8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TEEMARYHMÄN ESITYS OSAKSI KESKI-SUOMEN KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN RA- PORTOINTIA Sisältö Esipuhe Teemaryhmän keskeinen esitys NYKYTILA 1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon nykytila - Väestökehitys palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Maakunnan elinkeinorakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Asioinnin suuntautuminen palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä - Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotannon alueet 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö 3. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta 5. Kunta- ja muun aluejaotuksen arviointi 6. Mallien kehittäminen 7. Toimijoiden kannanottoja alan palvelutuotantoon - Sosiaalipalvelut (sosiaalijohtaja Risto Kortelainen ja osaamiskeskuksen johtaja Marja Heikkilä) - Perusterveydenhuolto (johtava ylilääkäri Reijo Räsänen) - Erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu) TAVOITETILA 8. Teemaryhmän yhteinen kannanotto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitemalliksi VASTAUKSET SISÄASIAINMINISTERIÖN ESITTÄMIIN YKSITYISKOHTAISIIN KY- SYMYKSIIN

2 2 Esipuhe Erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntatalouteen liittyvissä keskusteluissa on tärkeäksi kehittämisalueeksi nostettu sosiaali- ja terveydenhuolto. Alan palvelutuotannon kustannukset edustavat kuntataloudesta yli puolta. Väestön ikääntyminen ja sen myötä hyvinvointipalveluiden tarpeen lisääntyminen, osaavan henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien organisaatiorajat ylittävä hyödyntäminen sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyön järjestäminen ovat vain muutamia lähiajan haasteita, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa haetaan vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuolto on laaja toimintasektori. Palvelut organisoituvat kuntien omana toimintana, kuntien eri tavoin järjestämänä yhteistyönä sekä ostopalveluina yrityksiltä ja järjestötoimijoilta. Ylivertainen osa palveluista tuotetaan edelleen kuntien omana toimintana. Keski-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä on pitkät perinteet. Saumattomien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen sosiaalitoimesta aina erikoissairaanhoitoon saakka on maakunnan tavoitteiden mukaisesti myös monilta osin konkretisoitumassa. Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiskäyttöinen konsultaatiotietopankki on jo valmis, ja vastaava asiantuntijajärjestelmä on syntymässä myös sosiaalipalveluihin. Myös lääkäreiden ilta- ja viikonloppupäivystys sekä lasten päivähoidon järjestelyt ovat toteutuneet tai toteutumassa laajasti ylikunnallisina. Uusia kuntarajat ylittäviä kehittämishankkeita on vireillä. Teemaryhmä arvioi kuntien yhteistyön syntyvän joko ns. vahvan peruskunnan mallin tai ns. piirimallin mukaisesti. Piirimallinkin osalta pidetään laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspiirin syntymistä epärealistisena. Tämän vuoksi piirimallin tarkastelu ulotetaan koskemaan vain terveyspiiriä. Aluekuntamallin vaikutuksia maakunnan hyvinvointialan kehittämisessä on mallin epäuskottavuuden vuoksi analysoitu vain vähän. Teeman valmisteluun ovat osallistuneet maakuntahallituksen ja myös teemaryhmän puheenjohtajana Helena Pihlajasaari Laukaasta, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Satu Koskinen Karstulasta, maakuntahallituksen jäsen Anneli Puskala Jyväskylän maalaiskunnasta, kunnanhallituksen jäsen Salme Satusaari Joutsasta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Pekka Toivonen Jyväskylän maalaiskunnasta sekä kaupunginvaltuuston jäsen Timo Valtakoski Jämsänkosken kaupungista. Teemaryhmän asiantuntijajäseninä ovat toimineet kehittämispäällikkö Anne Astikainen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:stä, kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa Jämsästä, sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän maalaiskunnasta, johtaja Timo Kunttu Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, johtava ylilääkäri Reijo Räsänen Palokan terveydenhuollon ky:stä, TNJ:n pääluottamusmies Aini Suihkonen Tehy ry:stä, yritysjohtaja Juhani Tahvonen Viherlandia Oy:stä, sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen Jyväskylän kaupungista ja suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta (sihteeri). Keski-Suomessa on valmistunut tai meneillään mittava joukko hyvinvointialan kehittämistoimia, joiden tarkoituksena ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön voimistaminen ja kunnallistaloudellisesti kestävän palvelutuotannon rakentaminen. Tämän vuoksi teemaryhmän kannanottoa muotoiltaessa on hyödynnetty em. kehittämistoimia. Näissä esitetyt linjaukset on valmisteltu laaja-alaisesti hyvinvointialan organisaatioita ja maakunnan eri osia kuullen. Teemaryhmä ei ole käytettävissä olevan aikataulun puitteissa katsonut mahdolliseksi järjestää yleistä kuulemistilaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisasioista. Sen sijaan kunnat ovat seutujen kautta voineet esittää kannanottojaan prosessiin. Kiitän kaikkia valmisteluun osallistuneita. Teemaryhmä jättää oheisen ehdotuksensa projektin ohjausryhmälle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi Keski-Suomessa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari teemaryhmän puheenjohtaja

3 3 Teemaryhmän keskeinen esitys Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen teemaryhmä arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ja alan liiketoiminnan yhteistyön tiivistyvän sekä palvelutuotannon alueiden määrittyvän pääosin yksittäistä kuntaa laajempina. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallissa toiminnot ryhmitellään lähipalveluiksi, seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettaviksi sekä maakuntarajat ylittäviksi palveluiksi. Seudullisesti palvelut tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla, joiden tehtäväalueet myös määritellään teemaryhmän esityksessä. Alan palvelutuotannossa toimivia organisaatioita ovat kunnalliset palveluyksiköt, järjestöt sekä yksityiset yritykset. Olennaista on vahvistaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimuotoista ja toimivaa yhteistyötä. Teemaryhmä nojaa esityksensä peruskuntamalliin. Sairaanhoitopiiriä kehitetään maakunnan kokoisena ja nykymuotoisena. Terveyskeskusten määrä vähenee oleellisesti. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluprosesseja selvitetään, käynnistäen selvitykset vanhustenhuoltoon liittyvistä asioista. Tässä yhteydessä hyödynnetään eri puolilla maakuntaa meneillään olevia vanhustenhuollon kehittämishankkeita. Erikoissairaanhoidon ja perustason sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnassa keskeisimmät alueet ovat ennalta ehkäisy, asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta pois. Näillä alueilla on saavutettavissa merkittävimmät hyödyt niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin näkökulmista. Keski-Suomessa on kehitetty toimintamalleja, joilla voidaan toteuttaa palvelu sekä tehokkaasti että laadukkaasti ja hallita toimintaprosessi. Asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoitoon tapahtuu joko nopean vasteen päivystysyksikön (NOVA) tai konsultatiivisen lähetteen kautta. Asiakkaan kotiuttamisessa tai siirtymisessä jatkohoitoon on apuna tuotannonohjausmalli (TUMA), jossa vapaat jatkohoitopaikat on löydettävissä tietojärjestelmästä. Seudullinen koulutusyhteistyö mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn. Nämä mallit toimivat sekä tässä raportissa ehdotetulla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla että sosiaali- ja terveyspiirissä. 1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon nykytila Väestökehitys palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomi kuuluu väestökasvun maakuntiin. Maakunnassa asui vuoden 2004 lopussa henkeä. Väestö on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana tasaisesti. Kuntatasolla väestö on lisääntynyt erityisesti Jyväskylän naapurikunnissa, joihin muuttoliike ohjautuu osittain maaseudulta ja maakuntakeskuksesta. Toisen maailmansodan jälkeinen suuri syntyvyys ja suuret ikäluokat näkyvät myös Keski-Suomen väestön ikäluokkarakenteessa vuotiaat on suurin ryhmä määrällisesti. Maakunnan kokonaisväestömäärässä naisten osuus on noin henkeä miehiä suurempi. Miesten määrä on naisia suurempi eläkeikään saakka. Naisia on vanhimmissa ikäluokissa moninkertainen määrä miehiin verrattuna. Vuosien aikana Keski-Suomen syntyneiden ja kuolleiden määrissä ei ole ollut dramaattisia muutoksia. Luonnollinen väestölisäys on pysynyt koko ajanjakson positiivisena. Siirtolaisuus ei vaikuta merkittävästi Keski-Suomen väestökehitykseen, eikä siirtolaisuudessa ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Keski-Suomen muutetaan enemmän kuin täältä lähdetään ulkomaille. Maassamuutossa on ollut selkeää vuosivaihtelua ja 1990-luvun loppupuolella maakunnasta muutettiin aktiivisemmin muualle kuin Keski-Suomeen oli tulijoita. Tällä vuosituhannella maassamuutto on kään-

4 4 tynyt Keski-Suomen eduksi. Muuttoalttius on sidoksissa muuttajan ikään ja koulutukseen. Myös Keski- Suomessa on havaittavissa, että ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla (yliopiston perustutkinto) on enemmän työnhakuun liittyvää tavoitemuuttoa ja laajempi työnhakualue kuin alemman tutkinnon suorittaneilla. Eniten muuttovaihdantaa Keski-Suomella on Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Vaikka Keski-Suomen väkimäärä kasvaa, ei kasvu jakaudu maakunnassa tasaisesti. Väestölisäys on jo vuosia kohdistunut Jyvässeudulle, joka on maamme voimakkaimpia kasvukeskuksia ja sen väestöllinen huoltosuhde on maamme parhaimpia. Keski-Suomen väestöstä noin 30 prosenttia asuu Jyväskylässä ja yli 60 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. Maakunnan vahva koulutus-, elinkeino- ja palvelukeskittymä vetää voimakkaasti puoleensa ennen kaikkea nuoria väestönosia. Viime vuosien muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä, että muuttoliike on valikoivaa, ts. se koskettaa voimakkaasti aktiiviväestöä ja erityisesti nuoria ikäluokkia. Muuttovoitto myös suuntautuu harvoille seuduille, ja nettomuuttotappio vaikuttaa entistä enemmän väestön määrään muuttotappioalueilla Keski-Suomen väestön ikärakenne on hyvin yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Seuduittain väestörakenteessa on eroja ja selkeää polarisaatiokehitystä havaittavissa. Jyväskylän seudulla lasten ja nuorten osuus on suhteellisesti suurempi kuin muissa seutukunnissa. Ikääntymisen näkökulmasta Keski-Suomen väestörakenne ei poikkea merkittävästi muista maakunnista. Senioriväestön ja eläkeikää lähestyvien suhteellisen osuudet väestöstä ovat yhdensuuntaisia Keski-Suomessa ja koko maassa. Väestön ikääntyminen ja epäsuotuisa väestön ikärakenne on erityinen uhka muutamissa Keski- Suomen kunnissa. Keski-Suomessa on jo nyt kuntia, joissa eläkeikäisten osuus kuntalaisista on lähes 40 prosenttia. Voimakas ikääntyminen koskettaa ennen muuta maakunnan reuna-alueen maaseutukuntia. Joutsa Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Jämsä Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Jyväskylä 17,8 17,5 16,3 16,6 16,2 15,3 15,5 14,5 33,7 28,4 28,3 26,5 23,2 21,7 21,1 18, vuotiaat (%) yli 60-vuotiaat (%) % 50-vuotiaiden ja vanhempien osuudet väestöstä (%) seuduittain 2004 (Tilastokeskus). Väestön ikääntyminen tuo haasteen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Keski- Suomen sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategian (Keski-Suomen liitto, 2004) mukaan maakunnan väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee voimavarojen vapautumista lasten ja nuorten palveluissa sekä lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa. Laskentamalli perustuu nykyiselle palvelutuotannolle ja kustannusrakenteelle.

5 5 Väestökehityksen merkitys tulevina vuosina Keski-Suomen kokonaisväestö kasvaa 2020-luvun loppupuoliskolle saakka ja kääntyy tämän jälkeen loivaan laskuun. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 asti ulottuvan ennusteen mukaan maakunta pysyy koko tarkastelujakson ajan muuttovoittomaakuntana mutta kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo 2020-luvun alussa. Maakunnan kehitys on hyvin yhdensuuntainen koko maan väestökehityksen kanssa. Keski-Suomen väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Väestöltään ikääntyvät maaseutukunnat kärsivät väestötappiota. Suurten ikäluokkien eläköityminen heijastuu ikärakenteeseen ja työmarkkinoihin jo nykyisen vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Ongelmallisin väestörakennekehitys on maakunnan pohjoisosissa, jossa lähes puolet väestöstä on vuonna 2010 nykykehityksen perusteella yli 50-vuotiaita. Negatiivista väestökehitystä kasvattaa varsinkin nuorten ikäryhmien poismuutto. Alla olevan kuvion perusteella on nähtävissä, että laskennallisesti lasten ja nuorten palveluista vapautuu rahallisia resursseja vuoteen 2010 mennessä noin 20 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti ikääntyneen väestönosan palveluihin tarvitaan lisäkapasiteettia 29 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 saakka pystyttäisiin rakenteellisin toimin varsin hyvin sopeuttamaan talouden ongelmat. Myöhemmin sopeuttamistarpeet lisääntyvät voimakkaasti. Vuonna 2020 nuorten palveluista vapautuvat voimavarat ovat 31 miljoonaa euroa mutta vanhusten palveluihin tarvittava lisäpanostus jo noin 89 miljoonaa euroa. Tavanomaisilla keinoilla ei enää selvitä.. Vuonna 2030 alijäämää on jo 100 miljoonaa euroa. Kun vuonna 2001 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttömenot olivat yhteensä 842 miljoonaa euroa, on vanhusten palveluiden lisätarve 17 % nykyisistä kokonaismenoista. Palvelurakenteen muutos miljoona euroa hyvinvointipalveluissa (ml. peruskoulu ja lukio) Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Maakunnan elinkeinorakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehittymistä on ennakoitu maakuntasuunnitelmassa (2005). Suunnitelman mukaan voimakkaan työpaikkakasvun aloja ovat liike-elämää palveleva toiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, yksityiset palvelut sekä rakentaminen. Maltillisesti kasvavia aloja ovat kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kauppa. Työpaikkavähennyksiä ennakoidaan maa-, riista- ja kalataloudessa, metsätaloudessa, teollisuudessa, tietoliikenteessä, energia- ja vesihuollossa sekä kaivannaistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa avautuu uusia työtilaisuuksia ennen muuta väestön ikääntymisen, alalla toimivien työntekijöiden eläköitymisen sekä hoidon ja hoivan laatuodotusten lisääntymisen vuoksi.

6 6 Keski-Suomessa työvoimakapeikkoja koetaan jo nyt mm. sosiaalityöntekijöiden, puheterapeuttien, suuhygienistien ja hammaslääkärien osalla. Lähivuosina työvoiman saatavuuden ennakoidaan vaikeutuvan mm. lääkärityön, bioanalyytikkojen, röntgenhoitajien, toimintaterapeuttien ja jalkojenhoitajien tehtävissä sekä monissa vanhustenhuollon ammateissa. Niin ikään kesäajan sijaisuuksien hoitaminen on vaikeutunut tai vaikeutumassa monissa tehtävissä. Maakunnan työttömyyden rakenne palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen työttömyys on useita prosenttiyksikköjä valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Pääosin työttömyys kohdentuu teollisiin, palvelutyön sekä hallinto- ja toimistotyön ammatteihin. Kuitenkin viimeisimmän Keski-Suomen TE-keskuksen työllisyyskatsauksen ( ) mukaan terveydenhuoltoja sosiaalialan ammateissa oli työttömänä työnhakijana maakunnan työvoimatoimistoissa kaikkiaan työnhakijaa. Lukumäärä on jonkin verran vuoden takaista suurempi. Työnhakijamäärä tarkoitta suurimmissa alan ammattinimikkeissä useita satoja työttömiä työnhakijoita. Asioinnin suuntautuminen palvelutuotannon suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Keski-Suomen työmatkaliikenne on hyvin suurelta osin maakunnan sisäistä ja asiointi suuntautuu ennen muuta maakuntakeskukseen. Kaikesta työmatkaliikenteestä noin kuusi prosenttia suuntautuu maakunnan ulkopuolella. Tästä osuudesta kolmannes kohdentuu Uudellemaalle ja merkittävä osa myös Pirkanmaalle. Merkittävää maakuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä on Keuruun seutukunnasta Mäntän ja Vilppulan suuntaan sekä Jämsän seutukunnasta Tampereen suuntaan. Keski-Suomen alueen työpaikoissa käydään töissä maakunnan ulkopuolelta eniten Pirkanmaalta. Joutsan seudulla on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä käynnistetty Kangasniemen kunnan kanssa. Pendelöinti muodostaa yhden tarkastelukulman palvelutuotannon suunnittelulle. Esimerkiksi lasten päivähoidon järjestelyt voidaan suunnitella joko vanhempien asuinkunnan tai työpaikan sijaintikunnan mukaan. Seutukuntien välinen pendelöinti Keski-Suomessa 2003 Pendelöinti, henkilöä Saarijärven-Viitasaaren sk. Äänekosken sk Keuruun sk. Jyväskylän sk Joutsan sk. Vuoden 2005 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Jämsän sk. SeutuNet

7 7 Maakuntarajat ylitetään yliopistosairaalatasoisen hoidon järjestämiseksi. Keski-Suomi kuuluu Kuopion yliopistosairaalan miljoonapiiriin, jonka vuoksi enin osa yliopistosairaalahoidosta saadaan Kuopiosta. Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoito on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, joissa tapauksissa myös Keski-Suomesta asioidaan Helsingissä. Muiden yliopistosairaaloiden käyttö on rajoitettua. Maakuntarajaa ylitetään sairaalatasoisen hoidon ostamiseksi mm. Mäntän ja Ähtärin aluesairaaloista. Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotannon alueet Seuraavissa karttaesityksissä on kuvattu maakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueellista järjestämistä.

8 8 TERVEYSKESKUSALUEET, NYKYINEN TILANNE Hankasalmen tk as Joutsan seudun thky as Jyväskylän kaupungin tk as Keuruun-Multian thky as Kinnulan tk as Konneveden tk as Korpilahden-Muuramen thky as Wiitaunioni Laukaan tk as Palokan thky as PIHTIPUDAS KINNULA Pihtiputaan tk as KINNULA Viitasaaren kaupungin tk as Ääneseudun thky as KIVIJÄRVI Jämsän seudun thky as Saarijärven-Karstulan thy as KYYJÄRVI Wiitaunioni Kuntapariyhteistyönä KARSTULA KANNONKOSKI VIITASAARI SAARIJÄRVI SUMIAINEN PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI MULTIA UURAINEN LAU- KAA JYVÄSKYLÄN KEURUU PETÄJÄVESI MLK JYVÄSKYLÄ MUURAME JÄMSÄNKOSKI SUOLAHTI KONNEVESI TOIVAKKA HANKASALMI JÄMSÄ JÄMSÄ KORPILAHTI LEIVONMÄKI LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

9 9 ALUEELLINEN YÖPÄIVYSTYS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Joutsan seudun terv.huollon ky Jyväskylän kaupungin tk Palokan terv.huollon ky Keuruun-Multian terv.huollon ky Hankasalmen tk Korpilahden-Muuramen terv.huollon ky Viitasaaren kaupungin tk Pihtiputaan tk Ääneseudun terv.huollon ky Laukaan tk Konneveden tk Kinnulan tk Väestöpeitto yhteensä asukasta KYYJÄR- VI KARSTULA KINNULA KIVIJÄRVI PIHTIPUDAS KANNONKOSKI VIITASAARI EDELLEEN KEHITTYMÄSSÄ MAAKUNNALLI- SEKSI Saarijärvi SAARIJÄRVI SUMIAINEN PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAU- KAA HANKASALMI Jämsä KEURUU PETÄJÄVE- SI JYVÄSKYLÄ JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI JÄMSÄ LUHANKA LEIVONMÄKI JOUTSA KUHMOINEN

10 10 ALUEELLINEN LABORATORIOYHTEISTYÖ Vuoden 2005 lopussa: Jyväskylän kaupungin tk Palokan terv.huollon ky Ääneseudun terv.huollon ky Laukaan tk KINNULA PIHTIPUDAS VI KYYJÄRVI KIVIJÄR- VIITASAARI KARSTULA MULTIA UURAINEN SUOLAHTI KONNEVESI KEURUU PETÄJÄVE- JYVÄSKYLÄ SI MUURAME JÄMSÄNKOSKI TOIVAKKA KORPILAHTI LAU- KAA JÄMSÄ KANNONKOSKI Fuusioselvitys käynnissä Saarijärvi-Karstula- SAARIJÄRVI SUMIAINEN alueella PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI JYVÄSKYLÄN MLK LUHANKA LEIVONMÄKI JOUTSA HANKASALMI KUHMOINEN

11 11 ALUEELLINEN DIGITAALIARKISTO Toiminnan piirissä vuoden 2005 lopulla Jyväskylän kaupungin tk Keuruun-Multian terv.huollon ky Kinnulan tk Korpilahden-Muuramen terv.huollon ky Laukaan tk Palokan terv.huollon ky Pihtiputaan tk Viitasaaren kaupungin tk Ääneseudun terv.huollon ky Jämsän seudun terv.huollon ky Saarijärven-Karstulan terv.huollon ky VI KYYJÄRVI KINNULA KARSTULA PIHTIPUDAS VIITASAARI KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI KEURUU KIVIJÄR- MUL- TIA UURAINEN PETÄJÄVESI MLK MUURAME JÄMSÄNKOSKI JÄMSÄ SUMIAINEN ÄÄNEKOSKI KONNEVESI SUOLAHTI JYVÄSKYLÄN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ LEIVONMÄKI LUHANKA TOIVAK- KA KORPILAHTI JOUT- SA KUHMOINEN

12 12 LÄÄKEHUOLLON YHTEISTYÖ KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KANNONKOSKI KARSTULA PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

13 13 PÄIHDEPALVELUT Laitoskuntoutus ja huumevieroitus koko maakunnan alueella Päihdepalvelusäätiöllä KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI A-klinikka, Äänekoski PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN Keuruun seutu KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Jämsän seutu JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

14 14 PERHENEUVOLAPALVELUT KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI Äänekoski Saarijärvi PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAUKAA Keuruu KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ Jyväskylä JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Jämsä JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

15 15 KIERTÄVÄ LASTENSUOJELUN ERITYISTYÖNTEKIJÄ KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN JYVÄSKYLÄN MLK LAUKAA KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ Jyväskylä JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN Lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö toimii Jyväskylässä, toiminta-alueena koko maakunta

16 16 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KINNULA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KIVIJÄRVI VIITASAARI KARSTULA KANNONKOSKI PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUMIAINEN SUOLAHTI KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK JYVÄSKYLÄ LAUKAA JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN

17 17 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisessa kehittämistyössä omaksutut linjaukset on alan toimijoiden kesken yhteisesti hyväksytty yhteisesti mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategiassa, Keski- Suomen hyvinvointistrategiassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmissa ja esimerkiksi laajan Jyväskylän kaupunkiseudun verkostokaupunkiyhteistyöhön liittyvissä suunnitelmissa. Maakunnan pohjoisosassa Viitasaaren ja Pihtiputaan Wiitaunioni-kuntapari toteuttaa tiivistyvää yhteistyötä kaikissa kunnallisissa palveluissa. Myös muita kuntarajat ylittäviä hyvinvointialan kehittämissuunnitelmia on meneillään useita. Keski-Suomen hyvinvointitrategiasa esitetyn hyvinvoinnin vision 2015 mukaan Keski-Suomi profiloituu elämänlaadun maakuntana. Väestön hyvinvointi paranee koko maakunnassa ja sukupuolten, väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot kapenevat. Hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä korostuvat terveyden edistäminen, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja yksilön oma vastuu hyvinvoinnistaan. Keski-Suomen hyvinvointistrategian linjauksia ovat: - Ennaltaehkäisevä toiminta ja kansalaisen oma hyvinvoinnista huolehtiminen - Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja muutostarpeen ennakointi - Hyvinvointialan työvoiman saanti ja osaamistaso - Hyvinvointitoimialan kehittäminen - Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen - Kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen Jokainen teema-alue sisältää strategisesti välttämättömät toimenpiteet. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan maakuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä neljän vuoden välein. Maakunnallisten suunnitelmien mukaan hyvinvointialan palvelutuotanto jakautuu maakunnallisesti järjestettäviin palveluihin, seuduittain tuotettaviin palveluihin, järjestöjen ja yritysten rooliin palvelutuotannossa sekä maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Toiminnoissa korostuvat yhtäältä lähellä tuotettavat palvelut ja toisaalta palveluiden keskittämisellä haettavat kustannushyödyt ja toiminnan tehokkuus. Merkittävimmin keskittämisen hyötyjä on nähtävissä sairaanhoidon palvelutuotannon, logistiikan kehittämisen ja lasten päivähoidon järjestelyillä. Keski-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti alan palvelutuotanto perustuu perusterveydenhuoltopainotteisuudelle, ennaltaehkäisyyn, kansalaisten vastuunottoon terveydestään, henkilöstön ja osaamisen turvaamiseen, palvelujärjestelmän tehokkuuteen, tarkoituksenmukaiseen työnjakoon, yhteistyön tiivistämiseen ja kumppanuuteen sekä alueelliseen tasa-arvoon. Seuraavassa esitetään aiemmin laadittuja linjauksia palvelurakenteesta: Maakunnallisesti järjestettäviksi suunniteltuja palveluita kehittämisasiakirjoissa ovat: - lääkinnälliset tukipalvelut, kuten - lääkehuolto - kuvantamispalveluiden arkistointi - laboratoriojärjestelmä, analysointi - alueellinen tietohallinto ja yhteiset tietojärjestelmät - apuvälinekeskus - yhteiset konsultaatiotietojärjestelmät (MediKes ja SosKes) Lisäksi maakunnallisella ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa asiakas- ja materiaalikuljetusten kustannuksiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen koko maakunnan alueella.

18 18 - työntekijäpankki, rekrytointiyhteistyö - tutkimusyhteistyö - kuljetuslogistiikan kehittäminen Seudullisesti tuotettaviksi suunniteltuja palveluita kehittämisasiakirjoissa ovat: - vanhuspalveluiden järjestäminen (laitoshoito, asumispalvelut, kotihoito, omaishoito) - lasten päivähoito (verkostokaupunki) - ravintohuolto - kiinteistönhoito ja materiaalihallinto - terveyskeskusten apuvälineet - taloushallinto - puhelinkeskus Lisäksi kehittämällä perusterveydenhuoltoa seututerveyskeskusmallin mukaisesti katsotaan palveluiden kysynnän ja tuotannon parhaiten toteuttavan toimivaa palveluiden porrastusta. Lääkäreiden päivystysvastaanoton ja ensihoidon järjestelyissä edetään seutuja laajempaan rakenteeseen. Ympäristöterveydenhuollon organisointi tulee ratkaistavaksi erikseen. 3. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Keski-Suomen hyvinvointialan koulutus tuottaa merkittävän osan maakunnan henkilöstötarpeista ja myös osaajia valtakunnallisesti. Lääketieteellistä koulutusta maakunnassa ei ole lukuun ottamatta lääketieteen erikoistumisopiskelupaikkoina toimivia tiettyjä terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirin yksiköitä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutetaan lähihoitajaopiskelijoita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusnimikkeitä ovat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, sosionomi sekä sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Keski-Suomen työvoimatarve mm. bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien osalta on selvästi tarjontaa suurempaa. Tämän vuoksi Keski-Suomen tarpeisiin koulutetaan mm. bioanalyytikkoja Keski-Suomessa Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa hyvinvointialan tutkimuksen ja koulutuksen opinnäytteitä fysioterapiassa, gerontologiassa ja kansanterveydessä, liikuntalääketieteessä, terveyskasvatuksessa sekä toimintaterapiassa. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu sosiaalityöntekijöitä ja sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita mm. sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineista. Osaajien integroimiseksi maakunnan palveluyksiköihin voidaan vaikuttaa tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämäosaamista ja luoda toimiva maakunnallinen harjoittelupaikkaverkosto. Alan työtilaisuuksista ja työmarkkinoiden toimivuudesta informoidaan maakunnassa järjestettävissä erillisissä työelämäfoorumeissa. Niissä kerrotaan työskentelymahdollisuuksista maakunnan eri palveluyksiköissä sekä tuodaan esille myös maakuntaan sijoittuneista alan tutkimus- ja kehittämistyön mahdollisuuksista.

19 19 4. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta Teemaryhmä jaotteli hyvinvointialan palvelutuotannon lähipalveluiksi, seudullisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueilla tuotettaviksi palveluiksi sekä maakunnallisiksi palveluiksi. Sisäasianministeriön esittämien mallien perusteella Keski-Suomessa tavoiteltava palvelutuotanto organisoituu lähimmin peruskuntamallin mukaisesti, ks. kohta 7. Mallien vertailu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden osalta on arvioitu siinä yhteydessä kun on esitetty maakunnan tavoitteellinen palvelurakenne. Peruskuntamallissa ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen ja tuotanto ovat osa sosiaali- ja terveystoimen keskinäistä työnjakoa ja siten vaihtoehtoisista malleista helpoiten toteutettavissa. Ne ovat osa sosiaali- ja terveystoimen perustyötä ja osa kunnan palveluiden (esim. koulu-, liikunta-, kaavoitus- ja asuntotoimen) kokonaisuutta. Peruskuntamallissa voidaan luontevasti huomioida myös järjestöjen monimuotoinen, ammatillisin ja vapaaehtoisvoimin tarjoama tuki, joka on merkittävää ennaltaehkäisevää työtä ja tukee arjessa selviytymistä. Koska ennaltaehkäisevän työn keskeisiä sisältöjä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen tasoittaminen, ne edellyttävät hyvää asukkaiden ä ja paikallisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemusta. Näin ollen ne ovat tyypillisiä lähipalveluita. Toimintoihin sisältyy mm. terveysneuvonta eri ilmenemismuodoissaan, jolloin kysymys on selkeästi lähipalvelusta. Terveydenhuollon toiminnot yltävät lähipalveluista yliopistosairaalatasoiseen hoitoon. Tällöin palveluihin kohdentuu erilaisia odotuksia paikallisesti (lähipalvelut) ja toiminnallisesti (seudullisuus ja maakunnallisuus). Erikoissairaanhoitoa kehitetään nykymuotoisena. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut ja niissä suoritettavat uudelleen arvioinnit edellyttävät lisäselvityksiä. Teemaryhmä katsoo, että peruskuntamallin toteuttamiseen (sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet) tarvitaan lisäksi erillisselvityksiä ensi vaiheessa vanhusten palveluiden järjestelyissä. Kyseessä on maakunnallinen selvitys. Myös kuljetusjärjestelmän kehittämiseen tulee varautua erillisselvityksellä. Tilaaja-tuottajamallin soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon katsotaan vaikeaksi toteuttaa kustannusten vaikean ennustettavuuden vuoksi. Kansainväliset kokemukset tilaaja-tuottaja - mallin käytettävyydestä ja kustannustehokkuudesta vaihtelevat. Kiistatonta etuutta mallin soveltumisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole saatu. Kuntien yhteisen liikelaitoksen soveltuvuus Keski-Suomen hyvinvointialan palvelutuotantoon soveltuu valituissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi alueellisen tietohallinnon organisoinnissa. Kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on jo nyt Keski-Suomessa monissa toiminnoissa omaksuttu toimintatapa. 5. Kunta- ja muun aluejaotuksen arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon teemaryhmä ei esitä välittömiä muutoksia kuntajaotukseen. Teemaryhmän tehtävänä on ollut arvioida alan palvelutuotannon toimivaa, asiantuntevaa, kehittyvää, kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä toteutusta. Teemaryhmä katsoo Keski-Suomen hyvinvointialan palveluiden olevan tällä hetkellä hyvässä kunnossa, joskin tiedostaa alan kustannuskehityksen kunnissa edellyttävän kehittämistoimia. Välittömiä ja kiireellisiä tarpeita palvelurakenteen syvälliselle uudistamiselle kuitenkaan ei ole.

20 20 Laajalla Jyväskylän seutukunnalla omaksuttu verkostokaupunki-toimintamalli on edennyt toteutusvaiheeseen. Kyseessä on palveluiden ulottaminen yli kuntarajojen. Ensimmäisenä on lähdössä liikkeelle päivähoidon järjestäminen yhteisesti Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan alueilla. Teemaryhmä arvioi maakunnan mittaisesti laajempia palvelutuotannon alueita. Kyseiset seuduittaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueet (Keski-Suomessa 6 kpl) merkitsevät kuntarajat ylittävän yhteistyön tiivistymistä ja luovan osaltaan myös edellytyksiä kuntajaotuksen muuttamiselle. Keskeinen kysymys palvelutuotannon järjestämisessä on em. alueiden palvelutuotannon organisointi. Terveydenhuollossa käytössä oleva kuntayhtymämalli ei soveltune yhteisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalliksi. Pohdinnassa on otettava huomioon myös se, että sosiaali- ja terveystoimen keskinäinen työnjako on nykyisenkin kuntajaotuksen mukaan löytänyt maakunnan eri osissa toimivia yhteistyömalleja. Teemaryhmä esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet karttana. 6. Mallien kehittäminen Peruskuntamallin sovellettavuuden parantaminen Peruskuntamallin toteuttamisajatus on verrattain selkeä. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa peruskuntamallin arviointi edellyttää ennen muuta rajankäyntiä ns. lähipalveluiden ja seudullisten palveluiden osalla. Sosiaalitoimen palvelut on pääsääntöisesti organisoitu nykyisiin peruskuntiin. Etsittäessä palvelutuotannossa laajempia alueita (väestöpeitto ) tämä merkitsisi myös Keski-Suomessa kuntajaotuksen muuttamista seudulliseksi. Mikäli kuntajaotus päätyisi seudulliseksi, olisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö organisoitavissa yhteisen organisaation sisällä. Muussa tapauksessa yhteistyön järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kesken olisi mallin haaste. Mahdollisia yhteistoiminnan muotoja ovat verkottuminen, kuntayhtymät sekä erilaiset liikelaitosratkaisut. Kaikkiin edellä oleviin vaihtoehtoihin liittyy ratkaistavia haasteita luottamushenkilöohjauksen osalla. Kuntajaotuksen muuttamisesta seudulliseksi ei liene löydettävissä kovinkaan helposti poliittista yksimielisyyttä. Äänekosken seutukunnalla kuntaliitos toteutuu lähes koko seudun mittaisena kun Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen päättivät kuntaliitoksesta. Peruskuntamalli toteuttaa parhaiten saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä niihin liittyvien muiden lähellä kuntalaisia olevien palveluiden, kuten perusopetus, kanssa. Lähipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat kaiken perusta. Hyvinvointia edistävä ehkäisevä työote ja kokonaisvaltainen näkemys kuntalaisten tarpeista toteutuvat. Peruskuntamalli tarjoaa parhaan mahdollisuuden lähipalveluihin liittyvään demokraattiseen päätöksentekoon esitetyistä malleista. Peruskuntamalli mahdollistaa myös järjestö- ja muun kansalaistoiminnan liittymisen palvelukokonaisuuteen. Piirimallin sovellettavuuden parantaminen Keski-Suomessa nähdään haastavana sosiaali- ja terveyspiirin rakentaminen. Terveydenhuollossa sairaanhoitopiiri on toimiva osa terveydenhuollon porrastettua kokonaisuutta, mutta sosiaalitoimi ei ole organisoitunut vastaavasti.

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! " # $ # % " & ' ( ) #* # % % # % +, % # " " SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki Keski-Suomen erityispiirteet Kuntarakenne: 23 kuntaa, paljon pieniä kuntia, puolet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

1.!" # $ % $ # & ' (

1.! # $ % $ # & ' ( 1.!" # $ % $ # & ' ( )!* $ $ $ +, $ ' # # SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys,

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

1.!" # $ % $ # & ' (

1.! # $ % $ # & ' ( 1.!" % & ' ( )!* " +, ' ) -.*, -. * SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus lienee aivan auki Palvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen 26.11.2014

Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen 26.11.2014 Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä Riitta Pylvänen 26.11.2014 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke selvittää Kunnat päättävät

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTOALUE 14.11.2014 ratkaisu SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot