksistä ja perusteistakaan, yrittäjyysmahdollisuudet jäävät käyttämättä. Kauppakorkeakoulu tuottaa laajan liiketoimintaosaamisen koulutuspaketin 150:lle eri tiedekuntien opiskelijalle. TUCSissa, jossa kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede on jo vanhastaan mukana, on nyt tarjolla laaja yritystoiminnan opintokokonaisuus osana tohtoriopintoja. Se on tarkoitettu pääosin kansainväliselle, tiukan seulan läpäisseelle jatko-opiskelijoiden ryhmälle tukemaan väitöskirjatyöhön pohjautuvaa yrittäjyyttä. Opintokokonaisuus on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä TuKKK:n BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikön kanssa. Vastaavaa ohjelmaa kaivat- 4 MERCURIUS

5 taisiin myös bioalalle. Ties vaikka joku niistä osoittautuisi uudeksi Nokiaksi. Kauppakorkeakoulu voi jatkossa entistä paremmin tukea myös yrityspartnereitaan välittämällä niille monialaisen yliopiston osaamista. Jos esimerkiksi yrityksessä on oman teknologian kehittämiseen liittyvä ongelma, yritys voi meidän avullamme ehkä löytää sopivia bio- tai IT-alan tutkimusryhmiä ongelmaa ratkaisemaan, Lähteenmäki visioi. Yrityselämän dosentteja ja yrittäjähenkeä Toisaalta kauppakorkeakoulun kontaktien kautta yrityksistä saattaisi myös löytyä tutkijakoulutuksen suorittaneita ammattilaisia, jotka olisivat halukkaita jatkamaan tieteellistä tutkimustyötä, käynnistämään tutkimusprojekteja ja esimerkiksi ohjaamaan alansa jatko-opiskelijoita. Tällaiset yrityselämän dosentit voisivat vahvistaa alan tutkimus- ja koulutustoimintaa. Lisäksi tämä olisi hyödyksi myös yrityksille itselleen mahdollistaessaan työntekijöille tieteellisen meritoitumisen ja haasteet ammattilaisuran huipulla. Yksi kauppakorkeakoulun rooli on tieten- kin yrittäjyyden ilosanoman levittäminen. Tosin kauppakorkeakoulussa tässä törmätään niin sanottuun kengättömien suutarinlasten ilmiöön. Meillä on aika ajoin tutkittu yrittäjyyshalukkuutta ja havaittu, että se on ykkösvuosikurssilaisten keskuudessa jopa korkeampi kuin neljännen vuoden opiskelijoilla, kun tietoisuus kaikista yritystoiminnan riskeista kasvaa, Lähteenmäki kertoo. Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla näyttävät olevan tähtäimessään enemmänkin erilaiset johtajantehtävät yrityksissä kuin yrittäjyys. Mutta Lähteenmäki uskoo yrittäjyyskoulutuksen kohtaavan hedelmällisemmän kaikupohjan juuri vaikkapa bio- tai IT-alan spesialistien keskuudessa. Kun tällaiselle ammattiorientoituneelle asiantuntijalle tarjotaan sopiva määrä yritystoiminnan viisautta, hän uskaltaa helpommin tuon rohkean harppauksen tehdä. Sillä uskoa ja uskallusta tarvitaan, jotta yrittäjyyttä syntyy. Eikä ihan kaikista riskeistä kannata aina kuuluttaakaan. Alkavien yritysten elinkelpoisuuden ja toimintaedellytysten arviointiin meidän liiketaloustieteistämme kyllä löytyy asiantuntijoita, Satu Lähteenmäki vakuuttaa. Satu Lähteenmäki Satu Lähteenmäki on syntyisin Sotkamosta. Hän on työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa vuodesta 1985 vuodesta 1999 alkaen johtamisen ja organisoinnin professorina. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistyttyä Satu Lähteenmäki nimitettiin kauppakorkeakoulun johtajaksi. Johtaja vastaa kauppakorkeakoulun kehittämisestä ja yliopiston strategian toteutuksesta kauppakorkeakoulussa. Hänellä on apunaan kaksi varajohtajaa. Markus Granlund vastaa tutkimukseen ja jatkokoulutukseen, Hannu Salmela opetukseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon liittyvistä asioista. Ennen johtajanimitystään Lähteenmäki toimi vuodesta 2006 kauppakorkeakoulun opetuksesta vastaavana vararehtorina. Hänen tutkimuskiinnostuksensa kohteina ovat erityisesti yksilöiden toiminnan tavoitteisuus organisaatioissa ja johtajuuden psykologia erityisenä haasteena virtuaalinen toimintaympäristö. Hän on muun muassa neljän tutkimussäätiön ja Pohjola Pankki Oyj:n hallituksen jäsen. MERCURIUS 5

6 Liikeidea kirkkaaksi auppakorkeakoulun opiskelija Riikka Pia Kantola osallistui viime syksynä tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssille, jonka teemana on menestyksekäs lanseeraus. Hieman aiemmin Flowparkin toimitusjohtaja Janne Kalhama ja hänen yrityskumppaninsa, Turun kauppakoropiskelijoiden käsittelyssä Turun kauppakorkeakoulun yritysyhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia. Innostuneet opiskelijat tarjoavat yrityksille raikkaita ideoita ja saavat arvokasta kokemusta. Toukokuussa Skanssiin aukeava Flowpark hyötyi opiskelijoiden tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssilla tekemistä harjoitustöistä enemmän kuin yrittäjät osasivat odottaa. Teksti: Taru Suhonen Kuva: Robert Seger 6 MERCURIUS

7 Janne Kalhama ja Riikka Pia Kantola (edessä) sekä Tapio Tuomola ja Antti Puro (takana) Skanssin takaiseen metsään rakentuvassa Flowparkissa. keakoulun alumni Antti Puro olivat ottaneet yhteyttä kauppakorkeakouluun mahdollisesta yhteistyöstä Flowparkin markkinointisuunnitelman ja seikkailuhuvipuiston lanseeraussuunnitelman laatimisessa. Oikeanlainen yhteistyömuoto löytyi välittömästi. Meillä oli selkeä tilaus opiskelijoiden avulle markkinoinnin suunnittelussa ja lanseerauskampanjan laatimisessa. Halusimme saada raikkaita ja tuoreita ideoita, Kalhama sanoo. Tuumasta toimeen Yhteydenotosta ei kulunut kauan, kun Kantola kurssitovereineen istui kuuntelemassa luentoa, jolla opiskelijat saivat harjoitustöidensä aiheen. Casen esittelivät Kalhama ja Puro lanseeraussuunnitelma laadittaisiin Flowparkille. Toukokuussa Turun Skanssiin aukeava Flowpark on aivan uudentyyppinen liikunnallinen seikkailuhuvipuisto, joten opiskelijat saivat päästää valloilleen teoriatiedon lisäksi myös luovuutensa. Case innosti kaikkia kurssilaisia ja ideoita syntyi helposti. Itseäni viehätti konseptin ekologisuus, ajankohtaisuus ja liikunnallisuus, Kantola sanoo. Opiskelijat saivat vain vähän ohjeistusta MERCURIUS 7

8 markkinointisuunnitelman laatimiseen. Annoimme tietoisesti hyvin vapaan briiffin, kerroimme lähinnä perusasioita yrityksestämme. Jokainen harjoitustyön tehnyt ryhmä sai itse miettiä, mistä näkökulmasta suunnitelmaa lähestyy. Kalhama ja Puro saivat harjoitustöiden muodossa nivaskoittain iltalukemista. Ideoiden lisäksi opiskelijat uskaltautuivat myös arvioimaan Flowparkin konseptia kriittisesti, mikä oli Kalhaman mielestä hyvä asia. Sitä voi olla itse niin syvällä omassa jutussaan, ettei näe metsää puilta. Hyvä, että välillä ravistellaan ja pistetään miettimään asioita uudestaan. Tuoreustakuu Yhteistyö opiskelijoiden kanssa sopii tyytyväisen toimitusjohtajan mielestä erityisesti nuorekkaaseen liiketoimintaan. Kantola on samaa mieltä. Yritykselle on hyödyllistä, jos opiskelijat pystyvät samastumaan liiketoiminnan kohderyhmään ja kuvittelemaan, mistä itse voisivat pitää. Kalhama kehuu, että Flowparkin markkinointi- ja lanseeraussuunnitelmissa opiskelijat ottivat huomioon seikkoja, jotka yrittäjiltä itseltään olisivat jääneet vaille huomiota. Eräs ryhmä oli miettinyt esimerkiksi sitä, miten voisimme tavoittaa seniorikansalaiset. Tätä emme itse olleet edes ajatelleet. Opiskelijoiden ajatukset liikkuivat nopeasti ulos tehtävänannosta. Riikka Pia Kantola lähti työparinsa kanssa miettimään yritystä käytännössä hyödyttäviä ideoita ja ratkaisuja asioille, jotka heistä vaativat vielä jalostamista. Sitä voi olla itse niin syvällä omassa jutussaan, ettei näe metsää puilta. Hyvä, että välillä ravistellaan ja pistetään miettimään asioita uudestaan. Mietimme, miten ekologisuutta voisi tuoda puistoon lisää, tai voisiko puistoon kehittää radan pienemmille lapsille. Odotukset ylittyivät Janne Kalhama on erittäin tyytyväinen kaikkia osapuolia innostaneeseen projektiin. Opiskelijayhteistyön onnistumisesta kertoo osaltaan sekin, että kahden erilaisia näkökulmia sisältäneen harjoitustyön tekemisessä loistaneet Riikka Pia Kantola ja Tapio Tuomola otettiin Flowparkin palkkalistoille jalostamaan harjoitustöiden markkinointi-ideoita yrityksen käyttöön. Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun ja tuote- ja innovaatiojohtamisen kurssin opiskelijoiden kanssa tarjosi meille markkinointipankin, joka sisältää satoja eri tapoja toteuttaa markkinointia, Kalhama sanoo. Opiskelijoiden ideat ovatkin nähtävissä Flowparkin markkinointimateriaalissa ja verkkosivuilla. Riikan ryhmä keksi käyttää markkinoinnissa liiketoimintaamme sopivaa uskallatko-sanaa. Opiskelijat keksivät myös sen, että puistossa harjoitettavaa yläköysikiipeilyä kutsutaan flowparkkaukseksi. Meille sopii hyvin, että yrityksemme nimestä tulee nimi koko toiminnalle, Kalhama listaa jo käytettyjä ideoita. Niin, ja onhan markkinointimateriaalissa käytetty Tarzaniakin, huomaa Kantola vielä yhden opiskelijoiden idean. Tuoreutta ja raikkautta etsimään lähteneet Kalhama ja Puro saivat mitä halusivat. Flowparkin peruskonsepti säilyi, mutta kirkastui opiskelijoiden erilaisten näkökulmien ansiosta. Ennakko-odotuksemme yhteistyön suhteen olivat korkealla, mutta niihin vastattiin, Janne Kalhama muotoilee. Opiskelijoille on tärkeää, että heidän ajatuksilleen on myös käyttöä Turun kauppakorkeakoulussa tuote- ja innovaatiojohtamista opettava Leila Hurmerinta iloitsee onnistuneesta yhteistyöstä Flowparkin kanssa. Hengeltään hyvä projekti, joka sopi hienosti opiskelijayhteistyöhön. Hurmerinnan mukaan opiskelijat onnistuivat hyvin harjoitustöissään. Kun puhutaan innovaatioista ja luovuu- desta, on tärkeää, että opiskelijat saavat vapaat kädet. Toisaalta se on myös haaste, kun ei anneta koulumaisen tarkkaa tehtävänantoa. Opiskelijoita motivoi erityisesti harjoitustyö, joka tulee oikean yrityksen oikeaan tarpeeseen. Heille on tärkeää, että heidän ideoistaan on myös käytännön hyötyä. Tunnollisten raportoijien ja mielikuvituksensa valloilleen päästävien opiskelijoiden yhteistyö tuotti mielenkiintoisia lopputuloksia. Parasta palautetta sekä opettajalle että opiskelijoille on se, että Flowpark on korjannut töiden satoa käyttöönsä Aina voidaan olla kohteliaita ja sanoa, että kokemus oli hyvä. Hienointa kuitenkin on, kun yritys myös hyödyntää opiskelijoiden ajatuksia, Leila Hurmerinta sanoo. 8 MERCURIUS

9 Yhteistyössä kansainvälistymisen perusta Erilaiset yhteistyösuhteet ovat merkittävä osatekijä suomalaisten teollisten pk-yritysten kansainvälisessä kasvussa. Yhteistyösuhteet toimivat sekä kansainvälisen kasvun mahdollistajina että sen vauhdittajina. Useimmiten yhteistyökuvioissa on kyse rajallisten resurssien yhdistämisestä useiden toimijoiden välillä, jotta saataisiin aikaan kansainvälistä kasvua ja tuottoisaa liiketoimintaa. Asiakkaat Pitkäkestoiset suhteet asiakkaisiin merkitsevät usein helpompaa myynnin ja kysynnän ennustettavuutta. Ne luovat yritykselle vakaan taloudellisen pohjan, josta yritys voi ponnistaa kansainvälisille markkinoille ja tavoitella kasvua. Asiakassuhteet voivat myös antaa yritykselle alkusysäyksen kansainväliseen kasvuun: Kun asiakas siirtyy ulkomaille, myös yritys saa pontta siirtää omaa toimintaansa kotimaan rajojen ulkopuolelle. Toisaalta asiakkaiden kysynnän lisääntyessä myös yrityksen on laajennettava toimintaansa joko tarjonnan tai kapasiteetin suhteen. Asiakkaat voivat myös avata yrityksille väyliä merkittäviin kansainvälisiin jakelukanaviin ja uusiin asiakassuhteisiin. laajentamiseksi. Tämän tuen avulla monet yritykset ovat saaneet tarvittavia kriittisiä resursseja kansainväliseen kasvuprosessiinsa. Julkisen rahoituksen taustalla on suomalaisen yritystoiminnan tukeminen, Suomi-brändin vieminen ulkomaille sekä Suomen kansantalouden kasvattaminen ja kansallisen kilpailukyvyn lisääminen. Tässä yhteistyössä suomalaisten pk-yritysten rooli on ollut jatkuvassa kasvussa jo useamman vuosikymmenen ajan. Eriikka Paavilainen-Mäntymäki ma. tutkijatohtori kansainvälinen liiketoiminta Agentit Kansainvälisessä kasvussa ja erityisesti vientitoiminnassa toisena merkittävänä yhteistyöosapuolena ovat usein erilaiset agentit sekä yrityksen viennistä ja ulkomaanmarkkinoinnista vastaavat, välikätenä toimivat yritykset. Hyvän agentin löytäminen on usein perusedellytys sille, että kansainvälisille markkinoille pystytään lähtemään rajoitetuin resurssein. Erityisesti tietointensiivisten tuotteiden kohdalla pitkäkestoiset agenttisuhteet ovat keskeisessä asemassa, sillä yritys joutuu tarjoamaan koulutusta kyseisille tahoille tehokkaan myynnin, markkinoinnin ja asiakassuhdetoiminnan mahdollistamiseksi. Agentit hoitavat myös usein yritysten uusasiakashankintaa ja jälkimarkkinointia, mikä lisää pitkien ja läheisten agenttisuhteiden ylläpitämisen tärkeyttä. Julkiset tahot Kolmantena merkittävänä yhteistyötahona ovat julkiset, valtiolliset toimijat. Ne tarjoavat yrityksille sekä taloudellista tukea että koulutusta ja neuvontaa kansainvälisen toiminnan aloittamiseksi ja sen MERCURIUS 9

10 IF Vahinkovakuutusyhtiön esimiehet Liisa Alanko ja Mikko Tuomola saivat coaching-prosessista valmiiden vastausten sijasta eväät etsiä ratkaisut käytännön esimiestilanteisiin omasta kokemuksestaan. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuvat: Mika Okko Coaching Kun Liisa Alanko ja Mikko Tuomola aloittivat syksyllä 2008 yhdessä viiden muun kollegansa kanssa Turun kauppakorkeakoulun TSE exen järjestämässä coaching-prosessissa, he odottivat saavansa työnsä tueksi konkreettisia työkaluja, valmiita vastauksia ja kokeneemman sparraajan neuvoja siihen, miten esimiehen kuuluu toimia eri tilanteissa. Yllätyksekseen, ja aluksi myös hienoiseksi pettymyksekseen, he saivat huomata, että coach Kerttu Autio haastoikin heidät itse hakemaan vastauksia. Coachingissa pääpaino on kahdenkeskisissä, valmentajan ja valmennettavan välisissä keskusteluissa. Valmennettavat miettivät aina etukäteen keskustelujen aiheet, jotta he orientoituvat keskusteluun ja työskentelevät tavoitteellisesti. Coachin tärkeimmät tehtävät on kuunnella ja kysyä. Jokainen coachattava asetti yhdessä coachin kanssa itselleen tavoitteet. Coach oli miettinyt erilaisia toimintamalleja, joiden käytön pointtina oli parantaa ratkaisukeskeisyyttä ja päästä tavoitteisiin. Minä toin ongelman ja aloin pohtia, miten löytäisin siihen ratkaisun. Coach tuki omaa pohtimistani metodien avulla, Alanko selventää. Haastateltavat korostavat keskustelutilanteisiin keskittymisen, henkisen etukäteisvalkatsomaan mistautumisen ja ennen kaikkea luottamuksellisuuden merkitystä. Voin rehellisesti sanoa, että ensimmäisten tapaamisten aikana en oikein tiennyt, voinko kertoa hänelle yhtiön sisäisiä asioita. Mitä pidemmälle prosessi meni, sitä enemmän pystyin luottamaan coachiin. Eron hetki olikin sitten jo hieman haikea, Tuomola kertoo. Monta palaa poimittavaksi Coaching antoi hyvät eväät esimiestyöskentelyyn. Tuomola kertoo huomanneensa, että tiukan paikan tullessa hän ei mene paniikkiin, vaan pyrkii löytämään vastauksen jotain ratkaisumallia hyväksi käyttäen. Kaikkia koulutuksia ei voi viedä suoraan käytäntöön, vaan niistä poimii parhaimmat palat. Tässä oli monta palaa poimittavaksi. Alanko puolestaan kertoo oppineensa hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja luonteenpiirteitään, kuten esimerkiksi temperamenttiaan oikealla tavalla. Toisin sanoen hän on oppinut myös itsestään. 10 MERCURIUS

11 TSE exestä monenlaista tukea opettaa Business Coachingin ja johdon työnohjauksen tehtävänä on tukea, haastaa, vahvistaa tai etsiä vaihtoehtoja. Kyseessä on ratkaisukeskeinen keskusteluprosessi, joka auttaa henkilöä löytämään itse ratkaisuja muun muassa silloin, kun halutaan kehittää omaa johtajuutta, tehostaa työtapoja tai muuttaa toimintamalleja. Sparrauksessa hyödynnetään kauppakorkeakoulun substanssiosaajia. Tarpeena voivat olla strategiaprosessit tai jonkun liiketoiminta-alueen erityiskysymykset. Sparrausprosessi on keskustelua ja tukea, mutta myös asiantuntijuudesta kumpuavia neuvoja. Usein kumppaninamme ovat johtoryhmät ja yksittäiset avainhenkilöt. Fasilitointi sitouttaa osallistujia lopputulokseen. Fasilitoimme pajoissa ja verstaissa, joissa ryhmät pohtivat tavoitteellisesti jotain teemaa tai tuottavat uutta. Esimerkkinä toteutuksistamme ovat strategian sisäistäminen, muutoksen suunnittelu ja roolien kirkastaminen. Fasilitointi on ohjausta, jossa fasilitaattori vastaa prosessin etenemisestä ja tavoitteen saavuttamisesta. peiliin Monta kertaa tuodessani esille jonkin ongelman jouduin huomaamaan, että itse asiassa ongelma ei olekaan se minkä luulin, vaan minun olikin syytä katsoa peiliin, Alanko naurahtaa. Monen hyöty Vaikka coachingin keskiössä ovat henkilökohtaiset keskustelut, haastateltavat huomasivat, että prosessista hyötyy koko työyhteisö. Me kaikki koulutuksessa mukana olleet olemme huomaamattamme rakentaneet sparrausryhmän. Voimme istahtaa alas kahdestaan tai kolmestaan ja käydä asioita läpi ihan eri tasolla kuin mitä vuosi, kaksi sitten. Alanko ja Tuomola arvostavat ja pitävät tärkeänä sitä, että heidän työnantajansa on panostanut lähiesimiesten kouluttamiseen. Me olemme suoraan tekemisissä yrityksen konkreettisen tulosta tekevien ihmisten kanssa. Sillä, miten me hanskataan asiat, on suora vaikutus yhtiön tulokseen, Liisa Alanko ja Mikko Tuomola pohtivat. MERCURIUS11

12 Pekka Suomela Tekes ja TuKKK yhteistyössä: Liiketoimintaosaamista innovaatiohankkeisiin Tekesillä on merkittävä rooli innovatiivisen yritystoiminnan edistäjänä Suomessa. Vuonna 2009 yhteiskunta kanavoi Tekesin kautta lähes 600 miljoonaa euroa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Esko Keski-Oja Lähes kaksi kolmannesta Tekesin rahoituksesta kohdistuu yritysten projekteihin viime vuonna rahoitusta sai kaikkiaan yli yritystä. Myös yliopistojen Tekes-rahoitetuissa hankkeissa on useimmiten kumppanina yritys. Turun kauppakorkeakoulu sai vuonna 2009 Tekesiltä kuuteen projektiin yhteensä puolitoista miljoonaa euroa. Turun yliopiston kahtakymmentä hanketta Tekes rahoitti lähes kuudella miljoonalla eurolla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimiva Tekesin teknologia-asiantuntija Pekka Suomela kertoo, että aiemmin Tekesin rahoitusta suunnattiin lähes yksinomaan teknologisten innovaatioiden edistämiseen. Viimeisen viiden vuoden aikana painopistettä on kuitenkin selkeästi suunnattu enemmän liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Tekesin hanketilastojen mukaan Turun kauppakorkeakoululla on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 Tekesin rahoittamaa hanketta. Se osoittaa Suomelan mukaan, että TuKKK ja Tekes ovat löytäneet toisensa jo ennen kuin Tekes alkoi voimak- kaasti painottaa liiketoimintanäkökulmaa. Positiivista on myös, että hankkeet jakautuvat varsin tasaisesti koulun eri yksiköille. Volyymiä on kuitenkin varaa kasvattaa, Suomela huomauttaa. Uusi yliopisto lisää mahdollisuuksia Volyymin kasvattamiseen on Suomelan mukaan nyt yhdistyneessä yliopistossa hyvä tilaisuus. Yliopistossa on ollut runsaasti Tekesin rahoittamaa tutkimusta, erityisesti bio- ja ICT-aloilla. Hankkeet ovat yleensä olleet hyvin teknologiapainotteisia. Olisi hienoa, jos näitä hankkeita uudessa yliopistossa systemaattisesti kartoitettaisiin ja katsottaisiin, voisiko kauppakorkeakoulu auttaa liiketoimintanäkökulman tuomisessa entistä vahvemmin mukaan, Suomela toivoo ja sanoo tietävänsä, että tällaista yhteistyötä jo tehdäänkin aivan opiskeluvaiheesta alkaen. Tekes pyrkii rahoitustaan kohdistamalla kannustamaan yliopistoja partnerien etsimisessä ja yhteistyön rakentamisessa sekä yrityspuolelle että kansainvälisesti. Tekesin on Suomelan mukaan helppo toimia kauppakorkeakoulun kanssa, sillä molemmissa puhutaan samaa kieltä : tavoitteena on liiketoiminnan kehittäminen. Lisää yrittäjyyttä Toinen asia, jossa Suomela uskoo kauppakorkeakoulun voivan auttaa yliopiston muita tiedekuntia, on yrittäjyyden edistäminen. Tutkimusten mukaan Suomessa halukkuus yrittäjäksi on muita maita vähäisempää ja näyttää jopa vähenevän, mitä enemmän ihmisellä on koulutusta. Turhan moni innovaatio jää tutkijan pöytälaatikkoon. Sitten hämmästellään, kun jossain naapurimaassa tehdään rahaa samanlaisella idealla. Suomela kannustaisikin luonnontieteilijöitä ottamaan kauppakorkeakoulusta yrittäjyyteen ja bisnekseen liittyviä kursseja ja rakentamaan niistä itselleen sopivia tutkintoja. Koko maan tasolla korkeakouluista spinnanneita yrityksiä on järkyttävän vähän moneen muuhun maahan verrattuna, Pekka Suomela sanoo. 12 MERCURIUS

13 Keskustelua yli tiedekuntarajojen Parhaat yhteistyöideat syntyvät luontaisesti, silloin kun ihmiset tapaavat, tutustuvat ja keskustelevat, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ovat tehneet monipuolista tutkimuksellista ja opetuksellista yhteistyötä jo pitkään. Meillä on opettajavaihtoa ja monia yhteisiä kursseja, esimerkiksi yritysjuridiikasta ja kilpailuoikeudesta. Yhteisen oikeustaloustieteen opintokokonaisuuden voivat suorittaa niin kauppakorkeakoulun opiskelijat kuin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat, Turun oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja siviilioikeuden professori Jukka Mähönen kertoo. Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteinen yrityskehityslaboratorio sekä kauppakorkeakoulun, yliopiston, Åbo Akademin ja työterveyslaitoksen yhteinen työtieteiden keskus ovat hyviä esimerkkejä monipuolisen yhteistyön toimivuudesta. Tulevaisuudessa eri yhteistyömuotoja pyritään tiivistämään ja laajentamaan. Mahdollisuuksia on paljon. Usein parhaat ideat uusista yhteistyön muodoista syntyvät luontaisesti, silloin kun ihmiset tapaavat, tutustuvat ja keskustelevat, Mähönen korostaa. Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on vahvaa kauppatieteellistä osaamista, mutta Mähönen huomauttaa, että se on vain pieni osa tiedekunnan toimintaa. Olemme täysimittainen juridinen tiedekunta. Meillä on muun muassa vahvaa julkisoikeudellista, rikosoikeudellista ja oikeusteorian osaamista. Kauppakorkeakoulu on Erityisesti internetin myötä kasvavissa viestintäoikeudellisissa kysymyksissä tarvitaan poikkitieteellistä yhteistyötä. tärkeä kumppani, mutta teemme yhteistyötä myös yliopiston muiden yksiköiden ja esimerkiksi Åbo Akademin kanssa. Tavoitteena EU-hankkeet Kauppakorkeakoulun kilpailuinstituutti tekee monitieteellistä tutkimustyötä ja pyrkii edistämään yliopistomaailman, elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistyötä kilpailupoliittisissa kysymyksissä. Kilpailuinstituutin kanssa olemme tehneet yhteistyötä pitkään. Sieltä löytyy potentiaalia yhteisille tutkimushankkeille, esimerkiksi innovaatioihin ja immateriaalisiin oikeuksiin liittyen. Erityisesti internetin myötä kasvavissa viestintäoikeudellisissa kysymyksissä tarvitaan poikkitieteellistä yhteistyötä, Mähönen sanoo. Tulevaisuudessa Mähönen uskoo kauppakorkeakoulun, yliopiston ja yritysten välisen yhteistyön tiivistyvän muun muassa uusien Tekes-hankkeiden kautta. Tekes-hankkeissa on mukana yrityksiä ja yliopiston eri yksikköjä. Tavoitteenamme ovat myös suuremmat EU-rahoitteiset hankkeet, jotka tosin vaativat vielä enemmän, muun muassa useiden eri yksikköjen välistä yhteistyötä. Kauppakorkeakoulu on tässä suhteessa varteenotettava kumppani. Tärkeintä kaikissa hankkeissamme on laaja kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus, Mähönen lisää. Mähösen mukaan tällä hetkellä pinnalla ovat yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät kysymykset, jotka yhdistävät laaja-alaisesti eri oppiaineita eri yksiköissä. Yhteistyötä viritellään parhaillaan. Nämä ovat niitä asioita, jotka kiinnostavat nyt erittäin paljon sekä yrityksiä että niiden etujärjestöjä, Jukka Mähönen sanoo. Kilpailuinstituutista löytyy potentiaalia yhteisille tutkimushankkeille, esimerkiksi innovaatioihin ja immateriaalisiin oikeuksiin liittyen, Jukka Mähönen sanoo. MERCURIUS13

14 Poikkitieteellisyydestä hyötyä yrityksille Turun talousalueella yhteistyö kauppakorkeakoulun ja yritysten välillä on perinteisesti ollut tiivistä ja toimivaa. Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisen tuomaa mahdollisuutta poikkitieteelliseen yhteistyöhön kannattaa nyt ehdottomasti hyödyntää, sanovat Paula Palmroth ja Torsti Hurmerinta. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy:n toimitusjohtaja Paula Palmrothin mukaan kaupan ala elää parhaillaan murrosvaihetta. Liiketoimintamalleja on useita erilaisia, ja monet yritykset etsivät itselleen sopivaa vaihtoehtoa. Mielipiteet tuntuvat vaihtelevan aika paljon. Välillä tuntuu siltä, että kaikki kaupankäynti käydään tulevaisuudessa netissä ja välillä taas peräänkuulutetaan nimenomaan elämyksellistä ostamista. Kaupan alalla tarvitaan nyt poikkitieteellistä tutkimusta. Hyviä tutkimusaiheita löytyy varmasti paljon, ja me otamme mielellämme hyviä ehdotuksia vastaan, Palmroth sanoo. Eckes-Granini Finland Oy Ab:n markkinointijohtaja Torsti Hurmerinta kertoo, että kauppakorkeakoulun kanssa tehdyn pitkäaikaisen yhteistyön pääpaino on ollut markkinoinnin eri kursseihin liittyvissä projekteissa. Turun yliopiston kanssa tehdyissä yhteisissä projekteissa on puolestaan keskitytty lähinnä funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt on hyvä mahdollisuus yhdistää kaksi eri näkökulmaa eli kauppatieteellinen osaaminen ja esimerkiksi juuri elintarvikeosaaminen. Tämä eri alojen yhdistäminen tuo varmasti lisäarvoa yrityksille. Yliopiston kannattaa ehdottomasti myös hyödyntää kauppakorkeakoulun myyntiosaamista esimerkiksi yritysten saamisessa mukaan projekteihin ja sitä kautta myös hankerahoituksen hankkimisessa. Hurmerinta huomauttaa, että innovaatioiden näkökulmasta Suomi on pieni maa ja mikäli Euroopan markkinoille pyritään, tarvitaan taustalle isompaa tutkimusta. Tähän eivät monenkaan pienen tai keskisuuren yrityksen omat budjetit tai voimavarat enää riitä. Tässä kohtaa voisivat kauppakorkeakoulu ja yliopisto sekä esimerkiksi Tekes tulla apuun. Yritykset voisivat valtion avustamana ostaa tutkimuksia alihankintana, mikä mahdollistaisi isommat kokonaisuudet. Liikkeellä on varmasti myös paljon esimerkiksi EU-rahaa, jota ei kaikkea edes osata hakea ja hyödyntää. Varsinkin pk-yrityksissä aika menee useimmiten arjen puurtamiseen ja bisneksen pyörittämiseen. Ei osata edes ajatella, että jostain voisi saada apua tai uutta, bisnestä hyödyttävää tutkimustietoa. Vii- Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth 14 MERCURIUS

15 MERCURIUS15

16 Työelämässä tarvitaan nykyään moniosaajia, sanovat Torsti Hurmerinta ja Paula Palmroth. me vuosina tehdyt kaupan alan tutkimukset, esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisestä, ovat hyödyttäneet koko talousaluetta, Palmroth täydentää. Toimivaa kumppanuutta Työelämä tarvitsee yrittäjähenkisiä moniosaajia Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen antaa opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet monipuolisiin opintoihin. Palmroth ja Hurmerinta uskovat yritysten hyötyvän tästä tulevaisuudessa. Toivottavasti ristiinopiskelu tehdään nyt käytännössä helpommaksi, se avaa niin paljon eri mahdollisuuksia. Työelämässä on hallittava kokonaisuuksia, ja nykyään tarvitaan erityisesti moniosaajia. Esimerkiksi meille palkkaisin mielelläni humanisteja, joilla on kauppatieteellistä osaamista tai toisinpäin, kauppatieteilijöitä, joilla on humanististen aineiden osaamista, Palmroth sanoo. Erityisesti Palmrothia ilahduttaa kauppakorkeakoulun kaupan- ja palveluiden maisteriohjelma sekä kaupan professuuri. Professori Heli Marjasen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä muun muassa Turun kauppakamarin joka toinen vuosi järjestämän Kaupan päivän yhteydessä. Olen myös iloinen siitä, että yrittäjyyteen on opiskelijoiden koulutuksessa alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nykyajan työelämä vaatii mielestäni tiettyä yrittäjähenkistä asennetta, myös asiantuntijoilta, Palmroth huomauttaa. Eckes-Granini Finland Oy Ab:n markkinointijohtaja Torsti Hurmerinnalla on kaiken kaikkiaan hyviä kokemuksia pitkäaikaisesta yhteistyöstä kauppakorkeakoulun kanssa. Olemme toteuttaneet yhdessä monia projekteja, joissa opiskelijat ovat osallistuneet muun muassa markkina- ja kilpailijaanalyyseihin sekä tuotelanseerausten analysointiin. Lisäksi opiskelijat ovat opettajineen käyneet meillä yritysvierailuilla ja itse olen aikoinaan pitänyt muutamia niin sanottuja terveiset työelämästä -luentoja ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, kertoo Hurmerinta, joka on itsekin Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja. Olemme hakeneet nimenomaan sellaisia yhteistyöprojekteja, joista on hyötyä molemmille osapuolille, niin opiskelijoille kuin yritykselle. Opiskelijat pääsevät projektitöissä työskentelemään tunnettujen brändien kanssa ja he puolestaan tuovat meille raikkaita ideoita ja uusia näkökulmia asioihin. Koen, että olemme saaneet yhteistyöstä bisnesmielessä hakemaamme konkreettista hyötyä, Hurmerinta sanoo. Kansallisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth kuuluu sekä Turun Kauppaopetussäätiöön että Turun Liikemiesyhdistyksen hallitukseen. Liikemiesyhdistys on Turun talousalueen vaikuttajien ja liike-elämän asiantuntijoiden järjestö, joka tekee aktiivista yhteistyötä kauppakorkeakoulun kanssa. Toimimme muun muassa yhteyksien luojana, kontaktiverkostona sekä liikeelämän eri alojen ammattilaisten keskustelu- ja tapaamisfoorumina. Liikemiesyhdistyksellä on myös ollut aikoinaan merkittävä vaikutus Turun alueen kaupallisen opetuksen kehittämisessä ja Turun kauppakorkeakoulun perustamisessa. Nykyään tuemme liiketaloudellisia jatko-opintoja ja tutkimusta muun muassa Liikesivistysrahastoon perustetun nimikkorahastomme kautta, Palmroth kertoo. Turun Kauppaopetussäätiön tavoitteena on edistää suomen- ja ruotsinkielistä kaupallista opetusta ja alan opiskelijoiden opiskelua Turussa. Yksi tärkeimmistä toimintamuodoista on apurahojen jakaminen. Kauppakorkeakoulu on aktiivinen toimija Turun talousalueella, ja koen kauppakorkeakoulun läheiseksi monien eri yhteyksien kautta, Palmroth sanoo. 16 MERCURIUS

17 VIERASKYNÄ Eila Törmä Alueellisesti merkittävää yhteistyötä Maakunnat, seutukunnat ja kaupungit menestyvät vain korkean osaamisen varassa. Paikallinen oma osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme yhteistyökumppaneita. On tärkeää, että meillä on yhteys uusimpaan tutkimukseen, kyky soveltaa tutkimuksen tuloksia omassa työssämme ja taito viedä tätä osaamista eteenpäin yrityksiin ja muihin yhteisöihin. Jo vuosia tekemäni yhteistyön pohjalta voin sanoa, että Satakunnan ja Huittisten kaupungin kannalta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön merkitys on erittäin suuri. Asiantuntijat ovat lähellä ja tuntevat maakunnan haasteet, yritystoiminnan ja julkiset toimijat. Saamme korkean luokan osaamista, opinnäytetöiden tekijöitä ja valmistuvia nuoria työpaikoille. Kuntasektori kaikkiaan on suurten haasteiden edessä, ja on tärkeää että Porista käsin johdetaan kuntapalveluiden tulevaisuutta koskevia hankkeita. Rahoitusneuvotteluissa tiedeyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö on tänä päivänä välttämätöntä. Olemme yhdessä Porin yksikön kanssa tehneet yhteistyötä lukuisissa projekteissa. Satafoodissa toteutimme yritysryhmän liiketoiminnan kehittämistä ja yrityskohtaista konsultointia ennen kaikkea taloushallinnon vaativissa asiantuntijatöissä. Kauppakorkeakoulun asiantuntijat ovat osallistuneet Satafoodin strategian kehittämiseen ja koko elintarviketoimialan tulevaisuusskenaarioiden työstämiseen. Yhteistyössä myös Sitran kanssa olemme toteuttaneet Johtajuuden kehittäminen elintarvikeyrityksissä -hanketta, ja se jatkuu Sitran uuden Maamerkit-ohjelman puitteissa. Elintarvikeyritysten henkilöstön työhyvinvointiin liittyen on menossa laaja kehitystyö kauppakorkeakoulun vetämänä. Huittisten kaupungin markkinointia ruokakaupunkina on myös yhdessä suunniteltu. Kaupungin elinkeinotoimenjohtajana aloitin yhteistyön Kuninkainen Campus -hankkeessa, jossa etsimme uusia koulutusaloja ja uusia liiketoimintamalleja Huittisiin. Työn alla on Suomessakin uudenlainen palvelumalli Seniorikeskus, jossa yhdistyvät julkinen sektori, yksityinen sektori ja kolmas sektori. Kauppakorkeakoulun rooli on ollut hankkeen vetovastuu, konseptin suunnittelu, koulutusohjelmien ideointi ja kaiken kaikkiaan osaamisen tuonti tähän työhön. Sen lisäksi, että edustamani organisaatiot ovat saaneet yhteistyöstä todellista hyötyä toimintansa kehittämiseen, olen henkilökohtaisesti saanut omaan työhöni paljon uutta näkemystä ja virikkeitä kauppakorkeakoulun väeltä aina ylimmästä johdosta aktiivisiin opiskelijoihin asti. Eila Törmä elinkeinojohtaja Huittisten kaupunki MERCURIUS 17

18 Promootiokulkue konserttitalolta Turun tuomiokirkkoon vuodelta Tohtoripromootio toukokuussa Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlapromootiossa promovoidaan kahdeksan kunniatohtoria. He edustavat sekä tiedettä että elinkeinoelämää. Tohtoripromootiossamme kunniatohtoreiksi promovoitavat tieteen ja liike-elämän edustajat ovat kaikki kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä alansa vaikuttajia. Yhdistävänä piirteenä on yrittäjyys: se on kiinnostuksen kohteena niin tutkimuksessa kuin yritystoiminnassakin. Yrittäjyys on oleellinen osa myös Turun kauppakorkeakoulun tutkimusta ja opetusta. Yrittäjyys on monitieteinen tutkimusalue, jota voi lähestyä eri suunnilta, vaikkapa johtamisen, markkinoinnin tai laskentatoimen näkökulmasta. Toukokuussa promovoitavat tieteen kunniatohtorimme ovat tutkimuksissaan usein käsitelleet johtamisen, ihmisten ja organisaatioiden välisiä suhteita. Heidän tutkimuksensa ovat vaikuttaneet myös yritystoiminnan käytäntöön monipuolistamalla käsitystämme ihmisen toiminnasta. Olemme kulkeneet todella pitkän matkan oman opiskeluaikani konemaisesta ihmiskäsityksestä. Yrittäjyys on vahvasti edustettuna myös elinkeinoelämän kunniatohtoriemme työssä tai toimintakentässä. Yrittäjyys on aktiivinen ja aloitteellinen mielentila. Talouden muutosvauhdin kiihtyminen ja yleinen innovatiivisuuden tarve edellyttävät johtotehtävissä olevilta yrittäjämäistä otetta. Tulevat kunniatohtorimme edustavat erinomaisella tavalla modernia yritysjohtajuutta. Nyt, kuten aina ennenkin, on ilo havaita, että Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä löytyy runsaasti aivan elinkeinoelämän huipulta. Uskon, että opiskelu meillä on tulevaisuudessakin erinomainen astinlauta vaativiin ja mielekkäisiin tehtäviin. Kun Turun kauppakorkeakoulu perustettiin 60 vuotta sitten, elinkeinoelämä oli silloin ratkaisevan aloitteellinen. Aktiivinen vuorovaikutus sen kanssa on koko olemassaolomme ajan ollut tavaramerkkimme. Kauppatieteellinen opetus pysyy ajan tasalla vain, jos elinkeinoelämän uusimmat haasteet ja ratkaisut ovat raikkaasti mukana luennoilla. Myös tieteellinen, etenkin liiketaloustieteellinen tutkimus hyötyy elinkeinoelämäsuhteista. Siksi yritykset ovat keskeinen tutkimuskohteemme. Olen promootiovalmistelujen aikana jälleen havainnut, että Turun kauppakorkeakoulusta saatua kunniatohtorin asemaa arvostetaan erittäin korkealle. Meillä on vuosikymmeniä tehty määrätietoisesti työtä, ja sen ansiosta voimme nyt sanoa olevamme täysvaltaisia kansainvälisen akateemisen yhteisön jäseniä. Antti Paasio promoottori, professori Tieteellisten ansioiden perusteella kunniatohtoreiksi promovoidaan: Nicole Coviello, professori, Wilfrid Laurier University, Kanada Dian Marie Hosking, professori, Utrechtin yliopisto ja Tilburgin yliopisto, Alankomaat Kenneth A. Merchant, professori, USC Marshall School of Business, University of Southern California, Yhdysvallat Slavica Singer, professori, J.J. Strossmayer University of Osijek, Kroatia Talouselämässä saavutettujen ansioiden perusteella kunniatohtoreiksi promovoidaan: Seppo Honkapohja, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä, vuorineuvos Lasse Kurkilahti, vuorineuvos Hans Langh, toimitusjohtaja, Oy Langh Ship Ab, merenkulkuneuvos 18 MERCURIUS

19 LYHYESTI Kuvat: Jouni Saaristo Alf Rehn Pirjo Ståhle Tämän vuoden Top Management Forum -tapahtumassa tiede- ja yritysmaailma loi yhdessä katseen mahdollisuuksien maailmaan. Tulevaisuutta eri näkökulmasta pohtivat tieteentekijät toivat keskustelun pohjaksi esiin ajatuksiaan siitä, miltä maailma voisi tulevaisuudessa näyttää. Avaamme tänään mahdollisuuksien ik- Satu Lähteenmäki Esko Valtaoja Top Management Forum 2010 kunat. Jokainen saa itse päättää, millaisen näkymän ikkunasta näkee, TSE exen johtaja Kirsi Kostia totesi tilaisuuden aluksi. Turun kauppakorkeakoulun johtaja, professori Satu Lähteenmäki pohti puheenvuorossaan, voiko kasvoton ja kaukana oleva olla oikeasti johtaja. Turun yliopiston professori Esko Valtaoja lähestyi tulevaisuuden mahdollisuuksia historiasta käsin. Väitän, että menneisyys on pahempi kuin tiedätkään, nykyisyys on parempi kuin luuletkaan ja tulevaisuus on jotain ihan muuta kuin kuvittelet, hän sanoi. Åbo Akademin johtamisen ja organisoinnin professori Alf Rehn korosti, että johtaminen on murroksessa. Enää ei pystytä johtamaan suurella torvella. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Pirjo Ståhle totesi omassa puheenvuorossaan, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa. Tilaisuudessa puhuivat lisäksi sosiaalista mediaa ja arvonluonnin uutta logiikkaa tutkinut Teemu Arina Dicole Oy:stä ja Turun Biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa, joka kertoi, miten biolääketiede muuttaa maailmaa. Lue lisää: VersO-tutkimushanke tutkii verkostomaista palvelujen kehittämistä Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin oppiaine tutkii yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa palvelujen vuorovaikutteista kehittämistä yritysten verkostossa. VersO - Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa -tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten palveluinnovaatioita kehitetään kaupan alan, teollisuuden palveluliiketoiminnan ja asiantuntijapalveluyritysten verkostoissa. Hanke on saanut osan rahoituksestaan Tekesin Serve-ohjelmasta. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on etsiä verkostomaisia toimintatapoja, joilla yrityk- set voivat luoda uutta palveluliiketoimintaa yli yksikkö-, organisaatio- ja jopa toimialarajojen. Erilaista osaamista ja tietoa yhdistämällä luodaan hedelmällinen pohja uusille palveluversoille. Tarkoituksena on myös edistää versojen jatkokehittämistä valmiiksi palveluiksi. Tutkimme, millaisia kokemuksia ja käytäntöjä yrityksillä on verkostomaisesta palvelukehityksestä: miten verkostoyhteistyötä toteutetaan, millaisia haasteita siihen liittyy ja mitkä asiat edistävät vuorovaikutteista kehitystyötä. Olemme myös kiinnostuneita siitä, miten innovatiiviset ideat kehittyvät valmiiksi palveluiksi. Mukana on neljä yritystä, joista jokaisella on oma sisäinen kehityshankkeensa. Ne liittyvät VersOn teemaan ja ovat meille tutkimuscaseja, erikoistutkija Elina Jaakkola sanoo. VersO-tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä VTT Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -yksikön kanssa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, PKT-säätiö ja neljä yritystä: Empower Oy, Machinery Oy, Ramboll Finland Oy ja Salomaa Yhtiöt Oy. MERCURIUS19

20 LYHYESTI Suomalainen logistiikkaosaaminen kestää kansainvälisen vertailun Maailmanpankki julkaisi tammikuussa raportin Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy. Raportissa vertaillaan eri maiden logistista suoriutumista monilla mittareilla. Turun kauppakorkeakoulu on ollut mukana raportin valmistelussa keskeisenä tiedon kerääjänä, ja raportin pohjana on logistiikan oppiaineessa kehitetty Logistics Performance Index (LPI) -mittaristo. Raportti julkaistaan nyt toista kertaa: ensimmäisen kerran raportti julkaistiin vuonna Logistiikkaindeksin kärjessä on Saksa. Suomi on sijalla 12 ja paransi sijoitustaan verrattuna vuoden 2007 raporttiin, jossa sen sijoitus oli 15. Suomalaistoimijat voivat hyödyntää Connecting to Compete raportista saatavaa tietoa usein eri tavoin. Elinkeinoelämälle raportti antaa tuoreen arvion siitä, minkälainen ja miten toimiva logistinen toimintaympäristö on maailmanlaajuisesti. Viranomaiset puolestaan voivat raportin avulla vertailla, miten toimivaa suomalainen logistiikkaosaaminen on verrattuna eri maihin. Se on tärkeä tieto, kun huomioidaan Suomen merkittävä logistinen asema, Turun kauppakorkeakoulun professori Lauri Ojala kertoo. Hän on yksi raportin pääkirjoittajista. Tarkasteltaessa LPI:n kansainvälisen vertailun osatekijöitä Suomi sijoittuu kymmenen parhaan maan joukkoon muun muassa tulliselvityksen toimivuuden, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin sekä alan osaamisen suhteen. Kansainvälisten kuljetusyhteyksien saatavuudessa sijaluku on 19 ja toimitusten oikea-aikaisuudessa 25. Ulkomaankaupassa vaadittavien asiakirjojen sekä viranomaistahojen määrä on kansainvälisesti alhainen ja käsittelyajat ovat lyhyet. Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy -raportti sekä interaktiivinen tietokanta ovat luettavissa osoitteessa Mentoriksi ja alumniksi Turun yliopistoon Turun kauppakorkeakoulun alumnit ja opiskelijat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Turun yliopiston mentorointiohjelmassa. TuKKK:n alumnit voivat nyt myös rekisteröityä yliopiston alumnitoimintaan. Mentorointiohjelmassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kasvatit jakavat kokemuksiaan työelämästä oman alansa valmistumassa oleville opiskelijoille. Kahdenkeskiset keskustelut mentorin kanssa auttavat opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja antavat heille selkeämmän kuvat siitä, minkälaisiin tehtäviin he haluavat valmistuttuaan hakeutua. Hyvän mielen lisäksi mentorimme ker- tovat saavansa opiskelijan kautta tietoa oman alansa ajankohtaisista teemoista. Uudet näkökulmat tuovat uutta puhtia myös mentorin omaan työhön. Monialainen mentorointiohjelmamme onkin saanut paljon kiitosta alumneilta, Turun yliopiston alumnitoiminnan koordinaattori Laura Kopu sanoo. Hän vastaa mentorointiohjelman käytännön toteuttamisesta. Mentorin tärkeimmät ominaisuudet ovat innostunut asenne ja halu jakaa kokemuksiaan. Mentorointiparit tapaavat noin kerran kuukaudessa ja pohtivat yhdessä työelämään ja uravalintaan liittyviä asioita. Seuraava mentorointiohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2011, mutta mentoriksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Laura Kopu houkuttelee Turun kauppakorkeakoulun alumneja rekisteröitymään myös Turun yliopiston alumnitoimintaan. Alumnitoiminta kattaa koko yliopiston. Mahdollisuus verkostoitua yli koulutusalojen on etu myös alumneille. Kaikki rekisteröityneet alumnimme saavat myös yliopiston Aurora-lehden maksutta. Lisätietoja mentorointiohjelmasta ja Turun yliopiston alumnitoiminnasta: Koordinaattori Laura Kopu, puh , 20 Uusi turkulainen MBA-ohjelma yhdistää jatko-opiskelun ja liiketoimintaosaamisen Turun kauppakorkeakoulussa käynnistyi syksyllä 2009 yliopistojen jatko-opiskelijoille suunnattu MBA-ohjelma Innovation and Growth. BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikön käynnistämä ohjelma lisää väitöskirjantekijöiden liiketoimintaosaamista ja mahdollistaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuoropuhelun yrityslähtöisten tutkimushankkeiden muodossa. Vastaavanlaista tieteellisten jatko-opintojen rinnalla suoritettavaa räätälöityä ohjelmaa ei ole tarjolla missään muualla. Innovation and Growth on nyt ensimmäisenä vuonna suunnattu erityisesti ICT-alan jatko-opiskelijoille, mikä vahvistaa jo muutenkin aktiivista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä BIDin ja TUCSin (Turku Centre for Computer Science) välillä. 17 ohjelmaan valitusta opiskelijasta kymmenen opiskelee TUCSin jatkokoulutusohjelmissa ja seitsemän tukholmalaisessa Kungliga Tekniska Högskolanissa MERCURIUS (KTH). Ohjelmaan on sitoutunut myös turkulaisia ICT-yrityksiä. Ohjelman pilottivaiheeseen valikoitui aidosti kansainvälinen opiskelijajoukko. Mukana on opiskelijoita Kiinasta, Iranista, Puolasta, Romaniasta, Italiasta, Etiopiasta ja Pakistanista. Ainoastaan kolme ohjelman opiskelijoista on suomalaissyntyisiä. Erityishaasteena pilotointivaiheessa onkin ollut suunnitella ja kehittää myös ohjelmaan sopivia etäopiskelumahdollisuuksia, professori Antti Paasio kertoo. Tohtorikoulutuksen lisääntyessä suomalaisissa yliopistoissa yhä suurempi osa tohtoreista sijoittuu yliopistomaailman ulkopuolelle elinkeinoelämän ja julkisen sektorin T&K-tehtäviin. Innovation and Growth -ohjelmassa tulevat tohtorit saavat tutkijakoulutuksen ohella oman alansa liiketoimintaosaamisen huippukoulutuksen. BRE-julkaisun vierailevana kirjoittajana EU-parlamentin puhemies Jerzy Buzek Pan-Eurooppa Instituutin kahden kuukauden välein julkaisema keskustelufoorumi, Baltic Rim Economies (BRE), seuraa Itämeren alueen kehitystä. Julkaisussa keskusteluun osallistuvat korkean tason julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijät, akateemisen maailman edustajat ja useat muut asiantuntijat. BRE 1/2010 -jukaisun vierailevana kirjoittajana on muun muassa Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek, joka kirjoittaa EU:n ja Venäjän välisistä suhteista. Muita kirjoittajia ovat esimerkiksi Latvian pääministeri Valdis Dombrovskis, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, Tanskan puolustusministeri Søren Gade ja Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors. Lue Baltic Rim Economies osoitteessa

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

GROWTH MENTORS. Valmennusohjelma kansainvälistymisen parissa työskenteleville

GROWTH MENTORS. Valmennusohjelma kansainvälistymisen parissa työskenteleville GROWTH MENTORS Valmennusohjelma kansainvälistymisen parissa työskenteleville Growth Mentors on sinulle, joka toimit suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisen parissa OHJELMASSA MUKANA HUIPPUASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OivaAkatemia 1. Vuosi Kommunicera på svenska Opiskelu ja työelämäntaidot ---------------------------------- O IK E U STIE TE E N P E R U STE E T Talousmatematiikka Taloushallinto Johtaminen Markkinointi

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Yhdessä työelämän kanssa

Yhdessä työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Erasmus+ tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä Vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot