Suomalainen strategiamaisema - SSJS Strategiabarometri Suomen Strategisen Johtamisen Seura

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen strategiamaisema - SSJS Strategiabarometri 2007-2010. Suomen Strategisen Johtamisen Seura 26.10.2010"

Transkriptio

1 Suomalainen strategiamaisema - SSJS Strategiabarometri Suomen Strategisen Johtamisen Seura

2 Aluksi SSJS Strategiabarometri -projektin puitteissa vuosittain tapahtuva strategia-asiantuntijoiden arviointiprosessi toteutettiin nyt viidettä kertaa. Hankkeen tavoitteena on uuden, entistä paremman tietopohjan luominen käytännön strategiselle johtamiselle ja sen kehittämiselle. Hankkeen alkuvaiheessa kun uusi tieto oli vasta karttumassa, SB-raportoinnissa keskityttiin hahmottuvan uuden ilmiön mahdollisimman monipuoliseen kuvaamiseen ja jäsentämiseen. Ks. (SB 2006 SB 2009). Nyt SB-tietokantaan on kuitenkin kertynyt jo niin runsaasti tietoa yhteensä yli neljännesmiljoona asiantuntija-arviota, että sen puitteissa on mahdollisuus alkaa kokoamaan yleiskuvaa strategisesta ajattelusta ilmiönä ja myös sen keskeisistä kehityspiirteistä. Tämän raportin tarkoituksena on pyrkiä hahmottamaan ensimmäinen kokonaiskuva, luonnos suomalaisesta strategiamaisemasta. Se koostuu kolmesta pääelementistä 1. strategia-ajattelun muutokset vuosina tilanne vuonna tilastolliset analyysit strategia-ajattelun rakenteista ja päälinjoista 2

3 Raportin sisältö Aluksi 2 Osa I Keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä 4 Osa II Hankkeen tausta ja lähtökohdat 10 Osa III SB Strategia-ajattelun painopisteiden muutoksia Kehityssuuntia strategiateemojen tärkeyden ja organisaatioiden kyvykkyyden arvioinnissa Osa IV SB 2010_yritykset 72 Aineisto Arviointien päälinjat Alignment näkemysten yhtenäisyys Näkemyserot Ylin johto vs muu henkilöstö Osa V SB 2010_kunnat 97 Aineisto Arviointien päälinjat Kunnat/Yritykset vs kunnat Alignment näkemysten yhtenäisyys Näkemyserot Ylin johto vs muu henkilöstö/luottamushenkilö- vs virkamiesjohto/suuret vs pienet kunnat Osa VI SSJS Strategiabarometrin strategiakompassi 132 Liiteaineistot 157 Raportin laatijat 200 3

4 Osa I Keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä 4

5 Strategian sisältö Suomalainen strategiamaisema hahmottuu SB tietojen valossa niin rakenteiltaan kuin kehityskuvaltaan varsin selkeänä. Tämä kokonaiskuva ei ole Nortonin ja Kaplanin kehittämän Balanced Scorecard (BSC) tarkastelukehikon tarkoittamassa mielessä selvästikään tasapainoinen. Strategian sisällön osalta etualalla on neljästä BSC-osa-alueesta selkeästi toinen toistensa kanssa kilpaileva parivaljakko, Uudistuminen ja muutoskyky_um ja Asiakkaat ja toimintaympäristö_at. Myös kolmas osa-alue, Arvo-/toimintaketjun prosessit_ap on ollut koko ajan vahvasti kuvassa mukana, mutta kuitenkin selvästi alisteisena em. kärkikaksikon varjossa. Kahden strategisen johtamisen osa-alueen hegemonian ohella toinen huomionarvoinen suomalainen erityispiirre on BSC-tarkastelukehikon neljännen, Talous ja liiketoimintamallit_tl osa-alueen lähes täydellinen puuttuminen kansallisen strategiamaisemamme yleiskuvasta. 5

6 SB-prosessissa kaikkina neljänä vuonna arvioitavana olleesta 49 strategian sisältöteemasta etualalle nousee vaihtelevilla painoilla, mutta hyvin johdonmukaisesti tärkeyden osalta viisi (vasen sarake) ja kyvykkyyden (strategic capability) osalta kolme (oikea sarake) teemaa Asiakastarpeiden syvällinen ymmärrys_at Johdon sitoutuminen_um Kilpailu- ja toimintaympäristön muutokset_at Lainsäädäntö & sopimusmuut._at Asiakaslähtöisyys toiminnassa_ap Avainasiakastyhteistyö_AT Johdon sitoutuminen_um Johtajuus (leadership)_um Strategisen johtamisen kehittämistä ajatellen merkittävää tältä osin on se saatuihin arvioihin sisältyvä lisäpiirre, että samalla kun monien näiden teemojen jo entuudestaan korkealle rankattu tärkeys on entisestään merkittävästi lisääntynyt, on kyvyt niiden toteuttamiseen arvioitu huomattavasti tärkeyttä alhaisemmaksi ja laskeviksi (ks. oheinen kuvio). Yleisemminkin yksi silmiin pistävä piirre nykyisessä strategiamaisemassamme on organisaatioiden kyvykkyyttä koskevien arvioiden laimeus (alhainen taso) ja jääminen pääsääntöisesti tärkeysarvioiden alapuolelle. Pelkkien arvioiden antamien lukujen perusteella on vaikea päätellä, onko kyseessä suomalainen vaatimattomuus vai viesti jostakin muusta, strategisen johtamisen kannalta merkittävämmästä käytännön toimijoiden viestistä. 6

7 Ristiriitaisia kehityssuuntia strategisen johtamisen ydinteemoissa vuosina Tärkeys tulevaisuuden prioriteetit Tärkeys= Kyvyt = / Kyvyt (strategic capability) nykyinen valmius * Kuvioista hahmottuva kehityskuva perustuu pääosin yritysedustajien arviointeihin 7

8 Strategian toteutusongelmat Strategian toteutuksen osalta SB-prosessissa arvioitavana on ollut koko neljän vuoden tarkasteluajanjakson ajan 18 niin tutkimuksissa kuin myös käytännön liikkeenjohtotyössä tyypilliseksi todettua strategian toteutusongelmaa. Niistä viisi on ollut koko ajan kärkisijoilla Strategian ja prioriteettien epäselvyys Päivittäisen työn hallitsevuus Toimintaympäristön muutokset Omien yksiköiden etujen ajo Puutteelliset johtajuustaidot Näistä tekijöistä kaksi ensimmäistä Strategian ja prioriteettien epäselvyys ja Toimintaympäristön muutokset on taistellut suomalaisessa strategiamaisemassa strategian toteutusongelmien kärkisijasta. Kolmantena oleva Puutteelliset johtajuustaidot on sen sijaan pysynyt vuodesta toiseen vakaasti sijoilla #2/3. Käytännön johtopäätösten kannalta keskeinen havainto tältä osin on arvioiduissa strategian toteutusongelmissa tapahtunut selkeä painopisteen muutos (ks. oheinen kuvio). Tämän muutoksen myötä kun strategian toteutusongelmat kokonaisuudessaan eivät ole samaan aikaan kasvaneet pitkälti juuri näiden samojen, jo entuudestaan tärkeänä pidettyjen tekijöiden merkitys strategian toteutusongelmien aiheuttajina on tarkastelujakson kuluessa entisestään lisääntynyt. 8

9 Strategian toteutusongelmissa painoaan lisänneen tekijät vuosina Strategian toteutusongelmat_merkitys lisääntynyt * Kuvioista hahmottuva kehityskuva perustuu pääosin yritysedustajien arviointeihin 9

10 Osa II Hankkeen tausta ja lähtökohdat 10

11 SSJS Strategiabarometri SSJS Strategiabarometri on SSJS:n viime vuosien keskeinen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on auttaa kehittämään käytännön strategista johtamista niin sisällön (= strateginen suunnittelu) kuin toteutuksen osalta Webissä vuosittain (kesäkuussa) toteutettava suomen- (ruotsin-/kuntaversio 2010) ja englanninkielinen asiantuntijaprosessi; pilotti SB 2006, SB 2010 # 5 Pitkäjänteinen kehityshanke, ensimmäinen täysimittainen toteutus vuonna 2008; kuntasektori pilottina mukaan vuonna 2009 Ydinajatuksena strategia-ammattilaisten käytännön toiminnassa hankittuun kokemustietoon ja uusimpaan tutkimustietoon perustuvan strategisen johtamisen kuvaus- ja mittausjärjestelmän luominen. Yleisempänä avoitteena on luoda edellytykset strategisen johtamisen lähtökohtien ja osaamisen nostaminen samalle tasolle johtamisen muiden, kovien osa-alueiden kanssa. Jo nyt kansainvälisesti ainutlaatuinen tuote ja tietokanta SSJS:n SB-yhteistyökumppanit vuonna 2010: EK, Kamensky Consulting, KPMG, Metso, MicroMedia, Suomen Kuntaliitto ja Talentum Toteuttajana alusta lähtien Amabile Consulting Oy 11

12 SSJS Strategiabarometri_jatkuu SSJS Strategiabarometrissa strategia-asiantuntijoiden arvioitavana on valmisteltu yhteenveto keskeisistä strategisen johtamisen teemoista. Arvioitavat teemat perustuvat sekä tutkimustietoon että SSJS Strategiabarometri -prosessin ja Amabilen muiden strategiamittausprojektien tuottamaan kokemustietoon. Tarkastelukehikkona riittävän laaja-alaisen lähestymistavan varmistavana apuviivastona on tasapainotetun tuloskortin (Balanced Score Card) neljä osa-aluetta: Uudistuminen ja muutoskyky Muutoskyvyn ja kehittymisen varmistaminen(um) Arvo-/toimintaketjun prosessit Prosessien toimivuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen (AP) Asiakas- ja toimintaympäristö Toiminnan sopeuttaminen vastaamaan asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeita (AT) Talous ja liiketoimintamallit Toiminnan sopeuttaminen vastaamaan omistajien ja muiden sidosryhmien tarpeita (TL) Oppiminen ja uudistuminen (OU) Asiakas- ja toimintaympäristö (AT) Arvoketjun prosessit (AP) Talous ja liiketoimintamallit (TL) 12

13 SB 2010 (- 2007): Arvioinnin sisältö* Uudistuminen ja muutoskyky (UM) Hlöstön sitoutuminen (x) Johdon sitoutuminen (x) Johtajuus (leadership) (x) Kv liikettoiminta -osaaminen (x) Läpinäk.& yhteisk. vastuu (x) Nykyosaamisen kehittäm.& johtaminen (x) Osaamisen liikkuv. org:ssa (x, _AP) Palkitsemisjärjestelmät (x) Pitkäjänteisyys organis. kehittimessä (x) Uuden osaamisen hankinta (x) Johtoryhmäyhteistyö (y) Kumppanuudet osaamisen täydent:ssä (y) Naisten johtajaosaaminen (y) Päätösnopeus & ajoitus (y) Omistaja-& luottamushlöhdon str rooli (z) Luottamuksen hyöd. sidosryhmäsuht:ssa Arvo-/toimintaketjun prosessit (AP) Asiakaslähtöisyys toim:ssa (x) Henkilöstön osall. str suunnitteluun (x) ICT:n hyöd. johtamisessa (x) Org. rakenteiden virtaviivaistaminen (x) Prosessimainen toimintatapa (x) Str kommunikointi & viestintä (x) Str kytk. käytännön johtamiseen (x) Str prosessin systematisointi (x) Str yhteistyöverkostot/ekosysteemit (x) Toimintaketjun sujuvuus & tehokkuus (x) Toim. ulkoistaminen (x) Toim. yhdenmuk. yksik. välillä (x) Uusi teknologia prosesseissa (x) Käyttäjälähtöisyys prosesseissa (y) Riskit str johtamisessa (y) Arvoketjun ansaintalogiikan ymmärrys Esimiest. liikkumavap.& päätösvalta al. val:ssa Prosessien kustannustehokkuus Str päivitysten tihentäminen Tuotteide & palvelujen laatu * Teemat ovat tässä tulosten raportoinnissa käytetyssä lyhennetyssä kirjoitusasussa (alkuperäiset sanamuodot, liite 2). Teemat ovat hieman muuttuneet vuosien varrella. Eri vuosina (suurin piirtein) yhteiset teemat on merkitty seuraavasti: - Vuosina yhteiset (x) - Vuosina yhteiset (y) - Vuosina yhteiset (z) 13

14 SB 2010 (-2007): Arvioinnin sisältö_jatkuu Asiakas- ja toimintaympäristö (AT) Asiakk. käyttäytymismuut. (x) Asiakastarp. syväll. ymmärrys (x) Brändin & brändisalkun keh. (x) Globalisaatio (x) ICT:n hyöd. tuott.& palvel. (x) Kestävä kehitys tuott.& palv. (x) Kilpailu- ja t-ympär. muutokset (x) Lainsääd. & sopimusmuutokset (x) Talous ja liiketoimintamallit (TL) Yrityssektori Diversifiointi (monialaistam.) (x) Erikoistuminen (x) Hallit. & toimivan johdon t-jako (x) Hallit. valinta & rooli (x) Liiketoimintamallin muutokset (x) Yritysjärjestelyt (M&A) (x) Orgaaninen kasvu (x) Rooli arvoketjussa & -verkossa (x) Muutoks. myynti-& jakelukan:ssa (x) Pääomasijoittajien rooli (x) Uudet asiakassegmentit (x) Uudet maantiet. alueet (x) Uudet tuote-& palvelualueet (x) Liiketoimintariskit (y) Omistusrak. sopeuttam. str (y) Hintamuut. raaka-ain.& kompon. (y) Teknologiamurrosten av. mahd. (x) T&K:n asiakaslähtöisyys (x) Innov. kaupallistam./par. hyöd. (y) Avainasiakasyhteistyö (y) Intern. huom. organis. toim:ssa (y) Palvel. roolin lis. toiminnassa (y) Ilmastonmuut. org. toim:ssa (z) Myynti- ja bisnesnäkök. org:ssa (z) Tuott.& palvel. hinnoittelu (z) Sosiaalisen median hyödyntäm. Väestön ikärakenteen muutokset Saatav. muut. r-ain.& kompon. (y) Omistajaohjauksen vahvistaminen Taseen vahvistaminen Haj.& instit. omistus ( ) Kuntasektori Investointien tulorahoitus (z) Kust. kehit. ennakointi (z) Kustannusteh. & tuottav. (z) Palv. tuott.& mit. res. mukais. (z) Palv. v-eht. järj.tavat &-mallit (z) Pol. & vm-johdon työnjako (z) Str muk. konsernirakenne (z) Str tukeva m-hank.& kaavoitus (z) Str tukev. inv.& kehityspan. (z) Tulop.& tuottojen keh.ennak. (z) Varautum. toiminnan riskeihin (z) Vuosikatt.& inv. rah. tasap. (z) Kunnossapito & korv. inv. (z) Erikoistuminen Lähipalvelujen turvaaminen Tuote-& palvelualueiden priorit. Työvoiman & t-tekij. hinnat Työvoiman & t-tekij. saatavuus Uudet tuote-& palvelualueet Tämä ainoa osio, jossa kuntasektorin ja yrityssektorin versiot eroavat 14

15 SB 2010 (-2007): Arvioinnin sisältö_jatkuu Strategian toteutusongelmat Epäselvä strategia tai prioriteetit (x) Jatkuvat muutokset strategiassa (x) Liian vähäiset taloudelliset resurssit (x) Muun organisaation vähäinen sitoutuminen (x) Nykyisen yrityskulttuurin jäykkyys (x) Nykyisten rakenteiden jäykkyys (x) Odottamattomat toimintaympäristön muutokset (x) Omien yksikköjen etujen ajaminen (x) Ongelmat organisaation sisäisessä kommunikaatiossa (x) Organisaation strategiauupumus (x) Puutteelliset johtamistaidot organisaation eri tasoilla (x) Päivittäisen käytännön työn hallitsevuus (x) Strategia ja budjetointi eivät kohtaa (x) Strategisia hankkeita ei määritellä (x) Strategisia hankkeita on liikaa (x) Ylimmän johdon vähäinen sitoutuminen (x) Vähäinen eri yksikköjen välinen koordinaatio (x) Ihmisten heikko työmotivaatio ( ) Jatkuvat muutokset rakenteissa (z) Liian vähäiset henkilöstöresurssit (z) Kannustimet eivät tue strategiaa Käytettävät mittarit eivät tue strategiaa Strategiatyökaluja ei osata hyödyntää 15

16 SB 2010 kohdejoukkona oli noin 7000 strategiaammattilaista Kutsu lähetettiin EK:n ja Kuntaliiton toimitusjohtajien allekirjoittamana: MicroMedian Top 500 yritysten ja muiden vastaavien yksityisten ja julkisten organisaatioiden johtoryhmien jäsenille sekä keskisuurten yritysten toimitus- ja strategiajohtajille SSJS ry:n jäsenille Hallitusammattilaiset ry:n jäsenille Kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmille sekä kaupunkien ja kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajille

17 SSJS Strategiabarometrin mittausulottuvuudet Kvantitatiiviset asiantuntija-arviot strategisen johtamisen kolmella keskeisellä ulottuvuudella strategiateemojen tärkeydestä organisaatioiden kyvykkyydestä ja toimenpiteiden kiireellisyydestä Tärkeys tulevaisuuden prioriteetit 74 str sisältöteemaa (2010) Jäsennettynä neljälle BSC-osa-alueelle Näistä 49 yhteisiä vuosina Kyvykkyys nykyinen valmius Kiireellisyys aikaperspektiivi sekä oma osio strategian toteutusongelmista 22 str toteutusta vaikeuttavaa tekijää (2010), joista 18 yhteisiä vuosina Arvioinnin taustalla olevassa tietojärjestelmässä tiedot ovat sekä reaalilukuina (asteikko ) että järjestyslukuina (teemojen järjestys yksittäisissä arvioissa). Tulosten raportoinnissa käytetään hyväksi molempia tietoja (ks. Liite 3). 17

18 Kysymyksenasettelut Strategian sisältö: Tärkeys: Kuinka tärkeänä pidät alla olevia teemoja arvioimasi yrityksen/organisaation kehittämisen kannalta? Ei lainkaan tärkeä... Erittäin tärkeä Organisaation kyvyt (Strategic capability): Kuinka hyvinä pidät arvioimasi yrityksen/organisaation nykyisiä kykyjä alla olevien teemojen toteuttamisessa? Huono... Hyvä Ajoitus (kiireellisyys): Mikä on näiden asioiden (kunkin arvioijan 25:n tärkeimpänä pitämän teeman) ajoitus (= kiireellisyys): milloin ne pitäisi mielestäsi toteuttaa? Nyt... 5 vuoden kuluttua Strategian toteutusta vaikeuttavat tekijät: Kysymys: Miten alla olevat tekijät vaikuttavat arvioimasi yrityksen/organisaation strategian toteuttamiseen? Ei vaikeuta... Vaikeuttaa 18

19 Kokemukset arvioinnin toteuttamisesta SB-prosessissa on ensimmäisellä viisivuotisjaksolla saavutettu varsin vakiintuneet ja toimivat muodot niin teknisesti kuin arvioinnin sisällön osalta Arvioinnin osanottajiksi on tavoitettu juuri oikea kohderyhmä, joka osallistuu prosessiin nettikyselyksi hyvällä ja tietokannan tilastollisten tarpeiden kannalta riittävällä aktiviteetilla Mittausulottuvuuksista parhaiten toimii teemojen sisällön osalta niiden tärkeyden arviointi, sen hahmottamisessa osanottajilla ei ole mitään vaikeuksia; organisaation kyvykkyyden (strategic capability) arvioiminen omana itsenäisenä ulottuvuutena on sen sijaan osassa teemoja jonkin verran vaikeampaa; toimenpiteiden ajoituksen (kiireellisyyden) arvioinnissa, joka liitettiin SB-prosessiin mukaan vuonna 2009, osalla arvioijista on jonkinasteisia ongelmia tärkeyden ja kiireellisyyden arvioimisessa toisistaan riippumattomina, erillisinä ulottuvuuksinaan; myös arvioijamäärät ovat tällä ulottuvuudella arviointitekniikasta (arvioitavana kunkin arvioijan osalta 25 tärkeintä teemaa) johtuen kahta muuta ulottuvuutta pienempiä (vaikkakin 2010 jo selvästi nousseet) Arviointiin osallistuneilta prosessin yhteydessä saatava varsin runsas palaute on pääsääntöisesti hyvin rohkaisevaa ja on vuosi vuodelta parantunut 19

20 ... jatkuu Kaikenkaikkiaan SB-prosessin tarkastelukehikko ja arvioitavien teemojen patteristo on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi tavaksi tavoittaa operationalisoida ja mitata strategista ajattelua ilmiönä. Näin strategisen johtamisen kehittämiselle on nyt olemassa ja myös käytännössä testattuina kaksi uutta peruselementtiä mahdollisuus strategian mittaamiselle sekä yleisesti että organisaatiokohtaisesti lähtökohdat strategisen johtamisen empiiriselle tieteelliselle tutkimukselle Tältä osin SB-prosessille alunperin asetetussa päätavoitteessa on nyt siis päästy aimo askel eteenpäin. Näiden kahden uuden perusulottuvuuden lisäksi SB-materiaali tarjoaa luonnollisesti runsaasti aivan uutta ja kerättyjen monipuolisten taustamuuttujatietojen avulla tarkemmin kohdennettavissa olevaa käytännön tietoa. Sen pohjalta rakentuu käytännön strategisen johtamisen kehittämisen kannalta monenlaisia käyttömahdollisuuksia sisältävä uusi prosessityökalu, jolla strategian sisältöä ja yleensä strategia-asioiden tunnetusti vaikeaa hahmotusta ja konkretisointia voidaan jatkossa edistää niin yksittäisissä organisaatioissa kuin yleisemminkin. 20

21 Osa III SB

22 SSJS Strategiabarometrin osanottajamäärät vuosina SB 2006 oli hankkeen pilotti - SB 2007: nykymuotoinen arviointiprosessi alkaa - SB 2009: kuntasektori ja toimenpiteiden kiireellisyys mukaan arviointiprosessiin - SB 2010: kuntasektorin strategia-arvioinnit erillisenä rinnakkaiskyselynä 22 22

23 SB 2010: 929 osanottajaa, 705 yritys- ym. ja 224 kuntasektorin edustajaa Ensisijainen ammattiryhmä Tehtävä organisaatiossa Rooli strategiaprosessissa Muu 4 % Asiantja 11 % Lähiesim. 9 % Tulosyks. jr 17 % Hallitus ym 9 % Toimitusjohtaja 23 % Konsernijohtor. 27 % Taloushall. 11 % Strategia 14 % T&K 8 % Muu 9 % M&M 15 % Yleisjohto 37 % HR 6 % Ei varsin. roolia 5 % Akt. Osall. 24 % Avainhlö 33 % Vastuu pros. 38 % Toimiala Organisaation koko (työntekijämäärä) Kannattavuus Jul. H&P 29 % Muu Konsult. M. yks. 5 % palv. 5 % ICT 6 % Metalli 9 % Alle 50 Tappioll. Yli % 17 % Alle 5 % EOS T-alan t-alan 5 % yläp. 18 % 8 % 28 % 10 % Kemia 4 % Elintarv. 4 % Muu teoll. 9 % Rakentam. Kauppa & 4 % rav. Rahoit. 9 % 6 % % % T-alan keskit. 54 % 23

24 Vuonna 2009 yhteensä 1203 osallistujia, joista 214 kuntasektorilta 24

25 Vuonna 2008 osanottajajamäärässä päästiin aivan uudelle tasolle kun osallistujia oli

26 SB 2007: ensimmäiseen pilottivaiheen jälkeiseen arviointiin saatiin jo 344 osanottajaa Ensisijainen ammattiryhmä Rooli strategiaprosessissa Toimiala Konsultti 10 % Yrittäjä 18 % Muu 17 % Hallitus ym 8 % Yritysjoht o 36 % Asiantunti ja 11 % Ei varsin. roolia Akt. osall. 5 % 12 % Avainhlö 54 % Vastuu pros. 29 % Muut yksityiset palvelut 33 % Muut Julk. H&P 8 % ICT 3 % 11 % Metalli 3 % M teoll. 13 % Kauppa 7 % Rahoitus Konsult. 6 % 16 % Organis. toiminta-alue Organis. koko (työntekijää) Kannattavuus Pääosa ulkomai lla 31 % Pääosa Suomessa 69 % % Yli % % Alle % Tappioll. Alle 5 % EOS t-alan 5 % 8 % T-alan keskit. 54 % T-alan yläp. 28 % 26

27 Strategia-ajattelun painopisteiden muutoksia 27

28 Sisältöteemojen osalta strategiamaiseman kokonaiskuva varsin selväpiirteinen ja kaksijakoinen SB-prosessissa tarkastelukehikkona ja apuviivastona käytetyn BSC:n nelijaon puitteissa suomalaista strategiamaisemaa hallitsevat niin tärkeys- kuin kyvykkyysulottuvuudella kaksi osa-aluetta: Asiakkaat ja toimintaympäristö_at Uudistuminen ja muutoskyky_um Tarkastelujakson alkupuoliskolla, toimintaympäristössä, jota on kuvattu ilmaisulla business-as-usual, etualla oli Uudistuminen ja muutoskyky siis organisaatioiden sisäinen kehittäminen. Ja vastaavasti jakson jälkipuoliskon kriisiolosuhteissa maisemaa hallitsi Asiakkaat ja toimintaympäristö eli organisaatioiden ulkoisten yhteyksien hallitseminen. Tältä osin kuva on hyvin looginen ja odotettukin. Myös Arvo-/toimintaketjun prosessit_ap -osa-alue on ollut koko ajan kuvassa mukana, mutta selvästi em. kärkikaksikon varjossa Eräs suomalaisen strategiamaiseman selkeä ominaisuus ja vähintäänkin yksi sen potentiaalisia huolenaiheita on Talous ja liiketoimintamallit_tl osaalueen lähes täydellinen puuttuminen strategia-ajattelun eturintamasta. 28

29 ... jatkuu Huolenaiheena tätä havaintoa voidaan pitää erityisesti siinä tapauksessa, että sen syynä on SB-prosessissa jo aiemmin esille noussut käsitys suomalaisen liikkeenjohdon vieraudesta ja tottumattomuudesta tämän johtamisen osa-alueen vaatimaa käsitteellisyyttä kohtaan. Kun suomalaista strategiamaisemaa tarkastellaan arvioitavana olleiden yksittäisten teemojen kautta, joista kaikkina neljänä vuonna yhteisiä on 48, niin listan kärjessä ovat olleet vaihtelevilla painoilla, mutta hyvin johdonmukaisesti (osittain päällekkäin) tärkeydessä viisi (vasen sarake) ja kyvykkyydessä (strategic capability) kolme (oikea sarake) teemaa Asiakastarpeiden syvällinen ymmärrys_at Johdon sitoutuminen_um Kilpailu- ja toimintaympäristön muutokset_at Lainsäädäntö & sopimusmuut._at Asiakaslähtöisyys toiminnassa_ap Avainasiakastyhteistyö_AT Johdon sitoutuminen_um Johtajuus (leadership)_um Maailmalla laajasti käytetyn ja ja tunnetun BSC-tarkastelukehikon yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää strategia-ajattelun laaja-alaisuutta ja tasapainoisuutta, ja siten viime kädessä varmistaa strategian toteutumista. Tätä tasapainoisuuden ja laaja-alaisuuden tavoitetta suomalainen 2000-luvun alun strategiamaisema ei selvästikään toteuta. 29

30 30

31 31

32 * * Tulokset huonoimmista valmiuksista, ks. liite 4 32

33 (X) (X) (X) (X = sisältyvät myös tärkeimpien teemojen Top-5 listalle) 33

34 Strategian toteutusongelmien kärkitila vaihtelee, mutta samat neljä viisi perustekijää ovat pysyneet koko ajan kuvassa mukana Strategian toteutuksen vaikeudet on tutkimusten mukaan strategisen johtamisen akilleen kantapää ja monien liikkeenjohtajien mielestä sen ikuisuusongelma. SB-prosessissa arvioitavana on ollut koko neljän vuoden tarkasteluajanjakson ajan 18 niin tutkimuksissa kuin käytännön liikkeenjohtotyössä tyypilliseksi todettua potentiaalista strategian toteutusongelmaa. Niistä viisi on ollut koko ajan kärkisijoilla Strategian ja prioriteettien epäselvyys Päivittäisen työn hallitsevuus Toimintaympäristön muutokset Omien yksiköiden etujen ajo Puutteelliset johtajuustaidot Näistä tekijöistä kaksi ensimmäistä on taistellut suomalaisessa strategiamaisemassa strategian toteutusongelmien kärkisijasta. Kolmantena oleva Puutteelliset johtajuustaidot on sen sijaan pysynyt vuodesta toiseen vakaasti sijoilla #2/3. 34

35 35

36 Kehityssuuntia strategiateemojen tärkeyden ja organisaatioiden kyvykkyyden arvioinnissa 36

37 SB-aineistosta hahmottuva kokonaiskuva Vuosien osalta suurinpiirtein yhdenmukaisena tallennetun SB-tietokannan kaikenkaikkiaan runsas neljännesmiljoona ( ) asiantuntijaarviota pohjalta avautuu nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus tarkastella strategia-ajattelua empiirisenä ilmiönä. Tässä vaiheessa siitä voidaan tehdä mm. seuraavia ensi-havaintoja Avoimissa arviointikentissä tehtyjen arvioiden pohjalta hahmottuva yleiskuva viittaa siihen, että ilmiönä strategia-ajattelussa on varsin paljon vakautta ja jatkuvuutta. Vaikka siinä toki tapahtuu koko ajan muutoksia, niin kokonaisuuden tasolla hahmottuu sekä selkeitä rakenteita että ehkä yllättävänkin vakaita kehityspiirteitä Kuitenkin kokonaiskuva, joka piirtyy tarkastelemalla esimerkiksi eri vuosina 15 tärkeimpänä pidettyä strategiateemaa, paljastaa että prioriteeteissa tapahtuu keskiarvoinakin tarkasteltuna koko ajan tiettyä vaihtelua ja värinää ilmeisesti paljolti itse ilmiön luonteeseen liittyvää. Ehkä on niin, että samaan aikaan niin kansallisella kuin yksittäisen organisaation ja toimijan strategia-agendalla voi olla vain rajallinen määrä tekijöitä ja painopisteitä. Ja kun olosuhteet koko ajan muuttuvat, muuttuvat myös yksittäisten teemojen keskinäiset painotukset. Osa viime vuosien muutoksista on ollut selvästi sidoksissa toimintaympäristössä SB-prosessin tarkasteluajanjaksolla tapahtuneisiin, osittain varsin dramaattisiinkin muutoksiin. Osassa havaittuja muutoksia draiverina on epäilemättä ollut muita, strategisessa ajattelussa ja tälle alalle tyypillisissä muoti-ilmiöissä tapahtuneita pidemmän tähtäyksen muutoksia. 37

38 ... jatkuu Kun SB-prosessissa tietojen hankintavaiheessa käytetty BSC-nelijako ymmärretään teknisenä apuviivastona ja arvioitavat (vuosi 2010) 74 strategian sisältöteemaa + 22 strategian toteutusongelmavaihtoehtoa haavina, jolla strategia-ajattelun keskeiset piirteet pyritään saamaan mahdollisimman laajaalaisesti SB-tietokantaan, voidaan nykyinen tietomassa ryhmitellä (faktoroida) tehtyjen arvioiden perusteella uudelleen. Tällöin neljän BSC-osa-alueen sijaan suomalaisessa strategiamaisemassa esille nousee strategian sisällön osalta kahdeksan toisistaan eriytyvää strategista painopistealuetta, eräänlainen suomalainen strategia-agenda * Strategia & johtaminen Ulkois. ympär. mahdollis. hyödyntäm. Liiketoimintamallin muuttaminen Prosessit & organis. tehokkuus Uuden teknol. mahd. hyöd.& verkostoituminen Kasvu & liiketoiminnan laajentaminen Governance & sidosryhmäsuhteet Riskien hallinta * Kyseessä on pääosin yritysaineisto. SB 2010:n yleisen osan arvioijajoukossa on yritysedustajien lisäksi myös joidenkin muiden, julkisten ja puolijulkisten organisaatioiden edustajia (yhteensä noin 70 henkilöä/705, pl. kuntasektori, joissa arviointi toteutettiin vuonna 2010 omana rinnakkaiskyselynä). 38

39 Ristiriitaisia muutossuuntia str keskeisissä sisältöteemoissa_tärkeys vs kyvyt Kun yleispiirre suomalaisessa viimevuosien strategia-ajattelussa ja strategiamaisemassa on tietty vakaus (ja ehkä myös jonkinlainen alavire), niin siinä tapahtuneet varsin selkeät muutokset korostuvat. Ensimmäisenä silmään pistää muutamissa kärkiteemoissa tapahtuneet huomattavan suuret ja osin ristiriitaiset muutokset tärkeys on merkittävästi noussut, mutta arvio organisaatioiden kyvykkyydestä on samaan aikaan heikentynyt. Tällaisia suorastaan strategisen johtamisen ydinteemoja ovat olleet Asiakaslähtöisyys toiminnassa_ap Asiakastarpeiden syvällinen ymmärrys_at Johtajuus (leadership) Selväpiirteisintä tämä ristiriitainen muutos on ollut ensiksimainitun teeman osalta, jossa tärkeys on kasvanut lähes maksimiarvoonsa ja kyvykkyys on ollut samaan aikaan laskussa. Myös arvio asiakastarpeiden ymmärryksen ja johtajuuden tärkeydestä on ollut pääsuunnaltaan nouseva. Ajatuksia herättää erityisesti arvio johtajuuden kyvykkyyden johdonmukaisesta laskusta vuodesta toiseen. Onko niin, että toimintaympäristön ja johdettavien organisatioiden asettamat tarpeet ja johtajien kyvyt eivät kohtaa toisiaan!? 39

40 Ristiriitaiset kehityssuunnat ydinteemoissa Tärkeys tulevaisuuden prioriteetit Kyvyt (strategic capability) nykyinen valmius * Kaikista tässä jaksossa olevista kuvioista hahmottuva kehityskuva perustuu pääosin yritysedustajien arviointeihin 40

41 Uudistumisen ja muutoskyvyn (UM) teemojen tärkeys ja arvio organisaatioiden kyvyistä laskussa Uudistumiseen ja muutoskykyyn liittyvät teemat hallitsivat suomalaista strategiamaisemaa tarkasteluajanjakson kahtena ensimmäisenä vuonna. Kuitenkin muutossuunta on tällä osa-alueella ollut monien keskeisten teemojen osalta koko tarkasteluajanjakson ajan pääsuuntaisesti selvästi laskeva. Tällaisia teemoja ovat Johdon sitoutuminen_um Osaamisen liikkuvuus org:ssa_um Henkilöstön sitoutuminen_um Pitkäjänteisyys org:n kehittäm:ssä_um Nykyos. kehittäminen ja johtaminen_um Naisten johtajaosaamisen hyödyntäm._um Johdon sitoutumista lukuunottamatta myös arviot organisaatioiden kyvykkyydestä ovat laskeneet, osin hyvinkin selvästi. Johdon sitoutumisen osalta organisaatioiden kyvykkyys on arvioitu vuodesta 2008 lähtien lähes maksimiarvoonsa. Tältä osin kysymyksiä kuitenkin herättää näiden kehityssuuntien, tärkeys vs kyvyt, merkittävä erisuuntaisuus ja vielä niin, että tärkeys on ollut laskeva (vuotta 2010 lukuunottamatta). 41

42 ... jatkuu Tätä kehityskuvaa vasten (sekä tärkeyden että kykyjen osalta laskevat) arviot niin henkilöstön sitoutumisen kuin naisten johtajaosaamisen hyödyntämisen yllättävän vähäisestä merkityksestä organisaatioiden kehittämisessä herättää ajatuksia ja kysymyksen siitä, onko tämä se suunta, jolla strategiaa käytännössä suunnittelevat ja toteuttavat asiantuntijat uskovat organisaatioitamme parhaiten kehitettävän. Näin siitäkin syystä, että niin elinkeinoelämän kuin myös poliittisten johtajien juhlapuheiden perusteella yhteiskunnallisen tahtotilan voisi kuvitella olevan aivan päinvastaisen. 42

43 Uudistuminen ja muutoskyky_1 Tärkeys tulevaisuuden prioriteetit Kyvyt (strategic capability) nykyinen valmius 43

44 Uudistuminen ja muutoskyky_2 Tärkeys tulevaisuuden prioriteetit Kyvyt (strategic capability) nykyinen valmius 44

45 Str prosessin sidos käytännön johtamiseen sekä organisaation toimintaan ja ajattelumalliin tärkeää, mutta keinot ja kyvyt ovat hakusessa Siihen nähden, kuinka suureksi ongelmaksi strategian toteuttaminen yleisesti tiedetään, alavire ja ristiriitaisuus strategian toteutukseen liittyviä teemoja koskevissa arvioissa niin niiden tärkeyden kuin organisaatioiden kykyjenkin suhteen on yllättävää. Tätä taustaa vasten selvähkö noususuuntaus teemojen Strategian sitominen käytännön johtamiseen_ap ja Str kommunikointi & viestintä_ap tärkeydessä on huomionarvoinen. Oltaisiinko tähän asiaan nyt viimein heräämässä? Toisaalta kun samaan aikaan tällä strategisen johtamisen ydinalueella arvio organisaatioiden kyvyistä strategian sitomisessa käytännön johtamiseen alenee ja mataa jo aivan pohjamudissa sekä arviot henkilöstön osallistumisesta strategiseen suunnitteluun että strategian kommunikoinnista ja viestinnästä ovat erityisesti kykyjen osalta laskeneet, herää epäilys, että onko kyse tältä osin todellisesta strategisesta tahtotilasta vai toistaiseksi enemmänkin siitä kuuluisasta herrojen huaveesta. 45

46 Arvioita strategiaprosessista * Tärkeys tulevaisuuden prioriteetit Kyvyt (strategic capability) nykyinen valmius * Lisää tietoa strategiaprosessia ja johtamisjärjestelmää koskevista arvioista, ks. liite 4 46

SSJS Strategiabarometri 2008 - tulokset

SSJS Strategiabarometri 2008 - tulokset SSJS Strategiabarometri 2008 - tulokset Ernst & Young Strategia 2008 -tapahtuma Helsinki 30.9.2008 Samuli Skurnik Jonna Junkkari Tomi Laamanen Sisältö Sivu Yhteenveto 3-7 SSJS Strategiabarometri 2008:n

Lisätiedot

SSJS Strategiabarometri Samuli Skurnik, Amabile Consulting Oy Henry ry Henry Fellows Helsinki

SSJS Strategiabarometri Samuli Skurnik, Amabile Consulting Oy Henry ry Henry Fellows Helsinki SSJS Strategiabarometri 2008 Samuli Skurnik, Amabile Consulting Oy Henry ry Henry Fellows Helsinki 19.1.2009 Lähtökohtia Strategia-asiat ovat olleet aivan viime vuosiin asti vain harvojen tiedossa ja tietoa

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012 Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Jukka Lassila 16.1.2012 Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Hallitustyön merkitys yrityksen alkuvaiheessa ja kasvuvaiheessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

OSA I Strategia miksi ja miten

OSA I Strategia miksi ja miten SISÄLLYS ESIPUHE...11 SAATESANAT KOLMANTEEN PAINOKSEEN...14 OSA I Strategia miksi ja miten 1. STRATEGIAN TAUSTATEKIJÄT...17 Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten...17 Hinta määräytyy markkinoilla...18

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot