Phase- koulutuskokonaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Phase- koulutuskokonaisuus"

Transkriptio

1

2 Phase- koulutuskokonaisuus Kenelle ja missä? Fysio ProFarm:n järjestämä Phase- koulutuskokonaisuus on suunnattu ensisijaisesti liikunta-alan ammattilaisille, esimerkiksi valmentajille, personal trainereille sekä liikunnanohjaajille. Aikaisempi koulutus ei ole välttämätöntä, mutta kurssien sisältö voi olla haasteellista ilman aikaisempia alan opintoja. Koulutukset järjestetään Tampereella. Luennot järjestetään erillisessä luentotilassa Tampereen keskusta-alueella, ja käytännön harjoitteet WFC- kuntosalilla. Koulutusten sisältö palvelee sekä palveluntarjoajia, omatoimisia harjoittelijoita sekä valmennussuhteessa olevia henkilöitä. Osa koulutuksista sisältää kuitenkin enemmän palveluntarjoajille sekä omatoimisille harjoittelijoille suunnattua tietoa, osa koulutuksista voi siis sisältää tarpeetonta tietoa henkilöille keiden harjoittelusta ja/tai ruokavaliosta vastaa jokin palvelua tarjoava taho (valmentaja, valmennusyritys, personal trainer tms.). Koulutusten sisältö, kesto ja hinta Phase- koulutuskokonaisuudet keskittyvät pääasiassa kuntosaliharjoitteluun liittyvien asioiden läpikäyntiin. Koulutusten sisältö pohjautuu fysiologian, tutkitun ja kirjallisen tiedon sekä käytännön kokemusten yhdistämiseen. Koulutusten tarkoituksena on tuoda esille liikunta-alan parissa vaadittavaa tietoutta, ja tuoda erityisesti kuntosalin parissa työskenteleville ammattilaisille lisää syventävää tietoa sekä ideoita ammatissa toimimiseen. Jokainen koulutusviikonloppu suunnitellaan tarkasti personal trainereina toimivien fysioterapeuttien toimesta. Koulutusviikonloput rakentuvat sekä teoria- että käytännön opinnoista. Koulutukset ajoitetaan viikonlopuille (lauantai sekä sunnuntai) klo 9-18 väliseen aikatauluun. Yhden koulutusviikonlopun hinta aikavälillä on 499, hinta sisältää arvonlisäveron (24 %) sekä tulostetun luentomateriaalin (lisäksi lähdeviiteluettelo toimitetaan sähköisessä muodossa). Koulutukseen osallistuja vastaa itse mahdollisista majoitus-, matka- ja ateriakustannuksista. Kouluttajat Koulutusten vastuuhenkilöinä toimivat Fitfarm Personal Trainer- pohjakoulutuksen (anatomia-, fysiologia-, ravitsemus- sekä kuntosalialueiden) vastaavat kouluttajat Jukka Räsänen ja Risto Santala. Molemmilla on sekä fysioterapeutin, että koulutetun/urheiluhierojan tutkinnot. Molemmat työskentelevät aktiivisesti urheilijoiden sekä aktiiviliikkujien fysioterapian ja henkilökohtaisen valmennuksen parissa. Lisäksi molempien taustoihin kuuluu pitkän linjan kokemus kehonrakennustyyppisestä kuntosaliharjoittelusta. Koulutusviikonloput Pre Phase anatomian ja fysiologian perusteet Alustava koulutusajankohta Valmis koulutus, järjestetään 1-2 x vuodessa Phase 1 Harjoitusohjelman suunnittelun perusteet Part 1 Kuntosaliharjoittelu Valmis koulutus, järjestetään 1-2 x vuodessa Part 2 Aerobinen ja kehonpainoharjoittelu Vuosi 2016 Phase 2 Urheiluravitsemuksen perusteet Part 1 Makro-, mikro- ja lisäravinteet Syksy 2015 Part 2 Erikoistekijät ravitsemusohjelman suunnittelussa Vuosi 2016 Phase 3 Rasvanpoltto ja kisadieetti Valmis koulutus, järjestetään 1-2 x vuodessa Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto Kevät 2015 Phase 5 Urheilijan terveys Part 1 Omatoiminen lihashuolto Syksy 2015 Part 2 TULE-ongelmat ja ergonominen harjoittelu Vuosi 2016 Part 3 Ravitsemus ja terveys Vuosi 2016

3 Pre Phase Anatomian ja fysiologian perusteet Pre Phase- koulutusviikonloppu on tarkoitettu pääasiassa henkilöille, keillä ei ole aikaisempaa koulutustaustaa anatomiasta ja/tai fysiologiasta. Koulutusviikonlopun aikana läpikäydään keskeisimmät fysiologiset tekijät tulevien Phase- koulutusten suhteen. Pelkkää fysiologia- ja anatomialuennointia Pre Phase- jakso ei kuitenkaan ole, vaan kyseiset asiat tuodaan esille käytännön esimerkkien kautta. Myöhemmissä Phase- koulutuksissa kerrataan keskeisimmät anatomia- ja fysiologia-asiat, mutta Pre Phase:n aikana asiat tuodaan huomattavasti laajemmin ja kattavammin esille. Pre Phase- ei ole välttämättömyys muihin Phase- koulutuksiin osallistumiselle. Elimistön säätelymekanismit luovat pohjan kaikelle meidän toiminnalle, kaikki elimistön toiminnat voidaan jakaa muutaman pääotsikon alaisuuteen. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltaisen toiminnan hahmottamisen. Sisäelintoiminta on merkittävässä roolissa erityisesti ravitsemuksellisen kokonaisuuden hahmottamisen puolesta, ruoansulatustoimenpide luo pohjan jokaiselle ravitsemustilanteelle ja tämän asian sisäistäminen mahdollistaa mahdollisimman laajan ymmärryksen ravitsemuksellisesta näkökulmasta. Energia-aineenvaihdunta määrittää jokaisen fyysisen kuormitustilanteen, ja samalla linkittyy suoraan yhteyteen ravitsemuksellisen tilanteen kanssa. Energia-aineenvaihdunnan ymmärtämisen avulla pystytään tarkkaan pohtimaan harjoittelun aikana kuormittuvat rakenteet sekä ravitsemuksellisen tilanteen tarve. Energia-aineenvaihdunnan ymmärtäminen liittyy myös olennaisesti lihassolutoimintaan, lihasarkkitehtuuri toimii puolestaan merkittävimpänä tekijänä poikkijuovaisen lihaskudoksen toiminnallisuutta arvioidessa. Lihas- ja nivelanatomian ymmärtäminen helpottaa kuntosaliharjoittelun toteuttamista, yksinkertaistettuna kuntosaliharjoitteet ovat kuitenkin nivelen liikeratojen toteuttamista ja lihasryhmäalueiden aktivointia nivelten liikkeiden avulla. Pre Phase- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, omatoimisille harjoittelijoille että valmennussuhteessa oleville henkilöille. Elimistön säätelymekanismit ja -toiminnot (pohjustava tieto Phase 3-5 kursseille) Mitkä mekanismit säätelevät elimistön toimintaa ja millä tavoin? Mitkä luontaiset hormonit ovat keskeisimmässä roolissa aktiivikuntoilijan terveydentilan, ravitsemuksen sekä harjoittelun suhteen ja millä tavoin näiden hormonien erittymiseen voidaan vaikuttaa? Miten elimistön hermojärjestelmä rakentuu ja millä tavoin hermojärjestelmätoiminta näkyy fyysisessä kuormituksessa? Sisäelintoiminta (pohjustava tieto Phase 2 kursseille) Millä tavoin makro- sekä mikroravinteiden ruoansulatus tapahtuu? Mitkä rauhaset sekä entsyymit vastaavat pääasiassa makro- ja mikroravinteiden imeytymisestä? Energia-aineenvaihdunta (pohjustava tieto jokaiselle Phase- kursseille) Millä tavoin elimistön energia-aineenvaihdunta tapahtuu? Millä tavoin energialähteet ja fyysisen kuormituksen taso linkittyvät toisiinsa? Lihasfysiologia (pohjustava tieto Phase 1 ja 4 kokonaisuuksiin) Millä tavoin poikkijuovainen lihaskudos rakentuu? Mitä tarkoittaa lihassolujakauma sekä lihasarkkitehtuuri, ja miten nämä tekijät vaikuttavat fyysiseen suoritukseen? Lihas- ja nivelanatomia (pohjustava tieto Phase 1 ja 5 kokonaisuuksiin) Mitkä ovat keskeisimmät nivel- ja lihasrakenteet kuntosaliharjoittelijan näkökulmasta? Mitkä lihasrakenteet työskentelevät nivelten liikeratojen mahdollistamiseksi, ja millä tavoin nämä liikeradat näkyvät kuntosaliharjoitteissa?

4 Phase 1 Harjoitusohjelman suunnittelun perusteet Phase 1- kokonaisuudet keskittyvät puhtaasti käytännön asioiden läpikäyntiin teorian sekä käytännön opintojen (varsinainen fysiologia käydään läpi Pre Phase- osuudessa). Phase 1- kokonaisuus jaetaan kahteen erilliseen viikonloppuun, ensimmäinen viikonloppu keskittyy kuntosalikokonaisuuden läpikäyntiin ja toinen viikonloppu keskittyy aerobisen sekä kehonpainoharjoittelun toteuttamiseen. Phase 1 Part 1 Kuntosaliharjoittelu Phase 1 Part 1- koulutusviikonloppu keskittyy kuntosaliharjoitusohjelman suunnittelun sekä -suoritustekniikoiden läpikäyntiin. Ensimmäisen päivän teoriaopinnot keskittyvät anatomian ja lihastoimintarakenteiden osa-alueisiin kuntosaliharjoitteiden näkökulmasta, keskittyen lihasryhmäkohtaisten variaatioiden sekä harjoitteiden kohdentamisen läpikäyntiin. Lihaksen toiminnallisuuden ymmärtäminen ja tiedostaminen mahdollistavat suoraan yksityiskohtaisen harjoitusohjelman suunnittelun. Tämän kautta voidaan tarkkaan määrittää yksittäisen lihasryhmän optimaaliset harjoitusliikkeet sekä suoritustavat. Kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikat ymmärretään valitettavan usein yksipuolisina harjoitteina, vaikka todellisuudessa harjoitteet ovat useamman rakenteen muodostamia kokonaisuuksia. Toisen päivän teoriaosuus keskittyy konkreettisen harjoitusohjelman variaatioiden läpikäyntiin. Harjoitusohjelmaa laadittaessa jää suunnitelmallisuus usein vähäiseksi, joka hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi toistojen suoritusnopeus, sarjojen välinen palautumisaika tai lihasryhmäkohtaisesti pohditut toistomäärät voivat helposti jäädä ilman tarkempaa määritystä. Näillä harjoittelun toteuttamisen variaatioilla voidaan tehostaa kohdelihasryhmän kuormittavuutta huomattavasti, ja ennen kaikkea ottaa huomioon asiakkaan yksilökohtainen tilanne. Lisäksi optimoimalla harjoitusohjelman muuttujat oikein, saavutetaan toivotut tulokset huomattavasti nopeammin. Molempina päivinä käydään lisäksi yksityiskohtaisesti käytännössä läpi keskeisimpien kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikat, keskittyen harjoitusliikkeiden kohdentamiseen, ergonomiaan, tyypillisimpiin virhesuorituksiin sekä variaatioihin. Phase 1 Part 1- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, omatoimisille harjoittelijoille että valmennussuhteessa oleville henkilöille. Kuntosaliharjoitteiden variaatiot sekä kohdentaminen Mitkä lihasrakenteet muodostavat kuntosaliharjoitteluohjelmissa mainitut päärakennealueet (esim. hauis)? Millä tavoin kuntosaliharjoitteet tulee suorittaa, jos harjoite halutaan kohdistaa tiettyyn lihasrakenteeseen kyseiseltä päärakennealueelta? Millä tavoin kuntosaliharjoitteet tulee suorittaa, jos harjoite halutaan kohdistaa tiettyyn osaan kyseistä lihasrakennetta? Mitkä ovat keskeisimmät lihasryhmäkohtaiset variaatiot kuntosaliharjoiteohjemaa suunnitellessa? Mitkä ovat tyypillisimmät virhesuoritteet kuntosaliharjoitteissa? Kuntosaliharjoitusohjelman suunnittelu Mitä tarkoittaa intensiteetti, volyymi, tempo, TUT sekä failure ja millä tavoin nämä tulee huomioida harjoitusohjelmaa suunnitellessa? Mitä huomioitavia tekijöitä toistomäärän, sarjamäärän sekä sarjojen välisen palautusajan suhteen tulee ottaa huomioon? Millä tavoin lihassolujakauma ja lihasarkkitehtuuri vaikuttavat harjoitusohjelman sisältöön? Mitä huomioitavia tekijöitä kuntosaliharjoittelun viikko-ohjelmassa on lihasryhmien jaottelun puolesta? Millä tavoin harjoitusohjelma tulee rakentaa pitkällä aikavälillä? Kuntosaliharjoitteiden läpikäynti käytännössä Läpikäytäviä harjoitteita mm. jalkakyykky, maastaveto, kulmasoutu, alataljasoutu, ylätaljaveto, hauiskääntöharjoitteet, ojentajapunnerrusharjoitteet, ranskalainen punnerrus, dippi, penkkipunnerrus- ja pystypunnerrusharjoitteet, keskivartaloharjoitteet sekä pohjenousuharjoitteet

5 Phase 1 Part 2 Aerobinen ja kehonpainoharjoittelu Phase 1 Part 2- koulutusviikonloppu keskittyy aerobisen harjoittelun perusteisiin, ohjelman laadintaan sekä käytännön toteuttamiseen. Lisäksi koulutusviikonloppuna läpikäydään perusteet kehonpainoharjoittelun suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Aerobisella harjoittelulla on tietty negatiivinen maine kuntosaliharrastajien keskuudessa, mutta aerobinen harjoittelu voi tietyllä tavalla toteutettuna edistää myös lihasmassan ja -voiman hankintaan liittyviä tavoitteita. Aerobinen suorituskyky voi mahdollistaa edullisia tekijöitä suoraan kuntosaliharjoittelun puolesta, mutta edullisia tekijöitä löytyy myös ravitsemuksellisista tekijöistä sekä kohdennetuista tavoitteista (esim. rasvanpoltto). Erikseen aerobista lajia harjoittelevien yksilöiden (esim. kilpajuoksijat ja joukkueurheilijat) aerobinen harjoittelu tulee myös toteuttaa suunnitelmallisesti, liiallinen tietyn tyyppinen aerobinen harjoittelu voi aiheuttaa negatiivisia muutoksia esim. immuniteettipuolustuksen, lihastoiminnan, lihasmassan sekä niveltoiminnan suhteen. Lihaskuntoharjoittelu voi tietyllä tavalla toteutettuna jopa edistää kestävyyssuorituksen tuloksellisuutta, jolloin kestävyys- ja voimaharjoittelua voidaan toteuttaa samanaikaisesti ilman kompromisseja. Viikonloppuna läpikäydään aerobisen harjoittelun perusteet, juoksutekniikasta keskeisimpiä huomioitavia asioita, aerobisen harjoitteluohjelman laadintaan liittyviä tekijöitä (tavoitteiden kannalta), kestävyyskunnon testaamisen perusteita sekä yleiset ohjeet ravitsemuksen ja kestävyysliikuntaharjoittelun suhteen. Ravintoasiat ovat erittäin tärkeässä roolissa kestävyyslajien kilpailijoiden sekä harrastelijoiden keskuudessa, puutteellinen ravinto voi aiheuttaa merkittäviä heikentäviä muutoksia tuloksellisuuden puolesta ja pahimmillaan virheellinen ravinto voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Phase 1 Part 2- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Teoriaosuus Mihin aerobinen harjoittelu perustuu? Mitä tarkoittaa intensiteetti ja volyymi aerobisessa harjoittelussa? Mitä tarkoittaa HIIT harjoittelu, ja millä tavalla HIIT harjoittelua voidaan toteuttaa? Mitkä ovat keskeisimmät testit yksilön aerobista toimintakykyä arvioidessa ja miten nämä testit suoritetaan? Mitä huomioitavia tekijöitä on kävely- sekä juoksutekniikassa? Millä tavoin aerobisen ja voimaharjoittelun yhdistäminen onnistuu optimaalisesti? Millä tavoin aerobinen harjoitusohjelma tulee rakentaa lajikohtaisten tavoitteiden mukaan? Mikä rooli kehonpainoharjoitteilla on? Millä tavoin kestävyyslajin urheilijan ravitsemus tulee rakentaa? Mitä hyötyä kehonpainoharjoitteista voidaan saavuttaa suhteessa kuntosaliharjoitteisiin? Käytäntöosuus Läpikäytäviä asioita: Epäsuora maksimaalinen hapenottokykytesti, plyometriset harjoitteet, oman kehon harjoitteet, MET-harjoittelu, HIIT- harjoittelu ja kompleksinen harjoittelu.

6 Phase 2 Urheiluravitsemuksen perusteet Phase 2- koulutuskokonaisuus keskittyy urheiluravitsemuksen perusteiden läpikäyntiin ravinto-ohjelman suunnittelun näkökulmasta. Ravinto-ohjelmaa suunnitellessa voidaan helposti rakentaa kokonaisuus pelkästään makroravinnejakauman sekä lisäravinteiden varaan tämä suunnittelumalli kuitenkin jättää suuren osan oleellisia asioita täysin huomioimatta. Tarkkaan laaditun ruokavalion voidaan saavuttaa merkittäviä mm. terveydellisiä, ulkoisia sekä suorituskykyä kehittäviä vaikutuksia jopa ilman liikunnallisen aktiivisuuden tuomaa vaikutusta. Tästä syystä ravinto-ohjelman laadinta tulee poikkeuksetta tehdä kaikki mahdolliset tekijät huomioiden. Ravinto-ohjelman suunnitteluprosessiin liittyy olennaisena osana makro- ja mikro- sekä lisäravinteiden toiminnan ymmärtäminen millä tavoin tietyt ravinteet eroavat toisistaan ja millä tavoin tiettyjen ravintoaineiden ajoittamisen avulla voidaan saavuttaa tehokkaammin tarvittava hyöty. Ravinto-ohjelman suunnittelun pohjana tulee käyttää yksilökohtaista suunnittelutapaa mitkä ovat henkilön taustat esimerkiksi geenien, aikaisemman ruokavalion, vartalotyypin sekä liikunnallisen aktiviteetin pohjalta. Laajan käsiteltävän aihealueen vuoksi kokonaisuus jaetaan kahteen erilliseen osa-alueeseen. Ensimmäinen viikonloppu keskittyy makro-, mikro- ja lisäravinteiden läpikäyntiin teorian sekä ravinto-ohjelman suunnittelun puolesta. Toinen viikonloppu keskittyy syventävästi keskeisiin ravinto-ohjelmaa suunniteltaessa liittyviin kysymyksiin. Molempien viikonloppujen sisältö keskittyy yleisen ravinto-ohjelman laadintaan, varsinaisten tavoitteellisten (rasvanpoltto, lihasmassan ja -voiman hankinta, kestävyysliikkujan ravinto sekä terveyttä edistävä ravitsemus) ravinto-ohjelmien läpikäynti suoritetaan muissa Phase- kokonaisuuksissa. Ravitsemukseen liittyvää ohjeistusta on tällä hetkellä tarjolla erittäin paljon aina mediasta henkilökohtaiseen valmennukseen saakka. Ravinto-ohjelman suunnitteluun liittyvien asioiden sisäistäminen ja teoria- sekä käytännön tiedon hallitseminen luovat ohjaajalle mahdollisuuden erottua suuresta palveluntarjoajan joukosta. Yksilökohtaisen ravinto-ohjelman suunnitteleminen on ehdottomasti tärkeimmässä roolissa, jos kehityksen halutaan olevan optimaalista tavoitteista riippumatta. Phase 2 koulutusviikonloput soveltuvat parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Phase 2 Part 1 Makro-, mikro- ja lisäravinteet Mikro- ja makroravinteiden erot käytännössä Millä tavoin makroravinteet rakentuvat, mitkä ovat makroravinteiden keskeisimmät fysiologiset tehtävät ja millä tavoin nämä rakenneerot näkyvät ravinto-ohjelmaa suunnitellessa? Mitä fysiologisia eroavaisuuksia on tyypillisimmillä makroravinnemanipulaatio-ohjelmilla (vähähiilihydraattinen, vähärasvainen sekä runsasproteiininen ruokavalio)? Kuinka paljon ja millä tavoin makroravinteet tulee ajoittaa vuorokauden aikana? Mikä rooli hiilihydraateilla on päivittäisten toimintojen sekä fyysisen kuormituksen suhteen? Mitä tarkoittaa insuliini-indeksi, glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma? Mikroravintoaineet Mitkä ovat keskeisimmät mikroravintoaineet, sekä näiden tärkeimmät tehtävät? Mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät mikroravintoaineiden imeytymistä? Onko mikroravintolisien käytöstä hyötyä suorituskyvyn kehittämisessä? Kuinka suuria ovat mikroravinteiden saantisuositukset (normaaliväestö sekä urheilijat), optimaaliset annokset sekä haitalliset/myrkylliset annokset? Lisäravinteet Mitä eroa on hera-, kaseiini- ja maitoproteiinilla? Mitkä tekijät vaikuttavat proteiinilisien laadukkuuteen? Mitä muita lisäravinneproteiinilähteitä on olemassa, ja millä tavoin nämä eroavat maitoperäisistä proteiineista? Hiilihydraatti lisäravinteena - tarpeellista vai ei? Mitä fysiologisia tehtäviä välttämättömillä ja ei välttämättömillä- aminohapoilla on? Onko ko. aminohappolisäravinteista hyötyä urheilijan suorituskyvyn kehittämisessä? Millä tavoin lisäravinteet tulisi ajoittaa treenin aikana, treenin ympärillä sekä vapaa-aikana? Mitä ovat ruoansulatusentsyymit sekä pre- ja probiootit - ja onko näiden lisäravinnekäytöstä hyötyä?

7 Phase 2 Part 2 Erikoistekijät ravitsemusohjelman suunnittelussa Yleiset ravinto-ohjelman suunnitteluun liittyvät aihealueet: Miksi aamuateria luokitellaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi? Mitä variaatiovaihtoehtoja aamu- sekä ilta-aterian koostamiselle on? Mitä tarkoittaa elimistön happoemästasapaino ja millä tavoin tähän voidaan vaikuttaa? Mitä tarkoittaa elimistön nestetasapaino ja millä keinoin elimistön nestetasapainotilannetta voidaan seurata sekä korjata/ylläpitää? Miten fyysinen kuormitus vaikuttaa nestetasapainon säätelyyn? Mitä tarkoittaa elektrolyyttitasapaino, ja miten tämä linkittyy nestetasapainoon? Mitä hyötyä ja haittaa maitotuotteista voi olla? Millä tavoin maitotuotteiden valmistamisprosessi vaikuttaa maitotuotteiden laadukkuuteen? Mitä erilaisia makeutusainevariaatioita on, ja millä tavoin makeutusaineet vaikuttavat elimistömme toimintaan? Millä tavoin alkoholi vaikuttaa elimistömme toimintaan? Mitä kasvisruokavaliolajeja on olemassa, ja millä tavoin ravinto-ohjelma voidaan toteuttaa riittävän monipuolisesti näissä tilanteissa? Nutrigenomiikka: Miten tiedän millainen geeniperimä minulla tai asiakkaallani on? Miten on mahdollista käynnistää ja sammuttaa geenien toimintaa? Miten kaikki voidaan liittää suoraan ja helposti käytännön elämään sekä valintoihin? Epigenomi: Miksi saman geeniperimän omaavat identtiset kaksoset (jotka olivat lapsena aivan samanlaisia ja samanmittaisia) voivat olla vanhemmiten täysin erilaisia? Miksi ja miten geeniperimään pystyy vaikuttamaan? Mikrobinomi: Ovatko bakteerit ystäviä vai vihollisia? Miten ja miksi hyödynnän oikeanlaisia bakteereita ruoassani? Optimaalisen ravinto-ohjelman suunnittelu yksilökohtaisesti: Miten huomioin asiakkaan geneettiset taipumukset? Paljonko kaloreita, proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa pitäisi syödä? Milloin ja paljonko pitää syödä? Minkä verran vettä, suolaa, vitamiineja, kivennäisaineita, fytoravinteita ja entsyymejä ruokavalion tulisi sisältää? Mitä ruoka-aineita käyttäisin? Mitä lisäravinteita käyttäisin? Pitääkö kaikkien syödä samoja ruoka-aineita ja lisäravinteita? Voinko syödä pelkkiä kasviksia? Miten yhdistää itämaista ja länsimaista ravintotietoutta? Mitä muuta pitää ottaa huomioon? Ongelmatilanteiden ratkaisu: Mitä tehdä jos dieetti ei toimi? Miten voin alkaa laihtua/lihoa/ kasvattaa lihasta vaikka kalorimäärä, makroravinteet ja treenit ovat pysyneet täysin samoina?

8 Phase 3 Rasvanpoltto ja kisadieetti Phase 3- koulutusviikonloppu keskittyy kokonaisvaltaisesti painonpudotukseen sekä rasvakudoksen määrän vähentämiseen harjoittelusekä ruokavalion muodostamalla kokonaisuudella. Kyseiset tavoitteet määrittävät ehkä suurimman osan tämän hetkisestä kysynnästä ja palveluita näiden tavoitteiden suhteen on tarjolla enemmän kuin koskaan. Rasvakudoksen toimintaan vaikuttavat merkittävissä määrin elimistön oman tuotannon kautta erittyvät hormonit, ja näiden toiminnan ymmärtäminen sekä ruokavalion että harjoittelun kautta rakentavat pohjan koko projektin suunnittelulle. Liikuntalajien maailmasta löytyy useita tehokkaita keinoja projektin edistämisen puolesta, mutta myös näistä lajeista osa on perustellusti hyödyllisempiä ja osa taas pahimmassa tapauksessa tavoitetta hidastavia lajeja. Kuntosaliharrastajan rasvanpolttoprojektiin liittyy olennaisena tekijänä mahdollisimman vähäinen lihaskudoksen kuluttaminen projektin aikana, ja liikuntamuodot ovatkin tässä suhteessa yksi tärkeimpiä huomioitavia tekijöitä. Kisadieetti on yksi luonnollinen jatkumo vahvalle kuntosaliharjoittelutaustalle. Kisadieetti variaatioineen vaatii tarkan pohjatiedon yksilön aikaisemmasta ravintotilasta sekä harjoittelutaustasta, ja juuri nämä tiedot ovat olennaisimmassa roolissa varsinaista ohjelmaa suunnitellessa. Kisadieetistä itsessään on tarjolla valitettavan vähän tietoa, mutta myös tämän aihealueen selittävät tekijät löytyvät ihmisen fysiologisen toiminnan puolesta. Phase 3- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Rasvakudoksen fysiologia, metabolia ja hormonitoiminta Millä tavoin rasvakudos rakentuu, missä sitä sijaitsee ja mitkä ovat sen keskeisimmät tehtävät? Mikä rooli hormonitoiminnalla on rasvakudoksen metaboliassa? Mitkä ovat keskeisimmät hormonit rasvakudoksen metaboliassa ja miten näiden hormonien toimintaan voidaan vaikuttaa? Fyysinen kuormitus, hormonitoiminta ja rasvakudoksen metabolia Mikä rooli fyysisellä kuormituksella on rasvanpolttotavoitteen suhteen? Mikä rooli fyysisellä kuormituksella on dieetin toteuttamisessa ja millä tavalla harjoittelu on suositeltavaa toteuttaa? Mitkä kuntosaliharjoittelun variaatiot voivat vaikuttaa rasvanpolton kannalta olennaisten hormonien erittymiseen? Mitä tarkoittaa HIIT, ja millä tavoin tämä eroaa perinteisestä aerobisesta harjoittelusta? Mihin aamuaerobinen perustuu ja onko aamuaerobinen ainoa suositeltava vaihtoehto aerobisen harjoittelun toteuttamiselle? Dieetin suunnittelun työkalut Kuinka pitkä dieetin pitäisi olla ja mikä on sopiva rasvanpolttotahti? Mitkä ovat suositeltuja dieetin seurantatyökaluja? Kuinka usein ja paljon kaloreita on vähennettävä dieetin edetessä? Millä tavoin dieettiä edeltävä aika (harjoittelun sekä ravitsemuksen puolesta) tulee ottaa huomioon dieettiä suunnitellessa? Ravitsemus ja lisäravinteet Paljonko makroravinteita on saatava ja miten makroravinteita kannattaa jaksottaa? Voiko hiilihydraatit jättää kokonaan pois? Mitä lisäravinteita kannattaa dieetillä käyttää ja milloin? Kisadieetti ja viimeistelyviikko Miten suunnittelen kisadieetin alusta loppuun? Mitkä ovat tyypillisimmät virheet kisadieetin suunnittelussa sekä toteutuksessa? Mitä viimeistelyviikolla pitäisi tapahtua ravitsemuksen sekä harjoittelun puolesta? Dieetin lopettaminen Millä tavoin dieettiprojekti on suositeltavaa lopettaa? Millä tavoin huolimattomasti toteutettu dieetin lopetus voi aiheuttaa ongelmia elimistön toiminnassa?

9 Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto Phase 4- koulutusviikonloppu keskittyy puhtaasti lihasmassan ja -voiman hankintaan, fysiologian, harjoitus- ja ruokavalio-ohjelmien rakentamisen sekä kokonaisuuden muodostamisen kautta. Lihasmassan sekä -voiman hankinta liittyvät oleellisena osana kuntosaliharjoitteluun esimerkiksi rasvanpolttotavoitteen sekä muiden yleisten tavoitteiden puolesta. Lihaskudoksen fysiologinen toiminta määrittää pitkälti erityisesti lihaskudoksen määrän lisääntymisen, ja tämän ymmärtäminen onkin erittäin tärkeässä roolissa, mikäli halutaan saavuttaa mahdollisimman suuri hyöty harjoittelusta. Lihasmassan hankintaan on olemassa lukematon määrä erilaisia harjoitusvariaatioita, mutta tietyt harjoitusvariaatiot voivat kehittää lihasta myös tavoitteiden kannalta epäedullisella tavalla. Esimerkiksi lihaskudoksen kestävyyskapasiteetin kehittäminen voi osaltaan haitata lihasmassan lisääntymisprosessia, ja tietyt harjoitusvariaatiot voivat heikentää lihaksen toiminnallisuutta ja tämä taas vaikuttaa suoraan lihasmassan lisääntymiskapasiteettiin. Lihasvoiman hankinnan suhteen merkittävimmät tekijät löytyvät lihasmassan määrästä, pinta-alasta, neuraalikudoksen sekä passiivisten rakenteiden toiminnasta ja voimansiirtoketjuista. Näiden tekijöiden kehittäminen sekä toiminnan ylläpitäminen ovat merkittävässä roolissa, mikäli tavoitteena on lihasvoiman lisääminen. Lihasvoiman lisääminen tukee samalla myös lihasmassan lisäämistä, jonka vuoksi nämä kaksi tavoitetta linkittyvät hyvin voimakkaasti toisiinsa. Lihasmassan ja -voiman hankinta ovat aiheellisia harjoitustavoitteita tavoiteryhmästä riippumatta, fitness/kehonrakennuskilpailijoista aloittelijoihin ja työikäisistä ihmisistä eläkeläisiin. Tässäkin tavoitteessa tulee ottaa tiettyjä asioita huomioon kokonaisuutta suunnitellessa, eli millä tavoin harjoitusohjelma tulee rakentaa, millä tavoin ravinto tukee parhaiten kehittymistä, sekä millä tavoin kehitys pidetään jatkuvana prosessina. Mutu-tuntumalla laadittu ohjelmarunko tuottaa tulosta varmasti tietyn aikaa, mutta elimistö on valitettavan sopeutumiskykyinen järjestelmä jotain täytyy tehdä, jos halutaan saavuttaa tuloksia vielä vuosienkin harjoittelun jälkeen. Phase 4- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Poikkijuovaisen lihaskudoksen fysiologia ja hypertrofia: Millä tavoin poikkijuovainen lihaskudos rakentuu? Mitkä ovat lihaskasvun keskeisimmät mekanismit ja mitkä säätelevät näitä tapahtumasarjoja? Mikä merkitys lihasvauriolla, elimistön omalla hormonitoiminnalla sekä fyysisellä kuormituksella on lihaskasvun suhteen? Millä tavoin voimaharjoittelu ja kestävyysharjoittelu eroavat toisistaan lihassolureaktioiden puolesta? Voimantuotto ja sen kehittyminen: Mitkä ovat keskeisimmät kehitettävät rakenteet voimantuottoa kehitettäessä? Millä tavoin näiden rakenteiden kuormittaminen tulee ottaa huomioon harjoitusohjelmaa suunnitellessa? Lisäravinteet: Mitkä lisäravinteet ovat keskeisimmässä roolissa lihasmassan sekä voiman kasvattamisessa? Onko hormonitoimintaa kiihdyttävistä lisäravinteista todellisuudessa hyötyä? Millä tavoin lisäravinteet on suositeltavaa ajoittaa vuorokauden aikana? Harjoittelu teoriassa: Millä tavoin kuntosaliharjoitteluohjelma on järkevintä koostaa, jos tavoitteena on lihasmassan tai voiman hankinta? Mitkä eri harjoitusohjelmavariaatiot vaikuttavat em. prosessien kehittymiseen positiivisesti tai negatiivisesti? Onko aerobisesta harjoittelusta hyötyä vai haittaa, jos tavoitteena on lihasmassan tai -voiman kasvattaminen? Off Season- rakentaminen: Millä tavoin ravinto-ohjelma tulee koostaa lihasmassaa ja voimaa hankittaessa? Mitkä ovat keskeisimmät seurantatyökalut kehityksen seurannassa? Millä tavoin harjoitusjaksojen toteuttaminen pitkällä aikavälillä on optimaalisinta kehityksen puolesta? Millä tavoin kevyt- ja lepoviikko eroavat toisistaan, ja miten näiden ajoittaminen on suositeltavinta tehdä?

10 Phase 5 Urheilijan terveys Phase- koulutuskokonaisuuden viimeinen osio keskittyy urheilijan terveydentilan ylläpitoon, kehittämiseen ja kuormitus- sekä sairaustilanteiden ennaltaehkäisyyn. Jokaisen liikunnallisen sekä terveydellisen tavoitteen takana on myös riskitekijöitä, jotka voivat liittyä elimistön ylikuormitustilanteeseen. Ylikuormitustilanteista tyypillisimmät tilanteet löytyvät lihas- ja hermokudosten toimintahäiriöistä, lihaskudosten ylijännittyneisyydestä sekä lihasepätasapainotilanteista. Nämä asiat ovat kuitenkin helposti ja omatoimisesti ennaltaehkäistävissä sekä huollettavissa. Laajan käsiteltävän kokonaisuuden vuoksi Phase 5- koulutuskokonaisuus jaetaan kolmeen erilliseen viikonloppuun. Ensimmäinen viikonloppu keskittyy omatoimisen lihashuollon perusteisiin sekä toteuttamiseen, toinen viikonloppu keskittyy enemmän kuntouttavaan harjoitteluun ja lihasepätasapainon korjaamiseen, kolmantena viikonloppuna läpikäydään asioita ravitsemuksen vaikutuksesta terveyden edistämisen suhteen. Phase 5 Part 1 - Omatoiminen lihashuolto Phase 5 Part 1- viikonloppuna läpikäydään omatoimiseen lihashuoltoon liittyviä tekijöitä fysiologian, teorian sekä käytännön toteutusten kautta. Lihashuolto- termi ymmärretään valitettavan usein pelkästään venyttelynä, vaikka todellisuudessa venyttely on pelkästään yksi osa-alue lihashuoltokäsitteestä. Lihashuolto-osuuden aikana läpikäydään alkulämmittelyn, liikkuvuusharjoittelun, putkirullauksen sekä fysikaalisten hoitomuotojen muodostamat kokonaisuudet konkreettisten ohjeiden kera. Lihashuolto-ohjelman rakentaminen yhdessä tavoitteellisen harjoitus- ja ravinto-ohjelman kanssa edistää harjoittelijan tavoitteiden saavuttamista merkittävästi. Omatoiminen lihashuolto on merkittävässä roolissa sekä lihaksen kasvuprosessin, rasvanpolton kuin yleistä terveyttä edistävän harjoittelun tukemisen suhteen. Lihashuollon yhdenkin osa-alueen laiminlyöminen voi heikentää merkittävästi sekä lihaskalvorakenteiden että verenkiertojärjestelmän toimintaa, jotka omalta osalta vaikuttavat suoraan kehityksen hidastumiseen ja lopulta pahimmillaan loukkaantumiseen. Phase 5 Part 1- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, omatoimisille harjoittelijoille että valmennussuhteessa oleville henkilöille. Alkulämmittely Mikä tarkoitus ja mitä hyötyjä alkulämmittelystä voi olla? Millä tavoin alkulämmittely on suositeltavinta tehdä? Käytännön harjoitteet: alkulämmittelyvariaatioita käytännön harjoitteina Liikkuvuusharjoittelu Mitä tarkoittaa liikkuvuusharjoittelu ja mitä hyötyä tästä on? Millä tavoin ja koska liikkuvuusharjoittelu on suositeltavinta toteuttaa? Käytännön harjoitteet: esimerkkejä liikkuvuusharjoitteista Putkirullaus Mihin rakenteisiin putkirullaus todellisuudessa kohdentuu ja mikä vaikutus putkirullaamisella on näihin kudoksiin? Millä tavoin ja koska putkirullaus on suositeltavinta toteuttaa? Käytännön harjoitteet: ala- ja yläraajojen sekä vartaloalueen putkirullaaminen käytännössä, ml. erilaiset rullausvariaatiot Fysikaaliset hoitomuodot Mitä hyötyä ja haittaa kylmä- tai lämpöhoidosta voi olla? Mihin ajankohtaan kylmä- tai lämpöhoitoja on suositeltavinta hyödyntää?

11 Phase 5 Part 2 TULE-ongelmat ja ergonominen harjoittelu Phase 5 Part 2- viikonloppu keskittyy syventävällä tavalla tuki- ja liikuntaelindiagnoosien, lihasepätasapainon, kuntouttavan harjoittelun sekä yleisen harjoitusergonomian läpikäyntiin. Tuki- ja liikuntaelin (TULE)- ongelmat ovat erittäin yleinen erityisryhmä nykyajan asiakasjoukossa ja näiden syntyetiologiat voivat liittyä mihin tahansa traumaperäisestä onnettomuudesta ylikuormitustilanteisiin. Palveluntarjoajan tulee tiedostaa nämä ongelmat ennen harjoitusohjelman laadintaa, sekä pystyä rakentamaan harjoitusohjelma näiden mahdollisesti rajoittavien tekijöiden mukaisesti. TULE- ongelmien hoitoon liittyy olennaisesti terveydenhoitoalan verkosto, johon myös palveluntarjoajana toimivat valmentajat, personal trainerit sekä liikunnan ohjaajat kuuluvat omalta osaltaan. TULE- ongelmien varsinainen hoitaminen tulee toteuttaa pääasiassa riittävästi koulutetun henkilön toimesta, erityisesti kroonisissa tilanteissa. Terveydenhoitoalan verkoston toiminnan ymmärtäminen helpottaa palveluntarjoajien toimintaa ohjeistaessaan asiakkaita eteenpäin osaavalle ammattihenkilölle. Viikonlopun aikana läpikäydään yleisimmät kuormitusperäiset TULE-diagnoosit, joihin palveluntarjoaja voi omalla urallaan törmätä. Kuntouttavasta harjoittelusta tuodaan esille tyypillisimmät kuntoutettavat alueet sekä harjoite-esimerkit alueiden kuntouttamisesta. Erillisen kuntouttavan harjoittelun poisjättäminen ja kuormittavan harjoittelun jatkaminen lihasepätasapainosta huolimatta voi pahimmillaan johtaa lihasepätasapainon suurenemiseen (vahvat lihakset vahvistuvat entisestään ja heikot lihakset heikentyvät virheellisten kuormitusratojen vuoksi), ja pysyviin loukkaantumistilanteisiin. Phase 5 Part 2- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille.. TULE-diagnoosit ja ammatillinen verkosto Mitkä ovat yleisimmät TULE-diagnoosit liikunta-alalla työskennellessä? Millä tavoin näiden diagnoosien hoito yleensä toteutetaan? Mitä valmentaja, personal trainer tai liikunnanohjaaja voi tehdä näissä diagnoositilanteissa? Millä tavoin terveysalan ammatillinen verkosto koostuu, ja miten ohjataan asiakas oikean ammattihenkilön luokse jatkohoitoon? Ergonominen harjoittelu, lihasepätasapaino ja kuntouttava harjoittelu Mitkä ovat keskeisimmät huomioitavat asiat kuntosaliharjoittelun ergonomiassa? Jos ergonominen harjoittelu ei onnistu lihasheikkouden vuoksi, millä tavoin tämä tilanne voidaan korjata? Käytännön harjoitteet: Yleisimmät kuntosaliharjoitteiden virhesuoritteet, näiden tunnistaminen sekä lihasheikkouden paikallistaminen Yleisimpien heikkojen rakenteiden kuntouttavat harjoitteet sekä progressiivinen eteneminen

12 Phase 5 Part 3 Ravitsemus ja terveys Viimeinen Phase- viikonloppu keskittyy ravitsemuksen ja terveyden väliseen yhteyteen. Ravintoasia on keskeisessä roolissa jokaisessa Phase- koulutuksessa, viimeisessä osiossa keskitytään ravitsemukselliseen näkökulmaan ilman varsinaista harjoitteluun liittyvää tavoitetta. Yksi yleisimmistä terveydellisistä tilanteista löytyy veren rasva- ja sokeriarvojen puolelta, molemmissa tilanteissa voi olla parantamisen varaa vaikka ravitsemuksellinen tilanne sekä fyysinen kuormitus olisivatkin hyvällä mallilla. Antioksidantit ovat keskeisessä roolissa kenen tahansa aktiivisen yksilön elämässä, antioksidanttipuolustukseen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin C- vitamiinin nauttiminen. Lisäksi elimistön tulehdustilanne voi olla huomaamatta kohollaan ravitsemuksellisten sekä harjoitteluun liittyvien tekijöiden johdosta. Erikoisruokavaliot (maitoallergian, keliakia sekä diabetes) tuovat oman haasteen terveydellisten tilanteiden edistämisen suhteen. Viikonlopun aikana läpikäydään esimerkkien kautta tekijöitä, joiden avulla voidaan hoitaa veren rasva- sekä sokeriaineenvaihdunnallisia häiriötilanteita. Lisäksi antioksidantti- ja immuniteettipuolustustoiminta sekä tulehdusreaktioiden hoitotapahtuma käydään käytännön ohjeiden kautta läpi. Erikoisruokavalioiden puolesta läpikäydään esimerkkejä, joilla voidaan huomioida erikoisruokavaliotilanteet ja mahdollisesti jopa edistää tilannetta parempaan suuntaan. Phase 5 Part 3- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Veriarvojen merkitys terveydelle (veren rasva-, glukoosi- ja insuliniarvot) Mitkä veriarvomuutokset voivat vaikuttaa terveydelle haitallisesti ja millä tavoin? Millä tavoin veriarvoihin voidaan omatoimisesti vaikuttaa, suuntaan tai toiseen? Millä tavoin veriarvomuutokset vaikuttavat myös urheilijan suorituskykyyn ja kehittymiseen? Oksidatiivinen stressi ja antioksidantit Mitä tarkoittaa oksidatiivinen stressi ja antioksidantit? Millä tavoin omaa antioksidanttipuolustusta voidaan kehittää ja ylläpitää? Onko oksidatiivisesta stressistä hyötyä, ja miten tämän määrään voidaan omatoimisesti vaikuttaa? Erikoisruokavaliot Mitä tarkoittaa keliakia ja diabetes? Millä tavoin keliakia ja diabetes tulee ottaa huomioon ravinto-ohjelmaa suunnitellessa? Miten keliakia tai diabetes (tyyppi II) voi olla havaittavissa ennen varsinaista tutkimista? Mitä eroa on maitoallergialla ja laktoosi-intoleranssilla ja miten tämä tulee huomioida ruokavalioa suunnitellessa? Elimistön tulehdustilanne Mitä tarkoittaa elimistön tulehdustilanne, ja millä keinoin tulehdustilanne on havaittavissa? Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät elimistön tulehdustilannetta? Miten tulehdustilanteen hoitaminen tulee ottaa huomioon harjoitus- ja ravinto-ohjelmaa rakentaessa?

Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto

Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto Koulutuksen sisältö Phase 4- koulutusviikonloppu keskittyy puhtaasti lihasmassan ja -voiman hankintaan, fysiologian, harjoitus- ja ruokavalio-ohjelmien

Lisätiedot

Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu

Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu Syventävä koulutus, phase 1 Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu Liite 1/3 Tietoa jatkokoulutuksista Kenelle ja missä? Fysio ProFarm:n järjestämät syventävät jatkokoulutukset ovat suunnattu

Lisätiedot

Valmennus koostuu neljästä viikonlopun kestävästä lähijaksosta, jotka toteutetaan Tampereella:

Valmennus koostuu neljästä viikonlopun kestävästä lähijaksosta, jotka toteutetaan Tampereella: FitFarmin Personal Trainer -koulutus on personal trainerin ammattiin valmistava koulutusohjelma. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat lisenssin, joka on osoitus vankasta ammattitaidosta. FitFarm-lisenssin

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT.

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT. TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT Uusi näkemys: MyoFaskiaalisella harjoittelulla kehität suorituskykyä niin normaaliarkeen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Koulutuksen sisältö: Opiskelija vastaa itse majoituksesta ja ruokailuista.

Koulutuksen sisältö: Opiskelija vastaa itse majoituksesta ja ruokailuista. FitFarmin Personal Trainer -koulutus on personal trainerin ammattiin valmistava koulutusohjelma. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat lisenssin, joka on osoitus vankasta ammattitaidosta. FitFarm-lisenssin

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE -

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - ASIANTUNTIJA Sanna Ketonen Sanna Ketonen on lääkäri ja body fitness kilpailija. Sanna on urheillut pienestä saakka monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 6.15-7.00 JES! Bootcamp omakeho. 7.00-8.00 Vapaana yritykselle

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 6.15-7.00 JES! Bootcamp omakeho. 7.00-8.00 Vapaana yritykselle MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 6.15-7.00 Yksityisryhmä Vapaana yritykselle 8.00-9.00 + huolto 10.00-11.00 11.30-12.30 JES! LiikeLä lapsille 18.30 19.30 19.30-20.30 JES!

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

15.1.2015 joulukuu 2015

15.1.2015 joulukuu 2015 HYVINVOINTIVALMENTAJA- AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (40 op) 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HYVINVOINTIVALMENTAJA AMMATILLISET

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala,

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - 8 kuukauden maraton-ohjelma

FITLANDIA-TREENIOPAS. - 8 kuukauden maraton-ohjelma FITLANDIA-TREENIOPAS - 8 kuukauden maraton-ohjelma ASIANTUNTIJA Maija Oravamäki Maija Oravamäki on liikuntalahjakkuus, joka on voittanut useita Suomen mestaruuksia eri lajeissa, edustanut Suomea arvokisoissa

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Seuradiili. ODL Liikuntaklinikan palvelut urheiluseuroille

Seuradiili. ODL Liikuntaklinikan palvelut urheiluseuroille Seuradiili ODL Liikuntaklinikan palvelut urheiluseuroille Omalääkäripalvelut Liikuntalääketieteen erikoislääkärimme palvelevat kaikenikäisiä ja kaikenkuntoisia liikkujia, aloittelijoista ja peruskuntoilijoista

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI 1 / 12 21.11.2014 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Urheiluosaaminen 3.3. Lajiosaaminen Lajitekniikat ja taidot Kilpaileminen 100 80 60 1.1. Itsetuntemus Itsearviointikyky Perustelukyky Itsensä kehittämisen

Lisätiedot

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN LIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOIUS URHEILULLIUS LUOVUUS ROHUS YRITTÄMINEN OPPIMINEN Hyvä Pelimies, Riittävän, laadukkaan ja erityisesti monipuolisen harjoittelun avulla Sinulla on mahdollisuus kehittyä

Lisätiedot

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Harri Hakkarainen LL, LitM, Valmentaja Esityksen sisältöä Fyysisten perusvalmiuksien muutoksesta meillä ja maailmalla Henkilökohtaisia valmentajakokemuksia

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot