korjattu Antti Suoperä - Seppo Kouvonen Hinnat ja Palkat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "25.1.2010 korjattu 5.3.2010. Antti Suoperä - Seppo Kouvonen Hinnat ja Palkat"

Transkriptio

1 25..2 korjattu Antti Suoerä - Seo Kouvonen Hinnat ja Palkat S e l vitys ku nta - alan ja y leisten t yö m arkkinoid en alkka e roista

2 S i s ä l l y s 2 JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ TULOKSISTA 3.PALKKARAKENNETILASTO TUTKIMUKSEN LÄHDEAINEISTONA Yleiskuvaus Käsitteiden määrittely Palkkarakennetilaston erustiedot vuosina 23 ja Toimialarakenne Ammattirakenne Ikä- ja sukuuolirakenne Palkkarakennetilaston soveltuvuus dynaamisiin sektorivertailuihin TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston rajaus Menetelmäkuvaus AINEISTON KUVAILU AINEISTON OSITUS JA PALKKOJEN MÄÄRÄYTYMINEN Ositus Palkkamallin määrittely PALKKAVERTAILUN ANALYYSI JA TULOKSET Kunnan ja yleisten työmarkkinoiden alkkaerot ansiokäsitteittäin Kuntasektorin ja yleisten työmarkkinoiden alkkaerot vastaavissa ammateissa ISCOammateittain Kuntasektorin ja yleisten työmarkkinoiden alkkaerot ei-vastaavissa ammateissa ISCO - ammattien 2-numerotasolla, ääryhmissä ja yhteensä Kuntasektorin ja yleisten työmarkkinoiden alkkaerot ei-vastaavissa ammateissa koulutuksen 2-numerotasolla, ääryhmissä ja yhteensä TULOKSET Vastaavat ammatit Ei-vastaavat ammatit ISCO -ammatin ääryhmän mukaan Ei-vastaavat ammatit koulutusasteen mukaan Kunta-alan henkilöstörakenteen muutosten vaikutus Vastaavat ammatit Ei-vastaavat ammatit.94 LIITE : Vastaavat ja ei-vastaavat ammatit ja niissä työskentelevien lukumäärät LIITE 2: Kuntasektorin alkkajakauman keskeisiä tunnuslukuja (Liitteet )... 8 LIITE 3. Puolilogaritmisten mallien alkka-aggregointi

3 3 J o h d a n t o j a t i i v i s t e l m ä t u l o k s i s t a Kunta-alan alkkaselvitystä koskevasta toimeksiannosta sovittiin Tilastokeskuksen ja kunta-alan tilastoryhmän välillä elokuussa 29. Hanke liittyy kunta-alan virka- ja työehtosoimusneuvottelujen yhteydessä sovittuihin toimeniteisiin arvioida vuosina toteutettujen kunnallisen alkkausjärjestelmän kehittämistoimeniteiden vaikutuksia sekä selvittää kunta-alan suhteellista alkkatasoa. Toimeksiannon tavoitteena on selvittää kunta-alan alkkataso verrattuna yleisiin työmarkkinoihin. Tutkimus koskee vuosia 23, 27 ja 28. Selvityksessä tuli analysoida myös kuntasektorin henkilöstö- ja alkkarakenteen muutoksen vaikutuksia kuntasektorin suhteelliseen alkkatasoon. Tässä raortissa on esitetty tutkimustulokset vuosilta 23 ja 27. Selvityksen vuotta 28 koskeva liiteosa valmistuu toimeksiannon mukaisesti tammikuussa 2. Palkkatasoa koskeva analyysi erustuu neljään ansiokäsitteeseen: säännöllisen työajan kuukausiansio ilman työaikalisiä ja oetusalan ylituntialkkioita säännöllisen työajan kuukausiansio (=SANI), säännöllisen työajan kuukausiansio tulosalkkioineen (=ATI), kokonaistyöajan kuukausiansio ilman tulosalkkioita. Jokainen ansiokäsite analysoidaan toisistaan riiumattomasti, joten ansiokäsitteiden tilastoinnin erojen vaikutuksia ei eliminoida alkkavertailussa. Tutkimus erustuu alkkarakennetilaston erustietoihin. Toimeksiannon mukaisesti ansiokäsitteet on määritetty vuoden 27 tilastokäytännön mukaisin käsittein. Tutkimusaineisto on rajattu vuoden 23 tilastokäytännön mukaisesti, jolloin ns. vähennettyä alkkaa saaneet eivät sisälly tutkimusaineistoon. Tutkimus koskee vain kokoaikaisia alkansaajia. Tutkimusasetelma on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa alkkojen määräytymistä on mallinnettu tyyillisellä regressioanalyysillä. Toisessa vaiheessa regressiomallien estimointituloksia on hyödynnetty laadunvakioinnissa ja indeksilaskennassa. Menetelmää kutsutaan indeksilaskennassa ns. hedoniseksi menetelmäksi. Toimeksiannon mukaisesti kunta-alan ja yleisten työmarkkinoiden keskimääräinen alkkaero on tässä raortissa arvioitu ainottamalla ammattikohtaiset alkkaerot yhteen kunta-alan indeksiainoilla, ts. kunta-alan henkilöstön ammattijakaumasta johdetuilla ainoilla. Palkkavertailu toteutetaan erikseen ns. vastaavissa ja ei-vastaavissa ammateissa, jotka on kuvattu tutkimuksen liitteessä yksi. Palkkavertailun tulokset tilastoidaan vastaavien ISCO -ammattien osalta o. luokituksen tarkimmalla tasolla, sen ääryhmissä ja kaikki yhteensä -tasolla. Ei-vastaavien ammattien osalta vertailutulokset tilastoidaan ammattiluokituksen 2 -numerotasolla, ääryhmissä ja kaikki yhteensä -tasolla. Ei-vastaavista ammateista tuotetaan lisäksi tilastot koulutusluokituksen 2 -numerotasolla, koulutusluokituksen ääryhmissä ja kaikki yhteensä -tasolla. Tutkimus etenee seuraavasti: Toisessa luvussa kuvataan lyhyesti sekä vertailuryhmiin (vastaavat ja eivastaavat ammatit) valittujen ammattiluokkien määritys että lyhyt yleiskuvaus tutkimusmenetelmästä. Kolmannessa luvussa esitetään vastaavien ja ei-vastaavien ammattien keskeisiä tunnuslukuja työvoiman iästä, koulutuksesta ja työsuhteen määräaikaisuudesta työantajasektoreittain. Neljännessä luvussa esitetään alkkamallien estimointiluokitus, niiden osittaminen, alkkamallien sesifikaatio ja estimointi, sekä keskeisimmät estimointitukokset ansiokäsitteittäin kuntasektorilta ja yleisiltä työmarkkinoilta. Luvussa viisi alkkamallien estimointituloksia sovelletaan indeksilaskentaan ja vertailtavien työanosten laadunvakiointiin. Analyysissä esitetään ainoastaan indeksilaskennan keskeisimmät auvälineet metodin tarkemi matemaattinen analyysi esitetään tutkimukseen oheistetussa Liitteessä kolme. Luvussa viisi esitetään lisäksi indeksilaskennan tulokset ansiokäsitteittäin vastaaville ja ei-vastaaville ammateille. Luvussa kuusi esitetään tutkimuksen yhteenveto.

4 4 Tiivistelmä tuloksista Kun alkkaeroja tarkastellaan kunta-alan näkökulmasta, oli yleisillä työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä työskentelevän laatuvakioitu kuukausiansio ilman työaikalisiä tms. vuonna 23 keskimäärin 4,9 rosenttia korkeami kuin kunta-alalla. Vuonna 27 ero oli suistunut 3,6 rosenttiin eli,3 rosenttiyksikköä. Säännöllisen työajan kuukausiansion osalta vastaava ero oli vuodesta 23 vuoteen 27 suistunut,9 rosenttiyksikköä (3,6 % vs. 2,7 %). Mikäli otetaan huomioon myös tulosalkkioiden vaikutus, alkkaero oli samaten suistunut,9 rosenttiyksikköä (4, % vs. 3, %). Kokonaisansioiden (ilman tulosalkkioita) ero oli vastaavissa tehtävissä vuosina suistunut 2,2:sta rosentista yhteen rosenttiin. Kuvio. Yleisten työmarkkinoiden ja kunta-alan kuukausiansion suhteellinen ero vastaavissa ja eivastaavissa tehtävissä ansiokäsitteen mukaan vuosina 23 ja 27 Vastaavat tehtävät Muut kuin vastaavat tehtävät Säännöllisen työajan ansio ilman työaika- ym. lisiä ,9 3,6 8,2,8 Säännöllisen työajan ansio ,6 2,7 4,9 8,5 Säännöllisen työajan ansio tulosalkkioineen , 6,2 9,6 Kokonaisansio (ilman tulosalkkioita) ,2 2, Yleisten työmarkkinoiden ja kunta-alan kuukausiansion suhteellinen ero, % Muissa kuin vastaavissa tehtävissä yleisten työmarkkinoiden kuukausiansio ilman työaikalisiä tms. oli vuonna 23 noin,8 rosenttia korkeami kuin kunta-alalla. Vuonna 27 ero oli 8,2 rosenttia, 3,6 rosenttiyksikköä aiemaa ienemi. Säännöllisen työajan ansion osalta ero oli vuonna 27 noin 3,6 rosenttiyksikköä ienemi kuin vuonna 23 (8,5 % vs. 4,9 %). Tulosalkkioiden huomioon ottaminen kasvatti alkkaeroa ei-vastaavissa tehtävissä runsaan rosenttiyksikön verran (9,6 % vs. 6.2 %). Kokonaisansioiden suhteellinen ero (ilman tulosalkkioita) vuodesta 23 vuoteen 27 suistui eivastaavissa tehtävissä kuudesta rosentista 2,5:een rosenttiin. Lokakuun alkka-aineisto ei vuonna 27 sisältänyt yksityisen oetusalan marraskuussa maksettuja soimuskorotuksia, jotka nostivat yksityisen alan suhteellisia ansioita kunta-alaan verrattuna vastaavissa tehtävissä yhteensä,4 ja ei-vastaavissa tehtävissä yhteensä,7 rosenttiyksikköä.

5 5 Kunta-alan kuukausiansio (ilman työaikalisiä tms.) oli ns. vastaavissa tehtävissä vuonna 27 saavuttanut yleisten työmarkkinoiden tason ammatin ääluokissa 'erityisasiantuntijat', 'alvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät' sekä 'muut työntekijät'. Erityisasiantuntijoiden kohdalla tämä johtui osin siitä, että yksityisen oetusalan soimuskorotuksia ei ollut vuoden 27 alkkarakennetilastossa tilastoitu. Mikäli yksityisen oetusalan soimuskorotukset marraskuulta 27 otetaan huomioon, yleisten työmarkkinoiden laatuvakioitu säännöllisen työajan kuukausiansio (ilman työaikalisiä tms.) oli,6 rosenttia korkeami kuin kunta-alalla. Kuvio 2. Yleisten työmarkkinoiden ja kunta-alan suhteellinen alkkaero ilman työaikalisiä tms. ammatin ääluokan mukaan vastaavissa ja ei-vastaavissa tehtävissä vuosina 23 ja 27. Vastaavat tehtävät Muut kuin vastaavat tehtävät Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat T:sto ja asiakasalv. työntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Rakennus-, korjaus-,valm.työntek. Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Yhteensä Ammatin ääluokissa 'asiantuntijat' sekä 'toimisto- ja asiakasalvelutyöntekijät' yleisten työmarkkinoiden kuukausiansio vastaavissa tehtävissä (ilman työaikalisiä tms.) oli noin kymmenen rosenttia korkeami kuin kunta-alalla. Ero näytti vuodesta 23 vuoteen 27 kasvaneen lähes rosenttiyksikön. Ammatin ääluokissa 'rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät' sekä 'rosessi- ja kuljetustyöntekijät' yleisten työmarkkinoiden kuukausiansio (ilman työaikalisiä tms.) vastaavissa tehtävissä oli noin 4-9 rosenttia korkeami kuin kunta-alalla - ero oli selvästi suuremi kuin vuonna 23. Kuten kaaleessa 6.4. on esitetty, kasvu johtui osin ryhmien tehtävärakenteen muutoksesta. Laskennallisten kuukausiansioiden vertailuun kunta-alalle eätyyillisissä tehtävissä liittyy useita vertailua vaikeuttavia tilastoteknisiä tulkintoja.. Palkkarakennetilasto tutkimuksen lähdeaineistona.. Yleiskuvaus Kuntasektorin alkkaselvitys erustuu alkkarakennetilaston erustietoihin. Aineisto on muodostettu yhdistämällä alakohtaisten alkkatilastojen erusaineistot yleisiä tilastokäsitteitä käyttäväksi tietovarannoksi. Aineistoja on muokattu määrittelemällä kaikille alkansaajille soimusalasta ja alkkausmuodosta riiumatta yhteiset ansiokäsitteet sekä luokitukset. Palkkatilastojen erustietoja on alkansaajien osalta täydennetty Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä (tutkinto), työssäkäyntitilaston erustiedoista (toimiaikan tunniste) sekä yritysten ja aikallisyksikköjen osalta yritysrekisteristä. Työllistettyjä koskevat tiedot sekä alkansaajan kansalaisuustiedot on liitetty aineistoon työllisyysvaroin alkattuja koskevasta rekisteristä sekä väestörekisterin erustiedoista.

6 6 Palkkarakennetilasto kuvaa vuoden viimeisen neljänneksen alkkarakennetta. Koska erusaineisto on kerätty eri lähteistä, tilastointikuukausi vaihtelee jossain määrin. Tiedot on kerätty - autoalalla lokakuulta, - evankelis-luterilaisen kirkon aineistossa kesäkuulta ja marraskuulta, - muulla alvelualalla lokakuulta, - teollisuuden tuntialkkaisilla yleensä vuoden viimeiseltä neljännekseltä, - teollisuuden kuukausialkkaisilla vuodesta 27 lähtien lokakuulta, sitä ennen joulukuulta - kuntasektorin kuukausi- ja tuntialkkaisilla lokakuulta ja - valtion kuukausialkkaisilla ääasiassa marraskuulta Silloin, kun alkkatilaston erustiedot on kerätty koko viimeiseltä neljännekseltä, on alkkarakennetilastossa otettu huomioon vain lokakuussa voimassa olleet työsuhteet. Yksityisen sektorin alkkatiedot erustuvat ääosin työnantajajärjestöjen jäsenyrityksiltään keräämiin alkkatietoihin. Niillä toimialoilla, missä järjestäytyneiden yritysten osuus toimialan työsuhteista kohosi tutkimuskehikossa yli 75 rosentin, järjestöjen keräämän alkka-aineiston oletettiin kuvaavan kaikkia kyseisen alan alkansaajia, eikä tietoja kerätty alan järjestäytymättömiltä työnantajilta. Niillä aloilla, missä järjestäytyneiden työnantajien osuus työsuhteista uolestaan oli alle 75 rosenttia, työnantajajärjestöjen keräämät tiedot edustivat vain järjestäytyneitä yrityksiä. Näillä toimialoilla Tilastokeskus keräsi järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat tiedot otostutkimuksella. Tilastokeskus sai vuonna 27 käyttöönsä työnantajajärjestöjen keräämän alkka-aineiston, joka sisälsi noin 88 yrityksen ansiotiedot. Kunkin vastanneen yrityksen tiedot tahdistettiin alkueräiseen tutkimuskehikkoon. Estimointi suoritettiin siten, että erusaineistoon oimittiin aluksi estimoinnissa käytettävään tutkimuskehikkoon tahdistuneiden yritysten työsuhteet. Lisäksi aineistoon liitettiin kaikista tahdistumattomista yrityksistä ne yritykset, joiden alveluksessa oli vähintään viisi alkansaajaa ja jotka toimivat tilaston kattamilla toimialoilla. Nämä yritykset tulkittiin kehikon alieitoksi. Se koostui sekä uusista että toimintaansa laajentaneista yrityksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon ansiotiedot sisältyivät yksityisen sektorin aineistoon. Tiedot erustuvat Kirkon työmarkkinalaitoksen alkkatiedusteluun, joka kattaa kaikkien seurakuntien lisäksi seurakuntayhtymät, seurakuntaliitot, kirkon keskushallinnon sekä toimikunnat ja lastenohjaajat. Katovirheen oikaisemiseksi tutkimuskehikko jaettiin yrityksen kokoluokan ja toimialan mukaan ositteisiin, jonka jälkeen kato korjattiin Särndalin suhde-estimaattorilla. Särndalin suhde-estimaattori toimii siten, että korjauskerroin määritellään vastanneiden yritysten henkilökunnan määrän suhteellisen osuuden käänteislukuna, eli N/n (N = tutkimuskehikkoon kuuluvien yritysten henkilökunnan lukumäärä, n = vastanneiden yritysten henkilökunnan lukumäärä). Estimaattori antaa isomman ainon niiden yritysten havainnoille, joiden ositteissa vastauskato on suurinta henkilökunnan lukumäärällä mitattuna. Tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden alveluksessa oli vähintään viisi alkansaajaa, muodostettiin oma jälkiosite. Tämän ositteen korotuskertoimeksi määritettiin. Tilastokeskus keräsi järjestäytymättömien työnantajien alveluksessa olevien alkansaajien ansioita koskevat tiedot otostiedustelulla. Käytetty estimointikehikko kattoi nyt vain otostoimialoihin kuuluvat järjestäytymättömät yritykset. Estimointia varten tutkimuskehikko jaettiin yrityksen toimialan ja koon mukaisiin ositteisiin. Ositteet muodostettiin lähes samoin erustein kuin vastaavilla toimialoilla järjestäytyneiden yritysten katokorjauksessa käytetyt ositteet. Järjestäytymättömien yritysten otokseen oimittiin esimerkiksi vuonna yritystä. Näiden yritysten alveluksessa oli otoskehikon mukaan alkansaajaa. Tiedusteluun vastasi noin 75, rosenttia otoksessa olleista yrityksistä. Vastanneeksi tulkittiin yritys, jonka vastaus sisältyi Tilastokeskuksen keräämään aineistoon tai joka todettiin toimivan tilastoajankohtana ilman alkattua työvoimaa tai jonka toiminta ilmoitettiin äättyneeksi vuoden 27 aikana. Otoksen tiedot korotettiin järjestäytymättömien yritysten erusjoukon tasolle määrittämällä korjauskerroin yritysten henkilökunnan määrän suhteellisen osuuden käänteislukuna (Särndalin suhde-estimaattori) ositteittain. Otostiedustelun tietosisältö vastasi alan järjestäytyneiden yritysten alkkatiedusteluita.

7 7 Julkisen sektorin alkkatiedustelut ovat lähes kokonaistutkimuksia. Koska niiden kato on varsin vähäinen, ei vastauskadon oikaisua ole idetty tareellisena. Tilastokeskus kerää kerran vuodessa lokakuulta tiedot sekä tunti- että kuukausialkkaisista kuntasektorin alkansaajista. Kuntasektorin alkkatiedustelu kattaa kuntien virastot ja laitokset, kuntayhtymät sekä osan kuntien liikelaitoksista. Ansiot on eritelty tiedustelussa alkkatekijöittäin. Valtionkonttori kerää eri ministeriöiltä, virastoilta ja laitoksilta valtion tunti- ja kuukausialkkaisia alkansaajia koskevat tiedot kuukausittain Tahti-järjestelmään. Tilastokeskus saa tästä järjestelmästä tiedot loka- joulukuussa maksetuista alkoista. Valtion alkkatiedustelu kattaa lähinnä valtion budjettitalouden iiriin kuuluvien ministeriöiden, virastojen ja laitosten alvelussuhteet. Valtion alkkatiedustelun tietosisältö vastaa hyvin itkälle kuntasektorin alkkatiedustelua..2 Käsitteiden määrittely Palkkarakenneaineistojen kuvaukset sisältävät työaika- ja ansiokäsitteiden määritykset ja laskentatavat. Palkkarakennetilaston tavoitteena on luoda alkansaajien ansiotasosta ja niiden muodostumisesta mahdollisimman vertailukeloinen kuva alkkausjärjestelmien eroista riiumatta. Kaikille alkansaajille on yritty määrittämään yhdenmukaisen käsitteistön avulla tunti- ja kuukausiansiot. Erilaisia rajauskriteereitä käyttäen alvelussuhteet on eritelty taulukointia varten kolmeen ryhmään - kaikki alkansaajat, alkansaajat, joille on voitu määritellä kuukausialkat ja alkansaajat, joille on määritelty tuntiansiot. Tässä kunnan ja yleisten työmarkkinoiden alkkavertailututkimuksessa rajaudutaan niihin alkansaajiin, joille on alkkarakenneaineistossa määritelty kuukausialkka. Tämä rajaus ei sulje tutkimuksen ulkouolelle mitään merkittäviä alkansaajaryhmiä. Palkkarakennetutkimus kuvaa kokonaistyöajan - ei tehdyn työajan ansioita. Kokonaistyöajan tunnit on määritetty henkilökohtaisen säännöllisen viikkotyöajan sekä tilastointijakson keskimääräisten alkattujen lisä- ja ylityötuntien erusteella. Varallaolon tunteja ei kuitenkaan ole sisällytetty kokonaistuntimäärään. Lähinnä tuntialkka-aloilla on 4 -tuntista työviikkoa tekevien työaikaa lyhennetty ns. ekkassoimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Yksityisellä sektorilla työaikaa on lyhennetty lisäämällä joko alkallisten tai alkattomien vaaaäivien määrää. Viimeksi mainitussa taauksessa on entinen ansiotaso turvattu komensoimalla työajan lyheneminen tehdyn työajan ansioissa. Palkkarakennetilastossa on työajan lyhentäminen erillisin vaaaäivin otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä. 4 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on näin ollen määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntialkkaisilla on työajan lyhennys toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei alkallisen tai ei-alkatun vaaan määrää lisäämällä. Kuntasektorin tuntialkkaisten kokonaistyöaika on näin voitu määrittää suoraan laskemalla yhteen säännöllisen viikkotyöajan sekä lisä- ja ylityön tunnit. Kokonaistyöajan tunti- ja kuukausiansio on eri ansiokäsitteiden laskennallinen lähtökohta. Tunti- ja kuukausiansio mittaa säännölliseltä työajalta sekä lisä- ja ylityöltä maksetun ansion määrää. Tuntiansio on määritetty jakamalla kuukauden ansio kokonaistyöajan tuntien määrällä. Kokonaistyöajan ansioon on luettu kultakin alkanmaksujaksolta maksettava 'jatkuva' ansio: - erusalkka - tehtävän, ammattitaidon, työaikan sijainnin, alvelusvuosien yms. erusteella maksettavat lisät - olosuhteiden ja eämukavan työajan erusteella maksettavat lisät - toimihenkilöiden tulos- ja suorituserusteinen alkanosa, työntekijöiden suorituserusteiset ansiot - ei-tehdyltä työajalta maksettu alkka - luontoisetujen verotusarvo - lisä- ja ylityön ansio, osin myös varallaolo- ja hälytyskorvaukset

8 8 Kokonaisansioon ei ole luettu kertaluonteisia alkkaeriä. Kertaluonteisia alkkaeriä ovat kaikki ne määräajoin tai satunnaisesti maksettavat ansiot, joita ei lueta alkkatilaston tunti- tai kuukausiansioon. Näitä eriä ovat mm. - lomaraha tai lomaltaaluuraha, - tulosalkkiot sekä käteiset voittoalkkiot - alvelusvuosikorvaukset niillä tuntialkka-aloilla (metalli-, aeri-, kumi-, tekstiili-, vaatetus-, uu- sekä uuseänteollisuus), missä niitä ei ole luettu tehdyn työajan ansioon - aloitealkkiot tms., jotka eivät sisälly alkkatilastoon Alakohtaisten alkkatilastojen kuukausialkkaisilla alkansaajilla tunti- ja kuukausiansio on laskettavissa myös tulosalkkioiden kanssa. Tuntialkkaisten ansio kuukaudessa on määritetty tehdyn työajan tuntiansion erusteella laskukaavalla, joka on esitetty Palkkarakenne 27 julkaisussa..3 Palkkarakennetilaston erustiedot vuosina 23 ja 27 Palkkarakennetilasto kuvaa ansioita kolmella eri työnantajasektorilla: yksityinen sektori, kuntasektori ja valtio. Työnantajasektorit ovat rakenteellisesti monella taaa hyvin erilaisia; ne eroavat toisistaan mm. toimiala-, ammatti- ja ikärakenteeltaan. Kuntasektoria koskevassa alkkaselvityksessä kuukausiansioita koskeva eittävyys on tuntiansioita aremi. Palkka-aineistoon sisältyy reilut alvelussuhdetta, joille on määritetty ainoastaan kuukausiansio. Nämä ovat valtaosin oetusalalla toimivia, joiden oetusvelvollisuudesta ei ollut käyttökeloista erustietoa tuntiansioiden määrittelyä varten..3.. Toimialarakenne Sektoreiden toimialarakenteen tarkastelu aljastaa selkeitä eroja eri sektoreiden ääasiallisessa toiminnassa. Tämä on yhteydessä myös sektoreiden ja eri toimialojen keskimääräisiin alkkatasoihin. Valtiolla suurimmat toimialaluokituksen ääluokat kokoaikaisten alkansaajien lukumäärän suhteen olivat julkishallinto ja maanuolustus jne. (L), koulutus (M) ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus - ja liikeelämän alvelut (K). Näillä toimialoilla työskenteli vuosina 23 ja 27 yhteensä noin 95,6 ja 97 rosenttia kaikista valtion alkansaajista. Kaikilla valtion kolmella äätoimialalla on korkeami keskiansio kuin alkkarakenneaineistossa keskimäärin. Tämä näkyy myös valtion muita korkeamana keskiansiona. Lisäksi valtiolta uuttuvat käytännössä myös lähes kokonaan esimerkiksi teollisuus (D), joka on yksityisen sektorin suurin toimialan ääluokka sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialvelut (N), joka vastaavasti on suurin toimiala kuntasektorilla. Yksityinen sektori on alkansaajarakenteeltaan monessakin suhteessa hyvin erilainen kuin valtio ja kuntasektori. Yksityinen sektori on jakaantunut useammalle toimialalle, minkä vuoksi toimialaluokituksen (TOL 22) mukaan kolme suurinta toimialaa yksityisellä sektorilla kattavat vuosina 23 ja 27 vastaavasti vain noin 64.4 ja 6 rosenttia alkansaajista. Suurimmat toimialat olivat teollisuus (D), tukku ja vähittäiskaua jne. (G) ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän alvelut (K). Yksityistä sektoria on suuren kokonsa vuoksi taana tarkastella vielä toimialaluokituksen kautta siten, että se jaetaan alkutuotantoon (toimialat A-B, ei vuonna 23), teollisuuteen (C-F) ja alvelualoihin (G-O). Vuonna 27 alkkarakenneaineiston eittävyys alkutuotannon osalta on noin % toimialan alkansaajista, eikä se siten anna todellista kuvaa alkutuotannon toimialojen ansiotasosta. Lisäksi kattavuus on yksityisellä sektorilla vino siinä suhteessa, että maataloustyöntekijät sekä metsätyöntekijät uuttuvat tilastosta lähes kokonaan. Tämä alemman vaativuusluokan työtehtävien uuttuminen tilaston iiristä nostaa alkutuotannon keskiansioita keinotekoisesti. Teollisuudessa oli kokoaikaisia alkansaajia vuosien 23 ja 27 viimeisellä neljänneksellä noin ja 39 98, joten kokoaikaisia alkansaajia oli vuoden 27 viimeisellä neljänneksellä noin vähemmän kuin vuoden 23 tilastossa. Tehdasteollisuudessa (D) on aljon erinteisiä hyvin alkattuja

9 9 aloja, kuten öljytuotteiden ym. valmistus (23), radio- ym. välineiden valmistus ja massan, aerin ym. valmistus (2). Näiden toimialojen korkeat keskiansiot nostivat koko toimialan ansiot korkeammiksi kuin yksityisellä sektorilla keskimäärin. Palvelualoihin kuuluu useita koko maan tasolla matalaalkkaisia toimialoja; esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta (H), muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset alvelut (O) ja terveydenhuolto- ja sosiaalialvelut (N). Tämä näkyy alvelualojen muuta yksityistä sektoria matalamana keskiansiona. Kuntasektorin keskimääräiset kuukausiansiot olivat sektoreista alhaisimmat. Sektorin kolme suurinta toimialaa ovat terveydenhuolto- ja sosiaalialvelut (N), koulutus (M) ja julkishallinto ja maanuolustus jne. (L). Samoin kuin valtio, niin myös kuntasektori on toiminnassaan aljon keskittyneemi muutamalle toimialalle kuin yksityinen sektori; kolmelle suurimmalle toimialalle kuuluu molemina tarkasteluajankohtina noin 86 % koko sektorin alkansaajista Ammattirakenne Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaan tarkasteltuna johtajat ja ylimmät virkamiehet, sotilaat sekä erityisasiantuntijat olivat arhaiten alkattuja ammattiryhmiä vuosien 23 ja 27 viimeisellä neljänneksellä. Vaikka johtajien- ja ylimien virkamiesten ansiotaso oli nyt tilaston korkein, lienee se todellisuudessa vielä tilastoitua korkeami. Tämä on seurausta siitä, että yksityisen sektorin yritysten ylin johto ei kuulu alkkatilastojen tietosisältöön. Ammattiluokituksen ääluokka asiantuntijat (3) sisältää niin korkeammin alkattuja teknisiä asiantuntijoita, kuin myös sosiaali- ja terveydenhuollon matalammin alkattuja asiantuntijoita. Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollosta kuuluu kuntasektorille ja suurin osa teknisistä asiantuntijoista uolestaan yksityiselle sektorille, minkä vuoksi asiantuntijoiden ääluokan ansiot eroavat suhteellisen aljon. Pienimmät keskimääräiset kuukausiansiot olivat koko maan tasolla ammattiluokassa maanviljelijät ja metsätyöntekijät (ammattiluokituksen ääluokka 6), muut työntekijät (9) sekä alvelu, myynti- ja hoitotyöntekijät (5). Näitä ammatteja löytyy ääasiassa yksityiseltä sektorilta ja kuntasektorilta, muttei juuri lainkaan valtiolta. Valtion alkansaajien keskittyminen asiantuntijatehtäviin nostaa sektorin keskimääräistä ansiotasoa verrattuna muihin sektoreihin. Tutkimukseen oheistetuissa Liitteissä esitetään muutamia keskeisiä tulojakaumien tunnuslukuja ISCO -ammattien tarkimmalla tasolla (ns. vastaavat ammatit), ISCO 2-numerotasolla (ns. ei-vastaavat ammatit, ks. Liite ), ISCO -ääryhmissä ja kaikki yhteensä tasoilla. Liitteissä näkyy myös työntekijöiden lukumäärät vastaavissa ammattiluokissa. Yksityisen sektorin lukumäärätiedot ovat erusjoukon tasolle korotettuja tietoja. Lisäksi ns. ei-vastaavista ammateista (ks. Liite ) tuotetaan vastaavat tunnusluvut koulutuksen 2-numerotasolle, koulutusasteittain ja kaikki yhteensä tasolle Ikä- ja sukuuolirakenne Vuosien 23 ja 27 alkkarakennetilastoissa oli vuotiaita kokoaikaisia alkansaajia vastaavasti noin 56 ja 53 rosenttia kaikista kokoaikaisista alkansaajista. Alle 3 -vuotiaita oli vastaavilla ajankohdilla noin 6 rosenttia ja yli 5 -vuotiaita vuonna 23 noin 28 ja vuonna 27 noin 32 rosenttia vuotiaiden osuus on alentunut noin 3-4 rosenttia ja yli 5 -vuotiaiden osuus on kasvanut rosentuaalisesti likimain vastaavan määrä. Vuodesta 23 vuoteen 27 työvoima on vanhentunut vähäisessä määrin. Työuraansa aloittavista alle 25 -vuotiaista sijoittuu lähes kaikki yksityiselle sektorille. Tämän voi katsoa johtuvan muun muassa siitä, että yksityisen sektorin teollisuus- ja alvelualoilla on aljon vähäistä ammattitaitoa vaativia tehtäviä, joissa työuraansa aloittelevakin voi työskennellä. Nuorten vähäinen osuus julkisella sektorilla johtuu osittain taas siitä, että julkiselle sektorille ainottuu yhä suuremi osa idemää koulutusta edellyttävistä asiantuntija- ja erityisasiantuntijatehtävistä.

10 Vuosien 23 ja 27 alkkarakennetilastossa kaikista kokoaikatyötä tehneistä alkansaajista oli naisia hieman alle 5 rosenttia. Kuntasektorilla naisten osuus oli vuonna 23 ja 27 vastaavasti noin 76.6 ja 78 rosenttia. Yksityisen sektorilla naisten suhteellinen osuus oli vastaavina ajankohtina noin 39 ja valtiolla noin 48 rosenttia..4. Palkkarakennetilaston soveltuvuus dynaamisiin sektorivertailuihin Palkkarakennetilaston toiminta-ajatuksena on muodostaa sisällöltään erilaisista alakohtaisista erustiedoista ansiokäsitteiltään ja luokituksiltaan harmonisoitu tietovaranto, joka soveltuu eri alkansaajaryhmien alkanmuodostuksen vertailuun yhtenevin mittarein. Kunta-alan alkkaselvityksen kannalta merkittävimmät haasteet liittyvät ammattiluokkakohtaisten aikasarjavertailujen tekemiseen. Toimeksiannon mukaisesti selvityksen tuli ansioiden osalta erustua vuoden 27 muodostussääntöihin mutta aineiston rajauksen osalta vuoden 23 tilastokäytäntöön. Ajallisen vertailukeloisuuden turvaamiseksi alkkarakennetilaston erustietoja on jossain määrin jouduttu harmonisoimaan kaikkien selvitystä koskevien vuosien osalta. Aineiston muodostusvaiheessa on myös voitu korjata vähäisiä erusaineiston eätarkkuuksia. Selvityksen erustiedot muodostavat yleisesti riittävän hyvän erustan dynaamisiin sektorivertailuihin. Eräiden yksityiskohtien osalta erusaineiston rajoitukset on kuitenkin hyvä ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa: ) Yksityisen ja kunnallisen oetusalan vertailu; Kunnallisen oetusalan soimuskorotukset ajoittuivat syksyllä 27 lokakuulle ja sisältyvät siten lokakuun alkkatilastoon. Yksityisen oetusalan soimuskorotukset ajoittuivat vasta marraskuulle eivätkä näin sisälly vuoden 27 alkkarakennetilastoon. Myös yksityisen ja kunnallisen oetusalan soimusten sisältö vaikuttaa käsitteiden määrittelyyn. Kunnallisella oetusalalla ylituntialkkioina korvattavien tehtävien osuus lienee yksityistä sektoria laajemi. 2) Tuntialkkaisten alvelussuhteiden kuukausiansiot; Tuntialkkaisten alkansaajien kuukausiansiot on muodostettu laskennallisesti tuntialkan ja työajan erusteella. Sektorien erustilastoinnin erot saattavat alkkarakennetilastossa vaikuttaa kuukausiansioiden suhteeseen. Verrattaessa alkkarakennetilaston kuukausiansioita verotustietoihin näyttäisi yksityisen sektorin eittävyys hieman kunta-alaa aremmalta. Työntekijäammattiluokkien keskiansioita (ääluokat 7 ja 8) kasvattavat yksityisellä sektorilla myös näihin ammattiluokkiin luokiteltavat kuukausialkkaiset alkansaajat.

11 2 Tutkimuksen toteutus 2.. Aineiston rajaus Tutkimusaineisto on rajattu koskemaan kokoaikaisia alkansaajia, joiden alvelussuhde on vakinainen tai määräaikainen. Aineiston ulkouolelle on toisin sanoen rajattu osa-aikaiset sekä muut kuin normaaliin alkkaukseen erustuvat alvelussuhteet (harjoittelijat, työllisyysvaroin alkatut jne). Aineisto sisältää ainoastaan alvelussuhteet, joissa säännöllisen työajan ansio on vähintään euroa kuukaudessa. Palkkaerojen analyysi on toteutettu erikseen toimenkuviltaan vastaavissa ja muissa kuin vastaavissa tehtävissä. Vastaaviin tehtäviin valittiin 89 ammattiluokkaa, joihin sijoitettujen ammattinimikkeiden arvioitiin kunta-alalla ja yleisillä työmarkkinoilla vastaavan likimain toisiaan. Näihin ammattiluokkiin sijoittui runsaat 7 rosenttia kunta-alan ja noin kolmannes yleisten työmarkkinoiden alvelussuhteista. Tehtävien vastaavuutta arvioitaessa ei ole voitu ottaa huomioon työtehtävien samankaltaisuutta tai tehtävien homogeenisuutta. Vastaavien tehtävien valinta toteutettiin kolmessa vaiheessa: a) valintarosessin käynnistyessä seulottiin ammattiluokituksen erusteella kaikki ne ammattiluokat, joiden tehtävät voitiin kunta-alalla ja yleisillä työmarkkinoilla arvioida likimäärin vastaaviksi. Lähemään tarkasteluun valittiin mm. edellisessä 'Kunas' -selvityksessä vastaaviksi arvioidut ammatit, b) tämän jälkeen alkkatilaston ko. luokituksista vastaavat asiantuntijat arvioivat tehtävien vastaavuutta ottaen kunkin ammattiluokan osalta huomioon sekä sektorikohtaiset muodostussäännöt että luokkaan sisältyvien alakohtaisten tehtävänimikkeiden keskiansioiden heterogeenisuuden, c) rosessin viime vaiheessa kunta-alan tilastoryhmä arvioi oman asiantuntemuksensa ohjalta Tilastokeskuksen tekemää ehdotusta. Tällöin yrittiin toisaalta laajentamaan vastaavia ammatteja koskevan vertailun eittävyyttä, toisaalta keskittymään loutuloksen kannalta merkittäviin ammatteihin Menetelmäkuvaus Kunnan ja yleisten työmarkkinoiden alkkaerot arvioidaan ns. hedonisella menetelmällä. Hedonisessa menetelmässä yhdistetään alkkojen analysointi regressioanalyysillä ja laatuerojen eliminointi indeksilaskennassa. Palkkamallit määritellään tyyilliseen taaan uolilogaritmisina siten, että työntekijöiden logaritmisia alkkoja selitetään työntekijöiden laadullisilla ominaisuuksilla, kuten iällä ja koulutusvuosilla sekä niiden neliöjuurilla. Lisäksi alkkamalleihin liitetään indikaattorimuuttuja työsuhteen määräaikaisuudesta. Työsuhteen määräaikaisuus ei ole työntekijän laadullinen ominaisuus, mutta muuttujan liittäminen alkkamalliin selittävänä muuttujana on välttämätöntä, jotta ns. relevantin ois jätetyn muuttujan harha voidaan välttää. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: Jos alkkamalliin ei liitetä alkkojen määräytymisen kannalta relevanttia määräaikaisuutta mittaavaa indikaattorimuuttujaa (so. muuttuja saa arvon yksi, jos työntekijä on määräaikainen ja muulloin nolla), niin mallin muut arametri tulevat estimoitua harhaisesti virheelliseen suuruusluokkaan (so. liian suuriksi tai ieniksi). Määräaikaisuuden roolia varsinaisessa indeksilaskennassa ohditaan täsmällisemmin tutkimuksen analyysivaiheessa erityisesti kaaleessa neljä. Palkkamallien estimointiluokitus valitaan tilastollisella äättelyllä ja se on hienojakoisimmillaan tarkimman ISCO -ammattiluokituksen tasolla sukuuolittain ja työnantajasektoreittain. Jokaiseen alkkamalliin lisätään lisäksi ristiintaulukoinnilla hienojakoinen luokitus työnantajasta ja tehtävänimikkeestä. Koska luokittelutekijät, kuten sukuuoli ja alueelliset tekijät (so. yritys ja sen aikallisyksikkö) huomioidaan alkkamallien estimointiluokituksessa, ne eivät näy suoraan muiden selittävien muuttujien taaan alkkamalleissa iste-estimaatteina.

12 2 Palkkamalleissa käytetty luokitus on erittäin hienojakoinen ja sen tarkoituksena on mallintaa alkkojen määräytymisrosesseja yritysten/aikallisyksiköiden sisällä tehtävänimikkeittäin sekä miehille että naisille erikseen. Hienojakoinen ositus on itse asiassa edellytys sille, että työntekijöiden laatutekijöiden arametrit tulevat estimoitua oikeaan suuruusluokkaan - oikeaan suuruusluokkaan estimoidut arametrit ovat edellytys sille, että työanosten laatuerojen eliminointi toteutuu oikeassa suuruusluokassa vertailuluokittain kunnan ja yleisten työmarkkinoiden välillä. Palkkavertailumetodi oikkeaa vuoden 2 Kunas selvityksestä. Vuoden 2 alkkavertailussa hedoninen laadunvakiointi suoritettiin havaintotasolla laskemalla samanlaatuisen työanoksen hintaa toisaalta kuntasektorin ja toisaalta yleisten työmarkkinoiden näkökulmasta (ns. hedoninen imutointi, ks. Koev, 996). Metodin etuna on ääretön joustavuus aggregoinnissa - laatuvakioidut alkkasuhteet voidaan aggregoida konsistentisti eriaatteessa mielivaltaisesti luokitellen. Tässä tutkimuksessa havaintotason vertailusta luovutaan ja uoli-logaritmiset alkkamallit aggregoidaan työntekijätasolta vastaavissa ammateissa tarkimman tason ISCO -ammattiluokkiin ja ei-vastaavissa ammateissa ISCO 2- numerotason ja koulutuksen 2-numerotason avulla ristiintaulukoituihin vertailuluokkiin. Yhteenlaskusääntö kehitetään logaritmisen keskiarvon avulla ja vertailuluokkien tunnusluvuiksi saadaan aritmeettiset keskiarvot. Havaintotason tietojen yhteenlasku toteutetaan erillisesti vastaaville ja ei-vastaaville ammateille. Indeksilaskenta toteutetaan ensimmäisen kerran vertailuluokkien tasolla jakamalla yleisten työmarkkinoiden ja kunnan aritmeettisten keskialkkojen suhde kahteen osaan laatuvakioitujen keskialkkojen suhteeseen ja laatukorjaukseen. Indeksilaskennan matematiikka toteutetaan siten, että näiden kahden termin tulona (so. laatuvakioitu alkkasuhde ja laatukorjaukset) saadaan aina täsmällisesti kunnan ja yleisten työmarkkinoiden aritmeettisten keskialkkojen suhde (ks. Liite 3). Vertailuluokkien aritmeettisten keskialkkojen suhde, laatuvakioitu alkkasuhde ja laatukorjaukset aggregoidaan karkeammille tasoille kuntasektorin indeksiainoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että yksistään kuntasektorin työntekijöiden lukumäärät ja ammattien keskialkat määräävät alkkavertailussa käytetyt indeksiainot (seuraa suoraan Laseyres in logaritmisesta indeksikaavasta). Indeksilaskennan kannalta alkkavertailun näkökulmana on kuntasektori. Vertailuluokkien indeksit summataan karkeammille tilastotasoille logaritmisella skaalalla, koska summaus on tuloa yksinkertaisemi analyyttisesti ja laskennallisesti. Koska indeksin ainot saadaan kuntasektorilta ja ne erustuvat kuntasektorin työmarkkinoiden rakenteeseen, kaikki tunnusluvut aritmeettiset keskialkkojen suhteet, laatuvakioidut alkkasuhteet ja laatukorjaukset ovat näillä ainoilla laskettuja ainotettuja keskiarvoja.

13 3 3 Aineiston kuvailu Seuraavissa tauluissa esitetään keskeisiä ominaisuuksia sektorikohtaisista tilastoaineistoista vuosien 23 ja 27 alkkarakenneaineistosta. Aineistoja kuvataan alkkamallin selittävien muuttujien keskiarvoilla erikseen vastaavissa ja ei-vastaavissa ammateissa. Tunnusluvut lasketaan erikseen työnantajasektoreittain. Liitteessä esitetään luettelo vastaavista ja ei-vastaavista ammateista. Taulukko 3.: Työntekijöiden lukumäärät, määräaikaisten suhteellinen osuus, työntekijöiden keski-iät ja keskimääräiset koulutusvuodet työnantajasektorin mukaan vuosien 23 ja 27 alkkarakenneaineistoissa vastaavissa ja ei-vastaavissa ammateissa. Vastaavat ammatit Ei-vastaavat ammatit Sektori Vuosi Luku- määrä Määräaikainen (%) Keskiikä Lukumäärä (* Keskim. koulutusvuodet Määräaikainen (%) Keskiikä Keskim. koulutusvuodet Kunta ,36 44,5 4, ,6 44,56 6, ,25 45,45 4, ,6 45,4 6,5 Kirkko ,85 45,65 3, , 46,7 7, ,57 46,67 3, ,9 44,2 6,29 Valtio ,72 45,5 4, ,43 4,49 7, ,43 46,92 4, ,7 42,56 7,8 Yksityinen ,73 4,28 3, ,5 4,4 4, ,35 4,52 4, 492 6,84 4,84 4,2 *) aineisto sisältää havaintoja, jotka eivät sisälly mikroluokitukseen Kunnan, kirkon ja valtion työvoima vastaavissa ammateissa on likimain saman ikäistä. Yksityisellä sektorilla työvoima on selvästi muita sektoreita nuoremaa. Ei-vastaavissa ammateissa valtion ja yksityisen sektorin työvoima on keskimäärin nuoremaa kuin kunnan ja kirkon työmarkkinoilla. Kaikilla työnantaja sektoreilla työvoima on vähäisessä määrin ikääntynyt vuodesta 23 vuoteen 27 verrattuna. Koulutusvuodet ovat ei-vastaavissa ammateissa kaikilla sektoreilla korkeammat kuin vastaavissa ammateissa. Yksityisellä sektorilla määräaikaisuuden suhteelliset osuudet, keski-ikä ja koulutusvuodet ovat keskimäärin likimain samalla tasolla vastaavissa ja ei-vastaavissa ammateissa. Vastaavissa ammateissa kaikilla sektoreilla yleisin koulutusaste on keskiaste tai alemi. Vastaavat ammatit ainottuvat siis voimakkaammin vähemmän koulutusta vaativiin ammatteihin. Ei-vastaavissa ammateissa sitä vastoin kunnan, valtion ja kirkon työmarkkinoilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat suurin ryhmä kattaen noin /3 koko työvoimasta. Merkille antavaa on myös se, että yksityisellä sektorilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja tutkijakoulutuksen saaneiden koulutusasteet ovat selvästi ienimmät ryhmät sekä miehillä että naisilla. Lisäksi yksityisellä sektorilla koulutusasteissa ei ole suurta eroa vastaavissa ja ei-vastaavissa ammateissa. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien suhteellinen osuus on yksityisellä sektorilla selvästi ienin (alle rosenttia) ja se on ysynyt samalla tasolla vuosina 23 ja 27. Kirkon työmarkkinoilla sitä vastoin määräaikaisten suhteellinen osuus sektorin kokoaikaisten työvoimasta on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 27 verrattuna. Kunnalla määräaikaisten osuus kokoaikaisten työvoimasta on reilut 2 rosenttia ja valtiolla vähän alle 3 rosenttia. Kunnan ja valtion työmarkkinoilla määräaikaisen työvoiman käyttö on vähäisessä määrin alentunut vuodesta 23 vuoteen 27 verrattuna.

14 4 Taulukko 3.2: Valtion, kunnan, kirkon ja yksityisen sektorin henkilöstö koulutusasteen (%) mukaan vuosien 23 ja 27 alkkarakenneaineistossa. Vuosi Vastaavat ammatit Ei-vastaavat ammatit Kirkko Kunta Valtio Yksityinen Kirkko Kunta Valtio Yksityinen Keskiaste tai alemi 23 46,6 42,9 5,3 44,9 7,6 27,55 3,2 43, ,99 43,86 35,8 45,5 27,86 28, 23,87 44,4 Alin korkea-aste 23 24,7 26,85 29,79 9,85 2,73 5,64 2,68 7, ,6 23,29 28,2 7,4 4,75 3,26 2,8 5,74 Alemi korkeakouluaste 23 5,65 9,77 7,9 7,95 6,3 4,75 7,4 9, ,48 2,89 9,97,65 6,6 5,9 8,7 2,58 Ylemi korkeakouluaste 23 7,46 7,64, 6,5 44,83 33,9 29,46 8, ,49 8,87 2,39 8,8 32,36 36, 29,92 9,56 Tutkija koulutus 23,4,62,62,4 3,4,8,25,44 27,5,76 2,59,48 2,5 2,4 2,36,5 Tuntematon 23 6,52 2,92 2,38 7,92 6,35 2, ,73,33,77 7,5 5,92 5,5 5,7 7,2 Koulutusasteissa ei ole suuria eroja vuosien 23 ja 27 välillä. Ainoastaan luokan Tuntematon suhteellinen osuus on valtiota ja kirkkoa lukuun ottamatta yleensä systemaattisesti alentunut. Koulutusasteiden suhteelliset osuudet ovat likiitäen yhtä suuria vuosina 23 ja 27 eri sektoreiden sisällä. Valtiosektorilla koulutusasteen luokituksessa on taahtunut muutos vuosien 23 ja 27 välillä. Vuonna 23 työntekijöiden tuntemattomat koulutusasteet on luokiteltu Keskiaste tai alemi luokkaan, kun vuonna 27 ne on sijoitettu Tuntematon luokkaan. Luokituksen muutoksen vaikutuksia on mahdotonta tässä selvityksessä arvioida. Taulukko 3.3: Valtion, kunnan, kirkon ja yksityisen sektorin henkilöstö koulutusalan (%) mukaan vastaavissa ja ei-vastaavissa ammateissa vuosien 23 ja 27 alkkarakenneaineistossa Vuosi Vastaavat ammatit Ei-vastaavat ammatit Kirkko Kunta Valtio Yksityinen Kirkko Kunta Valtio Yksityinen Yleissivistävä 23 3,8 2,52 22,38 6,53 2,78 3,37 2,79 6,5 27 4,7 2,53 6,75 7,3 8,9 3,8 6,28 7,4 Kasvatustieteellinen 23 2,7 8,82,5,42,66 2,76 2,38,4 27 2, 8,49,55,42,77 2,53 2,27,42 Humanistinen ja taideala 23 9,88,48 3,75,5 46,63 2,77 5,3,9 27 9,83,69 4,98,8 34,28 2,83 5,49 2,4 Kauallinen,yhteiskuntat. 23 2,78 2,39 37,36 2,8 5,69,4 25,93 8, ,92 2,3 38,96 9,83 5,2,89 26,84 2,3 Luonnontieteellinen 23,37,6 3,38 3,26,8 6,7 8,,6 27,47,7 4,34 3,5,27 6,53 8,7,36 Tekniikan koulutus 23 8,25 7,68 8,6 29,69 3,77 5,5 5,7 4,6 27 8,58 7,34 8,78 3,7 5,84 4,7 6,8 4,8 Maa- ja metsät.koulutus 23 4,76,9,48,53 3,2 2,63 3,4 2, ,68,4,5,45 5,44 3,99 3,26 2,29 Terveys ja sosiaaliala 23 6,4 4,39 5,48 7,49 2,7 22,62 4,4 2, ,66 42,99 6,4 9,28 6,7 2,98 4,25 2,36 Palvelualojen koulutus 23 27,4 2,4 7,4 9,8 8, 7,32 22,32 5, ,94 2,56 6,9 8,9 8, 7,93 2,73 6,32 Muu tai tuntematon 23 6,52 2,79 2,38 7,92 6,35 2, ,73,33,77 7,74 5,92 5,5 5,7 7,2

15 5 Taulukko 3.3 kertoo eri työnantajasektoreiden työvoiman jakaantumisen koulutusalan mukaan. Sektoreiden sisäisissä koulutusala luokissa suhteelliset osuudet ovat erittäin stabiileita vuosien 23 ja 27 välillä. Poikkeuksen tähän tekee Valtiosektorin luokitusmuutos, jossa Tuntemattomat on luokiteltu vuonna 23 Yleissivistävään koulutusalaluokkaan, kun ne on vuoden 27 alkkarakenneaineistossa koulutusalan Muu tai tuntematon luokassa. Vastaavissa ammateissa sektoreiden välinen eriytyminen koulutusalan suhteen näkyy selvemmin. Kunnan työmarkkinoilla terveys ja sosiaalialan koulutus dominoi. Yhdessä kauallisen ja yhteiskuntatieteellisen ja alvelualojen koulutusryhmien kanssa ne kattavat kunnan vastaavien ammattien työvoimasta lähes 7 rosenttia. Kirkon työmarkkinoilla lähes uolet työvoimasta vastaavissa ammateissa on saanut alvelualan tai kauallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen. Valtion ja yksityisen sektorin vastaavissa ammateissa työskentelevästä työvoimasta reilu 5 rosenttia on kouluttautunut tekniselle tai kauallis- ja yhteiskuntatieteelliselle alalle. Kunnan työmarkkinoilla ei-vastaavissa ammateissa terveys- ja sosiaaliala on suurin koulutusryhmä. Muille koulutusaloille kuntasektorin työvoima jakaantuu suhteellisen tasaisesti. Kirkon työmarkkinoilla humanistinen ja terveys- ja sosiaalinen koulutusala kattaa yli 5 rosenttia kirkon ei-vastaavissa ammateissa työskentelevistä. Valtiolla ja erityisesti yksityisellä sektorilla suurimmat koulutusalat ovat edelleen tekninen ja kauallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala. Tutkimuksen liitteissä (Liitteet ) alkkajakaumia kuvaillaan lukumäärillä, keskiarvoilla, mediaaneilla, kvartaaliväleillä ja suhteellisilla hajonnoilla. Tunnusluvut esitellään kustakin ansiokäsitteestä sekä vastaavissa että ei-vastaavissa ammateissa. Taulukoiden tulokset koskevat kuntasektoria ja yleisiä työmarkkinoita (so. kirkko, valtio ja yksityinen sektori yhdessä). Jakaumatunnuslukujen informaatio on elkistetysti seuraava: Yleensä, jos mediaani on keskiarvon alauolella, jakaumat ovat oikealle vinoja ja hännäkkäitä. Palkkojen jakaumat ovat tyyillisesti tätä muotoa. Kvartaaliväli ja suhteellinen hajonta ovat alkkojen jakaantumista kuvaavia hajontamittoja. Kvartaaliväli ilmaisee ala- ja yläkvartaalin absoluuttisen eron mitä suuremi se on sitä varmemmin alkat ovat jakaantuneet kokonaisuudessaan suuremmalle välille. Suhteellinen hajonta (kovariaatiokerroin) on uolestaan mittayksiköstä vaaa suhdeluku, joka kertoo alkkojen hajonnan ja keskiarvon suhteen. Eri ammattien suhteellisia hajontoja voidaan verrata kaikkialla mitä suuremi suhteellinen hajonta sitä suuremmalle vaihteluvälille alkat ovat jakaantuneet keskimääräisen alkan ymäristössä. Erityisen merkille antavaa on, että suhteelliset hajonnat ovat moninkertaisia yleisillä työmarkkinoilla joissakin ISCO -ääryhmien 7 ja 8 ammateissa kuntasektoriin verrattuna. Koska keskialkat näissä ammattiryhmissä ovat yleisillä työmarkkinoilla korkeintaan 2 rosenttia korkeammat kuin kuntasektorilla, niin yleisten työmarkkinoiden alkkojen hajonnat näissä ISCO -ammateissa ovat moninkertaisia kuntasektoriin verrattuna.

16 6 4 Aineiston ositus ja alkkojen määräytyminen 4. Aineiston ositus Tarkastellaan alkansaajien joukkoa a,a,a,..., A 2 3 a n ja sen ositusta työanosluokkiin A k ISCO - ammatin, yrityksen aikallisyksikön, tehtävänimikkeen ja sukuuolen mukaan. Määritellään kullekin työanosluokalle indikaattori a siten, että A k, jos ai Ak A ai I k ik c, jos ai A k Indikaattori luokittelee kaikki alkansaajat ositteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa että, ISCO - ammatissa työskentelevät työntekijät luokitellaan työnantajasektoreittain aikallisyksiköihin ja tehtävänimikkeisiin sukuuolen mukaan. Paikallisyksikkö määritettään yksityisellä sektorilla yritysrekisteristä, kunta-alalla toimintayksikön ja valtiolla viraston erusteella. Luokitus on äärimmäisen hienojakoinen, jotta se kuvaisi mahdollisimman realistisesti alkkojen muodostumista sukuuolittain työaikoilla ja työtehtävissä. 4.2 Palkkamallin määrittely Valtion ja yleisten työmarkkinoiden tasa-arvotutkimuksesta alkkamallien tilastollisessa äättelyssä saatiin seuraava tulos: Naisten ja miesten alkan määräytymistä tulee mallintaa erillisillä alkkamalleilla, joihin tulee liittää hienojakoiset työanosluokitukset (yrityksen aikallisyksikön, tehtävänimikkeen ristiin luokitus sukuuolen mukaan) ja hienojakoiset alkkamallien estimointiluokitukset. Mikäli nämä luokitustekijät jätetään ois alkkojen mallinnuksesta, se aiheuttaa alkkamallien muiden arametrien estimoitumisen väärään suuruusluokkaan (so. relevantin ois jätetyn muuttujan harha). Palkkamallien estimointiluokitus määritellään kaikille sektoreille erillisesti, kuitenkin noudattaen samaa erusajatusta. Aineistot luokitellaan aluksi työnantajasektoreittain sukuuolen ja tarkimman ISCO ammattiluokituksen mukaan. Lukumäärällisesti suurimmat ISCO -ammatit sijoitetaan omaan erilliseen estimointiluokkaan. Jäljelle jääneet työntekijät luokitellaan tämän jälkeen työnantajasektoreittain, sukuuolen ja ISCO 2 numerotason mukaan. Mikäli luokan havaintomäärät ovat riittävän suuret, ne merkitään erilliseksi alkkayhtälöksi. Lout aineistosta luokitellaan työnantajasektorin, sukuuolen ja ISCO -numerotason mukaan. Kirkon työmarkkinoilla alkkayhtälöt estimoidaan ISCO -ääryhmän ja sukuuolen mukaan. Estimointilukitus erustuu siis sektoreittain erillisiin ammattikohtaisiin alkkamalleihin, joten estimoitavia alkkamalleja on kaikilla työnantajasektoreilla yhteensä useita satoja. Palkkamallien estimointiluokitus valitaan tilastollisella äättelyllä estimoimalla ja testaamalla ns. keskistettyjä malleja ( nested models ) aluksi karkeissa ja tareen vaatiessa yhä hienojakoisimmissa estimointiluokituksissa. Tilasto-oi tukee alkkamallien hienojakoista estimointiluokitusta ja sen sisällä hienojakoista osituksen valintaa (ks. Valtion tasa-arvotutkimus 29). Estimointiluokan a (esim. tarkimman luokitustason ISCO -ammatti) akkamalli määritellään sukuuolittain ja sektoreittain seuraavasti (4.) ln( saijk ) saj Isaij... sajk Isaijk xsaijk sa saijk ln( saijk ) on työntekijän i logaritminen kuukausialkka (ansiokäsitteet - 4) estimointiluokassa a, yrityksessä/aikallisyksikössä j ja tehtävänimikkeessä k. Vektori x saijk sisältää alkkamallin selittävät muuttujat. Tutkimuksessa alkkamallin selittävinä muuttujina käytetään työntekijän ikää ja sen neliöjuurta, koulutusvuosia ja sen neliöjuurta ja tietoa työntekijän työsoimuksen lajista. Johtuen työnteki-

17 7 jöiden iälle ja koulutusvuosille tehdyistä neliöjuuri muunnoksista, alkkamallit ovat funktiomuodoltaan joustavia. I saij,..., Isaijk ovat indikaattorimuuttujia ja saavat arvon yksi, jos työntekijä i työskentelee yrityksessä/aikallisyksikössä j tehtävänimikkeessä k. Muulloin muuttujat saavat arvon nolla. Muuttuja on satunainen virhetermi, joka sisältää työntekijän havaitsemattomia ominaisuuksia. saijk,, s, a, j k, ovat tuntemattomia arametrejä -, s a ovat vektoreita selittävien muuttujien sajk sa, sa, sajk, alkkavaikutuksista ja, s, a, j k ovat ositevaikutuksia. Palkkayhtälöiden ja ositteiden suuren lukumäärän takia alkkamallit estimoidaan keskistämällä havaintoaineisto ositteittain. Estimointimenetelmänä käytetään ienimmän neliösumman menetelmää (PNS menetelmä). Estimointi toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan määräaikaisuuden, iän ja koulutusvuosien iste-estimaatit (so., s a ) ja toisessa vaiheessa erilliset alkkojen ositevaikutukset (, s, a, j k ). sa, sajk, Koulutusvuosien uuttuva tieto korvataan yhtälöittäin niiden keskiarvo koulutusvuosilla. Menettely ei vaikuta koulutusvuosien iste-estimaatteihin. Koska alkkamallien estimointiluokitus on hienojakoinen ja jokainen alkkayhtälö sisältää osituksen, kaikkia estimointituloksia ei voida esitellä yhtälöittäin. Estimointitulokset esitetään sektoreittain keskiarvo estimaateilla ja muutamilla keskeisillä tunnusluvuilla. Jokainen vertailussa oleva alkkakäsite estimoidaan toisistaan riiumattomasti. Estimointitulokset esitellään Taulukoissa Palkkamallien keskiarvo estimaattien tarkkuudet ovat erittäin hyvät (estimaattien keskivirheet suluissa). Kuntasektorilla ja yleisillä työmarkkinoilla kaikki selittävät muuttujat kaikilla ansiokäsitteillä ja kaikilla ajankohdilla ovat tilastollisesti merkitseviä ja arametriestimaatit ovat erittäin tarkkoja. Aineiston oikkileikkaus heterogeenisuutta kuvaavien muuttujien (so. ositevaikutusten eli vakioiden kovariaatio ja kerroinestimaattien ja laatutekijöiden kovariaatio) estimaatit ovat erittäin merkitseviä. Tämä kertoo aineistosta sen, että yhtälöiden hienojakoinen estimointiluokitus ja aineiston osittaminen ovat välttämättömiä alkkojen määräytymisen selvittämiselle. Mallien keskivirheet (RMSE) ovat kuntasektorilla 9-2 log -%:a ja yleisillä työmarkkinoilla vastaavasti 4-6 log -%:a. Mallien selitysasteet ovat kuntasektorilla 84-9 rosenttia ja yleisillä työmarkkinoilla vastaavasti rosenttia ansiokäsitteiden kokonaisvaihtelusta. Estimointituloksia esittelevistä Taulukoista näkee alkkayhtälöiden ja ositteiden lukumäärän. Poikkileikkausheterogeenisuuden sisällään itävät muuttujat - vakioiden kovariaatio ja beta estimaattien ja laatumuuttujien kovariaatiot - ovat erittäin merkitseviä. Estimointiluokitus ja ositus toimivat erittäin stabiilisti ajassa, koska estimaatit estimoituvat riiumattomissa estimoinneissa keskimäärin samaan suuruusluokkaan ansiokäsitteittäin. Työsuhteen määräaikaisuutta mittaavan muuttujan kerroin kertoo selittymättömän alkkaeron määräaikaisten ja vakinaisessa työsuhteessa olevien välillä. Kuntasektorilla määräaikaiset saavat ansiokäsitteestä riiuen noin log-% alemaa alkkaa vakinaisessa työsuhteessa työskenteleviin verrattuna. Yleisillä työmarkkinoilla tämä selittymätön alkkaero oli vuonna 23 reilut 8 log-% ja vuonna 27 se laski noin rosentin verran kaikissa ansiokäsitteissä. Työsoimuksen laji ei ole työntekijän laadullinen ominaisuus. Toisaalta, A. Pärnäsen ja K-M. Okkosen toimittamassa julkaisussa ( Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet, Työmarkkinat 29), Antti Kataisen artikkelissa käy ilmi, että määräaikaiset työntekijät ovat useammin työuran alkuvaiheessa olevia nuoria vasta valmistumassa olevia tai valmistuneita työntekijöitä. Työuran alussa esimerkiksi vähäinen työkokemus, uuttuvat henkilökohtaiset alkanlisät ja työtehtävän mahdollisesti alemi vaativuus selittävät merkittävän osan määräaikaisten ja vakinaisessa työsuhteessa olevien välisistä alkkaerosta. Koska alkkarakenneaineistossa ei ole em. muuttujista mittaustietoa, niin osaa niiden yhdysvaikutuksesta yritään mittaamaan liittämällä määräaikaisten osoitinmuuttuja alkkamallien selittäväksi muuttujaksi ns. relevantin oisjätetyn muuttujan harhan eliminoimiseksi.

18 8 Taulukko 4.: Estimointitulokset alkkamalleille (4.) kunnan työmarkkinoilla vuosien 23 ja 27 alkkarakennetilastoaineistolla ansiokäsitteittäin. Säännöllisen työajan kk -ansiot ilman työaikalisiä ja oetusalan Säännöllisen työajan kk -ansiot työaikalisineen Säännöllisen työajan kk -ansiot ml työaikalisät ja tulosalkkiot Kokonaiskuukausiansio ilman tulosalkkioita ylituntialkkioita Lukumäärä Yhtälöitä Työanosluokkia Selitysaste R Mallin keskivirhe Vakio (.75) (.53) (.24 (.82 (.24) (.83) (.227) (.27) ) ) Määräaikaisuus (.4) (.4) (.5 (.5 (.5) (.5) (.6) (.6) ) ) Ikä (.3) (.2) (.3 (.3 (.3) (.3) (.3) (.3) ) ) Iän neliöjuuri (.34) (.29) (.39 (.34 (.39) (.34) (.44) (.39) ) ) Koulutusvuodet (.8) (.8) (.) (.9 (.) (.9) (.) (.) ) Koulutusv. neliöjuuri (.68) (.62) (.8) (.73 (.8) (.74) (.88) (.83) ) He( ) * = ˆ ˆ kj (.) (.) (.2 ) (. ) (.2) (.) (.) (.) x ˆ ˆ He(x ) = ij j (.) (.9) (. ) (. ) (.) (.) (.) (.) ˆ Parametrien vaihtelusta riiuvat kovariaatiomuuttujat voidaan arvioida kaavalla c (αˆ αˆ ) x (βˆ β ), jossa oulaatioarametrit α ˆ, β ˆ ovat mikroluokituksen suhteellisilla frekvensseillä ainotettuja keskiarvoja (j, k) -sesifeistä PNS:llä estimoiduista arametreistä. Taulukon 3. arametrien estimoinnissa käytetty malli voidaan siis lausua yhtäitävässä esitysmuodossa ˆ log ( ) αˆ x β c εˆ. Tämä on alkueräisten heterogeenisten mallien uudelleenkirjoitus yhden yhtälön mallina, joka re- ijk ijk ijk ijk rodusoi täsmälleen alkueräiset sovitteet, residuaalit ja keskimääräiset arametriestimaatit. Tämä esitystaa on makroanalyysiä varten suoritettua heterogeenisten mallien synteesiä, joka dekomonoi alkueräiset mallit yhteiseen osaan ja heterogeenisuus-efekteihin (kovariaatioihin). PNS:n määritelmän erusteella voidaan edelleen osoittaa seuraava vieläkin vahvemi tulos: Jos lasketaan ensimmäisestä estimointivaiheesta kovariaatiomuuttujat ja toisessa vaiheessa malli log ( ) α x β c γ ε estimoidaan PNS:lla, saadaan juuri ˆ edellä mainittu malli ja mm. sen estimaatit eli est(α,β,γ ) (αˆ,β, ). Tämä johtuu siitä, että mallin informaatio sallii alkueräiset PNS-ratkaisut yhtälöittäin. Tärkeänä lisätuloksena saadaan kaikkien keskimääräisten arametrien keskivirheet ja näiden käänteislukuina estimaattien tarkkuudet. Keskimääräisten arametriestimaattien tarkkuudet ovat luonnollisesti moninkertaiset vastaavien heterogeenisten sektorimallien tarkkuuksiin verrattuna. ijk ijk ijk jk ijk ijk ijk j

19 9 Iän ja koulutusvuosien vaikutuksia alkkoihin ei sitä vastoin nähdä suoraan Taulukoiden estimointituloksista. Estimaattien vaikutusten tulkintaa hankaloittaa muuttujille tehdyt neliöjuuri muunnokset, mikä tekee iän ja koulutusvuosien alkkarofiileista ei-lineaarisia. Kuviosta 4. on iirretty alkkamallien (4.) keskimääräisillä arametreillä iän ja alkkojen välinen riiuvuus. Iällä on lähes kaikkialla alkkoja nostava vaikutus, kuitenkin hidastuvalla kasvuvauhdilla. Yleisillä työmarkkinoilla iän marginaalinen tuotto työuran alussa on kuntasektoria aremaa, mutta yleisillä työmarkkinoilla se hidastuu kuntasektoria noeammin ja kääntyy joa laskuun viimeisinä työvuosina. Kunnan työmarkkinoilla ikää alkitaan tasaisesti kuitenkin hidastuvalla kasvuvauhdilla. Kuntasektorilla ja yleisillä työmarkkinoilla nuoria työntekijöitä komensoidaan yhdestä lisävuodesta aina enemmän kuin vanhemia työntekijöitä. Iällä on erittäin merkittävä rooli alkanmuodostuksessa sekä kuntasektorilla ja yleisillä työmarkkinoilla. Kuntasektorin ja yleisten työmarkkinoiden iän ja alkkojen väliset kuvaajat ovat yllättävän samanlaiset. Taulukko 4.2: Estimointitulokset alkkamalleille (4.) yleisillä työmarkkinoilla vuosien 23 ja 27 alkkarakennetilastoaineistolla ansiokäsitteittäin. Säännöllisen työajan kk -ansiot ilman työaikalisiä ja oetusalan Säännöllisen työajan kk -ansiot työaikalisineen Säännöllisen työajan kk -ansiot ml työaikalisät ja tulosalkkiot Kokonaiskuukausiansio ilman tulosalkkioita ylituntialkkioita Lukumäärä Yhtälöitä Työanosluokkia Selitysaste R Mallin keskivirhe Vakio (.5) (.62) (.56) (.66) (.59) (.7) (.65) (.76) Määräaikaisuus (.6) (.6) (.6) (.6) (.6) (.6) (.6) (.7) Ikä (.2) (.2) (.2) (.2) (.2) (.2) (.3) (.2) Iän neliöjuuri (.29) (.28) (.3) (.29) (.3) (.3) (.32) (.3) Koulutusvuodet (.8) (.9) (.8) (.9) (.8) (.9) (.8) (.) Koulutusv. neliöjuuri (.62) (.7) (.65) (.73) (.66) (.75) (.68) (.77) * He( )= ˆ ˆ kj (.7) (.7) (.7) (.7) (.7) (.7) (.8) (.8) x ˆ ˆ He(x )= ij j (.7) (.7) (.7) (.7) (.7) (.7) (.7) (.7)

20 2 Kuvio 4.: Iän ja alkkojen väliset kuvaajat (log-%) keskimääräiseen ikään suhteutettuna kuntasektorilla ja yleisillä työmarkkinoilla vuosina 23 ja 27 (säännöllisen työajan kuukausialkat ilman tulosalkkioita, vuorotyölisiä ja oetusalan ylituntialkkioita)., -, ,2 -,3 -,4 Kunta23 Kunta27 Yleiset23 Yleiset27 Kuvio 4.2: Koulutusvuosien ja alkkojen väliset kuvaajat (log-%) keskimääräiseen koulutusaikaan suhteutettuna kuntasektorilla ja yleisillä työmarkkinoilla vuosina 23 ja 27 (säännöllisen työajan kuukausialkat ilman tulosalkkioita, vuorotyölisiä ja oetusalan ylituntialkkioita).,3,25,2,5,,5 -, , Kunta23 Kunta27 Yleiset23 Yleiset27 Koulutuksen ja alkkojen välistä kuvaajista näkee, että alhaisella koulutustasolla koulutusvuosien marginaalinen tuotto on vähäistä. Koulutusvuosien kasvu sitä vastoin lisää jatkuvasti koulutuksen marginaalista tuottoa. Yleisillä työmarkkinoilla koulutusvuosien lisääntymisestä saatu komensaatio on alhaista koulutusta lukuun ottamatta keskimäärin aina suuremaa kuin kuntasektorilla. Kuntasektorilla suurten ammattiryhmien (oetusala, terveys- ja sosiaaliala) sisäiset koulutusvuodet varioivat vain vähä, josta seuraa, että kuntasektori koulutusvuosien ja alkkojen välinen riiuvuus näkyy loivemina alkkarofiileina yleisiin työmarkkinoihin verrattuna.

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011

Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkkarakenne 2011 Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten

Lisätiedot

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2013 Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

Palkansaajien keskiansio Uudellamaalla reippaasti muita maakuntia suurempi

Palkansaajien keskiansio Uudellamaalla reippaasti muita maakuntia suurempi Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2012 Palkansaajien keskiansio Uudellamaalla reippaasti muita maakuntia suurempi Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009

Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2009 Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 185 euroa lokakuussa 2009 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010

Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkkarakenne 2010 Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen

Lisätiedot

Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla

Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Palkkarakenne 2009 Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla Korjattu 7.10.2011. Palkkarakennetilaston vuoden

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 500 euroa lokakuussa 2013 Korjattu 21.8.2014. Taulukkoa Yksityisen

Lisätiedot

Työaikalisiä maksettiin kolmasosalle palkansaajista

Työaikalisiä maksettiin kolmasosalle palkansaajista Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2014 Työaikalisiä maksettiin kolmasosalle palkansaajista Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kolmasosa palkansaajista ansaitsi työaikaan liittyviä

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Yksityisen sektorin tuntipalkat 2010 Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansio oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 14,59 euroa Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä. Antti Suoperä 16.11.2009

SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä. Antti Suoperä 16.11.2009 SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä Antti Suoperä 16.11.2009 SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä: Matriisi ja vektori laskennan ohjelmisto edellyttää

Lisätiedot

Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2008

Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2008 Aineistokuvaus Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2008 Sisältökuvaus Aihealue Tilasto Asiasanat Kohdejoukko Lähdeaineisto Tekijä Tunniste Tulostusaika 16.03.2015 / 15:38:37 Muuttujia

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Valtion kuukausipalkat 2012, marraskuu Valtion kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 603 euroa marraskuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan valtion kokoaikaisten

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Valtion kuukausipalkat 2013, marraskuu Korkea koulutus nostaa ansioita valtiolla Tilastokeskuksen mukaan valtion kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat ansaitsivat

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat

Yksityisen sektorin tuntipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Yksityisen sektorin tuntipalkat Yksityisen sektorin tuntipalkoissa on paljon vaihtelua ammattiluokkien sisällä Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkaisten

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Valtion kuukausipalkat 2014, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 482 euroa vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat

Yksityisen sektorin tuntipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Yksityisen sektorin tuntipalkat Yksityisen sektorin tuntipalkkajakaumiin on tullut lievää kaksihuippuisuutta vuodesta 2005 vuoteen 2013 Tilastokeskuksen yksityisen sektorin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012

Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012 Yksityisen sektorin tuntipalkat korkeimmillaan jo nelikymppisillä Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Palkat ja työvoimakustannukset 04 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Kuntasektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 915 euroa lokakuussa 2012

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 915 euroa lokakuussa 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 03 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 95 euroa lokakuussa 0 Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorin kokoaikaisten

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 216 Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 1 Metsäteollisuuden henkilöstö koostuu oman alansa ammattilaisista Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti kaksikymmentä prosenttia.

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 19 prosenttia vuonna 2014

Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 19 prosenttia vuonna 2014 Palkat ja työvoimakustannukset 05 Kuntasektorin palkat 04, lokakuu Kuntasektorin kokonaisansioissa lisien osuus 9 prosenttia vuonna 04 Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan kokoaikaisten

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat noin kaksi prosenttia lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sukupuolten palkkaerot ja niiden kehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla Suomessa 1995-2004

Sukupuolten palkkaerot ja niiden kehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla Suomessa 1995-2004 Sukupuolten ammatillinen eriytyminen ja sukupuolten väliset palkkaerot - seminaari Helsinki, 25.4.2008 Sukupuolten palkkaerot ja niiden kehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla Suomessa 1995-2004

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkatilastoissa selvitetään sekä tehdyn työajan että ei-tehdyn työajan ansioita. Tehdyn työajan ansioista muodostetaan kaksi tilastokäsitettä:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot