Asumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla

Transkriptio

1 Asumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla AUNE seminaari Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö

2 Aluksi Kehitetään ja vahvistetaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön asumissosiaalisen työn osaamista. Asumissosiaalinen työ kaikkien saatavilla matalalla kynnyksellä. Asunnottomuuspolkututkimus. Asumissosiaalinen työ. Ajankohtaista Kriminaalihuollon tukisäätiössä.

3 Asunnottomuuspolkututkimus Hietsussa yöpyneiden asunnottomuuspolut Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntoväestön välillä 9f9b 4f46 9cc7 436e4ef7c966 Tarkoituksena selvittää Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yhden yön aikana yöpyneiden 107 asunnottoman siirtymiä asuntoväestöön. Asunnottomuutta tarkastellaan fyysisen tilan muutoksena, joka käsitetään asunnottomuuspolkuna. Tutkimuskysymykset Millaiseen asumiseen Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneet ovat päätyneet sosiaalitoimen asiakastietojen perusteella? Millaisiksi asunnottomuuspolut ovat muodostuneet? Tutkimusaineisto koostuu palvelukeskuksessa yöpyneiden 107 henkilöiden sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmän (ATJ) asiakirjoista Asiakirjoja tarkasteltiin pääasiassa väliseltä ajalta (3 v 1,5 kk)

4 Selitykset asunnottomuudelle Yksilölliset selitykset painottuivat Suomessa vielä 1970 luvulla ja 1980 luvun alussa. Huomio kohdistui ihmisten henkilökohtaisiin piirteisiin, päihteiden käyttöön ja epäsosiaaliseen elämään. Tämän jälkeen siirryttiin tietoisesti tarkastelemaan asunnottomuutta yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana. Nykyisin asunnottomuuden katsotaan olevan seurausta yksilöllisten ominaisuuksien ja rakenteellisten muutosten välisestä dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Jossakin tapauksessa asunnottomuus on seurausta rakenteellisista tekijöistä, kuten kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta, kun taas toisessa tapauksessa ihmissuhde tai yksilölliset tekijät saattavat olla merkityksellisiä. Asunnottomuus ymmärretään yhä useammin prosessina, jossa on erilaisia reittejä ja erilaisia ulospääsyjä eri alaryhmille. Busch Geertsema, Volker ym. 2010: Homelessness and Homeless Policies in Europe: Lessons from Research. Fitzpatrick Suzanne 2005: Explaining Homelessness: a Critical Realist Perspective. Housing, Theory and Society. Fitzpatrick, Suzanne ym. 2013: Pathways into Multiple Exclusion Homlessness in Seven UK Cities. Urban Studies. Kärkkäinen, Sirkka Liisa 2005: Minne häviää asunnoton mielenterveysongelmainen? Teoksessa Hänninen, Sakari & Karjalainen, Jouko & Lahti, Tuukka (toim.) Toinen tieto: Kirjoituksia huono osaisuuden tunnistamisesta. Helsinki: Stakes.

5 PAAVO I Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma I (PAAVO I) Asunnottomuus oli vaikeutunut ja pitkittynyt: Helppo osa asunnottomuudesta on hoidettu ja ilman asuntoa ovat jääneet ne asunnottomat, joilla on vaikeita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. He tarvitsevat asunnon lisäksi merkittävissä määrin palvelua, tukea ja valvontaa. Rakenteellinen muutos, missä asuntolat korvattiin tuetun asumisen yksiköillä. Asunto ensin periaate haastoi hoidollisten palvelujen myötä kehitetyn portaittaisen asumismallin. Asunto sosiaalisen kuntoutuksen edellytyksenä. Ympäristöministeriön tietoiskut Nimi ovessa Kaakinen, Juha (2013b) Asunto ensin ja sitten. Teoksessa Hyväri, Susanna & Kainulainen, Sakari (toim.) (2013) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Helsinki: Diakonia ammattikorkeakoulu.

6 Asuntoväestön polku Noin 80 prosenttia kaikista tutkimukseen valikoituneista siirtyi asuntoväestöön tarkastelujakson aikana Pienasuntoon 10 Tukiasumiseen 22 Asumisyksikköön 41 Palveluasumiseen 13 Asuntoväestöön siirtyneistä noin 14 prosenttia vaihtoi asumisyksikköä tai muotoa asunnottomuuden uusiutumatta Tavallisinta siirtyminen asumisyksiköstä toiseen Siirtymiä sekä kevyemmin että vahvemmin tuettuihin asumismuotoihin PAAVO I ohjelma on olennaisesti vaikuttanut henkilöiden mahdollisuuteen saada pysyvä asunto Neljällä asumisyksikköön muuttaneella ei ollut ollut koskaan omaa asuntoa

7 Edestakaisen liikkeen polku Asuntoväestöön siirtyneistä reilun viidenneksen asunnottomuus uusiutui Pääasialliset syyt: Muita häiritsevä elämä Luopuminen asunnosta Toivomus päihteettömästä asuinympäristöstä Sosiaaliset suhteet Vuokravelka Päihteet Hygieniaongelmat Päihteiden käyttö päihteettömässä asumisessa Pitkä laitosjakso

8 Asunnottomuuden polku Kaikista tutkimukseen valikoituneista 12 prosenttia ei siirtynyt asuntoväestöön Pääasialliset syyt: Heikko tavoitettavuus tuetun asumisen arvioon Päihdekierre, nopeatempoinen kiertely eri palveluissa Yhteystietojen puute Jonossa oleva Pitkät jonot Useat arviot toimintakyvyn muutosten vuoksi Kieltäytymiset Kohtuuhintaisen asunnon puute

9 Kuoleman polku Kaikista tutkimukseen valikoituneista vajaa viidennes menehtyi tarkastelujakson aikana Sosiaalitoimen asiakirjat antavat vain vähän etoa jatkotutkimusaihe

10 Asumissosiaalinen työ Asunnottomien tai aiemmin asunnottomuutta kokeneiden parissa tehtävää työtä, jonka avulla pyritään vastaamaan asumista vaarantaviin (psyko)sosiaalisiin ja käytännöllisiin ongelmiin. Ensisijainen tavoite on asumisen turvaaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Hivenen erilaiset sisällöt ja painotukset (rikollisuudesta irrottautuminen eli desistanssi) Asumissosiaalinen työ Kriminaalihuollon tukisäätiössä Asumisvalmennusyksikkö (23 soluasuntoa), tukiasunnot (63 asuntoa) ja yhteistyö Y säätiön kanssa. Päihteettömyyteen ja rikoksettomuuteen pyrkiminen. Granfelt Riitta 2013: Asumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla. Lähtökohtana desistanssi ja asumissosiaalinen työ. Teoksessa Susanna Hyväri ja Sakari Kainulainen (toim.): Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Diak ammattikorkeakoulu, tutkimuksia 39, Helsinki. Granfelt Riitta 2015: Asumissosiaalinen työ Kotiin ja rikollisuudesta irti. Y säätiö.

11 Vapautuvien asumisen tuen verkosto Yhdessä tukien asumista vahvistaen (kohdennettu toiminta avustus) Rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy Risen, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön vahvistaminen, osaamisen kehittäminen VAT verkoston koulutus ja yhteistyöpäivät Asumissosiaalisen työn käsikirja julkistettu Anna Leppo (toim.) 2017: Vapautuvien asumisen tuki Käsikirja asumissosiaaliseen työhön rikostaustaisten kanssa at/vapautuvienasumisentuki Tammikuussa käsikirja ilmestyy paperiversiona ja sitä voi tilata maksutta

12 Naiserityinen työ 2018 alk. Krits: Naiset näkyviksi tukea rikosseuraamuksesta vapautuville naisille Tuetun kuntoutuspolun rakentaminen vankilasta vapauteen rikosseuraamustaustaisille naisille pääkaupunkiseudulla Y säätiö: Naisten asunnottomuuden nollatoleranssi Asunnottomien tai asunnottomuusuhan alla olevien naisten asumispolkujen turvaamiseen monitoimijaisella yhteistyöllä, ilmiön näkyväksi tekemisellä, uusilla asumisratkaisuilla sekä osaamisen ja työmuotojen kehittämisellä ratkaisujen löytämiseksi ja ongelman ennaltaehkäisyksi

13 Ajankohtaista Kriminaalihuollon tukisäätiössä Hard Luck nettikahvila Rikostaustaisten ja asunnottomien henkilöiden sähköisten palvelujen edistäminen nettikahvilatoiminnan ja yksilöllisen tuen keinoin Käynnissä olevien toimintojen jatkuminen. Yhteistyöhankkeet. Kriminaalihuollon tukisäätiön strategian valmistelu (2019 ) on aloitettu Tavoitteena on saada strategia valmiiksi 05/2018 Sidosryhmähaastattelut ja kyselyt Verkkopalvelu uuditus Yhdistetään ja Tavoitteena julkaista uudet sivut maaliskuun loppuun mennessä

14 Lopuksi Rikosseuraamuslaitoksen mukana oleminen AUNE työskentelyssä sekä muussa asunnottomuuden vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen tähtäävässä työssä on erittäin tärkeää. Rikosseuraamusaika tarjoaa mahdollisuuksia mm. tavoitettavuus voi parantua. Yhteiset asiakassuunnitelmat. Raportoinnin kehittäminen asunnottomana seuraamuksesta vapautuvien määrästä. Tutkimus tekijöistä, jotka johtavat asunnottomana vapautumiseen.