NAO-koulutusten käynnistyminen Syksyn 2013 kyselyn tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAO-koulutusten käynnistyminen Syksyn 2013 kyselyn tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013"

Transkriptio

1 NAO-koulutusten käynnistyminen Syksyn 2013 kyselyn tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä

2 Aineistot Pienimuotoisesta kyselystä sovittiin työseminaari I:n yhteydessä Kvantitatiivinen tieto alunperin vain OPH:n kautta Heinä-syyskuussa haastattelukierros NAO-toteuttajien keskuudessa (10 toteuttajaa+uudenmaan TE-toimisto) Neuvottelut tilastokeskuksen kanssa elo-syyskuussa Kysely toteutettiin laajempana syys-lokakuussa vastausta, yhteensä 400+ sivua

3 Kyselyn aihepiirit 1. Miten nuorten aikuisten osaamisohjelmaa kentällä toteutetaan 2. Hakevan ja tukevan toiminnan keinot sekä ohjauspalvelut pääasiassa työllisille 3. Hakevan ja tukevan toiminnan keinot, sekä ohjauspalvelut pääasiassa työttömille tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleville 4. Oppisopimusmuotoinen koulutus 5. Mitä opitaan koko osaamisohjelmasta (ei mukana tuloksissa )

4 1. Miten ja minkälaisella kokoonpanolla Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa oppilaitoksessanne toteutetaan? Onko osaamisohjelmalle erillistä nimettyä projektipäällikköä? On (17 vastausta) On + erillinen NAO-ohjausryhmä (8) Ei, menee muun työn ohessa (16) Erilliset NAO-opiskelijaryhmät / sekaryhmät? Yhtä paljon mainintoja, riippuu opiskelijamääristä

5 Miten ja minkälaisella kokoonpanolla Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa oppilaitoksessanne toteutetaan? On perustettu ohjausryhmä, jossa toimijoita sekä aikuiskoulutuksen että peruskoulutuksen puolelta (yksikön johtaja, koulutuspäälliköitä aikuiskoulutuksen ja peruskoulutuksen puolelta, opiskelijapalvelupäällikkö, talousjohtaja ja NAO-koordinaattorin tehtäviä hoitava henkilö). Ohjausryhmä on linjannut, että tavoitteena on vastata eri toimialojen tarpeeseen. On nimetty koordinaattori. Muina toimijoina ovat olleet alan substanssikouluttajat sekä moniammatillinen sisäinen ohjausverkosto. Omnian aikuisopistossa toteutetaan NAO-koulutuksia pääasiassa omina ryhminään. Tällöin lähes kaikki tukitoimet on koko ryhmälle suunnattuja. Se auttaa ryhmäytymistä ja sitoutumista tukiaineisiin. NAO-ohjelmaan on palkattu toukokuussa 2013 oma työvalmentaja sekä erityisopettaja. Työvalmentaja ohjaa työnhakutaidoissa sekä valmentaa opiskelijoita työelämään. Erityisopettaja tekee oppimisvalmiuskartoitukset ja koordinoi erityisopetusta. Projektiryhmä on suunnitellut ja toteuttanut sisäisen workshop-sarjan nao-ohjelmassa toimiville kouluttajille ja ohjaajille. Projektiryhmä laajennettuna markkinoinnin, seminaaritoiminnan, asiakasyhteistyön ja ohjauksen asiantuntijoilla on suunnitellut ja organisoinut erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja verkostotapaamisia Ammatillisten aineiden lisäksi koulutukseen kuuluu orientoivia ja oppimista tukevia opintojaksoja. Tällaisia ovat mm. oppimaan oppiminen, elämänhallintataidot, suomi toisena kielenä opetus, TVT-taidot, yhteiskunta- ja työelämätaidot, työnhakuvalmennus ja työelämäsertifikaatin suorittaminen. Kummiohjaajat (ohjaavat kouluttajat), suomen kielen opettajat, erityisopettajat ja muut asiantuntijat toimivat opiskelijan tukena sellaisissa tilanteissa, jotka vaativat erityisosaamista kuten esimerkiksi haastavat elämäntilanteet, oppimisvaikeudet, kommunikaatioon (suomi toisena kielenä) ja kirjalliseen tuottamiseen liittyvät kysymykset tai itsensä markkinointi työnhaussa. Ammatillinen kouluttaja voi myös konsultoida (erityis)ohjauksen asiantuntijoita näissä tilanteissa.

6 Miten valittu toimintamalli on toiminut? Päätoiminen projektipäällikkö on osoittautunut käytännössä erittäin hyväksi ratkaisuksi. Hän pystyy pitämään kaikki langat käsissään ja vastaamaan sidosryhmäsuhteista ja verkostoitumisesta ulospäin sekä toimimaan sisäisenä yhteyshenkilönä koulutuskuntayhtymässä. Projektiryhmä on toiminut aktiivisesti projektipäällikön tukena ja edesauttanut omilla vastuualueillaan osaamisohjelman onnistunutta toteutusta. Nimetyt vastuuhenkilöt oppisopimuskoulutuksessa sekä oppilaitoksissa ovat vastanneet omasta vastuualueestaan itsenäisesti, mutta hyvässä yhteistyössä projektipäällikön kanssa. On ollut tärkeää saada NAO jalkautettua koko henkilökunnan keskuuteen. Tämä on onnistunut, kun johtoa myöten kaikki ovat kokeneet asian tärkeäksi ja ihmiset ovat sitoutuneet toimintamalliin. Ohjelman toteuttaminen on vaatinut ja luonut uudenlaista sisäistä yhteistyötä esimerkiksi koulutusyksiköiden välillä sekä myynnin, markkinoinnin, ohjaajien ja kouluttajien välillä. Valittu toimintamalli on sopinut hyvin osaksi organisaatiomme normaalia toimintaa. Käytännössä toiminta on toteutunut eri tavoilla eri osastoilla riippuen osastojen työtilanteesta ja kouluttajien motivaatiosta. Toimintamalli osoittautui hyväksi ohjelman alkuun saattamisessa: hakeutumisvaiheessa ja siihen liittyvässä tiedottamisessa, markkinoinnissa ja verkostotyössä. Varsinainen koulutus ja tutkintojen suorittaminen asettavat haasteita erityisesti kouluttajille, ohjaukselle ja pedagogisille toteutustavoille. Kokemuksemme mukaan nuoret tarvitsisivat vielä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja polutusta monet ovat olleet useita vuosia kotona tekemättä mitään. Tästä seuraa, että työelämävalmennus ja sen mukaisten oppimisvalmiuksien tuki on lähtökohta opintojen tavoitteelliselle etenemiselle. Työpaikkaohjaajat on perehdytettävä joustavaan etenemismalliin ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen. Vårt arbetssätt har fungerat relativt bra, men det är bekymmersamt att vi inte ännu har hittat de många unga vuxna som vi vet att är utan examen. Vi vet att de finns, men vi har tyvärr endast hittat några. Informationen och marknadsföringen av möjligheten att delta i kompetensprogrammet har tagit tid och först nu märker vi att folk vet vad kompetensprogrammet innebär. (maakunnallinen) Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti suunnittelemaan ja arvioimaan toimintoja ja tuloksia. Toimintaa on seurattu säännöllisesti sekä talousraportoinnin että sisältöjen toteutumisen puolella. Hyvin. Tällä hetkellä tuen ja ohjauksen tarve on suuri, sen vuoksi opinto-ohjauksen resursseja on lisätty runsaasti.

7 Mitä haasteita olette havainneet ohjelman toteuttamisessa? osalla kohderyhmään kuuluvista opiskelukunto ja motivaatio eivät ole riittäviä opiskelua varten - valmistavan koulutuksen toteutusmallin suunnittelu kohderyhmä huomioiden - yksittäisten opiskelijoiden opintojen räätälöinti, opintojen tutkinnon osien yhdistäminen (osia perustutkinnosta) ja poluttaminen Ohjelman toteuttamisessa yhdeksi haasteeksi olemme kokeneet sen, että NAO-hakijat poikkeavat monella tapaa aikuisopiston muista opiskelijoista. Erilaiset tavat, tottumukset ja tietynlainen moniongelmaisuus asettavat ammattiainekouluttajille uusia vaatimuksia. Esimerkiksi ryhmäytyminen ja ryhmänohjaajan rooli on koettu erittäin tärkeiksi NAO-ryhmissä. Työhallinnon samanaikainen organisaatiouudistus hidastanut työttömien hakeutumista. Kohderyhmään kuuluvien nuorten aikuisten löytäminen ei ole ollut helppoa. Omaehtoisesti heitä ei ole kovin paljon hakeutunut opiskelemaan. Suurin osa on tullut erilaisten hakevan toiminnan ohjaustoimenpiteiden kautta. Kohderyhmän tavoittaminen oli haasteellista erityisesti alkuvaiheessa ja on vaatinut uutta ajattelua ja uudenlaisia toimenpiteitä. Olemme miettineet, että NAO-hakijoiden kohdalla on ehkä syytä jonkin verran väljentää (ei siis alentaa) valintakriteerejä ja esim. koulutusta pidentämällä tai koulutuksen alkuvaiheen orientaatiojaksolla hankkia lisää tarvittavia valmiuksia / kokemusta. Tahoilla, jotka työskentelevät nuorten kanssa on ollut tuskin lainkaan tietoa nykyisestä aikuiskoulutusjärjestelmästä, esim. näyttötutkintojärjestelmästä. Näin ollen he eivät ole voineet suositella asiakkailleen eli nuorille aikuisille näyttöihin ja toiminnallisuuteen perustuvaa aikuiskoulutusta. Tosiasia on, että aikuiskoulutus sopii käytännöllisyytensä kautta NAO-kohderyhmäläisille hyvin.

8 Mitä haasteita olette havainneet ohjelman toteuttamisessa? - 2 Haasteena on myös koettu kaikkein eniten tukea tarvitsevien nuorten tavoittamisen vaikeus, vaikka hakevaa toimintaa on tehty kiinteässä yhteistyössä nuorisotyön, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Ohjelman tärkein tavoite on mielestämme syrjäytymisen ehkäisy ja sen myötä yhteiskuntaan ja työelämään kasvaminen koulutuksen kautta. Yhteistyö esim. Te-toimiston kanssa takkuaa jonkin verran. Alunperinkään siellä ei oltu tietoisia tällaisesta mahdollisuudesta kouluttautua. Myös säädökset siitä, että te-toimisto ei voi antaa esim. kohderyhmään kuuluvien yhteystietoja, estää mm. täsmämarkkinoinnin. Opiskelijaterveydenhuollolle asettanut paineita NAO opiskelijamäärien lisääntyminen. NAO kohderyhmällä on osoittautunut olevan tarvetta myös opiskelijaterveydenhuollon palveluihin. Alussa myös asenteelliset esteet työnantajilla, tutkintotoimikunnilla ja opetushenkilöstöllä hidastivat ohjelman käynnistämistä. Yritysten halu NAO-laisten rekrytoinnissa ja tahtotila yhteiskunnallisena vaikuttajana on vaikea tämän hetkisessä taloustilanteessa. Tämä on suoraan vaikuttanut siihen, että NAO-laisille on todella vaikea löytää työelämälähtöistä tapaa kouluttautua yhteistyössä yritysten kanssa sekä jo työsuhteessa olevilla NAO-laisilla on vaikeuksia irrottautua pätevöittämään itseään tutkinnoilla ja kehittämään osaamistaan koulutuksella. Ohjausryhmässä ei ole kuluvana kautena ollut mukana Sataedun oppilashuoltotyötä koordinoivaa opiskelijapalvelupäällikköä, mikä on selkeä puute. Tämä on otettu huomioon uudessa hakemuksessa, ja seuraavalla kaudella ohjausryhmää tullaan täydentämään tältä osin. On ensiarvoisen tärkeää, että Sataedussa varmistetaan ohjaus- ja tukitoimien korkea laatu myös NAO opiskelijoiden ohjauksessa, ja opiskelijapalvelustrategiaa tullaan täydentämään tältä osin monipuolisesti. NAO-raha tuli nopeasti taloihin ja ohjelman edellyttämän yhteisen tahtotilan löytyminen on ollut haastavaa paikoin omankin talon sisällä.

9 Miten verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja tiedonkulku verkoston sisällä on onnistunut? Olemassa olevat verkostot, esim. Opin ovi (7) Verkostoyhteistyö takkuaa (3) Yhteistyö TE-toimiston kanssa toimii hyvin (9) TE-toimistossa ei tunneta NAO:a (6) Erityismaininnat: Urabaari, Uudenmaan TE-toimisto, Opin ovet

10 Miten verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja tiedonkulku verkoston sisällä on onnistunut? Myös talon sisäinen tiedottaminen on ollut erittäin tärkeää, jotta alun ennakkoluulot ja asenteet on saatu käännettyä myönteiseen suuntaan ja aktiiviseksi toiminnaksi. Uusia verkostoja on pyritty luomaan kartoittamalla opiskelijoiden tuen tarpeita (esim. mielenterveyskuntoutus) ja sitä kautta saamaan verkostot opiskelijoiden käyttöön joko kauttamme tai suoraan. Pääyhteistyökumppanimme (toinen oppilaitos) ohjaavien opettajien kanssa yhteistyö on ollut todella antoisaa ja hyvää. Olemme saaneet paljon toisiltamme ja pystyneet myös jakamaan tehtäviä ja saavuttamaan synergiaetuja esim. markkinoinnissa. Sidosryhmien ja kohderyhmän näkökulmasta esiinnymme yhdellä äänellä, eli asiakkaisiimme nähden olemme yksi NAO-organisaattori. Tiedonkulku ja verkostotoiminta on alueellamme toiminut hyvin. Olemme perustaneet Hakeva-yhteistyöryhmän, johon kuuluvat alueen etsivät nuorisotyöntekijät, Avainsäätiön työhönvalmentaja, nuorten sosiaalityöntekijä, Hämeen Te-toimiston nuorten ohjauspalveluiden asiantuntija sekä Kiipulan Ammattiopiston edustus. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti jakamaan tietoa alueen nuorten koulutustarpeista ja kehittämään toimintaa. Työnantajien kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä sekä koulutusten suunnitellussa että toteuttamisessa. Te-toimistojen henkilökuntaa olisi hyvä kouluttaa tai ohjeistaa paremmin yksilöllisten ratkaisujen osalta nyt on ollut erilaisia käytänteitä eri opiskelijoiden kohdalla, sillä ratkaisut ovat harkinnanvaraisia ja riippuvaisia käsittelijästä. Ohjelman alueellisen toteutuksen suunnittelemiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi on perustettu alueellinen työryhmä, joka kokoontuu noin 1 2 kk:n välein. Koulutuksen järjestäjät (WinNova ja SataEdu) ja muut yhteistyötahot ovat nimenneet alueelliseen työryhmään henkilöt, jotka vastaavat mm. toteutuksen suunnittelusta, ohjelmasta tiedottamisesta yms. toimenpiteistä sekä yhteydenpidosta moniammatilliseen, alueelliseen yhteistyöverkostoon. OpinOvi toiminnasta tuttu alueellinen tno-verkosto auttoi lähtemään vauhdilla liikkeelle. Tätä verkostoa täydentämään on syntynyt uutta verkostoa esim. kuntien nuorisotoimesta Nuorten aikuisten osaamisohjelma on Turussa saatu hyvin kytkettyä muihin nuorisotakuutoimenpiteisiin niitä täydentävänä toimintana. Olemme muodostaneet nuorisotakuun oman ohjausryhmän, jossa on sivistystoimialan lisäksi edustettuna nuoriso- ja sosiaalitoimi sekä TE-toimisto ja ELY-keskus.

11 Mitä erityisen hyvää teillä on toiminnassanne, mistä joku toinen toteuttaja voisi ottaa oppia? Vahvuutena on yksilökeskeisesti toteutettava lähestymistapa Onnistunutta on ollut se, että toimijoita on sekä aikuiskoulutuksen että peruskoulutuksen puolelta. NAO-kohderyhmä ja osaamisohjelma nähdään yhteisenä asiana Ohjauksen toimintamalli, ohjauspalvelut ja tuki niin hakeutumisvaiheessa, tarvittavaa ammattitaitoa hankkiessa kuin tutkintoa suoritettaessa ovat onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa ( ) Aktiivisen hakevan toiminnan ja tehostettujen tukitoimien toteuttamismalli on kehitetty ja koettu hyväksi jo aiemmissa hankkeissa ja ohjelmissa, nyt sitä on pystytty suoraan hyödyntämään NAO:ssa. Sitoutuminen toimintaan johdosta lähtien on ollut erinomaista ja esimerkillistä Tätä varten on kehitetty kouluttajafoorumi, joka kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Kouluttajafoorumiin osallistuvat ryhmänvetäjien ja NAO-toimijoiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan toimialapäälliköt, aikuisopiston rehtori, aikuiskoulutusjohtaja, pedagoginen päällikkö, kehittämispäällikkö ja asiakkuuspäällikkö. Näin kouluttajien ajankohtaiset resurssi-, aikataulu tai muut kysymykset saadaan nopeasti ratkaistua. Kouluttajafoorumin esityslistalla on vuorotellen ulkopuolisia kouluttajia mm. MLL (erilaisen nuoren kohtaaminen) sekä omaa toimintaa tukevia ja ylläpitäviä asioita (aikataulut, resurssit, toimijat). Luottamukseen perustuva, joustava ja tehokas yhteistyö kahden oppilaitoksen NAO-tiimien välillä. Yhteinen tekeminen tuo myös rikkautta ja moninaisuutta kohderyhmälle tarjottavaan toimintaan. Yhteistyö estää myös päällekkäisten koulutusten tarjontaa ja lisää mahdollisuuksia laajempialaiseen koulutuspalettiin. En ole varma kuinka muut ovat toteuttaneet NAO:aa, mutta pidän meidän vahvuutenamme hyviä opiskelijahuolto/tukipalveluja ja sitä, että opettajamme ovat pääosin ammatillisia erityisopettajia

12 Mitä erityisen hyvää teillä on toiminnassanne, mistä joku toinen toteuttaja voisi ottaa oppia? -2 Yhteistyömalli etsivien nuorisotyöntekijöiden ja yksilövalmentajan kanssa on osoittautunut toimivaksi. Teoriaopetuksessa käytämme luovia opetusmenetelmiä, mm. luovaa kirjoitusta, valokuvausta, videokuvausta sekä muita toiminnallisia menetelmiä. Opetusvälineenä on mm. blogi, jota opiskelijat ja opettajat yhdessä kirjoittavat. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan voimaannuttaminen ja itsetunnon vahvistaminen. Opiskelijan keskeyttämistä pyritään ehkäisemään yhteisöllistä toimintaa ja ryhmäytymistä tukemalla. Työpaja-oppilaitosyhteistyö. Työpajat eivät siis sijaitse (oppilaitoksessa), vaan olemme ostaneet alueen työpajoilta tukipalvelua sellaisille Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksella aloittaneille opiskelijoille, jotka tästä tukipalvelusta hyötyvät eli lähinnä työpajoilta ohjelman piiriin tulleet nuoret. Esimerkiksi nyt syksyllä 2013 eräs nuori mies tulee opiskelemaan kaksi päivää viikossa oppilaitoksessa ja tekee etätehtäviä sekä tutkinnon sisältöihin liittyviä työtehtäviä työpajalla 2 päivää viikossa. Hän saa yksilövalmennusta ja työvalmennusta työpajalla eli tuleemme ostamaan työpajalta näitä tukipalveluja opiskelijalle. Mielestäni yhteistyö etsivän nuorisotyön ja alueen työpajojen henkilöstön kanssa on muutenkin sujunut esimerkillisesti hakevan toiminnan osalta. TehoAPAJA hankkeen myötä syntyneiden hyvien käytäntöjen hyödyntäminen koulutuksen puolella: varhainen puuttuminen, säännölliset ohjauskeskustelut sekä työnhakuvalmennus. Yhteistyö TE-toimistojen kanssa. Se alkoi hyvin voimallisena sen jälkeen, kun Uudenmaan TE-toimistojen nuorten työntekijöille pidettiin koulutustilaisuus NAO-asioihin liittyen. Tämän jälkeen TE_-toimistoilta on tullut myös ideoita tarjottavista koulutuksista. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa. Opiskelijoiden ohjausta tapahtuu paljon Urabaari-verkoston sisällä. Toisaalta koulutusyhteistyötä tehdään myös kahdenvälisesti koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa eli kaksi oppilaitosta tekee toteutukset yhdessä jakaen vastuut (AEL ja Stadin aikuisopisto). Olemme kehittäneet ns. Treeni-jakson, joka on kaikille oppisopimuksen aloittaville (nuorille aikuisille) orientaatiojakso, jossa opitaan oppimaan, perehdytään tulevan työnantajan käytäntöihin yms. Toteutus on yhteistyössä Avoimen ammattiopiston kanssa.

13 Mitä erityisen hyvää teillä on toiminnassanne, mistä joku toinen toteuttaja voisi ottaa oppia? -3 (Oppilaitos) on laatinut NAO opiskelijoille kolmepäiväisen yhteisöllistävän ja opiskelijan vahvuuksia kartoittavan tukipaketin opintojen alkuun, ja sitä on testattu myynnin ammattitutkinnossa syyskuussa 2013 hyvin tuloksin. Satakuntalainen verkostoituminen on laajaa ja joustavaa, sekä toimii monella rintamalla. TAKUULLA hanke, jollaiseksi hakevan ja tukevan toiminnan operaatiot on brändätty, on yhteisesti suunniteltu ja siitä on tullut toimijoiden keskuudessa tunnettu tuotemerkki. Toimivaksi on osoittautunut myös työparityöskentely vastuuopettajien ja ohjaavien opettajien välillä ja tarkoituksena onkin mallintaa ohjauksen palvelumme myös nuorten aikuisten osaamisohjelmasta saamiemme kokemusten perusteella. Kaupungilla on olemassa monialainen viranomaistyöryhmä, jossa ovat mukana nuoriso-osasto, toinen aste, oppisopimuskoulutus, sosiaali- ja terveysvirasto, poliisi, yrittäjä järjestö sekä te-toimisto työryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja. Työryhmässä on käsitelty nuorisotakuuseen kuuluvia asioita.

14 Mitä ohjelman toteuttajat haluaisivat OKM:n tekevän kokonaisuuden eteen? Markkinointi (14) Hakevan toiminnan lisäresurssit (6) Yhteistyö TEM:n ja STM:n kanssa (5) Yhteiset työseminaarit (5) Selkeitä ohjeita (4) Mitkä voisivat olla toteuttajien yhteisiä toimenpiteitä? - Yhteinen markkinointi oppilaitosten kesken (11) - Hyvien kokemusten vaihtaminen (8)

15 Mitä ohjelman toteuttajat haluaisivat OKM:n tekevän kokonaisuuden eteen? Toivotaan pohdintaa, miten OKM voisi tiedottaa tehokkaammin esim. TE-toimijoita ohjelman mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Nyt oppilaitosorganisaationa olemme tehneet tätä työtä Toivotaan yhteinen viestinnällinen ilme ja materiaalit, joita oppilaitoksen toimijat voisivat käyttää omassa markkinoinnissaan ja viestinnässä (esim. valmiit pohjat) Jo syntyneiden menestystarinoiden tuominen esille rohkaisi varmasti monia hakeutumaan koulutukseen. Kouluttajien hyvien pedagogisten ratkaisujen, menetelmien, kokemusten ja käytänteiden jakaminen eri toteuttajaoppilaitosten kesken vahvistaisi osaamista valtakunnallisesti. Orientoivat sekä elämänhallintaa ja oppimista tukevat opinnot. Erityisopetuksen ja työvalmennuspalveluiden sekä riittävän ohjauksen saatavuus koko opintojen ajan Yleisen hakevan ja muun toiminnan koordinointia. NAO-työseminaarit hyvä foorumi myös jatkossa hyvien käytäntöjen levittämiseen Valtakunnalliset projektipäällikkötapaamiset pari kertaa vuodessa voisi lisätä hyvien tai huonojen käytäntöjen leviämistä. Ohjelmassa pitäisi olla myös joustavampi mahdollisuus määrittää opiskelun tavoite, sisältö ja muoto opiskelijan lähtökohdista. Osa opiskelijoista voisi hyötyä enemmän perustutkinnon osien suorittamisesta tai työllistymisen ja osallisuuden tukemisesta kuin ammattitutkinnon suorittamisesta. Ohjelman puitteissa voitaisiin kokeilla ja pilotoida erilaisia joustavia koulutusten toteuttamistapoja, jolloin ohjelmasta voisi olla hyötyä laajemminkin. Asian tunnettuuden lisäämiseen tarvittaisiin kasvot, mikä tarkoittaa NAO:n personointia. Positiivinen esimerkki kannustaisi ja edistäisi nuorten aikuisten kiinnostusta kouluttamiseen ja itsensä kehittämiseen monin verroin enemmän kuin yksittäisen koulutuksen järjestäjän mainoslauseet ja koulutusinfot. OKM:n työseminaarit ovat toimia tapa jakaa osaamista ja toivottavasti niitä järjestetään edelleen. Myös niissä toteutettu tapa yhdistää tutkittua ja kokemustietoa on tuntunut hyvältä. Kaikki toimenpiteet ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijoiden ohjausosaamisen lisäämiseksi ovat paikallaan.

16 Mitkä voisivat olla osaamisohjelmaa toteuttavien oppilaitosten yhteisiä toimenpiteitä koko ohjelmassa? Asiakaslähtöinen hakeutujien ohjaaminen oikeaan opinahjoon Kokemuksia ja hyviä käytänteitä voitaisiin vaihtaa, kuten tähänastisissa seminaareissa on tehtykin. Alueen toimijat voisivat verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia omissa seminaareissaan. Yhteisiä toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi yhteisten lomakkeiden, selkokielisen työssäoppimisohjeistuksen jne. luominen. Myös yhteinen materiaalipankki voitaisiin perustaa. Hyvien käytänteiden jakamista niin hakevassa toiminnassa kuin koulutusten suunnittelussa olisi hyödyllistä edelleen jatkaa. Myös ohjelman yhteinen kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen kohderyhmälle tyypillisiin haasteisiin (esimerkiksi yhteisissä seminaareissa) olisi edelleen tärkeää. Ohjelmassa saatuja kokemuksia ja ongelmien ratkaisuja voitaisiin hyödyntää myös laajemmin koko ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Yhteisiä toimenpiteitä voisivat olla yleisten työelämäkvalifikaatioiden varmistaminen ja tuetun oppisopimuksen toteutus. Koulutustarjonnan kehittämistyötä voitaisiin tehdä esimerkiksi alueellisesti/maakunnallisesti ja toteuttaa yhteistä rekrytointia. Alueellinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voimme ohjata NAO-laisia kullekin henkilölle soveltuviin tutkintoihin ja niihin valmistaviin koulutuksiin. Urabaarin kaltaisia verkostoja tarvitaan jatkossakin, missä eri koulutuksen järjestäjät voivat jakaa tietojaan ja osaamistaan. Tukitoimien ja hyvien käytänteiden mallit ja kuvaukset Aktiivinen tiedottaminen omasta NAO-toiminnasta ja toimijoista muihin oppilaitoksiin päin Työkokouksiin osallistuminen ja kokemusten niin onnistumisten kuin haasteidenkin avoin jakaminen Myös vertaisoppiminen olisi tärkeää ja sitäkin voisi kehittää, myös työseminaarien ulkopuolella.

17 2. Kohderyhmä: Työlliset Tavoittamisen ongelmat tiivistetysti: Työllisten tavoittaminen on siitäkin syystä hankalampaa, että monet voivat olla tyytyväisiä tilanteeseensa, kun on töitä ja toimeentulo. 1) Koulutustarvetta ei välttämättä koeta akuutiksi. 2) Motivointi vaatii erilaisia keinoja kuin muiden kohderyhmien. 3) Lisäksi motiivi opiskeluun voi olla siirtyminen toiselle alalle, jolloin ammattitutkinto voi olla väärä tutkintotaso. 4) Nuorilla työllisillä pääsääntöinen opintojen rahoitusmuoto on opintotuki, mikä voi estää joidenkin lähtemistä koulutukseen. Aikuiskoulutustuki edellyttää sen verran työhistoriaa, että sitä ei välttämättä alle 30-vuotiailta aina löydy.

18 Kohderyhmä: Työlliset Hakevan toiminnan hyvät käytännöt: infot, esitteet, sähköiset viestintäkanavat ydintyöryhmä ja hakevan toiminnan koordinointi sekä oppilaitosyhteistyönä että omassa oppilaitoksessa olemassa olevat yhteistyö- ja asiantuntijaverkostot sekä järjestettävät tapahtumat (Yhden luukun työryhmä, koulutusalabuffetit ja muut aikuiskoulutuksen markkinointitapahtumat, ohjausverkostojen nimeämät koulutuksen järjestäjien eri alojen yhteyshenkilöt, yhteinen ohjaus- ja neuvontamateriaali ) meneillään olevien hankkeiden ja toimintojen yhteydessä tehdään tämän kohderyhmän etsivää toimintaa tutkintotilaisuuksien arviointien ja työssä oppimisen käyntien yhteydessä keskustellaan nuorten aikuisten osaamisohjelman tarjoamista mahdollisuuksista yritysten henkilöstölle Hyvä tavoittamistapa on, kun kouluttajat kiertävät valvomassa työssäoppimispaikkoja; tutustuvat työpaikkoihin, haastattelevat esimiehiä ja muita työntekijöitä. Kouluttajat motivoivat samalla työnantajia lähettämään tutkinnottomia työntekijöitä koulutukseen. He innostavat työntekijöitä kouluttautumaan ja näin vahvistamaan omaa työmarkkina-asemaa. Ehkä kaikkein tuloksellisin keino tämän kohderyhmän kohdalla on ollut nuorten oma puskaposti. Nuoren löytäessä oman polkunsa, on hän kertonut siitä eteenpäin ja pari uutta nuorta on kohta jo ottanut yhteyttä. Esimerkiksi eräästä lohjalaisesta firmasta on tullut jo neljä yhteydenottoa.

19 Olemme tunnistaneet uuden erityisryhmän: kouluttamattomat työlliset nuoret. He ovat vaarassa pudota työelämästä esim. yt-neuvottelujen (aina ensimmäisinä ennen kouluttautuneita tai vanhempia kollegoitaan) seurauksena ja ilman koulutusta he helposti tippuvat tukiverkostoista. Monella tällaisella nuorella voi olla vakava koulukammo esim. oppimisvaikeuksien tai sosiaalisten ongelmien vuoksi, ja siksi heille sopisi juuri NAO:ssa tarjolla oleva tapa saada koulutus ammattiin: henkilökohtaiset tarpeet, haasteet ja vahvuudet huomioon ottaen ja tarpeen mukaan tukeminen opinnoissa. Yhtenäinen satakuntalainen tiedotusstrategia ja materiaali kaikessa yhteiskuntatakuumarkkinoinnissa on ollut toimiva ratkaisu. Se on lisännyt yleisön tietoisuutta koulutuksenjärjestäjien syvästä yhteistyöstä ja vähentänyt alueellisen kilpailuasetelman tuntua. Yritysten tietoisuus koulutuksenjärjestäjien tarjonnasta ja työntekijöiden eri kouluttautumisvaihtoehdoista on kasvanut. Suoramarkkinointi ständin kanssa tapahtumissa on ollut tuloksellisesti kaikkein heikoin tapa toimia. Koulutustilaisuudet yrityksille ja TE-toimiston henkilöstölle ovat lisänneet kommunikaatiota ja tietoisuutta yhteiskuntatakuun mahdollisuuksista ja haasteista, sekä tuoneet ohjausryhmälle arvokasta materiaalia seuraavan kauden kehittämistyötä varten. Ilmoitusmarkkinointi on tavoittanut jonkin verran kiinnostuneita. -> Toteutamme aiempaa enemmän yrityksiin kohdistuvaa täsmämarkkinointia, joka tähtää sekä työssä olevien kouluttautumiseen, että uusien oppisopimusten syntymiseen. Aiemmin opintonsa keskeyttäneiden haravointi. Olemme saaneet tiedot keskeyttäneistä ammattiopiston tietojärjestelmistä. Yhteydenotto näihin on tapahtunut mm. Facebookin välityksellä. Tästä on hyviä kokemuksia. Järjestämme aika nopeasti työssä olevalle nuorelle hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiskeskustelun vastuukouluttajan kanssa ja tämä yleensä motivoi hakeutumaan tutkintoa suorittamaan.

20 Kohderyhmä: Työlliset Tukevan toiminnan hyvät käytännöt: Ryhmämuotoisesti toteutettu opintojen tuki. Vertaistuki. Opintopiirit tai vastaavat, joissa tarvittaessa mukana toteuttamassa / suunnittelemassa ohjaushenkilö (opettaja, erityisopettaja, valmentaja, opinto-ohjaaja). Tarpeen mukaan räätälöidyt erityiset tukitoimet. Tehdään erityisen tuen suunnitelma kuten kaikille opiskelijoille ja huomioidaan tarvelähtöisesti tarvittavat järjestelyt. Tarjoamme elämän kevät elämänhallintakurssia. Se on ns. vapaaehtoinen kurssi, jolle pyrimme ohjaamaan erityisesti ne, joilla on esim. ongelmia rahan tai ajan hallinnassa, mielenterveys- tai päihdeongelmia jne Työssä olevien kohdalla ei ole tarvittu mitään tavallisesta toiminnasta poikkeavaa. Henkilökohtaistamiseen liittyvät toimenpiteet on tehtävä huolella. Opiskelijan voimavarojen kohdentamisessa annetun tuen on katsottu olevan tärkeää. Etenkin pääasiassa työlliset ovat monesti tottuneet elämässään tiettyyn rytmiin töissä käydessään. Edellisistä opinnoista saattaa olla jo aikaa eikä opiskelun alettua ehkä muisteta, että opiskelut kuluttavat voimavaroja toisella tapaa kuin tuttu työ. Meillä on ollut vain muutama työssä ollut NAOlainen. Heihin on käytetty pääasiassa samoja keinoja kuin työttömiin. Heidän työelämätaitonsa ovat huomattavasti paremmat kuin työttömien, joten ohjaus ja tuki on enemmän ammattiin ja työllistymiseen liittyvää. Tämän astisen kokemuksen perusteella työssäkäyvät opiskelijat ovat tarvinneet hyvin vähän mitään tukitoimia opintojensa aikana. Opiskelujen alussa tehty opiskelijan henkilökohtaistaminen, on hahmottanut opiskelijalle opintojen sisällön ja sen mitä opinnot edellyttävät. Tämä on saattanut vähentää myös tuen tarpeita työssäkäyvien osalta.

21 Panostamme tutkinnon suorittamisen ohjaamiseen, mikä tarkoittaa käytännönläheistä henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta niin pienryhmissä kuin verkossakin. Tutkinnon suorittamisen suunnittelun ohjaaminen on tärkeä osa opiskelijan ammatillista kasvua. Tukitoimilla, henkilökohtaisella ohjauksella ja asiantuntijavinkeillä hälvennämme pelkoja, epäluuloja ja vääriä käsityksiä tutkintotilaisuuksista sekä vahvistamme tutkinnon suorittamisen tärkeyttä osaamisen todentajana. CASE -esimerkki sopii hyvin tähän kohtaan: Myynnin ammattitutkintoon on Sataedussa suunniteltu erityisesti NAO tukea ajatellen yhteistyössä Satakoulutuksen kanssa koulutuspaketti Oma persoonallisuus työelämän ja ammatillisen osaamisen kompassina, joka on otettu mukaan nyt alkaneen myynnin at:n aloitussisältöihin kolmen päivän koulutuspakettina. Yhteiskuntatakuun toteutumisen yhteydessä tulisi yleisesti ottaen alkaa myös seurata sitä, miten NAO vaikuttaa metodologioiden kehittämiseen laajemminkin kaikkien koulutuksenjärjestäjien osalta. Tästä on varmasti luvassa lähitulevaisuudessa tutkimustuloksia ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen pedagogiikka tulee jatkossa kokonaisuudessaan muuttumaan parempaan suuntaan. Tähän liittyen TAKUULLA hankkeen ohjausryhmä on tyytyväinen, että myös Sataedu profiloitua myynnin ammattitutkinnon kokeilun kautta ennakkoluulottomana koulutuksen metodologisena kehittäjänä ammattioppilaitosten joukossa. Eniten tästä hyötyvät NAO opiskelijoiden ohella meidän kaikki muutkin keskiössä olevat asiakkaamme. NAO-ohjaajien pitämät Opopäivät pitävät sisällään paitsi opiskeluun liittyviä asioita, myös elämänhallintaan, perheen ja opiskelun + työn yhteensovittamiseen, jaksamiseen ja muihin tärkeisiin asioihin liittyviä osa-alueita. Suunnittelemme monimuotokoulutuksia myös selkeästi työllisten kohderyhmän tarpeisiin, hankimme palautetta työpaikoilta heidän tuen tarpeistaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa sekä suunnittelemme soveltuvia työvälineitä esim. tutkintojen tavoitteiden ja sisältöjen selkeyttämiseen työpaikoille.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Esityksen rakenne 1. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet 2. Osaamisohjelman

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Henkilökohtaistaminen KOMMENTOI! Ammatillis et opinnot Ammatillis

Lisätiedot

Hakevan ja tukevan toiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia Hakevan ja tukevan toiminnan Verkottuminen Opintojen ohjaus onnistumisia Yhteiset pelisäännöt ja toimintatapa poissaolotilanteissa Lisäopetus

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Lappia. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. 16.2.2015 tiimivastaava Katja Jaako-Körkkö

Lappia. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. 16.2.2015 tiimivastaava Katja Jaako-Körkkö Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tiimivastaava Katja Jaako-Körkkö Lappia Koulutuskuntayhtymä Lappian jäsenkunnat ovat: Kemi Keminmaa Kolari Muonio Pello Simo Tervola Tornio Ylitornio

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

NAO-Koulutusten rakennekysely I, syyskuu 2014

NAO-Koulutusten rakennekysely I, syyskuu 2014 - Selvitys siitä, mitä toimenpiteitä/hyviä käytäntöjä on käytössä missäkin koulutuksen vaiheessa - yhteistyöverkostot / hakeva toiminta - oppilaitoksen sisäiset muutokset - alkuvaihe / ennen opintojen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT Keskeyttämisen ehkäisyn toimenpideohjelma TUTKINTOJEN AUDITOINNIT Keskeyttämisen ehkäisyn toimenpideohjelma Vahvistettu sekä määrällisen seurannan että keskeyttämisen ehkäisemiseen vaikuttavien ennakoivien

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot