ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS"

Transkriptio

1 Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS HUITTISTEN Huittisten koulutustoimen strategian mukaiset arvot ovat: KAUPUNKI q Vastuu itsestä ja muista q Yksilöllisyyden arvostus q Työnteko q Yrittäjyys Kouluilla käydyn laajan arvokeskustelun, johon osallistui opettajien lisäksi vanhempia, oppilaita ja koulun muuta henkilökuntaa, perusteella perusopetuksen yhteiset arvot ovat seuraavat: q Rehellisyys ja totuudellisuus q Oikeudenmukaisuus q Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen q Yhteistyökykyisyys q Itsensä arvostaminen

2 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 6 9 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT osallistuu opetukseen ja suorittaa annetut tehtävät Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE HYVÄ Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta - yhteiskuntateorian perusteet, demokratia - politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys Katsomusten maailma - katsomusten historiaa, katsomusvapaus - maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus - tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen - uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Etiikka ja hyvä elämä - etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu - ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti - ympäristöetiikka - monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Tulevaisuus - tulevaisuuden tutkiminen - luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö - minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seuraamuksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat - kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun - kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

3 - pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo ja oikeusvaatimusten perusteita - tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta Ihminen ja maailma - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

4 HISTORIA Historian opiskelun tavoitteena on selittää, mitä historian on sekä auttaa oppilasta historiallisen aikakäsityksen ymmärtämiseen. Tutustutaan omiin juuriin ja kotiseudun historiaan. Tavoitteena on ihmisen historian liittäminen laajempaan kokonaisuuteen. TAVOITTEET (VUOSILUOKAT 5-6) oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. HISTORIA 5 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT - osallistuu oppitunneille ja suorittaa annettuja tehtäviä - tuntee pääasioita Suomen historiasta Omat juuret ja historiallinen tieto - oman perheen ja kotiseudun historia - muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit - Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena - maanviljelyn aloittaminen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Keskiaika - uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema - Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Suomi Ruotsin valtakunnan osana - Suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina - suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: - jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri - kaupankäynnin kehitys - kulttuurin kehitys - liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys - väestössä tapahtuneet muutokset

5 HISTORIA 6 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT - osallistuu oppitunneille ja suorittaa annettuja tehtäviä - tuntee pääasioita maailman historiasta Eurooppalaisen sivilisaation synty - Antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri - antiikin heijastuminen tähän päivään Uuden ajan murros - Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Vapauden aate voittaa alaa - Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: - jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri - kaupankäynnin kehitys - kulttuurin kehitys - liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys - väestössä tapahtuneet muutokset AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Historian opiskelussa käytetään monipuolisia opiskelutapoja, joiden avulla opetellaan pitkäjänteistä työskentelyä ja oppilas oppii näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta ja historiallista jatkumoa. Historia on laaja kulttuurikäsite. oppii arvostamaan ja kunnioittamaan sekä omaa että vierasta henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä. Historian lähdekritiikkiä harjoittamalla herätellään oppilasta arvioimaan tietolähteen paikkansapitävyyttä. Demokratian syntyhistoriaan perehtymällä luodaan näkökulmaa tähän päivään ja hahmotetaan kuvaa osallistuvasta ja yhteistyökykyisestä kansalaisesta. Ympäristön ja luonnonvarojen käytön vaikutus ympäristön kehittymiseen kautta historian. Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämisen ja edistämisen tärkeys sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Teknologian ja tietotekniikan kehitys. Tietotekniikan hyödyntäminen historian opiskelussa.

6 HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS Tiedon hankkiminen menneisyydestä - osaa erottaa faktan mielipiteestä - osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen - tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. - tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. - osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen - osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta. - tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

7 Historian opiskelun tavoitteena on vahvistaa terveesti itsetuntoista maailmankuvaa, joka perustuu kotiseudun ja isänmaan historian ja kulttuuriperinnön realistiseen tuntemiseen. Korostetaan historiallisen tiedon merkitystä ristiriita- ja muutostilanteiden hallinnassa. Kehitetään oppilaan valmiuksia jatkuvaan itsenäiseen tiedonhankintaan ja suhteellisuudentajuun, kriittiseen ajatteluun, yhteistyöhön, erilaisuuden hyväksymiseen sekä ihmiskunnan kulttuuriperinnön arvostamiseen. TAVOITTEET (VUOSILUOKAT 7-9) oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. HISTORIA 7 LUOKKA MINIMITAVOITTEET - osallistuu tuntityöskentelyyn - tuntee 1800-luvun tapahtumien pääpiirteitä KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan ja 1900-luvuilla. Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate - Elämää 1800-luvun Suomessa luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. Teollinen vallankumous - teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään - kaupungistuminen. Murrosten aika Suomessa - Sääty-yhteiskunnan mureneminen - Suomen venäläistäminen ja sen vastustus. Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen - Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille - ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset - Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.

8 HISTORIA 8 LUOKKA Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan luvulta nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen b) kulttuurin kehitys c) tasa-arvoisuuden kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys. MINIMITAVOITTEET - osallistuu tuntityöskentelyyn - tuntee 1900-luvun tapahtumien pääpiirteitä KESKEISET SISÄLLÖT Laman ja totalitarismin aika - maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan - elämää demokratioissa ja diktatuureissa - ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot. Toisen maailmansodan aika - Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen. Suomi 1950-luvulta nykypäivään - Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään - suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun - kylmä sota - maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat - YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa - Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön - tiedonvälityksen kehitys. Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Historian opiskelussa korostetaan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Historian opiskelussa käytetään monipuolisia opiskelutapoja, jotka kehittävät oppimista ja oppijaa. Kulttuurien välisten erojen ja yhtäläisyyksien tunnistaminen ja ymmärtäminen Historian lähdekritiikki opettaa arvioimaan kriittisesti myös muita viestejä. Selkeä omien perusteltujen mielipiteiden esitys kuuluu historiaan.

9 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kansanvalta ja kansalaisvapauksien lisääntyminen. Elinkeinoelämän kehitys. Ympäristön ja luonnonvarojen käytön vaikutus ympäristön tilaan historiassa. Sodat ja väkivallattomuus. Kansainvälinen kriisinhallinta ja yhteistyö (YK) Teknologian ja tietotekniikan kehitys. Tietotekniikan hyödyntäminen historian opiskelussa. Tiedon hankkiminen menneisyydestä - osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä - pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen - kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. - osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. - osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen - pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota - pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

10 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot ja -taidot, joiden avulla hän voi ymmärtää yhteiskuntaansa ja toimia siinä aktiivisena, itsenäisenä kansalaisena. YHTEISKUNTAOPPI 9 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT osallistuu tuntityöskentelyyn tuntee pääpiirteitä suomalaisen yhteiskunnan toiminnan perusteista Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä - Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit - yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-kansalaisena. Yksilön hyvinvointi - Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet - tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi - Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset Vaikuttaminen ja päätöksenteko - Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa - demokratia, vaalit ja äänestäminen - politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla. Kansalaisen turvallisuus - Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu - Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus - Liikenneturvallisuus. Taloudenpito - Yksityisen taloudenpidon periaatteet - työnteko ja yrittäjyys. Kansantalous - Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina - ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Talouspolitiikka - Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin - julkinen talous ja verotus.

11 AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - Ihminen perheen, kunnan, valtion ja EU:n jäsenenä. - Monipuoliset oppimisen ja opiskelun tavat. - EU - Ulkomaankauppa - Globaalitalous - Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet - Media yhteiskunnassa - Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet - Demokratian toiminta - Yrittäjyys - Yksityisen taloudenpidon periaatteet - Kestävä kehitys - Oikeusjärjestelmä - Liikenneturvallisuus - Työturvallisuus - Teknologia ja talouselämä - Tietotekniikan käyttö opiskelussa Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen - kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä - pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista - osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen - ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja - ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

Historia /vuosiluokat 5-9

Historia /vuosiluokat 5-9 Historia /vuosiluokat 5-9 OPPIAINEEN KUVAUS Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet

9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet 9.2.13 Historia Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen : oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan

Lisätiedot

Historia. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii

Historia. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri

Lisätiedot

7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 7.13 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus 7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja

Lisätiedot

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot yhteiskunnan

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6

7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6 7.2.9. HISTORIA 193 Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuullisesti toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa Vuosiluokka 5 Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Omat juuret ja llinen tieto oman perheen tai kotiseudun muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 185 Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedossa ihmiset

Lisätiedot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä

Lisätiedot

1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon tehtävänä on tarjota oppilaille aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen ja tukea heidän katsomuksellisesti laaja-alaista kehitystään. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.

Lisätiedot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Lisätiedot

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden

Lisätiedot

6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi

6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi 6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia Historian tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Oppiaineessa kohtaavat nykyisyys ja menneisyys osana

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015 ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen. HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun elämänkatsomustiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Tavoitteet. Keskeiset sisällöt. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista

Tavoitteet. Keskeiset sisällöt. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on oppiaine, jota opetetaan koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille. Tunnustuksettomana katsomusaineena elämänkatsomustieto toteuttaa eettistä ja katsomuksellista

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset nähdään kulttuurisina toimijoina, jotka itse

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi

7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi 173 7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Oppiaineessa kohtaavat nykyisyys ja menneisyys osana historiallista

Lisätiedot

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy. Tavoitteen numero. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy. Tavoitteen numero. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä 14.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+, Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Lisätiedot

OPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus)

OPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus) OPS 2016 ja yhteiskuntaoppi Jukka Rantala,historia Riia Palmqvist, Marko van den Berg Mats Minnhagen (kuvitus) Alakoulun historian Mennyt-sarja rakentuu opettajan kirjan, oppilaan kirjan ja oppilaan taitojen

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? Talous tutuksi Helsinki 10.9.2015 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma

Lisätiedot

5.15 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET

5.15 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET 5.15 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Uskonto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun uskonnon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä!

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä! OPETTAJAN OHJE HYVÄ OPETTAJA, Maailma 2030 on ulkoasiainministeriön tuottama toiminnallinen oppituntimateriaali peruskouluun ja lukioon. Toivomme, että se tukee sinua työssäsi kun käsittelet oppilaiden

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kurssien itsenäinen suorittaminen ja suoritusjärjestys

Kurssien itsenäinen suorittaminen ja suoritusjärjestys 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet 5.14 Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.

Lisätiedot

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Vähemmistöt oppikirjoissa erilaisuutta etäältä tarkasteltuna?

Vähemmistöt oppikirjoissa erilaisuutta etäältä tarkasteltuna? Vähemmistöt oppikirjoissa erilaisuutta etäältä tarkasteltuna? Etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen huomioiminen peruskoulun 5., 6. ja 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot