8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TEEMARYHMÄN ESITYS OSAKSI KESKI-SUOMEN KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN RA- PORTOINTIA Sisältö Esipuhe Teemaryhmän keskeinen esitys NYKYTILA 1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon nykytila - Väestökehitys palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Maakunnan elinkeinorakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Asioinnin suuntautuminen palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotannon alueet 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö 3. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta 5. Kunta- ja muun aluejaotuksen arviointi 6. Mallien kehittäminen 7. Toimijoiden kannanottoja alan palvelutuotantoon - Sosiaalipalvelut (sosiaalijohtaja Risto Kortelainen ja osaamiskeskuksen johtaja Marja Heikkilä) - Perusterveydenhuolto (johtava ylilääkäri Reijo Räsänen) - Erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu) TAVOITETILA 8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi VASTAUKSET SISÄASIAINMINISTERIÖN ESITTÄMIIN YKSITYISKOHTAISIIN KY- SYMYKSIIN

2 2 Esipuhe Erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntatalouteen liittyvissä keskusteluissa on tärkeäksi kehittämisalueeksi nostettu sosiaali- ja terveydenhuolto. Alan palvelutuotannon kustannukset edustavat kuntataloudesta yli puolta. Väestön ikääntyminen ja sen myötä hyvinvointipalveluiden tarpeen lisääntyminen, osaavan henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien organisaatiorajat ylittävä hyödyntäminen sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyön järjestäminen ovat vain muutamia lähiajan haasteita, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa haetaan vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuolto on laaja toimintasektori. Palvelut organisoituvat kuntien omana toimintana, kuntien eri tavoin järjestämänä yhteistyönä sekä ostopalveluina yrityksiltä ja järjestötoimijoilta. Ylivertainen osa palveluista tuotetaan edelleen kuntien omana toimintana. Keski-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä on pitkät perinteet. Saumattomien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen sosiaalitoimesta aina erikoissairaanhoitoon saakka on maakunnan tavoitteiden mukaisesti myös monilta osin konkretisoitumassa. Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiskäyttöinen konsultaatiotietopankki on jo valmis, ja vastaava asiantuntijajärjestelmä on syntymässä myös sosiaalipalveluihin. Myös lääkäreiden ilta- ja viikonloppupäivystys sekä lasten päivähoidon järjestelyt ovat toteutuneet tai toteutumassa laajasti ylikunnallisina. Uusia kuntarajat ylittäviä kehittämishankkeita on vireillä. Teemaryhmä arvioi kuntien yhteistyön syntyvän joko ns. vahvan peruskunnan mallin tai ns. piirimallin mukaisesti. Piirimallinkin osalta pidetään laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspiirin syntymistä epärealistisena. Tämän vuoksi piirimallin tarkastelu ulotetaan koskemaan vain terveyspiiriä. Aluekuntamallin vaikutuksia maakunnan hyvinvointialan kehittämisessä on mallin epäuskottavuuden vuoksi analysoitu vain vähän. Teeman valmisteluun ovat osallistuneet maakuntahallituksen ja myös teemaryhmän puheenjohtajana Helena Pihlajasaari Laukaasta, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Satu Koskinen Karstulasta, maakuntahallituksen jäsen Anneli Puskala Jyväskylän maalaiskunnasta, kunnanhallituksen jäsen Salme Satusaari Joutsasta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Pekka Toivonen Jyväskylän maalaiskunnasta sekä kaupunginvaltuuston jäsen Timo Valtakoski Jämsänkosken kaupungista. Teemaryhmän asiantuntijajäseninä ovat toimineet kehittämispäällikkö Anne Astikainen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:stä, kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa Jämsästä, sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän maalaiskunnasta, johtaja Timo Kunttu Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, johtava ylilääkäri Reijo Räsänen Palokan terveydenhuollon ky:stä, TNJ:n pääluottamusmies Aini Suihkonen Tehy ry:stä, yritysjohtaja Juhani Tahvonen Viherlandia Oy:stä, sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen Jyväskylän kaupungista ja suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta (sihteeri). Keski-Suomessa on valmistunut tai meneillään mittava joukko hyvinvointialan kehittämistoimia, joiden tarkoituksena ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön voimistaminen ja kunnallistaloudellisesti kestävän palvelutuotannon rakentaminen. Tämän vuoksi teemaryhmän kannanottoa muotoiltaessa on hyödynnetty em. kehittämistoimia. Näissä esitetyt linjaukset on valmisteltu laaja-alaisesti hyvinvointialan organisaatioita ja maakunnan eri osia kuullen. Teemaryhmä ei ole käytettävissä olevan aikataulun puitteissa katsonut mahdolliseksi järjestää yleistä kuulemistilaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisasioista. Sen sijaan kunnat ovat seutujen kautta voineet esittää kannanottojaan prosessiin. Kiitän kaikkia valmisteluun osallistuneita. Teemaryhmä jättää oheisen ehdotuksensa projektin ohjausryhmälle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi Keski-Suomessa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari teemaryhmän puheenjohtaja

3 3 Teemaryhmän keskeinen esitys Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen teemaryhmä arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ja alan liiketoiminnan yhteistyön tiivistyvän sekä palvelutuotannon alueiden määrittyvän pääosin yksittäistä kuntaa laajempina. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallissa toiminnot ryhmitellään lähipalveluiksi, seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettaviksi sekä maakuntarajat ylittäviksi palveluiksi. Seudullisesti palvelut tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla, joiden tehtäväalueet myös määritellään teemaryhmän esityksessä. Alan palvelutuotannossa toimivia organisaatioita ovat kunnalliset palveluyksiköt, järjestöt sekä yksityiset yritykset. Olennaista on vahvistaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimuotoista ja toimivaa yhteistyötä. Teemaryhmä nojaa esityksensä peruskuntamalliin. Sairaanhoitopiiriä kehitetään maakunnan kokoisena ja nykymuotoisena. Terveyskeskusten määrä vähenee oleellisesti. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluprosesseja selvitetään, käynnistäen selvitykset vanhustenhuoltoon liittyvistä asioista. Tässä yhteydessä hyödynnetään eri puolilla maakuntaa meneillään olevia vanhustenhuollon kehittämishankkeita. Erikoissairaanhoidon ja perustason sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnassa keskeisimmät alueet ovat ennalta ehkäisy, asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta pois. Näillä alueilla on saavutettavissa merkittävimmät hyödyt niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin näkökulmista. Keski-Suomessa on kehitetty toimintamalleja, joilla voidaan toteuttaa palvelu sekä tehokkaasti että laadukkaasti ja hallita toimintaprosessi. Asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoitoon tapahtuu joko nopean vasteen päivystysyksikön (NOVA) tai konsultatiivisen lähetteen kautta. Asiakkaan kotiuttamisessa tai siirtymisessä jatkohoitoon on apuna tuotannonohjausmalli (TUMA), jossa vapaat jatkohoitopaikat on löydettävissä tietojärjestelmästä. Seudullinen koulutusyhteistyö mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn. Nämä mallit toimivat sekä tässä raportissa ehdotetulla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla että sosiaali- ja terveyspiirissä. 1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon nykytila Väestökehitys palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomi kuuluu väestökasvun maakuntiin. Maakunnassa asui vuoden 2004 lopussa henkeä. Väestö on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana tasaisesti. Kuntatasolla väestö on lisääntynyt erityisesti Jyväskylän naapurikunnissa, joihin muuttoliike ohjautuu osittain maaseudulta ja maakuntakeskuksesta. Toisen maailmansodan jälkeinen suuri syntyvyys ja suuret ikäluokat näkyvät myös Keski-Suomen väestön ikäluokkarakenteessa vuotiaat on suurin ryhmä määrällisesti. Maakunnan kokonaisväestömäärässä naisten osuus on noin henkeä miehiä suurempi. Miesten määrä on naisia suurempi eläkeikään saakka. Naisia on vanhimmissa ikäluokissa moninkertainen määrä miehiin verrattuna. Vuosien aikana Keski-Suomen syntyneiden ja kuolleiden määrissä ei ole ollut dramaattisia muutoksia. Luonnollinen väestölisäys on pysynyt koko ajanjakson positiivisena. Siirtolaisuus ei vaikuta merkittävästi Keski-Suomen väestökehitykseen, eikä siirtolaisuudessa ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Keski-Suomen muutetaan enemmän kuin täältä lähdetään ulkomaille. Maassamuutossa on ollut selkeää vuosivaihtelua ja 1990-luvun loppupuolella maakunnasta muutettiin aktiivisemmin muualle kuin Keski-Suomeen oli tulijoita. Tällä vuosituhannella maassamuutto on kään-

4 4 tynyt Keski-Suomen eduksi. Muuttoalttius on sidoksissa muuttajan ikään ja koulutukseen. Myös Keski- Suomessa on havaittavissa, että ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla (yliopiston perustutkinto) on enemmän työnhakuun liittyvää tavoitemuuttoa ja laajempi työnhakualue kuin alemman tutkinnon suorittaneilla. Eniten muuttovaihdantaa Keski-Suomella on Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Vaikka Keski-Suomen väkimäärä kasvaa, ei kasvu jakaudu maakunnassa tasaisesti. Väestölisäys on jo vuosia kohdistunut Jyvässeudulle, joka on maamme voimakkaimpia kasvukeskuksia ja sen väestöllinen huoltosuhde on maamme parhaimpia. Keski-Suomen väestöstä noin 30 prosenttia asuu Jyväskylässä ja yli 60 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. Maakunnan vahva koulutus-, elinkeino- ja palvelukeskittymä vetää voimakkaasti puoleensa ennen kaikkea nuoria väestönosia. Viime vuosien muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä, että muuttoliike on valikoivaa, ts. se koskettaa voimakkaasti aktiiviväestöä ja erityisesti nuoria ikäluokkia. Muuttovoitto myös suuntautuu harvoille seuduille, ja nettomuuttotappio vaikuttaa entistä enemmän väestön määrään muuttotappioalueilla Keski-Suomen väestön ikärakenne on hyvin yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Seuduittain väestörakenteessa on eroja ja selkeää polarisaatiokehitystä havaittavissa. Jyväskylän seudulla lasten ja nuorten osuus on suhteellisesti suurempi kuin muissa seutukunnissa. Ikääntymisen näkökulmasta Keski-Suomen väestörakenne ei poikkea merkittävästi muista maakunnista. Senioriväestön ja eläkeikää lähestyvien suhteellisen osuudet väestöstä ovat yhdensuuntaisia Keski-Suomessa ja koko maassa. Väestön ikääntyminen ja epäsuotuisa väestön ikärakenne on erityinen uhka muutamissa Keski- Suomen kunnissa. Keski-Suomessa on jo nyt kuntia, joissa eläkeikäisten osuus kuntalaisista on lähes 40 prosenttia. Voimakas ikääntyminen koskettaa ennen muuta maakunnan reuna-alueen maaseutukuntia. Joutsa Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Jämsä Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Jyväskylä 17,8 17,5 16,3 16,6 16,2 15,3 15,5 14,5 33,7 28,4 28,3 26,5 23,2 21,7 21,1 18, vuotiaat (%) yli 60-vuotiaat (%) % 50-vuotiaiden ja vanhempien osuudet väestöstä (%) seuduittain 2004 (Tilastokeskus). Väestön ikääntyminen tuo haasteen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Keski- Suomen sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategian (Keski-Suomen liitto, 2004) mukaan maakunnan väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee voimavarojen vapautumista lasten ja nuorten palveluissa sekä lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa. Laskentamalli perustuu nykyiselle palvelutuotannolle ja kustannusrakenteelle.

5 5 Väestökehityksen merkitys tulevina vuosina Keski-Suomen kokonaisväestö kasvaa 2020-luvun loppupuoliskolle saakka ja kääntyy tämän jälkeen loivaan laskuun. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 asti ulottuvan ennusteen mukaan maakunta pysyy koko tarkastelujakson ajan muuttovoittomaakuntana mutta kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo 2020-luvun alussa. Maakunnan kehitys on hyvin yhdensuuntainen koko maan väestökehityksen kanssa. Keski-Suomen väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Väestöltään ikääntyvät maaseutukunnat kärsivät väestötappiota. Suurten ikäluokkien eläköityminen heijastuu ikärakenteeseen ja työmarkkinoihin jo nykyisen vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Ongelmallisin väestörakennekehitys on maakunnan pohjoisosissa, jossa lähes puolet väestöstä on vuonna 2010 nykykehityksen perusteella yli 50-vuotiaita. Negatiivista väestökehitystä kasvattaa varsinkin nuorten ikäryhmien poismuutto. Alla olevan kuvion perusteella on nähtävissä, että laskennallisesti lasten ja nuorten palveluista vapautuu rahallisia resursseja vuoteen 2010 mennessä noin 20 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti ikääntyneen väestönosan palveluihin tarvitaan lisäkapasiteettia 29 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 saakka pystyttäisiin rakenteellisin toimin varsin hyvin sopeuttamaan talouden ongelmat. Myöhemmin sopeuttamistarpeet lisääntyvät voimakkaasti. Vuonna 2020 nuorten palveluista vapautuvat voimavarat ovat 31 miljoonaa euroa mutta vanhusten palveluihin tarvittava lisäpanostus jo noin 89 miljoonaa euroa. Tavanomaisilla keinoilla ei enää selvitä.. Vuonna 2030 alijäämää on jo 100 miljoonaa euroa. Kun vuonna 2001 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttömenot olivat yhteensä 842 miljoonaa euroa, on vanhusten palveluiden lisätarve 17 % nykyisistä kokonaismenoista. Palvelurakenteen muutos miljoona euroa hyvinvointipalveluissa (ml. peruskoulu ja lukio) Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Maakunnan elinkeinorakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehittymistä on ennakoitu maakuntasuunnitelmassa (2005). Suunnitelman mukaan voimakkaan työpaikkakasvun aloja ovat liike-elämää palveleva toiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, yksityiset palvelut sekä rakentaminen. Maltillisesti kasvavia aloja ovat kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kauppa. Työpaikkavähennyksiä ennakoidaan maa-, riista- ja kalataloudessa, metsätaloudessa, teollisuudessa, tietoliikenteessä, energia- ja vesihuollossa sekä kaivannaistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa avautuu uusia työtilaisuuksia ennen muuta väestön ikääntymisen, alalla toimivien työntekijöiden eläköitymisen sekä hoidon ja hoivan laatuodotusten lisääntymisen vuoksi.

6 6 Keski-Suomessa työvoimakapeikkoja koetaan jo nyt mm. sosiaalityöntekijöiden, puheterapeuttien, suuhygienistien ja hammaslääkärien osalla. Lähivuosina työvoiman saatavuuden ennakoidaan vaikeutuvan mm. lääkärityön, bioanalyytikkojen, röntgenhoitajien, toimintaterapeuttien ja jalkojenhoitajien tehtävissä sekä monissa vanhustenhuollon ammateissa. Niin ikään kesäajan sijaisuuksien hoitaminen on vaikeutunut tai vaikeutumassa monissa tehtävissä. Maakunnan työttömyyden rakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen työttömyys on useita prosenttiyksikköjä valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Pääosin työttömyys kohdentuu teollisiin, palvelutyön sekä hallinto- ja toimistotyön ammatteihin. Kuitenkin viimeisimmän Keski-Suomen TE-keskuksen työllisyyskatsauksen ( ) mukaan terveydenhuoltoja sosiaalialan ammateissa oli työttömänä työnhakijana maakunnan työvoimatoimistoissa kaikkiaan työnhakijaa. Lukumäärä on jonkin verran vuoden takaista suurempi. Työnhakijamäärä tarkoitta suurimmissa alan ammattinimikkeissä useita satoja työttömiä työnhakijoita. Asioinnin suuntautuminen palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen työmatkaliikenne on hyvin suurelta osin maakunnan sisäistä ja asiointi suuntautuu ennen muuta maakuntakeskukseen. Kaikesta työmatkaliikenteestä noin kuusi prosenttia suuntautuu maakunnan ulkopuolella. Tästä osuudesta kolmannes kohdentuu Uudellemaalle ja merkittävä osa myös Pirkanmaalle. Merkittävää maakuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä on Keuruun seutukunnasta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Jämsän seutukunnasta Tampereen suuntaan. Keski-Suomen alueen työpaikoissa käydään töissä maakunnan ulkopuolelta eniten Pirkanmaalta. Joutsan seudulla on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä käynnistetty Kangasniemen kunnan kanssa. Pendelöinti muodostaa yhden tarkastelukulman palvelutuotannon suunnittelulle. Esimerkiksi lasten päivähoidon järjestelyt voidaan suunnitella joko vanhempien asuinkunnan tai työpaikan sijaintikunnan mukaan. Seutukuntien välinen pendelöinti Keski-Suomessa 2003 Pendelöinti, henkilöä Saarijärven-Viitasaaren sk. Äänekosken sk Keuruun sk. Jyväskylän sk Joutsan sk. Vuoden 2005 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Jämsän sk. SeutuNet

7 7 Maakuntarajat ylitetään yliopistosairaalatasoisen hoidon järjestämiseksi. Keski-Suomi kuuluu Kuopion yliopistosairaalan miljoonapiiriin, jonka vuoksi enin osa yliopistosairaalahoidosta saadaan Kuopiosta. Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoito on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, joissa tapauksissa myös Keski-Suomesta asioidaan Helsingissä. Muiden yliopistosairaaloiden käyttö on rajoitettua. Maakuntarajaa ylitetään sairaalatasoisen hoidon ostamiseksi mm. Mäntän ja Ähtärin aluesairaaloista. Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotannon alueet Seuraavissa karttaesityksissä on kuvattu maakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueellista järjestämistä.

8 8 TERVEYSKESKUSALUEET, NYKYINEN TILANNE Hankasalmen tk as Joutsan seudun thky as Jyväskylän kaupungin tk as Keuruun-Multian thky as Kinnulan tk as Konneveden tk as Korpilahden-Muuramen thky as Wiitaunioni Laukaan tk as Palokan thky as PIHTIPUDAS KINNULA Pihtiputaan tk as KINNULA Viitasaaren kaupungin tk as Ääneseudun thky as KIVIJÄRVI Jämsän seudun thky as Saarijärven-Karstulan thy as KYYJÄRVI Wiitaunioni Kuntapariyhteistyönä KARSTULA KANNONKOSKI VIITASAARI SAARIJÄRVI SUMIAINEN PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI MULTIA UURAINEN LAU- KAA JYVÄSKYLÄN KEURUU PETÄJÄVESI MLK JYVÄSKYLÄ MUURAME JÄMSÄNKOSKI SUOLAHTI KONNEVESI TOIVAKKA HANKASALMI JÄMSÄ JÄMSÄ KORPILAHTI LEIVONMÄKI LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

9 9 ALUEELLINEN YÖPÄIVYSTYS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Joutsan seudun terv.huollon ky Jyväskylän kaupungin tk Palokan terv.huollon ky Keuruun-Multian terv.huollon ky Hankasalmen tk Korpilahden-Muuramen terv.huollon ky Viitasaaren kaupungin tk Pihtiputaan tk Ääneseudun terv.huollon ky Laukaan tk Konneveden tk Kinnulan tk Väestöpeitto yhteensä asukasta KYYJÄR- VI KARSTULA KINNULA KIVIJÄRVI PIHTIPUDAS KANNONKOSKI VIITASAARI EDELLEEN KEHITTYMÄSSÄ MAAKUNNALLI- SEKSI Saarijärvi SAARIJÄRVI SUMIAINEN PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAU- KAA HANKASALMI Jämsä KEURUU PETÄJÄVE- SI JYVÄSKYLÄ JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI JÄMSÄ LUHANKA LEIVONMÄKI JOUTSA KUHMOINEN

10 10 ALUEELLINEN LABORATORIOYHTEISTYÖ Vuoden 2005 lopussa: Jyväskylän kaupungin tk Palokan terv.huollon ky Ääneseudun terv.huollon ky Laukaan tk KINNULA PIHTIPUDAS VI KYYJÄRVI KIVIJÄR- VIITASAARI KARSTULA MULTIA UURAINEN SUOLAHTI KONNEVESI KEURUU PETÄJÄVE- JYVÄSKYLÄ SI MUURAME JÄMSÄNKOSKI TOIVAKKA KORPILAHTI LAU- KAA JÄMSÄ KANNONKOSKI Fuusioselvitys käynnissä Saarijärvi-Karstula- SAARIJÄRVI SUMIAINEN alueella PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI JYVÄSKYLÄN MLK LUHANKA LEIVONMÄKI JOUTSA HANKASALMI KUHMOINEN

11 11 ALUEELLINEN DIGITAALIARKISTO Toiminnan piirissä vuoden 2005 lopulla Jyväskylän kaupungin tk Keuruun-Multian terv.huollon ky Kinnulan tk Korpilahden-Muuramen terv.huollon ky Laukaan tk Palokan terv.huollon ky Pihtiputaan tk Viitasaaren kaupungin tk Ääneseudun terv.huollon ky Jämsän seudun terv.huollon ky Saarijärven-Karstulan terv.huollon ky VI KYYJÄRVI KINNULA KARSTULA PIHTIPUDAS VIITASAARI KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI KEURUU KIVIJÄR- MUL- TIA UURAINEN PETÄJÄVESI MLK MUURAME JÄMSÄNKOSKI JÄMSÄ SUMIAINEN ÄÄNEKOSKI KONNEVESI SUOLAHTI JYVÄSKYLÄN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ LEIVONMÄKI LUHANKA TOIVAK- KA KORPILAHTI JOUT- SA KUHMOINEN

12 12 LÄÄKEHUOLLON YHTEISTYÖ KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KANNONKOSKI KARSTULA PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

13 13 PÄIHDEPALVELUT Laitoskuntoutus ja huumevieroitus koko maakunnan alueella Päihdepalvelusäätiöllä KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI A-klinikka, Äänekoski PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN Keuruun seutu KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Jämsän seutu JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

14 14 PERHENEUVOLAPALVELUT KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI Äänekoski Saarijärvi PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAUKAA Keuruu KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ Jyväskylä JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Jämsä JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

15 15 KIERTÄVÄ LASTENSUOJELUN ERITYISTYÖNTEKIJÄ KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAUKAA KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ Jyväskylä JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN Lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö toimii Jyväskylässä, toiminta-alueena koko maakunta

16 16 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

17 17 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisessa kehittämistyössä omaksutut linjaukset on alan toimijoiden kesken yhteisesti hyväksytty yhteisesti mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategiassa, Keski- Suomen hyvinvointistrategiassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmissa ja esimerkiksi laajan Jyväskylän kaupunkiseudun verkostokaupunkiyhteistyöhön liittyvissä suunnitelmissa. Maakunnan pohjoisosassa Viitasaaren ja Pihtiputaan Wiitaunioni-kuntapari toteuttaa tiivistyvää yhteistyötä kaikissa kunnallisissa palveluissa. Myös muita kuntarajat ylittäviä hyvinvointialan kehittämissuunnitelmia on meneillään useita. Keski-Suomen hyvinvointitrategiasa esitetyn hyvinvoinnin vision 2015 mukaan Keski-Suomi profiloituu elämänlaadun maakuntana. Väestön hyvinvointi paranee koko maakunnassa ja sukupuolten, väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot kapenevat. Hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä korostuvat terveyden edistäminen, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja yksilön oma vastuu hyvinvoinnistaan. Keski-Suomen hyvinvointistrategian linjauksia ovat: - Ennaltaehkäisevä toiminta ja kansalaisen oma hyvinvoinnista huolehtiminen - Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja muutostarpeen ennakointi - Hyvinvointialan työvoiman saanti ja osaamistaso - Hyvinvointitoimialan kehittäminen - Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen - Kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen Jokainen teema-alue sisältää strategisesti välttämättömät toimenpiteet. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan maakuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä neljän vuoden välein. Maakunnallisten suunnitelmien mukaan hyvinvointialan palvelutuotanto jakautuu maakunnallisesti järjestettäviin palveluihin, seuduittain tuotettaviin palveluihin, järjestöjen ja yritysten rooliin palvelutuotannossa sekä maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Toiminnoissa korostuvat yhtäältä lähellä tuotettavat palvelut ja toisaalta palveluiden keskittämisellä haettavat kustannushyödyt ja toiminnan tehokkuus. Merkittävimmin keskittämisen hyötyjä on nähtävissä sairaanhoidon palvelutuotannon, logistiikan kehittämisen ja lasten päivähoidon järjestelyillä. Keski-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti alan palvelutuotanto perustuu perusterveydenhuoltopainotteisuudelle, ennaltaehkäisyyn, kansalaisten vastuunottoon terveydestään, henkilöstön ja osaamisen turvaamiseen, palvelujärjestelmän tehokkuuteen, tarkoituksenmukaiseen työnjakoon, yhteistyön tiivistämiseen ja kumppanuuteen sekä alueelliseen tasa-arvoon. Seuraavassa esitetään aiemmin laadittuja linjauksia palvelurakenteesta: Maakunnallisesti järjestettäviksi suunniteltuja palveluita kehittämisasiakirjoissa ovat: - lääkinnälliset tukipalvelut, kuten - lääkehuolto - kuvantamispalveluiden arkistointi - laboratoriojärjestelmä, analysointi - alueellinen tietohallinto ja yhteiset tietojärjestelmät - apuvälinekeskus - yhteiset konsultaatiotietojärjestelmät (MediKes ja SosKes) Lisäksi maakunnallisella ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa asiakas- ja materiaalikuljetusten kustannuksiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen koko maakunnan alueella.

18 18 - työntekijäpankki, rekrytointiyhteistyö - tutkimusyhteistyö - kuljetuslogistiikan kehittäminen Seudullisesti tuotettaviksi suunniteltuja palveluita kehittämisasiakirjoissa ovat: - vanhuspalveluiden järjestäminen (laitoshoito, asumispalvelut, kotihoito, omaishoito) - lasten päivähoito (verkostokaupunki) - ravintohuolto - kiinteistönhoito ja materiaalihallinto - terveyskeskusten apuvälineet - taloushallinto - puhelinkeskus Lisäksi kehittämällä perusterveydenhuoltoa seututerveyskeskusmallin mukaisesti katsotaan palveluiden kysynnän ja tuotannon parhaiten toteuttavan toimivaa palveluiden porrastusta. Lääkäreiden päivystysvastaanoton ja ensihoidon järjestelyissä edetään seutuja laajempaan rakenteeseen. Ympäristöterveydenhuollon organisointi tulee ratkaistavaksi erikseen. 3. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Keski-Suomen hyvinvointialan koulutus tuottaa merkittävän osan maakunnan henkilöstötarpeista ja myös osaajia valtakunnallisesti. Lääketieteellistä koulutusta maakunnassa ei ole lukuun ottamatta lääketieteen erikoistumisopiskelupaikkoina toimivia tiettyjä terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirin yksiköitä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutetaan lähihoitajaopiskelijoita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusnimikkeitä ovat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, sosionomi sekä sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Keski-Suomen työvoimatarve mm. bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien osalta on selvästi tarjontaa suurempaa. Tämän vuoksi Keski-Suomen tarpeisiin koulutetaan mm. bioanalyytikkoja Keski-Suomessa Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa hyvinvointialan tutkimuksen ja koulutuksen opinnäytteitä fysioterapiassa, gerontologiassa ja kansanterveydessä, liikuntalääketieteessä, terveyskasvatuksessa sekä toimintaterapiassa. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu sosiaalityöntekijöitä ja sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita mm. sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineista. Osaajien integroimiseksi maakunnan palveluyksiköihin voidaan vaikuttaa tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämäosaamista ja luoda toimiva maakunnallinen harjoittelupaikkaverkosto. Alan työtilaisuuksista ja työmarkkinoiden toimivuudesta informoidaan maakunnassa järjestettävissä erillisissä työelämäfoorumeissa. Niissä kerrotaan työskentelymahdollisuuksista maakunnan eri palveluyksiköissä sekä tuodaan esille myös maakuntaan sijoittuneista alan tutkimus- ja kehittämistyön mahdollisuuksista.

19 19 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta Teemaryhmä jaotteli hyvinvointialan palvelutuotannon lähipalveluiksi, seudullisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla tuotettaviksi palveluiksi sekä maakunnallisiksi palveluiksi. Sisäasianministeriön esittämien mallien perusteella Keski-Suomessa tavoiteltava palvelutuotanto organisoituu lähimmin peruskuntamallin mukaisesti, ks. kohta 7. Mallien vertailu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden osalta on arvioitu siinä yhteydessä kun on esitetty maakunnan tavoitteellinen palvelurakenne. Peruskuntamallissa ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen ja tuotanto ovat osa sosiaali- ja terveystoimen keskinäistä työnjakoa ja siten vaihtoehtoisista malleista helpoiten toteutettavissa. Ne ovat osa sosiaali- ja terveystoimen perustyötä ja osa kunnan palveluiden (esim. koulu-, liikunta-, kaavoitus- ja asuntotoimen) kokonaisuutta. Peruskuntamallissa voidaan luontevasti huomioida myös järjestöjen monimuotoinen, ammatillisin ja vapaaehtoisvoimin tarjoama tuki, joka on merkittävää ennaltaehkäisevää työtä ja tukee arjessa selviytymistä. Koska ennaltaehkäisevän työn keskeisiä sisältöjä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen tasoittaminen, ne edellyttävät hyvää asukkaiden ä ja paikallisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemusta. Näin ollen ne ovat tyypillisiä lähipalveluita. Toimintoihin sisältyy mm. terveysneuvonta eri ilmenemismuodoissaan, jolloin kysymys on selkeästi lähipalvelusta. Terveydenhuollon toiminnot yltävät lähipalveluista yliopistosairaalatasoiseen hoitoon. Tällöin palveluihin kohdentuu erilaisia odotuksia paikallisesti (lähipalvelut) ja toiminnallisesti (seudullisuus ja maakunnallisuus). Erikoissairaanhoitoa kehitetään nykymuotoisena. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut ja niissä suoritettavat uudelleen arvioinnit edellyttävät lisäselvityksiä. Teemaryhmä katsoo, että peruskuntamallin toteuttamiseen (sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet) tarvitaan lisäksi erillisselvityksiä ensi vaiheessa vanhusten palveluiden järjestelyissä. Kyseessä on maakunnallinen selvitys. Myös kuljetusjärjestelmän kehittämiseen tulee varautua erillisselvityksellä. Tilaaja-tuottajamallin soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon katsotaan vaikeaksi toteuttaa kustannusten vaikean ennustettavuuden vuoksi. Kansainväliset kokemukset tilaaja-tuottaja - mallin käytettävyydestä ja kustannustehokkuudesta vaihtelevat. Kiistatonta etuutta mallin soveltumisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole saatu. Kuntien yhteisen liikelaitoksen soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon soveltuu valituissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi alueellisen tietohallinnon organisoinnissa. Kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on jo nyt Keski-Suomessa monissa toiminnoissa omaksuttu toimintatapa. 5. Kunta- ja muun aluejaotuksen arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon teemaryhmä ei esitä välittömiä muutoksia kuntajaotukseen. Teemaryhmän tehtävänä on ollut arvioida alan palvelutuotannon toimivaa, asiantuntevaa, kehittyvää, kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä toteutusta. Teemaryhmä katsoo Keski-Suomen hyvinvointialan palveluiden olevan tällä hetkellä hyvässä kunnossa, joskin tiedostaa alan kustannuskehityksen kunnissa edellyttävän kehittämistoimia. Välittömiä ja kiireellisiä tarpeita palvelurakenteen syvälliselle uudistamiselle kuitenkaan ei ole.

20 20 Laajalla Jyväskylän seutukunnalla omaksuttu verkostokaupunki-toimintamalli on edennyt toteutusvaiheeseen. Kyseessä on palveluiden ulottaminen yli kuntarajojen. Ensimmäisenä on lähdössä liikkeelle päivähoidon järjestäminen yhteisesti Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan alueilla. Teemaryhmä arvioi maakunnan mittaisesti laajempia palvelutuotannon alueita. Kyseiset seuduittaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet (Keski-Suomessa 6 kpl) merkitsevät kuntarajat ylittävän yhteistyön tiivistymistä ja luovan osaltaan myös edellytyksiä kuntajaotuksen muuttamiselle. Keskeinen kysymys palvelutuotannon järjestämisessä on em. alueiden palvelutuotannon organisointi. Terveydenhuollossa käytössä oleva kuntayhtymämalli ei soveltune yhteisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalliksi. Pohdinnassa on otettava huomioon myös se, että sosiaali- ja terveystoimen keskinäinen työnjako on nykyisenkin kuntajaotuksen mukaan löytänyt maakunnan eri osissa toimivia yhteistyömalleja. Teemaryhmä esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet karttana. 6. Mallien kehittäminen Peruskuntamallin sovellettavuuden parantaminen Peruskuntamallin toteuttamisajatus on verrattain selkeä. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa peruskuntamallin arviointi edellyttää ennen muuta rajankäyntiä ns. lähipalveluiden ja seudullisten palveluiden osalla. Sosiaalitoimen palvelut on pääsääntöisesti organisoitu nykyisiin peruskuntiin. Etsittäessä palvelutuotannossa laajempia alueita (väestöpeitto ) tämä merkitsisi myös Keski-Suomessa kuntajaotuksen muuttamista seudulliseksi. Mikäli kuntajaotus päätyisi seudulliseksi, olisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö organisoitavissa yhteisen organisaation sisällä. Muussa tapauksessa yhteistyön järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kesken olisi mallin haaste. Mahdollisia yhteistoiminnan muotoja ovat verkottuminen, kuntayhtymät sekä erilaiset liikelaitosratkaisut. Kaikkiin edellä oleviin vaihtoehtoihin liittyy ratkaistavia haasteita luottamushenkilöohjauksen osalla. Kuntajaotuksen muuttamisesta seudulliseksi ei liene löydettävissä kovinkaan helposti poliittista yksimielisyyttä. Äänekosken seutukunnalla kuntaliitos toteutuu lähes koko seudun mittaisena kun Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen päättivät kuntaliitoksesta. Peruskuntamalli toteuttaa parhaiten saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä niihin liittyvien muiden lähellä kuntalaisia olevien palveluiden, kuten perusopetus, kanssa. Lähipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat kaiken perusta. Hyvinvointia edistävä ehkäisevä työote ja kokonaisvaltainen näkemys kuntalaisten tarpeista toteutuvat. Peruskuntamalli tarjoaa parhaan mahdollisuuden lähipalveluihin liittyvään demokraattiseen päätöksentekoon esitetyistä malleista. Peruskuntamalli mahdollistaa myös järjestö- ja muun kansalaistoiminnan liittymisen palvelukokonaisuuteen. Piirimallin sovellettavuuden parantaminen Keski-Suomessa nähdään haastavana sosiaali- ja terveyspiirin rakentaminen. Terveydenhuollossa sairaanhoitopiiri on toimiva osa terveydenhuollon porrastettua kokonaisuutta, mutta sosiaalitoimi ei ole organisoitunut vastaavasti.