Kestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?

Transkriptio

1 Kestävyys metsien käytössä Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään Tomi Tuomasjukka EFI FLEGT&REDD Unit European Forest Institute Helsinki, ratkaista?

2 Kartta 1. Joitakin haasteita 2. Ratkaisuja? a) Ilmastosopimus b) YK:n metsäfoorumi c) Hyvän hallinnon etsintä 3. Lisää haasteita

3 Haasteita tällä hetkellä

4 Maailman metsät paljon vartijana 31 % maapallon maaalasta on metsien peitossa. Metsät varastoivat yli 1000 miljardia tonnia hiiltä. 80 % maa-alueiden biodiversiteetistä elää metsissä.

5 Metsät ylläpitävät... luonnon monimuotoisuutta ilmakehän hiilitasetta % globaaleista hiilipäästöistä tulee metsäkadosta maaperän ravinteita estävät eroosiota vesitaloutta

6 Metsät ja ihmisten hyvinvointi TOIMEENTULO: 1,6 miljardin äärimmäisessä köyhyydessä elävän toimeentulo ELINYMPÄRISTÖ: 60 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa elää metsissä ENERGIA: yli 2 miljardia ihmistä täysin riippuvaisia polttopuusta TERVEYS: lääkekasvit ja hyvinvointi

7 Metsät ja muu tuotanto Metsät ja puut tukevat maa- ja karjatalouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin ja ääriilmiöihin Merkittävä epäsuora vaikutus kehitysmaiden ruuantuotantoon

8 Käytännön haasteita nyt Metsien häviäminen 13 miljoonaa hehtaaria vuodessa Metsitys vain 8 miljoonaa hehtaaria vuodessa Metsäverot menevät muihin taskuihin laittomuudet ja korruptio ( $/v)

9 Ratkaisuja?

10 Kansainvälisen metsä- ja ilmastopolitiikan keinoja vastata globaaleihin haasteisiin 1. YK-prosessit Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) Yhdistyneiden kansakuntien Metsäfoorumi (United Nations Forum On Forests, UNFF) 2. Hyvä hallinto globaalina poliittisena teemana: EU:n FLEGT Toimintasuunnitelma ja muut vastaavat

11 Yhdistyneiden Kansakuntien Ilmastonmuutosta koskeva Puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC)

12 YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus Ilmastosopimuksen tavoite on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sellaiselle tasolle, ettei ilmasto muutu haitallisen paljon. Metsäkadolla on merkittävä rooli kasvihuonekaasujen päästöissä REDD+ (Reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries)

13 Hiilidioksidipäästöt - 5 suurinta maata

14 Metsäkadon vaiheet Metsän pinta-ala Käynnistävä tekijä - esim uusi tie Vahvistavat tekijät - väestö, paikalliset markkinat, infra Tasaavat tekijä -politiikka, maatalouden keh., pula metsien tuotteista aika

15 REDD teoriassa - muutoksesta maksetaan! hiilen määrä lisäisyys skenaario Ilman REDD

16 REDD+ kumppanuus 71 maata mukana (rahoittajia ja kehitysmaita) myös Suomi mukana Rahoittajat luvanneet noin USD 4 miljardia vuosille Kumppanuus keskittyy tehokkaaseen, avoimeen ja koordinoituun yhteistyöhön metsäkadon pysäyttämiseksi Erittäin suuri poliittinen painoarvo

17 Yhdistyneiden Kansakuntien Metsäfoorumi (United Nations Forum On Forests, UNFF)

18 UNFF kansainvälinen metsäsopimus: Globaalit tavoitteet: pysäyttää maailman metsien häviäminen ja kääntää metsäpinta-ala kasvuun edistämällä kestävää metsätaloutta, metsien suojelua ja metsitystä lisätä metsien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen merkitystä, kiinnittäen erityistä huomiota metsistä riippuvaisten ihmisten elinolojen parantamiseen lisätä merkittävästi suojeltujen ja kestävästi hoidettujen metsien pintaalaa ja lisätä näillä alueilla kestävästi tuotettujen tuotteiden käyttöä ja kauppaa (vähentää laittomia hakkuita ja puukauppaa) pysäyttää metsäsektorin kehitysyhteistyövarojen väheneminen ja lisätä merkittävästi rahoitusta sekä kehittää uusia kestävää metsätaloutta tukevia rahoitusmekanismeja

19 Hyvä hallinto poliittisena teemana: EU FLEGT Action Plan FLEGT = Forest Law Enforcement, Governance and Trade

20 EU FLEGT Action Plan - EU:n FLEGT Toimintasuunnitelma EU:n vastaus metsäkatoon ja metsävarojen laittomaan käyttöön Toimenpiteitä kohdistetaan sekä TARJONTAAN että KYSYNTÄÄN Tavoitteena parantaa metsien hyvää hallintoa puutavaran kaupan kautta Kerrannaisvaikutuksia: veronkanto, investoinnit, toimeentulo, demokratia

21 EU FLEGT Action Plan 1. Laillista puukauppaa tukevat vapaaehtoiset kumppanuussopimukset (VPA) -- puukauppasopimuksia, puun tarjonta 2. Normatiiviset keinot kuten the EU Timber Regulation (EU:n puutavara-asetus) puun kysyntään vaikuttaminen 3. Puutuotteiden julkisia hankintoja ohjaavien politiikkojen edistäminen (public procurement policies) Myös muita instrumentteja: mm. yksityissektorin vapaaehtoiset järjestelmät puun alkuperän todentamiseksi

22 FLEGT lisenssi (ei vielä) Järjestelmien kehittäminen Neuvottelu Neuvottelujen valmistelut Valmistelut, kansalliset konsultaatiot Alustavat keskustelut FLEGT VPA kumppanimaat Huhtikuu 2011 VPA = VAPAAEHTOINEN PUUKAUPPASOPIMUS

23

24 Muita hyvää (metsä)hallintoa tukevia instrumentteja maailmalla USA:n Lacey Act kriminalisoi kaikkeen laittomaan puuhun kajoamisen (ostaminen, myyminen, jalostus, hallussapito) Japanin vihreän ostamisen laki laillinen puu julkisissa hankinnoissa Australia valmistelee samansuuntaisia toimia EU-Kiina dialogi hyvä metsähallinto keskeinen teema Kiinalle oma FLEGT toimintasuunnitelma? Brasilian pitkäaikainen työ metsäsektorilla Intian alkava kiinnostus laillisuuskysymyksiin

25 MUTTA hyvä (metsä)hallinto ja puun laillisuus ei ratkaise metsäkatoa! Metsäkato ei johdu kaupallisista hakkuista Metsäkato on maankäytön muutos jota ajavat taloudelliset tekijät: Köyhyys ja vaihtoehtojen puute Globaali hyödyketuotanto (commodities) soija, liha, palmuöljy Hyvän hallinnon edistäminen helpottaa maankäytön muutokseen puuttumista

26 Lisää haasteita

27 Uusia haasteita Betoni- ja alumiiniteollisuuden lobbaus Onko puu oikeasti ympäristöystävällistä? Maailman kasvava väestö missä kasvatetaan ruokaa kaikille? Tulevaisuus: 200 miljoonaa hehtaaria viljelysmaata puuttuu Entä mistä saadaan kaikille riittävästi kuitua elämyksiin? Puusta? Missä se kasvatetaan? Urbanisaatio ja metsistä vieraantuminen metsien merkitys yhteiskunnassa Metsäsektorin yhteiskuntavastuu?

28 KIITOS EFI FLEGT&REDD Unit European Forest Institute

29 Liite: Puun tuonti EU:hun ja Suomeen

30 The EU s imports of wood-based products (by product group) Import value (US$ billion, cif, nominal) Estimated RWE volume (million cubic metres) Estimated RWE volume Import value Timber Sector logs Pulplogs Sawn wood Plywood Mouldings & joinery Wooden furniture Wood-based pulp Paper Other products

31 The EU s imports of wood-based products 2009 (by Leading sources of supply worldwide) 0 Supplying country VPA core Other Timber Sector Other Paper Sector South Africa Croatia Indonesia Belarus Malaysia 2 Uruguay 4 Ukraine Canada Chile 6 Switzerland 8 Norway 10 China 12 Russia 14 Brazil 16 (million cubic metres) Estimated RWE volume 18 USA 20

32 Finland s imports of wood-based products (by product group) 25 4,0 2,5 15 2,0 10 1,5 1,0 5 Import value 3,0 (US$ billion, cif, nominal) 20 (million cubic metres) Estimated RWE volume 3,5 0,5 0 0,0 Timber Sector logs Chips & residues Pulplogs Wood-based pulp Estimated RWE volume Import value Sawn wood Paper Furniture Other products

33 Finland s imports of wood-based products (by product group) 18 (million cubic metres) Estimated RWE volume Pulplogs Wood-based pulp 2000 Timber Sector logs Chips & residues From within the EU From outside the EU Sawn wood Paper Furniture Other products