Matkailupotentiaalista kannattavaan elinkeinotoimintaan Miksi panostaa matkailuun?

Transkriptio

1 Matkailupotentiaalista kannattavaan elinkeinotoimintaan Miksi panostaa matkailuun? Nina Vesterinen Matkailu on kivaa 1

2 Kyse on kuitenkin kovasta elämysbusineksestä, jossa tavoitteena Luoda kysyntää Saada katetta Pärjätä kilpailussa 4 hyvää syytä panostaa matkailuun Suomessa Kasvava vientitoimiala, jolla paljon kerrannaisvaikutuksia muille aloille Merkittävä työllistäjä Suuren kasvupotentiaalin palveluala Alueellisesti merkittävä ja tasapainoista aluerakennetta vahvistava elinkeino Matkailun osuus BKT:sta 2,5 % Matkailueuro tuo 56 senttiä muille aloille Matkailun kokonaiskysyntä 14,2 mrd Vientiin Matkailu työllistää henkilöä Kotimainen matkailukysyntä 10, yritystä, joista pääosa mikroyrityksiä rinnastettava matkailutulo 4 mrd 19,6 milj. rekisteröityä yöpymistä + vähän enemmän ei-rekisteröityjä 2

3 Miksi matkailu tärkeä elinkeino Matkailu aikaansaa monia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille, kuten rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palveluille, esimerkiksi kyläkaupalle Matkailu tuo monipuolisemmat ja laadukkaammat palvelut paikallisille asukkaille Matkailu auttaa ylläpitämään perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää muuta elinkeinotoimintaa Esimerkiksi valtion 39 kansallispuiston palveluihin sijoittama euro palautuu paikallistalouteen takaisin lähes 20-kertaisesti Matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille Yrittäjä itse tekee päätöksen oman työpaikkansa säilymisestä, tosin markkinaehtoisesti Joillakin alueilla matkailu on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää alueen elinvoimaisuus 3

4 8,0 % 7,0 % Matkailun BKT-osuus (%) verrattuna joihinkin toimialoihin Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen 6,0 % 5,0 % 4,0 % Vähittäiskauppa 3,0 % 2,0 % Kemianteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous MATKAILU Metsäteollisuus 1,0 % 0,0 % Elintarvike- ja juomateollisuus Kaivostoiminta- ja louhinta Yöpymisten muutos alkuvuonna 1-7/2016 4

5 Satakunnan rekisteröidyt yöpymiset ja alkuvuosi 2016 Kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten osuudet maakunnittain 2015: Satakunta 2,3 % 9,3 % 9,5 % 6,0 % 0,9 % 1,2 % 2,4 % 5,0 % 4,6 % 2,8 % 6,0 % 3,9 % 2,3 % 8,7 % 3,2 % 2,8 % 2,2 % 1,7 % 6,7 % 20,8 % 5

6 Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta Matkailualan ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2025 Suomen matkailun määrälliset kasvuennusteet Vuosi Matkailukulutus 14,4 mrd. euroa 20 mrd. euroa Vientiin rinnastettava matkailutulo 4,4 mrd. euroa 8 mrd. euroa Matkailun suora arvonlisä Bkt:stä 2,5 % 3,0 % Matkailuklusterin yritysten liikevaihto 18 mrd. euroa 29 mrd. euroa Matkailun aikaansaama työllisyys palkansaajia (osa- ja kokoaikaiset) Kotimaiset rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Ulkomaiset rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ,4 milj. 17 milj. 5,9 milj. 10 milj. Kansainvälisten kongressien delegaatit Kansallispuistojen kävijämäärä 2,3 milj. 3,7 milj. Matkailun pääomasijoitukset 1,1 mrd. euroa 2 mrd. euroa 6

7 Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde Visio: Vuonna 2025 omaperäinen ja uteliaisuutta herättävä Suomi on Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde, asiakkaiden ensimmäinen valinta. Missio: Matkailukysyntä on 20 miljardia euroa, ala tuo vaurautta ja hyvinvointia ja työllistää koko Suomessa. Uudistumisen mahdollisuuksia Profiloidut korkeakatteiset laatutuotteet Ympärivuotinen tarjonta, talvituotteen uudistaminen Tuoda matkailun helmet esiin Kasvavat kohderyhmät: aasialaiset, lähimatkailijat, seniorit sekä konferenssien ja tapahtumien osallistujat Rinnakkaisalojen ja rajapintojen yhteistyö Alueiden välinen yhteistyö Kestävä ja vähähiilinen tarjonta Näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja muu digitaalisuuden hyödyntäminen 7

8 Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde Avainstrategiat Matkailukeskusten ja yritysverkostojen vahvistaminen Kiinnostava tarjonta Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja helppo ostettavuus Kilpailukykyinen toimintaympäristö Saavutettavuus Puhdas luonto Rakentaen vahvuuksillemme: Hyvinvointia edistävät olosuhteet Omaperäinen kulttuuri Toimiva infrastruktuuri Kiinnostava elämyksellinen tarjonta matkailun ja muiden alojen rajapinnoista Parantaen kyvykkyysiämme / osaamistamme Asiakaslähtöisyys Elämysten johtaminen Digitaalisuus Kestävät liiketoimintamallit / kestävä matkailu Kannattavuus Innovaatiot ja laatu Yhteistyö ja kumppanuudet Kasvua ja uudistumista tukevat strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet Stopover Finland Suomi johtavaksi stopover-maaksi Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi Finrelax Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa Matkailupalvelut digitaalisesti ostettaviksi ja löydettäviksi Kestävän vesistömatkailu-keskittymän demonstraatio-hanke, joka hyödyntää biotalouden ja cleantechin ratkaisuja sekä digitaalisuutta 8

9 Matkailumaa Suomella on perusasiat hyvällä mallilla Hyvä talous yrittäjyyttä kannustava ilmapiiri Turvalliset sekä ulkoiset että sisäiset olosuhteet Terveelliset olot Luonnonkatastrofien puuttuminen tai melko pieni todennäköisyys Maaseudullakin toimiva infrastruktuuri Sijainti lähellä tärkeitä lähtöalueita Naapurimaat, Keski-Eurooppa ja Aasia hyvien lentoyhteyksien takia Trendit tukevat Suomen matkailun kasvua Digitaalisuus - kliktivismi Uusi kuluttajaprofiili, asiakkaan tavoittaa vain online Visuaalisuus on matkailun uusi kieli Back to basics Jakamistalouden kasvu Lähimatkailun kasvu Luontomatkailun kasvu Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Asiakasryhmien pirstaloituminen Työ- ja vapaa-ajan matkailu yhdistyminen/hämärtyminen Ympäristötietoisuuden kasvu Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Luonto kasvava vetovoimatekijä Ilmasto 4 vuodenaikaa Vesistöt Pinnanmuodot ja geologisen rakenteen yksityiskohdat Kasvillisuuden ja eläinkunnan erikoispiirteet Metsät ja suot Luontomatkailukohteet kuten kansallispuistot matkailullinen hyödyntäminen vaati rakenteita ja tuotteistamista! 10

11 Kulttuuri vetovoimatekijänä mm. Alkuperäiset kylä- ja talousmaisemat Vanhat linnat ja linnoitusalueet Maailman kulttuuriperintökohteet Kirkot ja luostarit, museot Taistelupaikat Arkkitehtuuri Juhlat Käsityö, design Kirjallisuus, henkilöhahmot Arki Ruoka Musiikki, tanssi, teatteri, sirkus Valtakunnalliset ja paikalliset tapahtumat Matkailullinen hyödyntäminen vaatii palvelurakenteita ja tuotteistamista! Matkailuyritysten menestyminen kiinni mm. miten yritykset pystyvät ennakoimaan tulevaisuuden muuttuviin trendeihin oppivat reagoimaan nopeasti erilaisiin signaaleihin ja yhä nopeampaan tuotekehityksen muutossykliin kehittävät omalta osaltaan liiketoimintaosaamistaan, pitkäjänteisesti vahvistavat strategisia suunnittelutaitojaan sekä markkinoinnin ja myynnin tuloksellista toteutusta verkostoituvat oman alueen, oman alan ja muiden toimialojen yrittäjien ja toimijoiden kanssa osaavat hyödyntää olemassa olevan kehittämistuen- ja rahoituksen Vuosina n. 500 milj. euroa, joista 117 milj. euroa yritystukia 11

12 Miten julkinen sektori voi auttaa matkailuyrityksiä kovenemassa kilpailussa? Mm. Tehtävä kasvun takaamiseksi pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämisyhteistyötä eri tasoilla Tukea matkailuyritysten sukupolvenvaihdoksia Turvattava osaavan työvoiman saanti Ottaa mukaan matkailuyrittäjät heihin suoraan tai välillisesti liittyvissä esimerkiksi strategiatyössä eri tasoilla, julkisen rahoituksen kohdentamisessa ja käytännön matkailutoiminnoissa Suunnata tukea lukuisten yksittäisten matkailuhankkeiden sijaan suurempiin kehittämiskokonaisuuksiin Toimia Suomen matkailun suurlähettiläinä Tukea tulevaisuuteen suuntaavia toimenpiteitä 1. Asiakaskunnan muutos Matkailijoiden roolit fragmentoituvat Erilaisissa rooleissa eri tilanteissa Perinteisestä segmentoinnista asiakasarvojen segmentointiin Seniorien määrän kasvu mm. esteettömyys korostuu LOHAS (Lifestyle of Health and Sustainability) segmentti kasvaa Uusia tuulia tuotekehitykseen ja liiketoimintaan 12

13 Mitä julkiset toimijat voivat tehdä mm. Tukea rajat ylittävää yhteistyötä uusien kysyntälähtöisten elämysten aikaansaamiseksi Varmistaa matkailua palvelevan perus ja tukiinfrastruktuurin ylläpito Ylläpitää ja rakentaa matkailullisesti järkeviä reittejä palveluvarustuksineen viitoitukset, taukopaikat, kartat yms. Määrittää luontomatkailun ja hiljaisuuden alueita: maakuntasuunnitelmasta rantakaavaan Laatia yhteistyössä turvallisuus/ pelastussuunnitelmat alueille Tukea uudenlaisten luontomatkailupalveluiden tutkimusta ja kehittämistä Varmistaa myös elinkeinot huomioiva toimiva julkinen liikennejärjestelmä alueella 2. Digitalisaation kehittyminen Muuttaa kilpailua ja kohteiden houkuttelevuutta Mahdollisuus myös mikroyrityksille saavuttaa globaalit markkinat Asiakas ei osta kuntaa vaan elämyksen Asiakas ei tunne hallintorajoja Sosiaalisen median myötä markkinointi uusiksi Yrityksen liiketoiminnan pyörittäminen kotoa käsin helpottuu lisää aikaa Asiakkaat voivat olla yhteydessä ulkomaailmaan ja toimia markkinoijina paikan päällä Uudet sovellukset luovat lisäarvoa ja turvallisuutta esim. luontomatkailutuotteille Elämä taskukoossa 13

14 Mitä julkiset toimijat voivat tehdä mm. Varmistaa toimivat, kattavat, nopeat ja kohtuuhintaiset yhteydet (kiinteät/kuidut ja mobiilit) Ilmainen wifi keskustoihin, matkakohteisiin? Tukea erityisesti pienten yritysten markkinointiponnistuksia yhteistyö Oman ja yrittäjien ymmärryksen ja osaamisen lisääminen digitalisuuden ja sen sovellusten käyttömahdollisuuksista Tukea hankkeita, joissa uuden digitaalisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään Esityksen kuvat Nina Vesterinen ja VisitFinland-kuvapankki Suomen tunnettuuden ja vahvuuksien tuotteistamiseen ja näkyväksi luomiseen vielä tehtävä paljon töitä Tarvitaan kaikkien panostusta, yhteen hiileen ja suuntaan puhaltamista! 14

15 Kiitos 15