Liite Kh 43. Vaihtoehtoiset toimintatavat vanhushuollossa

Transkriptio

1 Liite Kh 43 Vaihtoehtoiset toimintatavat vanhushuollossa 30. huhtikuuta 2016

2 SISÄLTÖ 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Selvitystyöryhmän asettaminen Aikaisemmat selvitykset 4 2. SELVITYSTYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Jatkoselvitystyön linjaukset 7 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA NYKYTILAN KUVAUS Nykyinen palvelurakenne ja palvelutuotannon volyymit Vanhuspalveluiden henkilöstö TALOUDELLINEN TARKASTELU Rekola-kodon henkilöstö- ja tilakustannukset VANHAINKOTIHOITOA KORVAAVIEN VAIHTOEHTOISTEN TOIMINTATAPOJEN ESITTELY JA ARVIOINTI Ikäihmisten asuminen tulevaisuudessa KANGASALAN VÄESTÖENNUSTE JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKKOJEN RIITTÄVYYS Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen riittävyys KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Kotihoito Gerontologinen kuntoutus Lyhytaikaishoito Päiväkeskustoiminta Perhehoito Hoitoteknologia VANHUSTYÖN OSTOPALVELUIDEN LAATU JA LAADUN VALVONTA Valvonnan arvopohja Valvontatiheys Valvonnan ja tarkastuskäyntien sisältö Valvonnan seuranta Arvio yksityisten, ympärivuorokautisten tehostetun palveluasumisen yksiköiden valvonnasta ENNAKKOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YHTEENVETO JA PÄÄTÖSESITYS Päätösesitys 40 LIITTEET Liite 1 Vanhuspalveluselvityksen ja vanhuspalvelujen uudistamisen projektisuunnitelma Liite 2 EVA2, vaihtoehtoiset toimintatavat vanhushuollossa 2

3 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Kangasalan kunnan operatiivinen organisaatio on uudistettu alkaen. Osana operatiivisen organisaation uudistamista kunnanjohtaja on nimennyt selvitystyöryhmiä tarkastelemaan vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja. Selvitykset laaditaan seuraavilta palvelutuotannon alueilta: vanhuspalvelut, tilapalvelut ja ulkoalueiden ylläpito, kirjanpito ja palkanlaskenta sekä ateriapalvelut. Kullekin selvitykselle on nimetty työryhmä ja vastuuhenkilö. Selvitysten tavoitteena on vertailla vaihtoehtoisia tuotantotapoja kunnan palvelutuotannossa. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen selvittäminen on tarpeen tilanteessa, jossa julkinen talous on kiristynyt ja samanaikaisesti julkisten palvelujen kysyntä on kasvanut. Kansallisella tasolla taloustilanne on heikko. Bruttokansantuotteen kehitys on viime aikoina ollut historiallisen huonoa, lisäksi työttömyys on samaan aikaan kasvanut. Kansantalouden heikko talouskehitys on heijastunut myös kuntatalouteen. Kuntatalouden tuloarviot Kangasalla ovat jatkuvasti heikentyneet toimintatuottojen, verotulojen sekä valtionosuuksien ennakoitua pienemmästä toteumasta. Talouden tasapainotus on tehtävä ensisijaisesti toimintamenoja sopeuttamalla. Menojen sopeuttamiseen tähtäävien toimien tulee olla vaikuttavia sekä mittaluokaltaan merkittäviä ja pitkäkestoisia, sillä suhdannekehityksen on ennakoitu jatkuvan nykyisen kaltaisena myös tulevina vuosina. Toimintamenojen sopeuttamiseksi tarkastellaan palveluverkkoa, ostopalveluja, investointeja, henkilöstön määrää sekä palvelutuotantotapoja ja -rakenteita. Palvelutuotantotapojen ja -rakenteiden tarkastelu on erityisesti vanhuspalveluselvityksen keskiössä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012), ns. vanhuspalvelulaki, on tullut voimaan Lain 3. luvun 14 :n mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Pitkäaikainen laitoshoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Tämä dokumentti on vaihtoehtoiset toimintatavat vanhushuollossa -jatkoselvityksen loppuraportti. Raportissa on kuvattu selvitystyön tausta ja lähtökohdat, selvitysprosessin eteneminen, kartoitetut vaihtoehdot ja niiden arviointi sekä perustelut tarkoituksenmukaisimmalle tavalle tuottaa vanhuspalvelut tulevaisuudessa. Lisäksi raportti sisältää lyhyen kirjallisuuskatsauksen vanhuspalveluiden kokonaisuudesta ja tulevaisuuden ikäihmisten asumispalveluista sekä perustellun päätösehdotuksen. 3

4 1.1. Selvitystyöryhmän asettaminen Kunnanhallitus on päätöksellään (159 ) päättänyt, että vuoden 2016 talousarvion valmistelun yhteydessä selvitetään vaihtoehtoisena toimintatapana mahdollisuudet ja vaikutukset kunnan oman palvelutuotantovaihtoehdon lisäksi vanhainkotien laitospaikkojen korvaamiseen yksityisellä tehostetulla palveluasumisella joko kokonaan tai osittain. Samalla selvitetään, miten yksityisen palvelutuotannon valvonta voidaan hoitaa nykyistä paremmin. Pälkäneen kunnalle on hallituksen päätöksen mukaisesti esitetty, että selvitystyö tehdään myös Pälkäneen yksiköiden osalta. Kunnanjohtaja on päätöksellään (96 ) nimennyt työryhmän selvittämään vanhushuollon vaihtoehtoisia toimintatapoja. Ryhmän puheenjohtajaksi on nimetty hyvinvointipalvelujen talousjohtaja Toni Haapala sekä muiksi jäseniksi vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne, vanhustyön johtaja Mia Kannisto, laitoshoidon johtaja Anna-Liisa Ojala, henkilöstöjohtaja Eija Tetri- Lähde, talousjohtaja Seppo Saarinen, vs. rakennuspäällikkö Marko Sallinen ja henkilöstön edustajaksi lähihoitaja Anu Valkama. Pälkäneen kunta on pyynnöstä nimennyt ryhmään edustajakseen vs. talousjohtaja Aleksi Saukkoriipin. Selvitystyön valmistumisen määräajaksi on asetettu Selvitystyössä on kunnanhallituksen päätöksen ( ) mukaisesti tarkasteltu eri vaihtoehtojen vaikutuksia asiakkaisiin, henkilöstöön, organisaatioon ja talouteen päätöksessä linjattujen lähtökohtien ja reunaehtojen mukaisesti. Selvitettävien vaihtoehtojen vaikutukset tulee huomioida myös suhteessa vanhusten päiväkeskustoimintaan, lyhytaikaishoitoon ja keittiötoimintoihin. Vaihtoehtoisina vanhushuollon toimintatapoina selvitetään kolmea vaihtoehtoa: kunta tuottaa itse pääosan tehostetun palveluasumisen palveluista, palvelut tuotetaan kunnan ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä tai kunta ostaa suurimman osan tehostetusta palveluasumisesta yksityisiltä palveluntuottajilta. Vanhushuollon vaihtoehtoja selvitettäessä ei ole selvitetty vaihtoehtoa, että toiminta jatkuisi nykyisellään, koska lakimuutoksesta johtuen ei ole enää mahdollisuutta järjestää iäkkään henkilön pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa pitkäaikaisena laitoshoitona Aikaisemmat selvitykset Kangasalan kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta, palvelurakennetta ja palvelutuotantotapoja on tarkasteltu Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelmassa , joka on hyväksytty 4

5 valtuustossa Sitä on edeltänyt vuonna 2009 laadittu kehittämis- ja toimenpideohjelma Suunnitelmat ovat olleet osa kunnan strategista suunnittelua. Vanhuspalvelujen palvelukokonaisuutta ei ole aikaisemmin tarkasteltu siinä laajuudessa, mitä nyt meneillään selvitystyössä tehdään. Vaihtoehtoisten toimintatapojen osalta selvitystä ei ole aiemmin tehty. 5

6 2. SELVITYSTYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Kunnanjohtajan asettama vanhuspalvelujen selvitystyöryhmä on kokoontunut ajalla kuusi kertaa, ja selvitystyön ensimmäinen vaihe ja siihen sisältyvä ennakko vaikutusten arviointi (EVA) on valmistunut annetussa määräajassa. Selvitystyön ensimmäinen vaihe on esitelty kunnanhallituksen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteiskokouksessa Lisäksi selvityksen sisältö on esitelty henkilöstölle kahdessa infotilaisuudessa Kunnanhallituksen ja lautakunnan yhteiskokouksessa käydyn keskustelun perusteella on käynyt ilmi, että selvitystyötä on tarpeen jatkaa, koska päätöksenteon tueksi on tarvittu lisätietoa palvelujen laatuun liittyvistä tekijöistä, yksityisen palvelutuotannon valvonnasta, ympärivuorokautisen hoidon paikkojen riittävyydestä sekä palvelurakenteen muutoksesta ja vanhuspalveluiden uudistuksesta. Jatkoselvityksen valmistumisen määräajaksi on asetettu Jatkoselvitystyö on käynnistynyt , jolloin on kirjattu palvelukokonaisuudet, joihin selvitystyötä on tarpeen laajentaa sekä sovittu tehtävänjaosta. Jatkoselvitettävät osa-alueet ovat olleet seuraavat: laatu ja laadun valvonta palveluissa, palvelurakenneuudistus ja palvelutuotannon painopisteen siirtäminen kotihoitoon, ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärän riittävyys tulevaisuudessa, gerontologisen (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen) kuntoutuksen järjestäminen, lyhytaikaishoito ja päiväkeskustoiminta kotona asumista tukevina palveluina. Jatkoselvitystyö on keskittynyt palvelurakenneuudistuksen toteuttamismahdollisuuksiin ja palvelutuotannon sisällöllisiin kysymyksiin. Jatkoselvitystyötä on jatkettu työryhmän asettamispäätöksessä nimettyjen toimintatapavaihtoehtojen pohjalta: 1 a: vanhusten laitoshoito korvataan omana toimintana järjestettynä 60 paikan tehostetulla palveluasumisen yksiköllä, 1 b: vanhusten laitoshoito korvataan omana toimintana järjestettynä kahdella 30 paikan tehostetulla palveluasumisen yksiköllä, jotka sijoittuisivat Kangasalan nauhataajamaan ja Sahalahdelle, 2: vanhusten laitoshoito korvataan omana toimintana järjestettynä 30 paikan tehostetulla palveluasumisen yksiköllä (sijainti päätetään erikseen) ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen paikkamäärää kasvatetaan, 3: vanhusten laitoshoito korvataan kokonaan tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla. Jatkoselvitystyön edetessä valtioneuvosto on linjannut, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Valtioneuvoston linjaus ja uudistuksen toteuttamisaikataulu on otettava huomioon selvitystyön vaihtoehtoja pohdittaessa ja mahdollisia uudisrakennushankkeita suunniteltaessa. 6

7 Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma on hyväksytty Kangasalan valtuustossa Siinä on esitetty Pentorinteen vanhainkotihoidon korvaamista tehostetun palveluasumisen yksiköllä vuonna Valtuuston päätökseen on liitetty ponsi, jossa on edellytetty suunnitelman laatimista siitä, että vanhusten ympärivuorokautisen hoidon jatkuminen mahdollistetaan Pentorinteessä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Huomioiden voimassa oleva päätös Pentorinteen vanhainkodin lakkauttamisen aikataulusta sekä asiaan liittyvä ponsi, on todettava, että Pentorinteen vanhainkotihoidon korvaamista muilla vanhushuollon palveluilla ei ehditä toteuttaa ennen SoTe-uudistuksen voimaantuloa ja siksi Pentorinteen vanhainkoti on jätetty jatkoselvityksessä tarkastelun ulkopuolelle. Pentorinteen vanhainkodin toiminta jatkuu nykyisellään ja sitä kehitetään tarkoituksenmukaisesti ja tilojen mahdollistamalla tavalla mahdollisimman kustannustehokkaaksi yksiköksi, joka osaltaan täydentää kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Jatkoselvitystyöryhmä on kokoontunut supistetulla kokoonpanolla. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kattavasti henkilöstövaikutukset, kiinteistöihin ja tiloihin liittyvät kysymykset sekä selvitykselle asetetut tavoitteet kunnan kokonaistalouden näkökulmasta. Tästä syystä henkilöstöjohtaja Tetri-Lähde, vs. rakennuspäällikkö Sallinen ja talousjohtaja Saarinen eivät ole olleet mukana jatkoselvitystyössä. Henkilöstöjohtajaa on informoitu selvitystyön edetessä henkilöstöön vaikuttavista seikoista ja konsultoitu mm. päiväkeskustoiminnan järjestämiseen ja sisäiseen tehtävien hakuun liittyvissä kysymyksissä. Myöskään Pälkäneen kunnan edustaja ei ole enää osallistunut työryhmän työskentelyyn. Pälkäneen kunnan osalta sovittiin, että Pälkäneen kunta selvittää omana työnään Harjutuulen vanhainkodin remontointimahdollisuuksia ja muutosta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Jatkoselvitystyössä ovat jatkaneet sosiaali- ja terveyskeskuksen talousjohtaja Haapala, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Lanne, vanhustyönjohtaja Kannisto, laitoshoidon johtaja Ojala sekä henkilöstön edustaja Valkama. Lisäksi työryhmään on kutsuttu kotihoidon johtaja Kirsi Kalliomäki ja vanhustyön henkilöstökoordinaattori Satu Järvenpää. Kokouksissa ovat olleet tarpeen mukaan läsnä myös palvelualueen lähiesimiehet sekä tarvittavat asiantuntijat. Selvitystyön etenemisestä ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta on laadittu projektisuunnitelma. Suunnitelma on esitetty liitteessä Jatkoselvitystyön linjaukset Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma on hyväksytty Kangasalan valtuustossa Siinä on esitetty Pentorinteen vanhainkotihoidon korvaamista tehostetun palveluasumisen yksiköllä vuonna Rekola-kodon sulkemisesta vuoden 2017 aikana on tehty kunnanvaltuustossa päätös Huomioiden Pentorinnettä ja Rekola-kotoa koskevat päätökset sekä valtioneuvoston linjaama maakuntauudistuksen aikataulu, alkuperäisestä 7

8 tehtävänannosta poiketen vanhuspalvelujen vaihtoehtoisia toimintatapoja on jatkoselvitystyön aikana tarkasteltu vain Rekola-kodon vanhainkotihoidon korvaamisen osalta. Jatkoselvitystyön edetessä on käynyt ilmi, että tehtävänannon mukaisen selvityksen laatiminen ei ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu pohdittaessa Rekola-kodon vanhainkotihoitoa korvaavia palveluita. Selvitystyötä on jatkettu uuden, vaihtoehto 4, pohjalta. Vaihtoehto 4: Rekola-kodon pitkäaikaishoidon paikkoja (46) ei korvata tehostetun palveluasumisen paikoilla, vaan toteuttamalla vanhushuollon palvelurakenneuudistus, jolloin Rekola-kodon pitkäaikaishoidosta vapautuvaa resurssia pystytään kohdentamaan kotihoitoon ja kotiin annettaviin palveluihin, esimerkiksi kuntoutuspalveluihin. Rekola-kodon pitkäaikaishoidon paikkoja korvaamaan rakentuu Rikun ryhmäkoti 2 (26 paikkaa) syyskuussa Lisäksi rakennemuutoksen alkuvaiheessa ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärätarvetta täydennetään tarvittaessa ostopalveluilla. 8

9 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA NYKYTILAN KUVAUS Vanhuspalvelut on yksi sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelualueista. Palvelualue tuottaa ikäihmiselle kotiin annettavia palveluja sekä pitkäaikaishoitoa. Sosiaali- ja terveyskeskus Hallinto ja talous Sosiaali- ja perhepalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Työterveyspalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammapalvelut Kotiin annettavat palvelut Pitkäaikaishoito Avopalvelut Suun terveyspalvelut Terveyskeskussairaala Mielenterveys- ja päihdepalvelut Erikoissairaanhoito Kotiin annettavat palvelut: kotihoito, tehostettu kotihoito, omaishoidon tuki, lyhytaikaishoito, päiväkeskustoiminta Pitkäaikaishoito: laitoshoito, tehostettu palveluasuminen Vanhuspalvelujen sosiaalityö Kunta tuottaa itse kotiin annettavia palveluita, laitoshoidon palveluita ja tehostettua palveluasumista. Tehostettua palveluasumista ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunnan palvelutuotantoa täydentää Jalmarin Koto -säätiö, joka tuottaa kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluita. 9

10 3.1. Nykyinen palvelurakenne ja palvelutuotannon volyymit Nykyisin Kangasalan kunta tuottaa omissa yksiköissään pitkäaikaista laitoshoitoa Rekola-kodossa (46 paikkaa) ja Pentorinteen vanhainkodissa (33 paikkaa). Lisäksi kunta tuottaa omana toimintanaan tehostettua palveluasumista Rikun ryhmäkodissa (16 paikkaa). Kunnan itse tuottama tehostettu palveluasuminen lisääntyy 26 paikalla, kun toinen Rikun ryhmäkodeista valmistuu vuonna Lisäksi vanhusten tehostettua palveluasumista tuotetaan kunnan sidosyksikössä, Jalmarin Koto - säätiössä. Jalmarin Kodon ryhmäkodissa on 15 paikkaa. Säätiö on perustettu Kangasalan kunta on rahoittanut säätiön peruspääomasta 89 %:a. Muina rahoittajina, 11 %:n osuudella, ovat toimineet kolme järjestöä (SPR Kangasalan osasto, Kangasalan Invalidit ry ja Kangasalan Reumayhdistys ry). Kangasalan kunnanvaltuusto on myöntänyt järjestöille avustuksena kokonaisuudessaan heidän säätiöön sijoittaman peruspääoman osuuden. Nykytilanteessa kunnan omissa yksiköissä ja Jalmarin Kodossa on yhteensä 110 ympärivuorokautisen laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen paikkaa. Yksityisten palveluntuottajien tehostetun palveluasumisen yksiköihin on ollut sijoitettuna 63 kangasalalaista ikäihmistä. Paikkatarpeen kokonaismäärästä on ostettu 36 %:a yksityisiltä palveluntuottajilta. Lyhytaikaishoitoa kunta tuottaa Rekola-kodossa (19 paikkaa) ja Pentorinteen vanhainkodissa (7 paikkaa). Päiväkeskustoimintaa tuotetaan Rekola-kodossa viitenä päivänä viikossa ja toiminnan piirissä on ollut 75 ikäihmistä. Pentorinteen vanhainkodissa päivätoimintaa tuotetaan kolmena päivänä viikossa ja asiakkaita on ollut 24. Lyhytaikaishoitoa ja päiväkeskustoimintaa ei osteta yksityisiltä palveluntuottajilta. Kangasalan kunnan tuottaman kotihoidon piirissä on ollut 394 asiakasta. Heistä 77 asuu Maijalan palvelukeskuksessa. Maijalassa 10 asiakkaalle (13 %) tuotetaan tehostettua kotihoitoa (myös yöaikainen palvelu). Kotihoitoa ja tehostettua kotihoitoa ei osteta yksityisiltä palveluntuottajilta. Ikäihmisten kuntoutusta toteutetaan Rekola-kodossa, Pentorinteen vanhainkodissa ja Rikun ryhmäkodissa osana ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa niin lyhyt- kuin pitkäaikaishoidossakin. Maijalan palvelukeskuksessa ja Jalmarin Kodossa kuntoutusta toteutetaan mm. erilaisen ryhmätoiminnan muodossa. Varsinaista kotikuntoutusta ei tällä hetkellä järjestetä, mutta yli 75-vuotiaiden hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä arvioidaan myös kuntoutustarvetta. Gerontologinen kuntoutus vaatii kehittämistä suhteellisen pikaisella aikataululla. Ikäihmisen omatoimista selviytymistä tuetaan lisäksi mm. ateriapalveluilla, kuljetuspalveluilla ja kylvetyspalveluilla. Ateria- ja kylvetyspalvelua on tarjolla myös Jalmarin Kodossa. Lisäksi Jalmarin Kodossa järjestetään erilaista ryhmätoimintaa ja koordinoidaan alueen vapaaehtoistyötä, siellä toimii myös Ikäpiste. 10

11 3.2. Vanhuspalveluiden henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty vanhuspalveluiden henkilöstö, joka sitoutuu asiakaspalvelujen tuottamiseen kotihoidossa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Kangasalla. Asiakaspalvelutehtävissä työskentelee sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja, kuntohoitajia ja virikeohjaajia. Hoitajat Kuntoutus Tsto Esimies AtSii Kiinteistö Yhteensä Rekola-koto, 35 1,5 0,9 0, ,1 pitkäaikaishoito Rekola-koto, 15 1,7 0,5 17,2 lyhytaikaishoito Rekola-koto, 3 3 päiväkeskus Pentorinne, pitkä- 26,7 0, ja lyhytaikaishoito (pesula) Pentorinne, 1,3 1,3 päiväkeskus Riku I 9 0,4 0,3 0,3 10 Maijala 22 1,8 0,4 24,2 Kotihoito 68 0,2 1 2,6 71,8 Yhteensä 180 5, ,6 Vanhuspalveluiden toimistossa on henkilöstöresurssia toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen sekä tukipalveluiden tuottamiseen, mm. hakemusten käsittelyyn, asiakkaiden palveluohjaukseen sekä toimistotehtäviin. Osa vanhuspalveluiden toimistossa työskentelevän henkilöstön työpanoksesta kohdentuu myös Pälkäneen alueen vanhuspalveluihin. Tehtävänimikkeet ja tehtävänkuvat vanhuspalveluiden toimistossa: 1. vanhustyön johtaja (1): tulosalueen johtaminen ja kehittäminen, mm. palvelualueen ulkoisen ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja tuloksellisuus, 2. laitoshoidon johtaja ja kotihoidon johtaja (2): tulosyksiköiden johtaminen (henkilöstö ja talous) ja kehittäminen, 3. henkilöstökoordinaattori (1): Rekola-kodon, Pentorinteen ja Rikun sekä Harjutuulen ja Kukkiakodon henkilöstö- ja hallintoasiat, määräaikaisen henkilöstön ottaminen, 4. palveluohjaajat (2): ikääntyneiden omaishoidon tuki ja siihen liittyvät vapaapäivät, hyvinvointia edistävät kotikäynnit yli 75-vuotiaille, asiakkaiden palveluohjaus yhdessä asiakkaiden kanssa, 5. vanhushuollon sosiaalityöntekijä (1): päättää SAS (suunnittele, arvioi, sijoita) -käsittelyn jälkeen palvelun antamisesta ikääntyneiden pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen laitoshoitoon, päiväkeskukseen ja asumispalveluun ja yksilöhuollon asiakaskohtaisesta ostopalvelusta, 6. toimistosihteerit (2): päätökset vanhushuollon asiakkaiden laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen maksukyvyn mukaisesta maksusta ja palvelusetelin arvosta, asiakkaiden laskutus, ostolaskujen käsittely, laskutus. 11

12 4. TALOUDELLINEN TARKASTELU Väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä palvelujen kysynnän kasvu haastaa sekä kansantalouden että palvelujärjestelmän. Ratkaisuilla, joita vanhuspalvelujen järjestämistä koskien tehdään, on suuri merkitys julkiselle taloudelle. Finne-Soveri Vuoden 2015 tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveyskeskuksen sosiaalipalveluihin kohdennetuista toimintamenoista 57 %:a sitoutui vanhuspalvelujen tuottamiseen. Sosiaalipalveluiden toimintakulut palveluyksiköittäin TP2015 Vanhuspalvelut 57 % 10 % 15 % 1 % 17 % 2 % 7 % 8 % Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Perheneuvonta Lapsiperheiden sos.työ Perhetyö Aikuissosiaalityö 12

13 Vanhuspalvelujen sisäisessä tarkastelussa 64 %:a toimintakuluista kohdentui ympärivuorokautisen hoivapalvelun palvelutuotantoon. Vanhuspalveluiden toimintakulujen jakauma TP % 34 % 64 % 35 % 29 % Kotihoito Omaishoidon tuki Vanhainkodit Tehostettu palveluasuminen Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon (laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen) bruttohinnat vuorokaudessa ovat olleet seuraavat: /vrk (brutto) Rekola-koto 170,23 Pentorinne 161,83 Rikun ryhmäkoti 111,10 Jalmarin koto, ryhmäkoti 118,97 (Hopealampi) 149,68 Yksityinen ostopalvelu (hinta v.2016) 112,67 Päiväkeskustoiminnan vuorokausihinta on tilinpäätöksen 2015 mukaan seuraava: /vrk (brutto) Rekola-koto 129,26 Pentorinne 130,48 Kotihoidon käyntihinta tilinpäätöksessä 2015 on ollut seuraava: /käynti (brutto) Kotihoito 25,69 Maijalan Palvelukeskus, kotihoito + tehostettu kotihoito 24,24 Rekola-kodon pitkäaikaishoidon hoitovuorokauden hinta on 59,13 euroa kalliimpi kuin Rikun ryhmäkodin vuorokausi hinta (tilinpäätöksen 2015 mukaan). Vuodessa yhden hoitopaikan kustannus on Rekola-kodossa euroa kalliimpi. Kokonaiskustannukset 46 pitkäaikaishoidon 13

14 paikasta laitoshoidossa ovat vuositasolla euroa suuremmat verrattuna siihen, jos vastaava hoito olisi toteutettu tehostettuna palveluasumisena Rikun ryhmäkodissa. Vastaava tarkastelu Pentorinteen (hoitovuorokausi 161,83 ) osalta osoittaa vuosikustannusten olevan euroa suuremmat 33 pitkäaikaishoidon paikan osalta, mitä vastaavassa hoidossa tehostetussa palveluasumisessa. Pentorinteen vanhainkoti on esitetty Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelmassa lakkautettavaksi vuonna Vuosina Pentorinteen 33 paikan vanhainkotihoidosta aiheutuu euron ylimääräiset kustannukset verrattuna siihen, että vastaava hoito toteutettaisiin tehostettuna palveluasumisena. Maijalassa on vuonna 2015 toteutettu käyntiä 22 hoitajan resurssilla 77 asiakkaalle. Keskimäärin asiakasta kohden on toteutettu 774 käyntiä/ vuosi ja 2,1 käyntiä/ vuorokausi. Maijalan hoitohenkilökunnan resurssi asiakasmäärään suhteutettuna on 0,29. Rikun ryhmäkodin hoitajamitoitus on 0,6. Maijalan palvelukeskuksen hoitajaresurssia kohdennetaan asukkaille heidän yksilöllisen tarpeensa mukaan. Yöaikaista hoitoa (tehostettua kotihoitoa) tarjotaan vain niille asukkaille, joilla on myös yöaikaista hoivan tarvetta. Ryhmäkodissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä on säädöksiin perustuvat asiakasmäärän mukaiset vähimmäishoitajamitoitukset. Niissä myös yöaikainen henkilöstöresurssi on mitoitettava jokaiselle asukkaalle, vaikka yöaikaista hoivan tarvetta on vain pienellä osalla Rekola-kodon henkilöstö- ja tilakustannukset Rekola-kodossa on 46 pitkäaikaishoidon paikkaa ja pitkäaikaishoidon osastoilla työskentelee 35 hoitajaa. Yhden hoitajan välittömät henkilöstökustannukset (mm. palkka, sosiaaliturva- ja eläkemaksut, koulutuskustannukset, sijaiskulut) ovat keskimäärin / työntekijä. Rekolakodon pitkäaikaishoidon henkilöstöresurssi sitoo kustannuksia em. perusteella euroa vuodessa. Pitkäaikaishoidon osuus Rekolan tilakustannuksista (vuokra) on euroa vuodessa. Yhteensä pitkäaikaishoito sitoo määrärahoja henkilöstön ja tilojen osalta euroa vuodessa. Rekola-kodon lyhytaikaishoidossa on 19 paikkaa ja osastolla työskentelee 15 hoitajaa. Hoitajan välittömät henkilöstökustannukset ovat samat kuin pitkäaikaishoidossa, joten henkilöstöresurssi lyhytaikaishoidossa sitoo kustannuksia euroa vuodessa. Lyhytaikaishoidon osuus Rekolan tilakustannuksista (vuokra) on euroa vuodessa. Yhteensä lyhytaikaishoito sitoo määrärahoja henkilöstön ja tilojen osalta euroa vuodessa. 14

15 Rekolan päiväkeskustoiminnan kustannukset vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan ovat olleet euroa vuodessa. Tästä vuokrakuluja on ollut euroa. Henkilöstökulut Tilavuokrat Pitkäaikaishoito Lyhytaikaishoito Päiväkeskustoiminta * Yhteensä *päiväkeskustoiminnan kulut sisältävät myös muita toimintakuluja n

16 5. VANHAINKOTIHOITOA KORVAAVIEN VAIHTOEHTOISTEN TOIMINTATAPOJEN ESITTELY JA ARVIOINTI Kunnanhallituksen tehtävänantona ( , 159 ) on ollut selvittää vaihtoehtoisena toimintatapana mahdollisuudet ja vaikutukset kunnan oman palvelutuotantovaihtoehdon lisäksi vanhainkotien laitospaikkojen korvaamiseen yksityisellä tehostetulla palveluasumisella joko kokonaan tai osittain. Laitospaikkoja on Pentorinteen ja Rekola-kodon vanhainkodeissa. Kunnanjohtajan työryhmän asettamispäätöksessä ( , 96 ) on määritelty, että selvitetään laitospaikkojen korvaaminen tehostetulla palveluasumisella seuraavilla vaihtoehtoisilla toimintatavoilla: 1 a: omana toimintana järjestettynä 60 paikkaisella yksiköllä, 1 b: kahdella omana toimintana järjestetyllä 30 paikkaisella yksiköllä, jotka sijoittuvat Kangasalan nauhataajamaan ja Sahalahdelle, 2: omana toimintana järjestetyllä 30 paikkaisella yksiköllä ja kasvatetaan 30 paikalla ostopalvelujen määrää, 3: kasvatetaan 60 paikalla ostopalvelujen määrää. Erilaisten kansainvälisten tutkimusten ja kansallistenkin raporttien valossa on kuitenkin nähtävissä, että asumista tehostetun palveluasumisen yksikössä ei pidetä enää lähitulevaisuudessakaan toimivana ja ikäihmistä kunnioittavana tapana järjestää vanhuspalveluita. Tulevaisuuden palvelujen käyttäjätkin toivovat palvelutuotantotapojen kehittämistä siten, että kotona asuminen nykyisessä kodissa onnistuu mahdollisimman pitkään Ikäihmisten asuminen tulevaisuudessa Väestörakenteen muutos haastaa myös yhteiskunnan rakenteita. Parhaillaan eri tahoilla mietitään, miten turvataan tulevaisuudessa ihmisten eläkkeet sekä hoidon ja hoivan tarpeet. Osana pohdintaa joudutaan myös miettimään, missä kulkee ihmisen oman varautumisen ja yhteiskunnan velvollisuuksien välinen raja, kun hoivan tarve yhteiskunnassa lisääntyy ja julkinen talous samanaikaisesti kiristyy. (Hämäläinen & al. 2013, 40.) Tulevaisuudessa toimivien palvelujen suunnittelussa ja palvelujen hankinnoissa korostuvat kumppanuusajattelu ja pitkän aikavälin hyödyt, ja on osattava huomioida palveluhankinnan elinkaaren aikaiset laatukriteerit. Tulevaisuuden ikäihmiset odottavat asumiselta vaivattomuutta, yhteisöllisyyttä ja palvelujen läheisyyttä, he haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Asumisympäristön tuttuus luo turvallisuutta. Nykyisillä ikäihmisillä on varallisuutta ostaa palveluja ja he ovat tottuneet käyttämään niitä. On kuitenkin huomioitava, että yhteiskunnassa on ja tulee olemaan myös niitä ikäihmisiä, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta ostettuihin palveluihin. On 16

17 varmistettava myös heidän hyvinvointinsa ja asumisturvallisuutensa. (Hämäläinen & al. 2013, ) Valtioneuvosto on hyväksynyt vuonna 2013 periaatepäätöksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi. Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että kotona asumiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Kotona asumisen mahdollistamiseksi on ryhdytty suunnittelemaan ikäystävällisiä asuinympäristöjä, jossa tavallisessa asuntokannassa on ikääntyville soveltuvia, esteettömiä vuokra- ja omistusasuntoja, asumisyhteisöjä ja palveluasuntoja. Ikäystävällisen asuinalueen kehittämisajatus lähtee siitä, ettei asukkaan tarvitse muuttaa pois toimintakyvyn heiketessä ja palvelutarpeen kasvaessa, vaan elinympäristöä muokataan heille sopivaksi. Ajattelu tunnetaan nimellä Ageing in place, paikallaan ikääntyminen/ paikoillaan vanheneminen. (Hynynen 2015, 3.) Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja asumisen laadun turvaaminen edellyttää uusien ratkaisujen kehittämistä niin asuinalueiden, asumisen kuin palveluidenkin näkökulmasta. Ikääntyneiden tulevaisuuden asumisen järjestäminen edellyttää asennemuutosta ja tietoa ikääntymisestä. Lähtökohtana tulisi olla, että asumisratkaisu ja -tapa eivät vaikuta hoivan ja muiden palvelujen järjestämiseen, vaan palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Ikääntyvän ei tarvitse muuttaa palvelujen perässä. Palvelualuemallit ovat olleet jo vuosia käytössä mm. Tanskassa ja Hollannissa, Suomessakin samaan ajatteluun perustuvaa mallia on ryhdytty kehittämään mm. Tampereella ja Helsingissä. (Hynynen 2015, 8, 14.) Taloustutkimuksella teetettyyn tutkimukseen haastatellut ikäihmiset ovat kuvanneet vanhuudenpäivien ihanneasumista mm. seuraavasti: ympäristö on esteetön ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät, liikenneyhteydet ovat hyvät, saa asua tutussa elinympäristössä, oma rauha ja yksityisyys säilyvät, arkeen löytyy virikkeitä ja harrastusmahdollisuuksia. (Hämäläinen & al. 2013, 38.) Tutkimukseen osallistuneet ovat pitäneet kykyä pyörittää omaa arkea omanarvontunnolle äärimmäisen tärkeänä asiana. Erilaiset tukipalvelut, esim. ateria- ja siivouspalvelut, nähtiin tärkeänä mahdollistajana oman aktiivisuuden säilyttämiselle. Seniorit ilmaisivat myös mielellään hyödyntävänsä teknologisia sovelluksia, mm. terveydentilaa ja ruumiin toimintoja kontrolloivia sovelluksia, turvarannekkeita ja Skype-puhelinpalvelua. Vastaajat kuitenkin korostivat myös oman aktiivisuuden ylläpitämisen ja sosiaalisten suhteiden merkitystä. Palveluiden ja turvaratkaisujen ei tule passivoida ihmisiä tai antaa omaisille oikeutusta unohtaa läheisiään yksin. (Hämäläinen & al. 2013, 39.) 17

18 Yksi keskeisistä huomioon otettavista asioista vanhuspalveluiden kokonaisuudessa on yksinäisyyden torjunta. Kaikilla ei ole tukiverkostoa, jossa pidetään huolta toisista. Yhteisöllisyyden kaipuusta kertoo jo tämän päivän ikäihmisten suunnitelmat seniorikommuuneista ja muista yhteisasumisen muodoista. Myös teknologiasta on apua yksinäisyyden torjunnassa, sen avulla on mahdollisuus pitää yhteyttä omaisiin, tuttaviin tai mahdollisesti omaan kunto-ohjaajaan. Teknologia ei kuitenkaan voi korvata ihmiskontakteja, mutta se muodostaa keskeisen tuen ihmisläheiselle hoivalle ja huolenpidolle. Vielä käytännön palvelutuotannossa ei osata hyödyntää uusimman teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy suuri odotusarvo, jotta mm. pystytään turvaamaan ammattimaisten työntekijöiden riittävyys myös tulevaisuudessa. (Hämäläinen & al. 2013, ) 18

19 6. KANGASALAN VÄESTÖENNUSTE JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKKOJEN RIITTÄVYYS Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kangasalan väestö kasvaa vuoteen 2025 mennessä n asukkaalla vuoteen 2015 verrattuna. Samalla tarkasteluajanjaksolla yli 75-vuotiaiden määrän on ennustettu lisääntyvän niin ikään n. 1400:lla. Vuonna 2015 yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on ollut 7,7 % ja vuoteen 2025 suhteellisen osuuden ennustetaan kasvavan 11,7 %:in. Vuonna 2030 kangasalalaisista 12,5 %:a on yli 75-vuotiaita. Koko väestö Yli 65-vuotiaat Koko maa yli 65- vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 85-vuotiaat lkm lkm % % lkm % lkm % ,5 20, , , ,3 22, , , ,7 24, , , ,1 25, , ,5 Kangasalan väestöennuste vuoteen Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen riittävyys Kangasalalaisista ikäihmisistä 180 asuu joko vanhainkodissa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Näissä yksiköissä asuvien osuus yli 75-vuotiaasta väestöstä on 7,6 %. Palvelurakennetta tarkasteltaessa kotona asuvien kangasalalaisten 75 -vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on vuodesta 2014 vuoteen 2015 noussut 1,9 %:a. Samanaikaisesti tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa olevien määrä on laskenut. Tutkimuksissa on todettu, että väestö ikääntyy jatkuvasti toimintakykyisempänä, ja kunnan palvelurakenteen tarkastelun voi varovaisesti arvioiden sanoa tukevan tätä käsitystä. 19

20 75 VUOTTA TÄYTTÄNEET Valtakunnallinentavoite 2017 Kangasala 2014 Kangasala 2015 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavan ikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä* Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavan ikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 v. täyttäneet , % vastaavan ikäisestä väestöstä Kangasalan palvelurakennetarkastelu ,0 92, ,8 13,6 6,0-7,0 2,5 2,1 6,0-7,0 5,4 3,8 2,0-3,0 3,6 3,3 Tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri Terveyden ja Hyvinvoinnin tutkimuslaitokselta on tutkinut vanhustenhoidon kustannustehokkuutta ja palvelun laatua. Finne-Soverin (2014) mukaan nykyisin palveluja järjestetään vääristä lähtökohdista, asiakkaan on sopeuduttava palveluihin eikä palveluja sopeuteta asiakkaiden mukaan. Tästä johtuen myös henkilöstövoimavarat kohdentuvat väärin. Viimeistään nyt hänen mukaansa tulisi luopua ajattelusta, että henkilöstötarpeet mitoitetaan seinien ja palvelumuodon eikä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Finne-Soverin mukaan nykyisin tehostetussa palveluasumisessa asuvista ikäihmisistä 1/3 kykenisi asumaan omassa kodissaan kotihoidon tuella, mikäli olisi riittävästi järjestetty erilaisia tuki- ja kuntoutuspalveluita ja niihin olisi kohdennettu riittävä henkilöstöresurssi. Kangasalan tämän hetkiseen tilanteeseen nähden tämä tarkoittaisi, että tarve ympärivuorokautiselle hoidolle vähenisi 60 paikalla. 20

21 Finne-Soveri Toimiva kotihoito ja onnistunut kuntoutus vähentävät ympärivuorokautisen hoidon tarvetta entisestään. Toisaalta hyvin korkeassa iässä on todennäköistä, että muistisairaudesta tai huonosta yleiskunnosta johtuen tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Ikäihmisten toiveena on kuolla omassa kodissaan. (STM 2015, ) Vuonna 2015 Rekola-kodon pitkäaikaishoidon asukkaista 70 %:a on asunut siellä alle vuoden. Kotihoidon palvelukokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on, että asumisaika ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä jää erittäin lyhyeksi, päiviksi tai viikoiksi, mikäli vanhuksen kunnon heikentyessä on välttämätöntä siirtää hänet ympärivuorokautisen hoidon yksikköön elämän loppuvaiheessa. Tähän perustuen voidaan arvioida, että vuonna 2025 keskimääräinen asumisaika ympärivuorokautisen hoidon yksikössä on enintään kuusi kuukautta. Tällöin kahta ikäihmistä kohden riittää vuositasolla laskennallisesti yksi hoitopaikka. Rekola-kodon lakkauttamisen jälkeen kunnan omana tai sidosryhmän tuottamana palveluna ympärivuorokautisia vanhainkoti- ja tehostetun palveluasumisen paikkoja on seuraavasti: Pentorinne 33 paikkaa, Riku I 16 paikka, Riku II 26 paikkaa (9/2017 alkaen), Jalmarin Koto 15 paikkaa, yhteensä 90 paikkaa. 21

22 Vuonna 2016 yli 75 -vuotiaista kangasalalaisista ikäihmisistä 7,6 %:a asuu vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. Vuonna 2025 yli 75 -vuotiaita on ennustettu olevan Mikäli vastaava osuus heistä asuisi silloin ympärivuorokautisen hoidon yksikössä, tarvittaisiin paikkoja 285. Vuonna 2015 kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden määrä Kangasalla on ollut 92,9 %:a. Väestön terveyden ja toimintakyvyn parantuessa kehittyessä arvioidaan osuuden nousevan 94 %:in vuonna Tällöin väestöennusteen mukaan yli 75 -vuotiaista muualla kuin kotona asuvia vuonna 2025 olisi 220. Palvelujärjestelmää ja palvelujen rakenteita ollaan uudistamassa siten, että suurin osa vanhusväestöstä pystyy asumaan omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. Tämä edellyttää kotihoidon riittävää resursointia, gerontologisen kuntoutuksen kehittymistä ja hoitoteknologian nykyistä parempaa käytettävyyttä kotona asumisen tukemisessa. Mahdollisuudet ja osaaminen palvelurakenteiden uudistamiseen ovat jo olemassa. Kotihoidon ja kuntoutuksen kehittämisen myötä Finne-Soverin mukaan 1/3 nykyisin tehostetussa palveluasumisessa asuvista ikäihmisistä pärjäisi omassa kodissaan. Vuonna 2025 tämä tarkoittaisi Kangasalla 73 ikäihmistä, jolloin ympärivuorokautista hoivapaikkaa tarvitsevia olisikin 147. Kotihoidon kehittämisen tavoitteena on myös, että ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asumisajat nykyisestään lyhenevät. Tällöin sama hoitopaikka riittää vuoden aikana useammalle ikäihmiselle. Vuonna 2015 Rekola-kodon asukkaista n. 70 %:a on asunut siellä alle vuoden. Jos ajatellaan, että vuonna 2025 keskimääräinen asumisaika ympärivuorokautisen hoidon yksikössä on enintään kuusi kuukautta, riittäisi hoitopaikkaa tarvitseville 147 kangasalalaiselle 74 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa. Selvityksessä esitetään, että Rekola-kodon paikkoja ei korvata tehostetun palveluasumisen paikoilla. Palvelurakenteen muutoksen myötä kangasalalaisten yli 75 -vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon tarve vuonna 2025 olisi 74 paikkaa. Rekola-kodon lakkauttamisen myötä kunnan ja Jalmarin Kodon palvelutuotantoon jää 90 ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon hoitopaikkaa. Tarvittaessa paikkamäärää voidaan lisätä ostopalveluilla yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelurakennetta uudistettaessa paikkamäärää on aluksi tarpeen täydentää runsaslukuisemmin yksityisillä ostopalveluilla, mutta vuotta 2025 kohti edetessä paikkamäärän tarve vuosittain vähenee. 22

23 7. KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Finne-Soverin (2014) mukaan 1/5 nykyisin kotihoidon palveluja omaan kotiin saavista kykenisi asioimaan avovastaanotoilla ja 1/3 nykyisistä tehostetun palveluasumisen asiakkaista kykenisi asumaan kotonaan. Kangasalan kotihoidon piirissa on ollut 394 asiakasta, joista 77 on asunut Maijalan palvelukeskuksessa. Omassa kodissaan palvelujen piirissä olevista on asunut 317. Tuosta asiakasmäärästä 1/5 tarkoittaa 63 asiakasta. Mikäli palvelujärjestelmän kokonaisuus olisi asiakkaiden palvelujen tarpeen kannalta toimivampi, olisi nykyistä kotihoidon resurssia mahdollista kohdentaa 20 % sen asiakasryhmän auttamiseen, joka nyt on sijoitettu asumaan ympärivuorokautisen hoidon yksikköihin. Kotiin annettavia palveluja on kehitettävä monipuolisemmiksi. Myös palvelutarpeen arvioinnin on oltava järjestelmällistä, laaja-alaista ja toistuvaa, koska asiakkaiden vointi ja tarpeet vaihtelevat. Palvelutarpeen arvioinnin tukena on käytettävä luotettavaa toimintakykyä mittaavaa mittaria. On arvioitava tarkkaan, tarvitseeko asiakas todella pitkäaikaista ja pysyvää hoitoa vai kohdennettua ja toistuvaa hoitoa ja palvelua. Asiakkaalla pitää olla myös mahdollisuus toipua ja palata itsenäiseen elämään tai kevyempään palveluun joustavasti. (Finne-Soveri 2014). Finne-Soveri Erityisen haasteen tulevaisuuden kotihoidolle asettaa muistisairauksien esiintyvyyden lisääntyminen ja muistisairaan asiakkaan toimintakyvyn tukeminen siten, että hänkin pärjää 23

24 mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Omassa kodissa asuminen on tärkeää niin elämänlaadun kuin itsemääräämisoikeudenkin näkökulmasta Kotihoito Kotihoito tukee kotona asumista hoito- ja huolenpitopalvelujen avulla. Kotihoitoon kuuluvat kodinhoitoapu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut. Kotihoitoa toteutetaan yhdessä asiakkaan, omaisen ja eri yhteistyötahojen kanssa ja se perustuu kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoidon henkilökunta auttaa päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas ei itse selviydy. Tehtäviin kuuluvat myös tiedottaminen, opastaminen, omatoimisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen. Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä vuoden 2016 aikana kyseisenä vuonna 75 vuotta täyttäville kotona asuville henkilöille. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole vanhustenhuollon palvelujen piirissä. Tavoitteena on ikäihmisten palveluista tiedottaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja tunnistaminen. Samalla ikääntyvää tuetaan tarvittaessa tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Säännöllisen kotihoidon asiakkaana on ollut 394 kangasalalaista, mikä on 16,5 %:a yli 75 -vuotiaasta väestöstä. Kotihoidossa työskentelee 90 hoitajaa. Mikäli vuonna 2025 vastaava osuus yli 75 -vuotiaasta väestöstä on kotihoidon piirissä, tarkoittaa se 605 kotihoidon asiakasta. Jos ajatellaan, että kotihoidon henkilömäärä suhteessa asiakasmäärään olisi vuonna 2025 vuoden 2016 tasolla, tulisi vuoteen 2025 mennessä lisätä kotihoidon hoitohenkilöstöä 48 työntekijällä. Jotta palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan suhteellisesti pienemmällä henkilöstöresurssilla, on kotihoidon toimintakäytäntöjä muutettava. Hoitoteknologian käyttöönotto ja käytettävyys ovat keskeisessä asemassa, jotta kotihoito pystyy vastaamaan asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun myös tulevaisuudessa. Finne-Soverin (2014) mukaan 20 %:a nykyisistä kotihoidon asiakkaista pystyisi asioimaan avovastaanotoilla, mikäli palvelutarpeen arviointi olisi toimivampaa ja palvelujärjestelmä olisi paremmin räätälöitävissä asiakkaiden tarpeisiin. Palvelukokonaisuutta on kehitettävä tähän suuntaan. Jos ja kun tavoitteessa onnistutaan, vuonna 2025 kotihoidon piirissä on vuoteen 2016 verrattuna 20 %:a vähemmän yli 75-vuotiaista kangasalalaisista. Tällöin kotihoitoa tarvitsisi 484 kuntalaista. Finne-Soverin arvioon perustuen tehostetusta palveluasumisesta kohdentuisi vuonna 2025 kysyntää kotihoitoon ja tästä aiheutuva asiakasmäärän lisäys olisi 60. Vuonna 2025 kotihoidon asiakkaita olisi

25 Rekola-kodon lakkaamisen myötä kotihoitoa on suunniteltu vahvistettavan kahdeksalla (8) hoitajalla. Resurssilisäyksen myötä, nykyisillä toimintakäytännöillä, voitaisiin tarjota palveluja 430 kotihoidon asiakkaalle. Tehtävällä resurssilisäyksellä pärjätään vuoteen 2020 saakka, jolloin uusien toimintamuotojen ja hoitoteknologisten sovellusten on viimeistään tuotettava palvelutuotantoon hyötyjä. Yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista tähtää ikäihmisten kotihoidon kehittämiseen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamiseen. Erityisesti siinä kehitetään kotihoitoa ja kotiin annettavia palveluja. Tavoitteena on, että palvelurakenne uudistuu asiakas- ja tarvelähtöiseksi. Kärkihankkeen läpileikkaavana teemana on kuntoutus. (Suomalainen 2016, 10.) Kärkihankkeen puitteissa seudullisin kehittämishankkeisiin on haettavissa 30 miljoonaa euroa. Kangasalan kunta on mukana hankesuunnittelussa Tampereen ja muiden Pirkanmaan kuntien kanssa hankerahoituksen hakemiseksi alueelle. Rahoitusta on mahdollista saada seudulliselle hankkeelle, jossa kehitetään hyviä toimintamalleja, juurrutetaan niitä ja levitetään käytäntöön laajemminkin. Kangasala on mukana hankesuunnittelussa tehostetun kotihoidon osuudessa, jossa on tavoitteena ottaa käyttöön yhteisölliseen asumiseen perustuva kotihoidon malli Gerontologinen kuntoutus Gerontologisella kuntoutuksella tarkoitetaan lääketieteellistä eli geriatrista kuntoutusta, yleistä arjen tai elämänhallintaa, voimaantumista, inhimillistä kasvu- ja oppimisprosessia sekä asiakkaan avustamista kuntoutumiseen. Gerontologisessa kuntoutuksessa tarkastellaan toimintakykyä neljästä ulottuvuudesta: fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta ja sosiaalisesta. (Pikkarainen 2013, ) Kotiin vietävät palvelut ja kuntoutus ovat palvelurakenteen kehittämisen ytimessä. Kotikuntoutuksella tuetaan iäkkään ihmisen toimintakykyä, jotta hän voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntoutus on kaikkien ikäihmisten palveluihin osallistuvien ammattilaisten asia. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kotikuntoutusta on kehitetty viime vuosina, Kotihoito on myös sitoutunut kuntouttavaan työotteeseen. Kotikuntoutusta toteutetaan kolmella tasolla: varhainen puuttuminen, kotihoitoa koordinoiva kuntoutus, joka sisältää keskitetyn kotiuttamisen esim. sairaalasta sekä monialainen kotikuntoutus. Tavoitteena on vähentää ja viivästyttää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta sekä parantaa vanhuksen elämänlaatua ja turvallisuudentunnetta. (Suomalainen 2016, 4, 10.) Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksessa ikäihmisten kuntoutuspalveluja tuotetaan terveyspalveluissa sekä vanhuspalveluissa laitoshoidossa ja kotihoidossa. Terveyspalveluiden kuntoutukseen ohjaudutaan pääsääntöisesti jonkin todetun sairauden perusteella. Vanhuspalveluissa toteutetaan toimintakykyä palauttavaa ja ylläpitävää kuntoutusta. 25

26 Kuntoutuspalveluja tulee kehittää siten, että jatkossa niitä voidaan tarjota asiakkaan kotiin sen lisäksi, että järjestetään erilaista kuntouttavaa ryhmätoimintaa ja toteutetaan kuntoutusta terveyskeskussairaalassa sekä palveluasumisessa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Osana kuntoutuksen kokonaisuuden kehittämistä on huomioitava myös muisti- ja mielialakuntoutus. Tärkeä tuki sosiaali- ja terveyskeskuksen järjestämälle kuntoutukselle on liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämä ryhmätoiminta, Siellä on myös osaamista erityisryhmien liikuttamiseen. Kuntoutuspalveluja kehitetään seuraaville asiakaskohderyhmille: ns. pre-asiakkaat, jotka eivät vielä ole kotihoidon palvelujen piirissä; tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää toimintakykyä, joka mahdollistaa itsenäisen selviytymisen kotona avovastaanottopalveluiden tuella, koti- ja lyhytaikaisen hoidon asiakkaat; tavoitteena on viivästyttää ja välttää ympärivuorokautisen hoidon tarve, ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden asukkaat; tavoitteena on ylläpitää ja parantaa elämänlaatua. Apuvälineet ovat yksi keskeinen osatekijä kotona pärjäämisen tukemisessa. Kotikäynneillä tulee kartoittaa asiakkaiden apuvälineiden tarve ja huolehtia heille oikeat ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet. Väestön ikääntyessä ja kotona asumista vahvistettaessa apuvälineiden tarve tulee lähitulevaisuudessa lisääntymään. Rekola-kodossa työskentelee neljä (4) kuntoutuksen ammattilaista, joiden työpanoksesta osa on mahdollista kohdentaa käynnistettävään kotikuntoutukseen. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien kuntoutuksen ammattilaisten resurssin oikeaa kohdentumista tulee tarkastella kokonaisuutena. Kangasalan kunnan tarjoamaa kuntoutusta kehitetään siten, että se tulee ikäihmisten kotona pärjäämistä ja siten myös vanhuspalveluiden palvelurakenneuudistuksen tavoitteita. Kuntoutuksen kokonaisuuden kehittäminen on käynnistetty ja sitä työstetään sovittujen työntekijöiden toimesta. Vastuu kuntoutuksen kehittämisestä on vanhuspalveluissa Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoa järjestetään nykyisin Rekola-kodossa (19 paikkaa) ja Pentorinteen vanhainkodissa (7 paikkaa). Pentorinteessä paikkamäärää on mahdollista nostaa kymmeneen. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Päämääränä on vanhuksen itsenäisen selviytymisen edistäminen kuntouttavien jaksojen avulla sekä omaisten tukeminen vanhuksen hoitamisessa. Ikäihmisten kotona-asumisen lisääntymisessä tarve lyhytaikaishoidolle tulee kasvamaan. 26

27 Rekola-kodon toiminnan päättyessä lyhytaikaishoidolle on etsittävät uudet tilat. Tarkoitukseen soveltuvia tiloja kartoitetaan parhaillaan. Rekola-kodon lyhtyaikaishoidossa työskentelee 15 hoitajaa Päiväkeskustoiminta Päiväkeskustoiminta on tarkoitettu huonokuntoisten ja hoitoa tarvitsevien vanhusten tueksi. Asiakkaiden valinnassa huomioidaan ikä, toimintakyky, virkistyksen ja sosiaalisten suhteiden tarve sekä omaisten tarvitsema tuki. Päiväkeskustoimintaan on mahdollisuus osallistua pääsääntöisesti yhtenä päivänä viikossa. Päivän aikana on tarjolla kuntoutusta, neuvontaa, viriketoimintaa sekä kylvetys- ja ateriapalveluita. Rekola-kodon päiväkeskustoiminta on sisäilmaselvityksen jälkeen siirtynyt loppuvuodesta 2015 kehitysvammahuollon päiväkeskuksen tiloihin Tupaswillaan. Ratkaisu on ollut väliaikainen ja tilat tarvitaan vuoden 2017 alusta alkaen kehitysvammaisten päivätoiminnan käyttöön. Päiväkeskustoiminnassa työskentelee 2,5 työntekijää. Päiväkeskustoimintaa on Rekola-kodon lisäksi myös Maijalan Palvelukeskuksessa ja Jalmarin Kodossa. Palvelutoiminnan yhtenäistämiseksi on neuvoteltu Rekola-kodon päivätoiminnan siirrosta Jalmarin Kotoon alkaen. Mikäli muutos tapahtuu, päivätoiminnan työntekijät (2.5 työntekijää) siirtyvät liikkeenluovutuksen periaattein Jalmarin Kodon palvelukseen. Mahdollisen muutoksen myötä Jalmarin Kodon päiväkeskustoimintaa laajennetaan toteutuvaksi viitenä päivänä viikossa Perhehoito Perhehoito on yksi tapa järjestää ikäihmisten ympärivuorokautista hoitoa, lyhytaikaista hoitoa tai päivähoitoa. Pirkanmaalle perustetaan 17 kunnan yhteinen ikäihmisten perhehoidon yksikkö ja Kangasala on mukana toiminnassa. Tarkoituksena on yhdistää ikäihmisten perhehoito maakunnalliseen kehitysvammaisten perhehoidon yksikköön ja ottaa käyttöön sen hyväksi havaitut toimintamallit. Yksikön on tarkoitus aloittaa toimintansa kesäkuussa Hoitoteknologia Erilaisia hoitoteknologisia sovelluksia on kehitetty pitkään ja markkinoilla on saatavissa erilaisia terveydentilan ja ruumiin toimintojen seuraamiseen liittyviä sovelluksia, turvapuhelimia ja rannekkeita, lääkkeenjakoautomaatteja, kulun ja liikkumisen seurantaan tarkoitettuja turvajärjestelmiä jne. Kotona asumista edistäviä ja turvaavia teknologisia sovelluksia on jo olemassa, mutta niiden käyttö on vielä irrallista ja niiden käyttö osana asiakkaiden palvelukokonaisuutta on jäänyt puutteelliseksi. Hoitoteknologian kehittymiseen ja käytännön 27

28 sovellettavuuden parantamiseen liittyy suuria odotuksia, jotta lähitulevaisuudessa jo pystytään niiden avulla paremmin vastaamaan kasvavaan palvelujen kysyntään vanhuspalveluissa. Toisaalta mm. vuorovaikutukseen, esim. mielen ja muistin kuntoutukseen, liittyvät laitteet ja sovellukset ovat jo olemassa ja odottavat vain käyttäjäänsä. Työterveyslaitos on yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa hakemassa hankerahoitusta Tekesiltä Digitalisaatiosta uutta liiketoimintaa -rahoitushaussa. Kangasala on kumppanina mukana rahoitushaussa, ja mikäli rahoitus saadaan, voidaan hankkeen avulla soveltaa digitalisaatiota ja hoitoteknologisia sovelluksia Kangasalan vanhuspalvelujen palvelutuotantoon. 28