Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Transkriptio

1 Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö

2 Metsän globaalit trendit Edellinen 40 v: Metsäkato 500 milj. hehtaaria Metsätuotteiden kulutus kasvanut 50 % Seuraavat 40 v: Metsäkato 400 milj. hehtaaria Yli 100 milj. ha uutta maatalousmaata Biopolttoaineet, kaivannaiset, kaupungistuminen, jne Metsätuotteiden kulutus kasvaa 50 % % teollisesta puusta istutusmetsistä Metsien ekosysteemipalveluiden merkitys kasvaa Hiili, vesi Ilmastonmuutos torjunta ja sopeutuminen Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 2

3 Metsät ja ilmastonmuutos 15-18% maailman kasvihuonekaasupäästöistä metsäsektorilta, erityisesti trooppisista metsistä Osuus suurempi kuin kaiken liikenteen Metsäkatoa aiheuttavat: Maa- ja karjatalouden levittäytyminen uusille alueille Lainsäädännön ja/tai valvonnan puutteet, korruptio Rakennukset, tiet, padot Kestämätön metsätalous Metsäpalot Paine taloudelliseen kasvuun (osa metsäkadosta perusteltua!) Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka Kestämätöntä kiertokaskiviljelyä,thaimaa 3

4 Miksi metsät häviävät: taustatekijät Väestönkasvu Tulojen kasvu Ruuan, biopolttoaineiden kysynnän kasvu Metsäkato Maanomistus, hallinto Köyhyys, väärät kannustimet Kannustimet metsän raivaukseen Öljypalmu Öljypalmu- ja kumipuuviljelmiä, Indonesia 4

5 Torjunta Ylläpidetään ja lisätään metsiin sitoutuneen hiilen määrää Istutukset Peltometsätalous Vähennetään päästöjä metsistä Metsäkadon hillintä Suojelu, kestävä metsien hoito Energiantuotanto: Biomateriaalit, bioenergia Sopeutuminen Metsät ja ilmastonmuutos: torjunta ja sopeutuminen Lisätään metsien palautumiskykyä Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 5

6 REDD + Metsäkadon ja -rappion aiheuttamien hiilipäästöjen vähentäminen (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) Myös metsän suojelun, kestävän käytön ja hilivaraston lisääminen Taloudelliset kannustimet, jotta metsään sitoutuneelle hiilelle saadaan kestävää metsätaloutta edistävä arvo. Ostetaan aikaa myöhemmille toimille Kustannustehokas tapa vähentää hiilipäästöjä nopeasti Arvio: miljardia USD / v (REDD+ ja muu torjunta) Rikkaat maat osallistuvat kustannuksiin Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 6

7 REDD + toteutus Joko laajojen uudistusten avulla Maanomistus, Hallinto, sen hajauttaminen Tai sektoreittain Maatalous-, energiapolitiikka, maan käyttö Metsien kestävä hoito ja käyttö Yhteisöpohjainen metsien hoito ja käyttö Ekosysteemipalvelut Sektoreittaisia uudistuksia helpompi toteuttaa Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 7

8 Samanaikaisesti: REDD+ toteutus Kannustimet metsän säilyttämiseen, kestävään käyttöön Metsien hallinnan parantaminen Välineet mitata, todentaa ja raportoida hiilimäärien muutokset (nielu, lähde) Suojatoimet esim. ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamiseksi (maiden luotava mekanismit näille) REDD tavoite: rahoitus tulosperustaista Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 8

9 Onnistuuko REDD+?? KYLLÄ JOS: Riittävä rahoitus (puututaan metsäkadon syihin) Kansallinen sitoutuminen (ml. läpinäkyvä, vaikuttava hallintorakenne) Eri ryhmien tarpeet otetaan huomioon Tulosperusteinen rahoitus toteutuu RISKIT: Heikot instituutiot, hallinto (ml. korruptio) Ristiriidat hallinnon tasojen välillä Metsäkadon syihin ei puututa Kaikki ryhmät eivät osallistu Valtava haaste kehitysmaiden luonnonvarahallinnolle Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 9

10 REDD+: Kokemuksia / haasteita Hiilen määrän vertailutasot (mihin asetetaan, mitataan)? Lisäisyys Pilottihankkeet olleet politiikkatyhjiössä (ei tietoa kansallisista rahoitusjärjestelmistä, jne.) Uusia tavoitteita REDD+:n kylkeen Biodiversiteetti Köyhyyden vähentäminen Maaoikeudet, maanhallinta Carbon as a co-benefit only Globaali taso: kaikki vaikuttaa kaikkeen Häviääkö alkuperäinen tavoite sitoa hiiltä? Alkuperäinen innostus jo laantunut!! Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka 10

11 Laittomat hakkuut ja puukauppa Metsäkadon syy erityisesti suojelu- ja alkuperäiskansojen alueilla (tropiikissa, Venäjällä, Itä-Euroopassa, jne ) liittyy usein korruptioon, ammattirikollisuuteen yli 10 mrd USD/v tappiot kantorahatuloissa, veroissa pilaa markkinat, vastuulliset toimijat kärsivät Metsiä koskeva lainsäädäntö ja sen toimeenpano, hallinto ja puukauppa (FLEGT) Laiton saha Indonesiassa 11

12 FLEGT Tavoitteena estää laittoman puun/puutuotteiden pääsy EU:n markkinoille. EU:ssa lainsäädäntö v (USAssa on jo, Japanissa tulossa) Sopimukset tuontimaiden kanssa (FLEGT/VPA lisenssi) Yritykset, kansalaisjärjestöt mukana neuvotteluissa Määritellään mikä on laillista; maan oma lainsäädäntö riittää, toimeenpano oleellista Edistänyt jo hyvää hallintoa kumppanimaissa (läpinäkyvyys, toimintojen seuranta, tiedon saatavuus) 12

13 Yhteisiä vaatimuksia REDD+ ja FLEGT toteutukselle Osallistava suunnittelu Uskottavat, mitattavat, raportoitavat ja todennettavissa olevat järjestelmät; Rahoittajien luottamus (sekä puun että hiilinielun tapauksessa) Kansainvälisten vuotokohtien ja kiertomahdollisuuksien kontrolli; Kielteisten sivuvaikutusten kompensointi paikallisyhteisöille OLEELLISTA: Metsien hallinnon parantaminen (governance) 13

14 Kehitysmaiden maahan investoidaan voimakkaasti Kehitysmaissa maa halpaa, markkinoiden säätely puutteellista Investoinnit mm. maatalouteen, öljyn ja mineraalien tuotantoon Ostajia: teollisuusmaat, öljymaat, nousevat taloudet (Kiina, ym.) kansainväliset/kotimaiset yritykset Vaikutus ruokaturvaan (paikallis-, maa- globaalitasolla), metsiin Tarvitaan: Myös kansainvälistä säännöstöä: toimeenpano käynnistymässä Yritysten vastuullista liiketoimintaa Omistusoikeuksien vahvistamista, kunnioittamista - erityisesti maaseudun ihmisten, yhteisöjen oikeudet uhattuna 14

15 Metsät ja vesitase Metsät ylläpitävät vesivarastoja Tasaavat veden virtausta Vaikuttavat erityisesti paikallisilmastoon Osa ekosysteemipalveluista tulevaisuudessa? Metsiä tarvitaan valuma- Alueiden suojelussa (Sichiang,Kiina) Kuva: Olavi Luukkanen Metsitettyä valuma-aluetta Jangtse- Joen Yläjuoksulla (Sichiang,Kiina). Kuva: Olavi Luukkanen 15

16 RIO + 20 Rion ympäristö- ja kehityskokouksen (1992) seuranta Loppuasiakirjan periaatteita: Metsien sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt tunnustetaan Kestävää metsien hoitoa ja käyttöä jatkettava ja ne valtavirtaistettava talouspolitiikkaan ja päätöksentekoon Metsien hiilipäästöjä vähennettävä YK:n metsäfoorumi (UNFF) edelleen tärkeä Vihreä kasvu Ei uusia sitoumuksia Mutta: edistystä maa- ja paikallistasoilla Kansalaisyhteiskunta vahvistunut Paikallisväestön omistus- tai hallintaoikeudet vahvistuneet 16

17 Esimerkkejä metsien ja puiden erilaisesta merkityksestä: Keski-Sudan. Kuvat: Olavi Luukkanen Sudan: maatalouden osa ruokaturva polttopuu Indonesia: metsät maareservinä luonnonmetsien teollinen käyttö puuviljelmät, plantaasit Kestävän metsätalouden haasteet ja ratkaisut / Vesa Kaarakka Indonesia, Etelä-Kalimantan 17

18 Afrikan ruoka tuotetaan metsässä Afrikan kuivien alueiden kestävintä ja tuottoisinta maankäyttöä Sudanissa, Etelä-Darfurissa (v. 2000) Perinteinen peltometsäviljely tuottaa ruokaa, puuta ja myyntituotteita, tässä arabikumia (Sudan, Pohjois-Kordofan) Kuvat: Olavi Luukkanen 18

19 Polttopuu tärkein metsän tuote kehitysmaissa Puuhiilen valmistus tehokkailla aasialaistyyppisillä miiluilla ratkaisisi osan Afrikankin energiaongelmista (Keski-Thaimaa) Parannetut liedet säästävät polttopuuta ja naisten työtä (Kenia). Kuvat: Olavi Luukkanen 19

20 Aavikoitumista voidaan torjua Hiekkadyynien sidontaa ja suoja -aitojen ja -istutusten avulla Namibia ( Senegal 20

21 Osallistavaan suunnitteluun Esim. kansallinen metsäohjelma lähtökohdaksi Metsän käyttäjät mukaan suunnitteluun Politiikan ja lainsäädännön uudistus välttämätön Globaalisopimukset tukena Kylämetsän käytön suunnittelua asukkaiden kanssa (Namibia) Maankäytön suunnittelua (Etiopia) 21