Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä"

Transkriptio

1 1 Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä Mari Honkuri, A. Koivistoinen, Sanna Savolainen, Teija Viljanmaa, Lauri Kurkela, Marja Koukkari Tämän artikkelin luominen liittyy Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvien muiden opintojen opintojaksoon Kestävä kehitys opiskelijan ja opettajan haasteena (A015010). Opintojakson ydinkysymyksiä ovat a) Mitä on kestävä kehitys? b) Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet omalla ammattialallani? c) Miten tunnistan oman ammattialani työtehtävien kestävän kehityksen käytännöt? d) Miten ammatillisena opettajana edistän kestävän kehityksen arvoja omassa työssäni? Artikkeli on luotu yhteisöllisenä kirjoituksena. Opiskelijat ovat tehneet kirjoitustyötä Google docs asiakirjaan ja keskustelleen kirjoitustyön etenemisestä Skype-palavereissa sekä sähköpostin välityksellä. Artikkelin ohjaajina ovat toimineet opintojakson opettajat lehtori Lauri Kurkela ja yliopettaja Marja Koukkari. Abstrakti Tässä artikkelissa käsittelemme sitä, kuinka toteutamme kestävän kehityksen periaatteita ja integroimme niitä omaan opetus- ja toimialaamme eli kirjastoalaan, kädentaitojen opetukseen, vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetukseen sekä luonnonvara-alan opetukseen. Maahanmuuttajien opetusta käsittelevä luku paneutuu lähinnä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Samat ulottuvuudet tulevat vahvasti esiin myös kirjastoalan luvussa. Kädentaitojen ja eläintenhoitajien opetukseen keskittyvät luvut syventyvät puolestaan enemmän ekologiseen kestävyyteen. Lopuksi kerromme, miten toisten tekstit inspiroivat muita kirjoittajia omassa työssään. Artikkelin tavoitteena on antaa käytännön vinkkejä, ideoita ja inspiraatiota kestävään kehitykseen. Avainsanat: Kestävä kehitys, opetus, työelämä, vieraat kielet, maahanmuuttajat, kirjastotyö, eläintenhoitajat, kädentaidot, sosiaalinen kestävyys, kulttuurinen kestävyys, ekologinen kestävyys, kestävän kehityksen periaatteiden integroiminen

2 2 1 Johdanto 1.1 Artikkelin tavoite Mikä yhdistää informaatikkoa, eläintenhoitajaa, kieltenopettajaa sekä käsityöalan osaajaa? Kaikki heistä ovat omassa työssään tekemisissä kestävän kehityksen kanssa. Tässä artikkelissa käsittelemme kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista omalla alalla ja omassa opetustyössämme. Edustamme neljää eri alaa ja toimimme kaikki myös opetustyössä. Kestävä kehitys on jokaisella läsnä työelämässä tavalla tai toisella. Haluamme artikkelin avulla myös oppia ja laajentaa omaa näkökulmaamme kestävään kehitykseen muiden ideoista. Artikkelin tavoitteena on antaa käytännön vinkkejä ja ideoita kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen edustamiemme alojen ja oppiaineiden opetuksessa. Toivomme voivamme herättää artikkelin avulla keskustelua aiheesta ja mahdollistaa kestävän kehityksen käsitteen laajentumista. Kestävän kehityksen periaatteiden opettaminen ei mielestämme kuulu vain luonnontieteellisten aineiden tunneille vaan myös me muiden alojen edustajat voimme ja meidän tulee tehdä oma osuutemme aiheeseen perehdytyksessä. Kestävä kehitys mainitaan myös uusissa opetussuunnitelmien perusteissa sekä omana aihekokonaisuutenaan että eri oppiaineiden tavoitteissa. Kestävän kehityksen tavoitteet sisältyvät useiden oppiaineiden tavoitteisiin ja aiheen integroimiseen eri oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin rohkaistaan. (Opetushallitus 2004). 1.2 Kirjoittajien esittely Sanna Savolainen työskentelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa informaatikkona ja sivutoimisena tiedonhankinnan opettajana Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Teija Viljanmaa työskentelee Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä eläintenhoitaja opiskelijoiden opettajana. Työtehtäviin kuuluu myös Koirakeskus-tiimin johtaminen sekä Kainuun ammattiopiston projektikoiratoiminnasta vastaaminen. A. Koivistoinen työskentelee vapaassa sivistystyössä ruotsin ja venäjän kielen sekä suomi toisena kielenä -opettajana. Hän on palannut opetustyöhön syksyllä 2011 reilun kymmenen vuoden liike-elämässä työskentelyn jälkeen. Vapaan sivistystyön lisäksi hän opettaa sivutoimisesti myös yläkoulussa sekä ammattikorkeakoulussa. Mari Honkuri työskentelee käsityö- ja taideaineiden tuntiopettajana Ylitornion kristillisellä opistolla. Työtehtäviin kuuluu opiston lastenohjaajaopiskelijoiden ja erityisopiskelijoiden opettaminen. Mari toimii myös opiston kestävä kehitys-vastaavana vasta aloitetussa keketoiminnassa.

3 3 2 Kestävä kehitys käsitteenä ja sen ulottuvuuksia Mitä sitten tarkoitetaan termillä kestävä kehitys? Ympäristöministeriö (2012) määrittelee sen näin: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen yhteydessä voidaan puhua myös kestävästä työstä. Kestävän työn käsite voidaan jakaa neljään ulottuvuuteen: ekologiseen, sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen. Ekologisessa ulottuvuudessa päätavoitteena on töiden organisointi siten, että työn suorittaminen ei kuluta kohtuuttomasti rajallisia luonnonvaroja tai horjuta ympäröivän luonnon ekologista tasapainoa. Inhimillisessä ulottuvuudessa vaatimuksena on töiden ja niiden tulosvaatimusten muotoilu siten, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä omien elämänarvojensa, terveytensä ja työkykynsä mukaan. Sosiaalisen ulottuvuuden perustavoitteena on se, että yhteiskunnassa olevat työt jakautuvat tasaisesti kaikkien työikäisten kansalaisten kesken tasa-arvoisesti. Se pyrkii poistamaan ihmisten välistä eriarvoisuutta ja turvaamaan kaikille perusoikeudet hyvään elämään. Taloudellinen ulottuvuus tarkoittaa toisaalta tuottavuustason saavuttamista, jossa ihmisillä on mahdollisuus kohtuullisen toimeentulon hankkimiseen työstä saatavilla tuloilla. Toisaalta taas vaatimuksena voidaan pitää sitä, että työpaikkojen taloudellinen kilpailukyky on varmistettu niin, että töihin sijoittuvat ihmiset voivat luottaa työpaikkojen säilymiseen taloudellisista vaihteluista huolimatta. (Kasvio & Räikkönen 2010, 9-25.) Usein mainitaan vielä erikseen kulttuurisesti kestävä kehitys. Kulttuuri jo sinänsä on monitahoinen käsite, johon kuuluu sekä aineellisia että henkisiä asioita. Kestävässä kulttuurisessa kehityksessä hyväksytään ihmisten erilaisuus ja kunnioitetaan jokaisen oikeuksia, luontoa unohtamatta. (Kulttuurinen kestävä kehitys [2012].) Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli kestävän kehityksen vuonna 1995 näin: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995). Kestävän kehityksen toimikunta on onnistunut termin määrittelyssä, koska määrittely tuntuu pätevältä vielä nykypäivänäkin, 17 vuotta alkuperäisen määritelmän syntymisen jälkeen.

4 4 3 Kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen eri aloilla 3.1 Kestävä kehitys informaatikon työssä ja tiedonhankinnan opetuksessa / Sanna Savolainen Yleinen kirjasto lienee ainakin suomalaisittain tarkastellen yksi harvoista katsomuksellisesti neutraaleista julkisista instituutioista. Sen palveluita voi käyttää ikään, sukupuoleen tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta kuka vain. Moniarvoisuus on yksi kirjastotoiminnan ydinasioista. Kirjasto on myös paikka, jossa oleskelu ei vaadi asiakkuutta tai kaupallisesti motivoituneille tarkoitusperille altistumista. Lisäksi kirjastot toimivat usein keskuksina monipuoliselle vapaan sivistystyön tarjonnalle, kuten erilaisille koulutuksille. Tästä näkökulmasta voisikin sanoa, että kirjastolle historiallisesti asetettu rooli tiedon ja aineistoihin pääsyn portinvartijana on muuttunut enemmän mahdollistajaksi ja kirjasto itsessään eräänlaiseksi kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden ekosysteemiksi. (Mansikkamäki 2012, 46.) Mansikkamäen perusteluiden mukaan kirjastot voidaan siis nähdä kestävän kehityksen kannalta demokratian ja tasa-arvoisuuden edistäjinä. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto on ns. yleinen kirjasto, joka on avoin kaikille, ei vain opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kirjaston kautta opiskelijoilla on yhtenäiset mahdollisuudet saada kurssikirjoja ja muita opiskelussa tarvittavia aineistoja käytettäviksi. Usein opiskelijoiden talous on muutoinkin tiukilla, joten välttämättä ylimääräistä rahaa kirjojen hankintaan ei ole. Kirjastossa on mahdollista myös käyttää tietokoneita, tulostaa, lukea lehtiä sekä saada henkilökohtaista apua tiedonhaun ongelmatilanteisiin. Näin ollen kirjasto on omalta osaltaan mukana opetukseen liittyvän kestävän kehityksen ajattelun tukemisessa. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kestävä kehitys on viime vuosina alkanut näkymään ja kuulumaan ihan konkreettisella tasolla eri yksiköiden toiminnassa. Toiminnan tavoitteena on edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalis-kulttuurista hyvinvointia. Oamk on myös sitoutunut jatkuvan parantamiseen yhteistoiminnallisesti ottaen huomioon yksiköidensä erityispiirteet ja mahdollisuudet. Käytännön tasolla kestävää kehitystä edistävät jokaisessa toimintayksikössä olevat kestävän kehityksen tiimit. Koko Oamkin tasolla työkaluja on kaksi: WWF:n Green Office -ympäristöpalvelu ja ISO ympäristöstandardi. Jokaiseen yksikköön on myös nimetty kestävän kehityksen toiminnasta vastaava henkilö. (Oamk: Kestävä kehitys 2012.) Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys. Tämä näkyy myös konkreettisesti, sillä kirjaston arkeen vaikuttaa vuosittain päivitettävä käytännönläheinen ympäristöohjelma. Sen tarkoituksena on kehittää toimintaa ja tiloja kestävämpään suuntaan. Kirjasto pyrkii toiminnoissaan myös vähentämään energiankulutusta ja jätteiden syntyä sekä edistämään jätteiden lajittelua ja kirjaston henkilöstön ympäristötietoisuutta. Kirjasto on osa WWF:n Green Office -verkostoa, joka on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. (Vihreä kirjasto 2012.)

5 5 Mihin tämä sitten informaatikon työssä on konkreettisesti vaikuttanut? Työympäristössä on otettu erityisesti huomioon näkökulmat, jotka liittyvät paperinkulutukseen, sähkönkulutukseen, jätteiden määrään ja työajalla tapahtuvien matkojen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin (Kirjaston ympäristötyön toimintakertomus 2011). Näiden määriä seurataan ja asioissa tapahtuvaa kehitystä tarkastellaan vuosittain. Tätä kautta esimerkiksi tulostusta on alettu miettimään tarkemmin: onko todellakin tarpeen tulostaa jokainen lappu, jos sen voi säilöä myös sähköisesti? Myös jätteiden lajitteluun on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Kokouksia ja palavereita hoidetaan entistä enemmän etäyhteyksiä käyttäen, esimerkiksi Skypeä ja ACP:tä hyödyntäen, jolloin matkustustarve vähenee. Kirjastohenkilökunta on osallistunut ympäristöohjelman puitteissa myös muutamiin tempauksiin. Esimerkiksi toukokuussa 2011 kirjaston henkilökunta otti osaa valtakunnallinen työmatkapyöräilypäivään. Kirjastolla oli oma joukkue mukana myös valtakunnallisessa kilometrikisassa, jossa tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lokakuussa 2011 järjestettiin myös eri kirjastoissa erilaisia tempauksia energiasäästöviikon merkeissä. Esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvää aineistoa nostettiin hyllyistä esiin kirjanäyttelyiden avulla, kierrätys- ja poistohyllyjä markkinoitiin aktiivisesti ja yhdessä kirjastossa jopa neulottiin hyväntekeväisyyteen. Vastaavia tempauksia on tarkoitus järjestää myös jatkossa. Tempauksien kautta kestävän kehityksen ideologiaa voidaan tuoda esiin myös epävirallisempien kanavien kautta, kuten kirjaston omassa blogissa ja Facebookissa, ja tätä kautta tehdä toimintaa tunnetuksi sekä oman organisaation sisällä että ulospäin. Konkreettista ja näkyvää toimintaa kierrätykseen liittyen kirjastoissa ovat poisto- ja kierrätyshyllyt, joita on Sosiaali- ja terveysalan kirjaston lisäksi monissa muissakin Oamkin kirjastotoimipisteissä. Kokoelmista poistettuja kirjoja ja tarpeettomia toimistotarvikkeita, kuten lehtikoteloita, tarjotaan opiskelijoille ja muille asiakkaille maksutta. Näihin hyllyihin voivat myös asiakkaat itse tuoda pientä tavaraa kierrätykseen. Terhi Huttusen mukaan (2011, 111) poistettavan kirjastoaineiston myynnissä tai lahjoittamisessa on kaksi etua: kirjastoaineiston elinkaari pitkittyy ja samalla sekä henkilökunnalle että asiakkaille jää asiasta hyvä mieli. Kirjankorjaaminen kirjastoissa on hieman kaksitahoinen asia. Joskus vaihtoehtona huonokuntoisen kirjan hävittämiselle on kirjan korjaaminen. Se on kuitenkin kirjastoille kallista. Esimerkiksi Tampereella laskettiin, että yhden kirjan korjaaminen maksoin keskimäärin 15,05 euroa vuonna Lukuun sisältyvät työntekijän palkka, tilat, hallinnon kulut sekä tarvikkeet. Uudelleensidonta osoittautui vielä kalliimmaksi. Kirjankorjaus on siis järkevää vain silloin, kun se on tehtävissä helposti ja nopeasti esimerkiksi nitomalla, teipillä ja kirjamuovilla ja kun kirja on yhä suosittu ja arvokas eikä sitä ole enää kaupoissa saatavana. (Huttunen 2011, ) Myös Oamkin kirjastossa kirjojen korjaamista tehdään pienissä määrin, mutta harkiten sen järkevyyttä tapauskohtaisesti. On selvästi huomattavissa, että erilaisia kestävän kehityksen projekteja on meneillään kirjastoissa ympäri Suomen, niin yleisissä kuin tieteellisissäkin kirjastoissa. Tietoa asiasta halutaan saada ja sitä halutaan myös levittää asiakkaille. Kirjastomaailmaan tämä sopiikin hyvin. Kuten Seppo Verho (2012) toteaakin: kirjastoissa lainaus on kierrättämistä

6 6 parhaimmillaan. Se ei ole vain kirjastoideologian päälle liimattua vaan toiminnan ydintä: tieto lisääntyy vain kierrättämällä. Artikkelissa konkreettisina esimerkkeinä toiminnasta eri kirjastoissa mainitaan kierrätyshyllyjen ja kirjanäyttelyiden lisäksi esimerkiksi kirjastoissa myytävät ekologiset kangaskassit, huomion kiinnittäminen tulostukseen, liiketunnistimilla toimivat valot sekä tarkkaan mietityt aineistojen kuljetusreitit. Nämä kaikki ovat olleet esillä ainakin ideoiden tasolla myös Oamkin kirjastossa, mutta toimintaa on lähdetty kehittämään pienin askelin, mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi vuonna 2012 uusissa tiloissa aloittaneessa Sosiaali- ja terveysalan kirjastossa liiketunnistimilla toimivat valot ovat arkipäivää, mutta monissa muissa kirjastoissa vastaavan järjestelyn toteuttaminen vaatisi suurempia toimenpiteitä, jolloin asiasta saatava hyöty voisi jäädä saavuttamatta. Tietokoneiden virrankulutukseen on kuitenkin pyritty vaikuttamaan monissa kirjastoissa, eli tietokoneet sammuvat tai ainakin siirtyvät lepotilaan automaattisesti, jos niitä ei käytetä tietyn ajan kuluessa. Vaikka nämä asiat tuntuvat usein pieniltä asioilta, ovat ne kuitenkin askeleita oikeaan suuntaan. Yksi asia, mikä kirjastomaailmassa tuntuu välillä olevan kovastikin keskustelussa, on siirtyminen elektronisiin lukulaitteisiin eli ns. sähkökirjoihin: onko se ekologisempaa kuin perinteisten kirjojen käyttö? Tähän on vaikeaa löytää absoluuttista totuutta, sillä asiaan tuntuu olevan niin monta vastausta kuin on tutkijaakin. Esimerkiksi Brian Palmerin (2009) mukaan elektronisen laitteen valmistus kyllä kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin perinteisen kirjan valmistus, mutta sen sijaan laitteen käyttö on varsin vähäpäästöistä. Ekologisesti kestävään lopputulokseen päästään, kun lukulaitteeseen ladataan useita kirjoja ja sitä käytetään useita vuosia. Paperimuotoisen aineiston painaminen ja levittäminen kun ei sekään ole päästötöntä, sillä esimerkiksi kirjojen tekemiseen tarvitaan muun muassa vettä ja mustetta paperisivujen valmistukseen, puhumattakaan siitä, että aineiston jakelu käyttäjille aiheuttaa myös omat päästönsä. Christopher Mims ([2012]) tuo toisaalta esiin myös sen tosiasian, että nykypäivänä erillistä sähkökirjojen lukulaitetta ei välttämättä tarvita, vaan kirjoja voidaan ladata esimerkiksi omaan puhelimeen tai kannettavaan tietokoneeseen. Tällöin samaa laitetta käytetään myös kaikkeen muuhun. Tämä onkin mielestäni erittäin hyvä näkökulma asiaan. Perinteisen materiaalin puolesta on myös todettava, että kirjastoissa samat aineistot kiertävät kymmenillä, jopa sadoilla käyttäjillä. Materiaali myös pyritään hävittämään ekologisesti kierrättäen, joten aineiston hävityksestä syntyvät päästöt ovat minimaaliset. Vaikka tietojärjestelmien ja teknologian kehitys onkin viime aikoina ollut vahvasti pinnalla kirjastomaailman keskusteluissa, myös muuttuva lukutaidon käsite on ollut vahvasti esillä. Mika Mansikkamäen (2012, 46-46) mukaan tieto- ja viestintätekniikan kaikenkattavuus ja teknologian hyödyntäminen sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä on muuttunut. Joukkoviestintä ja mediakulttuurin asema on hyvin keskeinen sekä keskusteluagendan asettajana että yhteisöllisyyden rakentajana. Tietosisältöjen luominen ja jakelu on tasaarvoistunut. Toisaalta julkaisukynnyksen madaltuminen on myös johtanut erilaisiin kiistoihin sanan- ja mielipiteen vapauden merkityksistä. Muutos on samalla asettanut aivan uudenlaisia olettamuksia oppimiselle, sivistykselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tästä seuraa, että lukutaito kaikissa sen eri muodoissa ja käytännöissä on tärkeässä asemassa ja myös kirjastotoiminnassa se on tulevaisuuden ennakoinnin ja kehittämisen ytimessä. Lukutaidoksi voidaan katsoa pelkän kapeasti määritellyn luku- ja kirjoitustaidon sijaan tietoyhteiskunnassa

7 7 vaadittavat media- ja informaatiolukutaito, jotka ovat nykypäivänä hyvin keskeisiä median monimuotoistuessa sekä saatavilla olevan informaation lisääntyessä. Omassa työssäni opetan myös tiedonhakua ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tiedonhaun voidaan katsoa olevan osa informaatiolukutaitoa. Informaatiolukutaito voidaan määritellä taidoksi hankkia, hallita ja tuottaa tietoa. Se on olennainen osa ammatillista osaamista. Yksi ammattikorkeakoulun tehtävistä on varmistaa, että tulevaisuuden osaajilla on riittävät valmiudet tiedon prosessointiin. (Halu, hinku ja himo 2007.) Informaatiolukutaito muodostaa elinikäisen oppimisen perustan. Se on kaikkia tieteenaloja, oppimisympäristöjä ja koulutuksen tasoja yhdistävä tekijä. Sen avulla opiskelijat kykenevät hallitsemaan sisältöjä ja laajentamaan tutkimuksiaan, tulemaan entistä itseohjautuvammiksi ja ohjaamaan enemmän omaa oppimistaan. (Association of Collage and Research Libraries 2000, 2.) Koska informaatiota on tarjolla erittäin runsaasti, on entistä hankalampaa löytää kaiken tarjolla olevan informaation joukosta olennainen ja luotettava tieto. Ei riitä, että osaa käyttää tietokonetta, vaan täytyy myös ymmärtää, millaista tietoa on hakemassa, mihin tarkoitukseen ja kuinka sitä sovelletaan omiin tarkoituksiin eettisiä periaatteita noudattaen. Mielestäni opetuksessa tärkeää on saada opiskelijat kiinnostumaan tiedonhausta, laadukkaista lähteistä ja herätellä opiskelijoiden kriittistä ajattelua tiedonlähteitä kohtaan. Monilla aloilla, kuten esimerkiksi lääketieteessä, tieto myös päivittyy ja muuttuu jatkuvasti, joten informaatiolukutaito on jo yksilön ja koko alan ajan tasalla pysymisen ja ammattitaidon jatkuvan kehityksen kannalta erittäin tärkeä. Kestävän kehityksen kannalta informaatiolukutaidon kehittymisessä on kyse ainakin inhimillisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta, eli yksikön mahdollisuuksista kehittää itseään. Toisaalta voidaan ajatella myös kulttuurista ja taloudellista ulottuvuutta, sillä tietoon perustuva kestävä kehitys mahdollistaa yhteiskunnan kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että nykyiset ja tulevat asiantuntijat osaavat hakea tietoa, käyttää sitä hyödyksi ja myös jalostaa tietoa eteenpäin. Tutkimus- ja kehitystoiminta, jota myös ammattikorkeakoulut korostavat toiminnassaan, vaatii informaatiolukutaidon hallitsevia osaajia 3.2 Kestävä kehitys eläintenhoitajien koira-alan opetuksessa / Teija Viljanmaa Vuonna 2009 julkaistussa uusiseelantilaisessa tutkimuksessa =rss tuotiin esiin tieto että koiran ekologinen jalanjälki vastaa kahta katumaasturia. Samoin vertauksena on tuotu esiin että koiran hiilijalanjälki on suurempi kuin kehitysmaassa asuvan ihmisen. Useat koiranomistajat uskovat koiran pitämisen olevan ekologista ja lähellä luontoa olevaa, mutta tutkimustulokset kertovat toista. Koirat syövät lihaa, ja lihan tuottaminen aiheuttaa mm. hiilidioksidipäästöjä. Koirien ruokatuotteet on pakattu hyvin monenlaisiin pakkauksiin, joiden tuotteistamisessa usein ei ole kiinnitetty suurta huomiota pakkauksien kierrätykseen vaan ensisijaisesti eläinperäisten tuotteiden säilyvyyteen. Koirien hiilijalanjälkeä kasvattaa myös harrastuksien määrä. Koirien kanssa harrastaminen on suuri asia nykypäivän yhteiskunnassa, joten näiden eläimien kanssa matkustetaan paljon, niille ostetaan erilaisia koulutus- ja hoitovälineitä, jotka voivat olla hyvinkin usein kertakäyttöisiä ja sellaisista materiaaleista

8 8 kehitettyjä, jotka eivät tue kestävän kehityksen periaatteita. Pelkkä koiran omistaminen on siis jo rasite. Eläintenhoitajien opetustyössä keskitymme kestävän kehityksen opetuksessa kahteen näkökantaan; kestävä kehitys työntekijän roolissa huomioituna ja kestävän kehityksen huomioiminen yrittäjän roolissa. Tämä siksi että osa eläintenhoitajien tutkinnoista pohjautuu puhtaasti yrittäjyyteen ja esimiehenä toimimiseen. Tässä tekstissä esittelen noiden kahden näkökannan kautta kolme osa-aluetta, jotka nousevat vahvasti esille koira-alan opiskelijoiden kestävän kehityksen opetuksessa; ammattimaisten eläintenpitotilojen suunnittelu, päivittäinen toiminta sekä työssä jaksaminen. Ammattimaisten koirien ylläpito- ja hoitotilojen suunnittelu on Suomessa vielä täysin lapsen kengissä. Esimerkiksi koirahoitoloista todella pieni prosenttimäärä on suunniteltu ammattimaiseen koirahoitolayrittäjyyteen. Tieto-taitoa ei ole niin rakentajilla kuin rakennuttajilla, mutta onneksi parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Yhä useampi koira-alan yrittäjä on käynyt tutkinnon, jonka pohjalta näkemys mm. ammattimaisten eläintilojen osalta on parantunut. Koiratilojen rakentamiseen ja kestävän kehityksen huomioimiseen tuo haasteita mm. se että koiratilat tulee olla helposti desinfioitavissa. Koirilla on paljon tarttuvia tauteja, joten jokaisen asiakkaan käynnin jälkeen tila tulee olla desinfioitavissa. Tämä tuo haasteita pintamateriaalien, kalusteiden, siivousvälineiden ja -aineiden valinnassa sekä lämmitysjärjestelmien ja ilmanvaihtojen suunnittelussa. Toisena selkeänä haasteena tilojen suunnittelussa on itse koira-asiakkaat; koirat eivät saisi tiloissa olla tekemisissään toistensa kanssa, koirien käsittely myös hankalissa tilanteissa tulisi olla turvallista niin koiralle itselleen, toisille koirille sekä sitä käsitteleville ihmisille, lisäksi nämä koira-asiakkaat eivät saisi päästä karkuun, vaikka ne sitä yrittävätkin. Näissä kohdissa haasteiksi tulevat kestävän kehityksen kannalta hukkaneliöiden välttäminen, työntekijöiden turhan kävelemisen välttäminen päivittäisessä työssä sekä käytettävien materiaalien ja koneiden valinta. Näiden karkeiden asioiden lisäksi tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon koiran omistaja, jolle on suuri merkitys sillä että miltä tilat näyttävät. Tässä on selkeä ero esim. hevospuolen vastaaviin tiloihin. Hevospuolella turvallisuus ja käytännöllisyys on samalla tavalla tärkeitä, mutta ihmiselle koira on usein perheenjäsenen roolissa, joten ihmisen päätökseen käyttääkö hän kyseistä palvelua vai ei liittyy vahvasti myös tunteet. Tämän aihealueen asiat ovat ensisijaisesti korostettuja niissä eläintenhoitajien tutkinnoissa, jotka johtavat yrittäjyyteen, koska yrittäjä on suurien valintojen edessä kestävän kehityksen kannalta rakennuttaessaan eläinten ylläpito/hoitotiloja. Eläinhoitotiloja suunnitellessa tulisi yrittäjän pyrkiä eläinten osastoittamiseen, niin että eläimet eivät olisi suuressa yhtenäisessä tilassa. Osastoittamisen avulla tarttuvien tautien leviämisen estäminen on mahdollista sekä myös energian kulutuksen pienentäminen ei sesonkiaikoina. Eläinhoitolayrittäjyys kun on sesonkityötä, ihmiset tuovat koirat ja kissat hoitoon silloin kun he itse lähtevät lomamatkalle. Osastoittaminen on ainoa mahdollisuus vähentää turhaa energian kulutusta sellaisina viikkoina kun ihmiset eivät lomaile eikä heidän lemmikitkään tarvitse hoitoa. Eläintenhoitajan tutkinnoissa, jotka eivät valmista suoraan yrittäjyyteen, nämä asiat tuodaan esille enemmän käyttäjän kannalta. Kuinka näissä tiloissa ja näillä välineillä toimit mahdollisimman pienellä kulutuksella, koska tämä on arkipäivää vielä nykypäivän koiratiloissa - tilat ja välineet eivät ole ihan niin kuin pitäisi olla.

9 9 Eläintenhoitajan työstä noin 70% on siivoamista. Olipahan eläintenhoitaja töissä koirahoitolassa, hevostallilla, eläintarhassa, eläinlääkärin vastaanotolla tai eläinkaupassa, niin siivoamisen määrä ei juurikaan muutu vain välineet ja siivoamisen olosuhteet vaihtuvat. Eläintenhoitajayrittäjällä on suuri rooli kun hän valitsee nämä tuotteet yritykseensä, ja hankintojen jälkeen hänen tulee ohjata ja opastaa työntekijät näiden tuotteiden oikeaan käyttöön. Eläintenhoitajana työskentelevän tulee osata käyttää laitteita, välineitä ja aineita oikein. Eläintenhoitajan on työpäivänsä aikana pääosin jalkojen päällä, joten jokainen voi omassa työssään miettiä kuinka ja missä järjestyksessä kyseiset työtehtävät tulisi tehdä, jotta työntekijä ei kuluttaisi itseään turhaan kävelemiseen suurissa eläintenylläpitotiloissa. Eläinten hoitotöissä kulutetaan paljon vettä ja sähköä, kun työntekijä suunnittelee työtehtävänsä kunnolla ja tietää mitä tekee, niin hän voi tehdä selvää säästöä mm. veden ja sähkön kulutuksen suhteen. Eläintenhoitotyö sisältää paljon pieniä arjen ekotekoja, kun työntekijä vain havainnoi nämä asiat työympäristöstään. Olemme järjestäneet oppilaitoksessa kestävän kehityksen teemaviikkoja, jolloin opiskelijat ovat päässet mukaan käytännön ekotekoihin. Opiskelijat ovat koirahoitolassa mitanneet teemaviikon aikana veden kulutusta, koiran kakan määrää, pesuaineiden käyttöä jne. Nämä teemaviikot ovat palvelleet sekä yrittäjyyteen että työntekijän rooleihin tähtääviä opiskelijoita. Opiskelijat ovat pitäneet näitä teemaviikkoja erittäin hyvinä, ja heiltä on tullutkin hyviä ideoita eläinalan kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi. On selkeästi nähtävissä että opiskelijoita motivoi se kun he pääsevät itse konkreettisesti mukaan käytännön tehtäviin, joissa seurataan ja tutkitaan esim. kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Teemaviikon jälkeen kerätyistä tiedoista on työstetty opiskelijoiden kanssa loppuyhteenvedot, joiden avulla he ovat päässeet suunnittelemaan parempaa tulevaisuutta. Tämä on ollut erittäin tehokas tapa opettaa kestävää kehitystä eläintenhoitaja-alalla. Suomalaisten suuri puheenaihe, koirankakka, on sellainen asia, jota ei ole vielä osattu käyttää loppuun asti. Tällä hetkellä koiran kakka menee sekajätteisiin, vaikka uskottavasti siitä olisi paljon muuhunkin kuin vain jätteeksi. Uskon että suomalaiselle yhteiskunnalle olisi suuri helpotus, kun keksittäisiin keino koirankakan kierrättämiseen. Luulisin että tämä keksintö olisi lähes yhtä suuri helpotus kuin panttipullojen keksiminen. Tänä päivänä on enää vain pienen pieni osa pulloista ja tölkeistä pitkin katujen varsia, koska ne ovat rahanarvoisia tuotteita. Oppilaitoksemme tekee tällä hetkellä biokaasulaitoksen käynnistämiseen liittyvää selvitystä, jossa mm. koirankakka käytettäisiin energian tuotantoon. Uskomme että tässä olisi yksi mahdollisuus tulevaisuudessa koirankakan uudelleen käyttöön. Koiran kakan lisäksi eläinhoitoloissa jatkuvasti lisääntyvänä tuotteena on koiran karvat. Koiran karvoja yksittäiset tuotteistajat kaipaavat, mutta uskomme oppilaitoksena että koiran karvalle olisi vielä monipuolisempaakin käyttöä kuin mihin sitä tähän asti on käytetty. Opiskelijat keräävät trimmauspäiviltä kerääntyneet koiran karvat talteen, jotka sitten saman oppilaitoksen luonnontuotealan opiskelijat käyvät noutamassa ja työstävät niistä edelleen erilaisia myyntituotteita. Eläintenhoitajien työ on rankkaa; työ sisältää paljon siivoamista, erilaisten aineiden kanssa työskentelyä (kädet ja hengitys), jalkojen päällä olemista, liikkumista vaihtelevissa olosuhteissa ulkona, raskaiden tavaroiden nostamista ja kantamista. Suurimpana rasittavuutena kuitenkin on sitovuus, eläimet on hoidettava, onpahan kyseessä sillä hetkellä kahvitauko, ruokatunti tai

10 10 työpäivän päättyminen. Vastuu toisen ihmisen lemmikin hoitamisesta on myös henkisesti rankkaa, koska jokainen eläintenhoitaja tietää kuinka tärkeä lemmikin asema nykypäivän perheissä on. Eläintenhoitajan on myös usein vaikea erottaa työtä harrastuksista, koska voi olla hankala sanoa työpäivän ulkopuolella ystäville ja tuttaville ei, kun he pyytävät ammatillista apua koiran kouluttamiseen, trimmaamiseen tai hoitamiseen liittyvissä asioissa. Jos työntekijä/yrittäjä väsyy, niin hän ei pysty enää toimimaan niin taloudellisesti ja tällöin myös kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen heikkenee. Väsymys tuo samalla mukanaan työturvallisuusriskien esiin nousemisen. Eläinten kanssa työskennellessä työturvallisuus on yksi niistä keskeisistä aiheista, joita käsitellään eläintenhoitaja opiskelijoiden opetuksessa läpi opiskelujen. Työssä jaksamista vaikeuttaa myös se että eläintenhoitajan työ on yleensä yksinäistä ja eläintenhoitaja saa hyvin harvoin suullista palautetta, koska ainoat, jotka kiittävät ovat eläimet. Eläintenhoitajien opetuksessa pyrimme löytämään niitä asioita, jotka helpottavat työssä jaksamista. Opiskelijoilta on tullutkin hyviä ajatuksia näiden keskustelujen pohjalta. Yleisesti kestävän kehityksen opettaminen eläintenhoitajien opetuksessa sisältää meidän oppilaitoksessa perustiedot ja asiat teoriassa, sen jälkeen viemme kestävän kehityksen opetuksen käytäntöön. Opiskelijat tekevät konkreettisia suunnitelmia, erilaisia vertailuja materiaalien, aineiden ja koneiden suhteen sekä käytännön työtehtäviä koirahoitolan tiloissa. Opettajat ohjaavat ja opastavat opiskelijoita näissä toimissa, mutta opiskelijat pääsevät hyvin omatoimisesti vaikuttamaan omaan työskentelyynsä ja ideointiin kestävän kehityksen tiimoilta. Paljon on vielä tehtävää ja kehitettävää eläintenhoitajien opetuksessa kestävän kehityksen osalta, mutta itse koen että oppilaitoksemme on päässyt hyvin asiassa eteenpäin. Olemme saaneet opetuksen lähelle käytäntöä sekä opiskelijoille konkreettisia esimerkkejä kestävän kehityksen huomioimisesta päivittäisissä työtehtävissä ja yrityksen suunnittelussa. Olen toiminut muiden oppilaitosten tutkintotilaisuuksissa arvioitsijana, ja olen siellä huomannut että usein kestävää kehitystä ei ole laaja-alaisesti sisäistetty muutoin kuin jätteiden lajitteluna ja valojen sammuttamisena. Mielestäni olisi hyvä, jos eläintenhoitajia opettavat oppilaitokset kokoontuisivat ja vaihtaisivat ajatuksia mm. kestävän kehityksen tiimoilta, koska on ollut selkeästi huomattavissa että oppilaitosten väliset erot kestävän kehityksen opetuksen osalta ovat suuret. 3.3 Kestävä kehitys vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetuksessa / A. Koivistoinen Kestävä kehitys maahanmuuttajien opetuksessa Kestävän kehityksen käsite yhdistetään usein yksioikoisesti ekologisuuteen ja maapalloa säästävään elämäntapaan. Vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta kestävään kehitykseen katsotaan näiden lisäksi kuuluvaksi myös vieraiden kulttuurien tuntemus, suvaitsevaisuuden lisääminen, ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja kulttuurien välinen yhteistyö. Harva tulee ehkä ensimmäisenä ajatelleeksi näitä asioita kestävään kehitykseen liittyen. Siksi

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS Tämä vihkonen on tiivistelmä Vakka-Suomen kansalaisopiston Kestävän Kehityksen ohjelmasta.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot