Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä"

Transkriptio

1 1 Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä Mari Honkuri, A. Koivistoinen, Sanna Savolainen, Teija Viljanmaa, Lauri Kurkela, Marja Koukkari Tämän artikkelin luominen liittyy Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvien muiden opintojen opintojaksoon Kestävä kehitys opiskelijan ja opettajan haasteena (A015010). Opintojakson ydinkysymyksiä ovat a) Mitä on kestävä kehitys? b) Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet omalla ammattialallani? c) Miten tunnistan oman ammattialani työtehtävien kestävän kehityksen käytännöt? d) Miten ammatillisena opettajana edistän kestävän kehityksen arvoja omassa työssäni? Artikkeli on luotu yhteisöllisenä kirjoituksena. Opiskelijat ovat tehneet kirjoitustyötä Google docs asiakirjaan ja keskustelleen kirjoitustyön etenemisestä Skype-palavereissa sekä sähköpostin välityksellä. Artikkelin ohjaajina ovat toimineet opintojakson opettajat lehtori Lauri Kurkela ja yliopettaja Marja Koukkari. Abstrakti Tässä artikkelissa käsittelemme sitä, kuinka toteutamme kestävän kehityksen periaatteita ja integroimme niitä omaan opetus- ja toimialaamme eli kirjastoalaan, kädentaitojen opetukseen, vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetukseen sekä luonnonvara-alan opetukseen. Maahanmuuttajien opetusta käsittelevä luku paneutuu lähinnä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Samat ulottuvuudet tulevat vahvasti esiin myös kirjastoalan luvussa. Kädentaitojen ja eläintenhoitajien opetukseen keskittyvät luvut syventyvät puolestaan enemmän ekologiseen kestävyyteen. Lopuksi kerromme, miten toisten tekstit inspiroivat muita kirjoittajia omassa työssään. Artikkelin tavoitteena on antaa käytännön vinkkejä, ideoita ja inspiraatiota kestävään kehitykseen. Avainsanat: Kestävä kehitys, opetus, työelämä, vieraat kielet, maahanmuuttajat, kirjastotyö, eläintenhoitajat, kädentaidot, sosiaalinen kestävyys, kulttuurinen kestävyys, ekologinen kestävyys, kestävän kehityksen periaatteiden integroiminen

2 2 1 Johdanto 1.1 Artikkelin tavoite Mikä yhdistää informaatikkoa, eläintenhoitajaa, kieltenopettajaa sekä käsityöalan osaajaa? Kaikki heistä ovat omassa työssään tekemisissä kestävän kehityksen kanssa. Tässä artikkelissa käsittelemme kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista omalla alalla ja omassa opetustyössämme. Edustamme neljää eri alaa ja toimimme kaikki myös opetustyössä. Kestävä kehitys on jokaisella läsnä työelämässä tavalla tai toisella. Haluamme artikkelin avulla myös oppia ja laajentaa omaa näkökulmaamme kestävään kehitykseen muiden ideoista. Artikkelin tavoitteena on antaa käytännön vinkkejä ja ideoita kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen edustamiemme alojen ja oppiaineiden opetuksessa. Toivomme voivamme herättää artikkelin avulla keskustelua aiheesta ja mahdollistaa kestävän kehityksen käsitteen laajentumista. Kestävän kehityksen periaatteiden opettaminen ei mielestämme kuulu vain luonnontieteellisten aineiden tunneille vaan myös me muiden alojen edustajat voimme ja meidän tulee tehdä oma osuutemme aiheeseen perehdytyksessä. Kestävä kehitys mainitaan myös uusissa opetussuunnitelmien perusteissa sekä omana aihekokonaisuutenaan että eri oppiaineiden tavoitteissa. Kestävän kehityksen tavoitteet sisältyvät useiden oppiaineiden tavoitteisiin ja aiheen integroimiseen eri oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin rohkaistaan. (Opetushallitus 2004). 1.2 Kirjoittajien esittely Sanna Savolainen työskentelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa informaatikkona ja sivutoimisena tiedonhankinnan opettajana Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Teija Viljanmaa työskentelee Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä eläintenhoitaja opiskelijoiden opettajana. Työtehtäviin kuuluu myös Koirakeskus-tiimin johtaminen sekä Kainuun ammattiopiston projektikoiratoiminnasta vastaaminen. A. Koivistoinen työskentelee vapaassa sivistystyössä ruotsin ja venäjän kielen sekä suomi toisena kielenä -opettajana. Hän on palannut opetustyöhön syksyllä 2011 reilun kymmenen vuoden liike-elämässä työskentelyn jälkeen. Vapaan sivistystyön lisäksi hän opettaa sivutoimisesti myös yläkoulussa sekä ammattikorkeakoulussa. Mari Honkuri työskentelee käsityö- ja taideaineiden tuntiopettajana Ylitornion kristillisellä opistolla. Työtehtäviin kuuluu opiston lastenohjaajaopiskelijoiden ja erityisopiskelijoiden opettaminen. Mari toimii myös opiston kestävä kehitys-vastaavana vasta aloitetussa keketoiminnassa.

3 3 2 Kestävä kehitys käsitteenä ja sen ulottuvuuksia Mitä sitten tarkoitetaan termillä kestävä kehitys? Ympäristöministeriö (2012) määrittelee sen näin: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen yhteydessä voidaan puhua myös kestävästä työstä. Kestävän työn käsite voidaan jakaa neljään ulottuvuuteen: ekologiseen, sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen. Ekologisessa ulottuvuudessa päätavoitteena on töiden organisointi siten, että työn suorittaminen ei kuluta kohtuuttomasti rajallisia luonnonvaroja tai horjuta ympäröivän luonnon ekologista tasapainoa. Inhimillisessä ulottuvuudessa vaatimuksena on töiden ja niiden tulosvaatimusten muotoilu siten, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä omien elämänarvojensa, terveytensä ja työkykynsä mukaan. Sosiaalisen ulottuvuuden perustavoitteena on se, että yhteiskunnassa olevat työt jakautuvat tasaisesti kaikkien työikäisten kansalaisten kesken tasa-arvoisesti. Se pyrkii poistamaan ihmisten välistä eriarvoisuutta ja turvaamaan kaikille perusoikeudet hyvään elämään. Taloudellinen ulottuvuus tarkoittaa toisaalta tuottavuustason saavuttamista, jossa ihmisillä on mahdollisuus kohtuullisen toimeentulon hankkimiseen työstä saatavilla tuloilla. Toisaalta taas vaatimuksena voidaan pitää sitä, että työpaikkojen taloudellinen kilpailukyky on varmistettu niin, että töihin sijoittuvat ihmiset voivat luottaa työpaikkojen säilymiseen taloudellisista vaihteluista huolimatta. (Kasvio & Räikkönen 2010, 9-25.) Usein mainitaan vielä erikseen kulttuurisesti kestävä kehitys. Kulttuuri jo sinänsä on monitahoinen käsite, johon kuuluu sekä aineellisia että henkisiä asioita. Kestävässä kulttuurisessa kehityksessä hyväksytään ihmisten erilaisuus ja kunnioitetaan jokaisen oikeuksia, luontoa unohtamatta. (Kulttuurinen kestävä kehitys [2012].) Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli kestävän kehityksen vuonna 1995 näin: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995). Kestävän kehityksen toimikunta on onnistunut termin määrittelyssä, koska määrittely tuntuu pätevältä vielä nykypäivänäkin, 17 vuotta alkuperäisen määritelmän syntymisen jälkeen.

4 4 3 Kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen eri aloilla 3.1 Kestävä kehitys informaatikon työssä ja tiedonhankinnan opetuksessa / Sanna Savolainen Yleinen kirjasto lienee ainakin suomalaisittain tarkastellen yksi harvoista katsomuksellisesti neutraaleista julkisista instituutioista. Sen palveluita voi käyttää ikään, sukupuoleen tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta kuka vain. Moniarvoisuus on yksi kirjastotoiminnan ydinasioista. Kirjasto on myös paikka, jossa oleskelu ei vaadi asiakkuutta tai kaupallisesti motivoituneille tarkoitusperille altistumista. Lisäksi kirjastot toimivat usein keskuksina monipuoliselle vapaan sivistystyön tarjonnalle, kuten erilaisille koulutuksille. Tästä näkökulmasta voisikin sanoa, että kirjastolle historiallisesti asetettu rooli tiedon ja aineistoihin pääsyn portinvartijana on muuttunut enemmän mahdollistajaksi ja kirjasto itsessään eräänlaiseksi kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden ekosysteemiksi. (Mansikkamäki 2012, 46.) Mansikkamäen perusteluiden mukaan kirjastot voidaan siis nähdä kestävän kehityksen kannalta demokratian ja tasa-arvoisuuden edistäjinä. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto on ns. yleinen kirjasto, joka on avoin kaikille, ei vain opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kirjaston kautta opiskelijoilla on yhtenäiset mahdollisuudet saada kurssikirjoja ja muita opiskelussa tarvittavia aineistoja käytettäviksi. Usein opiskelijoiden talous on muutoinkin tiukilla, joten välttämättä ylimääräistä rahaa kirjojen hankintaan ei ole. Kirjastossa on mahdollista myös käyttää tietokoneita, tulostaa, lukea lehtiä sekä saada henkilökohtaista apua tiedonhaun ongelmatilanteisiin. Näin ollen kirjasto on omalta osaltaan mukana opetukseen liittyvän kestävän kehityksen ajattelun tukemisessa. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kestävä kehitys on viime vuosina alkanut näkymään ja kuulumaan ihan konkreettisella tasolla eri yksiköiden toiminnassa. Toiminnan tavoitteena on edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalis-kulttuurista hyvinvointia. Oamk on myös sitoutunut jatkuvan parantamiseen yhteistoiminnallisesti ottaen huomioon yksiköidensä erityispiirteet ja mahdollisuudet. Käytännön tasolla kestävää kehitystä edistävät jokaisessa toimintayksikössä olevat kestävän kehityksen tiimit. Koko Oamkin tasolla työkaluja on kaksi: WWF:n Green Office -ympäristöpalvelu ja ISO ympäristöstandardi. Jokaiseen yksikköön on myös nimetty kestävän kehityksen toiminnasta vastaava henkilö. (Oamk: Kestävä kehitys 2012.) Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys. Tämä näkyy myös konkreettisesti, sillä kirjaston arkeen vaikuttaa vuosittain päivitettävä käytännönläheinen ympäristöohjelma. Sen tarkoituksena on kehittää toimintaa ja tiloja kestävämpään suuntaan. Kirjasto pyrkii toiminnoissaan myös vähentämään energiankulutusta ja jätteiden syntyä sekä edistämään jätteiden lajittelua ja kirjaston henkilöstön ympäristötietoisuutta. Kirjasto on osa WWF:n Green Office -verkostoa, joka on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. (Vihreä kirjasto 2012.)

5 5 Mihin tämä sitten informaatikon työssä on konkreettisesti vaikuttanut? Työympäristössä on otettu erityisesti huomioon näkökulmat, jotka liittyvät paperinkulutukseen, sähkönkulutukseen, jätteiden määrään ja työajalla tapahtuvien matkojen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin (Kirjaston ympäristötyön toimintakertomus 2011). Näiden määriä seurataan ja asioissa tapahtuvaa kehitystä tarkastellaan vuosittain. Tätä kautta esimerkiksi tulostusta on alettu miettimään tarkemmin: onko todellakin tarpeen tulostaa jokainen lappu, jos sen voi säilöä myös sähköisesti? Myös jätteiden lajitteluun on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Kokouksia ja palavereita hoidetaan entistä enemmän etäyhteyksiä käyttäen, esimerkiksi Skypeä ja ACP:tä hyödyntäen, jolloin matkustustarve vähenee. Kirjastohenkilökunta on osallistunut ympäristöohjelman puitteissa myös muutamiin tempauksiin. Esimerkiksi toukokuussa 2011 kirjaston henkilökunta otti osaa valtakunnallinen työmatkapyöräilypäivään. Kirjastolla oli oma joukkue mukana myös valtakunnallisessa kilometrikisassa, jossa tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lokakuussa 2011 järjestettiin myös eri kirjastoissa erilaisia tempauksia energiasäästöviikon merkeissä. Esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvää aineistoa nostettiin hyllyistä esiin kirjanäyttelyiden avulla, kierrätys- ja poistohyllyjä markkinoitiin aktiivisesti ja yhdessä kirjastossa jopa neulottiin hyväntekeväisyyteen. Vastaavia tempauksia on tarkoitus järjestää myös jatkossa. Tempauksien kautta kestävän kehityksen ideologiaa voidaan tuoda esiin myös epävirallisempien kanavien kautta, kuten kirjaston omassa blogissa ja Facebookissa, ja tätä kautta tehdä toimintaa tunnetuksi sekä oman organisaation sisällä että ulospäin. Konkreettista ja näkyvää toimintaa kierrätykseen liittyen kirjastoissa ovat poisto- ja kierrätyshyllyt, joita on Sosiaali- ja terveysalan kirjaston lisäksi monissa muissakin Oamkin kirjastotoimipisteissä. Kokoelmista poistettuja kirjoja ja tarpeettomia toimistotarvikkeita, kuten lehtikoteloita, tarjotaan opiskelijoille ja muille asiakkaille maksutta. Näihin hyllyihin voivat myös asiakkaat itse tuoda pientä tavaraa kierrätykseen. Terhi Huttusen mukaan (2011, 111) poistettavan kirjastoaineiston myynnissä tai lahjoittamisessa on kaksi etua: kirjastoaineiston elinkaari pitkittyy ja samalla sekä henkilökunnalle että asiakkaille jää asiasta hyvä mieli. Kirjankorjaaminen kirjastoissa on hieman kaksitahoinen asia. Joskus vaihtoehtona huonokuntoisen kirjan hävittämiselle on kirjan korjaaminen. Se on kuitenkin kirjastoille kallista. Esimerkiksi Tampereella laskettiin, että yhden kirjan korjaaminen maksoin keskimäärin 15,05 euroa vuonna Lukuun sisältyvät työntekijän palkka, tilat, hallinnon kulut sekä tarvikkeet. Uudelleensidonta osoittautui vielä kalliimmaksi. Kirjankorjaus on siis järkevää vain silloin, kun se on tehtävissä helposti ja nopeasti esimerkiksi nitomalla, teipillä ja kirjamuovilla ja kun kirja on yhä suosittu ja arvokas eikä sitä ole enää kaupoissa saatavana. (Huttunen 2011, ) Myös Oamkin kirjastossa kirjojen korjaamista tehdään pienissä määrin, mutta harkiten sen järkevyyttä tapauskohtaisesti. On selvästi huomattavissa, että erilaisia kestävän kehityksen projekteja on meneillään kirjastoissa ympäri Suomen, niin yleisissä kuin tieteellisissäkin kirjastoissa. Tietoa asiasta halutaan saada ja sitä halutaan myös levittää asiakkaille. Kirjastomaailmaan tämä sopiikin hyvin. Kuten Seppo Verho (2012) toteaakin: kirjastoissa lainaus on kierrättämistä

6 6 parhaimmillaan. Se ei ole vain kirjastoideologian päälle liimattua vaan toiminnan ydintä: tieto lisääntyy vain kierrättämällä. Artikkelissa konkreettisina esimerkkeinä toiminnasta eri kirjastoissa mainitaan kierrätyshyllyjen ja kirjanäyttelyiden lisäksi esimerkiksi kirjastoissa myytävät ekologiset kangaskassit, huomion kiinnittäminen tulostukseen, liiketunnistimilla toimivat valot sekä tarkkaan mietityt aineistojen kuljetusreitit. Nämä kaikki ovat olleet esillä ainakin ideoiden tasolla myös Oamkin kirjastossa, mutta toimintaa on lähdetty kehittämään pienin askelin, mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi vuonna 2012 uusissa tiloissa aloittaneessa Sosiaali- ja terveysalan kirjastossa liiketunnistimilla toimivat valot ovat arkipäivää, mutta monissa muissa kirjastoissa vastaavan järjestelyn toteuttaminen vaatisi suurempia toimenpiteitä, jolloin asiasta saatava hyöty voisi jäädä saavuttamatta. Tietokoneiden virrankulutukseen on kuitenkin pyritty vaikuttamaan monissa kirjastoissa, eli tietokoneet sammuvat tai ainakin siirtyvät lepotilaan automaattisesti, jos niitä ei käytetä tietyn ajan kuluessa. Vaikka nämä asiat tuntuvat usein pieniltä asioilta, ovat ne kuitenkin askeleita oikeaan suuntaan. Yksi asia, mikä kirjastomaailmassa tuntuu välillä olevan kovastikin keskustelussa, on siirtyminen elektronisiin lukulaitteisiin eli ns. sähkökirjoihin: onko se ekologisempaa kuin perinteisten kirjojen käyttö? Tähän on vaikeaa löytää absoluuttista totuutta, sillä asiaan tuntuu olevan niin monta vastausta kuin on tutkijaakin. Esimerkiksi Brian Palmerin (2009) mukaan elektronisen laitteen valmistus kyllä kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin perinteisen kirjan valmistus, mutta sen sijaan laitteen käyttö on varsin vähäpäästöistä. Ekologisesti kestävään lopputulokseen päästään, kun lukulaitteeseen ladataan useita kirjoja ja sitä käytetään useita vuosia. Paperimuotoisen aineiston painaminen ja levittäminen kun ei sekään ole päästötöntä, sillä esimerkiksi kirjojen tekemiseen tarvitaan muun muassa vettä ja mustetta paperisivujen valmistukseen, puhumattakaan siitä, että aineiston jakelu käyttäjille aiheuttaa myös omat päästönsä. Christopher Mims ([2012]) tuo toisaalta esiin myös sen tosiasian, että nykypäivänä erillistä sähkökirjojen lukulaitetta ei välttämättä tarvita, vaan kirjoja voidaan ladata esimerkiksi omaan puhelimeen tai kannettavaan tietokoneeseen. Tällöin samaa laitetta käytetään myös kaikkeen muuhun. Tämä onkin mielestäni erittäin hyvä näkökulma asiaan. Perinteisen materiaalin puolesta on myös todettava, että kirjastoissa samat aineistot kiertävät kymmenillä, jopa sadoilla käyttäjillä. Materiaali myös pyritään hävittämään ekologisesti kierrättäen, joten aineiston hävityksestä syntyvät päästöt ovat minimaaliset. Vaikka tietojärjestelmien ja teknologian kehitys onkin viime aikoina ollut vahvasti pinnalla kirjastomaailman keskusteluissa, myös muuttuva lukutaidon käsite on ollut vahvasti esillä. Mika Mansikkamäen (2012, 46-46) mukaan tieto- ja viestintätekniikan kaikenkattavuus ja teknologian hyödyntäminen sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä on muuttunut. Joukkoviestintä ja mediakulttuurin asema on hyvin keskeinen sekä keskusteluagendan asettajana että yhteisöllisyyden rakentajana. Tietosisältöjen luominen ja jakelu on tasaarvoistunut. Toisaalta julkaisukynnyksen madaltuminen on myös johtanut erilaisiin kiistoihin sanan- ja mielipiteen vapauden merkityksistä. Muutos on samalla asettanut aivan uudenlaisia olettamuksia oppimiselle, sivistykselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tästä seuraa, että lukutaito kaikissa sen eri muodoissa ja käytännöissä on tärkeässä asemassa ja myös kirjastotoiminnassa se on tulevaisuuden ennakoinnin ja kehittämisen ytimessä. Lukutaidoksi voidaan katsoa pelkän kapeasti määritellyn luku- ja kirjoitustaidon sijaan tietoyhteiskunnassa

7 7 vaadittavat media- ja informaatiolukutaito, jotka ovat nykypäivänä hyvin keskeisiä median monimuotoistuessa sekä saatavilla olevan informaation lisääntyessä. Omassa työssäni opetan myös tiedonhakua ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tiedonhaun voidaan katsoa olevan osa informaatiolukutaitoa. Informaatiolukutaito voidaan määritellä taidoksi hankkia, hallita ja tuottaa tietoa. Se on olennainen osa ammatillista osaamista. Yksi ammattikorkeakoulun tehtävistä on varmistaa, että tulevaisuuden osaajilla on riittävät valmiudet tiedon prosessointiin. (Halu, hinku ja himo 2007.) Informaatiolukutaito muodostaa elinikäisen oppimisen perustan. Se on kaikkia tieteenaloja, oppimisympäristöjä ja koulutuksen tasoja yhdistävä tekijä. Sen avulla opiskelijat kykenevät hallitsemaan sisältöjä ja laajentamaan tutkimuksiaan, tulemaan entistä itseohjautuvammiksi ja ohjaamaan enemmän omaa oppimistaan. (Association of Collage and Research Libraries 2000, 2.) Koska informaatiota on tarjolla erittäin runsaasti, on entistä hankalampaa löytää kaiken tarjolla olevan informaation joukosta olennainen ja luotettava tieto. Ei riitä, että osaa käyttää tietokonetta, vaan täytyy myös ymmärtää, millaista tietoa on hakemassa, mihin tarkoitukseen ja kuinka sitä sovelletaan omiin tarkoituksiin eettisiä periaatteita noudattaen. Mielestäni opetuksessa tärkeää on saada opiskelijat kiinnostumaan tiedonhausta, laadukkaista lähteistä ja herätellä opiskelijoiden kriittistä ajattelua tiedonlähteitä kohtaan. Monilla aloilla, kuten esimerkiksi lääketieteessä, tieto myös päivittyy ja muuttuu jatkuvasti, joten informaatiolukutaito on jo yksilön ja koko alan ajan tasalla pysymisen ja ammattitaidon jatkuvan kehityksen kannalta erittäin tärkeä. Kestävän kehityksen kannalta informaatiolukutaidon kehittymisessä on kyse ainakin inhimillisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta, eli yksikön mahdollisuuksista kehittää itseään. Toisaalta voidaan ajatella myös kulttuurista ja taloudellista ulottuvuutta, sillä tietoon perustuva kestävä kehitys mahdollistaa yhteiskunnan kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että nykyiset ja tulevat asiantuntijat osaavat hakea tietoa, käyttää sitä hyödyksi ja myös jalostaa tietoa eteenpäin. Tutkimus- ja kehitystoiminta, jota myös ammattikorkeakoulut korostavat toiminnassaan, vaatii informaatiolukutaidon hallitsevia osaajia 3.2 Kestävä kehitys eläintenhoitajien koira-alan opetuksessa / Teija Viljanmaa Vuonna 2009 julkaistussa uusiseelantilaisessa tutkimuksessa =rss tuotiin esiin tieto että koiran ekologinen jalanjälki vastaa kahta katumaasturia. Samoin vertauksena on tuotu esiin että koiran hiilijalanjälki on suurempi kuin kehitysmaassa asuvan ihmisen. Useat koiranomistajat uskovat koiran pitämisen olevan ekologista ja lähellä luontoa olevaa, mutta tutkimustulokset kertovat toista. Koirat syövät lihaa, ja lihan tuottaminen aiheuttaa mm. hiilidioksidipäästöjä. Koirien ruokatuotteet on pakattu hyvin monenlaisiin pakkauksiin, joiden tuotteistamisessa usein ei ole kiinnitetty suurta huomiota pakkauksien kierrätykseen vaan ensisijaisesti eläinperäisten tuotteiden säilyvyyteen. Koirien hiilijalanjälkeä kasvattaa myös harrastuksien määrä. Koirien kanssa harrastaminen on suuri asia nykypäivän yhteiskunnassa, joten näiden eläimien kanssa matkustetaan paljon, niille ostetaan erilaisia koulutus- ja hoitovälineitä, jotka voivat olla hyvinkin usein kertakäyttöisiä ja sellaisista materiaaleista

8 8 kehitettyjä, jotka eivät tue kestävän kehityksen periaatteita. Pelkkä koiran omistaminen on siis jo rasite. Eläintenhoitajien opetustyössä keskitymme kestävän kehityksen opetuksessa kahteen näkökantaan; kestävä kehitys työntekijän roolissa huomioituna ja kestävän kehityksen huomioiminen yrittäjän roolissa. Tämä siksi että osa eläintenhoitajien tutkinnoista pohjautuu puhtaasti yrittäjyyteen ja esimiehenä toimimiseen. Tässä tekstissä esittelen noiden kahden näkökannan kautta kolme osa-aluetta, jotka nousevat vahvasti esille koira-alan opiskelijoiden kestävän kehityksen opetuksessa; ammattimaisten eläintenpitotilojen suunnittelu, päivittäinen toiminta sekä työssä jaksaminen. Ammattimaisten koirien ylläpito- ja hoitotilojen suunnittelu on Suomessa vielä täysin lapsen kengissä. Esimerkiksi koirahoitoloista todella pieni prosenttimäärä on suunniteltu ammattimaiseen koirahoitolayrittäjyyteen. Tieto-taitoa ei ole niin rakentajilla kuin rakennuttajilla, mutta onneksi parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Yhä useampi koira-alan yrittäjä on käynyt tutkinnon, jonka pohjalta näkemys mm. ammattimaisten eläintilojen osalta on parantunut. Koiratilojen rakentamiseen ja kestävän kehityksen huomioimiseen tuo haasteita mm. se että koiratilat tulee olla helposti desinfioitavissa. Koirilla on paljon tarttuvia tauteja, joten jokaisen asiakkaan käynnin jälkeen tila tulee olla desinfioitavissa. Tämä tuo haasteita pintamateriaalien, kalusteiden, siivousvälineiden ja -aineiden valinnassa sekä lämmitysjärjestelmien ja ilmanvaihtojen suunnittelussa. Toisena selkeänä haasteena tilojen suunnittelussa on itse koira-asiakkaat; koirat eivät saisi tiloissa olla tekemisissään toistensa kanssa, koirien käsittely myös hankalissa tilanteissa tulisi olla turvallista niin koiralle itselleen, toisille koirille sekä sitä käsitteleville ihmisille, lisäksi nämä koira-asiakkaat eivät saisi päästä karkuun, vaikka ne sitä yrittävätkin. Näissä kohdissa haasteiksi tulevat kestävän kehityksen kannalta hukkaneliöiden välttäminen, työntekijöiden turhan kävelemisen välttäminen päivittäisessä työssä sekä käytettävien materiaalien ja koneiden valinta. Näiden karkeiden asioiden lisäksi tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon koiran omistaja, jolle on suuri merkitys sillä että miltä tilat näyttävät. Tässä on selkeä ero esim. hevospuolen vastaaviin tiloihin. Hevospuolella turvallisuus ja käytännöllisyys on samalla tavalla tärkeitä, mutta ihmiselle koira on usein perheenjäsenen roolissa, joten ihmisen päätökseen käyttääkö hän kyseistä palvelua vai ei liittyy vahvasti myös tunteet. Tämän aihealueen asiat ovat ensisijaisesti korostettuja niissä eläintenhoitajien tutkinnoissa, jotka johtavat yrittäjyyteen, koska yrittäjä on suurien valintojen edessä kestävän kehityksen kannalta rakennuttaessaan eläinten ylläpito/hoitotiloja. Eläinhoitotiloja suunnitellessa tulisi yrittäjän pyrkiä eläinten osastoittamiseen, niin että eläimet eivät olisi suuressa yhtenäisessä tilassa. Osastoittamisen avulla tarttuvien tautien leviämisen estäminen on mahdollista sekä myös energian kulutuksen pienentäminen ei sesonkiaikoina. Eläinhoitolayrittäjyys kun on sesonkityötä, ihmiset tuovat koirat ja kissat hoitoon silloin kun he itse lähtevät lomamatkalle. Osastoittaminen on ainoa mahdollisuus vähentää turhaa energian kulutusta sellaisina viikkoina kun ihmiset eivät lomaile eikä heidän lemmikitkään tarvitse hoitoa. Eläintenhoitajan tutkinnoissa, jotka eivät valmista suoraan yrittäjyyteen, nämä asiat tuodaan esille enemmän käyttäjän kannalta. Kuinka näissä tiloissa ja näillä välineillä toimit mahdollisimman pienellä kulutuksella, koska tämä on arkipäivää vielä nykypäivän koiratiloissa - tilat ja välineet eivät ole ihan niin kuin pitäisi olla.

9 9 Eläintenhoitajan työstä noin 70% on siivoamista. Olipahan eläintenhoitaja töissä koirahoitolassa, hevostallilla, eläintarhassa, eläinlääkärin vastaanotolla tai eläinkaupassa, niin siivoamisen määrä ei juurikaan muutu vain välineet ja siivoamisen olosuhteet vaihtuvat. Eläintenhoitajayrittäjällä on suuri rooli kun hän valitsee nämä tuotteet yritykseensä, ja hankintojen jälkeen hänen tulee ohjata ja opastaa työntekijät näiden tuotteiden oikeaan käyttöön. Eläintenhoitajana työskentelevän tulee osata käyttää laitteita, välineitä ja aineita oikein. Eläintenhoitajan on työpäivänsä aikana pääosin jalkojen päällä, joten jokainen voi omassa työssään miettiä kuinka ja missä järjestyksessä kyseiset työtehtävät tulisi tehdä, jotta työntekijä ei kuluttaisi itseään turhaan kävelemiseen suurissa eläintenylläpitotiloissa. Eläinten hoitotöissä kulutetaan paljon vettä ja sähköä, kun työntekijä suunnittelee työtehtävänsä kunnolla ja tietää mitä tekee, niin hän voi tehdä selvää säästöä mm. veden ja sähkön kulutuksen suhteen. Eläintenhoitotyö sisältää paljon pieniä arjen ekotekoja, kun työntekijä vain havainnoi nämä asiat työympäristöstään. Olemme järjestäneet oppilaitoksessa kestävän kehityksen teemaviikkoja, jolloin opiskelijat ovat päässet mukaan käytännön ekotekoihin. Opiskelijat ovat koirahoitolassa mitanneet teemaviikon aikana veden kulutusta, koiran kakan määrää, pesuaineiden käyttöä jne. Nämä teemaviikot ovat palvelleet sekä yrittäjyyteen että työntekijän rooleihin tähtääviä opiskelijoita. Opiskelijat ovat pitäneet näitä teemaviikkoja erittäin hyvinä, ja heiltä on tullutkin hyviä ideoita eläinalan kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi. On selkeästi nähtävissä että opiskelijoita motivoi se kun he pääsevät itse konkreettisesti mukaan käytännön tehtäviin, joissa seurataan ja tutkitaan esim. kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Teemaviikon jälkeen kerätyistä tiedoista on työstetty opiskelijoiden kanssa loppuyhteenvedot, joiden avulla he ovat päässeet suunnittelemaan parempaa tulevaisuutta. Tämä on ollut erittäin tehokas tapa opettaa kestävää kehitystä eläintenhoitaja-alalla. Suomalaisten suuri puheenaihe, koirankakka, on sellainen asia, jota ei ole vielä osattu käyttää loppuun asti. Tällä hetkellä koiran kakka menee sekajätteisiin, vaikka uskottavasti siitä olisi paljon muuhunkin kuin vain jätteeksi. Uskon että suomalaiselle yhteiskunnalle olisi suuri helpotus, kun keksittäisiin keino koirankakan kierrättämiseen. Luulisin että tämä keksintö olisi lähes yhtä suuri helpotus kuin panttipullojen keksiminen. Tänä päivänä on enää vain pienen pieni osa pulloista ja tölkeistä pitkin katujen varsia, koska ne ovat rahanarvoisia tuotteita. Oppilaitoksemme tekee tällä hetkellä biokaasulaitoksen käynnistämiseen liittyvää selvitystä, jossa mm. koirankakka käytettäisiin energian tuotantoon. Uskomme että tässä olisi yksi mahdollisuus tulevaisuudessa koirankakan uudelleen käyttöön. Koiran kakan lisäksi eläinhoitoloissa jatkuvasti lisääntyvänä tuotteena on koiran karvat. Koiran karvoja yksittäiset tuotteistajat kaipaavat, mutta uskomme oppilaitoksena että koiran karvalle olisi vielä monipuolisempaakin käyttöä kuin mihin sitä tähän asti on käytetty. Opiskelijat keräävät trimmauspäiviltä kerääntyneet koiran karvat talteen, jotka sitten saman oppilaitoksen luonnontuotealan opiskelijat käyvät noutamassa ja työstävät niistä edelleen erilaisia myyntituotteita. Eläintenhoitajien työ on rankkaa; työ sisältää paljon siivoamista, erilaisten aineiden kanssa työskentelyä (kädet ja hengitys), jalkojen päällä olemista, liikkumista vaihtelevissa olosuhteissa ulkona, raskaiden tavaroiden nostamista ja kantamista. Suurimpana rasittavuutena kuitenkin on sitovuus, eläimet on hoidettava, onpahan kyseessä sillä hetkellä kahvitauko, ruokatunti tai

10 10 työpäivän päättyminen. Vastuu toisen ihmisen lemmikin hoitamisesta on myös henkisesti rankkaa, koska jokainen eläintenhoitaja tietää kuinka tärkeä lemmikin asema nykypäivän perheissä on. Eläintenhoitajan on myös usein vaikea erottaa työtä harrastuksista, koska voi olla hankala sanoa työpäivän ulkopuolella ystäville ja tuttaville ei, kun he pyytävät ammatillista apua koiran kouluttamiseen, trimmaamiseen tai hoitamiseen liittyvissä asioissa. Jos työntekijä/yrittäjä väsyy, niin hän ei pysty enää toimimaan niin taloudellisesti ja tällöin myös kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen heikkenee. Väsymys tuo samalla mukanaan työturvallisuusriskien esiin nousemisen. Eläinten kanssa työskennellessä työturvallisuus on yksi niistä keskeisistä aiheista, joita käsitellään eläintenhoitaja opiskelijoiden opetuksessa läpi opiskelujen. Työssä jaksamista vaikeuttaa myös se että eläintenhoitajan työ on yleensä yksinäistä ja eläintenhoitaja saa hyvin harvoin suullista palautetta, koska ainoat, jotka kiittävät ovat eläimet. Eläintenhoitajien opetuksessa pyrimme löytämään niitä asioita, jotka helpottavat työssä jaksamista. Opiskelijoilta on tullutkin hyviä ajatuksia näiden keskustelujen pohjalta. Yleisesti kestävän kehityksen opettaminen eläintenhoitajien opetuksessa sisältää meidän oppilaitoksessa perustiedot ja asiat teoriassa, sen jälkeen viemme kestävän kehityksen opetuksen käytäntöön. Opiskelijat tekevät konkreettisia suunnitelmia, erilaisia vertailuja materiaalien, aineiden ja koneiden suhteen sekä käytännön työtehtäviä koirahoitolan tiloissa. Opettajat ohjaavat ja opastavat opiskelijoita näissä toimissa, mutta opiskelijat pääsevät hyvin omatoimisesti vaikuttamaan omaan työskentelyynsä ja ideointiin kestävän kehityksen tiimoilta. Paljon on vielä tehtävää ja kehitettävää eläintenhoitajien opetuksessa kestävän kehityksen osalta, mutta itse koen että oppilaitoksemme on päässyt hyvin asiassa eteenpäin. Olemme saaneet opetuksen lähelle käytäntöä sekä opiskelijoille konkreettisia esimerkkejä kestävän kehityksen huomioimisesta päivittäisissä työtehtävissä ja yrityksen suunnittelussa. Olen toiminut muiden oppilaitosten tutkintotilaisuuksissa arvioitsijana, ja olen siellä huomannut että usein kestävää kehitystä ei ole laaja-alaisesti sisäistetty muutoin kuin jätteiden lajitteluna ja valojen sammuttamisena. Mielestäni olisi hyvä, jos eläintenhoitajia opettavat oppilaitokset kokoontuisivat ja vaihtaisivat ajatuksia mm. kestävän kehityksen tiimoilta, koska on ollut selkeästi huomattavissa että oppilaitosten väliset erot kestävän kehityksen opetuksen osalta ovat suuret. 3.3 Kestävä kehitys vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetuksessa / A. Koivistoinen Kestävä kehitys maahanmuuttajien opetuksessa Kestävän kehityksen käsite yhdistetään usein yksioikoisesti ekologisuuteen ja maapalloa säästävään elämäntapaan. Vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta kestävään kehitykseen katsotaan näiden lisäksi kuuluvaksi myös vieraiden kulttuurien tuntemus, suvaitsevaisuuden lisääminen, ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja kulttuurien välinen yhteistyö. Harva tulee ehkä ensimmäisenä ajatelleeksi näitä asioita kestävään kehitykseen liittyen. Siksi

11 11 minunkin tärkeä tehtäväni on perehdyttää opiskelijoita näihin humaanimpiin teemoihin ja antaa opiskelijoille mahdollisuus oman kestävän kehityksen käsityksen laajentamiseen. Kestävän kehityksen aihe on kiinnostava myös siksi, että se mainitaan lähes kaikkien oppilaitosten strategioissa ja ohjelmissa, mutta ohjeisiin ja vinkkeihin sen käytännön toteuttamiseksi en opettajan roolissa ole oppilaitoksissa juuri törmännyt. Tämän luvun tavoitteena on siksikin löytää ja antaa käytännön vinkkejä ja ideoita kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen ja jakamiseen vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetuksessa. Tampereen kaupungin Opetuspalvelukeskuksen Leena Kiuru on tuottanut materiaalin Kestävän kehityksen ideapaketti opettajille. Pidän Kiurun ajatuksesta, että kestävän kehityksen aihekokonaisuuksien opettaminen antaa uusia ajatuksia ja taitoja myös opettajalle. Uudentyyppiset opetusmenetelmät ja -materiaalit sekä oppimisympäristöt voivat tuoda vaihtelua arkeen ja opetustyöhön uusia ulottuvuuksia (Kiuru 2004, 2.) Internetistä löytyy hakevalle hyviä vinkkejä ja materiaaleja kestävän kehityksen periaatteiden käsittelyyn liittyen. Opetan maahanmuuttajille kansalaistaitoa, jonka aiheisiin kuuluu myös kestävän kehityksen periaatteisiin perehdyttäminen. En tiedä, että aiheesta olisi olemassa vielä juurikaan opetusmateriaalia. Jotakin aihetta sivuavaa materiaalia löytyy esimerkiksi Helsingin Aikuisopiston tuottamassa Sukellus suomeen -materiaalista, mutta materiaali keskittyy mielestäni enemmän käytännön tilanteiden ratkaisuihin kuin laajempiin periaatteisiin. Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa -sivustolta löytyi onneksi hyvä vinkki opetusmateriaaliin liittyen: sivuston Vinkit -sivulta löytyy linkki matkapeliin, jossa liikutaan suomalaisissa kaupungeissa ja verrataan eri kulkutapojen haittoja ja hyötyjä ja opetellaan matkustamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa -Vinkit 2005.) Tämän materiaalin avulla pääsisimme varmasti hyvin aloittamaan kestävää kehitystä koskevan keskustelun. Myös aikaisemmin mainitsemani Leena Kiurun materiaali Kestävän kehityksen ideapaketti opettajille antaa monia hyviä ajatuksia ja vinkkejä maahanmuuttajien opetukseen. Kiuru kirjoittaa, että kulttuurisen kestävän kehityksen tärkein tavoite on omaan ja vieraisiin kulttuureihin tutustuminen. Oman kulttuuriperinnön tunteminen auttaa ymmärtämään nykypäivän(kin) tapahtumia. (Kiuru 2004, 9.) Tämä on näkemykseni mukaan hyvä ottaa maahanmuuttajien opetuksessa huomioon niin, että perehdyttää opiskelijoita myös Suomen aikaisempiin tapahtumiin, historiaan ja kulttuuriperintöön, joiden kautta syntyperältään ulkomaalaiset alkaisivat ymmärtää myös nyky-suomen tapahtumia paremmin. Monet maahanmuuttajat tulevat vahvoista kulttuureista, jolloin heille voi muodostua haasteeksi ja kotoutumista hidastavaksi tekijäksi vieraan eli Suomen kulttuurin hyväksyminen oman kulttuurinsa rinnalla yhtä arvokkaaksi. Suomen kulttuuriperintöön perehdyttäminen voisi helpottaa kulttuurimme ymmärtämistä ja siihen sopeutumista. Vaikka monet maahanmuuttajat tulevat kulttuurisesti kestävistä maista, näissä maissa ei sen sijaan aina tunneta kestävän kehityksenkin kenttään kuuluvia sosiaalisesti kestäviä periaatteita. Kiurun listaamat sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat yhdenvertaiset mahdollisuudet perusoikeuksien toteutumiseen, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen

12 12 (Kiuru 2004, 9) ovat kaukana joidenkin maahanmuuttajien kotimaan todellisuudesta. Maahanmuuttajien opetuksessa otamme kantaa näihin asioihin mm. työelämä- ja yhteiskuntateemoja käsitellessä, jolloin näkökulmanamme on elämä Suomessa. Jo aikaisemmin mainitsemani Helsingin Aikuisopiston materiaali Sukellus Suomeen antaa alustavaa materiaalia esimerkiksi lasten ja ihmisten tasa-arvokysymysten käsittelyyn. Työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista löytyy selkokielistä tietoa esimerkiksi Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kehittämästä Vilma-verkkomateriaalista Edellä mainitsemieni lähteiden lisäksi sain uusia käytännön toteutusideoita kestävän kehityksen aiheen käsittelyyn maahanmuuttajien opetuksessa Kiurun kestävää kehitystä käsittelevästä ideapaketista. Kiurun ajatuksia kulttuuriseen kestävyyteen perehdytyksestä ovat mm. kulttuuriperintöön perehdytys museoissa sekä kartta- ja kuvamateriaaliin tutustumalla sekä oman ympäristön tutkiminen ja eri kulttuurien maailmankatsomusten ja arkielämän vertailu (Kiuru 2004,17-18). Kiuru listaa hyväksi tavaksi kehittää kulttuurista tuntemusta myös vierailukäynnit kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan tutustuminen ja osallistuminen (Kiuru 2004,19). Edellä listatut ideat käytännön toimiksi ovat mielestäni kaikki toteuttamiskelpoisia ja hyvin todennäköisesti myös toimivia maahanmuuttajien opetuksessa. Aikaisemman omankin kokemukseni mukaan maahanmuuttajat kokevat kartta- ja kuvamateriaaliin tutustumisen hyvinkin kiinnostavaksi. Myös omaan ympäristöön tutustuminen esimerkiksi kaupunkisuunnistuksen avulla on osoittautunut käytännössä hyvin antoisaksi. Kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuminen -eikä vain siihen paperilla perehtyminen- toisi varmasti positiivisia kokemuksia maahanmuuttajille, jotka ovat arkoja lähtemään mukaan suomalaisten toimintaan omin päin. Ylipäätään paperista käytännön toimiin ja kokemukselliseen oppimiseen siirtyminen tuntuu toimivan maahanmuuttajien opetuksessa hyvin. Kiurulla on käytännön ideoita opetusmenetelmistä ja työtavoista myös sosiaalisen kestävyyden periaatteisiin perehdytykseen. Esimerkiksi Reilun kaupan periaatteisiin ja tuotteisiin tutustuminen yhdessä voi avata suurempiakin periaatteellisia ideoita sekä syntyperäisille suomalaisille -että maahanmuuttajille. (Kiuru 2004, 20). Maahanmuuttajista, jotka tulevat esimerkiksi Afrikan maista, nämä periaatteet voivat tuntua hyvinkin utopistisilta aluksi. Heidän on kuitenkin hyvä saada tietää, että muut maat yrittävät näillä keinoin vähentää heidän lähtömaansa sosiaalisesti kestämättömiä kohtaloita. Myös tämä tieto voi auttaa heitä Suomeen kotoutumisen tiellä. Myös vierailukäynnit esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palvelutaloihin voivat edistää suvaitsevaisuutta ja auttaa ymmärtämään paremmin muiden ihmisten elämää (Kiuru 2004, 20) mutta myös suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja käytäntöjä. Monien maahanmuuttajien lähtömaissahan vammaisia jopa piilotellaan ja heidän olemassaolonsa voi olla mystifioitu, jolloin he eivät aina saa inhimillistä kohtelua. Vanhuksia sen sijaan pidetään monissa maissa korkeassa arvossa ja omat jälkeläiset pitävät heistä huolta. Suomalaisen järjestelmän ymmärtäminen ja vanhustentalojen hyvien olojen toteaminen voisi olla monelle maahanmuuttajalle hyvin silmiä avaavaa. Kiuru mainitsee tärkeänä sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden opettajana mm. osallistumisen erilaisiin osallisuushankkeisiin (Kiuru 2004, 20). Olen tästä Kiurun kanssa täysin samaa mieltä: oma tai

13 13 ryhmän yhdessä osallistuminen osallistaviin ja yhteisöllisiin hankkeisiin edistäisi varmasti esimerkiksi tasa-arvoa, vastuun ottamista ja toisen elämän/työn kunnioitusta myös maahanmuuttajien keskuudessa. Yhteinen hanke koulutuksen puitteissa voisi olla esimerkiksi opetusrakennuksen pihan talkoilla siivoaminen tai käytännön vinkkilistan laatiminen kaupunkiin muuttaville uusille ulkomaalaisille. Jo aikaisemmin mainitsemani kansalaisjärjestöjen toimintaan tutustuminen ja osallistuminen -samoin kuin työelämään tutustuminen itse osallistuen sekä vierailukäynnein- edistää myös sosiaalista kestävyyttä (Kiuru 2004, 21). Kiuru vinkkaa hyväksi tutustumiskohteeksi myös Pelastusarmeijan (Kiuru 2004, 21). Uskon, että myös tämän toiminnan ymmärtäminen olisi köyhästä maasta Suomeen muuttaneelle henkilölle melkoinen kulttuurielämys. Kiuru mainitsee materiaalissaan myös erilaisiin turvallisuusprojekteihin tutustumisen, esimerkkiprojektina Turvallinen Tampere -projekti (www.tampere.fi/ytoteto/tepa/turva/index.htm) (Kiuru 2004, 23). Näkemykseni on, että tämänkaltaisiin projekteihin tutustuminen antaisi maahanmuuttajalle paljon enemmän näkemystä ja suomalaisen järjestelmän ymmärrystä kuin luokassa paperilla suomalaisten toimintatapojen esittely. Vielä eräs varmasti mielenkiintoa herättävä ja tutustumisen arvoinen hanke voisi olla Uusi paikallisuus- hanke, josta löytyy tietoa esimerkiksi täältä: https://www.facebook.com/#!/pages/uusi-paikallisuus-hanke/ Olen keskittynyt tässä luvussa varsinkin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden opetukseen maahanmuuttajille. Halusin keskittyä näihin kestävän kehityksen osa-alueisiin, koska tunnistin niissä yllä mainitsemiani erityispiirteitä ja huomioitavia asioita maahanmuuttajia koskien. Toki maahanmuuttajien opetuksessa tulee opastaa myös ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen, mutta en näe niihin perehdytyksessä niin paljon maahanmuuttajaspesiaaleja piirteitä, joten jätän niiden pohtimisen kirjoittajakollegoilleni. Kiurun ajatuksista ja käytännön idea ehdotuksista käsin on hyvä lähteä rakentamaan maahanmuuttajien opetukseen soveltuvaa kestävän kehityksen opetuskokonaisuutta. Jo tässä vaiheessa näyttää siltä -kuten Kiuru teoksen alkusanoissa kirjoitti- että tähän aiheeseen perehtyminen ja perehdyttäminen tuo iloa ja energiaa sekä uusia tuulia myös opettajalle. Uskon myös, että maahanmuuttajatkin saavat näiden uusien opetustoimien myötä entistä käytännöllisempää ja hyödyllisempää tietoa Suomesta, joka auttaa heitä entistä paremmin ymmärtämään suomalaista elämäntapaamme Kestävä kehitys vieraiden kielten opetuksessa Maahanmuuttajien lisäksi opetan myös suomalaisia. Opetan ruotsia ja venäjää suomalaisille yläkoululaisille sekä ammattikorkeakoulun ja vapaan sivistystyön opiskelijoille. Pohdin siksi tässä luvussa kestävän kehityksen periaatteiden integroimista myös vieraiden kielten opetukseen. Kuten jo edellisessä luvussa mainitsin, kielten opetuksen näkökulmasta kestävään kehitykseen katsotaan kuuluvaksi vieraiden kulttuurien tuntemus ja suvaitsevaisuuden lisääminen. Kestävän kehityksen sisältöihin perehtyessä aloin miettimään yhä enemmän, kuinka tämän aiheen voisi

14 14 luontevasti yhdistää omaan ammattialaani. Ratkaisua etsiessäni löysin internetistä materiaalin, jossa koulutuskeskus Salpaus, Opetushallitus, Suomen ympäristöopisto Sykli ja OKKA-säätiö ovat pohtineet kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä ammatillisen koulutuksen eri alojen ja yhteisten aineiden -kuten vieraiden kielten- oppisisältöihin. Tästä materiaalista sain paljon ideoita omaan opetukseen sovellettavaksi. Esimerkiksi materiaalin katselmuslomakkeesta sain vinkkejä siitä, että kielten opetuksessa kestävän kehityksen periaatteita voi ottaa huomioon katsomalla vieraskielisiä ohjelmia tai lukemalla vieraskielisiä tekstejä sekä pitämällä vieraskielisiä esitelmiä kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista. Vieraiden kielten oppitunneilla edistetään kestävän kehityksen periaatteita myös perehtymällä eri kielialueiden kulttuureihin ja tapoihin. (Kestävän kehityksen sisällöt opetussuunnitelmassa ja opetuksen toteutuksessa 2006.) Opiskeltavan kielialueen kulttuuriin ja tapoihin tutustuminen edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä yhteistoimintaa. Vieraisiin kulttuureihin perehtyminen avartaa opiskelijoiden maailmankuvaa, jolloin he voivat helpommin nähdä erilaisuuden arvokkaana asiana (oman kulttuurin rinnalla). Tätä kautta erilaisiin kulttuureihin tutustuminen voi edistää kestävän kehityksen mukaista ihmisten tasa-arvoista kohtelua, joka puolestaan voi parantaa ihmisoikeuksia ja edistää demokratiaa. Näistä aiheista puhutaan myös globaalin vastuun agendassa (An agenda for global responsibility), joka on Suomen Opetusministeriön ja Itämeren alueella toimivien yliopistojen kestävää kehitystä edistävä ohjelma. An agenda for global responsibility puhuu myös siitä, että me -ajattelua täytyisi avartaa paljon laajemmaksi kuin oman perheen tai oman maan kattavaksi, koko planeetan kattavaksi käsitteeksi. Me olemme kaikki samassa veneessä, me, jotka elämme ja vaikutamme samalla maa-planeetalla. (An agenda for global responsibility 2008.) Uskon, että me-käsitteen laajentuminen voisi vaikuttaa kielten opiskelumotivaatioon hyvinkin positiivisesti. Ymmärrys siitä, että tulemme jatkossa tarvitsemaan kielitaitoa yhä enemmän kasvavan globaalin yhteistoiminnan vuoksi, nostaisi kielten opiskelun uudenlaiseen arvoon. Kenenpä muunkaan tehtävä ja suorastaan velvollisuus on nostaa kielitaidon mukanaan tuomia mahdollisuuksia esille kuin kielten opettajan? Samalla tavalla paikallisten kulttuurien arvostaminen ja tukeminen sekä toisen ja erilaisuuden kunnioittaminen tulevat yhä tärkeämmiksi arvoiksi samalla, kun mahdollisuutemme matkustaa tutustumaan vieraisiin kulttuureihin paranevat (An agenda for global responsibility 2008). Myös Kansalaisopistojen liiton (KTOL) kestävää kehitystä edistävän hankkeen Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa -sivustolla (http://www.ktolhanke.net/kestavakehitys/a.37.html) todetaan, että kielten opetuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus edistää rauhaa, suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien välistä ymmärrystä (Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa 2005). Edellä on esitetty monenlaisia kieltenopettajan vaikutusmahdollisuuksia kestävään kehitykseen liittyen. Jotkut ajatukset saattavat tuntua arjessa hieman yliampuviltakin, kuten rauhan edistäminen kielten opetuksen avulla. Me opettajat voisimme kuitenkin aloittaa asioiden edistämisen ensin oman asenteemme ja suhtautumisemme tarkistamisesta ja yrittää sen jälkeen omin teoin ja mielipiteen osoituksin välittää opiskelijoillemme kestävämpää maailmankuvaa eri kulttuureihin liittyen. Opettaja voi esimerkiksi näyttää opiskelijoille

15 15 autenttista materiaalia internetistä vaikkapa vieraiden kulttuurien juhlapyhien vietosta, tavoista ja tottumuksista. Internet-tuokiot olisivat varmasti opiskelijoita kiinnostavaa materiaalia ja toisivat mieluisan tauon oppikirjakeskeiseen kielten opiskeluun. Autenttisen, vieraskulttuurisen materiaalin näkeminen opettajan auki selittämänä voisi hyvinkin olla askel lähemmäksi nuorten kulttuurien välistä ymmärrystä. Pikku hiljaa opettaja voisi lisätä puheeseensa esimerkkejä kulttuurien välisistä kohtaamisista sekä tietoa kohtaamisissa tarvittavista viestintätaidoista. Uskon, että nämä pienet kulttuuripalat herättäisivät nuorten mielenkiinnon ja keskustelua pääsisi syntymään. Keskustelu puolestaan edistäisi nuoren suotuisaa suhtautumista seuraavassa kokemassaan vieraan kulttuurin kohtaamisessa, joka voi tapahtua vaikkapa seuraavalla ruokatunnilla lähikaupassa. Tällä tavalla, pienin teoin ja askelin kielten opettaja voi omalta osaltaan edistää kestävän kehityksen periaatteita ja laajentaa oppilaidensa maailmankatsomusta omassa työssään. 3.4 Kestävä kehitys kädentaito- ja taideaineiden opetuksessa sekä käytäntöjä keketoiminnan alkutaipaleelta Ylitornion kristillisellä opistolla / Mari Honkuri Kestävä kehitys kädentaito- ja taideaineiden opetuksessa Kestävä kehitys, kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat osa jokaista päivääni. Kestävän kehityksen ollessa niin suosittua, kuin se nykyään on, minun on luontevaa tuoda arvomaailmaa mukaan opetukseeni. Opetan Ylitornion kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoille sekä vapaasti valittavien, että ilmaisutaitojen ohjaukseen liittyvien opintokokonaisuuksien kädentaitojen ja kuvallisen ilmaisun osuudet. Samoille opiskelijoille opetan myös Taide ja kulttuuri-kurssin. Kahtena lukuvuotena olen opettanut ympäristötietoa. Opiston erityislinjalaisille opetan myös kädentaitoa, kuvallista ilmaisua sekä ympäristötietoa. Opetan myös opiston lyhytkursseilla erilaisia kädentaitoja, mm. tekstiilien tuunausta ja japanilaista kirjansidontaa. Toimin myös opiston kestävä kehitys vastaavana. Viesti, jonka haluaisin käsityö- ja kuvallisenluokan viestittävän opiskelijoille, on vapaa tekemisen meininki. Vapaus merkitsee mm. sitä, että luokkatiloihin voi jäädä tarvittaessa tuntien jälkeen tekemään töitä loppuun. Vapautta on myös näkökanta, ettei vääriä ratkaisuja ole. On vain erilaisia, puntaroitavia vaihtoehtoja. Luokissa on paljon materiaaleja ja välineitä vapaasti saatavilla, niistä suuri osa kierrätysmateriaalia. Toki käytämme paljon myös ostettua materiaalia. Tilauslistat koostuvat pääosin peruspapereista ja -kartongeista sekä erilaisille pohjille sopivista maaleista ja väreistä. Toki tilattavana on myös muuta perusmateriaalia, kuten erilaisia liimoja ja teippejä eri tarkoituksiin. Tilauksia tehdessä vältän puolivalmiita askartelupakkauksia, joissa omaa mielikuvitusta ei tarvitse käyttää. Mieluummin ohjaan opiskelijat pohtimaan mistä materiaalista jonkun tarvittavan voi tehdä, tai sitten mitä jostakin materiaalista voi tehdä. Tällaiset harjoitukset ovat ongelmanratkaisua parhaimmillaan. Valmistuttuaan lastenohjaajaopiskelijat voivat työskennellä seurakuntien tai päiväkotien lastenohjaajina. Oman kokemukseni ja käsitykseni mukaan lähes kaikilla työnantajatahoilla on nykyään tiukat budjetit. Kun kestävä kehitys on saanut ansaitsemaansa maailmanlaajuista

16 16 huomiota, jo luonnonvarojen vähentämisen vuoksi, on perusteltua nostaa kestävä kehitys mukaan opetukseenkin kaikin mahdollisin keinoin. Useissa lastenohjaajien ilmaisutaidollisissa tehtävissä voi yhtenä tavoitteena olla lähes 0 :n budjetti. Tällaisissa tehtävissä on ajatuksena, että opiskelijat mahdollisista aikaisemmista toisenlaisista tottumuksista huolimatta, katselisivat materiaalimaailmaa kierrättävällä ja ideoivalla asenteella. Taloudellisuus on monella tavalla mukana toiminnassamme. Siveltimet ja kaikki välineet tulee pestä ja huoltaa huolellisesti, näin niiden ikä pitenee, ja taloudellista säästöä tulee huomaamatta. Suojapaperit, -liinat ja -muovit tulevat kierrätysmateriaaleista kokonaisuudessaan kuten myös värien sekoittamiseen ja käyttöön tarvittavat alustat ja kupit. Uusiokäytettäviä materiaaleja pyrin järjestämään luokkatiloihin käyttöön. Jatkuvasti saatavilla olevia materiaaleja ovat mm. kierrätyskartonki, tapettirullat ja -kirjat paperiaskarteluun ja kuvallisen ilmaisun töihin, muut paperimateriaalit mm. uusiopaperin valmistukseen, kynttilänpätkät kynttilöiden valuun ja sytyketuotteiden valmistukseen sekä keramiikkalaatat ja rikkoutuneet astiat mosaiikkitöihin. Ongelmakohtana materiaalien hyödyntämisessä on ns. käyttöön valmistelu. Kierrätyskartongin kohdalla tämä tarkoittaa seuraavaa; paperi tulee rullille käärittyinä, n. 130 x 100 cm suurina arkkeina. Arkkien laatu vaihtelee. Rullat vaativat suoristumisajan ja -tilan, lajittelun laadun mukaan ja tarvittavan pienentämisen. Jossakin määrin teemme tätä tuntien puitteissa, mutta valitettavasti siihen kuluu liikaa aikaa muulta opetukselta. Kestävän kehityksen asennekasvatuksen nimissä teemme sitä jossakin määrin kaikkien ryhmien kanssa. Sekä lastenohjaaja- että erityisopiskelijoiden ympäristötiedon tunneilla pyrin ottamaan mukaan opiston oman kulttuurisen taustan. Tutustumme opiston pihapiiriin eri näkökulmista, jolloin esille nostetaan mm. eri rakennusten rakennusajat. Pyrimme sitomaan nämä yksityiskohdat yleiseen historiaan, ja poimimaan opiston historiikista tarinoita ja kertomuksia. Näin on pyrkimys elävöittää juuri sitä historiaa, jonka ympäröimänä työskentelemme ja opiskelemme Kestävän kehityksen käytäntöjä Ylitornion kristillisellä opistolla keke-toiminnan alkutaipaleella Ylitornion kr. opistolla aloitettiin virallinen keke-toiminta vuoden 2012 alussa. Toiminta aloitettiin luentosarjalla, jolla opiston henkilökunnalle ja opiskelijoille tuotiin kestävän kehityksen näkökulmaa tutuksi. Luentojen jälkeen opistolle perustettiin työryhmä, johon kuuluu edustajat kustakin henkilöstöryhmästä. Opiskelijajäseninä on opiskelijoita jokaisesta ryhmästä. Työryhmästä valittiin keke-vastaava. Keke-työryhmän tavoitteena on saattaa koko opisto pienin askelin hyvälle alulle kestävän kehityksen mukaisessa elossa ja olossa. Ensimmäisiksi tavoitteiksi päätettiin kiinnittää huomiota kopiointiin ja tulostamiseen. Ympäristötiedon tuntien puitteissa päätettiin työpajatyyppisesti tarttua myös valaistukseen ja vedenkulutukseen. Opiskelijoiden aloitteesta opistolle päätettiin perustaa Keke-kirppis, johon opiskelijat ja henkilökunta voivat tuoda tarpeetonta tavaraa kierrätettäväksi. Keke-kirppiksen hoitajat valittiin opiskelijajäsenistä.

17 17 Opiskelijat ovat valikoituneet mukaan omasta halusta, ja ovatkin kovin innokkaita toiminnassa. Opistolla otettiin keke-toiminnan myötä käyttöön opintosuorituspassi, johon voi kerätä merkintöjä mm. opiston keke-toiminnasta. Merkintöinä käyvät esim. keke-työryhmään kuuluminen ja siinä toimiminen sekä muillekin opiskelijoille muu opistolla tapahtuva vapaaehtoinen keke-toiminta. Keke-tiedotus opistolla hoidetaan seuraavalla tavalla; koulun omassa verkossa on kaikille avoin levyasema, josta löytyy kaikki keke-asiakirjat. Levyasemalle kootaan myös seuraavan keke-palaverin asialistaa, jota työstämisvaiheessa pääsee kaikki halukkaat muokkaamaan. Opiston aulassa on idea-boxi, johon voi tehdä ehdotuksia opiston keke-toiminnasta. Tarkoitus on myös laittaa aulaan ns. Keke-lööppi, josta on kaikkien luettavissa se, mitä edellisessä palaverissa on sovittu, ja mitä keke-saralla on juuri nyt tapahtumassa. Kestävän kehityksen nimissä otetut askeleet ovat oppilaitoksessamme pieniä, mutta kuitenkin merkittäviä - hyviä alkuja. Positiivinen asenne on mielestäni hyvä työkalu kestävän kehityksen sanoman eteenpäin viemisessä. Jokaisessa yksittäisessä oppilaitoksessa hyvässä hengessä tapahtuva toiminta kestävän kehityksen toteuttamiseksi on todella tärkeää. Näin muokkaamme asenteita, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin!

18 18 4 Millä tavalla toisten ajatukset inspiroivat minua? 4.1 Informaatikon mietteitä / Sanna Savolainen Teija Viljanmaan artikkeli Kestävä kehitys eläintenhoitajien koira-alan opetuksessa oli mielenkiintoista luettavaa, varsinkin siksi, että se poikkeaa niin suuresti omasta alastani. Artikkelin myötä minulle avautui, kuinka monipuolista eläintenhoitajan koulutus ja työ kaiken kaikkiaan onkaan: ei riitä, että osaa käsitellä eläimiä ja ajatella niiden parasta, vaan pitää osata ajatella myös luonnon ja ihmisten hyvinvointia, kestävää kehitystä unohtamatta. Teksti avasikin aivan uusia näkökulmia asiaan. Teksti oli käytännönläheistä ja kestävän kehityksen ongelmia oli kuvattu hyvin konkreettisesti, jolloin asiasta kovin paljon tietämättömänkin on helppo ymmärtää alan monia haasteita. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että eläintenhoitajan työssä käsitellään työssä jaksamista ihan omana osionaan. Inhimillisen kestävyyden esiin nostaminen on minusta erittäin tärkeä näkökulma ja asiaa voisi varmasti käsitellä meistä jokaisen artikkelissa yhtenä keskeisenä teemana. Teija toi artikkelissaan esiin myös sen, että alan toimijoiden olisi hyvä tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Myös omaa alaani ajatellen tämä olisi hyvin tärkeää, sillä haasteet oman alan sisällä tuntuvat olevan kaikille samat ja hyvien käytäntöjen levittäminen olisi kaikkien etu. A. Koivistoisen artikkelissa Kestävä kehitys vieraiden kielten ja maahanmuuttajien opetuksessa tulevat hienosti esiin konkreettiset vinkit kestävän kehityksen opetukseen. Tekstistä näkyy selvästi kirjoittajan innostus alaan ja opetukseen sekä halu ottaa selvää asioista. Hän olikin löytänyt monia mielenkiintoisia lähteitä asiaan, joihin voisin itsekin tutustua paremmin. Työ maahanmuuttajien parissa on varmasti opettavaista, mielenkiintoista, mutta ehkä toisinaan raskastakin. Olen samaa mieltä siitä, että opettajan asenne ja suhtautuminen sekä teot ja mielipiteet ovat opetuksessa, olipa opetettava asia mikä tahansa, onnistumisen tai epäonnistumisen lähtökohta. Nämä kuitenkin välittyvät opettajan toiminnasta selkeästi opiskelijoille ja on aivan turha yrittää vakuuttaa asian olevan jotenkin, jos itse ei ole oikeasti asian takana. A. Koivistoisen teemoissa oli paljon omassa työssäni tuttua. Tasa-arvoisuus ja suvaitsevaisuus ovat tosiaan kirjastomaailmassakin keskeisiä lähtökohtia. Omassa työssäni kohtaan myös toisinaan vieraista kulttuureista peräisin olevia asiakkaita, joista osalle tuntuu olevan hämmästyksen aiheena esimerkiksi se, että kirjoja saa viedä maksutta kotiin ja lainojen määrää ei ole rajattu. Eri maissa käytännöt ovat tosiaan erilaiset tässäkin asiassa. Omassa opetustyössäni en varsinaisesti ole kosketuksissa vieraiden kulttuurien kanssa, vaikka toisinaan joukossa onkin vähän aikaa sitten Suomeen muuttaneita, mutta päästäkseen sosiaali- ja terveysalalle opiskelemaan heidän on hallittava suomen kielen taito hyvin. Omien tuntieni puitteissa ehdin käsitellä vain kirjastoon ja informaatiolukutaitoon liittyviä kysymyksiä, sillä minulla on yleensä käytettävissä vain 1-3 tuntikertaa per ryhmä. Kirjoitus kuitenkin avasi ainakin hieman näkökulmaa siihen, kuinka monipuolista mamu-opettajan työ oikein voi olla ja näkemystä siihen, kuinka konkreettisesti asiat on hyvä avata vieraista kulttuureista tuleville.

19 19 Tätä voisi pohtia meilläkin vieraskielisten ryhmien kirjastoesittelyjen yhteydessä, sillä näitäkin ryhmiä meillä toisinaan käy. Tuli myös mieleeni, että kirjastoesittelyihin voisi ottaa mukaan myös ainakin asiakkaille konkreettisen ja näkyvän kierrätystoiminnan kirjastossamme, eli kierrätyshyllyn esittelyn. Nyt se jää vähän unholaan kirjastoinfoissa. Mari Honkurin tekstissä Kestävä kehitys kädentaito- ja taideaineiden opetuksessa sekä käytäntöjä keke-toiminnan alkutaipaleelta Ylitornion kristillisellä opistolla on vahvasti läsnä konkreettinen ote kestävän kehityksen toimintaan. Oli hienoa lukea, kuinka todella vähällä rahalla mutta suurella mielikuvituksella pystytään toteuttamaan erilaisia kestävän kehityksen projekteja. Valitettavasti taloudellisten resurssien väheneminen on arkipäivää todella monissa työpaikoissa, mutta Marin tekstistä huokuva asenne on esimerkillinen: kierrättävällä ja ideoivalla asenteella voi tehdä paljon. Näitä konkreettisia ehdotuksia voisin kyllä pohtia omallakin työpaikallani erilaisissa teemapäivissä hyödynnettäväksi. Olen esimerkiksi miettinyt, voisiko meilläkin olla jonkin tule askartelemaan ystävänpäiväkortteja kirjastoon -teemapäivä, jolloin materiaalina olisivat esim. kirjastosta poistetut materiaalit. Ylitornion kristillisen opiston kestävän kehityksen käytännöistä löytyi paljon samoja piirteitä kuin oman työpaikan käytänteistäkin. Toiminta kuulostaa jo varsin monipuoliselta, vaikka käytäntöjä on alettu ottamaan käyttöön vasta tämän vuoden alussa. Oli hienoa lukea, että oppilaitoksessa myös opiskelijat ovat vahvasti mukana toiminnassa. Mari tiivistää hienosti erään todella tärkeän sanoman, jonka allekirjoitan täysin: Positiivinen asenne on hyvä työkalu kestävän kehityksen sanoman eteenpäin viemisessä. 4.2 Eläintenhoitajien opettajan mietteitä / Teija Viljanmaa Sanna Savolaisen kirjoitus informaatikkona ja tiedonhankinnan opetuksessa oli mielenkiintoinen. Ennakko käsityksestäni poiketen meidän työstä löytyi paljon samoja yhtymäkohtia, etenkin opetuksen näkökannasta ajateltuna. Opiskelijoiden virittäminen tiedonhakuun, laadukkaiden lähteiden löytämiseen ja tiedon kriittiseen tarkasteluun; nämä ovat kolme tärkeää asiaa myös omassa opetustyössäni, koska toimin alalla, jossa jokaisella on oma mielipide oman harrastustaustan kautta, mutta ei niinkään suuressa määrin faktatietoa. Elinikäinen ammattitaidon kehittäminen vaatii sanansa mukaisesti jatkuvaa työtä. Yläasteen ja lukio-opintojen aikaan olin hyvin aktiivinen kirjaston käyttäjä, sen jälkeen tällä rintamalla on ollut hiljaista, mutta nyt opiskelujen myötä olen pitkästä aikaa vieraillut kirjastoissa. Muutama viikko sitten kirjastossa käydessäni ajattelin samansuuntaisia asioita, mitä Sanna tekstissään kertoo. Kirjasto ei aja asiakasta kaupallisuuteen, se on hyvin harvinaista nykypäivän elämässä, tuntuu että kaikki nykyään johtaa pankkikortin tunnuksen näppäilyyn tai sitoutumiseen johonkin yhteisöön. Samoin kirjastossa vieraillessani ja siellä asiakkaina olevia ihmisiä silmäillessäni minulle tuli tuo samainen ajatus kirjaston tasa-arvoisuudesta ja demokratiasta, minkä myös Sanna tuo hyvin esille tekstissään. On ihan sama oletko rikas, rahaton, vanha, nuori, mies, nainen, mutta kirjastossa sinulle on tilaa. Tämä ajatus sai minut

20 20 pitkästä aikaa oikeasti pysähtymään ja ajattelemaan tällaista ihmettä arjen kiireen keskellä. Ihana oli nyt lukea tästä samasta asiasta itse alalla työskentelevän kirjoittamana. A. Koivistoisen tekstin kielten opettajan ja maahanmuuttajien opettajan työstä sai paljon aikaan ajatuksia. Tekstissä tuli esille paljon sellaisia asioita kestävästä kehityksestä, jotka eivät omassa työssäni tule päivittäin eikä edes kuukausittain esille. Vieraat kulttuurit, suvaitsevaisuus ja tasaarvoinen kohtelu; toki nämä tulevat tietyllä tapaa omassa päivittäisessä työssäni esille, mutta ei varmasti missään nimessä samassa painoarvossa kuin kirjoittajan työssä. Olen samaa mieltä että kestävän kehityksen opettaminen antaa myös aina jotain uutta opettajalle. Opettaja joutuu miettimään mahdollisesti uusia opetusmenetelmiä tai toteuttamaan opetuksen täysin erilaisessa oppimisympäristössä. Opettaja joutuu laittamaan itsensä likoon ja miettimään mikä oikeasti on oleellista. A. Koivistoisen tekstissä on paljon hyviä linkkejä ja vinkkejä kestävän kehityksen opetukseen liittyen. Tekstistä näkee että kestävän kehityksen ajatukseen on oikeasti paneuduttu ja haluttu ottaa asioista selvää. Mari Honkurin tekstissä, jossa hän kertoo omasta työstään kädentaitojen ja taideaineiden opettajana, on paljon sellaista ihanaa fiilistä maailmassa kaikki on mahdollista. Tekstiä lukiessa tuntui että ajatuksilla ja luovuudella ei oikeasti ole mitään rajoja. Ihana että opiskelijat saavat tehdä omia oppimistekojaan todellisten ongelmanratkaisutaitojen varassa, ja antaa oman luovuuden kukkia. Marin työpaikalla on myös käytössä keke-kirppis. Meidän oppilaitoksessa on myös kevään keke-teemaviikon jäljiltä jätetty keke-pöytä. Keke-pöydälle oppilaitoksen työntekijät ja opiskelijat voivat tuoda sellaisia tavaroita, jotka ovat heille tarpeettomia. Puolestaan kuka vain voi ottaa pöydältä sen mitä tarvitsee. Tällä viikolla kun menin kesäloman jälkeen töihin, niin huomasin että pöydällä ei ollut mielestäni kuin kaksi samaa esinettä kuin silloin kuin jäin lomalle. Kekepöytä on siis tullut tarpeeseen! Toisen samantyyppisen toimintatavan Marin tekstistä löysin omaan työpaikkaani idea-boxista. Meidän oppilaitoksessa annettiin viime talvena opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa oppilaitoksen viihtyvyyden suunnitteluun. Järjestimme yhden luokan tähän käyttöön kahden viikon ajaksi, jossa suurilla suunnittelupöydillä oli pohja- ja pihapiirustukset kaikista oppilaitoksen alueen rakennuksista ja niiden pihoista. Opiskelijat saivat nimettöminä käydä kirjoittamassa/piirtämässä parannusehdotuksia näihin piirroksiin. Saimme oppilaitokselle paljon hyviä ideoita opiskelijoilta, ja näistä ajatuksista on suuria kokonaisuuksia jo toteutettu. Mielestäni opiskelijoita pitäisi vain uskaltaa ottaa yhä enemmän mukaan suunnitteluun ja prosessien toteutukseen! 4.3 Kielten opettajan mietteitä / A. Koivistoinen Sanna Savolaisen artikkeli kestävä kehitys informaatikon työssä ja tiedonhankinnan opetuksessa oli varsin tietopitoinen ja kiinnostava, ajatuksia herättävä kirjoitus. Sanna aloittaa kirjoittamalla kirjaston moniarvoisuudesta ja palvelun vapaasta saatavuudesta, syntyperään tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Kirjasto on palvelua, joka on monelle

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kirjasto mukana OPS-prosessissa 29.10.2015 Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Koulu on kirjaston tärkein yhteistyökumppani Miksi näin? koulun kautta kirjasto tavoittaa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS Tämä vihkonen on tiivistelmä Vakka-Suomen kansalaisopiston Kestävän Kehityksen ohjelmasta.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2012 Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot