Kantakartat kunnissa 2016
|
|
- Olavi Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kantakartat kunnissa 2016 Kansallinen maastotietokanta -hankkeen Tilannekuva-työpaketissa vuonna 2016 toteutetun kantakarttakyselyn tuloksia Mikael Asikainen
2 1 Johdanto Kansallisen maastotietokanta -hankkeen (KMTK) tavoitteena on muuttaa Suomen olennaisimmat paikkatiedot yhteensopiviksi ja kolmiulotteiseen digitaaliseen tiedonhallintaan soveltuvaksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden julkishallinnon toimijoiden välillä, jotka kaikki tuottavat tällä hetkellä erillisiä ja vain osittain yhteensopivia paikkatietoaineistoja. KMTK:n kohteena ovat nimensä mukaisesti erityisesti maastoa kuvaavat paikkatiedot. Keskeisimpinä tavoitteina ovat maastotiedoille luotavat pysyvät kohdetunnukset sekä yhtenäinen laaduntarkastus. KMTK-hankkeen käynnistyessä on ollut tärkeää selvittää, minkälaisia paikkatietoja eri tiedontuottajilla ylipäätään on ja miten niitä ylläpidetään. Kuntien osalta maastotietojen ylläpito keskittyy pääasiassa kantakartaksi kutsuttuun karttatuotteeseen, jossa maanpinta, rakennukset ja liikenneväylät on kuvattu tarkasti hyvin suurella mittakaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii, että asemakaavan on aina perustuttava riittävän tarkkaan ja ajantasaiseen pohjakarttaan. Kaikilla asemakaavoitetuilla alueilla pitäisi siis olla olemassa jonkinlainen pohjakartta, joka on vähintään kaavoitusta tehtäessä ollut ajantasainen. Käytännössä useimmissa kunnissa lain velvoite täytetään ylläpitämällä kantakarttaa, joka kattaa pelkkiä asemakaavoitettuja alueita laajempia kokonaisuuksia ja josta on hyötyä myös muussa maankäytön suunnittelussa. Kuntien kantakarttojen nykytilanteen selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2016 kyselytutkimus, joka lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin paikkatieto- ja kartta-aineistoista vastaavalle henkilölle. Pienimmissä kunnissa, joissa erillistä paikkatietopuolta ei ole, kysely lähetettiin tekniselle johtajalle tai rakennustarkastajalle. Kyselyn toteuttaminen vaati runsaasti valmistelutyötä, jonka aikana selvitettiin jokaisesta kunnasta yhteyshenkilö ja ylipäätään se, mitä kantakartoista kannattaa kysyä. Kysely toteutettiin Webropol-pohjaisen verkkolomakkeen avulla, ja se lähetettiin kuntiin ensimmäistä kertaa touko-kesäkuun vaihteessa Syyskuussa kysely lähetettiin uusintakierrokselle kuntiin, joista vastausta ei vielä ollut saatu. Muutama viimeinen vastaus saatiin vielä marraskuussa.
3 KMTK-hankkeen nykyisen vision mukaan hankkeen tavoitteena ei ole suoraviivaisesti yhdistää kaikkia nykyisiä kantakarttoja yhteen, eikä tulevaisuuden kannalta ole oleellista, miltä alueilta kantakartta on tällä hetkellä tarkalleen olemassa. KMTK-hankeen kannalta kysely kertoo kuitenkin sen, millä tavoin erilaisissa kunnissa ylläpidetään paikkatietoaineistoja ja maastotietoja. Kyselyn vastaukset kertovat kuntien valmiuksista tulevaisuuden yhtenäisten ja kolmiulotteisten maastotietojen ylläpitämiseen. Tuloksista saadaan arvokasta kuntakohtaista tietoa KMTK-hankkeen tueksi, minkä lisäksi erilaiset yhteenvedot avaavat mielenkiintoisen kokonaisnäkymän kuntien suurimittakaavaisten kartta-aineistojen nykytilaan. Kattavaa selvitystä kuntien kantakartoista ei ole tätä ennen toteutettu useisiin vuosiin eikä tässä laajuudessa käytännössä ollenkaan. Kantakarttaselvitys toteutettiin Maanmittauslaitoksella osana KMTK-hankkeen tilannekuvatyöpakettia. Selvitystyön toteutuksesta vastasi tehtävää varten harjoittelijaksi palkattu Mikael Asikainen. Selvityksen suunnittelun ja toteuttamisen tukena ja koordinoijina toimivat Paavo Häikiö ja Heli Laaksonen. 2 Kyselyyn vastanneet kunnat Kantakarttakyselyn internetlomakkeen vastaanottajina oli joku henkilö jokaisesta Suomen kunnasta. Moni sähköposti ei välttämättä koskaan tullut perille; ensimmäisellä lähetyskerralla moni vastaanottaja oli kesälomalla, minkä lisäksi viesti on saattanut hukkunut muiden sähköpostien joukkoon tai joutunut roskapostikansioon. Enimmäkseen kyselyyn vastaaminen on kuitenkin osoittautunut ilmeisesti kiinnostavaksi, sillä vastausprosentti on erittäin hyvä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 159 kuntaa, joka on Suomen 313 kunnasta (vuonna 2016) yhteensä 50,8 % eli hieman yli puolet. Kyselyyn vastanneet kunnat painottuvat selvästi asukasluvultaan suurimpiin. Osaltaan tämä johtuu siitä, että pienissä kunnissa omaa paikkatietopuolta ei ole lainkaan, jolloin kyselyn teema ei välttämättä ole tuttu tai sitä ei koeta oman kunnan osalta tärkeäksi. Suurimpia ja paikkatietoaineistojen osalta aktiivisimpia kuntia tavoiteltiin myös tarkoituksellisesti, ja syyskuussa suurimpiin siihen mennessä vastaamattomiin kuntiin soitettiin muistutukseksi. Vastausten painotus suurimpiin kuntiin näkyy siinä, että vastanneissa 159 kunnassa asui yhteensä hieman yli neljä ja puoli miljoonaa asukasta eli 82,1 % kaikista suomalaisista. Väestön kattavuutta ajatellen kyselyn vastausprosentti on erittäin hyvä. Vastanneiden kuntien väkiluvun mediaani oli asukasta, kun kaikista kunnista mediaani on 6068 asukasta.
4 Vastanneiden kuntien lukumäärä Väkiluku vastanneissa kunnissa, osuus Suomen väestöstä Vastaamattomat kunnat 17,9 % Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus 159 kuntaa 50,8 % Vastanneet kunnat 82,1 % Kuva 1. Kyselyyn vastasi lukumäärältään vähän yli puolet kaikista Suomen kunnista. Oikeanpuoleisessa kuvaajassa vastanneiden kuntien yhteenlaskettua väkilukua on verrattu vastaamattomien kuntien yhteenlaskettuun väkilukuun. Vastanneiden kuntien jakaumaa on tarkasteltu hieman lähemmin kuvassa 2, jossa kunnat on jaoteltu seitsemään eri kokoluokkaan. Vastausprosentti laskee melko tasaisesti kunnan koon pienentyessä. Suurimmista kunnista vastaus saatiin lähes jokaisesta kunnasta, mutta kaikkein pienimmästä kokoluokasta vain muutamasta kunnasta. Huomionarvoista on, että vastauksia on kuitenkin saatu kaiken kokoisista kunnista, joten vertailua erikokoisten kuntien välillä on mahdollista tehdä. Muutamassa myöhemmin tulevassa kuvaajassa vastauksia on jaoteltu samoihin kokoluokkiin kuin tässä, tosin sillä erotuksella, että kolme pienintä luokkaa on vastausten vähäisyyden takia niputettu yhteen. Yhteenlaskettuna alle 6000 asukkaan kokoluokassa vastausprosentti oli 21,2 %. Yli 6000 asukkaan kunnissa vastausprosentti oli 80,3 %. Kaikkein pienimmät kunnat ovat todennäköisesti jättäneet kyselyyn tietoisesti vastaamatta sen takia, ettei niillä ole lainkaan kantakarttaa. Tällöin kyselyyn ei luonnollisesti ole ollut mitään vastattavaa. Kyselylomakkeen lähettäneistä kunnista neljä oli ilmoittanut, ettei kunnalla ole varsinaista kantakarttaa olemassa. Näitä neljää kuntaa ei ole myöhemmissä kuvaajissa ja diagrammeissa esitetty lähtökohtaisesti lainkaan.
5 Kuntaa Kantakarttakyselyyn vastanneet kunnat kokoluokittain 70 Yhteensä 159 vastausta / 313 kuntaa Ei vastausta Vastaus Yli asukasta 90 % asukasta 94 % asukasta 77 % asukasta 71 % asukasta 24 % asukasta 27 % 4 alle 2000 asukasta 9 % Kuva 2. Kyselyn vastausmäärät eri kokoluokan kunnissa. Kursivoitu luku osoittaa vastanneiden kuntien lukumäärää ja prosenttiluku kertoo kyseisen kokoluokan vastausprosentin. Esimerkiksi asukkaan kunnista, joita on 45, kyselyyn vastasi 11 kuntaa eli 24 prosenttia. 3 Kantakarttojen laajuus ja tarkkuus Kantakartta kattaa kunnissa pääsääntöisesti tiiviisti asutut seudut. Kysymyksessä kantakartan kattaman alueen laajuudesta yleisin vastaus oli, että kartta kattaa taajama-alueet ja jonkin verran haja-asutusaluetta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa laatimaan pohjakartan asemakaavoitusta varten, joten periaatteessa kaikilla asemakaavoitetuilla alueilla pitäisi olla olemassa kantakartta. Kysymys ei anna laajuudesta täysin tarkkaa kuvaa, sillä vastausvaihtoehtoja on saatettu tulkita eri tavoin, mutta suunnilleen kolmasosassa vastanneista kunnista kantakartta on olemassa vain lain vaatimassa vähimmäislaajuudessa eli asemakaavan pohjana. Nämä kunnat olivat lähinnä asukasluvultaan pienempiä kuntia.16 kuntaa vastasi, että kantakartta kattaa koko kunnan. Nämä kunnat olivat asukasluvultaan kaikkein suurimpia kaupunkeja sekä pinta-alaltaan pieniä kuntia.
6 1 % 2 % Kantakartan kattaman alueen laajuus 11 % Osa asemakaava-alueesta 45 % 28 % 9 % 4 % Asemakaavoitetut alueet Asemakaava-alueet ja jonkin verran muuta aluetta Taajama-alueet Taajama-alueet ja jonkin verran haja-asutusaluetta Koko kunta Jokin muu laajuus 152 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 3. Kuntien vastaukset jaoteltuna kantakartan kattaman alueen laajuuden mukaan. Vaikka kantakarttoja ylläpidetään käytännössä kokonaan digitaalisesti, niiden laatiminen perustuu kuitenkin edelleen kaksiulotteiseen karttaesitykseen. Erilaisia mittakaavalukuja käytetään kuvaamaan tarkkuutta, jolla kantakartta laaditaan. Vastausten perusteella kantakartat on yleisimmin laadittu mittakaavaan 1:1000 tai 1:2000, mutta myös mittakaava 1:500 on tavallinen (kuva 4). Myös pienempiä mittakaavoja on satunnaisesti käytössä, mutta ne ovat usein käyttöä varten liian epätarkkoja. Vaihtoehtoinen tapa kuvata kantakartan tarkkuutta on eri mittausluokat, jotka on määritelty muun muassa Julkisen hallinnon suosituksessa asemakaavan pohjakartan laatimiseksi (JHS 185). Mittausluokista luokkia 1 ja 2 käytetään yleisesti ja luokkaa 3 vain harvoin. Tarkkuus ilmoitettiin useammin mittakaavan kuin mittausluokan avulla. Huomioitavaa on, että kunta sai valita useamman vaihtoehdon molemmista. Joillakin kunnilla on esimerkiksi vanhoja kantakartan osia pienimittakaavaisina, mutta päivitettäessä uudet kartat laaditaan suurempaan mittakaavaan.
7 Vastanneista kunnista Vastanneista kunnista 70% 60% Kantakartoissa käytetyt mittakaavat 133 vastausta 70% 60% Kantakartoissa käytetyt mittausluokat (JHS 185) 83 vastausta 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 4. Kantakarttojen mittakaavat ja mittausluokat. Diagrammien prosentit merkitsevät osuutta kyseiseen kohtaan vastanneista. 4 Kantakarttojen korkeus- ja koordinaattijärjestelmät Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käytössä ei ole kuntien välillä merkittäviä eroja, vaan pääasiassa kunnissa käytetään nykyisten suositusten mukaisia järjestelmiä. Kantakarttojen ylläpidossa selkeästi yleisin koordinaatisto on ETRS-GK eri kaistoilla, joten pääsääntöisesti kantakartat ovat koordinaatistojen kannalta yhteensopivia. Kymmenellä prosentilla vastanneista kunnista oli kuitenkin edelleen käytössä vanha KKJ-koordinaatisto ja myös yksittäisiä kunnan omia koordinaatistoja käytetään yhä. Muutama kunta käytti valtakunnallista ETRS- TM35FIN-koordinaattijärjestelmää. Eri korkeusjärjestelmien suhteen tilanne on hieman koordinaatistoja jakautuneempi. Yleisin korkeusjärjestelmä kunnissa on N2000, mutta vanhempi N60-korkeusjärjestelmä on edelleen käytössä kolmanneksella kunnista. Tätäkin vanhempia korkeusjärjestelmiä käytetään myös edelleen ja samoin kuntien omia korkeusjärjestelmiä. Osa kunnista mainitsi, että kantakarttaa on kahdessa eri korkeusjärjestelmää. Tällainen kahden eri järjestelmän tilanne on voinut syntyä esimerkiksi kuntaliitoksen seurauksena.
8 1 % 2 % 10 % Kantakarttojen koordinaatistot ETRS-GKn ETRS-TM35FIN KKJ Oma koordinaatisto 87 % 150 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 5. Kuntien vastaukset jaoteltuna koordinaattijärjestelmien mukaan. 149 vastaajaa Kantakarttojen korkeusjärjestelmät Vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% N ,1 % N60 34,9 % N43 NN Oma korkeusjärjestelmä 1,3 % 1,3 % 3,4 % Kuva 6. Kuntien vastaukset jaoteltuna mainittujen korkeusjärjestelmien mukaan. 5 Kantakarttojen ylläpito Kyselyn seuraavassa vaiheessa kunnilta kysyttiin, ylläpitävätkö kunnat kantakarttaansa jatkuvasti vai määrävälein. Joidenkin kuntien osalta kumpikaan vaihtoehto ei välttämättä ollut täysin oikein, mutta kyselyn rakenteen vuoksi jompikumpi oli valittava. Kaikista vastanneista kunnista kaksi kolmasosaa päivitti kantakarttaansa enemmän tai vähemmän jatkuvasti, ja yksi kolmasosa kunnista ajantasaistaa kartan kokonaisuutena. Tarkoituksena oli, että määrävälein ajantasaistaminen ei tarkoittaisi ainoastaan koko kartan uusimista vaan myös kantakartan päivittämistä pala kerrallaan.
9 Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista Verrattaessa vastauksia kunnan kokoon huomataan, että jatkuva ylläpito on selkeästi yleisintä kaikissa yli 6000 asukkaan kunnissa. Ainoastaan pienimmässä kokoluokassa on yleisintä, ettei jatkuvaa ylläpitoa ole lainkaan. Kaikissa kokoluokissa oli kuitenkin molempia vastauksia. Todennäköisesti noin 6000 asukasta on se väkimäärä, jota pienemmissä kunnissa ei ole resursseja tai tarvetta pitää kantakartan jatkuvaan ylläpitoon vaadittavaa henkilöstöä. Alle 6000 asukkaan kuntia on Suomen kunnista melko tasan puolet. 100 % Kantakartan ylläpito kunnan koon mukaan 159 vastausta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kantakartta ajantasaistetaan kokonaisuutena määrävälein Kantakartta on jatkuvassa ylläpidossa asukasta kunnassa Kuva 7. Kuntien vastaukset kantakartan ylläpitotavasta jaoteltuna eri kokoluokkien mukaan. Kysely jakaantui tässä kohtaa hetkeksi kahteen osaan sen perusteella, kumpi edellisen kysymyksen vaihtoehdoista oli valittu. Jatkuvan ylläpidon valinneet kunnat (108 kuntaa) vastasivat kohdeluokkakohtaisiin ylläpitokysymyksiin, ja määrävälisen päivityksen valinneet kunnat (51 kuntaa) vastasivat koko kantakartan päivitystä koskeviin kysymyksiin. Jatkuvan ylläpidon valinneiden kuntien välillä eri kohdeluokkien ylläpitokäytännöt vaihtelivat melko paljon kunnasta ja kohdeluokasta toiseen. Kuvaan 8 on koottu yhteen kaikki vastaukset eri kohdeluokkien päivityksestä. Rakennusten ja liikenneväylien osalta päivitys oli selkeästi aktiivisinta, sillä yli kolme neljäsosaa vastanneista kunnista ylläpiti niitä jatkuvasti. Purettujen rakennusten ja rakennelmien jatkuva päivitys oli seuraavaksi yleisintä. Vastauksista käy myös ilmi, että joillain kunnilla ei ole kaikkia alla lueteltuja kohdeluokkia kantakartassaan lainkaan. Osoitetiedot sisältyivät kantakarttaan vain kahdella kolmasosalla kunnista, mutta
10 toisaalta muilla kunnilla osoitetiedot saattavat olla silti olemassa ja ylläpidossa jossain muualla. Rakennukset, liikenneväylät ja korkeustiedot löytyivät kaikkien vastanneiden kuntien kantakartoista. Harvoin muuttuvissa kohteissa, kuten korkeus-, maanpeite- ja vesistötiedoissa ylläpito tapahtui ymmärrettävästi usean kunnan osalta vain tarpeen mukaan. Vain harva kunta ilmoitti päivittävänsä jotakin kohdeluokkaa säännöllisesti tietyin aikavälein. Joka kohdeluokassa kaksi yleisintä vastausta olivat jatkuva ylläpito ja päivitys tarpeen mukaan, poikkeuksena osoitetiedot, jossa kohdeluokan puuttuminen oli toiseksi yleisin vastaus. 100 % Kantakarttojen ylläpito kohdeluokittain kunnat, joilla kantakartta on jatkuvassa ylläpidossa 108 vastausta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei tietoa Ei kantakartassa Tarpeen mukaan Satunnaisesti Yli 5 vuoden välein Muutaman vuoden välein Vuosittain Jatkuvasti Kiva 8. Kuntien vastaukset kysymyksiin eri kohdeluokkien ylläpidosta. Kuvaajassa käytetyssä luokittelussa on ryhmitelty uudelleen kyselyn vastauksia, joten se ei suoraan kuvaa kyselyn vaihtoehtoja. Kuvaajassa käytettyä jaottelua ei ole otettu suoraan kysymyksen vastausvaihtoehdoista, sillä kysymyksenasettelu mahdollisti hyvin monenlaisia erilaisia vastausyhdistelmiä. Jälkeenpäin ajateltuna kohdeluokkakohteiset kysymykset olisi voinut muotoilla hieman eri tavalla tarkoituksenmukaisuuden saavuttamiseksi. Eri kunnassa erilaiset vastausvaihtoehdot on voitu myös tulkita eri lailla. On mahdollista, että esimerkiksi jatkuvasti- ja tarpeen mukaan -luokkiin jaotellut kaksi kuntaa ylläpitävät kohdeluokkaa todellisuudessa aivan samalla tavoin.
11 4 % Kantakarttojen päivitys kunnat, jotka ajantasaistavat kantakarttaa kokonaisuutena määrävälein 18 % Alle 5 vuoden välein 41 % 5 10 vuoden välein Yli 10 vuoden välein 17 % Vain asemakaavoitusta varten Tarpeen mukaan 20 % 46 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 9. Vastaukset kantakarttojen päivityksestä kunnissa, jotka eivät ylläpidä kantakarttaa jatkuvasti. Kunnat, joissa jatkuvaa ylläpitoa ei ole, päivittävät myös kantakarttaansa keskenään erilaisilla tavoilla. Eri aikaväleistä vastaus oli yhtä usein päivitys yli 10 vuoden tai yli 5 vuoden välein, alle viiden vuoden välein kantakartan ajantasaistavia kuntia oli vain muutama. On siis olemassa monta kuntaa, jossa käytössä oleva kantakartta on hyvin monta vuotta vanha. Toisaalta koko kysymykseen yleisin vastaus oli päivitys tarpeen mukaan. Toiseksi yleisin vastaus oli päivitys vain asemakaavoitusta varten, joka on verrattavissa tarpeen mukaan päivittämiseen. Näistä kunnista ei pystytä tarkasti sanomaan, mikä ajantasaistusten toteutunut aikaväli on. On otettava huomioon, että läheskään kaikki kunnat eivät päivitä kerralla koko kantakarttaa, vaan on hyvin yleistä, että kantakartta päivitetään pala kerrallaan, jolloin siinä on eri-ikäisiä osia. Jotta eri kuntien ylläpitokäytäntöjä voitaisiin paremmin eritellä, on kuntien vastauksien perusteella luotu karttapalvelu, josta jokaisen kunnan antamat tiedot on tarkasteltavissa. Karttapalvelu on esillä KMTK-hankkeen nettisivuilla (kmtk.maanmittauslaitos.fi). Ylläpitotiedot on luokiteltu samalla tavoin kuin kuvassa 8. Karttapalvelussa on mukana sekä kohdeluokkakohtaisiin että koko kantakarttaa koskeviin kysymyksiin vastanneet kunnat. Jälkimmäisen ryhmän kunnilla on joka kohdeluokassa sama ylläpitotieto. Tiedot on esitetty asemakaavoitettujen alueiden avulla, sillä paikkatietodataa kantakarttojen sijainnista ja laajuudesta ei ole kootusti olemassa. Samassa karttapalvelussa on myös kunnittain tieto kantakartan laajuudesta ja pinta-alasta.
12 6 Kantakarttojen ylläpitojärjestelmät Kantakarttoja ylläpidetään kunnissa monilla eri järjestelmillä. Selkeästi yleisin käytetyin vaihtoehto on AutoCad, jota seuraavat Trimblen ja Bentleyn paikkatietojärjestelmät. Kaiken kaikkiaan erilaisia ylläpitojärjestelmiä on lukuisia. Yksi kunta oli vastannut ylläpitävänsä kantakarttaa vain graafisessa muodossa. Kunta sai valita kysymyksessä useamman vaihtoehdon. 24 kuntaa oli valinnut kaksi järjestelmää ja kolme kuntaa oli valinnut kolme eri järjestelmää. 150 vastausta AutoCad / YtCad Trimble Locus Bentley StellaMap MapInfo CGI FactaMap 3D-Win Esri ArcGis Vianova Novapoint Sito SpatialWeb Graafisessa muodossa Kantakarttojen ylläpidossa käytetyt järjestelmät Vastanneista kunnista 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 38,0 % 24,7 % 20,7 % 11,3 % 9,3 % 7,3 % 4,7 % 2,7 % 0,7 % 0,7 % Kuva 10. Kuntien vastaukset kantakarttojen ylläpitoon käytetyistä järjestelmistä yleisyysjärjestyksessä. Saman kysymyksen tulokset on kuvassa 11 jaoteltu kuntien kokoluokkien mukaan viiteen eri ryhmään. Käytetyt järjestelmät vaihtelevat hyvin paljon erikokoisissa kunnissa, käytännössä jokaisessa kokoluokassa tilanne on erilainen kuin muissa. Esimerkiksi kaikki yli asukkaan kunnat käyttävät joko Trimblen tai Bentleyn ohjelmistoja. Vastaavasti MapInfoa käyttävät vain kaikkein pienimmät kunnat. Jokaisella ylläpitojärjestelmiä tarjoavalla yrityksellä on hieman erilainen asiakaskunta. Jos kunta on maininnut useamman järjestelmän, on nämä kaikki esitetty kuvaajassa erikseen.
13 Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista 80% Kantakarttojen ylläpitojärjestelmät kunnan koon mukaan 150 vastausta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% yli alle 6000 asukasta kunnassa AutoCad / YtCad Trimble Locus Bentley StellaMap MapInfo CGI FactaMap 3D-Win Esri ArcGis Vianova Novapoint Sito SpatialWeb Graafisessa muodossa Kuva 11. Kantakarttojen ylläpidossa käytetyt järjestelmät esitettynä kuntien eri kokoluokissa. Pylväiden järjestys on käytettyjen järjestelmien valtakunnallinen yleisyysjärjestys, joka näkyy kuvassa Kantakarttojen tiedonkeruumenetelmät Kantakartan ylläpidossa voidaan käyttää tietoa monesta eri lähteestä ja mittauksia voidaan tehdä monin eri tavoin. Lähes kaikki kunnat käyttävät maastomittauksia kantakartan laadinnassa ja päivityksessä, tämän vaihtoehdon mainitsi 93 % vastanneista. Kaksi kolmasosaa kunnista käytti päivityksessä ilmakuvauksia, joka oli näin ollen toiseksi yleisin tiedonkeruumenetelmä. Ilmalaserkeilausta käytti puolestaan kaksi viidesosaa kunnista. Uudempia menetelmiä eli UAV-kartoitusta ja mobiililaserkeilausta käytetään vielä melko vähän, mutta selvästi jo useassa kunnassa. Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mikä tiedonkeruumenetelmä on kussakin kunnassa eniten käytetty.
14 155 vastausta Maastomittaus Ilmakuvaus Ilmalaserkeilaus UAV-kartoitus Muun tiedonkeruun yhteydessä Mobiililaserkeilaus Jokin muu menetelmä Kantakarttojen tiedonkeruumenetelmät vastanneista kunnista 0% 20% 40% 60% 80% 100% 92,9 % 69,0 % 39,4 % 11,0 % 7,7 % 5,2 % 1,3 % Kuva 12. Kantakarttojen ylläpidossa ja laadinnassa käytetyt tiedonkeruumenetelmät yleisyyden mukaan järjestettynä. 6 % 4 % 1 % Mainittujen tiedonkeruumenetelmien lukumäärä 26 % 26 % 1 menetelmä 2 eri menetelmää 3 eri menetelmää 4 eri menetelmää 5 eri menetelmää 6 eri menetelmää 37 % 155 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 13. Kuntien vastaukset kysymykseen tiedonkeruumenetelmistä jaoteltuna sen mukaan, kuinka monta eri menetelmää kunta oli valinnut.
15 Kysymyksessä eri tiedonkeruumenetelmistä kunta sai valita kaikki käyttämänsä menetelmät, ja suurin osa mainitsikin useamman. Vastausten lukumäärän jakauma on esitetty erikseen kuvassa 13. Eri kartoitusmenetelmiä käytetään monipuolisesti yhdessä. Noin neljännes kunnista valitsi vain yhden menetelmän, joka oli lähes aina maastomittaus. Yleisintä oli, että kunnassa käytetään kahta eri tiedonkeruumenetelmää. Tässä tapauksessa nämä kaksi menetelmää ovat lähes aina ilmakuvaus ja maastomittaus. Kolmantena menetelmänä tuli useimmiten mukaan ilmalaserkeilaus. Mobiililaserkeilausta ja UAV-kartoitusta käyttävillä kunnilla oli lähes aina vähintään kolme muuta tiedonkeruumenetelmää näiden lisäksi käytössä. Käytännössä kuvassa 12 näkyvä yleisyysjärjestys on myös se järjestys jossa kunnat laajentavat menetelmävalikoimaansa. 8 Yhteistyö ja konsulttien käyttö kantakartoissa Ajantasaisen kantakartan ylläpitäminen vaatii kunnalta paljon resursseja, ja vain osa kunnista pystyy tähän täysin omin voimin. Joitain kartoituksen vaiheita tilataan usein ulkopuolisilta yrityksiltä. Yksi keino on myös turvautua kuntien väliseen yhteistyöhön. Tulosten perusteella yhteistyö on kuitenkin melko harvinaista, sillä kolme neljäsosaa kunnista hoitaa kantakartan laatimisen tai teettämisen ilman muita kuntia. Toisaalta erilaisia käytössä olevia yhteistyön muotoja on lukuisia (kuva 14). Yhteistyömuodot voidaan vastausten perusteella jaotella pääosin neljään erilaiseen luokkaan. Yleisin vastaus oli, että naapurikuntien kantakartat ovat yhteisessä tietojärjestelmässä, mutta kunnat vastaavat itse ylläpidosta. Toinen vaihtoehto on, että suurempi naapurikunta ylläpitää kokonaan toisen kunnan kantakarttaa. Kolmannessa yhteistyömallissa suurempi naapurikunta vain tarkastaa ja hyväksyy pienemmän kunnan kantakartan. Neljäs muoto on se, että kunnat hankkivat yhdessä ilmakuvauksia tai laserkeilauksia kartoituksen pohjaksi. Yhteistyöstä riippumatta harvalla kunnalla on valmiuksia toteuttaa laajoja kartoitustyöitä, eikä varsinkaan pienimpien kuntien ole järkevää ylläpitää kantakarttaa omin voimin. Suomessa on lukuisia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet asemakaavan pohjakarttojen laadintaan ja saattavat vastata jossain kunnassa kaikesta kantakarttaan liittyvästä. Vastausten perusteella yleisintä kuitenkin on, että kantakartoissa ovat mukana sekä ulkopuoliset konsultit että kunnan omat työntekijät (kuva 15). Tällaisen vastauksen antoi puolet kunnista. Kolmasosassa kunnista kantakartat ovat kokonaan konsulttien työtä, ja vain viidesosassa kunnista ulkopuolisia konsultteja ei käytetä lainkaan.
16 Yhteistyö kantakartoissa 1 % 3 % 7 % 1 % 4 % 1 % 1 % 3 % Ei yhteistyötä Toinen kunta ylläpitää kokonaan kantakarttaamme Kuntamme ylläpitää jonkin toisen kunnan kantakarttaa Kantakartta on kunnan omassa ylläpidossa, mutta yhteisessä tietojärjestelmässä toisen kunnan kanssa 79 % Kunnallamme on muiden kuntien kanssa yhteinen yhteistyötaho, joka ylläpitää kaikkien jäsenkuntien kantakarttoja Toinen kunta tarkastaa tai hyväksyy kantakarttamme Tarkastamme tai hyväksymme toisen kunnan kantakartan 153 vastausta Osuus vastanneista kunnista Yhteistyötä aineiston hankinnassa, kuten ilmakuvauksissa Jokin muunlainen yhteistyö Kuva 14. erilaiset yhteistyön muodot kantakarttojen laadinnassa ja ylläpidossa kuntien välillä. Konsulttien rooli saattaa vaihdella paljon kunnasta toiseen. Jotkut kunnat tilaavat ulkopuolelta esimerkiksi pelkän ilmakuvauksen ja jatkavat kartoitusta sen pohjalta itse. Monet kunnat tarkensivat vastausta niin, että konsulteilta tilataan laajat uusien alueiden kartoitukset, mutta ylläpito ja jatkuva päivitys tapahtuvat kunnan toimesta. Konsulttien käyttö näyttäytyy mielenkiintoisena, kun vastauksia verrataan kunnan kokoon. Kaikkein suurimmissa kunnissa yli puolet kunnista ylläpitää kantakarttaa kokonaan itse. Kaikki kunnat, joissa konsultit vastaavat kantakartan laadinnasta ja ylläpidosta kokonaan, ovat alle asukkaan kuntia. Alle 6000 asukkaan kunnissa pelkkiä konsultteja käyttää kolme neljäsosaa kunnista. Sekä kunnan omaa työtä että konsultteja käyttäviä kuntia on kaikissa kokoluokissa. Hieman yllättäen konsulttien käyttö ei kuitenkaan näytä lisääntyvän suoraviivaisesti kunnan koon pienentyessä. Kaikkein suurimman kokoluokan jälkeen asukkaan kokoluokassa on eniten kuntia, jotka ylläpitävät kantakarttaa kokonaan itse. Kuvaaja muistuttaa aiempaa kuvaajaa siitä, päivitetäänkö kantakarttaa jatkuvasti vai määrävälein (kuva
17 Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista 7), ja näillä kahdella kysymyksellä on myös selkeä yhteys. Pienissä kunnissa kantakartan päivittäminen kokonaan tai osittain tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä kertaluontoinen kartoitustyö tilataan joltain ulkopuoliselta yritykseltä. Vastaavasti ei ole tiedossa, että yksikään konsulttiyritys hoitaisi kantakartan jatkuvaa ylläpitoa, vaan konsulteilta tilattava työ on aina tapauskohtaista. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Kantakartan laadinta ja päivitys konsulttien käytön näkökulmasta eri kokoisissa kunnissa 154 vastausta Vain konsulttien toimesta Sekä kunnan että konsulttien toimesta Vain kunnan toimesta 10 % 0 % Kaikki kunnat yli alle 6000 asukasta kunnassa Kuva 15. Konsulttien käytön jakautuminen kantakartan laadinnassa kuntien kokoluokkien mukaan. 9 Kantakarttojen saatavuus Kantakartat ovat verovaroin tuotettua tietoa, jota myös kansalaiset saavat ostaa kunnilta omaa käyttöä varten. Kantakartan julkaiseminen kokonaan avoimena aineistona ei ole yleistä, mutta ainakin Tampereella näin on jo tehty. Kyselyn lopussa oli muutama kysymys kantakartta-aineistojen saatavuudesta asiantuntijamielessä. Ensimmäinen kysymys koski rajapintoja, jotka ovat vähitellen yleistyneet paikkatietoaineistojen jakamisen muotona. Merkittävästi rajapintoja ei kunnilla ole kuitenkaan vielä käytössä. Vain 31 % vastanneista kunnista kantakartta on saatavilla jonkinlaisen rajapinnan kautta. Rasterirajapinnat ovat vektorirajapintoja yleisimpiä, WMS-rajapinta oli käytössä yhteensä 28 % vastanneista ja WFS-rajapinta 14 % vastanneista. Molemmat rajapinnat olivat 11 % vastanneista. Viidellä kunnalla WFSrajapinta oli saatavilla palveluntarjoajan kautta rajapinnassa, näistä kunnista kahdella tämä oli ainoa rajapinta. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto.
18 3 % 11 % 17 % Rajapintapalvelut Kantakartta on saatavilla vain WFS-rajapinnassa Kantakartta on saatavilla sekä WFS- että WMS-rajapinnassa Kantakartta on saatavilla vain WMS-rajapinnassa Kantakartta ei ole saatavilla rajapinnassa 69 % 151 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 16. Kantakarttojen saatavuus rajapintojen kautta eri kunnissa. Missä formaateissa kantakartta-aineisto on saatavilla? 138 vastausta Vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% dwg 94,2 % shape mif KuntaGML dgn 23,9 % 21,0 % 19,6 % 19,6 % xci pdf tif dxf 3,6 % 3,6 % 2,2 % 2,2 % Kuva 17. Kantakarttojen saatavilla olevat formaatit yleisyyden mukaan järjestettynä.
19 Toinen kysymys koski erilaisia tiedostomuotoja, joissa kantakartta-aineistot ovat saatavilla. Eri vaihtoehtoja eri tiedostomuodoille ja formaateille on lukuisia. Ylivoimaisesti yleisimmin saatavilla oleva muoto on dwg, joka on myös ainoa joka on lähes kaikilla vastanneilla kunnilla mahdollinen. Dwg:n jälkeen shapefile, mif, KuntaGML ja dgn olivat mahdollisia formaatteja kukin noin viidenneksellä vastanneista kunnista. Loput vaihtoehdot olivat melko marginaalisia. Kunta sai valita useamman vaihtoehdon, ja hyvin moni kunta oli maininnut useamman formaatin. Käytännössä katsoen monessa kunnassa kantakartta on saatavilla missä tiedostomuodossa tahansa. Kyselyssä oli myös muutamia kysymyksiä, joita ei tässä raportissa ole käsitelty. Aineisto mahdollistaisi lukuisten muidenkin kuvaajien tekemisen, esimerkiksi ainoassakaan tässä esitetyssä kuvaajassa ei ole verrattu ristiin eri kysymysten vastauksia. Myös kuntien kokoluokkien tarkastelu mahdollistaisi vielä monenlaisia analyysejä. Erikokoisilla kunnilla on selvästi erilaiset käytännöt kantakarttojen ylläpidossa, mikä on otettava huomioon kantakartoista puhuttaessa. Vaikka kantakartat ovat joka kunnassa melko samannäköisiä, niiden ominaisuudet ja ylläpito eivät ole yksiselitteisiä asioita. Jokaisessa kunnassa tilanne on yksilöllinen. KMTK-hankeen ajantasainen tieto löytyy hankeen nettisivuilta osoitteesta kmtk.maanmittauslaitos.fi. Jos haluat saada lisätietoa kyselystä tai olet kiinnostunut sen tarkemmista tuloksista, voit ottaa yhteyttä osoitteeseen
Kantakarttakyselyn tuloksia
Kantakarttakyselyn tuloksia Kansallinen maastotietokanta-hanke Tilannekuva-työpaketti 28.11.2016 YHTEISTYÖSSÄ: Vastanneiden kuntien määrä Kyselyyn vastanneet kunnat Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus
LisätiedotKANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)
KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTO- PROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN YLLÄPIDON NY- KYISESTÄ TUOTANTOPROSESSIS- TA Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yleiskuva kantakartan ylläpidosta...
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. YLEISKUVA KANTAKARTAN
LisätiedotKuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa
KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa Päivi Mykrä ja Harri Soini 10.2.2016 Ajantasa-asemakaava Rakennusasetus 43 (10.10.1969/628): Kaupungin on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta
LisätiedotKRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito
KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotMaastotietokantaa käytetään muiden karttatuotteiden valmistukseen sekä erilaisissa optimoinneissa.
1 of 5 6/20/2018, 12:21 PM Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat liikenneverkko, rakennukset
LisätiedotRauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.
Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien
LisätiedotKOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010
KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa
LisätiedotYhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves
Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot
LisätiedotTammikuu KMTK rakennukset
Tammikuu 2018 KMTK rakennukset Työpaja #1 29.1.2018 Työpaja #2 12.2.2018 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus, Juha Saarentaus, FLIC Järjestelmätoimittajien alustukset á 15 min 3D Systems Oy, Jarmo Muukkonen,
LisätiedotKMTK tilannekatsaus. Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa
KMTK tilannekatsaus Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 KMTK Teemat ja Tasot Linkitetyt tiedot Digiroad VTJ Rakennustiedot Johtotieto Suunnitelmatiedot
LisätiedotJHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet
JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet Pekka Luokkala KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 Esityksen sisältö Mistä KMTK:ssa ja kohdemallinnuksessa on kyse?
LisätiedotLIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely
LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen
LisätiedotMissä mennään KMTK ohjelmassa? Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Missä mennään KMTK ohjelmassa? 9.10.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Kansallinen maastotietokanta (KMTK) Kansallisessa maastotietokannassa mallinnetaan julkisen hallinnon tuottamat yhteiset paikkatiedot
LisätiedotPaikkatietoalusta. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson hankepäällikkö
Paikkatietoalusta Maanmittauspäivät 2018 Antti Jakobsson hankepäällikkö 1 Mitä on Yhteiskunnan Digitalisaatio? Se on organisaatiorajoja ja toimintatapoja rikkovaa, asiakaslähtöistä uusien palvelujen ja
LisätiedotMaastotietokannan ylläpito
Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke
LisätiedotJHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen
JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen Marko Ollikainen Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Esityksen sisältö Taustaa JHS:lle MML:n projekti -> JHS-hanke Suosituksen
LisätiedotKartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.
Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan
LisätiedotUMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)
UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ) Kai Koistinen 1 TAUSTAA 2 KMTK Kansallinen maastotietokanta kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat Rakennukset
LisätiedotKatselu- ja latauspalveluiden toteuttaminen kunnissa
Katselu- ja latauspalveluiden toteuttaminen kunnissa Kunnat ja Inspire -koulutus Jani Kylmäaho 18.11.2014 Hyödyntämisen vaiheet Lisensointi ja käyttöoikeudet Metatiedot Aineisto saataville helposti hyödynnettävässä
LisätiedotPAIKKATIETOAINEISTOJEN JA PALVELUIDEN HINNASTO 1.1.2014
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT MAANKÄYTTÖ PAIKKATIETOAINEISTOJEN JA PALVELUIDEN HINNASTO 1.1.2014 Kaupungingeodeetin päätös x.x.2013/xx SISÄLLYSLUETTELO 1 HINNASTO... 2 1.1 YLEISTÄ... 2 1.1.1 Numeerisen aineiston
LisätiedotPaikkatietopalvelun taustaselvitys Johtotiedot-projektin esittelytilaisuus
Paikkatietopalvelun taustaselvitys Johtotiedot-projektin esittelytilaisuus Helsingin Energia 27.4.2005 Pasi Lappalainen, Suunnittelukeskus Oy Taustaselvityksen rahoittajat Rahoittajat Energiateollisuus
LisätiedotPaikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon
LisätiedotTAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot
TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää
LisätiedotKunnat ja Paikkatietoalusta. PTA-webinaari Heli Laaksonen / Maanmittauslaitos
Kunnat ja Paikkatietoalusta PTA-webinaari 27.2.2018 Heli Laaksonen / Maanmittauslaitos 1 Paikkatietoalusta: Nyt on aika saada paikkatiedot tehokäyttöön sekä kunnassa että koko yhteiskunnassa! Kunnissa
LisätiedotPaikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset
Paikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Ajankohtaista Inspirestä koulutustilaisuus 6.10.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotSeuraavat tasot sisältävät alueita ja pisteitä samassa tasossa. o Asemakaavat o Kaavayksiköt o Kiinteistöt
1 (7) 14.3.2017 SeutuCD-rajapinnan käyttöohje WFS SeutuCD-rajapinnan käyttöohje WFS HSY:n tuottamia käyttöoikeuden vaatimia aineistoja on mahdollista hyödyntää OGC-standardin mukaisena rajapintana. WFS-rajapinta
LisätiedotUusi osoitetietojärjestelmä ja kunnan kokemukset
Uusi osoitetietojärjestelmä ja kunnan kokemukset Keskisuuren kunnan osoitejärjestelmä prosessien ja tietosisällön kehittäminen Kansallinen maastotietokanta -seminaari Vaasa 22.11.2017 Hangon kaupunki maankäyttöosasto
LisätiedotPaikkatiedon tulevaisuus
Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä
LisätiedotKaupunkimalli Heinolassa
Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,
LisätiedotAsemakaavojen mallinnus ja rajapinnan käyttöönotto Turussa
Asemakaavojen mallinnus ja rajapinnan käyttöönotto Turussa Toimistoinsinsinööri Päivi Mykrä Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus 7.2.2014 Päivi Mykrä 1 Toimijat - Ohjelmaympäristöt Ympäristötoimiala,
LisätiedotVaatimukset johtokartoituksille
Vaatimukset johtokartoituksille, paikkatietoaineistot 26.2.2014 Päivitetty 7.11.2014: luku 2, Mittauksen suorittaja Päivitetty 19.9.2016: Johtokarttapalvelun osoite ja poistettu luku 2, Mittauksen suorittaja
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotJHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa
JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa
LisätiedotKYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE
KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2019 -NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Sivu 1 / 7 Kyselyn avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttelyn kävijärakennetta, kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä.
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotYhteenveto Kuntapilotit 2018
Yhteenveto Kuntapilotit 2018 1 Kuntapilotit hankkeen työpaketteina 2 Kuntapilottien tutkimuskysymykset 1. Suunnitteluprosessi Millainen on tulevaisuuden kaavan pohjakartta eli lähtötietomalli? Miten erilaisia
LisätiedotPaikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat
LisätiedotDigiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta MapInfo
1 Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta MapInfo Digiroad-aineistoa on mahdollista hyödyntää Liikenneviraston Katselu- ja latauspalvelusta http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/verkkopalvelut/latauspalvelu#.vb8ikvlbi
LisätiedotRajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen. Kunnat ja Inspire koulutus Jani Kylmäaho
Rajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen Kunnat ja Inspire koulutus 29.1.2013 Jani Kylmäaho Rajapintapalvelujen toteutusvaihtoehdot Itse tekemällä Rajapintapalvelut kunnan omaan paikkatietojärjestelmään
LisätiedotSelvitystyö: kuntien paikkatietoaineistot ja rajapinnat
Tarjouspyyntö 1 Tarjouspyyntö Selvitystyö: kuntien paikkatietoaineistot ja rajapinnat 1. Selvitystyö Julkisen hallinnon Paikkatietoalusta-hanke yhtenäistää valtion, maakuntien ja kuntien paikkatiedot.
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotKansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt!
Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt! Heli Laaksonen 9.2.2017 Seinäjoki YHTEISTYÖSSÄ: Paikkatietoalan ja paikkatietojen hyödyntämisen haasteet Sitran megatrendit 2016 Paikkatieto
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotSOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA
0 SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN 5.-9. LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE 24.10-10.11.2017 TIIVISTELMÄ RAPORTISTA SOFIA AHONEN, KULTTUURITOIMEN HARJOITTELIJA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI 1 1
LisätiedotPaikkatietoon liittyvistä JHShankkeista. Pekka Sarkola Paikkatiedon JHS ohjausryhmä
Paikkatietoon liittyvistä JHShankkeista Pekka Sarkola Paikkatiedon JHS ohjausryhmä Esityksen sisältö Paikkatiedon JHS ohjausryhmä Voimassaolevat paikkatiedon JHS:t Työryhmävaiheessa olevat hankkeet Suunnitteilla
LisätiedotValkeakosken kaupungin mittaustoimi. 17.3.2010 Jani Kiiskilä
Valkeakosken kaupungin mittaustoimi 17.3.2010 Jani Kiiskilä Esityksen sisältö Yleistä Valkeakoskesta Maankäytön ja maa- ja mittaustoimen esittely Mittaustoimessa ajankohtaista Valkeakoski Asukasluku 1.1.2010
LisätiedotAnna palautetta: Maaperän rakennettavuusmalli
Anna palautetta: Maaperän rakennettavuusmalli Tässä kyselyssä voit ottaa kantaa rakennettavuusmalliin ja sen kehittämiseen. Kysely on tarkoitettu etenkin maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille.
LisätiedotYHDISTYSKYSELYN TULOKSET
YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin
LisätiedotMaankäyttöpäätökset Topi Tjukanov
Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov 1.3.2018 1 Vuonna 2017 tehtyjä esiselvityksiä Maankäyttöpäätöstietojen nykytilakartoitus ja maankäyttöpäätösten määrittely (Ympäristöministeriö) Kaavatiedot tunnistettiin
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotMiten asiakkaat ja tiedot kohtaavat
Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmä: Käyttäjänäkökulma paikkatietoon ja käyttäjätarpeiden tunnistaminen Keskiviikko 13.4.2011 Sisältö Asiakkaiden tarpeet
LisätiedotTOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa
TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa Marja Anttonen TOKAT loppuseminaari 15.11.2017 Paliskuntien paikkatiedot tärkeä aineisto! Poronhoidon perusedellytykset:
LisätiedotKaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014
Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta
Lisätiedot1 (6) Hankesuunnitelma Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava. Hankesuunnitelma
1 (6) Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. HANKKEEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3. ORGANISAATIO, ROOLIT, VASTUUT JA HALLINTO 4. HANKKEEN TOTEUTUS 5. HANKINNAT JA KUSTANNUKSET
LisätiedotN2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015
N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 Sisältöä: Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät Miksi N2000 - korkeusjärjestelmään siirrytään? Kotkan
LisätiedotLiite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen
LisätiedotKansallinen maastotietokanta KMTK Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Kansallinen maastotietokanta KMTK 19.11.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Kansallinen maastotietokanta (KMTK) Kansallisessa maastotietokannassa mallinnetaan julkisen hallinnon tuottamat yhteiset paikkatiedot
LisätiedotNeljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi. Webinaari Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Neljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi Webinaari 20.3.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Sisältö Maastotietokannan hajautettu ylläpito Paikkatiedon laatuvahti KMTK:n pysyvä ID Kansallinen
LisätiedotFLIC ja PTA yhteinen työpaja rakennusten sijaintitietojen ylläpitomenettelyistä. Rakennusten sijaintitietojen käsittelystä kuntien prosesseissa
FLIC ja PTA yhteinen työpaja rakennusten sijaintitietojen ylläpitomenettelyistä Rakennusten sijaintitietojen käsittelystä kuntien prosesseissa Uudisrakennuksen prosessi Esimerkkinä Espoon kaupunki 2 Ennen
LisätiedotTURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku
Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö
LisätiedotOrganisaatio. 2. Yhteyshenkilön tiedot. 3. Suositusluonnoksen hyväksyminen. 4. Vastustusperusteet
Palautekooste ja työryhmän vastine (2. vaihe): JHS 211 Kuntien teknisen ja ympäristötoimen aineistorajapinnat -päivitys (aiemmin JHS 178 Kuntien paikkatietopalvelurajapinta) 24.6.2019 1. Organisaatio Vastaajien
LisätiedotSIPOON KUNNAN KAAVOITUKSEN POHJAKARTAN LAATIMINEN SEKÄ ILMAKUVAUS MARTINKYLÄN ALUEELLA
1(6) Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne kaavan pohjakartan (mittausluokka 1) laatimisesta mittakaavaan 1:1000. Kartoitettava alue on noin 670 ha oheisen karttaliitteen mukaisesti
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO
HINNOITTELU 1.1.2015 alkaen KARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO ARVONLISÄVERO ALV 0%, hintoihin lisätään arvonlisäveroa 24 % silloin, kun aineistoa myydään muille kuin kaupungin organisaatioon kuuluville.
LisätiedotKansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti
Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Paikkatietoverkoston kärkiteeman työpaja 15.11.2016 Panu Muhli, Maanmittauslaitos Lena Hallin-Pihlatie, Suomen ympäristökeskus Kysely: Mistä aiheista
LisätiedotMaankäyttöpäätökset yritystyöpaja Ympäristöministeriö Topi Tjukanov
Maankäyttöpäätökset yritystyöpaja Ympäristöministeriö Topi Tjukanov 1 Mistä hankkeessa on kyse? Hanke kehittää maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen digiloikkaa. Hankkeen pääpaino on edistää
LisätiedotKMTK - Palveluiden käyttöönotto tekninen vuoropuhelu Keskustelutilaisuus Pasila Jussi Immonen MML Mirjam Salomäki PTCServices Oy Kimmo
KMTK - Palveluiden käyttöönotto tekninen vuoropuhelu Keskustelutilaisuus Pasila 23.5.2018 Jussi Immonen MML Mirjam Salomäki PTCServices Oy Kimmo Perttilä MML 1 Esityslista Osallistujien esittely KMTK/PTA
LisätiedotPieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen
Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTOIMI KIINTEISTÖ- JA KARTASTOPALVELUT
Kasultk 28.1.2014 Kasultk 19.8.2014 LOHJAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTOIMI KIINTEISTÖ- JA KARTASTOPALVELUT PAIKKATIETOHINNASTO JA PALVELUTAKSA 1.3.2014 (päivitetty 19.8.2014) 1 Hinnat Hinnat on esitetty ilman
LisätiedotKunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,
Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten
LisätiedotJHS163 PÄIVITYSHANKE
JHS163 PÄIVITYSHANKE 30.10.2017 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3 1.4 Hankkeen edellytykset...
LisätiedotINSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT
INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet
LisätiedotKUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
LisätiedotPaikkatietoalusta. Kuntafoorumi, Kuntaskype
Paikkatietoalusta Kuntafoorumi, Kuntaskype 9.9.2019 1 Tänään agendalla: Paikkatiedot, turvallisuus ja tietosuoja Ajankohtaista hankkeesta Muut ajankohtaiset asiat Kysykää ja kommentoikaa! 2 KMTK käsitemallit
LisätiedotEUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä
EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä http://www.hel.fi/hki/kv/fi/kaupunkimittausosasto/kartat+ja+paikkatiedot/koordinaatisto Muutokset Helsngissä: Korkeusjärjestelmä: Tasokoordinaatisto: Pohjoiskoordinaatti
LisätiedotYLEISKUVA - Kysymykset
INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla
LisätiedotKuntien paikkatietopalvelu (KTP)
Kuntien paikkatietopalvelu (KTP) Kuntien Paikkatietopalvelukonsepti 2/2001- Valtion keskuhallinto ja alueelliset viranomaiset UKTJ VTJ Tiedonsiirron rajapinta STJ DIGI ROAD Yksityinen sektori& Lisäarvopalvelut
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotPaikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007
Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,
LisätiedotKANTAKARTAT KTJ:SSA Teemu Sipilä, Tietotekniikan palvelukeskus, MML 1
KANTAKARTAT KTJ:SSA 4.12.2017 Teemu Sipilä, Tietotekniikan palvelukeskus, MML 1 NYKYTILANNE - KANTAKARTAT 11.9.2018 2 KANTAKARTAT SELAILUSSA Kantakartta-aineistoa käytetään KTJtietojärjestelmän Kiinteistötietopalvelussa
LisätiedotDigiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon
Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään
LisätiedotSeutuRuutu & SeutuCD - paikkatietoa pk-seudulta. Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY
SeutuRuutu & SeutuCD - paikkatietoa pk-seudulta Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY 16.11.2017 Mikä SeutuRuutu? Miksi SeutuRuutu? Kuka käyttää SeutuRuutua? Miten se toimii? Mistä data tulee? Mitä
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotKunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö
Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna
LisätiedotWM Asiakastyytyväisyydenmittaus
11122007 1 (5) WM Asiakastyytyväisyydenmittaus Palvelun kuvaus WM palvelinohjelmistolta lähetetään 1 N kysymystä sisältävä kysely asiakkaiden matkapuhelinnumeroon tekstiviestinä, asiakkaiden lähettämät
LisätiedotKansallinen maastotietokanta
Kansallinen maastotietokanta 3D-Kaupunkimallit Pekka Luokkala 6.9.2018 1 Tavoitteet 2019 KMTK teemat (sisältävät tietomallit, laatuvaatimukset ja elinkaarisäännöt): Rakennukset ja rakenteet (MML ja kunnat,
LisätiedotYhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen miika.alonen@csc.fi Petri Roponen petri.roponen@vrk.fi Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,
LisätiedotLENTOESTELAUSUNTOREKISTERI ESRI-SHAPEFILE-FORMAATISSA
LENTOESTELAUSUNTOREKISTERI ESRI-SHAPEFILE-FORMAATISSA 1. YLEISTIETOA 1.1 Nimi ja tunnisteet Lentoestelausuntorekisteri Esri-shapefile-formaatissa 1.2 Vapaamuotoinen kuvailu Tuote sisältää Air Navigation
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Ohje: Järjestöjen palvelujen ja asiointikanavien kuvaaminen Palvelutietovarantoon monituottajatilanteissa 6.3.2018 Organisaation ja järjestön yhdessä tuottaman palvelun kuvaaminen
LisätiedotYleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto
Seuraavat KuntaGML-rajapinnat valmistelussa Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400
LisätiedotPienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus
Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta
LisätiedotKMTK-hankkeen Pysyvät tunnukset -työ
KMTK-hankkeen Pysyvät tunnukset -työ Kai Koistinen 15.11.2016 Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti -työpaja YHTEISTYÖSSÄ: KMTK eli Kansallinen maastotietokanta MML:ssa vuonna 2015 käynnistynyt
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Eveliina Rautava Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
Lisätiedot