GLOBAALIT VASTUUT JA PAIKALLISET VASTAUKSET METSIEN KÄYTÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLOBAALIT VASTUUT JA PAIKALLISET VASTAUKSET METSIEN KÄYTÖSSÄ"

Transkriptio

1 GLOBAALIT VASTUUT JA PAIKALLISET VASTAUKSET METSIEN KÄYTÖSSÄ Olavi Luukkanen professori Helsingin yliopisto Johdanto: metsätalous on erilaista eri maissa ja eri aikoina Suomi on esimerkki maasta, jossa metsillä on perinteisesti ollut suuri kansantaloudellinen merkitys ja jossa metsien teollinen hyödyntäminen historiallisesti edisti köyhyyden poistamista ja tasa-arvon saavuttamista. Päinvastoin kuin kehitysmaissa nykyisin (joissa voidaan puhua jopa sosiaalisesti perusteltavissa olevasta metsänhävityksestä), tällainen taloudellinen hyödyntäminen ja ei meillä johtanut metsien häviämiseen vaan niiden entistä suurempaan puuntuotokseen, joka nyt helpottaa myös metsien suojelutarpeiden turvaamista. Suomessa metsien käytön taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä huolehtimista edesauttaa muualla melko harvinainen metsien hajautettu omistus ja käyttö. Aivan vastakkainen tilanne on köyhissä ja kuivissa Afrikan maissa, joissa metsät ja puut ovat myös kansantaloudellisesti tärkeitä, mutta paljon huomaamattomammalla tavalla. Ne turvaavat ihmisten jokapäiväisen toimeentulon polttopuun ja karjanrehun lähteenä sekä maaperän viljavuuden säilyttäjinä erilaisissa peltometsäviljelyjärjestelmissä. Paikallisilla ihmisillä on tarvittavaa tietoa metsien perinteisestä, kestävästä hallinnasta ja käytöstä, mutta ulkopuolisilta tämä tieto usein puuttuu (Hares et al. 2005). Poikkeustapauksessa voi myös köyhä kehitysmaa olla tärkeä teollisen metsätalouden harjoittaja (vrt. Svasimaan sellu- ja paperiteollisuus ja laajat teolliset puuviljelmät sekä esim. Gabon ja Papua Uusi Guinea trooppisen sahapuun tuottajina). Kemiallinen metsätalous vaatii suuria investointeja ja muualta tuotua teknologiaa, mutta sen toimintaa ja vaikutuksia on paljon helpompi seurata kuin puun mekaanista jalostusta, jossa toimijoita on kehitysmaissa kymmeniä tuhansia. Trooppisen luonnonmetsän puun hakkuuta ja sahausta voi harjoittaa kestämättömällä ja paikallisyhteisöä ja luontoa vahingoittavalla tavalla ilman että siihen helposti voidaan puuttua. Toisaalta trooppisen puun pienimuotoinen korjuu ja jalostus ovat potentiaalisesti tehokkaimpia paikallisen kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen keinoja. Tilannetta monimutkaistaa se että laiton hakkuu voi olla ekologisesti kestävää ja paikallisia ihmisiä hyödyttävää, kun taas valtion sallima laillinen hakkuu voi olla molemmilla tavoilla haitallista. Sertifiointi voi vaikuttaa vain pieneen osaan metsien hakkuista eli kansainvälisen kaupan kautta kulkevaan puuhun ja siinäkin vain mikäli osapuolet ovat siihen sitoutuneita. Ratkaisut löytyvät tässäkin metsien käytön suunnittelun ja valvonnan tehostamisesta sekä ennen 1 (6)

2 kaikkea vastuun antamisesta paikallisyhteisöille ja muille paikallisille toimijoille. Metsähallinnon ja hakkuuoikeuksista päättämisen hajauttaminen esimerkiksi Indonesiassa on (vastoin ennakkoepäilyjä) tuottanut myönteisiä tuloksia ja suoraa taloudellista etua paikallisyhteisöille (Engel & Palmer 2006). Metsien merkitys on eri aikoina nähty eri tavalla. Aivan erityisen selvästi tämä näkyy metsäalan kehitysyhteistyössä, joissa voidaan erottaa kolme erilaista vaihetta ennen nykyiseen uusimpaan metsäparadigmaan päätymistä (Frühling & Persson 1996): Ensimmäinen vaihe (1960-luku): metsäteollisuus ja teolliset puuviljelmät nähtiin talouskasvun ja sen myötä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä (esimerkkinä teollisten puuviljelmien perustaminen siirtomaihin ja vasta itsenäistyneihin maihin). Tämä onnistui harvoissa ja epäonnistui monissa kehitysmaissa. Toinen vaihe (1970-luku): sosiaalinen metsätalous, kylämetsätalous (valtiojohtoinen metsien hoito mm. polttopuukriisin ja aavikoitumisen torjumiseksi). Kriisien vakavuus yliarvioitiin ja paljolti valtiojohtoinen taikka ylhäältä alas tapahtunut suunnittelu ei toiminut odotetulla tavalla. Kolmas vaihe (1980-luvun puolestavälistä lähtien): globaalis- ja ympäristöpainotteinen metsätalous (metsäkadon pysäyttäminen; FAO:n Trooppisen metsätalouden toimintaohjelma; metsät luonnon monimuotoisuuden turvaajina ja ilmastonmuutoksen torjumisen välineenä). Globaalit ympäristöongelmat ovat todellisia, mutta niitä yksipuolisesti korostamalla metsien kokonaisvaltainen hoito ja käyttö kärsivät ja paikalliset todelliset tarpeet unohtuvat. Kehitysmaissa ja maapallolla yleisemminkin nähdään metsät nyt, jälleen uuden paradigmamuutoksen jälkeen (vrt. Mery et al a,b), ennen kaikkea paikallisten tarpeiden tyydyttäjinä, ihmisen hyvinvoinnin välittöminä ja välillisinä turvaajina sekä eri vaikuttajaryhmien yhdessä hoitamana ja hyödyntämänä luonnonvarana. Tämä painotus ei sulje pois metsien maailmanlaajuisten vaikutusten huomioon ottamista. Aivan erityisesti pitää yhä paikkansa se, että eri maissa ja eri ihmisryhmille metsien merkitys on hyvin erilainen. Metsäkato on tropiikin ja kehitysmaiden ongelma Metsien hoidon ja käytön kestävyys on ollut tieteellisen tutkimuksen kohteena ja käytäntöön sovellettuna käsitteenä olemassa yli 200 vuoden ajan. Myös trooppisen metsänhoidon perusteet ja toimivat metsänhoitojärjestelmät tropiikin metsiin luotiin jo yli 100 vuotta sitten. Tälle tietämykselle ei ole ollut kehitysmaissa kovin suurta käyttöä, koska metsien kohtalon määräävät metsätalouden ulkopuolelta tulevat tekijät ja kehitysmaissa ne ovat lähes kaikki edistäneet metsien häviämistä (Thaimaan tapauksesta ks. Luukkanen 2000). Kestävästikin hoidettuja trooppisia luonnonmetsiä on muutettu öljypalmu- ja kumipuuviljelmiksi. Trooppisten luonnonmetsien puuta saadaan maataloutta varten raivattavilta alueilta riittävästi täyttämään huomattava osa tällaisen puun kysynnästä kansainvälisessä kaupassa silloin myös sertifioinnin ym. kauppaan vaikuttavien keinojen vaikutus jää auttamatta vähäiseksi. 2 (6)

3 Metsien käytön ohjaus metsätalouden ulkopuolelta on siis ongelma kun ajatellaan metsien hävittämistä maatalouden tieltä, mutta se voi myös auttaa metsien kestävään käyttöön pääsemistä, kun metsien merkitys nähdään kansallisella tasolla uudella tavalla ja ne halutaan säilyttää. Suomessakin metsien hoito ja käyttö voidaan nähdä metsäsektorin ulkopuolelta ohjatuksi: köyhyyden poistaminen ja taloudellisen tasa-arvon edistäminen metsätalouden avulla oli vuosisadan ajan kansallinen tavoite, jota metsätalouden eri osapuolet seurasivat. Samalla tavalla luonnon monimuotoisuuden lisääntyvä suojelu metsien avulla Suomessa voidaan nyt nähdä metsätalouden ulkopuolelta määriteltynä kansallisena tavoitteena, jota metsätalouden eri toimijat nyt joutuvat noudattamaan riippumatta siitä miten halukkaita ne siihen ovat. On virheellistä, niin meillä kuin muuallakin, ajatella että metsätalous on yksi ja yhdellä tavalla toimiva organisaatio; siihen kuuluu aina erilaisia ja myös vastakkaisiin tavoitteisiin pyrkiviä osapuolia. Suomessa ja tropiikissa painiskellaan hyvin eri suuruusluokan ongelmien kanssa. Siinä missä meillä keskustellaan suojeltavien eliölajien populaatioiden optimisuuruudesta ja siitä miten yhä lisääntyvää metsien puumäärää parhaiten hyödynnetään, tropiikissa mietitään miten metsä ylipäätään voisi säilyä. Maapallon metsäkato aiheutuu tropiikin metsien häviämisestä: trooppista luonnonmetsää häviää joka vuosi n. 14 miljoonaa hehtaaria eli lähes puolta Suomen pinta-alasta vastaava määrä, ja uusia trooppisia puuviljelmiäkin istutetaan vain n. 3 milj. ha/v. Tilanne ei ole vaikein Amazonasin alueella (jossa metsää häviää keskimäärin vain 0.6 % pintaalasta joka vuosi). Vielä uhatumpia ovat jo pitkälle pirstoutuneet sademetsäalueet mm. Länsi-Afrikassa ja Keski-Amerikassa sekä monet kuivien trooppisten metsien alueet. Tropiikin metsistä vain noin puolet on sademetsiä, mikä myös usein unohdetaan. Tropiikin metsäkato on jo hieman hidastunut, mutta se jatkuu yhä, monesta eri syystä. Kun aikaisemmin kehitysmaiden maatalouden laajenemista ohjasi tarve tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle, nyt sitä vauhdittaa globaali kauppapolitiikka. Biopolttoaineen, sokerin ja pihvilihan tuotanto kasvavat Brasiliassa nopeasti sademetsän häviämisen kustannuksella. Jos laajentuva maatalous antaa kestävän toimentulon ihmisille, ei trooppisten metsien häviämistä voi välttämättä pitää haitallisena asiana, varsinkaan jos niitä samalla jätetään suojelualueille. Metsät säilyvät, niin tropiikissa kuin muuallakin, vain silloin kun niillä on tarpeeksi suuri arvo muihin mahdollisiin maankäyttömuotoihin verrattuna. Tämä arvo syntyy myytävistä tuotteista tai palveluista, kuten biodiversiteetin säilyttämisestä tai ilmakehän hiilidioksidin sitomisesta, joista joku on valmis maksamaan. Keskeinen kysymys on minne tulot tuotteista, palveluista tai työllistymisestä kertyvät ja varsinkin hyötyvätkö paikalliset asukkaat niistä. Puuviljelmät kattavat alle 4 % tropiikin metsien pinta-alasta, mutta niiden merkitys varsinkin sellu- ja paperiteollisuudelle kasvaa nopeasti. Kiinassa perustetaan uusia puuviljelmiä yhtä paljon kuin koko tropiikissa yhteensä, eli n. 3 milj. ha/v; huomattava osa niistä on myös suoja-istutuksia ympäristön kunnostamiseksi. Kiina on harvoja kehitysmaita joissa metsien (luonnonmetsien ja puuviljelmien) kokonaispinta-ala tällä hetkellä kasvaa. 3 (6)

4 Mitä metsien kestävä hoito ja käyttö nykyisin merkitsee? Tärkein uuden metsäparadigman sanomista on se, että metsä on aina osa laajempaa kokonaisuutta ja voi tuottaa yhtä aikaa monenlaista hyötyä eri ihmisille. Suomessa tämä ei ole kovin mullistava uusi tieto, mutta kehitysmaissa metsien ja puiden merkitystä jokapäiväisen toimentulon lähteenä ja samalla ympäristön tilan turvaajana ei aina ole kyllin hyvin ymmärretty. Tämä on valitettavasti tilanne vielä tänään. Afrikan Sahelin alueen perinteisten peltometsäjärjestelmien merkitystä kestävänä ja tuottoisana ruoan tuotannon menetelmänä ei muualla kunnolla tunneta, vaikka tämä tieto juuri nyt esim. Sudanin jälleenrakennukseen tähtäävissä avustustoimenpiteissä olisi aivan keskeinen. Maailmanpankin tuore raporttikin toteaa että Sudanissa metsätalous ei ole tärkeää ja avustusta ei siten kannata ohjata metsätalouteen. Raportin kirjoittajilta on jäänyt huomaamatta, että kaikki köyhien ihmisten ruoka ja myös myyntituotteet Sudanissa saadaan metsämaalta ja että puiden raivaaminen tehokkaamman maatalouden tieltä hävittää kokonaan maan tuottokyvyn ja johtaa uusiin nälkä- ja ympäristöongelmiin (Gaafar et al. 2006). Suomen kehitysyhteistyöstä vastaavat tahot toimivat Sudaniin raha-apua toimittaessaan valitettavasti Maailmanpankin eikä olemassa olevan suomalaistenkin tutkijoiden tuottaman tiedon pohjalta. Puiden ja metsien merkitys on suurempi kuin mitä suoraan niistä saaduista tuotteista voisi päätellä. Tilannetta hämärtää se, että ääritapauksissa suurin osa metsätuotteista saadaan muualta kuin metsästä, esimerkiksi savannipensaikosta tai maatalousmaalla kasvavista puista. Tropiikissa ja kehitysmaissa tärkein varsinainen metsien tuote on polttopuu, ja seuraavaksi tärkein karjan rehu. Kuivien alueiden metsiin ja metsätalouteen pitäisi kiinnittää paljon aikaisempaa enemmän huomiota, koska ihmisten hätä näillä alueilla on suurin ja koska myös ympäristön täydellisen tuhoutumisen vaara niillä on ilmeinen. Päinvastoin kuin yleisesti otaksutaan, metsänhoito kuivilla trooppisilla alueilla ei ole vaikeaa, koska se perustuu luontaisen puukasvillisuuden omaan voimakkaaseen palautumiskykyyn ja perinteellisiin, paikallisten asukkaiden hyvin hallitsemiin peltometsäjärjestelmiin, joissa alueen luontaiset puulajit ovat tärkeä osa. Sahelin alueen tuotantosysteemien kestävyyttä lisää se, että sillä, päinvastoin kuin itäisessä tai eteläisessä Afrikassa, tärkeimmät ruokakasvit (esim. durra, helmihirssi) ja myös kotieläimet (kameli, paikalliset nauta- ja pienkarjarodut) ovat perinteisiä ja erityisesti kuivaan ilmastoon sopeutuneita lajeja ja rotuja. Afrikassakin pystytään tuottamaan riittävästi ruokaa, mutta se tapahtuu vain puiden, metsien ja metsätalouden avulla. Sademetsissä ja muilla kosteammilla trooppisilla alueilla voidaan luonnonmetsää hoitaa ja käyttää kestävästi sekä perinteisillä että uusilla menetelmillä, mutta niillä pääongelmana on maankäytön politiikan epämääräisyys, hyvin erilaiset ja vahvasti ristiriitaiset käyttötavoitteet sekä hallinnon heikkous, joka ilmenee myös korruptiona. Yleinen kokemus on, että valtiojohtoinen metsätalous ei toimi, mutta mitä sen tilalle voidaan luoda riippuu olosuhteista. Kostean tropiikin metsät tuottavat kaupallisesti arvokasta teollisuuspuuta, mistä välittömästi seuraa metsien käytön ristiriitoja paikallisten asukkaiden, teollisuuden harjoittajien ja valtionhallinnon kesken. 4 (6)

5 Hajautetusta ja myös paikallisyhteisöpohjaisesta trooppisten luonnonmetsien hoidosta ja käytöstä on jo hyviä kokemuksia. Nopeakasvuiset puuviljelmät ovat tulossa pääasialliseksi raaka-ainelähteeksi trooppisten ja subtrooppisten maiden kemialliselle metsäteollisuudelle. Viljelmien hoidon tekniikka hallitaan yleensä hyvin, ja pääongelmaksi jää toiminnan sopeuttaminen alueen muuhun maankäyttöön, mukaan lukien perinteinen käyttö. Hyviä tuloksia on saatu järjestelmistä, joissa paikalliset asukkaat tuottavat teollisuuden tarvitsemaa puuta yksityisellä tai kyläyhteisön käytössä olevalla maalla tai vuokraavat maansa määräajaksi teollisuusyritykselle. Puuviljelmien kattamalla alueella voidaan joskus jopa suojella alkuperäistä luonnonmetsää (viljeltyjen metsiköiden välissä ja ympärillä) paremmin kuin jos puuviljelmiä ei perustettaisi vaihtoehtoina olevien öljypalmu- tai kumipuuplantaasien joukkoon ei todennäköisesti jäisi lainkaan luonnonmetsiä kyseiselle alueelle. Kaikkialla maailmassa ja niin myös kehitysmaissa suojelualueillakin on muodostunut ongelmaksi metsien omistus- ja hallintaoikeus sekä suhtautuminen paikalliseen perinteiseen metsien käyttöön, esimerkiksi kiertokaskiviljelyyn. On kehitetty ratkaisumalleja, joissa suojelualueilla voidaan jatkaa perinteistä maankäyttöä taikka joissa suojelualueen ulkopuolella tarjotaan parempia toimeentulon mahdollisuuksia ihmisille, jotka aikaisemmin ovat voimakkaasti muuttaneet suojeltavan alueen luontoa (Thaimaan osalta ks. Hares et al. 2005, Tansaniasta ks. Reyes et al. 2006). Paikallisyhteisöjen aktiivinen osallistuminen suojelualueiden hoitoon vaatii tuekseen täsmällisen politiikan ja lainsäädännön; näiden puuttuminen on vakava este metsien hoidon ja suojelun kehittämiselle. Esimerkiksi Thaimaassa on 15 vuotta yritetty tuloksetta saada aikaan paikallisten asukkaiden oikeudet turvaavaa yhteisömetsälakia; seurauksena on ollut vakava poliittinen ongelma. Kansalliset metsäohjelmat uuden metsäpolitiikan toteuttamiskeinoksi Jo Rion UNCED-ympäristökokouksessa 1992 suunniteltua globaalia metsäsopimusta ei ole saatu aikaan. Metsien kestävää hoitoa ja käyttöä on kuitenkin pystytty huomattavalla tavalla edistämään maailmanlaajuisissa, alueellisissa ja kansallisissa prosesseissa. Tämä näkyy myös kehitysmaissa, joissa metsiä koskevaa politiikkaa ja lainsäädäntöä sekä metsätalouden organisaatioita on perusteellisesti muutettu ja parannettu. Riosta lähteneen prosessin yksi tärkeimpiä metsiä koskevia käytännön saavutuksia on se, että kansalliset metsäohjelmat on yleisesti tunnustettu hyväksi työvälineeksi tässä uudistustyössä. Suomi tukee kansallisten metsäohjelmien kehittämistä ja uudistamista tällä hetkellä myös Afrikan maissa. Tulokset kannustavat jatkamaan tätä työtä (Oksanen et al. 2003). Aikaisemmin nähtiin kehittyvissä maissa kaupunkien ja maaseudun tarpeet paljolti vastakkaisina ja toisensa pois sulkevina tavoitteina. On kuitenkin väärin asettaa vastakkain kaupunki ja maaseutu, uusi ja perinteinen elämäntapa, teollinen ja eiteollinen yhteiskunta. Kaakkois-Aasian maat osoittavat miten voidaan kehittää hedelmällistä vuorovaikutusta ja rinnakkaiseloa kaupunkien ja maaseudun yhteisöjen välille ja miten nämä itse asiassa jo ovat sekoittuneet ja hyötyneet toisistaan väestön liikkuvuuden myötä. Tärkeää on myös todeta, että kehitysmaiden maaseudun asukkaat itse haluavat päästä mukaan tähän vuorovaikutukseen ja sitä kautta parantaa omia toimeentulon mahdollisuuksiaan (Rigg 1997). Metsän merkitys kaikkialla maailmassa nähdään uudella tavalla kun se ymmärretään yhteiskunnan teollistuneen osan ja maaseudun myönteisen vuorovaikutuksen välineeksi. Kansallisen metsäohjelman viitoittamalla tavalla metsien käytöstä ja 5 (6)

6 hoidosta voivat yhdessä vastata niiden paikalliset omistajat ja käyttäjät, valtiovalta, aluehallinto sekä yksityinen sektori; näin metsän tuottamasta hyödystä pääsevät mahdollisimman monet osallisiksi. Tämän kehityksen tukeminen on todellista globaalia vastuuta jossa kaikki ratkaisut loppujen lopuksi ovat paikallisia. Viitekirjallisuus Engel, S. & Palmer, C. 2006, For better or worse? Local impacts from the decentralization of Indonesia's forest sector. (Lähde 14/04/2006). Hares, M., Eskonheimo, A., Myllyntaus, T. & Luukkanen, O Environmental literacy in interpreting endangered sustainability: Case studies from Thailand and the Sudan. Geoforum 37: Frühling, P. & Persson, R Back to national realities. Rethinking international assistance to forestry development. SIDA, Stockholm. 26 p. ISBN Gaafar, A.M., Salih, A.A., Luukkanen, O., El Fadl, M.A. & Kaarakka, V Improving the traditional Acacia senegal-crop system in Sudan: The effect of tree density on water use, gum production and crop yields. Agroforestry Systems 66:1-11. Luukkanen, O The vanishing and reappearing tropical forest: Forest management and land use in Thailand. In: Myllyntaus, T. & Saikku, M. (eds.) Encountring the past in nature Essays in environmental history. Ohio University Press, Athens, Ohio, USA. Pp Mery, G., Alfaro, R., Kanninen, M. & Lobovikov, M. 2005a. Forests in the global balance: Changing paradigms. IUFRO World Series 17. IUFRO, Vienna. 318 p. Mery, G., Alfaro, R., Kanninen, M., Lobovikov, M., Vanhanen, H. & Pye-Smith, C. 2005b. Forests for the new millennium: Making forests work for people and nature. Ministry for Foreign Affairs of Finland/IUFRO-WFSE. 36 p. (Edelliseen julkaisuun perustuva tiivis ohjeisto uudeksi maailmanlaajuiseksi metsiä koskevaksi politiikaksi). Oksanen, T., Pajari, B., Tuomasjukka, T. (ed.) Forests in poverty reduction strategies: Capturing the potential. EFI Proceedings 47. EFI, Joensuu. 206 p. Reyes, T., Luukkanen, O. & Quiroz, R Small cardamom precious for people, harmful for mountain forests. Mountain Research and Development 26(2): Rigg, J Southeast Asia: The human landscape of modernization and development. Routledge, London & New York. 326 p. 6 (6)

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?

Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Metsätehon iltapäiväseminaari Helsinki 27.3.2014 Pekka T Rajala Kehitysjohtaja Stora Enso Metsä Canberra 1967 Istutusmetsillä tulee olemaan monissa

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 12.9.2012 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17

Lisätiedot

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? Jyrki Kangas Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto Johdatus otsikon kysymykseen Biotalous kasvaa ja monipuolistuu

Lisätiedot

Puut ruokaturvan edistäjänä Afrikassa

Puut ruokaturvan edistäjänä Afrikassa Tulevaisuuden metsäyrittäjät seminaari HAMK 24.4.2019 Olavi Luukkanen Viikin tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/vitriblog/ http://www.facebook.com/uh.vitri Puut ruokaturvan

Lisätiedot

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen

Lisätiedot

Etelä-Karjala 17. 19.5.2006

Etelä-Karjala 17. 19.5.2006 21 Kirkkonummi 8.5.2006 Etelä-Karjala 17. 19.5.2006 Toimittajat Eeva Hellström, Anu Kaltula Kustantaja Suomen Metsäyhdistys ry., Salomonkatu 17 A, 00100 Helsinki, Puh. 09-685 0880 Taitto Kuvaste Oy, Joensuu

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kehitysyhteistyö kenttäperspektiivistä; mikä on muuttunut (melkein) 30 vuodessa: Lähestymistapa ja fokus Kehitys ja vaikutukset Lähtökohtana omat kokemukset

Lisätiedot

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Kestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet

Kestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet Kestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet Jarkko Levänen Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto Kestävyystieteen laitos 1 Kestävä vienti vastaa kestävyyshaasteisiin Perinteinen ajatus: kaikki vienti

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa 16.5.2018 Auvo Kaivola PEFC Suomi 1 Sisältö: Mitä metsäsertifiointi on? Mikä PEFC on? Laillisuus ja kestävyys metsäsertifioinnissa PEFC ja

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta 23.11.2018 26.11.2018 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 1964/66 1974/76 1984/86 1997/98

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a 8. 5. 2 0 1 2 Jussi Viitanen E u r o p e a n F o r e s t I n s t i t u t e E U F L E

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista. Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa KIEMET Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu Mikkeli 27.9.2011 Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa 27.10.2011 Puupäivä 2011, Wanha Satama Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien

Lisätiedot

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin puheenvuoro 9 maaliskuuta 2007 Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Seitsemänkymmentäseitsemän tutkijaa luovutti 7 helmikuuta 2007 ministeri

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi

Agroekologinen symbioosi Palopuron Agroekologinen symbioosi Juha Helenius Helsingin yliopisto Luomuinstituutin yleisöseminaarien sarja Tutkittua tietoa luomusta, Mikkeli 7.3.2017 Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary

Lisätiedot

Selvitys trooppisen puun käytöstä ja alkuperästä puutarhahuonekaluissa

Selvitys trooppisen puun käytöstä ja alkuperästä puutarhahuonekaluissa 16. kesäkuuta 2009 Selvitys trooppisen puun käytöstä ja alkuperästä puutarhahuonekaluissa Greenpeace, Suomen Kuluttajaliitto, Luonto-Liitto, Maan ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tänäkin vuonna

Lisätiedot

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Päättäjien metsäakatemia Majvik, 26.5.2016 Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Petri Lehtonen, Indufor 26.5.2016 Haasteet Kasvavan metsäntuotteiden kysynnän tyydyttäminen Maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa

Lisätiedot

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win? Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia

Lisätiedot

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8. Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankeen ohjausryhmän seminaari, Metsämiesten Säätiö, Kerkkä, 12.5.2009 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot