Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa projekti. (Hankeidean kehittyminen innovatiiviseksi kehittämisprojektihakemukseksi) VIKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa projekti. (Hankeidean kehittyminen innovatiiviseksi kehittämisprojektihakemukseksi) VIKE"

Transkriptio

1 VIKE (17) Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa projekti - RAY Ci ( ) HANKESUUNNITELMA (Hankeidean kehittyminen innovatiiviseksi kehittämisprojektihakemukseksi) VIKE Vammaisten Ihmisoikeuskeskus Mänskorättscenter för Personer med Funktionshinder The Center for Human Rights of Persons with Disabilities

2 VIKE (17) Sisältö Alkuperäinen hankeidea 3 Hankkeen taustoitusta 4 VIKE:n johtoryhmän linjaukset 4 Projektin alustava kulku 5 Tutkimuskohteen tehtävien tarkastusten toimialue 5 Soveltamisalan määrittelyä 5 Laatukriteeristön / sertifikaatin luominen 6 Tarkastusten tekeminen 6 Tarkastuksia tekevä henkilöstö 6 Yleinen raportti / julkaisu / koulutus 7 Vaihtoehto 1: vapaaehtoinen tarkastus / auditointi 7 Vaihtoehto 2: Tarkastus viranomaisten toimeksiannosta 8 Projektiseloste 8 Projektin perustelu 8 Innovatiivisuuus 10 Muut toiminnot ja perehtyneisyys aiheeseen 10 Projektin päätavoite 11 Projektin osatavoitteet 11 Projektin seurannan toteutus 12 Projektin toteuttamistapa 12 Projektista hyötyvät kohderyhmät 13 Projektin yhteistyötahot 13 Projektin viestintätoimenpiteet 14 Riskien hallinta 14 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset 14 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset 15 Tulosten ja vaikutusten arviointi 16 Projektin tulosten ja saatujen kokemusten juurruttaminen projektin jälkeen 16 Projektin resurssit 17

3 VIKE (17) Alkuperäinen hankeidea Kalle Könkkölä : Mitä VIKE voisi tehdä ihmisoikeusvalvonnan kehittämisen suhteen? VIKE:n työtä on jatkettava. Seuraavassa on esitetty alkuperäistä ajatuksen juoksua ja ideoita kehittämistyön sekä projektihakemuksen pohjaksi. Tästä hanke sai alkunsa: Hankkeen lähtökohtana olisi pakon käytön selvittäminen asumisyksiköissä VIKE:n asiantuntijapaneelin suorittamien tarkastusten avulla. Aluksi kohdistui pelkästään laitoksiin, mutta idean kehittyessä laajennettiin avopuolen asumisyksiköihin ja muuhun vastaavaan asumiseen (palvelutalot, tuettu asuminen ym). Alkuperäisen idean mukaan VIKE voisi tarjota asumisyksiköille valvontaa niiden henkilöiden osalta, jotka ovat pakkopäätöksillä suljettu johonkin laitokseen tai muuten joutuvat pakon tai epäasiallisen käytäntöjen kohteeksi (kts. hakemuksessa laajentunut niin, että tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa esim. kehitysvamma- ja mielenterveysyksiköiden (avo+laitos) asukkaisiin kohdistuvat toimet ja käytännöt sekä suojatoimenpiteet, kun henkilöillä on ylipäätään riski joutua pakon käytön tai mielivaltaisen kohtelun kohteeksi. Käytännössä asumisenjärjestäjät voisivat tilata selvityksen VIKE:ltä. Raportti annettaisiin luottamuksellisena asumisyksikön/tilaajaan johdolle ja ihmisoikeusarviointia ja raportteja voitaisiin käyttää tilaajan oman kehittämistoiminnan pohjaksi. Hyvästä ihmisoikeustyöstä osoituksena voi olla ns. ihmisoikeussertifikaatin tai ihmisoikeuslaatuhyväksynnän myöntäminen asumisyksikölle. Tämä parantaisi taatusti asukkaiden asemaa ja oikeusturvaa ja helpottaisi asumisyksiköiden kehittämistoimintaa ihmisoikeusmyönteisempään suuntaan. VIKE:n tekemiä selvityksiä voisi olla laajuudeltaan erilaisia; toiset perustuisivat vapaaehtoisiin tarkastuksiin, jossa tilaaja maksua vastaan tilaisi tarkastusryhmän selvittämään ihmisoikeusoloja asumisyksikössä. Näitäkin vapaaehtoisia tarkastuksia voisi olla eri laajuisia; jotkut voisivat olla kirjallisia tarkastuksia. Toisen osan tarkastuksissa pitäisivät sisällään viranomaisten (esim. eduskunnan oikeusasiamiehen) ulkoistamalla tilaamat asiantuntijapalvelut ja tarkastustehtävät VIKE:ltä. Olennaista olisi aina se, että vammaiset ihmiset saisivat olla täysimääräisesti mukana asioita suunniteltaessa ja laatukriteeristöjä luotaessa sekä suoritettaessa itse tarkastustoimintaa sekä analysoitaessa tarkastusten lopputuloksia sekä konkreettisesti kehitettäessä toimintaa.

4 VIKE (17) Hankkeen taustoitusta Kallen Könkkölän laatima pohjapaperi Palaveri Markku Niemelän (Etevan kuntayhtymä) kanssa (Kalle Könkkölä ja Juha-Pekka Konttinen) Jukka Kumpuvuoren (Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti) kommentit Palaveri Sirkka Sivulan (KVTL) kanssa (Könkkölä, Konttinen ja Sanna Ahola) VIKE:n johtoryhmän kokous (Päätettiin hakea Ci-projektiavustusta RAY:ltä) Palaveri (Könkkölä ja Konttinen) Palaveri (Tiina Johansson (MTKL), Sirkka Sivula (KVTL), Elina Akaan- Penttilä (Invalidiliitto), Könkkölä, Ahola ja Konttinen) VIKE:n johtoryhmän linjaukset VIKE:n johtoryhmä päätti kokouksessaan, että VIKE lähtee suunnittelemaan uutta hanketta asumisyksiköiden ihmisoikeusvalvonnan kehittämiseksi. RAY:ltä haetaan projektiavustusta innovatiiviseen kehittämisprojektiin toukokuun 2010 hakukierroksella. Suunnitelmissa 4 vuoden projekti, johon haetaan alustavien suunnitelmien mukaan n euroa / vuosi. Projekti alkaisi helmikuussa Alussa mittareiden ja laatusertifikaatin/arvioinnin kehittämistä ja vertaistarkastusten pilotointia. Johtoryhmä päätti järjestää klo 10 uuden kehittämishankkeen suunnittelupalaverin. Kokoukseen kutsutaan VIKE:n johtoryhmäläiset, MTKL:n edustaja, KVTL:n edustaja ja Markku Niemelä Etevasta. Tämän pohjalta suunnitellaan hanketta ja arvioidaan toiminnasta kiinnostuneita tahoja, jotka voisivat omalla panoksellaan sitoutua toimintaan. Tarkoituksen on luonnollisesti välttää vastakkainasetteluja tai ristiriitoja eri osapuolten välillä, koska viime kädessä kaikilla on yhteinen tarkoitus eli mahdollisimman asianmukaisen ja ihmisoikeusmyönteisen asumisen järjestämine vammaisille ihmisille. J-P Konttinen laatii projektisuunnitelman, RAY:n hakemuksen ja järjestää syksyllä seminaarin aiheeseen liittyen. Invalidiliitto auttaa Ray-hakemuksen laatimisessa.

5 VIKE (17) Projektin alustava kulku 1. vuosi: laatukriteeristön / sertifikaatin luominen / markkinointi/asiakassuhteet 2. vuosi: pilotointi, koulutus, kriteeristön kehittäminen markkinointi/asiakassuhteet 3. vuosi: tarkastusten tekeminen, kouluttaminen ja kehittämistyö jatkuu 4. vuosi: laatukäsikirjan laatiminen, toiminnan tuotteistaminen ja sen testaaminen 5. vuosi: tavoitteena, että toiminta pyörisi omillaan Tutkimuskohteen tehtävien tarkastusten toimialue Keskitytään YK:n vammaissopimuksen CRPD:n laajan soveltamisalan kattavaan pakon käytön valvontaan: Persons with Disabilities: (kehitysvammahuolto, mielenterveyshuolto, aistivammaiset, liikuntavammaiset, muu vammaishuolto jne..). Esim. selvä perinteinen vanhustenhuolto ym. jäisi toimialueen ulkopuolelle. Soveltamisalan määrittelyä Tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa esim. kehitysvammayksiköiden (avo+laitos) asukkaisiin kohdistuvat toimet ja käytännöt sekä suojatoimenpiteet, kun henkilöillä on ylipäätään riski joutua pakon käytön tai mielivaltaisen kohtelun kohteeksi. Eli voidaan auditoida laajemminkin vammaishuollon asumispalveluyksiköitä ja palveluntuottajien toimintaa. Tarkastuksen erityiseksi kohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi tuetun päätöksenteon käytännöt ja asukkaiden/asiakkaiden kuuleminen. Ei siis keskitytä pelkästään laitoksissa tapahtuvaan vastentahtoiseen hoitoon tai Valviran valvomaan pakkohoitoon (Näitä pakkopäätöksiä on Markku Niemelän mukaan vain muutamia vuodessa). Tämä soveltamisalan laajennus on muutenkin perusteltua, sillä laitoksista ollaan luopumassa ja siirrytään vaiheittain asumisen toteuttamiseen avohuollon palveluiden avulla. Saadun tiedon mukaan Kehitysvammaisten tukiliittoon tulee tietoa erilaisissa yksiköissä tapahtuvasta kehitysvammaisten henkilöiden epäasiallisesta ja lainvastaisesta kohtelusta, lähinnä omaisilta tai vammaisilta ihmisiltä. Usein kehitysvammaiset henkilöt tai heidän omaiset ovat raportoineet epäkohdista. Nyt tulee pohdittavaksi, miten näitä kertomuksia voitaisiin käyttää hyödyksi VIKE:n ihmisoikeustarkastustoimintaa kehitettäessä. Yhteistyön kehittäminen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n, ETEVA Kuntayhtymän, Tukena Oy:n ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa toisi käsityksemme mukaan tuoda korvaamatonta lisäarvoa projektin onnistumisen suhteen tarkastusten suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa.

6 VIKE (17) Laatukriteeristön / sertifikaatin luominen Ensimmäisen toimintavuoden aikana projektille pitäisi luoda laatukriteeristö ja pelisäännöt, jonka pohjalta asiakaslähtöistä ihmisoikeustarkastustoimintaa voidaan lähteä toteuttamaan ja pilotoimaan käytännössä. Asianmukaisen kriteeristön luominen on työläs rupeama ja vaatii resursseja. Ilman kunnollista asiakirjamateriaalia ja arviointikaavakkeita sekä ohjeistuksia, tarkastuksia ei voida tehdä asianmukaisesti. Kriteeristön luomisen yhteydessä ammattilaisten ja vertaistarkastajien kouluttaminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Suunnitelmien mukaan ensimmäinen projektin toimintavuosi menisikin pääasiassa laatuluokitusten ja arviointimenetelmien luomiseen. Tarkastusten tekeminen Tarkastuksia voidaan ja pitää tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta, tämä on normaali käytäntö. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa voidaan tarkastaa ko. yksiköitä niiltä osin, kun aiemmin on havaittu ongelmia. Käydään aina palautekeskustelut tarkastusraportin pohjalta tilaajan kanssa. Tarkastuksia tulisi tehdä 3-5 vuoden välein. Jos on havaittu epäkohtia, uusi tarkastus voidaan tehdä aikaisemminkin. Selvitystyö pohjautuu ennen kaikkea ihmisoikeudelliseen lähtökohtaan ja katsotaan onko asukkailla mahdollisuus toteuttaa itsenäistä elämää voimavarojensa puitteissa. Tarkastuksia tekevä henkilöstö VIKE:n vetäjä (lakimies) vastaa toiminnasta. Lisäksi koulutetaan eri tavalla vammaisia vertaistarkastajia osallistumaan tarkastustilanteisiin ja antamaan omat raporttinsa selvityksen osaksi. Tehtävän laajuuden mukaan selvitystä voi olla tekemässä 1-3 koulutettua osa-aikaista juristia. Vertaistarkastajien (6-8) joukossa on siis erilailla vammaisia ihmisiä (esim. kehitysvammaisia henkilöitä ja mielenterveyskuntoutujia). Samoin VIKE:n toimijoiden tulee olla lähtökohtaisesti itse vammaisia ihmisiä. Tarkoitus on, että vertaistarkastajat voisivat projektin edetessä kehittyä työssään vertaiskouluttajiksi. Koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi myös tarkastettavien asumisyksiköiden omia kouluttajia sekä yleisiä ihmisoikeusasiantuntijoita. Yhteistyö on tärkeää.

7 VIKE (17) Yleinen raportti / julkaisu / koulutus Toiminnasta laaditaan projektin lopuksi käsikirja ja vuosittainen raportti, missä kerrotaan yleisiä havaintoja (anonyymisti) tarkastuksista laajemminkin kuin vain tilaajille tai asumisyksiköille. Vuosien varrella raporttien avulla voidaan valtakunnallisesti arvioida ihmisoikeustietoisuuden kehitystä. Kysymyksessä ei ole tavanomainen palvelujen laatuluokitus tietystä kohteesta, vaan tässä pyritään asiakaslähtöisesti selvittämään asukkaiden tosiasiallisten ihmisoikeuksien toteutumista ja osallistamaan asiakkaat prosessiin. Kysymyksessä on vaikea ja karteltu kohde, mutta jotta ihmisoikeusnäkökulmaa saadaan eteenpäin, vaikeitakin asioita tulee analysoida ja tutkia. Vain tällä tavalla asioita saadaan kehitettyä. Kun vertaitarkastajat ovat saaneet kokemusta, he voivat järjestää havaintojen perusteella koulutusta eri tahoille mahdollisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi. Vaihtoehto 1: vapaaehtoinen tarkastus / auditointi VIKE tarjoaa yksiköille ihmisoikeustarkastuksen niiden henkilöiden osalta, joille on tehty pakkopäätös tai joilla on ylipäätään riski joutua pakon käytön kohteeksi. Asumisksiköt tilaavat selvityksen. Tarkastusraportti annetaan luottamuksellisena tilaavan yksikön johdolle (esim. yksikön oman kehittämistoiminnan pohjaksi) Selvityksiä voi olla eri laajuisia. Laajaselvitys Haastatellaan kaikki työntekijät Haastatellaan mahdollisimman moni yksikössä pakkohoidossa oleva asukas Haastatellaan henkilöt, joilla on riski joutua pakon käytön kohteeksi Haastatellaan omaisista ne, jotka ovat saavutettavissa Käydään läpi tarkastettavan yksikön toimintamallit ja ohjeet Käydään läpi laitoksen pakkohoito- ja eristämispäätökset Tarkastetaan eristystilat Tarkastetaan lievemmät kasvatukselliset rajoitukset Tarkastetaan tilojen sopivuus harjoitettuun toimintaan Tarkastetaan henkilöstönormien toteutuminen Vaatii aikaa vähintään viikon, toki riippuen tarkastettavan yksikön koosta Tarkastusryhmässä juristeja ja vertaistarkastajia.

8 VIKE (17) Suppea selvitys Tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella (tarkastettavan yksikön ohjeistukset, päätökset ym.) Tarkastusryhmässä ps. juristeja Vaihtoehto 2: Tarkastus viranomaisten toimeksiannosta Edellä kuvattuja tehtäviä voidaan hoitaa myös viranomaisten valtuuttamana (lainsäädännön nojalla). Erityisesti pakkohoitoon liittyvät, tulevan kidutuksenvastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaisesti, kuuluvat tarkemman valvonnan piiriin. Sopimuksessa edellytetään vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä osallistumista valvontaan. Toimeksiantona tehtävää työtä sitoo normaalit viranomaisia koskevat vaitiolovelvollisuudet, joista sovitaan kaikkien mukana olevien kanssa. Viranomaisten toimeksiannosta tehdyt selvitykset raportoidaan aina ko. viranomaiselle, joka päättä jatkotoimista. Projektiseloste Projektin perustelu Uuden innovaatioprojektin ja hankeidean syntymiseen on vaikuttanut se, että Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE-projektin ( ) tuloksena havaittiin, etteivät vammaiset ihmiset ole tosiasiassa yhdenvertaisessa asemassa yhteiskunnassa ja vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää ja oikeuksien loukkauksia yhteiskunnan eri alueilla. Uudessa hankkeessa mukana olevat järjestöt saavat jatkuvasti hälyttäviä yhteydenottoja vammaisten ihmisten huonosta kohtelusta ja räikeistä ihmisoikeusloukkauksista. Viranomaisvalvonnassa paljastuu vain jäävuoren huippu. Asukkaiden itsemääräämisoikeutta loukataan turhaan vain opittujen joustamattomien toimintamallien vuoksi. Yhteistyöjärjestöjen saamien tietojen perusteella etenkin vammaisten ihmisten asumisessa esiintyy käytäntöjä ja tilanteita, joissa vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu. Vaikka ei puhuttaisi ns. lainsäädännön tarkoittamasta pakkohoidosta, vammaiset ihmiset kokevat usein epäasiallista kohtelua ja lakiin perustumatonta pakon käyttöä tai muuta ihmisoikeuksia loukkaavaa kohtelua heidän asumistaan ja asumisjärjestelyitään toteutettaessa. Vaikka vammaisten aseman kuvitellaan olevan Suomessa kohtuullisen hyvä, syrjintää ja YK:n vammaissopimuksen vastaista menettelyä esiintyy etenkin vammaisten ihmisten

9 VIKE (17) asumisessa. Haettavassa projektissa tarkoitettu vammaisen ihmisen määritelmä on otettu YK:n vammaissopimuksesta, joten määritelmä on laaja kattaen liikuntavammaiset, aistivammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä muut määritelmän piiriin kuuluvat vammaiset henkilöt. Asuminen on tarkoitus rajata projektissa laitos-, asumisja palveluyksiköihin (jäljempänä asumisyksiköt). Kohteena olisivat sekä yksityiset että julkiset yksiköt. Asumisyksiköissä asuvat vammaiset henkilöt tunnistavat vain harvoin milloin tietyt asumisyksikköjen (vakiintuneetkin) käytännöt johtavat perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukseen. Suomessa on tarvetta vammaisten ihmisten tarpeista ja näkökulmasta luotavaan ihmisoikeuskriteeristöön ja viranomaisvalvonnasta poikkeavaan vertaistarkastusjärjestelmään. Asumisyksikköjen tarkastajina toimisivat sekä ihmisoikeusasiantuntijat että vertaishenkilöt (jotka olisivat itse eri tavalla vammaisia ihmisiä). Näin ollen projekti olisi osaltaan vertaistoimintaa, jolla voitaisiin sekä kouluttaa vertaistarkastajia että voimaannuttaa asumisyksiköissä asuvia vammaisia ihmisiä. Selvityksen eräänlaisena pääkohteena olisi se, voiko vammainen ihminen toteuttaa asumisessaan sellaista elämää kuin hän haluaa. Toisin sanoen pääseekö hän asumisyksiköstään halutessaan esimerkiksi kauppaan, harrastuksiin, vierailuille jne.? Projektissa ei lähdetä liikkeelle kuntouttavasta näkökulmasta, sosiaalityön näkökulmasta eikä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön näkökulmasta tehtävästä perinteisestä palvelujen laatuluokituksesta. Uudessa hankkeessa tarkoituksena on kehittää uudenlainen ihmisoikeusperustainen, osallisuutta ja vertaistoimintaa korostava lähestymistapa vammaisten ihmisten elämänlaadun parantamiseksi asumisyksiköissä. Nykyään hyvinvointi koetaan tavara- ja palveluvirrassa menemisenä. Laajempi ihmisoikeusnäkökulma taasen avaa aivan toisen perspektiivin ihmisen hyvinvointiin; se on toimivan ihmisen omaa ja muiden kanssa yhteistä ponnistelua hyvinvoinnin rakentamiseksi, joka prosessi itsessään luo esim. osallistumisen ja osallisuuden kautta hyvinvointia. Kysymyksessä on kehittämisprojekti, jolla levitetään ja viedään käytäntöön uusi innovatiivinen toiminta/tarkastusmenetelmä, joka parantaa konkreettisesti vammaisten ihmisten oikeuksia asumisessa. Nykyään vammaisten ihmisoikeudet koetaan vielä hyvin abstrakteiksi ja tuntemattomiksi yhteiskunnassa. Uuden projektin tarkoituksena onkin juuri konkretisoida sitä, mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä niiden toteutuminen vammaisten ihmisten asumisessa voi käytännössä tarkoittaa. Projektin toteuttamisen perusteluna voidaan pitää myös vahvasti YK:n vammaissopimuksen mukaisen ihmisoikeusperustaisen ajattelumallin juurruttamista ja edistämistä Suomessa. YK:n vammaissopimuksen ratifiointi Suomessa edellyttää mm. vammaisiin ihmisiin kohdistuvaan pakon käyttöön liittyvän lainsäädännön tarkistamista ja valvontajärjestelmän kehittämistä. Myöskään YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa ei ole ratifioitu Suomessa. Ratifiointi edellyttää valvontajärjestelmän

10 VIKE (17) ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä Suomessa. Uusi VIKE:n projekti on ajankohtainen, koska projektin asiantuntijuudesta, tuotoksista ja tuloksista olisi laajasti hyötyä, kun em. lainsäädäntöhankkeita toteutetaan. Innovatiivisuuus Projektin innovatiivisuus ilmenee uudenlaisena suhtautumisena ja ajatteluna ihmisoikeuksien olemukseen ja asiakaslähtöiseen ihmisoikeuksien toteutumisen tarkasteluun asumisessa. YK:n vammaissopimuksen myötä voidaan puhua paradigman muutoksesta vammaisten oikeuksien tarkastelun ja konkretisoinnin osalta. Vammaisia ei tarkastella pelkästään hoidettavina kohteina tai ympäristön haasteina, vaan nähdään heidät yhdenvertaisina toimijoina, kuluttajina, asiakkaina, jotka osallistuvat yhteiskuntaan ja päättävät omista asioistaan. Projekti osallistaa vammaiset ihmiset itse seuraamaan ihmisoikeuksien toteutumista ja kehittämään ohjeistoa/käsikirjaa, jonka pohjalta ihmisoikeustilannetta voidaan tosiasiallisesti parantaa asumisyksiköissä. Projektilla valtavirtaistetaan YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia ja ajatustapaa vammaisten asumiseen. Innovatiivisuus on sitä, etteivät esim. ovet ole lukossa tai apua saa myös kodin ulkopuolelle tai, että asukkaille on muodostettu selkeät menettelyreitit, joihin he voivat tukeutua, kun heidän vapausoikeuksiaan rajoitetaan tai heidän yksityisyytensä joutuu rikotuksi esim. eri hoitokäytänteiden takia, joilla ei ole hoidollista perustelua. Eri tavalla vammaiset vertaistarkkailijat voivat arvioida tilannetta aivan eri näkökulmasta kuin viranomaiset. Muut toiminnot ja perehtyneisyys aiheeseen Hankkeessa mukana olevat tahot ovat keränneet vuosien varrella runsaasti aineistoa ja tietoa vammaisten ihmisten asemasta ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. VIKE on ollut ainut toimija Suomessa, joka on keskittynyt pelkästään vammaisten ihmisoikeuskysymyksiin ja niihin liittyvään tiedottamiseen ja kouluttamiseen. VIKE muodostaa yhteistyökumppaneidensa kanssa sellaisen asiantuntijaverkoston, joka pystyy suoriutumaan hyvin tästä haastavasta projektista. Tällä hetkellä vain viranomaiset mm. oikeusasiamies, oikeuskansleri Valvira ja aluehallintovirastot tekevät satunnaisia tarkastuksia laitostyyppisiin yksiköihin. Valvira laatii myös valvonta- ja toteuttamissuunnitelmia sosiaalihuollon puolelle. VIKE:n uuden projektin avulla pureuduttaisiin syvemmälle ja laajemmalle vammaisten ihmisten asumiseen ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen käytännön arjessa. Asukkaiden voimaannuttaminen vertaisnäkökulmasta lisää hankkeemme painoarvoa suhteessa virallisiin valvon-

11 VIKE (17) tatahoihin. Projektin toiminta ei ole päällekkäistä viranomaisvalvonnan kanssa, vaan ennemminkin sitä täydentävää. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Projektin päätavoite Projektin päätavoitteena on vammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen ja uudenlaisen vammaisten ihmisten oikeuksien tarkastusjärjestelmän kehittäminen asumisessa. Projektin tärkeä tehtävä on antaa vammaisille ihmisille itselleen mahdollisuudet ymmärtää ihmisoikeuksien merkitys käytännön elämässä ja oppia tunnistamaan tilanteet, joissa heitä kohdellaan huonosti sekä kannustaa yhdessä puuttumaan tilanteisiin. Käytäntöjen muuttaminen vaatii tietoa, ongelmien tunnistamista, tahtoa ja laajaa yhteistyötä. Vain järjestöt ja yhteistyökumppanit pystyvät yhdistämään lakitiedon ja arjen kokemukset paketiksi, joka auttaa edistämään ihmisoikeuksia arjessa. Onnistuminen edellyttää vammaisten arkielämän tuntemusta ja aikaa ja kykyä kommunikoida mm. puhevammaisten henkilöiden kanssa. Tämä osaaminen puuttuu viranomaisilta. Asumisyksiköiltä puolestaan puuttuu usein lainsäädännön tuntemus. Laaja ihmisoikeusnäkökulma on toimivan ihmisen omaa ja muiden kanssa yhteistä ponnistelua hyvinvoinnin rakentamiseksi, joka prosessi itsessään luo esim. osallistumisen ja osallisuuden kautta hyvinvointia. Päätavoitteen avulla voidaan kehittää myös asumisyksiköiden toimintatapoja ja käytäntöjä. Näin ollen projektista hyötyisi useampi taho, jolloin projektin merkitys olisi käytännössä huomattavan laaja myös valtakunnallisesti. Projektin osatavoitteet 1. vuosi: Tarkastus/laatukriteeristön suunnittelu ja tarkastus- ja arviointijärjestelmän luominen sekä muun projektiaineiston valmistelu (mm. johtoryhmätoiminnan aloittaminen / vertaistarkastajien rekrytointi ja koulutus, yhteydenpito valvontaviranomaisiin) 2. vuosi: Ihmisoikeustarkastusten pilotointi asumisyksiköissä, koulutus, kriteeristön edelleen kehittäminen 3. vuosi: Ihmisoikeustarkastusten tekeminen, kouluttaminen ja kehittämistyö ja testaaminen jatkuu siihen suuntaan, että toiminta voitaisiin tuotteistaa projektin loputtua 4. vuosi: Tarkastusten ja kertyneen tiedon pohjalta laaditaan ihmisoikeuskäsikirja ja - ohjeisto vammaisille ihmisille/asiakkaille sekä asumisyksiköiden henkilökunnalle. Samalla jatkuu toiminnan tuotteistaminen ja sen testaaminen. (5. vuosi: Tavoitteena on, että tarkastustoiminta pyörisi omillaan ja rahoitus tulisi pääosin tehdyistä tarkastuksista ja selvityksistä. Projektin aikana kehitetty ja tuotettu aineisto sekä asiantuntijuus olisivat laajassa käytössä.)

12 VIKE (17) Projektin seurannan toteutus Projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seuraa ja arvioi johtoryhmä. Johtoryhmä tarkistaa tavoitteissa pysymisen kokouksissaan. Johtoryhmä koostuu projektissa mukana olevien järjestöjen, asiantuntijoiden sekä VIKE:n edustajista. Projektipäällikkö vastaa asianmukaisen ja jatkuvan seurannan raportoinnista johtoryhmälle, joka vastaa siis viimekädessä projektin seurannasta. Raportointiin kuluu mm. tarkastusraporttien ja koulutuspalautteiden analysointi, kentältä tulevat palautteet sekä projektitavoitteiden toteutumisen jatkuva seuranta. Talousraporttien tekemisestä vastaa Kynnys ry, jonka talousasiat on ulkoistettu Järjestötalo Oy:lle. Tämän lisäksi projektin käytännön toteutumisen seurantaa suorittaa myös vertaistarkastajien ryhmä/asiakasraati, joka raportoi havainnoistaan projektipäällikölle ja johtoryhmälle. Projektipalautetta tulee luonnollisesti myös asumisyksiköiltä, joilta pyydetään säännöllisesti palautetta projektin kehittämiseksi ja tarkastusjärjestelmän parantamiseksi. Palautetta otetaan vastaan luonnollisesti myös viranomaistahoilta. Seurannan päätavoitteina ovat projektitavoitteissa pysymisen arviointi ja toisaalta tiedon tuottaminen yhteistyötahoille sekä projektin rahoittajille. Projektin toteuttamistapa Aluksi projektissa tulee luoda tarkat kirjallisesti määritellyt tarkastus- ja selvitysmenetelmät, joilla vammaisten ihmisten asumisolosuhteita voidaan kartoittaa. Toimintaympäristö kartoitetaan perinpohjaisesti. Samalla luodaan kriteeristö ja lomakkeisto, jota käytetään ihmisoikeusarviointia tehtäessä ja tietoja kerättäessä. VIKE tulee tarjoamaan asumisyksiköille vammaisten ihmisoikeustarkastustoimintaa. Käytännössä asumisyksiköt (laitokset, palvelutalot, muut asumispalvelujen tuottajat) voisivat tilata selvityksen ja tarkastuskäynnin VIKE:ltä. Raportti annettaisiin luottamuksellisena asumisyksikön/tilaajaan johdolle. Ihmisoikeusarviointia ja raportteja voitaisiin käyttää tilaajan oman kehittämistoiminnan pohjaksi. Hyvästä ihmisoikeustyöstä osoituksena olisi ns. ihmisoikeussertifikaatin myöntäminen asumisyksikölle. Tämä parantaisi asukkaiden asemaa ja oikeusturvaa ja helpottaisi asumisyksiköiden kehittämistoimintaa ihmisoikeusmyönteisempään suuntaan. Samalla saataisiin kerättyä yleisempää (anonyymiä) tietoa miten vammaisten oikeudet tosiasiassa toteutuvat asumisessa. VIKE:n tekemiä selvityksiä voi olla laajuudeltaan erilaisia; toiset perustuvat vapaaehtoisiin tarkastuksiin, jossa asumisyksikkö tilaa tarkastusryhmän selvittämään ihmisoikeusoloja asumisyksikössä. Toiset tarkastukset ovat suppeampia ja ne perustuisivat lähinnä asumisyksiköissä oleviin kirjallisiin selvityksiin ja ohjeistuksiin sekä vammaisilta asuk-

13 VIKE (17) kailta saatuihin päätöksiin ja muihin selvityksiin. Tarkastajina toimisivat ihmisoikeusasiantuntijat sekä vammaiset vertaistarkastajat. Lopuksi kaiken projektiaineiston ja saatujen raporttien sekä selvitysten pohjalta luodaan hyvien ihmisoikeuskäytäntöjen käsikirja vammaisten ihmisten asumisessa. Projektin toteutus poikkeaa täysin viranomaisten suorittamasta valvontatoiminnasta. Projektista hyötyvät kohderyhmät Projektista on eniten hyötyä vammaisille ihmisille, jotka asuvat asumisyksikkötyyppisissä olosuhteissa. Hyötyä saavat heikoimmassa asemassa olevat eri tavalla vammaiset ihmiset, joilla ei aikaisemmin ole ollut vastaavanlaista mahdollisuutta "tarkastuttaa" ihmisoikeuksiensa toteutumisen tasoa asumisessaan. Projektista on välitöntä hyötyä myös vammaisten henkilöiden perheille ja lähiomaisille. Tämän lisäksi asumisyksiköt ja niiden henkilökunta hyötyvät tarkastuksista ja niiden pohjilta tehtävistä raporteista sekä selvityksistä. VIKE:n tarkastustoiminta toimii asumisyksiköiden oman kehittämistoiminnan tukena ja antaa lisäksi asiantuntija-apua ihmisoikeusjuridisesta näkökulmasta sekä vertaistoiminnan kautta. Viranomaiset hyötyvät projektin tuotoksista ja asiantuntijuudesta lainsäädäntöhankkeita toteutettaessa ja toisaalta viranomaisvalvontaa edelleen kehitettäessä. Projektin yhteistyötahot Projekti on yhteistyö- ja verkostohanke, jossa mukana olevat tahot tekevät keskenään yhteistyösopimuksen. Projektin perustajajäseninä ovat Kynnys ry (VIKE), Mielenterveyden keskusliitto ry ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry. Projektia hallinnoi ja talousvastuussa on Kynnys ry. Kukin perustajajäsen tuo oman tietämyksensä ja näkemyksensä projektin käyttöön. Tämän lisäksi asiantuntijatahoina projektissa on mukana Eteva Kuntayhtymä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö ja Tukena Oy. Asiantuntijatoimijoiden kautta ihmisoikeustyöhön saadaan vertaistarkastajia ja laajaa asiantuntijuutta. VIKE:n kautta mukana olisivat välillisesti myös Invalidiliitto ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti. Yhteistyötahot ovat aktiivisesti mukana projektissa sen alusta loppuun asti. Projektin johtoryhmä koostuu perustajajäsenjärjestöjen edustajista ja asiantuntijatahojen edustajista. Yhteistyöverkosto hyötyy projektin tuotoksista koko projektin ajan ja projektin tuotoksia voitaisiin käyttää hyödyksi luonnollisesti myös projektin loppumisen jälkeen. Eri vammaryhmien välinen järjestöyhteistyö ihmisoikeusasioissa on suuri lisäarvo.

14 VIKE (17) Projektin viestintätoimenpiteet Tarkoituksena on perustaa Internet-sivut olemassa olevien VIKE:n sivujen yhteyteen. Lähtökohtaisesti projektipäällikkö vastaa välittömästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä tiedotteiden ja aineiston tuottamisen avulla internetin ja sähköpostin välityksellä. Johtoryhmä ja asiantuntijaverkosto toimivat myös sisäisenä viestintäkanavana. Projektissa tehtävien ihmisoikeustarkastusten pohjalta syntyy raportteja, jotka yksityiskohdiltaan luottamuksellisia, mutta tuottavat jatkuvasti myös yleistä tietoa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta asumisessa. Projekti viestii toiminnastaan laajalle kentälle kaksi kertaa vuodessa tehtävällä viestikirjeellä. Projektin tuotoksena syntyvä ihmisoikeuksien toteutumisen käsikirja toimii lopulta parhaiten projektin tulosten hyödyntämisen välineenä ja viestimenä pidemmällä tähtäimellä katsottuna. Riskien hallinta Projektin perustoiminnat ja yhteistyön toimiminen pyritään turvaamaan huolellisesti tehtyjen perustajajärjestöjen ja asiantuntijatahojen välisten yhteistyösopimusten avulla. Asumisyksiköissä tehtävät tarkastukset voivat synnyttää riskitekijöitä, jos niihin ei valmistauduta riittävän hyvin. Tämän riskin minimoimiseksi projektiaineisto, kuten tarkastuskriteeristöt ja tarkastussopimukset tehdään huolellisesti valmiiksi ennen kuin pilotointitarkastuksia aletaan tehdä. Heti projektin alettua tulee täsmällisesti määritellä viranomaistoiminnan rajat ja toisaalta VIKE:n projektin tekemien ihmisoikeustarkastusten rajat/tavoitteet. Koska projektissa on kysymys hyvin innovatiivisesta ja uudenlaisesta toiminnasta, tulee kirjallisesti määritellä ja dokumentoida ne mahdolliset oikeudelliset vastuukysymykset, jotka tarkastusten ja kyselyjen tekemiseen liittyy. Projektin toiminnalla tulee olla myös vastuuvakuutus. Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Projektin tuotoksena syntyvät ensinnäkin dokumentoidut laatukriteeristö ja mennettelytapakriteeristö, joita käytetään arvioitaessa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista asumisessa. Projektin aineistona syntyy myös kaksi kertaa vuodessa tehtävät viestikirjeet ja muut tiedotteet, joilla tiedotetaan vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta ja projektin etenemisestä.

15 VIKE (17) Projekti synnyttää myös yhteistyöverkoston mukana olevien tahojen välillä mutta merkittävää yhteistyötä myös vammaisten asumispalveluita tuottavien tahojen suuntaan. Näin tieto lisääntyy kumpaankin suuntaan. Projekti järjestää vuotuisen laajan seminaarin, johon hankitaan mukaan myös kansainvälisiä vierailijoita ja puhujia. Seminaarin lisäksi järjestetään lukuisia vuosittaisia koulutus- ja neuvontatilaisuuksia mm. eri tavalla vammaisille vertaistarkastajille, asumisyksiköiden henkilökunnalle sekä tietysti vammaisten ihmisille, jotka asuvat asumisyksikössä tai joilla on riski joutua ns. pakon käytön kohteeksi. Projektin tuloksena syntyy uudenlainen valtakunnallinen ja laajasti noudatettava arviointimenetelmä, jolla eri tavalla vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista voidaan tarkastella asumisessa ihmisoikeuksien näkökulmasta. Projektin aikana saatu tieto ja kerätty aineisto kerätään lopuksi yhteen ja suunnitellaan se käsikirjan muotoon. Ihmisoikeuskäsikirjaa voivat hyödyntää työssään asumisyksikköjen henkilökunta, vammaiset asukkaat, viranomaiset sekä muut asumisen sekä ihmisoikeuksien parissa toimivat henkilöt ja tahot. Projektilla tavoiteltavat vaikutukset Projektilla tavoitellaan sitä, että asumisyksiköissä asuvien vammaisten ihmisten oikeussuoja ja ihmisoikeuksien toteutumisen taso kohentuu tosiasiallisesti. Tämä toteutuu, kun vammaiset ihmiset ymmärtävät projektin avulla ihmisoikeuksien merkityksen käytännön elämässä ja oppivat tunnistamaan tilanteet, joissa heitä kohdellaan huonosti sekä kannustaa yhdessä puuttumaan tilanteisiin. Tällä vaikutetaan konkreettisesti vammaisten ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun paranemiseen. Projektin aikana tehty selvitystoiminta luo välineitä vammaisjärjestöjen vaikuttamistoiminnalle ja ihmisoikeustyölle tulevaisuudessa. Projektin aikana koottu materiaali, aineistot ja esim. internet-tietopankki ovat käytössä. Projektin toiminnalla halutaan vaikuttaa myös pakon käyttöä koskevan lainsäädännön uudistamisen suuntaan. Viime kädessä vammaisten ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen, vammaisten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa, osallisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen mm. asumisessa tulee kokonaistaloudellisesti kannattavaksi yhteiskunnalle. Projektin työllä on vaikutuksia vammaisten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden lisääntymiseen, mikä tarkoittaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen vähenemistä monen vammaisen henkilön kohdalla. Projektin ihmisoikeustyön tavoitteena olevat rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa johtavat siihen, että vammaiset henkilöt toimivat ja heidät noteerataan myös useimmin kuluttajina yhteiskunnassa.

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella

Lisätiedot

Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista. Juha-Pekka Konttinen. Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti. 29.5.2012 Helsinki

Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista. Juha-Pekka Konttinen. Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti. 29.5.2012 Helsinki Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti 29.5.2012 Helsinki V - Vammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen ja oikeuksien tunnistaminen I - Ihmisoikeudet,

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot