8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TEEMARYHMÄN ESITYS OSAKSI KESKI-SUOMEN KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN RA- PORTOINTIA Sisältö Esipuhe Teemaryhmän keskeinen esitys NYKYTILA 1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon nykytila - Väestökehitys palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Maakunnan elinkeinorakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Asioinnin suuntautuminen palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotannon alueet 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö 3. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta 5. Kunta- ja muun aluejaotuksen arviointi 6. Mallien kehittäminen 7. Toimijoiden kannanottoja alan palvelutuotantoon - Sosiaalipalvelut (sosiaalijohtaja Risto Kortelainen ja osaamiskeskuksen johtaja Marja Heikkilä) - Perusterveydenhuolto (johtava ylilääkäri Reijo Räsänen) - Erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu) TAVOITETILA 8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi VASTAUKSET SISÄASIAINMINISTERIÖN ESITTÄMIIN YKSITYISKOHTAISIIN KY- SYMYKSIIN

2 2 Esipuhe Erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntatalouteen liittyvissä keskusteluissa on tärkeäksi kehittämisalueeksi nostettu sosiaali- ja terveydenhuolto. Alan palvelutuotannon kustannukset edustavat kuntataloudesta yli puolta. Väestön ikääntyminen ja sen myötä hyvinvointipalveluiden tarpeen lisääntyminen, osaavan henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien organisaatiorajat ylittävä hyödyntäminen sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyön järjestäminen ovat vain muutamia lähiajan haasteita, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa haetaan vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuolto on laaja toimintasektori. Palvelut organisoituvat kuntien omana toimintana, kuntien eri tavoin järjestämänä yhteistyönä sekä ostopalveluina yrityksiltä ja järjestötoimijoilta. Ylivertainen osa palveluista tuotetaan edelleen kuntien omana toimintana. Keski-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä on pitkät perinteet. Saumattomien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen sosiaalitoimesta aina erikoissairaanhoitoon saakka on maakunnan tavoitteiden mukaisesti myös monilta osin konkretisoitumassa. Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiskäyttöinen konsultaatiotietopankki on jo valmis, ja vastaava asiantuntijajärjestelmä on syntymässä myös sosiaalipalveluihin. Myös lääkäreiden ilta- ja viikonloppupäivystys sekä lasten päivähoidon järjestelyt ovat toteutuneet tai toteutumassa laajasti ylikunnallisina. Uusia kuntarajat ylittäviä kehittämishankkeita on vireillä. Teemaryhmä arvioi kuntien yhteistyön syntyvän joko ns. vahvan peruskunnan mallin tai ns. piirimallin mukaisesti. Piirimallinkin osalta pidetään laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspiirin syntymistä epärealistisena. Tämän vuoksi piirimallin tarkastelu ulotetaan koskemaan vain terveyspiiriä. Aluekuntamallin vaikutuksia maakunnan hyvinvointialan kehittämisessä on mallin epäuskottavuuden vuoksi analysoitu vain vähän. Teeman valmisteluun ovat osallistuneet maakuntahallituksen ja myös teemaryhmän puheenjohtajana Helena Pihlajasaari Laukaasta, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Satu Koskinen Karstulasta, maakuntahallituksen jäsen Anneli Puskala Jyväskylän maalaiskunnasta, kunnanhallituksen jäsen Salme Satusaari Joutsasta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Pekka Toivonen Jyväskylän maalaiskunnasta sekä kaupunginvaltuuston jäsen Timo Valtakoski Jämsänkosken kaupungista. Teemaryhmän asiantuntijajäseninä ovat toimineet kehittämispäällikkö Anne Astikainen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:stä, kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa Jämsästä, sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän maalaiskunnasta, johtaja Timo Kunttu Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, johtava ylilääkäri Reijo Räsänen Palokan terveydenhuollon ky:stä, TNJ:n pääluottamusmies Aini Suihkonen Tehy ry:stä, yritysjohtaja Juhani Tahvonen Viherlandia Oy:stä, sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen Jyväskylän kaupungista ja suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta (sihteeri). Keski-Suomessa on valmistunut tai meneillään mittava joukko hyvinvointialan kehittämistoimia, joiden tarkoituksena ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön voimistaminen ja kunnallistaloudellisesti kestävän palvelutuotannon rakentaminen. Tämän vuoksi teemaryhmän kannanottoa muotoiltaessa on hyödynnetty em. kehittämistoimia. Näissä esitetyt linjaukset on valmisteltu laaja-alaisesti hyvinvointialan organisaatioita ja maakunnan eri osia kuullen. Teemaryhmä ei ole käytettävissä olevan aikataulun puitteissa katsonut mahdolliseksi järjestää yleistä kuulemistilaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisasioista. Sen sijaan kunnat ovat seutujen kautta voineet esittää kannanottojaan prosessiin. Kiitän kaikkia valmisteluun osallistuneita. Teemaryhmä jättää oheisen ehdotuksensa projektin ohjausryhmälle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi Keski-Suomessa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari teemaryhmän puheenjohtaja

3 3 Teemaryhmän keskeinen esitys Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen teemaryhmä arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ja alan liiketoiminnan yhteistyön tiivistyvän sekä palvelutuotannon alueiden määrittyvän pääosin yksittäistä kuntaa laajempina. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallissa toiminnot ryhmitellään lähipalveluiksi, seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettaviksi sekä maakuntarajat ylittäviksi palveluiksi. Seudullisesti palvelut tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla, joiden tehtäväalueet myös määritellään teemaryhmän esityksessä. Alan palvelutuotannossa toimivia organisaatioita ovat kunnalliset palveluyksiköt, järjestöt sekä yksityiset yritykset. Olennaista on vahvistaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimuotoista ja toimivaa yhteistyötä. Teemaryhmä nojaa esityksensä peruskuntamalliin. Sairaanhoitopiiriä kehitetään maakunnan kokoisena ja nykymuotoisena. Terveyskeskusten määrä vähenee oleellisesti. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluprosesseja selvitetään, käynnistäen selvitykset vanhustenhuoltoon liittyvistä asioista. Tässä yhteydessä hyödynnetään eri puolilla maakuntaa meneillään olevia vanhustenhuollon kehittämishankkeita. Erikoissairaanhoidon ja perustason sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnassa keskeisimmät alueet ovat ennalta ehkäisy, asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta pois. Näillä alueilla on saavutettavissa merkittävimmät hyödyt niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin näkökulmista. Keski-Suomessa on kehitetty toimintamalleja, joilla voidaan toteuttaa palvelu sekä tehokkaasti että laadukkaasti ja hallita toimintaprosessi. Asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoitoon tapahtuu joko nopean vasteen päivystysyksikön (NOVA) tai konsultatiivisen lähetteen kautta. Asiakkaan kotiuttamisessa tai siirtymisessä jatkohoitoon on apuna tuotannonohjausmalli (TUMA), jossa vapaat jatkohoitopaikat on löydettävissä tietojärjestelmästä. Seudullinen koulutusyhteistyö mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn. Nämä mallit toimivat sekä tässä raportissa ehdotetulla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla että sosiaali- ja terveyspiirissä. 1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon nykytila Väestökehitys palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomi kuuluu väestökasvun maakuntiin. Maakunnassa asui vuoden 2004 lopussa henkeä. Väestö on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana tasaisesti. Kuntatasolla väestö on lisääntynyt erityisesti Jyväskylän naapurikunnissa, joihin muuttoliike ohjautuu osittain maaseudulta ja maakuntakeskuksesta. Toisen maailmansodan jälkeinen suuri syntyvyys ja suuret ikäluokat näkyvät myös Keski-Suomen väestön ikäluokkarakenteessa vuotiaat on suurin ryhmä määrällisesti. Maakunnan kokonaisväestömäärässä naisten osuus on noin henkeä miehiä suurempi. Miesten määrä on naisia suurempi eläkeikään saakka. Naisia on vanhimmissa ikäluokissa moninkertainen määrä miehiin verrattuna. Vuosien aikana Keski-Suomen syntyneiden ja kuolleiden määrissä ei ole ollut dramaattisia muutoksia. Luonnollinen väestölisäys on pysynyt koko ajanjakson positiivisena. Siirtolaisuus ei vaikuta merkittävästi Keski-Suomen väestökehitykseen, eikä siirtolaisuudessa ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Keski-Suomen muutetaan enemmän kuin täältä lähdetään ulkomaille. Maassamuutossa on ollut selkeää vuosivaihtelua ja 1990-luvun loppupuolella maakunnasta muutettiin aktiivisemmin muualle kuin Keski-Suomeen oli tulijoita. Tällä vuosituhannella maassamuutto on kään-

4 4 tynyt Keski-Suomen eduksi. Muuttoalttius on sidoksissa muuttajan ikään ja koulutukseen. Myös Keski- Suomessa on havaittavissa, että ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla (yliopiston perustutkinto) on enemmän työnhakuun liittyvää tavoitemuuttoa ja laajempi työnhakualue kuin alemman tutkinnon suorittaneilla. Eniten muuttovaihdantaa Keski-Suomella on Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Vaikka Keski-Suomen väkimäärä kasvaa, ei kasvu jakaudu maakunnassa tasaisesti. Väestölisäys on jo vuosia kohdistunut Jyvässeudulle, joka on maamme voimakkaimpia kasvukeskuksia ja sen väestöllinen huoltosuhde on maamme parhaimpia. Keski-Suomen väestöstä noin 30 prosenttia asuu Jyväskylässä ja yli 60 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. Maakunnan vahva koulutus-, elinkeino- ja palvelukeskittymä vetää voimakkaasti puoleensa ennen kaikkea nuoria väestönosia. Viime vuosien muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä, että muuttoliike on valikoivaa, ts. se koskettaa voimakkaasti aktiiviväestöä ja erityisesti nuoria ikäluokkia. Muuttovoitto myös suuntautuu harvoille seuduille, ja nettomuuttotappio vaikuttaa entistä enemmän väestön määrään muuttotappioalueilla Keski-Suomen väestön ikärakenne on hyvin yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Seuduittain väestörakenteessa on eroja ja selkeää polarisaatiokehitystä havaittavissa. Jyväskylän seudulla lasten ja nuorten osuus on suhteellisesti suurempi kuin muissa seutukunnissa. Ikääntymisen näkökulmasta Keski-Suomen väestörakenne ei poikkea merkittävästi muista maakunnista. Senioriväestön ja eläkeikää lähestyvien suhteellisen osuudet väestöstä ovat yhdensuuntaisia Keski-Suomessa ja koko maassa. Väestön ikääntyminen ja epäsuotuisa väestön ikärakenne on erityinen uhka muutamissa Keski- Suomen kunnissa. Keski-Suomessa on jo nyt kuntia, joissa eläkeikäisten osuus kuntalaisista on lähes 40 prosenttia. Voimakas ikääntyminen koskettaa ennen muuta maakunnan reuna-alueen maaseutukuntia. Joutsa Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Jämsä Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Jyväskylä 17,8 17,5 16,3 16,6 16,2 15,3 15,5 14,5 33,7 28,4 28,3 26,5 23,2 21,7 21,1 18, vuotiaat (%) yli 60-vuotiaat (%) % 50-vuotiaiden ja vanhempien osuudet väestöstä (%) seuduittain 2004 (Tilastokeskus). Väestön ikääntyminen tuo haasteen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Keski- Suomen sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategian (Keski-Suomen liitto, 2004) mukaan maakunnan väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee voimavarojen vapautumista lasten ja nuorten palveluissa sekä lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa. Laskentamalli perustuu nykyiselle palvelutuotannolle ja kustannusrakenteelle.

5 5 Väestökehityksen merkitys tulevina vuosina Keski-Suomen kokonaisväestö kasvaa 2020-luvun loppupuoliskolle saakka ja kääntyy tämän jälkeen loivaan laskuun. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 asti ulottuvan ennusteen mukaan maakunta pysyy koko tarkastelujakson ajan muuttovoittomaakuntana mutta kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo 2020-luvun alussa. Maakunnan kehitys on hyvin yhdensuuntainen koko maan väestökehityksen kanssa. Keski-Suomen väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Väestöltään ikääntyvät maaseutukunnat kärsivät väestötappiota. Suurten ikäluokkien eläköityminen heijastuu ikärakenteeseen ja työmarkkinoihin jo nykyisen vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Ongelmallisin väestörakennekehitys on maakunnan pohjoisosissa, jossa lähes puolet väestöstä on vuonna 2010 nykykehityksen perusteella yli 50-vuotiaita. Negatiivista väestökehitystä kasvattaa varsinkin nuorten ikäryhmien poismuutto. Alla olevan kuvion perusteella on nähtävissä, että laskennallisesti lasten ja nuorten palveluista vapautuu rahallisia resursseja vuoteen 2010 mennessä noin 20 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti ikääntyneen väestönosan palveluihin tarvitaan lisäkapasiteettia 29 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 saakka pystyttäisiin rakenteellisin toimin varsin hyvin sopeuttamaan talouden ongelmat. Myöhemmin sopeuttamistarpeet lisääntyvät voimakkaasti. Vuonna 2020 nuorten palveluista vapautuvat voimavarat ovat 31 miljoonaa euroa mutta vanhusten palveluihin tarvittava lisäpanostus jo noin 89 miljoonaa euroa. Tavanomaisilla keinoilla ei enää selvitä.. Vuonna 2030 alijäämää on jo 100 miljoonaa euroa. Kun vuonna 2001 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttömenot olivat yhteensä 842 miljoonaa euroa, on vanhusten palveluiden lisätarve 17 % nykyisistä kokonaismenoista. Palvelurakenteen muutos miljoona euroa hyvinvointipalveluissa (ml. peruskoulu ja lukio) Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Maakunnan elinkeinorakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehittymistä on ennakoitu maakuntasuunnitelmassa (2005). Suunnitelman mukaan voimakkaan työpaikkakasvun aloja ovat liike-elämää palveleva toiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, yksityiset palvelut sekä rakentaminen. Maltillisesti kasvavia aloja ovat kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kauppa. Työpaikkavähennyksiä ennakoidaan maa-, riista- ja kalataloudessa, metsätaloudessa, teollisuudessa, tietoliikenteessä, energia- ja vesihuollossa sekä kaivannaistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa avautuu uusia työtilaisuuksia ennen muuta väestön ikääntymisen, alalla toimivien työntekijöiden eläköitymisen sekä hoidon ja hoivan laatuodotusten lisääntymisen vuoksi.

6 6 Keski-Suomessa työvoimakapeikkoja koetaan jo nyt mm. sosiaalityöntekijöiden, puheterapeuttien, suuhygienistien ja hammaslääkärien osalla. Lähivuosina työvoiman saatavuuden ennakoidaan vaikeutuvan mm. lääkärityön, bioanalyytikkojen, röntgenhoitajien, toimintaterapeuttien ja jalkojenhoitajien tehtävissä sekä monissa vanhustenhuollon ammateissa. Niin ikään kesäajan sijaisuuksien hoitaminen on vaikeutunut tai vaikeutumassa monissa tehtävissä. Maakunnan työttömyyden rakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen työttömyys on useita prosenttiyksikköjä valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Pääosin työttömyys kohdentuu teollisiin, palvelutyön sekä hallinto- ja toimistotyön ammatteihin. Kuitenkin viimeisimmän Keski-Suomen TE-keskuksen työllisyyskatsauksen ( ) mukaan terveydenhuoltoja sosiaalialan ammateissa oli työttömänä työnhakijana maakunnan työvoimatoimistoissa kaikkiaan työnhakijaa. Lukumäärä on jonkin verran vuoden takaista suurempi. Työnhakijamäärä tarkoitta suurimmissa alan ammattinimikkeissä useita satoja työttömiä työnhakijoita. Asioinnin suuntautuminen palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen työmatkaliikenne on hyvin suurelta osin maakunnan sisäistä ja asiointi suuntautuu ennen muuta maakuntakeskukseen. Kaikesta työmatkaliikenteestä noin kuusi prosenttia suuntautuu maakunnan ulkopuolella. Tästä osuudesta kolmannes kohdentuu Uudellemaalle ja merkittävä osa myös Pirkanmaalle. Merkittävää maakuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä on Keuruun seutukunnasta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Jämsän seutukunnasta Tampereen suuntaan. Keski-Suomen alueen työpaikoissa käydään töissä maakunnan ulkopuolelta eniten Pirkanmaalta. Joutsan seudulla on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä käynnistetty Kangasniemen kunnan kanssa. Pendelöinti muodostaa yhden tarkastelukulman palvelutuotannon suunnittelulle. Esimerkiksi lasten päivähoidon järjestelyt voidaan suunnitella joko vanhempien asuinkunnan tai työpaikan sijaintikunnan mukaan. Seutukuntien välinen pendelöinti Keski-Suomessa 2003 Pendelöinti, henkilöä Saarijärven-Viitasaaren sk. Äänekosken sk Keuruun sk. Jyväskylän sk Joutsan sk. Vuoden 2005 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Jämsän sk. SeutuNet

7 7 Maakuntarajat ylitetään yliopistosairaalatasoisen hoidon järjestämiseksi. Keski-Suomi kuuluu Kuopion yliopistosairaalan miljoonapiiriin, jonka vuoksi enin osa yliopistosairaalahoidosta saadaan Kuopiosta. Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoito on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, joissa tapauksissa myös Keski-Suomesta asioidaan Helsingissä. Muiden yliopistosairaaloiden käyttö on rajoitettua. Maakuntarajaa ylitetään sairaalatasoisen hoidon ostamiseksi mm. Mäntän ja Ähtärin aluesairaaloista. Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotannon alueet Seuraavissa karttaesityksissä on kuvattu maakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueellista järjestämistä.

8 8 TERVEYSKESKUSALUEET, NYKYINEN TILANNE Hankasalmen tk as Joutsan seudun thky as Jyväskylän kaupungin tk as Keuruun-Multian thky as Kinnulan tk as Konneveden tk as Korpilahden-Muuramen thky as Wiitaunioni Laukaan tk as Palokan thky as PIHTIPUDAS KINNULA Pihtiputaan tk as KINNULA Viitasaaren kaupungin tk as Ääneseudun thky as KIVIJÄRVI Jämsän seudun thky as Saarijärven-Karstulan thy as KYYJÄRVI Wiitaunioni Kuntapariyhteistyönä KARSTULA KANNONKOSKI VIITASAARI SAARIJÄRVI SUMIAINEN PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI MULTIA UURAINEN LAU- KAA JYVÄSKYLÄN KEURUU PETÄJÄVESI MLK JYVÄSKYLÄ MUURAME JÄMSÄNKOSKI SUOLAHTI KONNEVESI TOIVAKKA HANKASALMI JÄMSÄ JÄMSÄ KORPILAHTI LEIVONMÄKI LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

9 9 ALUEELLINEN YÖPÄIVYSTYS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Joutsan seudun terv.huollon ky Jyväskylän kaupungin tk Palokan terv.huollon ky Keuruun-Multian terv.huollon ky Hankasalmen tk Korpilahden-Muuramen terv.huollon ky Viitasaaren kaupungin tk Pihtiputaan tk Ääneseudun terv.huollon ky Laukaan tk Konneveden tk Kinnulan tk Väestöpeitto yhteensä asukasta KYYJÄR- VI KARSTULA KINNULA KIVIJÄRVI PIHTIPUDAS KANNONKOSKI VIITASAARI EDELLEEN KEHITTYMÄSSÄ MAAKUNNALLI- SEKSI Saarijärvi SAARIJÄRVI SUMIAINEN PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAU- KAA HANKASALMI Jämsä KEURUU PETÄJÄVE- SI JYVÄSKYLÄ JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI JÄMSÄ LUHANKA LEIVONMÄKI JOUTSA KUHMOINEN

10 10 ALUEELLINEN LABORATORIOYHTEISTYÖ Vuoden 2005 lopussa: Jyväskylän kaupungin tk Palokan terv.huollon ky Ääneseudun terv.huollon ky Laukaan tk KINNULA PIHTIPUDAS VI KYYJÄRVI KIVIJÄR- VIITASAARI KARSTULA MULTIA UURAINEN SUOLAHTI KONNEVESI KEURUU PETÄJÄVE- JYVÄSKYLÄ SI MUURAME JÄMSÄNKOSKI TOIVAKKA KORPILAHTI LAU- KAA JÄMSÄ KANNONKOSKI Fuusioselvitys käynnissä Saarijärvi-Karstula- SAARIJÄRVI SUMIAINEN alueella PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI JYVÄSKYLÄN MLK LUHANKA LEIVONMÄKI JOUTSA HANKASALMI KUHMOINEN

11 11 ALUEELLINEN DIGITAALIARKISTO Toiminnan piirissä vuoden 2005 lopulla Jyväskylän kaupungin tk Keuruun-Multian terv.huollon ky Kinnulan tk Korpilahden-Muuramen terv.huollon ky Laukaan tk Palokan terv.huollon ky Pihtiputaan tk Viitasaaren kaupungin tk Ääneseudun terv.huollon ky Jämsän seudun terv.huollon ky Saarijärven-Karstulan terv.huollon ky VI KYYJÄRVI KINNULA KARSTULA PIHTIPUDAS VIITASAARI KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI KEURUU KIVIJÄR- MUL- TIA UURAINEN PETÄJÄVESI MLK MUURAME JÄMSÄNKOSKI JÄMSÄ SUMIAINEN ÄÄNEKOSKI KONNEVESI SUOLAHTI JYVÄSKYLÄN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ LEIVONMÄKI LUHANKA TOIVAK- KA KORPILAHTI JOUT- SA KUHMOINEN

12 12 LÄÄKEHUOLLON YHTEISTYÖ KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KANNONKOSKI KARSTULA PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

13 13 PÄIHDEPALVELUT Laitoskuntoutus ja huumevieroitus koko maakunnan alueella Päihdepalvelusäätiöllä KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI A-klinikka, Äänekoski PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN Keuruun seutu KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Jämsän seutu JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

14 14 PERHENEUVOLAPALVELUT KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI Äänekoski Saarijärvi PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAUKAA Keuruu KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ Jyväskylä JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Jämsä JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

15 15 KIERTÄVÄ LASTENSUOJELUN ERITYISTYÖNTEKIJÄ KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAUKAA KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ Jyväskylä JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN Lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö toimii Jyväskylässä, toiminta-alueena koko maakunta

16 16 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

17 17 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisessa kehittämistyössä omaksutut linjaukset on alan toimijoiden kesken yhteisesti hyväksytty yhteisesti mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategiassa, Keski- Suomen hyvinvointistrategiassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmissa ja esimerkiksi laajan Jyväskylän kaupunkiseudun verkostokaupunkiyhteistyöhön liittyvissä suunnitelmissa. Maakunnan pohjoisosassa Viitasaaren ja Pihtiputaan Wiitaunioni-kuntapari toteuttaa tiivistyvää yhteistyötä kaikissa kunnallisissa palveluissa. Myös muita kuntarajat ylittäviä hyvinvointialan kehittämissuunnitelmia on meneillään useita. Keski-Suomen hyvinvointitrategiasa esitetyn hyvinvoinnin vision 2015 mukaan Keski-Suomi profiloituu elämänlaadun maakuntana. Väestön hyvinvointi paranee koko maakunnassa ja sukupuolten, väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot kapenevat. Hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä korostuvat terveyden edistäminen, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja yksilön oma vastuu hyvinvoinnistaan. Keski-Suomen hyvinvointistrategian linjauksia ovat: - Ennaltaehkäisevä toiminta ja kansalaisen oma hyvinvoinnista huolehtiminen - Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja muutostarpeen ennakointi - Hyvinvointialan työvoiman saanti ja osaamistaso - Hyvinvointitoimialan kehittäminen - Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen - Kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen Jokainen teema-alue sisältää strategisesti välttämättömät toimenpiteet. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan maakuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä neljän vuoden välein. Maakunnallisten suunnitelmien mukaan hyvinvointialan palvelutuotanto jakautuu maakunnallisesti järjestettäviin palveluihin, seuduittain tuotettaviin palveluihin, järjestöjen ja yritysten rooliin palvelutuotannossa sekä maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Toiminnoissa korostuvat yhtäältä lähellä tuotettavat palvelut ja toisaalta palveluiden keskittämisellä haettavat kustannushyödyt ja toiminnan tehokkuus. Merkittävimmin keskittämisen hyötyjä on nähtävissä sairaanhoidon palvelutuotannon, logistiikan kehittämisen ja lasten päivähoidon järjestelyillä. Keski-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti alan palvelutuotanto perustuu perusterveydenhuoltopainotteisuudelle, ennaltaehkäisyyn, kansalaisten vastuunottoon terveydestään, henkilöstön ja osaamisen turvaamiseen, palvelujärjestelmän tehokkuuteen, tarkoituksenmukaiseen työnjakoon, yhteistyön tiivistämiseen ja kumppanuuteen sekä alueelliseen tasa-arvoon. Seuraavassa esitetään aiemmin laadittuja linjauksia palvelurakenteesta: Maakunnallisesti järjestettäviksi suunniteltuja palveluita kehittämisasiakirjoissa ovat: - lääkinnälliset tukipalvelut, kuten - lääkehuolto - kuvantamispalveluiden arkistointi - laboratoriojärjestelmä, analysointi - alueellinen tietohallinto ja yhteiset tietojärjestelmät - apuvälinekeskus - yhteiset konsultaatiotietojärjestelmät (MediKes ja SosKes) Lisäksi maakunnallisella ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa asiakas- ja materiaalikuljetusten kustannuksiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen koko maakunnan alueella.

18 18 - työntekijäpankki, rekrytointiyhteistyö - tutkimusyhteistyö - kuljetuslogistiikan kehittäminen Seudullisesti tuotettaviksi suunniteltuja palveluita kehittämisasiakirjoissa ovat: - vanhuspalveluiden järjestäminen (laitoshoito, asumispalvelut, kotihoito, omaishoito) - lasten päivähoito (verkostokaupunki) - ravintohuolto - kiinteistönhoito ja materiaalihallinto - terveyskeskusten apuvälineet - taloushallinto - puhelinkeskus Lisäksi kehittämällä perusterveydenhuoltoa seututerveyskeskusmallin mukaisesti katsotaan palveluiden kysynnän ja tuotannon parhaiten toteuttavan toimivaa palveluiden porrastusta. Lääkäreiden päivystysvastaanoton ja ensihoidon järjestelyissä edetään seutuja laajempaan rakenteeseen. Ympäristöterveydenhuollon organisointi tulee ratkaistavaksi erikseen. 3. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Keski-Suomen hyvinvointialan koulutus tuottaa merkittävän osan maakunnan henkilöstötarpeista ja myös osaajia valtakunnallisesti. Lääketieteellistä koulutusta maakunnassa ei ole lukuun ottamatta lääketieteen erikoistumisopiskelupaikkoina toimivia tiettyjä terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirin yksiköitä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutetaan lähihoitajaopiskelijoita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusnimikkeitä ovat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, sosionomi sekä sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Keski-Suomen työvoimatarve mm. bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien osalta on selvästi tarjontaa suurempaa. Tämän vuoksi Keski-Suomen tarpeisiin koulutetaan mm. bioanalyytikkoja Keski-Suomessa Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa hyvinvointialan tutkimuksen ja koulutuksen opinnäytteitä fysioterapiassa, gerontologiassa ja kansanterveydessä, liikuntalääketieteessä, terveyskasvatuksessa sekä toimintaterapiassa. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu sosiaalityöntekijöitä ja sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita mm. sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineista. Osaajien integroimiseksi maakunnan palveluyksiköihin voidaan vaikuttaa tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämäosaamista ja luoda toimiva maakunnallinen harjoittelupaikkaverkosto. Alan työtilaisuuksista ja työmarkkinoiden toimivuudesta informoidaan maakunnassa järjestettävissä erillisissä työelämäfoorumeissa. Niissä kerrotaan työskentelymahdollisuuksista maakunnan eri palveluyksiköissä sekä tuodaan esille myös maakuntaan sijoittuneista alan tutkimus- ja kehittämistyön mahdollisuuksista.

19 19 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta Teemaryhmä jaotteli hyvinvointialan palvelutuotannon lähipalveluiksi, seudullisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla tuotettaviksi palveluiksi sekä maakunnallisiksi palveluiksi. Sisäasianministeriön esittämien mallien perusteella Keski-Suomessa tavoiteltava palvelutuotanto organisoituu lähimmin peruskuntamallin mukaisesti, ks. kohta 7. Mallien vertailu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden osalta on arvioitu siinä yhteydessä kun on esitetty maakunnan tavoitteellinen palvelurakenne. Peruskuntamallissa ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen ja tuotanto ovat osa sosiaali- ja terveystoimen keskinäistä työnjakoa ja siten vaihtoehtoisista malleista helpoiten toteutettavissa. Ne ovat osa sosiaali- ja terveystoimen perustyötä ja osa kunnan palveluiden (esim. koulu-, liikunta-, kaavoitus- ja asuntotoimen) kokonaisuutta. Peruskuntamallissa voidaan luontevasti huomioida myös järjestöjen monimuotoinen, ammatillisin ja vapaaehtoisvoimin tarjoama tuki, joka on merkittävää ennaltaehkäisevää työtä ja tukee arjessa selviytymistä. Koska ennaltaehkäisevän työn keskeisiä sisältöjä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen tasoittaminen, ne edellyttävät hyvää asukkaiden ä ja paikallisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemusta. Näin ollen ne ovat tyypillisiä lähipalveluita. Toimintoihin sisältyy mm. terveysneuvonta eri ilmenemismuodoissaan, jolloin kysymys on selkeästi lähipalvelusta. Terveydenhuollon toiminnot yltävät lähipalveluista yliopistosairaalatasoiseen hoitoon. Tällöin palveluihin kohdentuu erilaisia odotuksia paikallisesti (lähipalvelut) ja toiminnallisesti (seudullisuus ja maakunnallisuus). Erikoissairaanhoitoa kehitetään nykymuotoisena. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut ja niissä suoritettavat uudelleen arvioinnit edellyttävät lisäselvityksiä. Teemaryhmä katsoo, että peruskuntamallin toteuttamiseen (sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet) tarvitaan lisäksi erillisselvityksiä ensi vaiheessa vanhusten palveluiden järjestelyissä. Kyseessä on maakunnallinen selvitys. Myös kuljetusjärjestelmän kehittämiseen tulee varautua erillisselvityksellä. Tilaaja-tuottajamallin soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon katsotaan vaikeaksi toteuttaa kustannusten vaikean ennustettavuuden vuoksi. Kansainväliset kokemukset tilaaja-tuottaja - mallin käytettävyydestä ja kustannustehokkuudesta vaihtelevat. Kiistatonta etuutta mallin soveltumisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole saatu. Kuntien yhteisen liikelaitoksen soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon soveltuu valituissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi alueellisen tietohallinnon organisoinnissa. Kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on jo nyt Keski-Suomessa monissa toiminnoissa omaksuttu toimintatapa. 5. Kunta- ja muun aluejaotuksen arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon teemaryhmä ei esitä välittömiä muutoksia kuntajaotukseen. Teemaryhmän tehtävänä on ollut arvioida alan palvelutuotannon toimivaa, asiantuntevaa, kehittyvää, kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä toteutusta. Teemaryhmä katsoo Keski-Suomen hyvinvointialan palveluiden olevan tällä hetkellä hyvässä kunnossa, joskin tiedostaa alan kustannuskehityksen kunnissa edellyttävän kehittämistoimia. Välittömiä ja kiireellisiä tarpeita palvelurakenteen syvälliselle uudistamiselle kuitenkaan ei ole.

20 20 Laajalla Jyväskylän seutukunnalla omaksuttu verkostokaupunki-toimintamalli on edennyt toteutusvaiheeseen. Kyseessä on palveluiden ulottaminen yli kuntarajojen. Ensimmäisenä on lähdössä liikkeelle päivähoidon järjestäminen yhteisesti Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan alueilla. Teemaryhmä arvioi maakunnan mittaisesti laajempia palvelutuotannon alueita. Kyseiset seuduittaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet (Keski-Suomessa 6 kpl) merkitsevät kuntarajat ylittävän yhteistyön tiivistymistä ja luovan osaltaan myös edellytyksiä kuntajaotuksen muuttamiselle. Keskeinen kysymys palvelutuotannon järjestämisessä on em. alueiden palvelutuotannon organisointi. Terveydenhuollossa käytössä oleva kuntayhtymämalli ei soveltune yhteisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalliksi. Pohdinnassa on otettava huomioon myös se, että sosiaali- ja terveystoimen keskinäinen työnjako on nykyisenkin kuntajaotuksen mukaan löytänyt maakunnan eri osissa toimivia yhteistyömalleja. Teemaryhmä esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet karttana. 6. Mallien kehittäminen Peruskuntamallin sovellettavuuden parantaminen Peruskuntamallin toteuttamisajatus on verrattain selkeä. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa peruskuntamallin arviointi edellyttää ennen muuta rajankäyntiä ns. lähipalveluiden ja seudullisten palveluiden osalla. Sosiaalitoimen palvelut on pääsääntöisesti organisoitu nykyisiin peruskuntiin. Etsittäessä palvelutuotannossa laajempia alueita (väestöpeitto ) tämä merkitsisi myös Keski-Suomessa kuntajaotuksen muuttamista seudulliseksi. Mikäli kuntajaotus päätyisi seudulliseksi, olisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö organisoitavissa yhteisen organisaation sisällä. Muussa tapauksessa yhteistyön järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kesken olisi mallin haaste. Mahdollisia yhteistoiminnan muotoja ovat verkottuminen, kuntayhtymät sekä erilaiset liikelaitosratkaisut. Kaikkiin edellä oleviin vaihtoehtoihin liittyy ratkaistavia haasteita luottamushenkilöohjauksen osalla. Kuntajaotuksen muuttamisesta seudulliseksi ei liene löydettävissä kovinkaan helposti poliittista yksimielisyyttä. Äänekosken seutukunnalla kuntaliitos toteutuu lähes koko seudun mittaisena kun Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen päättivät kuntaliitoksesta. Peruskuntamalli toteuttaa parhaiten saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä niihin liittyvien muiden lähellä kuntalaisia olevien palveluiden, kuten perusopetus, kanssa. Lähipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat kaiken perusta. Hyvinvointia edistävä ehkäisevä työote ja kokonaisvaltainen näkemys kuntalaisten tarpeista toteutuvat. Peruskuntamalli tarjoaa parhaan mahdollisuuden lähipalveluihin liittyvään demokraattiseen päätöksentekoon esitetyistä malleista. Peruskuntamalli mahdollistaa myös järjestö- ja muun kansalaistoiminnan liittymisen palvelukokonaisuuteen. Piirimallin sovellettavuuden parantaminen Keski-Suomessa nähdään haastavana sosiaali- ja terveyspiirin rakentaminen. Terveydenhuollossa sairaanhoitopiiri on toimiva osa terveydenhuollon porrastettua kokonaisuutta, mutta sosiaalitoimi ei ole organisoitunut vastaavasti.

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ HELMIKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 29.2.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke 28.4.2016 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut Yhteistyö (sote, kunta, yhdistykset, järjestöt)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.3.2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot