SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE

2 Pääkirjoitus Ammattiliitoilla on vahva rooli keskusteltaessa työurien pidentämisestä. Liittojen tehtävä on tuoda esille se paradoksilta kuulostava asia, ettei eläkeikää nosteta nostamalla eläkeikää. Yhä harvempi jaksaa tehdä työtä yli kuusikymppiseksi. Tämän vuoksi virallisen eläkeiän nostaminen ei voi olla keskeinen toimenpide työurien pi den tämisessä. Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia, jotta ihmiset jaksavat työskennellä itseään ja yhteisöään kehittäen. Työhyvinvoinnin parantaminen ei siten ole olennaista vain inhimillisestä, vaan myös kansantaloudellisesta näkökulmasta. Inhimillisyys ja pitkäjänteinen taloudellinen tuottavuus kulkevat hyvin usein käsikkäin. Kytkös näiden kahden välillä tosin unohtuu valitettavan usein. Ammattiliittojen tehtävänä on painottaa näitä asioita ja ko ros taa niiden huomioimista päätöksenteossa. Argumentointia edesauttavat tutkimustulokset, jotka osoittavat, että inhimillisyys, hyvinvointi ja tuottavuus liittyvät vahvasti toinen toisiinsa. Hyvä esimerkki siitä on pohjoismaalaisten hyvinvointiyhteiskuntien jatkuva sijoittuminen kärkisijoille kansainvälisillä kilpailukykylistoilla. Yksi askel kohti pidempiä työuria on mahdollisuus kerätä voimia ja ajatuksia vuorotteluvapaalla. Vuorotteluvapaa vakinaistettiin tänä vuonna ja käytäntö koskee tällä hetkellä myös SPECIAa. Toiminnanjohtajamme Markku Saarinen jäi vuorotteluvapaalle vuoden 2010 loppuun asti. Vuorotteluvapaan aikana minä, Simon Huldén, toimin vt. toiminnanjohtajana ja SPECIAn kehittämispäällikkönä työskentelee vastavalmistunut kasvatustieteiden maisteri Mikko Lehtonen. Hänellä on pitkä historia ammattiyhdistystoiminnan opiskelija- ja luottamustehtävissä, ja hän täyttänee paikkansa enemmän kuin hyvin. Vuoden ensimmäisessä Asiantuntijassa esitellään SPECIAn uusi hallitus. Hallituspaikkoja päätettiin lisätä kahdella viime syksyn yhdistyksen kokouksessa tarkoittaen, että SPECIAn hallituksessa on nykyään kahdeksan varsinaista jäsentä, opiskelijajäsen ja puheenjohtaja. Hallituspaikkojen lisäämisen syynä ei ole pyrkimys lisätä järjestöbyrokratiaa, vaan edistää järjestödemokratiaa. SPECIAn jäsenmäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut roimasti ja hallituksen tarkoitus on edustaa jäsenistöä mahdollisimman kattavasti. SPECIAn heterogeenistä jäsenistöä edustaa sen tähden moniammatillinen hallitus, johon mahdollisimman moni pystyy samaistumaan. SPECIAn rakenteen on tarkoitus olla mahdollisimman horisontaalinen ja ihmisläheinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen jäsen voi vaikuttaa suoraan toimintaamme esittämällä toivomuksia ja ideoita suoraan kaikille SPECIAn työntekijöille ja luottamushenkilöille. Jos sinulla on kehittämiskeinoja tai terveisiä, olethan yhteydessä. Iloista vuodenalkua, Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Simon Huldén Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6500 Specian toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Puh leena-maija.talikka@specia.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) jaana.honni@akavanerityisalat.fi katja.kosonen@akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja MIKKO KÄKELÄ asiantuntija

3 Mikko Lehtonen aloittaa kehittämispäällikkönä Toiminnanjohtaja Markku Saarisen aloitettua vuorotteluvapaavuotensa, kehittämispäällikkö Simon Huldén siirtyy vt. toiminnanjohtajaksi vuodeksi Lehtonen, KM, aikuiskasvatus, on toiminut aiemmin SPECIAn hallituksen opiskelijajäsenenä ja Akavan Erityisalat ry:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtajana. Lehtonen vastaa muun muassa SPECIAn sähköisestä viestinnästä, koulutuspolitiikasta sekä opiskelija- ja tutkimustoiminnasta. Hänet tavoitat puhelimitse tai sähköpostitse SPECIAn julkaisu 1/2010 MIKKO KÄKELÄ Jäsenuutisia SPECIA verkossa Nyt myös täysin ruotsinkielisenä Viime vuonna hiottu viestintästrategia jatkoi SPECIAn yhdistysstrategiatyötä. Verkkosivut, niiden ruotsinkielinen käännös ja luottamusmies klubi-koh taus - foorumi ovat ensimmäiset viestinnälliset uudistuksemme ja toivomme sivuston palvelevan jäsenistöämme aiempaa paremmin. Verkkosivuista toivotaan muodostuvan keskeinen jä senviestintäväylä Asiantuntija-jäsentiedotteen rinnalla. Seuraa etusivun uutisvirtaa suomalaisista työmarkkinoista. SPECIAn uutiset löydät ajankohtaista -palstalta. Olemme koonneet julkaisumme pdf-kirjastoon. Klikkaa Kuulemme mielellämme sinusta. SPECIA julkaisee Petteri Luukkaisen tutkielman Yksi tutkinto monta uraa: Kasvatustieteen maisterin työelämäosaaminen valmistuneiden ja työnantajien silmin (2010) myöhemmin keväällä. Luukkainen esittelee tuloksensa ja tulkintansa huhtikuun kasvatustieteilijäpäivässä, jonka ilmoittautumisinfo päivitetään verkkoon maalis kuus sa. Voit tutustua tutkielmaan jo ennakkoon verkkosivujemme gra - du pankissa asiantuntija 3

4 Työelämän laadullinen kehittäminen Työurat pidemmiksi työoloja parantamalla Työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi. Vanhuuseläkeiän nostaminen ei sovellu keinoksi, vaan ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla, korostaa Akavan edunvalvontajoh - taja Minna Helle. Akava ja akavalaiset liitot painottavat, että työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni. Työelämän laadulla on tärkeä merkitys yksittäisten työntekijöiden elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä. Työurien pidentäminen on hyvä keino parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tällöin työntekoon kannustava veropolitiikka ja julkisten palvelujen tason säilyttäminen eivät asetu vastakkain. Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein ns. pehmeiksi asioiksi, ovat ne tosiasiassa kivenkovia asioita. Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen kahdella vuodella toisi vain reilun puoli vuotta lisää työuriin. Hallituksen alkuvuodesta esittämät keinot eivät siten olisi ratkaisseet ongelmaa, toteaa Helle. 4 asiantuntija

5 Työurat pitenevät vain, jos työelämä kannustaa jatkamaan ja ikääntyneiden on mahdollista jatkaa työssä. Työuran pituus määräytyy työolojen mukaan Kolmen vuoden pidennys työuriin vuoteen 2025 mennessä on haastava tavoite. Eläkelainsäädäntö on uusittu vuonna Arvioiden mukaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyy 1,5 vuodella vuoteen 2025 mennessä ilman uusia toimenpiteitä. Akavan esittämillä keinoilla voidaan saavuttaa puolitoista vuotta lisää. Ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla: niiden on panostettava työhyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaikajoustoihin. Tärkeitä keinoja työurien pidentämiseksi ovat muun muassa työaikapankit, osa-aikatyö ja monipuoliset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä entistä tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa, kuvailee Helle. Hän katsoo, että esimerkiksi osa-aikatyön avulla voidaan helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tuoda lisää joustavuutta ja yksilöllisyyttä työuraan eri elämäntilanteissa ja ikävaiheissa. On huolehdittava siitä, että osa-aikaisuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä osaaikaisuuksien lisääntyminen saa vääristää työmarkkinoita. Riskinä on, että osa-aikatyö kohdistuu erityisesti naisiin ja heikentää heidän asemaansa työelämässä, hän huomauttaa. Työelämän arki kuntoon Helle muistuttaa, että työhyvinvoinnin merkitys työn tuottavuudelle ja tuloksellisuudelle sekä innovaatioiden syntymiselle on tutkittu ja tunnustettu tosiasia. Siitä huolimatta työpaikkojen nykyiset käytännöt eivät tue työssä jaksamista riittävästi, eivätkä myöskään ikääntyvien pysymistä työelämässä. Työelämän toimintamalleja on muutettava, ja työelämän arvoja on syytä pohtia. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on olennaista, kohtaavatko työntekijän ja työelämän arvot. Nyt tulee hakea uusia toimintamalleja nykyisen kaikki-tai-ei-mitään asetelman rinnalle, jossa jokaisen oletetaan olevan yhtä tuottava työuransa kaikissa vaiheissa, kuvailee Helle. JOUTUISAMMIN TYÖELÄMÄÄN Opiskelijoiden joutuisa valmistuminen edellyttää vahvaa opinto- ja ammatinvalintaohjausta. Opintotuen kannustavuus on keskeistä nopean valmistumisen kannalta, samoin toimivat mahdollisuudet limittää opinnot ja työnteko. Korkeakouluopintoihin tulee sisällyttää työelämätietoutta, jotta opiskelijat saavat oikeaa tietoa työelämästä, työnkuvista ja työelämätaidoista. Parempaa työterveyshuoltoa Yhteys työterveyshuollon ja työpaikkojen välillä on monesti riittämätön. Työterveyshuolto painottuu liiaksi sairauksien hoitamiseen. Sairauslomalla oleva henkilö jää kokonaan työyhteisön ulkopuolelle eikä työhön paluuta edistäviä käytäntöjä ole olemassa. Jotta työhyvinvointia voidaan tukea tehokkaasti, yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä on tiivistettävä. Helle huomauttaa, että painotus tulisi siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoon, jossa edistetään terveyttä. Henkinen työsuojelu on entistä tärkeämpää muun muassa tietopainotteisen asiantuntijatyön yleistymisen vuoksi, joten siihen on panostettava fyysisen työsuojelun rinnalla. Osaamista kehitettävä Pitkä työura edellyttää osaamisen kehittämistä ja täydentämistä, joten on luotava entistä paremmat mahdollisuudet kouluttautua työn ohella ja työttömyysjaksojen aikana. Määräaikaisten työntekijöiden kouluttautumismahdollisuudet on Helteen mukaan saatava samalle tasolle kuin vakituisten työntekijöiden. Ikäsyrjinnästä päästävä Työuria voidaan pidentää toisaalta siten, että nuoret aloittavat työelämässä nykyistä aiemmin ja että toisaalta ikääntyvät jatkavat työssä pidempään. Irtisanomiset ja lomautukset painottuvat kuitenkin nyt iäkkäisiin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työssä, huomauttaa Helle. Ikääntyneiden asema työelämän arjessa on aivan muuta kuin juhlapuheissa vakuutellaan. Sen vuoksi viimeistään nyt on aika etsiä keinoja, joilla voidaan estää ikäsyrjintä. Helle toivoo, että löydetään uudenlaisia kannusteita, jotka edistävät ikääntyvien asemaa työelämässä. Mutta jos muu ei auta, on harkittava esimerkiksi toimia, joilla lisättäisiin työnantajan vastuuta irtisanomansa ikääntyneen työntekijän työllistymisestä, Helle toteaa. Akava haastaa työnantajat keskusteluun siitä, miten ikääntyneiden asema työelämässä saadaan kuntoon ja miten ikäsyrjintä saadaan loppumaan, Helle sanoo. Ritva Siikamäki Akava asiantuntija 5

6 Jäsenkoulutus SPECIA järjesti talvisen ainejärjestökoulutuksen kasvatustieteen aine- ja opiskelijajärjestöjen hallituksille jo kuudennen kerran. Sijainniltaan ja tunnelmaltaan oiva Vanha ylioppilastalo kuunteli puheensorinaa yliopistojen alkuvuoden haasteista, kasvatustieteellisistä opinto-ohjelmista ja opiskelijajärjestöjen tavoitteista. Kasvatustieteilijöitä kuvaava kehittämis- ja kehittymisosaaminen jäsensi koulutusta. Ainejärjestökoulutuksessa keskusteltiin kasvatus - tieteilijöiden kehittämisja kehittymisosaamisesta saan kantaa akavalaisiin työmarkkinoihin ja työelämän laadullisiin kehityshaasteisiin. Päivän ja koulutuksen päätti Petteri Luukkainen, joka esitteli kasvatustieteilijöiden työelämäosaamista käsittelevän pro gradu -tutkielmansa Yksi tutkinto monta uraa: Kasvatustieteen maisterin työelämäosaaminen valmistuneiden ja työnantajien silmin. Tietotaito kehittää yhteisöä, taito ja halu kehittää itseä. Osaaminen, jota työnantajat odottavat kasvatustieteilijöiltä, ominaisuuksia, joissa olemme hyviä, todetaan esimerkiksi Petteri Luukkaisen tutkielmassa. Tämänvuotinen ainejärjestökoulutus oli perehdytys molempiin aiheisiin. Nähdään ensi vuoden koulutuksessa. Koulutuksessa keskusteltiin ainejärjestöjen hyvistä käytännöistä. 6 Ensimmäisen päivän teemaksi valittu Yhdistystoiminnan kehittäminen antoi virikkeitä oman opiskelijayhdistyksen toimintaan. Yhdistysstrategiset harjoitukset purettiin ryhmissä, jolloin sekä yliopistojen työelämäopinnoissa että ainejärjestöjen arjessa havaittiin suuriakin eroavaisuuksia. Oppi toisten kokemuksista viedään terveisinä omaan yliopistoon. Lauantain Työelämäosaaminen-aihe jakautui kolmen asiantuntijan alustukseen. Työterveyspsykologi Juha Hokkanen kuvaili uran muotoutumista ja muistutti työelämän ongelmatilanteista työhyvinvoinnin edistämiskeinoja esitellen. Akavan Erityisalat ry:n asiamies Minna Ahola otti puheenvuorosasiantuntija

7 35 opiskelijaa tutustui toinen toisiinsa kuudennessa ainejärjestökoulutuksessamme. Ainejärjestökoulutuksessa verkostoiduttiin asiantuntija 7

8 Luottamushenkilöt 2010 SPECIAn sääntömääräinen syyskokous valitsi yhdistykselle uuden hallituksen Helsingissä, Katajanokan vankilassa, vaalivaliokunnan esityksestä. Hallituksen kasvoi samanaikaisesti kahdeksanhenkiseksi vastaamaan yhä kasvavaa jäsenistöämme. Valinnassa huomioitiin muun muassa jäsenistömme tutkintojen ja työtehtävien edustavuus sekä luottamustoimintakokemus. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Leena-Maija Talikka. Valtaosa viimevuotisista hallitusjäsenistä jatkaa luottamushenkilöinä myös vuoden Hallitukseen valittiin uudet, mutta yhdistys- ja järjestötoiminnassa kokeneet, varajäsenet. SPECIAn hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Ritva Partasen varapuheenjohtajaksi ja kutsui sekä opiskelijajäsenen että hänen henkilökohtaisen varajäsenensä hallitukseen. Hallitus ja toimisto järjestäytymiskokouksessaan Pasilassa. Kysyimme luottamushenkilöiltämme heidän koulutuksestaan, työnkuvastaan ja roolistaan SPECIAssa. Pyysimme heitä myös vastaamaan ajankäyttöä ja -hallintaa koskevaan kysymykseen jäsentiedotteen tämänkertaisen teeman innoittamana. Tutustumme hallituskurkistuksen lopuksi yhteen SPECIAn pitkäaikaisimmista jäsenistä Ahmed El-Ashramiin hänen kotoutumista, suomalaisuutta ja ammattiyhdistysliikettä käsittelevän omaelämäkerrallisen kirjoituksen sanoin. KYSYMYKSET: 1. Kuvaile työtehtäviäsi ja koulutus taustaasi. 2. Kerro järjestökokemuksestasi. 3. Mitä asioita haluat edistää SPECIAn luottamushenkilönä? 4. Kuinka huolehdit ajankäytöstäsi ja jaksamisestasi? MIKKO KÄKELÄ 8 asiantuntija

9 MARKKU OJALA MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ Leena-Maija Talikka Ritva Partanen Vesa Rouhiainen Sirpa Lotsari LEENA-MAIJATALIKKA (hallituksen puheenjohtaja) RITVA PARTANEN (hallituksen varapuheenjohtaja) Työtehtävät ja koulutustausta? Olen työskennellyt Jyväskylässä Suvimäen Klubitalolla kohta 4 vuotta. Menin taloon projektipäälliköksi ja vastasin 3 vuotta tuetun koulutuksen hankkeesta, joka päättyi tammikuussa Tällä hetkellä vastaan Portti-hankkeesta, joka on tuetun työn hanke mielenterveyskuntoutujille. Koulutukseltani olen kasvatustieteiden maisteri. Lisäksi minulla on opettajapätevyys. Olen hankkinut lisäkoulutusta muun muassa Eu-projektiosaajakoulutuksen, esiintymistaidon ja markkinoinnin, työelämätaitojen sekä vajaakuntoisten asioiden parista. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Järjestökokemusta minulla on nuoruudesta lähtien. Myös viimeisimmät työkokemukseni ovat kolmannelta sektorilta järjestöistä. Akavan Erityisaloissa aloitin alueaktiivina Jyväskylässä keväällä 2003, josta polku on johtanut moninaisiin ay-luottamustehtäviin. Keski-Suomen aluesihteerinä aloitin keväällä 2004, josta polku johti SPECIAn hallituksen varajäseneksi ja kasvatustieteilijätyöryhmän jäseneksi vuonna Tänä vuonna aloitin toisen kauteni SPECIAn hallituksen varsinaisena jäsenenä. Minulla on myös ollut kunnia toimia yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2009, kuten myös alkava vuonna Hallituksen myötä olen päässyt myös edustamaan SPECIAa Akavan Erityisalojen hallitukseen jo toista kautta. Minulle sydäntä lähellä on alipalkka-asiat ja pätkätyöläisyys, koska oma työelämäni on ollut pätkästä pätkään kulkemista. Olen pohtinut, kuinka me projektityöstä toiseen kiitävät pätkätyöläiset ja vielä lyhy empiä pätkiä uurastavat korkeasti koulutetut ihmiset pääsisimme myös nauttimaan samoista eduista kuin työntekijät, jotka ovat niin sanottua vakiokalustoa työpaikoilla. Esimerkiksi vuorotteluvapaalle pääseminen on lähes mahdotonta, ja juuri vuorotteluvapaa olisi yksi oiva hengähdystauko pohtia oman työelämäpolun suuntaa tai sen vaihtamista. Työn perässä juostessa sitä ei aina ehdi tai jaksa niin syvällisesti itsellekään avata. Ajankäytön suhteen olen aina ollut tarkka jo sen takia, että puolisoni tekee paljon matkatyötä ja perheellisenä aikataulujen sovittaminen on ensiarvoisen tärkeä asia. Ajankäytön suunnittelu yhdessä on siis a ja o. Toinen tärkeä asia on muistaa se, että on kuunneltava niin itseä kuin perhettäkin ja elettävä niin, että voi olla omien ratkaisujensa kanssa sinut. Ja on muistettava olla armollinen niin itselle kuin toisillekin, sillä välillä asiat eivät mene kuten suunnittelee. Ihmissuhteet ja ystävät sekä oma perhe ykkösenä ovat olleet minul - le aina erityisen tärkeitä ja niistä saan voimaa. Se on varmaan myös pitänyt minut mukana näissä moninaisissa ay-luottamustoimissa, sillä täällä on huipputyyppejä, joiden kanssa yhteistyössä voin samalla osallistua yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin ja oppia itsekin koko ajan lisää. Meidän ehdoton voimavara on moniammatillinen porukka, joka jaksaa työskennellä yhteisten asioiden eteen. Lopuksi haluan jakaa ajatuksen, joka on minulle yksi jaksamisen kulmakivi: Kun tekee parhaansa, niin voi illalla kallistaa päänsä tyynyyn tyytyväisenä päivän työstä ja nousta aamulla taas uuteen aamuun uusin kujein. Pilkettä pitää aina olla! VESA ROUHIAINEN (hallituksen jäsen) vesa.rouhiainen@helsinki.fi Työtehtävät ja koulutustausta? Monenlaiset maaseutuun ja aluekehittämiseen liittyvät tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeet; FM, pääaineena suunnittelumaantiede, Helsingin yliopisto. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Olen ollut SPECIAn hallituksen jäsen vuodesta 2007 alkaen. Akavan Erityisalat ry:ssä kuulun valtionsektorin neuvottelukuntaan, minkä lisäksi olen hallituksen vara - jäsen. Toimin myös kavan Erityisalat ry:n Etelä-Savon alueryhmän aluesihteerinä ja Akava Etelä-Savon aluetoimikunnassa. Yliopistolla työskentelevänä kaikki yliopistoihin, erityisesti erillisyksiköihin liittyvät asiat sekä yliopistoille tyypilliset pätkätyöasiat ovat mielenkiinnon kohteitani. Järjestö- ja yhdistystyö vie aika paljon vapaa-aikaa, mutta antaa myös paljon. Matkailu, erityisesti Venäjä ja Itä-Eurooppa, tuo vaihtelua arki - rutiineihin ja taas jaksaa olla mukana niin työssä kuin yhdistystoiminnassakin. Myös lukeminen ja liikunta, pyöräily, kuntosali, kuuluvat harrastuksiin. Sekä tietysti perhe ja ystävät, joiden kanssa vietetty aika lataa myös akkuja. SIRPA LOTSARI (hallituksen jäsen) sirpa.lotsari@gmail.com Työtehtävät ja koulutustausta? Työskentelen verkkopäätoimittajana Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Olen peruskoulutukseltani taiteiden tutkija, HuK Helsingin yliopistosta, pääaineenani yleinen kirjallisuustiede. Suorittamiani pidempiä viestintäkoulutuksia ovat Viestintäpäällikön koulutusohjelma (ProCom- VPD), tiedottajan tutkinto ja media-assistentin ammattitutkinto. Ja kuriositeettina mainittakoon, että suoritin muinoin valantehneen kielenkääntäjän tutkinnon italiasta suomeen. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Toimin aikoinani Italian opiskelijoiden yhdistyksen puheenjohtajana. Uudelleen sytyin järjestötoimintaan runsaat pari vuotta sitten, kun liityin Speciaan, ja minut valittiin hallitukseen. Meneillään on toinen hallituskauteni Speciassa, ja ensimmäisen kauden toinen vuosi AE:n valtiosektorin neuvottelu asiantuntija 9

10 MIKKO KÄKELÄ VEIKKO SOMERPURO MIKKO KÄKELÄ Maria Iho Riina Perko Risto Tolonen kunnassa, lisäksi olen varajäsenenä AE:n hallituksessa. Viime vuonna aloitin Julkisen alan tiedottajat JAT ry:n puheenjohtajana. Ammattiyhdistystoimintaan minut veti haluni osallistua oikeudenmukaisen työelämän ja sitä kautta oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Tärkeitä asioita ovat oikeudenmukainen palkkataso, hyvinvointi ja tasa-arvo työpaikalla, perusteettomien määräaikaisuuksien vakinaistaminen ja luottamusmiesten työn tukeminen. Halu an edistää sitä, että työhönsä sisäisen yrittäjyyden liekillä sitoutuneet asiantuntijat tuntisivat velvollisuuksiensa lisäksi myös omat oikeutensa, ja pitäisivät niistä kiinni, myös paineiden keskellä. Siksi aloitin viime vuonna työpaikallani varaluottamusmiehenä. Saan energiaa sopivasta vipinästä, ja erilaiset asiat pitävät mielen virkeänä sekä usein täydentävät toisiaan. Heittäytyminen käsillä olevaan tehtävään ja pyrkimys läsnäoloon tässä ja nyt, ovat tapojani huolehtia ajankäytöstäni. Voimaa saan läheisistä ihmisistäni. Saan sitä myös taiteesta: luen, käyn leffassa ja teatterissa ja laulan kuorossa. Viime vuonna aloitin kuntonyrkkeilyn, joka ikävä kyllä on jäänyt. Mutta vaaleanpunaiset Everlast-hanskat odottavat... MARIA IHO (hallituksen jäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Olen tekninen viestijä, nimikkeellä technical writer. Kirjoitan Marioff Corporation Oy:n tuotteen, korkeapaineisen vesisumusammutusjärjestelmän teknistä dokumentaatiota joka pitää sisällään mm. datalehtiä, asennusohjeita, käyttöohjeita ja huolto-ohjeita. Olen filosofian maisteri, opiskelin Jyväskylän yliopistossa englantilaista ja romaanista filologiaa (englannin ja ranskan kieltä). Millaista järjestökokemusta sinulla on? Tosi vähän ennen SPECI- Aa! Olin JYY:n korkeakoulupoliittisessa työryhmässä mukana, kun ammattikorkeakouluhässäkkä alkoi. SPECIAn kuvioihin tulin mukaan muistaakseni 2004 ensin täydentämään hallitusta ja innostuin toiminnasta, ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Haluan edistää kahta asiaa: Oman ammattikuntani näkyvyyttä ja ihmis - ten tietoisuutta siitä, sekä luottamusmiesten verkostoitumista yksityissektorilla yli liittorajojen. Akavalaisten yksityissektorin työntekijöiden pitäisi puhaltaa yhteen hiileen isot ja pienet liitot. Samojen asioiden kanssa töissäkin painitaan, humanistit, ekonomit juristit insinöörit. Perheeni (puoliso ja kaksi lasta) pitävät huolen siitä, että työviikko pysyy kuosissa. Olen kokenut työuupumuksen ja pidän nyt todella tarkasti huolen siitä, etten tee liikaa töitä enkä vie töitä kotiin. Harrastan astangajoogaa, luen paljon, harrastan bookcrossingia (kirjojen vapauttamista), valokuvaan, käyn elokuvissa, teen puutarhatöitä. Joogatreeni kesäaamuna ulkona puutarhassa mustarastaan laulaessa on mitä parasta rentoutumista! RIINA PERKO (hallituksen jäsen) riina.perko@gmail.com Työtehtävät ja koulutustausta? Toimin ylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, työsuojelun vastuualueella. Koulutukseni on liikuntatieteiden maisteri LitM ja olen aikoinaan valmistunut Jyväskylän yliopistosta. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Olen toiminut viime vuonna SPECIAn hallituksen varajäsenenä, työhyvinvointiryhmässä ja Akavan Erityisalojen valtiosektorin neuvottelukunnassa. Syksystä 2009 olen ollut Henkilöstösopimuksien neuvottelijana valtion aluehallintouudistuksessa Aluehallintovirastoja koskien. Olen toiminut myös työpaikkani luottamusmiehenä. Haluan edistää tasapuolista ja yhdenvertaista kohtelua työelämässä ja olla vaikuttamassa jäsenistömme, osaavien ja koulutettujen specialaisten, etuisuuksien ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Toivon myös voivani vaikuttaa työhyvinvoinnin ja työelämätietouden kehittämiseen. Järjestöltä tarvitaan hyvää ja asiantuntevaa palvelua niin työelämän ongelmatilanteisiin kuin myös laadukasta koulutusta esimerkiksi työsuhteen ehtoihin ja työssä jaksamiseen liittyen. Tärkeä, näkyvä jäsenpalvelumuoto on netistä saatava oikea ja ajantasainen tieto. Sivuston uudistamiseen on keskitytty viime vuonna lujasti erityisesti toimistomme taholta. Palveluihin on tulossa uusia avauksia viime vuoden työn tuloksena. Uusi luottamusmiesfoorumi, "Luottamusmiesklubi", ideoitiin kolmen luottamusmiestehtävässä toimivan hallituksen jäsenen kesken viime syksyn seminaarissa. Klubin tarkoituksena on olla luottamuksellinen tiedonvaihto- ja oppimispaikka sekä tuen saamisen foorumi luottamustehtävässä toimiville. Odotan innolla, että pääsemme myös tässä asiassa aloittamaan käytännössä toiminnan. Äitiys ja virkatyö tekevät arki- ja vapaa-ajan käytön helpoksi. Näiden kahden roolin kupeeseen yksittäisen kokouksen mahduttaminen voi olla joskus vaikeaa. Silloin kallisarvoinen lähipiirini auttaa. Olen tehokas ajankäyttäjä, kun motivaationi on kohdallaan, ja tässä harrastuksessa ei motivaatiota puutu. Jaksamiseni perustuu tasapainoon kodin, työn ja harrastuksien välillä. Rentoudun ja virkistyn mm. suksien päällä rinteessä, moottoripyörälenkillä tai golfkentällä. RISTO TOLONEN (hallituksen jäsen) risto.tolonen@pajamestarit.fi Työtehtävät ja koulutustausta? Teen töitä yksityisellä sosiaalipalvelualalla toiminnanjohtajana Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:ssä. Olen valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Åbo Akademista. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Toimin AE:n ja SPECIAn lisäksi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton piirissä. Tärkein kiinnostukseni kohde on edunvalvonnan tehostaminen hajanaisella jäsenkentällämme. Järjestöalan edunvalvonnan tukeminen YTN:ssä innostaa erityisesti. 10 asiantuntija

11 MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ Sara Miettunen Satu-Marjo Alahautala Juhana Harju Anna-Liisa Holopainen Keskityn kulloisenkiin tekemiseeni täysillä enkä ota itseäni liian vakavasti. SARA MIETTUNEN (hallituksen opiskelijajäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Opiskelija, koulutukseltani Humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineena Suomen ja Pohjoismaiden historia. Työkokemusta niin asiakaspalvelusta kuin hallinnostakin. Tulevaisuuden työtehtävät ovat vielä auki, mutta uskoisin ja toivoisin valmistuttuani löytäväni paikkani hallintotehtävistä tai järjestösektorilta joko Suomesta tai muualta Euroopasta. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Olen toiminut HYY:ssä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) monenlaisissa tehtävissä niin aine- ja tiedekunta- kuin harraste- ja poliittisissa järjestöissäkin, ja olen nyt ensimmäistä kautta HYYn edustajistossa. Olen Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa ja SPECIAn hallituksessa toista vuotta. Opiskelijoiden työelämätietous tuntuu varsinkin humanisteilla olevan toisinaan hieman retuperällä, ja uskon, että aktiivisella "herättelyllä" saamme opiskelijatkin mukaan liiton toimintaan sekä tiedostamaan omat oikeutensa työelämässä, oli kyse sitten harjoittelusta, kesätyöstä tai pätkätyöstä. SPECIAlla on toimivaa ja tuloksekasta yhteistyötä käyttäytymistieteilijöiden kanssa, ja toivoisin saavani samanlaista toimintaa myös humanistiopiskelijoille. Järjestötoiminta on kaksipiippuinen juttu, nimittäin vaikka järjestöhommat tuottavat työtä, niiden kautta olen myös löytänyt ihania ihmisiä ympärilleni tukiverkoksi. Hyvässä porukassa toimiminen on aina ilo, ja siitä saa voimaa ja uskoa siihen, että on oikealla asialla. Vapaa-ajallani pyrin liikkumaan ja rentoutumaan, ja yritän pitää ainakin yhden täysin vapaan päivän viikossa, mikä ei tosin opintoja, töitä ja järjestöpuuhastelua yhdistellessä aina onnistu. SATU-MARJO ALAHAUTALA (hallituksen jäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Olen kasvatustieteen maisteri ja jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa viestintätieteiden laitoksella, puheopissa. Työskentelen tällä hetkellä koulutussuunnittelijana väikkärityön ohessa. Työtehtäviini kuuluu koulutusten kokonaisvaltaista suunnittelua, viestintää ja markkinointia. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Olen ensimmäistä kautta SPECIAn hallituksessa. Humanististen ja kasvatustieteellisten alojen naisten palkkausta ja työhyvinvointia. Työni ja väitöskirjani liittyvät kuntiin ja kunnat ovatkin lähellä sydäntäni muutenkin. Haluaisin vaikuttaa kunnan työuriin ja työtyytyväisyyteen, etenkin naisilla. Perheen tuki, ystävät ja harrastukset auttavat jaksamaan. Käyn ratsastamassa ja rentoudun mökillä, teen käsitöitä ja vietän laatuaikaa perheen ja ystävien kanssa. JUHANA HARJU (hallituksen varajäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Toimin koulutuspoliittisena sihteerinä, työnkuvaani kuuluvat koulutuspolitiikan asiantuntijatehtävät, edunvalvonta ja yhteydenpito sidosryhmiin. Koulutukseltani olen FM, Turun yliopistosta pääaineenani opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Järjestötuntemustani kuvaa kokemukseni luottamushenkilönä muun muassa seuraavissa järjestöissä: Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus ja edustajisto, Turun demarinuorten puheenjohtajuus ja Koulutusalan sosiaalidemokraattisen yhdistyksen varapuheenjohtajuus. Olen myös kuulunut Turun sanataideyhdistys Krattin hallitukseen. Myös humanistin ja kasvatustieteilijän tulee pitää oikeuksistaan kiinni. Itsearvostusta tulee tukea, sillä osaaminen voi olla korkealla tasolla, mutta palkkaa ja muuta arvostusta ei osata vaatia. Tulee selkiyttää ammattikuvia ja urapolkuja Miten jäsentemme työura muotoutuu, mitkä ovat ongelmapaikat ja miten niistä päästään eteenpäin? Heterogeeninen jäsenistö asettaa edunvalvonnalle suuria vaatimuksia, mutta kovalla työllä varmasti saadaan edistettyä kaikkia jäseniä hyödyttäviä asioita. Aikatauluttamalla ja varaamalla aikaa myös siihen, ettei tee mitään. Käyn usein kuntosalilla, koska sieltä saa energiaa ja myös hetken olla ihan yksikseen omien ajatustensa kanssa. En sen sijaan ole huolissani siitä, että läppäri ja sähköpostin lukemisen mahdollistava kännykkä tuovat työt kotiin. Joskus on helpointa itsellekin hoitaa homma pois alta vaikka sohvalla istuen ja sen jälkeen siirtyä vapaalle. Tehdyt tunnit tietysti merkitään ylös, jos töitä on tehty! ANNA-LIISA HOLOPAINEN (hallituksen varajäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Olen töissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa: Työskentelen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueella. Työtehtävät liittyvät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan ja koulutuksen laadunvarmistamiseen. Olen valmistunut vuonna 1988 Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi. Pääaineenani on ollut suunnittelumaantiede, minkä lisäksi olen opiskellut sosiologiaa, kansantaloutta ja tilastotiedettä. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Järjestökokemus on alkuvaiheessa. Olen nyt ensimmäistä kautta aktiivisena toimijana. Toki rivijäsenenä olen ollut kauan. Olen toiminut työpaikallani JUKOn luottamusmiehenä, yhteistyöelimessä, kuten YT komitea, pitkäaikaisena asiantuntija 11

12 MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ Erja Vuorio Kaisa Vilhunen Ahmed El-Ashram puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana oman osaston henkilöstökokouksissa. Arkiaktiivisuutta on riittänyt myös omia työtehtäviä laajemmalti. Haluan kiinnittää huomiota niin kutsuttuun arkityöhön. Tuoda esille niitä asioita, jotka ovat kentällä ajankohtaisia ja joihin voidaan vaikuttaa aktiivisen järjestötoiminnan kautta. Esimerkiksi tulevat vuodet ovat julkishallinnossa ja yliopistoissa hyvin haasteellisia niin ylä- kuin yksilötasolla. Työolosuhteet, työssä jaksaminen ja ammattivaatimukset ovat erityisen keskeisiä yksilön kannalta. Pyrin siihen, että työt pysyvät työpaikalla. Työ ja vapaa-aika on pystyttävä pitämään erillään; toki joustavasti. Kun on työkiireitä, tehdään pitempää päivää ja kun on väljempää, joustetaan enemmän itselle. Harrastan vaeltamista. Olen patikoinut muun muassa Lapissa, Skotlannissa. Tulevana keväänä lähden kolmen viikon vaellukselle Espanjaan, kesällä viikon vaellukselle Lappiin ja ruska aikaan myös. Harrastan myös siirtolapuutarhailua, en työsiirtolaa. Eli oleilua ja kukkien katselua puutarhamökillä. Syksyisiin harrastuksiin kuuluu siten viinimarjojen laittelua ja esimerkiksi sienestystä. Uusin ihastuttava löytö viime kesältä on pitkänmatkan mummopyöräily eteläisessä Suomessa: Riihimäki-Järvenpää-Porvoo-Loviisa-Hamina-Kotka-Luumaki-Suomeniemi-Mikkeli. 370 km pikkuteitä pyöräillen kesäisessä maisemassa antaa voimia ja muistoja koko talveksi. Ensikesänä olisi vuorossa Länsi-Uusimaa ja Turun seutu. Suosittelen: Pyörä junaan ja tutustumaan paikkoihin, joihin et muuten osu. ERJA VUORIO (hallituksen varajäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Työskentelen henkilöstöpäällikkönä Väestörekisterikeskuksessa. Minulla on liiketalouden amk-tutkinto ja suoritan parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Olen aiemmin toiminut aktiivina toisessa Akavan Erityisalat ry:n jäsenyhdistyksessä, jonka edustajana olin muun muassa valtiosektorin neuvottelukunnasta. Olen pitkään toiminut myös kaupunginosayhdistykseni hallituksessa. SPECIA on hyvin monenlaisten asiantuntijoiden naisvaltainen ammattijärjestö. Olen mielelläni mukana toimimassa moniarvoisuuden ja työelämän palkka ja muun tasa-arvon edistämiseksi. Saan iloa ja inspiraatiota opiskelusta. Käyn säännöllisesti uimassa ja joogatunnilla. Puutarhatöissä unohtuvat kaikki harmit! KAISA VILHUNEN (hallituksen opiskelijavarajäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Teen maisterintutkintoani Helsingin yliopistossa, ja pääaineeni on yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatus. Opiskelujeni ohella työskentelen HRD-assistenttina Yleisradion HRD-yksikössä. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Toimin viime vuonna opiskelijajärjestöni Aikuiskasvatuksen Kilta ry:n puheenjohtajana. Vuonna 2008 olin samaisen järjestön sihteeri ja SPECIA-yhdyshenkilö. Olen mukana myös Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa varajäsenenä. Opiskelijavarajäsenenä tuon yhdessä Saran kanssa arvokasta opiskelijanäkökulmaa SPECIAn hallitukseen. Kalenteri on ollut ystäväni jo yläasteelta lähtien. Viime vuosina olen oppinut arvostamaan vapaahetkiä ja pyrin jättämään tilaa kalenteriini omatoimiselle oleskelulle ja ystävien tapaamiselle. Säännöllinen liikunta on oma avaimeni jaksamiseen: Huomaan jaksavani heti huonommin, jos jumppaaminen jää vähille. AHMED EL-ASHRAM (hallituksen jäsen) Työtehtävät ja koulutustausta? Olen opiskellut Aleksandrian yliopistossa pääaineenani filosofia, minkä lisäksi olen lukenut suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Osaamistani täydentävät useat koulutukset, minulla on esimerkiksi opettajan pätevyys ja datanomin tutkinto. Millaista järjestökokemusta sinulla on? Olen ollut jo useita vuosia SPECIAn hallituksen jäsen. Olen myös ollut AE:n varahallitusjäsen neljä vuotta, varsinaisena viisi kuukautta. Olin toisen liiton hallitustoiminnassa kolme vuotta ennen SPECIAn perustamista. Haluan edistää hyvinvointia laajasta näkökulmasta specialaisille. Jaksamisestani huolehdin uimalla, kävelemällä, lukemalla, meditoimalla, rukoilemalla, päivittämällä tietoani jatkuvasti, keskustelemalla lapseni ja ystävieni kanssa säännöllisesti ja nukkumalla ainakin kuuden tunnin yöunet. Tutkimalla elämäni tarkoitusta sain itseni vakuutettua siitä, että rehellinen työ on vain osa elämää. Työn rinnalla on tärkeä olla aikaa myös perheelle (äiti, sisarukset, sukulaiset), omalle lapselle, liikunnalle, itsensä kehittämiselle ja mietiskelylle! 12 asiantuntija

13 Välimeren sylistä SPECIAn syliin Olen kotoisin Aleksandriasta. Meidän kotimme Aleksandriassa on 400 metriä rannalta. Siksi olen saanut varhaislapsuudessani kiinteän suhteen Välimereen. Ei ollut päivääkään, etten olisi kävellyt Välimeren rannikolla. Välimeren sylissä vahvistui tunne siitä, että maailmaa hallitsee viisain ja armain, ja että minun ei tarvitse murehtia paljon tuloksesta. Riittää, kun yritän parhaani. Koko tänä pitkänä aikana Suomessa, olen asunut Suomessa yli neljännesvuosisadan, eniten olen ikävöinyt kotikaupungistani Välimerta, joka oli ensimmäinen rakkauteni isolla ärrällä. Ikävöin jatkuvasti suruni hukuttamista Välimeren syliin. On usein ikävä Välimeren tuoksua ja sen aaltojen sinfonioita. Ajan myötä opin matkustamaan mielessäni Aleksandriaan ja kutsumaan mieleni iloksi ihanimman kuvan Välimerestä: Lapsuuteni ajan suosituimman Miamirannan lähellä olevan pikkusaaren. Perheeni nuorten keskuudessa sanotaan, että osaa uida vasta kun osaa uida tälle saarelle ja takaisin. Saaresta on myös paljon iloisia muistoja nuoruudenajoiltani. Monista syistä suhde mereen Helsingissä ei ole kovin lämmin. Ihaninta Suomen luonnossa ovat lumella koristettujen puiden oksat, silloin tuntuu siltä kuin olisin kävelemässä toisella planeetalla. Kuva lohduttaa sydäntäni, joka on välillä täynnä surua maapallolla vallitsevasta julmuudesta ja ahneudesta. Tulin Suomeen jatkamaan suomen kielen opiskeluani. Rakastuin kauniiseen suomen kieleen, joka on mielestäni loogisempi kuin muut opiskelemani kielet, kuten arabia, englanti tai esimerkiksi ranska. Koska sain Suomessa ainoastaan pätkä- ja tuntiopetustöitä, työtehtävät olivat todella erilaisia: Hyvinvoinnin ja kielten opettamista, koulutussuunnittelua ja muun muassa käännöstöitä. Kuitenkin yksi tehtävä on aina ollut mieluisa, vaikkei se kuulunut työkuvioihini, eikä siitä ole koskaan maksettu palkkaakaan. Yritän aina työpaikassani pitää huolta työilmapiiristä ja työtovereiden hyvinvoinnista. Tehtävä tuottaa minulle paljon iloa, vaikka joskus pätkätyösopimustani ei ole uusittu tämän tehtävän takia: Osastonjohtaja halusi johtaa meitä vanhan sodansäännön mukaan Rikkomalla alaisten välit, heitä pystyy hallitsemaan helposti. Yritin vahvistaa kaikin keinoin välejämme. Välittäminen työilmapiiristä ja työkavereideni hyvinvoinnista vei minut ammattiyhdistykseen ensin aktiiviseksi jäseneksi ja sitten hallitusjäseneksi. SPECIAn sylissä ei tunnu liian yksinäiseltä. Vuodesta 1990 olen ollut usein surullinen Suomessa hyvinvoinnin ja työilmapiirin huonontuneen tilanteen takia. Akavan Erityisalojen toimistossa tuntuu lähes aina hyvää energiaa. Ensimmäisen kerran kun kävin liiton toimistossa 1990-luvun alussa, tuli vahvasti mieleen Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli. Maalauksessa kaksi nuorta poikaa kantaa enkeliä, joka on pudonnut maahan ja haavoittunut. Toimiston vierailun jälkeen tuntui, että tulevaisuuteen voi luottaa enemmän, kun energinen toimiston väki kantaa haavoittunutta enkeliämme suomalaista työntekoa. Palaan rakkaimpaan aiheeseeni eli hyvinvointiin, koska se on alue, jolle annan kaikkeni, myös SPECIAssa hallitusjäsenenä. Kauppiaat ja vuokranantajat tuijottavat ainoastaan työntekijöiden palkankorotuksia ja ottavat lähes aina etukäteen irti omansa korottamalla hintoja. Suomen hallitus haluaa, että työntekoaika pitenee. Suomen kansa haluaa, että yritykset ja teollisuus säästävät energiaa ja luontoa, ja oikealla toiminnallaan hidastavat ilmastonmuutosta. Meidän on käsiteltävä neuvottelupöydällä hyvinvointiasioita laajasta näkökulmasta. Näkevätkö työnantajat ne hyvinvointiasiat myrkkynä vai ei, meidän on tärkeää ajaa niitä sinnikkäästi eteenpäin. On korkea aika, että työnantajat ottavat enemmän osaa henkilökunnan täydennyskoulutuksiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. On välttämätöntä, että työnantajat, valtio ja ammattiliitot tekevät kaiken mahdollisen sen eteen, että Suomessa sopiva asunto olisi mahdollisimman lähellä ja kohtuullisen hintainen. Onhan yhteiskunnallinen vaikuttaminen yksi ammattiliittojen keskeisistä tehtävistä. Globaalissa maailmassa työntekoa Suomessa voi pelastaa vasta kun työnantajat, valtio, ammattiliitot ja myös työntekijät ymmärtävät, että hyvinvointi on Suomen kilpailukyvyn valtti. Silloin työntekijät antavat työssään parasta asiantuntemustaan pitkäksi aikaa. Vasta silloin tehtaat eivät karkaa halpoihin maihin. Vasta silloin Suomi voisi olla hyvinvointilaiva koko maailmalle. Olen aina ylpeä SPECIAn jäsenistä. Siksi pyydän Teiltä: Puhukaa lapsillenne ammattiyhdistysliikkeestä ja siitä, miten tärkeää on järjestäytyä omien asioiden ajamiseksi yhdessä eteenpäin. Mainitkaa myös, että ay-liike opettaa eniten välittämistä. Puhukaa lapsillenne hyvän ilmapiirin avaimista. Erityisesti siitä, miten hyvä sana voi tehdä ihmeitä. Hyvä sana on kuin puu, jonka juuret ovat vahvasti maassa ja oksat ulottuvat taivaaseen. Hyvä sana voi kukkia ikuisesti. Onnellisempaa uutta vuotta yhdessä. Ahmed El-Ashram Puheenvuoroksi poimittu asiantuntija 13

14 Maahanmuutto osa työmarkkinoiden murrosta ja globalisaatiota Työmarkkinanäkökulma Suomen työmarkkinoille on tullut maahanmuuttajien halpatyövoiman käyttö matalapalkkaisille aloille, toteaa sosiologi Rolle Alho. Maahanmuutto on kuitenkin moni tahoinen ilmiö. Hän tekee sosiaalipolitiikan väitöskirjaa Rakennusliiton ja Palvelualan ammattiliiton PAMin toimintamalleista maahanmuuttoasioissa. Pääasiallisena tutkimusaineistona on noin 70 kvalitatiivista tutkimushaastattelua. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden sekä liittojen luottamusmiesten ja asiantuntijoiden haastattelut osoittivat, että maahanmuuttajien asemaa rakennusalalla ja yksityisellä palvelualalla yhdistää se, että monet kokevat syrjintää työehdoissa ja palkkauksessa. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tietotaso Suomen työmarkkinoista on heikko. Maahanmuuttajien alhainen järjestäytymisaste on ongelmallista, arvi oiden mukaan se on vajaa 30 prosenttia. Rakennusliiton mukaan Suomessa on noin ulkomaalaistaustaista rakennustyöntekijää ja PAMin mukaan yksityisillä palvelualoilla ulkomaista työntekijää. Maahanmuuttajista on tullut näiden alojen halpatyövoimaa, toteaa Alho. Ay-toiminnan maahanmuutto - näkökulmaa kehitettävä Kansainvälisyys, maahanmuutto ja kotoutuminen kietoutuvat toinen toisiinsa, mutta yleis tyksiin ei ole varaa kehitettäessä maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden matalan järjestäytymisasteen osaselityksenä ovat kielitaitoongelmat, jotka vaikeuttavat erityisesti itäblokin maista muuttaneiden liittymistä ammattiliittoon. Lisäksi ay-toiminnan merkitys vaihtelee eri lähtökulttuureissa. Kun etninen ja kielellinen moninaisuus lisääntyy Suomen työmarkkinoilla, suomalaiset ammattiliitot joutuvat pohtimaan, missä määrin organisoituminen liitoissa voi tapahtua etnisyyden tai kielen perusteella. Onko maahanmuuttajia varten esimerkiksi omia jaostoja tai jopa omia ammattiosastoja, kuten Rakennusliitossa? Alho painottaa, että niillä liittojen edustajilla, jotka ovat maahanmuuttajien kanssa tekemisissä, tulee olla oikeanlaista kielitaitoa ja kulttuurista osaamista. Maahanmuuttajien tavoittamiseksi tarvittaisiin yhteistyötä yhä useammilla foorumeilla. Aktiivitoimintaan olisi hyvä saada maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Monia syitä maahan muuttoon Alho korostaa maahanmuuttajien olevan hyvin moninainen ryhmä. Heistä tehdään rankkoja yleistyksiä julkisessa keskustelussa, joka on usein tunneperäistä. Käsitteet menevät 14 sekaisin maahanmuuttajan ajatellaan tarkoittavan välillä ulkomaan kansalaisia, jotka asuvat Suomessa, välillä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuus. Pakolaisuus sekoittuu työperäiseen, vapaaehtoiseen maahanmuuttoon, jossa on sekä pidempiaikaista että kausiluontoista työntekoa. Kun meiltä on muutettu työn perässä sankoin joukoin, on ristiriitaista, että Suomeen muuttamista vieroksutaan yhä. Monikulttuurisuudesta voi tulla voimavara Suomen työmarkkinoille, mutta tarvitaan molemmin puolin lisää tietoa ja vuorovaikutusta, toteaa Alho. Maahanmuutto nykyisessä mittakaavassa on Suomessa nuori ilmiö, joten yhteiskunnan sopeutuminen on yhä alkuvaiheessa. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on vajaa kolme prosenttia, mutta alueellista vaihtelua esiintyy. Tutkimusta aiheesta on toistaiseksi teh ty vähän, ja painopisteenä on ollut kotouttamisen näkökulma sekä kulttuuriin ja kieliin liittyvät ky syasiantuntija

15 mykset. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla ei ole juurikaan tutkittu. Tilastoinnissa kehitettävää Eriteltyjä tilastoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tilanteesta työmarkkinoilla ei ole käytettävissä. Myöskään tarkkoja lukuja heidän järjestäytymisestään ei ole saatavilla. Vuoden 2008 lopussa Akavassa oli liittojen jäsenmäärätilastojen mukaan noin 3000 ulkomaan kansalaista, mutta luku on epäluotettava. Akavan jäsenliitoista noin kolmannes ei ilmoittanut ulkomaan kansalaisten osuutta jäsenkunnassaan. Akavan kentässä maahanmuuttajataustaisia luottamusmiehiä ja ay-aktiiveja on toistaiseksi hyvin vähän. Sosiologi Rolle Alho kokee, että maahanmuuttajat eivät tunne kunnolla suomalaisia työmarkkinoita ja päinvastoin. Kunta-alalle neuvottelutulos Kuntasektorin sopimusneuvotteluissa on päästy neuvottelutulokseen. Tulos voidaan nähdä suuntaa-antavana muun muassa valtiosektorille. Sopimuksesta tulee lähes kaksivuotinen. Sopimuskausi on Palkankorotukset on sovittu ainoastaan ensimmäiselle vuodelle. Vuoden 2011 korotuksista sovitaan vuoden 2011 alussa. Jos tällöin ei päästä yksimielisyyteen, sopimus on irtisanottavissa päättymään Neuvottelutulos ei sisällä yleiskorotuksia, vaan vuoden 2010 palkankorotukset ovat järjestelyerät samapalkkaisuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi. Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi tulee voimaan Samapalkkaisuuserän mukaiset palkankorotukset ovat erisuuruisia eri ammat - ti ryhmillä ja eri sopimusaloilla. Erään käytetään 0,4 0,8 % sopimusalan palkkasummasta (KVTES 0,8 %). Erän kustannusvaikutus on koko kunta-alan palkkasummasta 0,75 %. Hinnoittelemattomille ryhmille sovittiin lukien paikallinen järjestelyerä, joka on suuruudeltaan 0,5 % hinnoittelemattomien palkkasummasta. Tuloksellisuuden edistämiseen liittyvä järjestelyerä maksetaan Se on suuruudeltaan 0,7 %. Sen käyttäminen päätetään paikallisesti ja sen toteutuminen edellyttää mukanaoloa tuloksellisuushankkeissa. Luottamusmiesten asemaan saatiin merkittäviä parannuksia. Luottamusmiesten ajankäyttöä koskeva suositus muuttui sitovaksi sopimusmääräykseksi. Myös luottamusmieskorvaukset paranevat. Yliopistoneuvotteluissa aikalisä Yliopistotyönantaja antoi keskiviikkona lähes nollatarjouksen palkankorotuksiksi kuluvalle vuodelle ja vuodelle Tarjouksen kustannusvaikutus tälle vuodelle on 0,04 prosenttia. Lisäksi esityksissä sopimusteksteiksi on vielä isoja asioita auki, kuten työaikakysymykset ja sairausajanpalkka. Sopimuskokonaisuudesta puuttuu muitakin oleellisia osia. Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt ovat pettyneitä työnantajan tarjoukseen ja neuvotteluissa on otettu aikalisä. Työantajalta odotetaan uutta tarjousta ja teksteistä kokonaisesitystä uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelupöytään palataan näillä näkymin torstaina 25. helmikuuta. Järjestöt nostavat neuvottelutilanteen tässä vaiheessa järjestövalmiutta. Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai luottamusmieheensä. Akavan Erityisaloissa yliopistosektorin asiamies on Kalevi Juntunen, kalevi.jun tunen@akavanerityisalat.fi Ajankohtaista kunta- ja valtiosektorilla asiantuntija 15

16 Speciaali Tervetuloa SPECIA ry:n kevätkokoukseen ja esiintymiskoulutukseen Jyväskylään SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Ravintola Figarossa, Asemakatu 4, Jyväskylä. Ennen kokousta nautitaan Anna-Mari Laulumaan viihdyttävästä esiintymiskoulutuksesta. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi ja lounas. Osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Tilaisuus on avoin kaikille SPECIAn jäsenille. Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä puhelimitse numeroon tai sähköpostilla Ilmoittautumisohjeet löytyvät myös verkkosivuiltamme AIKATAULU Tulokahvi ja ilmoittautuminen Päivän avaus Esiintyminen osana ammattitaitoa. Vuorovaikutuskouluttaja Anna-Mari Laulumaa Lounas Kevätkokous ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, SPECIAn ry:n puheen - johtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajan valinta Kokouksen sihteerin valinta Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilin - tarkastuskertomus vuodelta Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä halli - tukselle ja muille tilivelvollisille 7. SPECIAn strategia: Toiminta-ajatus ja visio 8. Vaalivaliokunnan ohjesääntö vuodelle Vaalivaliokunnan valinta 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen Uusi jäsenpalsta ristittiin Speciaaliksi Specialaisia on pian jo 6000 ja opiskelijoidenkin ensimmäinen tuhatluku lähestyy. Järjestömme kasvu on ollut varmaa ja vakaata. Kasvuvuodet ovat myös vaikuttaneet jäsenrakenteeseen ja jäsentemme tarpeisiin, sillä specialaisten tutkinnot ja työsuhteet ovat moninaisia, epätyypillisiäkin. Järjestötyöntekijöiden osuus kasvaa yhdistyksessä tasaisesti ja humanististen alojen opiskelijat kaipaavat aiempaa kohdistetumpaa työmarkkinatietoa, minkä lisäksi muiden muassa luottamusmiehet on tunnistettu edunvalvontatyön kannalta tärkeäksi jäsenryhmäksi. Speciaali on Asiantuntijan uusi jäsenpalsta, joka antaa äänen yhdistyksemme erilaisille jäsenryhmille, muistuttaa edunvalvonnan haasteista ja purkaa specialaisten yhteistä identiteettiä elämänmakuisiin paloihin. Speciaalia täydentää teemaa jatkava henkilökuva Jäsenkurkistus, joka on tuttu palsta jo aiemmista Asiantuntijoista. Tässä numerossa se on vielä poikkeuksellisesti hallitusesittelyn yhteydessä. Mistä sinä haluat kuulla seuraavalla kerralla? Haluatko itse kertoa työstäsi, tutkimuksestasi tai ammatillisesta identiteetistäsi? Entä, minkä kokemuksen ja tietotaidon uskot auttavan muita jäseniämme työssä, työnhaussa tai itsensä kehittämisessä? Lähetä terveisesi sähköpostitse osoitteeseen mikko.lehtonen@specia.fi otsikolla Speciaali. Toimisto suunnittelee jutun keskustellen viestin lähettäjän kanssa. On hienoa olla monialaisesti yhtenäinen vielä hienompaa on tuntea ne monet alat. Tällä palstalla tutustutaan specialaisuuteen jäsenryhmien sanoin ja teoin. 16 asiantuntija

17 Tutkittua tietoa työajasta ja -paikasta Anne Rantalaisen muutaman vuoden takainen aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma Työyhteiskunnasta riskiyhteiskuntaan: Työelämän oravanpyörästä vapaaehtoisesti poisjääneiden aikuisten elämänpolitiikka (2008) tarkastelee aikaa työuran, elämänpoliittisten valintojen ja hyvinvointivaltion näkökulmista. Rantalainen tulkitsee haastateltaviaan todetessaan lyhyempien työaikojen ja työnkuvien rajaamisen antavan aikaa muiden henkilökohtaisesti merkityksellisten asioiden hoitamiselle. Ne nähtiin myös syiksi irrottautua palkkatyöstä. Rantalainen herättää pohdinnassaan mielenliikahduksia: Hänen haastateltavansa ovat siirtyneet elintasosta elämisen tasoon. Tutkielma on julkaistu Itä-Suomen yliopiston verkkojulkaisuissa: Pro gradu. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopiston (verkko-)kirjastosta löytyy Timo Anttilan yhteiskuntapoliittinen väitös Reduced Working Hours. Reshaping the Duration, Timing and Tempo of Work (2005). Anttilan tutkimus tarkastelee työajan lyhentämiskokemuksia sekä yksityis- että julkisorganisaatioissa. Työaikojen ja palkkojen leikkaamisesta alettiin keskustella keinona selättää 1990-luvun alun taantuma. Anttilan puheenvuoro on merkityksellinen ajassa, jossa työajanjousto on muuttumassa mahdollisuudesta peloksi Peloksi työajan pitenemisestä, vapaa-ajan vähentymisestä ja aikapaineista. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 258. Vaikka Anna-Liisa Niemelän aikuiskasvatustieteellinen väitöstutkimus Kiire ja työn muutos (2006) arvioi kotipalvelutyötä, se avartanee näköaloja kiireen käsitteeseen ja ajan merkitykseen työssä. Mielenkiintoisia poimintoja ovat tutkijan menetelmälliset valinnat: Kiirepäiväkirjat ja -haastattelut. Niemelän väitös on kantaaottava muistutus Vai, mitä sanotte siitä, että myös arkena on kiire ja väsyttää. Onko luovalle levolle sijaa? Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 206. PRO GRADU-TUTKIELMA ETSII TEKIJÄÄ. SPECIAn gradupankki on jäsenpalvelu tutkielmienteon tukemiseksi ja julkaisujen kokoamiseksi kohderyhmälleen. Viimeisin gradupankkiin valmistunut tutkielma on Mikko Lehtosen aikuiskasvatustieteen pro gradu Oppimisen kieli businessmielen tavoittelussa. Tulkintakehysanalyysi kasvatusalan henkilöstötyöntekijöiden työ- ja identiteettikokemuksista (2009). Sen voi lukea verkkosivuiltamme, josta löytyvät myös gradupankin tutkielmaehdotukset ja tuen hakuohjeet. Työajan merkitys ja hallinta kasvatusalan asiantuntijatyössä? Saa käyttää oman tutkielman aiheena. Tutkittua tietoa Uusi vuosi aloittaa myös toisen juttusarjan Asiantuntijassa. Tutkittua tietoa antaa lukuvinkkejä, esittelee SPECIAn gradupankkiin lisättyjä opinnäytteitä ja sekä tiivistää että tulkitsee SPECIAn jäsentutkimuksia ja -selvityksiä. Sarja alkaa työajasta, sillä kuten Timo Lampikoski haastaa, on syytä pohtia, mihin suuntaan kuljemme ja missä ajassa asiantuntija 17

18 Aika ei ole rahaa Kolumni Viimeaikana on keskusteltu työurien pidentämisestä. Pidentämällä työuria vähennetään julkisen sektorin taakkaa ja mahdollistetaan hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus. Työaikaa lisäämällä lisätään tuottavuutta. Valitettavasti tuottavuutta vaaditaan usein miettimättä työntekijän hyvinvointia. Vaikka tuottavuuden lisääminen kuulostanee työntekijästä lamaannuttavalta, pitkäaikainen tuottavuushan tuo henkilöstölle merkitystä ja mieltymystä tehdystä työstä. Pitkäjänteinen tuottavuus on siten sekä työnantajan, työntekijän että yhteiskunnan intresseissä. Miksi sitten niin usein kiinnitetään enemmän huomiota työaikaan kuin aikaansaannoksiin? Seuraavassa pohditaan työpäivän pituuden merkitystä. Numeroilla mitataan organisaation tuottavuutta ja tulosta, mutta yksittäisen työntekijän tuottavuutta määritellään syystä tai toisesta usein työajassa. Tämä koskee erityisesti julkista sektoria ja SPECIAn jäsenillekin tyypillisiä asiantuntijatehtäviä, joiden tuottavuutta on vaikea mitata. Kenen tavoite on, että työntekijä sitoutuu olemaan tietyssä toimistotilassa paikassa kahdeksan tuntia päivässä? Tämä herättää ajatuksen työajan yhdistämisestä sosiaaliseen vakauteen, käsityksestä, että työaika ja -paikka säilyttävät yhteiskunnallisen rauhan ja järjestyksen. Uskon, että harvempi työnantaja pohtii yhteiskuntajärjestystä tai ajan ja paikan tihentymistä määrittäessään työntekijöidensä työaikoja. Toinen, paljon varteenotettavampi näkemys asiasta on pyrkimys työajan optimointiin suhteessa tuottavuuteen. Saksalainen Ernst Abbe totesi jo 1910-luvulla, että työpäivän lyhentäminen kahdeksantuntiseksi lisää tuottavuutta. Tätä teoriaa tukevat lähes kaikki sen jälkeiset tutkimukset. Henry Ford huomasi 1920-luvulla lukuisten kokeilujen jälkeen, että viiden päivän työviikko on tuottavampi kuin kuusipäiväinen työviikko. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää ammattiliittojen aikaansaannoksia, kuten kahdeksantuntista työpäivää (1917) ja viiden päivän työviikkoa (1960-luku). Työaikamuutokset eivät ehkä sittenkään olleet niin vaikeasti saavutettavissa huomioiden, että tutkimusten mukaan myös työnantaja hyötyy niistä. Onko suhtautuminen esimerkiksi nelipäiväiseen työviikkoon avartunut? Ajatus määrätystä työajasta koskee ensisijaisesti työtehtäviä, joissa tuottavuus edellyttää läsnäoloa ja vaiheittain toistuvia työtehtäviä. Specialaisille tyypilliset omaehtoista luovuutta edellyttävät asiantuntijatyöt eivät välttämättä sovi edellä mainittuun kaavaan. Luovaa työtä ja tuottamista ei ole sidottu aikaan, eikä paikkaan. Tosin moni asiantuntija kokenee osoitetun kahdeksantuntisen työpäivän itselleen sopivaksi. Se antaa selkeät kehykset työpäivälle ja rajaa työn vapaa-ajasta. Työnantajan on vaikea perustella kahdeksan tunnin työaika asiantuntijatehtävissä. Onkohan kyse siitä, että kellokortti, mikä tässä yhteydessä saa toimia kahdeksantuntisen työpäivän ääripään symbolina, on helpoin tapa valvoa ja seurata työntekijöitä. Vaikkei sillä ole mitään suoraa yhteyttä työntekoon ja työn tulokseen, se kuitenkin kontrolloi henkilöstöä. Rivienvälinen viesti työntekijöille on: Läsnäolo on työtä olennaisempaa. Tuo viesti on kummallinen aikana, jolloin tehokkuutta arvostetaan. Sen voi lukea myös inhimillisenä perusteena. Oma kokemukseni kuitenkin on, että työajan kontrollointi perustuu harvemmin henkilöstön hyvinvointiin. Mikäli asiantuntijatyön rinnastaa taiteeseen ja esimerkiksi taulun maalaamiseen, ajatus kahdeksantuntisesta työpäivästä on taulun tilaajalle vieras. Toinen taitelija käyttää kuusi viikkoa maalaukseensa, toinen maalaa sen päivässä. Voisin kuvitella urakkamaksun miellyttävän tilaajaa tuntien erittelyä enemmän. Syy siihen, että asiantuntijoille langetetaan kellokortti, lienee siinä, että käytännöllisempää työsuorituksen hallintatapaa ei ole. Työnantaja perustelee kellokortin käyttöä samoin argumentein kuin Winston Churchill puolustaessaan demokratiaa valtiomuotona: se ei ole täydellinen, mutta emme ole parempaakaan keksineet. Työnantajalla ei välttämättä ole resursseja perehtyä asiantuntijan jokaiseen työtehtävään, analysoida tehtävän arvoa tai seurata sen suorittamiseen liittyviä kustannuksia. Työnkuvakartoitukset, työn laadun seuranta ja työaikasovellukset ovat haasteita myös yritysten ja virastojen henkilöstöhallinnolle. Helpoimmalla päästäneen, kun kellokortinlukija asennetaan seinälle ja työrauha säilytetään. Ratkaisu on usein miellyttävä, totuttu ei kuitenkaan aina ole tehokas työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijä sitoo itsensä työpaikkaan ja hänen työajankäyttönsä pysyy hallinnassa, mikä nykymaailmassa jopa voidaan nähdä kadehdittavana. Työnantaja taas kokee antavansa vastuuta työntekijöilleen rajoittamalla valvontansa työaikaan, josta korvaus myös maksetaan. On mielenkiintoista todeta, että kellokortin käyttäminen on jäänne asiantuntijatyössä Liukuhihnateollisuuden mallin tilalle ei ole keksitty mitään uutta. Se on kompromissi, jota kukaan ei pidä erityisen hyvänä työn tuloksen kannalta Ottamatta laatuun edes kantaa. Ihminen lähetettiin kuuhun puoli vuosisataa sitten, silti työaikapulma on edelleen ratkaisematta. Kenties se kuvastanee hyvin asiantuntijatyön moninaisuutta ja ongelmallisuutta, ehkä myös sitä, ettei asiantuntijatyötä ole helppo määritellä. Vai osaako joku sanoa, kuinka paljon aikaa meni tämän artikkelin kirjoittamiseen? Simon Huldén, vt. toiminnanjohtaja 18 asiantuntija

19 Idetta nummer presenteras SPECIAs nya styrelse som har utökats med två platser. Tanken är att vår styrelse ska representera hela vårt medlemsfält möjligast väl. SPECIAs organisation är planerad att vara lättillgänglig för alla medlemmar. Ifall du har kommentarer, feedback eller önskemål gällande vår verksamhet, är det bara att kontakta mig på adressen specia.fi Fackförbunden spelar en viktig roll i debatten om hur man skall förlänga arbetskarriärerna. En förhöjning av pensionsåldern är inte ett fungerande förfarande, eftersom en beklagligt stor del av arbetstagarna är arbetsoförmögna före de fyller 60. Ett mera långsiktigt tillvägagångssätt skulle vara att öka trivseln i arbetslivet. Detta gynnar inte bara den enskilda individen utan även hela samhällsekonomin. Ett sätt att ta en paus från arbetslivet och samla krafter är alterneringsledighet. Systemet med alterneringsledighet gjordes permanent från och med början av år 2010, långt tack vare fackets påtryckningar. SPECIA berörs för stunden helt konkret av möjligheten till alterneringsledighet. Vår verksamhetsledare Markku Saarinen tog tillfället i akt och är från och med början av februari alterneringsledig till och med årets slut. Markku vikarieras under år 2010 av mig, Simon Huldén, och platsen som utvecklingschef sköts av pedagogie magister Mikko Lehtonen. Vår verksamhet fortsätter dock i övrigt precis som förut. Förhandlingsresultatet gällande de kommunala avtalsförhandlingarna nåddes fredagen den 5 februari. Förhandlingsresultatet berör ca kommunanställda och innebär att kommunernas och samkommunernas löneutgifter ökar med ca 0,9 procent i år. Avtalsperioden föreslås omfatta tiden Man har dock avtalat om löneförhöjningar endast för det första året. Parterna förhandlar om förhöjningarna för år 2011 i början av året. Såtillvida man inte då kommer överens, kan avtalet sägas upp i månadsskiftet februari-mars Förhandlingsresultatet innehåller inga allmänna förhöjningar. I enlighet med tidigare principer, som bland annat har sina rötter i regeringsprogrammet, varierar jämställdhetspottens storlek inom olika avtalsområden och för olika yrkesgrupper. Andelen utbildade kvinnor ökar potten. Inom det kommunala undervisningssektorns avtal (UKTA) handlar det om i snitt 0,8 procent av lönesumman och inom det allmänna kommunala avtalsområdet (AKTA) uppgår potten till 0,8 procent av lönesumman. Förhandlingsresultatet fokuserar på löneförhöjningar. I förhandlingarna om avtalen inom den statliga sektorn och universitetssektorn har man i skrivande stund fortfarande inte nått resultat. En överenskommelse ser ut att vara svåråtkomlig, men hittas nog i sinom tid. Aktuell information om förhandlingarna hittar du på Akavas Specialorganisationers hemsida. SPECIAs förnyade svenskspråkiga hemsidor har jag under en längre tid lovordat i denna spalt. Nu är de äntligen färdiga och publicerade på adressen Sidorna är omfattande och innehåller en hel del ny information. Alla finskspråkiga sidor är översatta till svenska. Gå för all del in och bekanta dig med dem. SPECIA håller sitt vårmöte lördagen den 24 april på restaurang Figaro, Stationsvägen 4, i Jyväskylä. Före mötet bjuds det på en föreläsning i konsten att uppträda av Anna-Mari Laulumaa. Deltagarna bjuds även på välkomstkaffe och lunch. Själva vårmötet börjar klockan 13. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts även för tåg- och bussresor. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till toimisto@specia.fi eller på numret före den Välkommen! Vårvinterhälsningar, Simon Huldén tf. verksamhetsledare Svensk resumé asiantuntija 19

20 Anna Specian vihreä kortti hyvälle esimiehelle! Mitä ikinä odotatkin esimieheltäsi, kerro se hänelle! Auta esimiestä johtamaan sinua ja muita. Yksinään esimies ei voi onnistua. Työyhteisön ilmapiiri muodostuu meistä kaikista: johtajista, esimiehistä ja työntekijöistä. Esimies vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti työntekijöiden jaksamiseen ja työyhteisön ilmapiiriin. Anna hänelle tunnustuksena Specian Vihreä Kortti. SPECIAN VIHREÄ KORTTI KANNUSTAA REILUUN PELIIN TYÖPAIKALLA Specian Vihreän kortin käytöllä haluamme kannustaa jäsenistöämme huomioimaan työpaikkansa hyvät esimies- ja johtamiskäytännöt, onnistuneet muutokset ja reilun pelin aivan tavallisessa työpäivän arjessa. Samalla levitämme hyvän olon viestiä siitä, että joissakin työpaikoissa asioihin on paneuduttu ja heistä voi ottaa muutkin mallia. Haluamme kertoa hyviä uutisia työelämästä! Specialaiset voivat ehdottaa Vihreää korttia hyvälle esimiehelleen. Voit ehdottaa Vihreää korttia yksin tai tiiminä, kunhan joku esittäjistä on Specian jäsen. Esimiehen ei tarvitse olla Specian jäsen. Esitys tehdään vapaamuotoisella hakemuksella, missä kerrotaan se, miksi juuri sinun esimiehesi on ansainnut Vihreän kortin. Esitys postitetaan Specian hallitukselle os. Maistraatinportti 4A, Helsinki. Vihreän kortin saajalle annetaan kehystetty diplomi ja ehdottaja saa muistoksi myös Vihreän kortin ehdottajan diplomin. Kaikki Vihreän kortin saajat tullaan mainitsemaan Specian Asian tuntijajulkaisussa sekä internetsivuilla. Lisätietoja asiasta saat vt. toiminnanjohtaja Simon Huldénilta, MILLAINEN ON HYVÄ ESIMIES? KENELLE VOIT VIHREÄÄ KORTTIA EHDOTTAA? työntekijöiden tasapuolinen kohtelu työntekijöihin luottaminen työntekijöiden tunteista välittäminen työtehtävien ja niihin liittyvien ongelmien tunteminen tukeminen ja rohkaiseminen palautteen anto kyky keskustella ja pohtia omaa asemaansa työyhteisössä kyky tulla toimeen ihmisten kanssa halua toimia esimiehenä sekä aikaa esimiestyölle avoimuus, huumorintaju ja luotettavuus Vihreän kortin saa reilusta pelistä työpaikan arjessa ei joulubonuksista tai ennätysvuosi - tuloksista.