Phase- koulutuskokonaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Phase- koulutuskokonaisuus"

Transkriptio

1

2 Phase- koulutuskokonaisuus Kenelle ja missä? Fysio ProFarm:n järjestämä Phase- koulutuskokonaisuus on suunnattu ensisijaisesti liikunta-alan ammattilaisille, esimerkiksi valmentajille, personal trainereille sekä liikunnanohjaajille. Aikaisempi koulutus ei ole välttämätöntä, mutta kurssien sisältö voi olla haasteellista ilman aikaisempia alan opintoja. Koulutukset järjestetään Tampereella. Luennot järjestetään erillisessä luentotilassa Tampereen keskusta-alueella, ja käytännön harjoitteet WFC- kuntosalilla. Koulutusten sisältö palvelee sekä palveluntarjoajia, omatoimisia harjoittelijoita sekä valmennussuhteessa olevia henkilöitä. Osa koulutuksista sisältää kuitenkin enemmän palveluntarjoajille sekä omatoimisille harjoittelijoille suunnattua tietoa, osa koulutuksista voi siis sisältää tarpeetonta tietoa henkilöille keiden harjoittelusta ja/tai ruokavaliosta vastaa jokin palvelua tarjoava taho (valmentaja, valmennusyritys, personal trainer tms.). Koulutusten sisältö, kesto ja hinta Phase- koulutuskokonaisuudet keskittyvät pääasiassa kuntosaliharjoitteluun liittyvien asioiden läpikäyntiin. Koulutusten sisältö pohjautuu fysiologian, tutkitun ja kirjallisen tiedon sekä käytännön kokemusten yhdistämiseen. Koulutusten tarkoituksena on tuoda esille liikunta-alan parissa vaadittavaa tietoutta, ja tuoda erityisesti kuntosalin parissa työskenteleville ammattilaisille lisää syventävää tietoa sekä ideoita ammatissa toimimiseen. Jokainen koulutusviikonloppu suunnitellaan tarkasti personal trainereina toimivien fysioterapeuttien toimesta. Koulutusviikonloput rakentuvat sekä teoria- että käytännön opinnoista. Koulutukset ajoitetaan viikonlopuille (lauantai sekä sunnuntai) klo 9-18 väliseen aikatauluun. Yhden koulutusviikonlopun hinta aikavälillä on 499, hinta sisältää arvonlisäveron (24 %) sekä tulostetun luentomateriaalin (lisäksi lähdeviiteluettelo toimitetaan sähköisessä muodossa). Koulutukseen osallistuja vastaa itse mahdollisista majoitus-, matka- ja ateriakustannuksista. Kouluttajat Koulutusten vastuuhenkilöinä toimivat Fitfarm Personal Trainer- pohjakoulutuksen (anatomia-, fysiologia-, ravitsemus- sekä kuntosalialueiden) vastaavat kouluttajat Jukka Räsänen ja Risto Santala. Molemmilla on sekä fysioterapeutin, että koulutetun/urheiluhierojan tutkinnot. Molemmat työskentelevät aktiivisesti urheilijoiden sekä aktiiviliikkujien fysioterapian ja henkilökohtaisen valmennuksen parissa. Lisäksi molempien taustoihin kuuluu pitkän linjan kokemus kehonrakennustyyppisestä kuntosaliharjoittelusta. Koulutusviikonloput Pre Phase anatomian ja fysiologian perusteet Alustava koulutusajankohta Valmis koulutus, järjestetään 1-2 x vuodessa Phase 1 Harjoitusohjelman suunnittelun perusteet Part 1 Kuntosaliharjoittelu Valmis koulutus, järjestetään 1-2 x vuodessa Part 2 Aerobinen ja kehonpainoharjoittelu Vuosi 2016 Phase 2 Urheiluravitsemuksen perusteet Part 1 Makro-, mikro- ja lisäravinteet Syksy 2015 Part 2 Erikoistekijät ravitsemusohjelman suunnittelussa Vuosi 2016 Phase 3 Rasvanpoltto ja kisadieetti Valmis koulutus, järjestetään 1-2 x vuodessa Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto Kevät 2015 Phase 5 Urheilijan terveys Part 1 Omatoiminen lihashuolto Syksy 2015 Part 2 TULE-ongelmat ja ergonominen harjoittelu Vuosi 2016 Part 3 Ravitsemus ja terveys Vuosi 2016

3 Pre Phase Anatomian ja fysiologian perusteet Pre Phase- koulutusviikonloppu on tarkoitettu pääasiassa henkilöille, keillä ei ole aikaisempaa koulutustaustaa anatomiasta ja/tai fysiologiasta. Koulutusviikonlopun aikana läpikäydään keskeisimmät fysiologiset tekijät tulevien Phase- koulutusten suhteen. Pelkkää fysiologia- ja anatomialuennointia Pre Phase- jakso ei kuitenkaan ole, vaan kyseiset asiat tuodaan esille käytännön esimerkkien kautta. Myöhemmissä Phase- koulutuksissa kerrataan keskeisimmät anatomia- ja fysiologia-asiat, mutta Pre Phase:n aikana asiat tuodaan huomattavasti laajemmin ja kattavammin esille. Pre Phase- ei ole välttämättömyys muihin Phase- koulutuksiin osallistumiselle. Elimistön säätelymekanismit luovat pohjan kaikelle meidän toiminnalle, kaikki elimistön toiminnat voidaan jakaa muutaman pääotsikon alaisuuteen. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltaisen toiminnan hahmottamisen. Sisäelintoiminta on merkittävässä roolissa erityisesti ravitsemuksellisen kokonaisuuden hahmottamisen puolesta, ruoansulatustoimenpide luo pohjan jokaiselle ravitsemustilanteelle ja tämän asian sisäistäminen mahdollistaa mahdollisimman laajan ymmärryksen ravitsemuksellisesta näkökulmasta. Energia-aineenvaihdunta määrittää jokaisen fyysisen kuormitustilanteen, ja samalla linkittyy suoraan yhteyteen ravitsemuksellisen tilanteen kanssa. Energia-aineenvaihdunnan ymmärtämisen avulla pystytään tarkkaan pohtimaan harjoittelun aikana kuormittuvat rakenteet sekä ravitsemuksellisen tilanteen tarve. Energia-aineenvaihdunnan ymmärtäminen liittyy myös olennaisesti lihassolutoimintaan, lihasarkkitehtuuri toimii puolestaan merkittävimpänä tekijänä poikkijuovaisen lihaskudoksen toiminnallisuutta arvioidessa. Lihas- ja nivelanatomian ymmärtäminen helpottaa kuntosaliharjoittelun toteuttamista, yksinkertaistettuna kuntosaliharjoitteet ovat kuitenkin nivelen liikeratojen toteuttamista ja lihasryhmäalueiden aktivointia nivelten liikkeiden avulla. Pre Phase- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, omatoimisille harjoittelijoille että valmennussuhteessa oleville henkilöille. Elimistön säätelymekanismit ja -toiminnot (pohjustava tieto Phase 3-5 kursseille) Mitkä mekanismit säätelevät elimistön toimintaa ja millä tavoin? Mitkä luontaiset hormonit ovat keskeisimmässä roolissa aktiivikuntoilijan terveydentilan, ravitsemuksen sekä harjoittelun suhteen ja millä tavoin näiden hormonien erittymiseen voidaan vaikuttaa? Miten elimistön hermojärjestelmä rakentuu ja millä tavoin hermojärjestelmätoiminta näkyy fyysisessä kuormituksessa? Sisäelintoiminta (pohjustava tieto Phase 2 kursseille) Millä tavoin makro- sekä mikroravinteiden ruoansulatus tapahtuu? Mitkä rauhaset sekä entsyymit vastaavat pääasiassa makro- ja mikroravinteiden imeytymisestä? Energia-aineenvaihdunta (pohjustava tieto jokaiselle Phase- kursseille) Millä tavoin elimistön energia-aineenvaihdunta tapahtuu? Millä tavoin energialähteet ja fyysisen kuormituksen taso linkittyvät toisiinsa? Lihasfysiologia (pohjustava tieto Phase 1 ja 4 kokonaisuuksiin) Millä tavoin poikkijuovainen lihaskudos rakentuu? Mitä tarkoittaa lihassolujakauma sekä lihasarkkitehtuuri, ja miten nämä tekijät vaikuttavat fyysiseen suoritukseen? Lihas- ja nivelanatomia (pohjustava tieto Phase 1 ja 5 kokonaisuuksiin) Mitkä ovat keskeisimmät nivel- ja lihasrakenteet kuntosaliharjoittelijan näkökulmasta? Mitkä lihasrakenteet työskentelevät nivelten liikeratojen mahdollistamiseksi, ja millä tavoin nämä liikeradat näkyvät kuntosaliharjoitteissa?

4 Phase 1 Harjoitusohjelman suunnittelun perusteet Phase 1- kokonaisuudet keskittyvät puhtaasti käytännön asioiden läpikäyntiin teorian sekä käytännön opintojen (varsinainen fysiologia käydään läpi Pre Phase- osuudessa). Phase 1- kokonaisuus jaetaan kahteen erilliseen viikonloppuun, ensimmäinen viikonloppu keskittyy kuntosalikokonaisuuden läpikäyntiin ja toinen viikonloppu keskittyy aerobisen sekä kehonpainoharjoittelun toteuttamiseen. Phase 1 Part 1 Kuntosaliharjoittelu Phase 1 Part 1- koulutusviikonloppu keskittyy kuntosaliharjoitusohjelman suunnittelun sekä -suoritustekniikoiden läpikäyntiin. Ensimmäisen päivän teoriaopinnot keskittyvät anatomian ja lihastoimintarakenteiden osa-alueisiin kuntosaliharjoitteiden näkökulmasta, keskittyen lihasryhmäkohtaisten variaatioiden sekä harjoitteiden kohdentamisen läpikäyntiin. Lihaksen toiminnallisuuden ymmärtäminen ja tiedostaminen mahdollistavat suoraan yksityiskohtaisen harjoitusohjelman suunnittelun. Tämän kautta voidaan tarkkaan määrittää yksittäisen lihasryhmän optimaaliset harjoitusliikkeet sekä suoritustavat. Kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikat ymmärretään valitettavan usein yksipuolisina harjoitteina, vaikka todellisuudessa harjoitteet ovat useamman rakenteen muodostamia kokonaisuuksia. Toisen päivän teoriaosuus keskittyy konkreettisen harjoitusohjelman variaatioiden läpikäyntiin. Harjoitusohjelmaa laadittaessa jää suunnitelmallisuus usein vähäiseksi, joka hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi toistojen suoritusnopeus, sarjojen välinen palautumisaika tai lihasryhmäkohtaisesti pohditut toistomäärät voivat helposti jäädä ilman tarkempaa määritystä. Näillä harjoittelun toteuttamisen variaatioilla voidaan tehostaa kohdelihasryhmän kuormittavuutta huomattavasti, ja ennen kaikkea ottaa huomioon asiakkaan yksilökohtainen tilanne. Lisäksi optimoimalla harjoitusohjelman muuttujat oikein, saavutetaan toivotut tulokset huomattavasti nopeammin. Molempina päivinä käydään lisäksi yksityiskohtaisesti käytännössä läpi keskeisimpien kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikat, keskittyen harjoitusliikkeiden kohdentamiseen, ergonomiaan, tyypillisimpiin virhesuorituksiin sekä variaatioihin. Phase 1 Part 1- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, omatoimisille harjoittelijoille että valmennussuhteessa oleville henkilöille. Kuntosaliharjoitteiden variaatiot sekä kohdentaminen Mitkä lihasrakenteet muodostavat kuntosaliharjoitteluohjelmissa mainitut päärakennealueet (esim. hauis)? Millä tavoin kuntosaliharjoitteet tulee suorittaa, jos harjoite halutaan kohdistaa tiettyyn lihasrakenteeseen kyseiseltä päärakennealueelta? Millä tavoin kuntosaliharjoitteet tulee suorittaa, jos harjoite halutaan kohdistaa tiettyyn osaan kyseistä lihasrakennetta? Mitkä ovat keskeisimmät lihasryhmäkohtaiset variaatiot kuntosaliharjoiteohjemaa suunnitellessa? Mitkä ovat tyypillisimmät virhesuoritteet kuntosaliharjoitteissa? Kuntosaliharjoitusohjelman suunnittelu Mitä tarkoittaa intensiteetti, volyymi, tempo, TUT sekä failure ja millä tavoin nämä tulee huomioida harjoitusohjelmaa suunnitellessa? Mitä huomioitavia tekijöitä toistomäärän, sarjamäärän sekä sarjojen välisen palautusajan suhteen tulee ottaa huomioon? Millä tavoin lihassolujakauma ja lihasarkkitehtuuri vaikuttavat harjoitusohjelman sisältöön? Mitä huomioitavia tekijöitä kuntosaliharjoittelun viikko-ohjelmassa on lihasryhmien jaottelun puolesta? Millä tavoin harjoitusohjelma tulee rakentaa pitkällä aikavälillä? Kuntosaliharjoitteiden läpikäynti käytännössä Läpikäytäviä harjoitteita mm. jalkakyykky, maastaveto, kulmasoutu, alataljasoutu, ylätaljaveto, hauiskääntöharjoitteet, ojentajapunnerrusharjoitteet, ranskalainen punnerrus, dippi, penkkipunnerrus- ja pystypunnerrusharjoitteet, keskivartaloharjoitteet sekä pohjenousuharjoitteet

5 Phase 1 Part 2 Aerobinen ja kehonpainoharjoittelu Phase 1 Part 2- koulutusviikonloppu keskittyy aerobisen harjoittelun perusteisiin, ohjelman laadintaan sekä käytännön toteuttamiseen. Lisäksi koulutusviikonloppuna läpikäydään perusteet kehonpainoharjoittelun suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Aerobisella harjoittelulla on tietty negatiivinen maine kuntosaliharrastajien keskuudessa, mutta aerobinen harjoittelu voi tietyllä tavalla toteutettuna edistää myös lihasmassan ja -voiman hankintaan liittyviä tavoitteita. Aerobinen suorituskyky voi mahdollistaa edullisia tekijöitä suoraan kuntosaliharjoittelun puolesta, mutta edullisia tekijöitä löytyy myös ravitsemuksellisista tekijöistä sekä kohdennetuista tavoitteista (esim. rasvanpoltto). Erikseen aerobista lajia harjoittelevien yksilöiden (esim. kilpajuoksijat ja joukkueurheilijat) aerobinen harjoittelu tulee myös toteuttaa suunnitelmallisesti, liiallinen tietyn tyyppinen aerobinen harjoittelu voi aiheuttaa negatiivisia muutoksia esim. immuniteettipuolustuksen, lihastoiminnan, lihasmassan sekä niveltoiminnan suhteen. Lihaskuntoharjoittelu voi tietyllä tavalla toteutettuna jopa edistää kestävyyssuorituksen tuloksellisuutta, jolloin kestävyys- ja voimaharjoittelua voidaan toteuttaa samanaikaisesti ilman kompromisseja. Viikonloppuna läpikäydään aerobisen harjoittelun perusteet, juoksutekniikasta keskeisimpiä huomioitavia asioita, aerobisen harjoitteluohjelman laadintaan liittyviä tekijöitä (tavoitteiden kannalta), kestävyyskunnon testaamisen perusteita sekä yleiset ohjeet ravitsemuksen ja kestävyysliikuntaharjoittelun suhteen. Ravintoasiat ovat erittäin tärkeässä roolissa kestävyyslajien kilpailijoiden sekä harrastelijoiden keskuudessa, puutteellinen ravinto voi aiheuttaa merkittäviä heikentäviä muutoksia tuloksellisuuden puolesta ja pahimmillaan virheellinen ravinto voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Phase 1 Part 2- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Teoriaosuus Mihin aerobinen harjoittelu perustuu? Mitä tarkoittaa intensiteetti ja volyymi aerobisessa harjoittelussa? Mitä tarkoittaa HIIT harjoittelu, ja millä tavalla HIIT harjoittelua voidaan toteuttaa? Mitkä ovat keskeisimmät testit yksilön aerobista toimintakykyä arvioidessa ja miten nämä testit suoritetaan? Mitä huomioitavia tekijöitä on kävely- sekä juoksutekniikassa? Millä tavoin aerobisen ja voimaharjoittelun yhdistäminen onnistuu optimaalisesti? Millä tavoin aerobinen harjoitusohjelma tulee rakentaa lajikohtaisten tavoitteiden mukaan? Mikä rooli kehonpainoharjoitteilla on? Millä tavoin kestävyyslajin urheilijan ravitsemus tulee rakentaa? Mitä hyötyä kehonpainoharjoitteista voidaan saavuttaa suhteessa kuntosaliharjoitteisiin? Käytäntöosuus Läpikäytäviä asioita: Epäsuora maksimaalinen hapenottokykytesti, plyometriset harjoitteet, oman kehon harjoitteet, MET-harjoittelu, HIIT- harjoittelu ja kompleksinen harjoittelu.

6 Phase 2 Urheiluravitsemuksen perusteet Phase 2- koulutuskokonaisuus keskittyy urheiluravitsemuksen perusteiden läpikäyntiin ravinto-ohjelman suunnittelun näkökulmasta. Ravinto-ohjelmaa suunnitellessa voidaan helposti rakentaa kokonaisuus pelkästään makroravinnejakauman sekä lisäravinteiden varaan tämä suunnittelumalli kuitenkin jättää suuren osan oleellisia asioita täysin huomioimatta. Tarkkaan laaditun ruokavalion voidaan saavuttaa merkittäviä mm. terveydellisiä, ulkoisia sekä suorituskykyä kehittäviä vaikutuksia jopa ilman liikunnallisen aktiivisuuden tuomaa vaikutusta. Tästä syystä ravinto-ohjelman laadinta tulee poikkeuksetta tehdä kaikki mahdolliset tekijät huomioiden. Ravinto-ohjelman suunnitteluprosessiin liittyy olennaisena osana makro- ja mikro- sekä lisäravinteiden toiminnan ymmärtäminen millä tavoin tietyt ravinteet eroavat toisistaan ja millä tavoin tiettyjen ravintoaineiden ajoittamisen avulla voidaan saavuttaa tehokkaammin tarvittava hyöty. Ravinto-ohjelman suunnittelun pohjana tulee käyttää yksilökohtaista suunnittelutapaa mitkä ovat henkilön taustat esimerkiksi geenien, aikaisemman ruokavalion, vartalotyypin sekä liikunnallisen aktiviteetin pohjalta. Laajan käsiteltävän aihealueen vuoksi kokonaisuus jaetaan kahteen erilliseen osa-alueeseen. Ensimmäinen viikonloppu keskittyy makro-, mikro- ja lisäravinteiden läpikäyntiin teorian sekä ravinto-ohjelman suunnittelun puolesta. Toinen viikonloppu keskittyy syventävästi keskeisiin ravinto-ohjelmaa suunniteltaessa liittyviin kysymyksiin. Molempien viikonloppujen sisältö keskittyy yleisen ravinto-ohjelman laadintaan, varsinaisten tavoitteellisten (rasvanpoltto, lihasmassan ja -voiman hankinta, kestävyysliikkujan ravinto sekä terveyttä edistävä ravitsemus) ravinto-ohjelmien läpikäynti suoritetaan muissa Phase- kokonaisuuksissa. Ravitsemukseen liittyvää ohjeistusta on tällä hetkellä tarjolla erittäin paljon aina mediasta henkilökohtaiseen valmennukseen saakka. Ravinto-ohjelman suunnitteluun liittyvien asioiden sisäistäminen ja teoria- sekä käytännön tiedon hallitseminen luovat ohjaajalle mahdollisuuden erottua suuresta palveluntarjoajan joukosta. Yksilökohtaisen ravinto-ohjelman suunnitteleminen on ehdottomasti tärkeimmässä roolissa, jos kehityksen halutaan olevan optimaalista tavoitteista riippumatta. Phase 2 koulutusviikonloput soveltuvat parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Phase 2 Part 1 Makro-, mikro- ja lisäravinteet Mikro- ja makroravinteiden erot käytännössä Millä tavoin makroravinteet rakentuvat, mitkä ovat makroravinteiden keskeisimmät fysiologiset tehtävät ja millä tavoin nämä rakenneerot näkyvät ravinto-ohjelmaa suunnitellessa? Mitä fysiologisia eroavaisuuksia on tyypillisimmillä makroravinnemanipulaatio-ohjelmilla (vähähiilihydraattinen, vähärasvainen sekä runsasproteiininen ruokavalio)? Kuinka paljon ja millä tavoin makroravinteet tulee ajoittaa vuorokauden aikana? Mikä rooli hiilihydraateilla on päivittäisten toimintojen sekä fyysisen kuormituksen suhteen? Mitä tarkoittaa insuliini-indeksi, glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma? Mikroravintoaineet Mitkä ovat keskeisimmät mikroravintoaineet, sekä näiden tärkeimmät tehtävät? Mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät mikroravintoaineiden imeytymistä? Onko mikroravintolisien käytöstä hyötyä suorituskyvyn kehittämisessä? Kuinka suuria ovat mikroravinteiden saantisuositukset (normaaliväestö sekä urheilijat), optimaaliset annokset sekä haitalliset/myrkylliset annokset? Lisäravinteet Mitä eroa on hera-, kaseiini- ja maitoproteiinilla? Mitkä tekijät vaikuttavat proteiinilisien laadukkuuteen? Mitä muita lisäravinneproteiinilähteitä on olemassa, ja millä tavoin nämä eroavat maitoperäisistä proteiineista? Hiilihydraatti lisäravinteena - tarpeellista vai ei? Mitä fysiologisia tehtäviä välttämättömillä ja ei välttämättömillä- aminohapoilla on? Onko ko. aminohappolisäravinteista hyötyä urheilijan suorituskyvyn kehittämisessä? Millä tavoin lisäravinteet tulisi ajoittaa treenin aikana, treenin ympärillä sekä vapaa-aikana? Mitä ovat ruoansulatusentsyymit sekä pre- ja probiootit - ja onko näiden lisäravinnekäytöstä hyötyä?

7 Phase 2 Part 2 Erikoistekijät ravitsemusohjelman suunnittelussa Yleiset ravinto-ohjelman suunnitteluun liittyvät aihealueet: Miksi aamuateria luokitellaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi? Mitä variaatiovaihtoehtoja aamu- sekä ilta-aterian koostamiselle on? Mitä tarkoittaa elimistön happoemästasapaino ja millä tavoin tähän voidaan vaikuttaa? Mitä tarkoittaa elimistön nestetasapaino ja millä keinoin elimistön nestetasapainotilannetta voidaan seurata sekä korjata/ylläpitää? Miten fyysinen kuormitus vaikuttaa nestetasapainon säätelyyn? Mitä tarkoittaa elektrolyyttitasapaino, ja miten tämä linkittyy nestetasapainoon? Mitä hyötyä ja haittaa maitotuotteista voi olla? Millä tavoin maitotuotteiden valmistamisprosessi vaikuttaa maitotuotteiden laadukkuuteen? Mitä erilaisia makeutusainevariaatioita on, ja millä tavoin makeutusaineet vaikuttavat elimistömme toimintaan? Millä tavoin alkoholi vaikuttaa elimistömme toimintaan? Mitä kasvisruokavaliolajeja on olemassa, ja millä tavoin ravinto-ohjelma voidaan toteuttaa riittävän monipuolisesti näissä tilanteissa? Nutrigenomiikka: Miten tiedän millainen geeniperimä minulla tai asiakkaallani on? Miten on mahdollista käynnistää ja sammuttaa geenien toimintaa? Miten kaikki voidaan liittää suoraan ja helposti käytännön elämään sekä valintoihin? Epigenomi: Miksi saman geeniperimän omaavat identtiset kaksoset (jotka olivat lapsena aivan samanlaisia ja samanmittaisia) voivat olla vanhemmiten täysin erilaisia? Miksi ja miten geeniperimään pystyy vaikuttamaan? Mikrobinomi: Ovatko bakteerit ystäviä vai vihollisia? Miten ja miksi hyödynnän oikeanlaisia bakteereita ruoassani? Optimaalisen ravinto-ohjelman suunnittelu yksilökohtaisesti: Miten huomioin asiakkaan geneettiset taipumukset? Paljonko kaloreita, proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa pitäisi syödä? Milloin ja paljonko pitää syödä? Minkä verran vettä, suolaa, vitamiineja, kivennäisaineita, fytoravinteita ja entsyymejä ruokavalion tulisi sisältää? Mitä ruoka-aineita käyttäisin? Mitä lisäravinteita käyttäisin? Pitääkö kaikkien syödä samoja ruoka-aineita ja lisäravinteita? Voinko syödä pelkkiä kasviksia? Miten yhdistää itämaista ja länsimaista ravintotietoutta? Mitä muuta pitää ottaa huomioon? Ongelmatilanteiden ratkaisu: Mitä tehdä jos dieetti ei toimi? Miten voin alkaa laihtua/lihoa/ kasvattaa lihasta vaikka kalorimäärä, makroravinteet ja treenit ovat pysyneet täysin samoina?

8 Phase 3 Rasvanpoltto ja kisadieetti Phase 3- koulutusviikonloppu keskittyy kokonaisvaltaisesti painonpudotukseen sekä rasvakudoksen määrän vähentämiseen harjoittelusekä ruokavalion muodostamalla kokonaisuudella. Kyseiset tavoitteet määrittävät ehkä suurimman osan tämän hetkisestä kysynnästä ja palveluita näiden tavoitteiden suhteen on tarjolla enemmän kuin koskaan. Rasvakudoksen toimintaan vaikuttavat merkittävissä määrin elimistön oman tuotannon kautta erittyvät hormonit, ja näiden toiminnan ymmärtäminen sekä ruokavalion että harjoittelun kautta rakentavat pohjan koko projektin suunnittelulle. Liikuntalajien maailmasta löytyy useita tehokkaita keinoja projektin edistämisen puolesta, mutta myös näistä lajeista osa on perustellusti hyödyllisempiä ja osa taas pahimmassa tapauksessa tavoitetta hidastavia lajeja. Kuntosaliharrastajan rasvanpolttoprojektiin liittyy olennaisena tekijänä mahdollisimman vähäinen lihaskudoksen kuluttaminen projektin aikana, ja liikuntamuodot ovatkin tässä suhteessa yksi tärkeimpiä huomioitavia tekijöitä. Kisadieetti on yksi luonnollinen jatkumo vahvalle kuntosaliharjoittelutaustalle. Kisadieetti variaatioineen vaatii tarkan pohjatiedon yksilön aikaisemmasta ravintotilasta sekä harjoittelutaustasta, ja juuri nämä tiedot ovat olennaisimmassa roolissa varsinaista ohjelmaa suunnitellessa. Kisadieetistä itsessään on tarjolla valitettavan vähän tietoa, mutta myös tämän aihealueen selittävät tekijät löytyvät ihmisen fysiologisen toiminnan puolesta. Phase 3- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Rasvakudoksen fysiologia, metabolia ja hormonitoiminta Millä tavoin rasvakudos rakentuu, missä sitä sijaitsee ja mitkä ovat sen keskeisimmät tehtävät? Mikä rooli hormonitoiminnalla on rasvakudoksen metaboliassa? Mitkä ovat keskeisimmät hormonit rasvakudoksen metaboliassa ja miten näiden hormonien toimintaan voidaan vaikuttaa? Fyysinen kuormitus, hormonitoiminta ja rasvakudoksen metabolia Mikä rooli fyysisellä kuormituksella on rasvanpolttotavoitteen suhteen? Mikä rooli fyysisellä kuormituksella on dieetin toteuttamisessa ja millä tavalla harjoittelu on suositeltavaa toteuttaa? Mitkä kuntosaliharjoittelun variaatiot voivat vaikuttaa rasvanpolton kannalta olennaisten hormonien erittymiseen? Mitä tarkoittaa HIIT, ja millä tavoin tämä eroaa perinteisestä aerobisesta harjoittelusta? Mihin aamuaerobinen perustuu ja onko aamuaerobinen ainoa suositeltava vaihtoehto aerobisen harjoittelun toteuttamiselle? Dieetin suunnittelun työkalut Kuinka pitkä dieetin pitäisi olla ja mikä on sopiva rasvanpolttotahti? Mitkä ovat suositeltuja dieetin seurantatyökaluja? Kuinka usein ja paljon kaloreita on vähennettävä dieetin edetessä? Millä tavoin dieettiä edeltävä aika (harjoittelun sekä ravitsemuksen puolesta) tulee ottaa huomioon dieettiä suunnitellessa? Ravitsemus ja lisäravinteet Paljonko makroravinteita on saatava ja miten makroravinteita kannattaa jaksottaa? Voiko hiilihydraatit jättää kokonaan pois? Mitä lisäravinteita kannattaa dieetillä käyttää ja milloin? Kisadieetti ja viimeistelyviikko Miten suunnittelen kisadieetin alusta loppuun? Mitkä ovat tyypillisimmät virheet kisadieetin suunnittelussa sekä toteutuksessa? Mitä viimeistelyviikolla pitäisi tapahtua ravitsemuksen sekä harjoittelun puolesta? Dieetin lopettaminen Millä tavoin dieettiprojekti on suositeltavaa lopettaa? Millä tavoin huolimattomasti toteutettu dieetin lopetus voi aiheuttaa ongelmia elimistön toiminnassa?

9 Phase 4 Poikkijuovaisen lihaskudoksen hypertrofia sekä voimantuotto Phase 4- koulutusviikonloppu keskittyy puhtaasti lihasmassan ja -voiman hankintaan, fysiologian, harjoitus- ja ruokavalio-ohjelmien rakentamisen sekä kokonaisuuden muodostamisen kautta. Lihasmassan sekä -voiman hankinta liittyvät oleellisena osana kuntosaliharjoitteluun esimerkiksi rasvanpolttotavoitteen sekä muiden yleisten tavoitteiden puolesta. Lihaskudoksen fysiologinen toiminta määrittää pitkälti erityisesti lihaskudoksen määrän lisääntymisen, ja tämän ymmärtäminen onkin erittäin tärkeässä roolissa, mikäli halutaan saavuttaa mahdollisimman suuri hyöty harjoittelusta. Lihasmassan hankintaan on olemassa lukematon määrä erilaisia harjoitusvariaatioita, mutta tietyt harjoitusvariaatiot voivat kehittää lihasta myös tavoitteiden kannalta epäedullisella tavalla. Esimerkiksi lihaskudoksen kestävyyskapasiteetin kehittäminen voi osaltaan haitata lihasmassan lisääntymisprosessia, ja tietyt harjoitusvariaatiot voivat heikentää lihaksen toiminnallisuutta ja tämä taas vaikuttaa suoraan lihasmassan lisääntymiskapasiteettiin. Lihasvoiman hankinnan suhteen merkittävimmät tekijät löytyvät lihasmassan määrästä, pinta-alasta, neuraalikudoksen sekä passiivisten rakenteiden toiminnasta ja voimansiirtoketjuista. Näiden tekijöiden kehittäminen sekä toiminnan ylläpitäminen ovat merkittävässä roolissa, mikäli tavoitteena on lihasvoiman lisääminen. Lihasvoiman lisääminen tukee samalla myös lihasmassan lisäämistä, jonka vuoksi nämä kaksi tavoitetta linkittyvät hyvin voimakkaasti toisiinsa. Lihasmassan ja -voiman hankinta ovat aiheellisia harjoitustavoitteita tavoiteryhmästä riippumatta, fitness/kehonrakennuskilpailijoista aloittelijoihin ja työikäisistä ihmisistä eläkeläisiin. Tässäkin tavoitteessa tulee ottaa tiettyjä asioita huomioon kokonaisuutta suunnitellessa, eli millä tavoin harjoitusohjelma tulee rakentaa, millä tavoin ravinto tukee parhaiten kehittymistä, sekä millä tavoin kehitys pidetään jatkuvana prosessina. Mutu-tuntumalla laadittu ohjelmarunko tuottaa tulosta varmasti tietyn aikaa, mutta elimistö on valitettavan sopeutumiskykyinen järjestelmä jotain täytyy tehdä, jos halutaan saavuttaa tuloksia vielä vuosienkin harjoittelun jälkeen. Phase 4- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Poikkijuovaisen lihaskudoksen fysiologia ja hypertrofia: Millä tavoin poikkijuovainen lihaskudos rakentuu? Mitkä ovat lihaskasvun keskeisimmät mekanismit ja mitkä säätelevät näitä tapahtumasarjoja? Mikä merkitys lihasvauriolla, elimistön omalla hormonitoiminnalla sekä fyysisellä kuormituksella on lihaskasvun suhteen? Millä tavoin voimaharjoittelu ja kestävyysharjoittelu eroavat toisistaan lihassolureaktioiden puolesta? Voimantuotto ja sen kehittyminen: Mitkä ovat keskeisimmät kehitettävät rakenteet voimantuottoa kehitettäessä? Millä tavoin näiden rakenteiden kuormittaminen tulee ottaa huomioon harjoitusohjelmaa suunnitellessa? Lisäravinteet: Mitkä lisäravinteet ovat keskeisimmässä roolissa lihasmassan sekä voiman kasvattamisessa? Onko hormonitoimintaa kiihdyttävistä lisäravinteista todellisuudessa hyötyä? Millä tavoin lisäravinteet on suositeltavaa ajoittaa vuorokauden aikana? Harjoittelu teoriassa: Millä tavoin kuntosaliharjoitteluohjelma on järkevintä koostaa, jos tavoitteena on lihasmassan tai voiman hankinta? Mitkä eri harjoitusohjelmavariaatiot vaikuttavat em. prosessien kehittymiseen positiivisesti tai negatiivisesti? Onko aerobisesta harjoittelusta hyötyä vai haittaa, jos tavoitteena on lihasmassan tai -voiman kasvattaminen? Off Season- rakentaminen: Millä tavoin ravinto-ohjelma tulee koostaa lihasmassaa ja voimaa hankittaessa? Mitkä ovat keskeisimmät seurantatyökalut kehityksen seurannassa? Millä tavoin harjoitusjaksojen toteuttaminen pitkällä aikavälillä on optimaalisinta kehityksen puolesta? Millä tavoin kevyt- ja lepoviikko eroavat toisistaan, ja miten näiden ajoittaminen on suositeltavinta tehdä?

10 Phase 5 Urheilijan terveys Phase- koulutuskokonaisuuden viimeinen osio keskittyy urheilijan terveydentilan ylläpitoon, kehittämiseen ja kuormitus- sekä sairaustilanteiden ennaltaehkäisyyn. Jokaisen liikunnallisen sekä terveydellisen tavoitteen takana on myös riskitekijöitä, jotka voivat liittyä elimistön ylikuormitustilanteeseen. Ylikuormitustilanteista tyypillisimmät tilanteet löytyvät lihas- ja hermokudosten toimintahäiriöistä, lihaskudosten ylijännittyneisyydestä sekä lihasepätasapainotilanteista. Nämä asiat ovat kuitenkin helposti ja omatoimisesti ennaltaehkäistävissä sekä huollettavissa. Laajan käsiteltävän kokonaisuuden vuoksi Phase 5- koulutuskokonaisuus jaetaan kolmeen erilliseen viikonloppuun. Ensimmäinen viikonloppu keskittyy omatoimisen lihashuollon perusteisiin sekä toteuttamiseen, toinen viikonloppu keskittyy enemmän kuntouttavaan harjoitteluun ja lihasepätasapainon korjaamiseen, kolmantena viikonloppuna läpikäydään asioita ravitsemuksen vaikutuksesta terveyden edistämisen suhteen. Phase 5 Part 1 - Omatoiminen lihashuolto Phase 5 Part 1- viikonloppuna läpikäydään omatoimiseen lihashuoltoon liittyviä tekijöitä fysiologian, teorian sekä käytännön toteutusten kautta. Lihashuolto- termi ymmärretään valitettavan usein pelkästään venyttelynä, vaikka todellisuudessa venyttely on pelkästään yksi osa-alue lihashuoltokäsitteestä. Lihashuolto-osuuden aikana läpikäydään alkulämmittelyn, liikkuvuusharjoittelun, putkirullauksen sekä fysikaalisten hoitomuotojen muodostamat kokonaisuudet konkreettisten ohjeiden kera. Lihashuolto-ohjelman rakentaminen yhdessä tavoitteellisen harjoitus- ja ravinto-ohjelman kanssa edistää harjoittelijan tavoitteiden saavuttamista merkittävästi. Omatoiminen lihashuolto on merkittävässä roolissa sekä lihaksen kasvuprosessin, rasvanpolton kuin yleistä terveyttä edistävän harjoittelun tukemisen suhteen. Lihashuollon yhdenkin osa-alueen laiminlyöminen voi heikentää merkittävästi sekä lihaskalvorakenteiden että verenkiertojärjestelmän toimintaa, jotka omalta osalta vaikuttavat suoraan kehityksen hidastumiseen ja lopulta pahimmillaan loukkaantumiseen. Phase 5 Part 1- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, omatoimisille harjoittelijoille että valmennussuhteessa oleville henkilöille. Alkulämmittely Mikä tarkoitus ja mitä hyötyjä alkulämmittelystä voi olla? Millä tavoin alkulämmittely on suositeltavinta tehdä? Käytännön harjoitteet: alkulämmittelyvariaatioita käytännön harjoitteina Liikkuvuusharjoittelu Mitä tarkoittaa liikkuvuusharjoittelu ja mitä hyötyä tästä on? Millä tavoin ja koska liikkuvuusharjoittelu on suositeltavinta toteuttaa? Käytännön harjoitteet: esimerkkejä liikkuvuusharjoitteista Putkirullaus Mihin rakenteisiin putkirullaus todellisuudessa kohdentuu ja mikä vaikutus putkirullaamisella on näihin kudoksiin? Millä tavoin ja koska putkirullaus on suositeltavinta toteuttaa? Käytännön harjoitteet: ala- ja yläraajojen sekä vartaloalueen putkirullaaminen käytännössä, ml. erilaiset rullausvariaatiot Fysikaaliset hoitomuodot Mitä hyötyä ja haittaa kylmä- tai lämpöhoidosta voi olla? Mihin ajankohtaan kylmä- tai lämpöhoitoja on suositeltavinta hyödyntää?

11 Phase 5 Part 2 TULE-ongelmat ja ergonominen harjoittelu Phase 5 Part 2- viikonloppu keskittyy syventävällä tavalla tuki- ja liikuntaelindiagnoosien, lihasepätasapainon, kuntouttavan harjoittelun sekä yleisen harjoitusergonomian läpikäyntiin. Tuki- ja liikuntaelin (TULE)- ongelmat ovat erittäin yleinen erityisryhmä nykyajan asiakasjoukossa ja näiden syntyetiologiat voivat liittyä mihin tahansa traumaperäisestä onnettomuudesta ylikuormitustilanteisiin. Palveluntarjoajan tulee tiedostaa nämä ongelmat ennen harjoitusohjelman laadintaa, sekä pystyä rakentamaan harjoitusohjelma näiden mahdollisesti rajoittavien tekijöiden mukaisesti. TULE- ongelmien hoitoon liittyy olennaisesti terveydenhoitoalan verkosto, johon myös palveluntarjoajana toimivat valmentajat, personal trainerit sekä liikunnan ohjaajat kuuluvat omalta osaltaan. TULE- ongelmien varsinainen hoitaminen tulee toteuttaa pääasiassa riittävästi koulutetun henkilön toimesta, erityisesti kroonisissa tilanteissa. Terveydenhoitoalan verkoston toiminnan ymmärtäminen helpottaa palveluntarjoajien toimintaa ohjeistaessaan asiakkaita eteenpäin osaavalle ammattihenkilölle. Viikonlopun aikana läpikäydään yleisimmät kuormitusperäiset TULE-diagnoosit, joihin palveluntarjoaja voi omalla urallaan törmätä. Kuntouttavasta harjoittelusta tuodaan esille tyypillisimmät kuntoutettavat alueet sekä harjoite-esimerkit alueiden kuntouttamisesta. Erillisen kuntouttavan harjoittelun poisjättäminen ja kuormittavan harjoittelun jatkaminen lihasepätasapainosta huolimatta voi pahimmillaan johtaa lihasepätasapainon suurenemiseen (vahvat lihakset vahvistuvat entisestään ja heikot lihakset heikentyvät virheellisten kuormitusratojen vuoksi), ja pysyviin loukkaantumistilanteisiin. Phase 5 Part 2- koulutusviikonloppu soveltuu parhaiten sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille.. TULE-diagnoosit ja ammatillinen verkosto Mitkä ovat yleisimmät TULE-diagnoosit liikunta-alalla työskennellessä? Millä tavoin näiden diagnoosien hoito yleensä toteutetaan? Mitä valmentaja, personal trainer tai liikunnanohjaaja voi tehdä näissä diagnoositilanteissa? Millä tavoin terveysalan ammatillinen verkosto koostuu, ja miten ohjataan asiakas oikean ammattihenkilön luokse jatkohoitoon? Ergonominen harjoittelu, lihasepätasapaino ja kuntouttava harjoittelu Mitkä ovat keskeisimmät huomioitavat asiat kuntosaliharjoittelun ergonomiassa? Jos ergonominen harjoittelu ei onnistu lihasheikkouden vuoksi, millä tavoin tämä tilanne voidaan korjata? Käytännön harjoitteet: Yleisimmät kuntosaliharjoitteiden virhesuoritteet, näiden tunnistaminen sekä lihasheikkouden paikallistaminen Yleisimpien heikkojen rakenteiden kuntouttavat harjoitteet sekä progressiivinen eteneminen

12 Phase 5 Part 3 Ravitsemus ja terveys Viimeinen Phase- viikonloppu keskittyy ravitsemuksen ja terveyden väliseen yhteyteen. Ravintoasia on keskeisessä roolissa jokaisessa Phase- koulutuksessa, viimeisessä osiossa keskitytään ravitsemukselliseen näkökulmaan ilman varsinaista harjoitteluun liittyvää tavoitetta. Yksi yleisimmistä terveydellisistä tilanteista löytyy veren rasva- ja sokeriarvojen puolelta, molemmissa tilanteissa voi olla parantamisen varaa vaikka ravitsemuksellinen tilanne sekä fyysinen kuormitus olisivatkin hyvällä mallilla. Antioksidantit ovat keskeisessä roolissa kenen tahansa aktiivisen yksilön elämässä, antioksidanttipuolustukseen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin C- vitamiinin nauttiminen. Lisäksi elimistön tulehdustilanne voi olla huomaamatta kohollaan ravitsemuksellisten sekä harjoitteluun liittyvien tekijöiden johdosta. Erikoisruokavaliot (maitoallergian, keliakia sekä diabetes) tuovat oman haasteen terveydellisten tilanteiden edistämisen suhteen. Viikonlopun aikana läpikäydään esimerkkien kautta tekijöitä, joiden avulla voidaan hoitaa veren rasva- sekä sokeriaineenvaihdunnallisia häiriötilanteita. Lisäksi antioksidantti- ja immuniteettipuolustustoiminta sekä tulehdusreaktioiden hoitotapahtuma käydään käytännön ohjeiden kautta läpi. Erikoisruokavalioiden puolesta läpikäydään esimerkkejä, joilla voidaan huomioida erikoisruokavaliotilanteet ja mahdollisesti jopa edistää tilannetta parempaan suuntaan. Phase 5 Part 3- koulutusviikonloppu soveltuu sekä palveluntarjoajille, että omatoimisille harjoittelijoille. Veriarvojen merkitys terveydelle (veren rasva-, glukoosi- ja insuliniarvot) Mitkä veriarvomuutokset voivat vaikuttaa terveydelle haitallisesti ja millä tavoin? Millä tavoin veriarvoihin voidaan omatoimisesti vaikuttaa, suuntaan tai toiseen? Millä tavoin veriarvomuutokset vaikuttavat myös urheilijan suorituskykyyn ja kehittymiseen? Oksidatiivinen stressi ja antioksidantit Mitä tarkoittaa oksidatiivinen stressi ja antioksidantit? Millä tavoin omaa antioksidanttipuolustusta voidaan kehittää ja ylläpitää? Onko oksidatiivisesta stressistä hyötyä, ja miten tämän määrään voidaan omatoimisesti vaikuttaa? Erikoisruokavaliot Mitä tarkoittaa keliakia ja diabetes? Millä tavoin keliakia ja diabetes tulee ottaa huomioon ravinto-ohjelmaa suunnitellessa? Miten keliakia tai diabetes (tyyppi II) voi olla havaittavissa ennen varsinaista tutkimista? Mitä eroa on maitoallergialla ja laktoosi-intoleranssilla ja miten tämä tulee huomioida ruokavalioa suunnitellessa? Elimistön tulehdustilanne Mitä tarkoittaa elimistön tulehdustilanne, ja millä keinoin tulehdustilanne on havaittavissa? Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät elimistön tulehdustilannetta? Miten tulehdustilanteen hoitaminen tulee ottaa huomioon harjoitus- ja ravinto-ohjelmaa rakentaessa?

Yllä olevien päivämäärien lisäksi kurssiin lisätään mahdollisesti vielä yksi lähiviikonloppu, mutta tämä varmistetaan myöhemmin.

Yllä olevien päivämäärien lisäksi kurssiin lisätään mahdollisesti vielä yksi lähiviikonloppu, mutta tämä varmistetaan myöhemmin. FitFarmin Personal Trainer -koulutus on personal trainerin ammattiin valmistava koulutusohjelma. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat lisenssin, joka on osoitus vankasta ammattitaidosta. FitFarm-lisenssin

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Koulutuksen sisältö: Opiskelija vastaa itse majoituksesta ja ruokailuista.

Koulutuksen sisältö: Opiskelija vastaa itse majoituksesta ja ruokailuista. FitFarmin Personal Trainer -koulutus on personal trainerin ammattiin valmistava koulutusohjelma. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat lisenssin, joka on osoitus vankasta ammattitaidosta. FitFarm-lisenssin

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI 1 / 12 21.11.2014 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Urheiluosaaminen 3.3. Lajiosaaminen Lajitekniikat ja taidot Kilpaileminen 100 80 60 1.1. Itsetuntemus Itsearviointikyky Perustelukyky Itsensä kehittämisen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O RIKU AALTO Yrittäjä, perustaja Trainer4You, Fitra, T4U Revolution ja MyPT Oy. Personal trainingin uranuurtaja. > 30

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN LIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOIUS URHEILULLIUS LUOVUUS ROHUS YRITTÄMINEN OPPIMINEN Hyvä Pelimies, Riittävän, laadukkaan ja erityisesti monipuolisen harjoittelun avulla Sinulla on mahdollisuus kehittyä

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

ICC Europe Howzat Text Finnish Version

ICC Europe Howzat Text Finnish Version ICC Europe Howzat Text Finnish Version Welcome to Howzat Text... Tervetuloa Howzatiin! Englannin ja Walesin krikettiliitto ECB:n valmentajakoulutus ja Euroopan krikettiliitto ICC Europe haluavat tarjota

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kehityksen ja kasvun, menestyksen ja nousujohteisen uran tekijöitä. 30.9.2015 Suomen Jääkiekkoliitto / Karhu-Kissat ry 1

Nuoren urheilijan kehityksen ja kasvun, menestyksen ja nousujohteisen uran tekijöitä. 30.9.2015 Suomen Jääkiekkoliitto / Karhu-Kissat ry 1 Nuoren urheilijan kehityksen ja kasvun, menestyksen ja nousujohteisen uran tekijöitä 30.9.2015 Suomen Jääkiekkoliitto / Karhu-Kissat ry 1 1) KOTI Kannustus ja tuki Positiivinen palaute Liikuntamyönteisyys

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Sivu 1 / 10 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Ihmissuhdetaidot 3.3 Yhteistyötaidot Vastuun jakaminen Sidosryhmäyhteistyö 1.1 Itsetuntemus 100 Itsearviointikyky Perustelukyky 80 60 Itsensä kehittämisen taidot

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Kesäharjoittelu 2014 KJT D02. Harjoituspäiväkirja

Kesäharjoittelu 2014 KJT D02. Harjoituspäiväkirja säharjoittelu 2014 Harjoituspäiväkirja KJT D02 laajat ja perheet: On tärkeää että nuori liikkuu myös kesällä monipuolisesti ja riittävästi. psen on myös hyvä oppia huolehtimaan riittävästä ja monipuolisesta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Info-paketti osteopatian opiskelusta. Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta

Info-paketti osteopatian opiskelusta. Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta Info-paketti osteopatian opiskelusta Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta Osteopaatti (AMK) Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön hoidon asiantuntija, jonka keskeistä osaamista on laaja anatomian,

Lisätiedot