HANKINTAVALMENNUS HANKINNAT ELINKEINOPOLITIIKAN TYÖKALUNA. Mänttä-Vilppula,

Transkriptio

1 HANKINTAVALMENNUS HANKINNAT ELINKEINOPOLITIIKAN TYÖKALUNA Mänttä-Vilppula,

2 HANKINTAVALMENNUS AGENDA Tervetuloa tavoitteet ja sisältö Mitä hankintojen innovatiivisuudella tarkoitetaan? Työkaluja hankintojen laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi Tauko Hankinnat elinkeinopolitiikan työkaluna Tietoisku uuden hankintalain vaikutuksista Yhteenveto ja päätös TAVOITE Vahvistaa näkemystä hankintojen merkityksestä seudun elinkeinopolitiikan työkaluna Tarjota konkreettisia työkaluja hankintojen kehittämiseksi Tuoda katsaus uuden hankintalain vaikutuksiin Päivän aikana käsitellään useita konkreettisia esimerkkejä.

3 Hankintojen innovatiivisuus Osa 1 3

4 Mitkä ovat hankintojen suurimmat haasteet kunnassanne?

5 Julkisten hankintojen suhde hankintalakiin on sama kuin autolla ajamisen suhde tieliikennelakiin. Kenestäkään ei tule hyvää kuskia opiskelemalla tieliikennelakia, mutta liikenteessä ajaminen edellyttää keskeisten sääntöjen tuntemista.

6 HANKINTAPROSESSI Hankinnat eivät ole kilpailuttamista Hankinnan suunnittelu ja valmistelu KILPAILUTUS Toimittajasuhteen hallinta Kilpailutus on yksi hankintaprosessin vaihe Hankinnat eivät ala eikä pääty kilpailutukseen Kilpailutus ei ole edes välttämätön osa hankintaa: hankinta voidaan toteuttaa ilman kilpailutustakin (poikkeuksellista, mutta mahdollista)

7 PERINTEINEN NÄKEMYS JULKISESTA HANKINNASTA Hankinnan suunnittelu ja valmistelu KILPAILUTUS Toimittajasuhteen hallinta Kilpailutuskeskeinen näkemys Hankinnat = Kilpailutus (alkaa tarjouspyynnöstä päättyy sopimukseen) Hankintojen ydin on kilpailutusprosessin toteuttamisessa Hankintojen resurssit on keskitetty kilpailutuksen toteutukseen

8 UUSI NÄKEMYS JULKISESTA HANKINNASTA Hankinnan suunnittelu ja valmistelu KILPAILUTUS Toimittajasuhteen hallinta Yhteistyökeskeinen näkemys: hankinta osana toimitusketjun hallintaa Hankinnat on tilaajan ja toimittajien välistä yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi Hankintojen ydin on toimittajasuhteen hallinnassa Hankintojen resurssit keskittyvät suunnitteluun ja toimittajasuhteen hallintaan

9 HANKINTA VOI TARKOITTAA MONIA ERI ASIOITA OMATUOTANTO EI-KILPAILULLINEN MALLI Tuotetaan yhdessä sopimusperusteisesti YHTEISTUOTANTO KILPAILULLINEN MALLI Julkiset ja yksityiset tuottavat rinnakkain samoja palveluita OSTOPALVELU 9

10 INNOVATIIVISTEN HANKINTOJEN ERI MERKITYKSET Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan tarkoittaa: 1. Innovatiivisia hankintatapoja eli uudenlaisia malleja hankkia palveluja ja tuotteita markkinoilta sekä toteuttaa julkisen ja yritysten välistä yhteistyötä. Innovatiiviset hankintatavat vahvistavat hankintojen vaikuttavuutta ja luovat yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintaansa 2. Innovaatioiden hankintaa eli t&k&i-projektien hankintaa joilla luodaan täysin uusia tuotteita tai palveluja markkinoille. Innovaatioiden hankinta on hankintojen kautta tapahtuvaa yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä, jonka tavoitteena on saattaa markkinoille jokin tuote tai palvelu, jota aikaisemmin ei ollut hankittavissa. 3. Innovaatioihin kannustavia hankintasopimuksia joissa hankinta luo toimittajille innovaatiokannusteen. Hankintasopimuksiin sisältyy ehtoja, joilla toimittajille luodaan kannusteita palvelujen tai tuotteiden jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erialiset tulospohjaiset sopimusmallit, joissa toimittajan palkkio on sidottu tulokseen ei toteutustapaan. 4. Hankintojen käyttämistä innovaatiopolitiikan välineenä eli hankintoja hyväksikäyttäen kehitetään yritysten liiketoimintaa ja innovointia. Hankintoja ohjataan ja suunnitellaan innovaatiopolitiikan tavoitteiden näkökulmasta ja hankinnoista tehdään aktiivinen väline toteuttaa asetettuja innovaatiopoliittisia tavoitteita. 10

11 NELJÄ TAPAA TOTEUTTAA INNOVATIIVISIA HANKINTOJA Uudenlainen tapa hankkia Innovaatioiden markkinoille pääsyn vauhdittaminen Innovaatioiden syntymisen vauhdittaminen uudenlaisten hankintatapojen avulla Esim. Esikaupalliset hankinnat ja esikaupallisia hankintoja muistuttavat vaiheittaiset menettelyt joissa kehitetään uutta palvelua/tuotetta Innovaatioiden markkinoille pääsyn vauhdittaminen julkisen sektorin kysynnän kautta Esim. erilaiset demonstraatiokohteet joilla luodaan referenssejä yrityksille Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen ja edelläkävijämarkkinoiden kehittäminen julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisilla yhteistyömuodoilla Esim. Laaja-alainen hyvinvointipalveluiden hankinta kumppanuusmallilla Uusien markkinoiden avaaminen julkisen sektorin kysynnän kautta Esim. Kunnan toimialan kokonaisulkoistukset (joka aikaisemmin hoidettu omana tuotantona) Uuden markkinan kehittäminen Hankinnan toteutustavassa ei uutuusarvoa 11

12 Työkaluja hankintojen laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi Osa 2 12

13 HANKINTOJEN INNOVATIIVISUUTTA VAHVISTAVIA KEINOJA Hankinnan valmistelu Hankinnan kohteen määrittely Kilpailutus Sopimuksen aktiivinen hallinta Hankintafoorumit Markkinatutkimukset Markkinavuoropuhelut Tulosten/ominaisuuksien/palvelutason ostaminen Uudet kilpailutuksen ja hankintayhteistyön mallit Sopimuskannusteet Toimittajayhteistyöfoorumit Aktiivinen yritysyhteistyö 13

14 HANKINTAFOORUMIT Onnistuneen hankinnan avainsana on yhteistyö. Onnistuneissa hankinnoissa tilaajat ja toimittajat toimivat yhteisen päämäärän hyväksi ja ymmärtävät kummankin osapuolen tavoitteet. Keskeinen osa yhteistyötä on tulevaisuuden suunnitelmien, uusien tuotteiden ja mahdollisten muutosten viestiminen markkinoille mahdollisimman hyvissä ajoin. Tämä antaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden valmistautua tuleviin kilpailutuksiin. Säännölliset tilaajien- ja tuottajien väliset hankintafoorumit ovat hyväksi havaittu keino varmistaa, että tieto osapuolten välillä välittyy riittävän ajoissa ja säännöllisesti. Hankintojen ja toimialojen luonteesta riippuen hankintafoorumeja voidaan pitää vuoden tai puolen vuoden välein 14

15 MARKKINATUTKIMUKSET Hankintojen onnistunut toteuttaminen edellyttää markkinoiden tuntemista: yritysten, tuotteiden, hinnoittelumallien, alan tyypillisten sopimusehtojen, liiketoimintamallien jne. Yritysten kanssa tehtävä aktiivinen ja tiivis yhteistyö on keskeinen keino tämän toteuttamiseksi Hankinta- ja sopimusmuodosta riippumatta, tulee ostajan tuntea paitsi markkinoiden nykytila niin myös niiden kehitystrendit. Markkinaseuranta on jatkuva prosessi, johon sisältyy aktiivinen vuorovaikutus yritysten kanssa myös hankintojen välillä. Markkinoilla on paras ymmärrys vaihtoehtoisista tavoista tarjota palvelua/tuotetta. Laajempien hankintojen yhteydessä erillisten markkinatutkimusten ja kartoitusten laatiminen on perusteltua. Tunnetko markkinan? Myyjien ja ostajien määrä: yksi, muutamia, useita Konsolidoitumisen aste: Paljon pieniä, eri kokoisia, muutamia suuria Tarjonnan homogeenisuus: onko tarjoajilla hyvin samanlainen tarjoama? Ostajien homogeenisuus: onko ostajien vaatimukset markkinoilla samanlaiset? Hinnoittelu ja hinnoittelustrategiat markkinoilla Kilpailun luonne: hintakilpailu, erikoistuminen jne. 15

16 MARKKINAVUOROPUHELUT Hankintojen onnistuminen riippuu keskeisesti siitä miten viestintä onnistuu: Onko tieto hankinnasta tavoittanut potentiaaliset tarjoajat? Onko hankinta herättänyt kiinnostusta tarjoajissa? Onko hankinnan sisältö ymmärretty oikein? Onko tilaajan tarpeet ymmärretty oikein? Ovatko tarjoukset muodoltaan ja sisällöltään tarjouspyynnön mukaisia? Käynnistyykö yhteistyö sujuvasti (yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä) Hankinnan eri vaiheissa toteutettavat markkinavuoropuhelut ovat keskeinen työkalu markkinatuntemuksen vahvistamiseksi ja hankinnan tavoitteiden ja toteutustavan täsmentämiseksi ja viestimiseksi. 16

17 Markkinavuoropuhelussa hankintayksikkö suunnittelee yhdessä yritysten kanssa toteutettavaa hankintaa. Kyseessä ei ole tiedotustilaisuus. Markkinavuoropuhelu tulee suunnitella täysin hankittava ratkaisu, markkinatilanne ja sen toimijoiden tuntemus huomioiden. Toteutusvaihtoehtoja on monia: Yksi tilaisuus tilaisuuksien sarja Markkinavuoropuhelu voi käsittää yhden keskustelevan tilaisuuden, tai esim. kolmen työpajan sarjan, jossa yhdessä yritysten kanssa ratkotaan hankintaan liittyviä haasteita. Kaikille yhteinen työpaja eri toimijoille suunnatut työpajat Markkinavuoropuhelu voidaan pitää yhtenä kaikille toimijoille yhteisenä tilaisuutena tai eri toimijoille suunnattuina keskenään samansisältöisinä tilaisuuksina. Yksi yhteinen tilaisuus yleensä tuottaa monipuolisempaa keskustelua ja ratkaisuja kuin monta erillistä tilaisuutta. Toisaalta jotkut tilaajat kokevat, että yhteinen tilaisuus ei tuota joillain aloilla vapaata keskustelua ja parasta ratkaisua.

18 HANKINTOJEN INNOVATIIVISUUTTA VAHVISTAVIA KEINOJA Hankinnan valmistelu Hankinnan kohteen määrittely Kilpailutus Sopimuksen aktiivinen hallinta Hankintafoorumit Markkinatutkimukset Markkinavuoropuhelut Tulosten/ominaisuuksien/palvelutason ostaminen Uudet kilpailutuksen ja hankintayhteistyön mallit Sopimuskannusteet Toimittajayhteistyöfoorumit Aktiivinen yritysyhteistyö 18

19 STRATEGINEN SUUNNITTELU OPERATIIVINEN SUUNNITTELU HANKINNAN TOTEUTUS KESKEISET TEEMAT Tilaajan tarpeet ja strategiset tavoitteet ja suunnitelmat Markkinoiden kehitystrendit ja uudet tuotteet/palvelut Alustavat hankinnan aikataulut ja pitkän aikavälin hankintasuunnitelma Tilaajan tavoitteet ja tarpeet Hankinnan aikataulu Hankinnan toteutusmallin suunnittellu Tarjouspyyntö Hankintamenetelmä ja prosessi TAVOITTEET Kertoa markkinoille tilaajan strategisista tavoitteista, pitkän aikavälin suunnitelmista ja tarpeista, jotta markkinat pystyvät reagoimaan ja suuntaamaan toimintaansa oikein Kertoa potentiaalisille tarjoajille tulevasta hankinnasta, sen tavoitteista ja tilaajan tarpeista yksilöidysti Aktivoida yritykset Saada mahdollisimman hyviä tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia tavoitelluilta tarjoajilta

20 HANKINTOJEN TULOSPERUSTEISUUS 20

21 TOIMINNAN JA TUOTTEIDEN OSTAMISESTA TULOSTEN OSTAMISEEN Kaikkien hankintojen lähtökohtana aina on jokin tarve, ei tuote tai palvelu. emme tarvitse valaisimia vaan valoa emme tarvitse autoa vaan liikkumista emme tarvitse pesukoneita vaan puhtaita vaatteita emme tarvitse koulutuspäiviä vaan oppimista Tuottajille jätetään vapaus esittää omia ratkaisujaan tilaajan tarpeeseen. Onnistuneen hankinnan lähtökohtana on täsmällinen ymmärrys siitä tarpeesta ja niistä tuloksista joihin hankinnoilla haetaan vastausta.

22 TULOSPERUSTEISET HANKINNAT Toimintaperusteiset hankintamallit Tulosperusteiset hankintamallit Resurssit Prosessit Tuotokset Laatu Tulokset Henkilökuntamäärä Laitteet Tilat Materiaalit Toimintamallit Tuotantotavat Menetelmät Hoitomuodot Palvelutapahtumat Palvelun volyymi Luotettavuus Oikea-aikaisuus Standardien mukaisuus Asiakastulokset Vaikutukset Toimintaperusteiset hankintamallit eivät jätä tilaa innovoinnille ja uudenlaisten tuotantomallien syntymiselle Tulosperusteisissa hankintamalleissa tuottajalla on sisäänrakennettu kannustin kehittää parempia tuotantotapoja

23 TULOSPERUSTEISEN HANKINNAN TUNNUSMERKIT Tulosperusteiset hankinnat täyttävät yhden tai useamman seuraavista tunnusmerkeistä: Palvelun tuotoksien, laadun ja tuloksien painottaminen panoksien ja prosessien sijaan Tulossuuntautuneisuus ja selvästi määritellyt tavoitteet ja aikajänteet Seurattavissa olevat suoritusstandardit ja laadunvarmistussuunnitelmat Suoritukseen liittyvien kannustimien ja sopimushinnan perustuminen tuloksiin Tulosperusteinen hankinta painottaa palvelun tuotoksia, laatua ja tuloksia. Vähintään osa sopimuksen hinnasta sekä mahdolliset jatkohankinnat voidaan sitoa näihin.

24 ESIMERKKEJÄ TOTEUTUSTAVOISTA 24

25 TULOSPERUSTEISET HANKINTAMALLIT KATEGORIAT Tulosperusteiset hankintamallit voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan. A Palkkiomallit B Kannustemallit C Suoritustasomallit

26 TULOSPERUSTEISUUS PALKKIOMALLIT Palkkiomalleissa sopimuspalkkio on sidottu kokonaan tai osittain tuotoksiin/tuloksiin. Tällaisia malleja ovat esimerkiksi: Suoritehinnoittelu Toimittajalle maksetaan kiinteä palkkio jokaista tuotosta tai yksikköä kohti. (esim. kaihileikkaus). Tuloshinnoittelu Toimittajalle maksetaan kiinteä palkkio jokaista määriteltyä tulosta tai vaikutusta kohti (esim. kielitestin läpäisy). Hyödynjakomallit Sopimuspalkkio on sidottu aikaansaatuihin tuloihin/kustannussäästöihin. Toimittaja saa osuuden saavutetuista tuloista/kustannussäästöistä. (esim. energiansäästö).

27 TULOSPERUSTEISUUS KANNUSTEMALLIT Kannustemalleissa sopimuksen perushinta ei ole sidottu tuotoksiin/ tuloksiin, mutta sopimukseen on laadittu kannusteita, jotka kannustavat laadun ja tehokkuuden parantamiseen. Tällaisia malleja ovat esimerkiksi: Sopimusbonus/sanktio Kun toimittaja ylittää sovitun tavoitetason, hänelle maksetaan bonus (tai alittamiseen sidottu sanktio). Sopimuskauden pidennys Sopimukseen on määritelty ehdollisena sopimusjakson pidentäminen, mikäli toimittaja saavuttaa asetetun tavoitetason perussopimuskaudella. Kokonaishintamalli Palvelun tarjoajalle maksetaan kiinteän hinta yhden asiakkaan hoitamisesta (=hinta ei riipu asiakkaaseen käytetystä työmäärästä, toimenpiteistä jne).

28 TULOSPERUSTEISUUS KANNUSTEMALLIT Seurantamalli Toimittaja raportoi tilaajalle sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta. Korostaa toimittajan vastuuta tavoitteiden toteutumisesta, vaikka sopimushintaa ei suoranaisesti olekaan sidottu tavoitteiden toteutumiseen. Populaatiomallit Toimittajan saa palkkion tietyn asiakaspopulaation hoitamisesta. Tämä luo kannusteen palveluntarjoajalle hoitaa populaatio mahdollisimman tehokkaasti/ hyvin. Benchmarking Sopimusbonus on sidottu verrokkiryhmän suoriutumiseen (esimerkiksi kunnan omaan tuotantoon / keskiarvoon).

29 TULOSPERUSTEISUUS SUORITUSTASOMALLIT Suoritustasomalleissa sopimuksen hinta on sidottu suoritustasoihin (asiakkaan prosessin etenemiseen), Tällaisia malleja ovat esimerkiksi: Välitavoitemallit Sopimuspalkkion maksu on sidottu tiettyjen välitavoitteiden saavuttamiseen. Palkkio maksetaan osissa välitavoitteiden toteutumisen mukaan. Välitavoitteet ovat tyypillisesti prosessin vaiheita (esim 1. Työharjoittelupaikka, 2. Työpaikan saaminen, 3. Työllistyneenä yli vuoden). Tavoitetasomallit Toimittajan palkkio on porrastettu tavoitteiden saavuttamisasteen perusteella. Tavoitetason alittamisesta seuraa hinnan alennus ja tavoitetason ylittämisestä bonus. Tasoportaita voi olla useita. (esim. Vasteaika)

30 MIKSI EMME OSTA TULOKSIA NYKYISTÄ ENEMPÄÄ? 30

31 TULOSTEN OSTAMISELLA SAADAAN Rahoille vastinetta. Hankinnan kohde on sidottu mahdollisimman suoraan haluttuihin tuloksiin ja vaikutuksiin Parempaa vaikuttavuutta. Maksumekanismit on kytketty tavoiteltujen vaikutusten aikaansaamiseen Parempi laatutaso koko sopimuskauden ajan. Sopimukset sisältävät kannusteita laatutason ylläpitämiksi läpi sopimuskauden. Uusia, innovatiivisia toteutusmalleja. Toimittajilla kannuste etsiä parempia ja kustannustehokkaampia toteutustapoja sekä tehdä tuotekehitystä. 31

32 ESTEITÄ TULOSTEN OSTAMISELLE Tulosten ostaminen vaatii Tulosten määrittelyä. Tulosten määrittely ei ole aina yksiselitteistä. Kannusteiden ja maksumekanismien luomista. Tulosperusteiset sopimukset poikkeavat merkittävästi nykyisistä; toimivien kannusteiden luominen vaatii työtä ja vaivaa. Seurannan järjestämistä. Maksumekanismit on kytketty tavoiteltujen vaikutusten aikaansaamiseen. 32

33 Tämä edellyttää.. Vahvaa panostusta hankintojen valmisteluun ja suunnitteluun. Toimittajasuhteen hallinnan käytäntöjen luomista ja resursointia Usein uudenlaista tapaa organisoida hankintatoimi 33

34 Hankinnat elinkeinopolitiikan työkaluna Osa 3 34

35 DISCLAIMER Aina ei ole järkevää hankkia oman alueen yritykseltä, mutta aina on perusteltua pohtia antaako hankinta oman alueen yrityksille reilun mahdollisuuden osallistua tarjouskilpailuun

36 MIKSI ALUENÄKÖKULMA? A B Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 27 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 15 prosenttia bkt:sta. Kunnat ovat suurin toimija julkisissa hankinnoissa. Kuntien tekemät tavara- ja palveluostot ovat vuositasolla noin 12 mrd euroa, mikä on lähes 40 prosenttia kuntasektorin ulkoisista menoista. C Kuntien julkisten hankintojen rahamäärä vastaa siten yli työntekijän vuotuisia työvoimakustannuksia D Kuntien hankinnoilla ja niiden kohdentumisella on merkittäviä vaikutuksia alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen.

37 ALUEELLISUUDEN HAASTEET Globalisaation ja sähköisen kaupankäynnin vuoksi kilpailutukset ja hankinnat voidaan tehdä aiempaa enemmän paikasta riippumattomasti. Tuotannon aluesidonnaisuus vähentynyt merkittävästi monilla sellaisillakin alueilla joilla perinteisesti se on ollut suuri (esim. sähköisten palveluiden yleistyminen). Reuna-alueiden ja maaseudun on yhteiskunnan keskittymiskehityksen myötä yhä useammin turvauduttava hankintoihin alueen ulkopuolisilta yrityksiltä.

38 SAAKO OMAN ALUEEN YRITYKSIÄ SUOSIA? Yksiselitteisesti EI mutta oman alueen yrityksille voidaan tarjota reilu mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun huomioimalla alueen yritysten luonne hankinnan suunnittelussa. Hankintalainsäädännön pääperiaatteena on kaikkien hankintojen tehokas ja avoin kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa samalla tavalla. Lainsäädäntö kieltää oman kunnan alueelta olevien yritysten suosimisen ja asettamisen etusijalle muulta tuleviin tarjoajiin nähden. Hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa olla paikallisia tai tietyltä alueelta tulevia yrityksiä suosivia.

39 MIKSI YRITYKSET EIVÄT OSALLISTU TARJOUSKILPAILUIHIN? Julkisten hankintojen ilmoituskanava ei ole tiedossa; hankinnoista ei saa riittävästi tietoa Resurssien puute; osaavaa henkilöstöä ei saatavilla Lainsäädännön tuntemuksen puute / osaamisvajeet Sopimusten suuruus Yrityksen tuotevalikoima on suppea Maksatusaikataulut ovat pitkiä Rahallisten vakuuksien puute Rahoituksen saatavuus Teknologiset puutteet Tietojärjestelmien/sähköisen hankintajärjestelmän käytön hankaluus Ei mahdollisuutta yhteistarjouksen jättämiseen

40 MITEN HUOMIOIN ALUENÄKÖKULMAN HANKINNOISSA? 1. Alueen yritysten tuntemus! Ymmärrys oman alueen yritysten palveluista, tuotteista, vahvuuksista, heikkouksista ja liiketoiminnan luonteesta. 2. Viestintä ja yhteistyö. Aktiivinen yhteistyö alueen yritysten kanssa hankintojen ulkopuolella. Suunnitelmien ja tulevien hankintojen viestintä. 3. Osallistaminen ja aktivointi. (Alueen) yritysten tiivis osallistaminen ja aktivointi hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen (vrt. tämä hanke) 4. PK-yritysten hankintaosaamisen kehittäminen. Keskeinen este julksiiin hankintoihin osallistumiseen erityisesti pienillä yrityksillä on osaamisen puute. 5. Hankintojen suunnittelu siten että se mahdollistaa oman alueen (pienempin) yritysten osallistumisen (koko, osatarjoukset, palvelu/tuotekombinaatiot). 6. Yritysvaikutusten arviointi. Systemaattinen menettely hankintojen yritysvaikutusten arviointiin

41 TUNNISTA MYÖS RISKIT A Alueen yritysten kilpailukyky ja innovaatiokyvykkyys heikkenee B Kustannukset kasvavat C Hankkeiden byrokratia kasvaa pilkkomisen myötä D E Hankintojen hallinnolliset kustannukset kasvavat Laatu heikkenee

42 ESIMERKKEJÄ 42

43 ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN MERKITYS Kerrannaisvaikutusten vuoksi omalta alueelta ostettu hinnaltaan kalliimpi tuote voi olla aluetaloudellisesta näkökulmasta halvempi. Arviointiin voidaan käyttää tilastokeskuksen panostuotostaulukoita. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnilla voidaan laskea kuinka paljon kalliimmalla hinnalla on kannattavaa ostaa oman alueen yritykseltä verrattuna tilanteeseen jossa hankinta kohdistuu alueen ulkopuolelle.

44 TYÖLLISYYS JA VEROTULOT Suomeen saataisiin vuosittain tuhat uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukausittain yhden euron enemmän kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin. (Lähde: Suomalaisen työn liitto) Monilla toimialoilla (esim. Elintarviketeollisuus) vaikutus on vieläkin suurempaa: Miljoonan euron arvoiset hankinnat suomalaiselta elintarviketeollisuudelta työllistävät yhteensä 25 henkilötyövuotta. (Forssell 2007) 25 henkilön kunnille maksamat kunnallisverot ovat esim euron vuositulojen mukaan lähes euroa vuodessa. Yrityksen sijaintipaikkakunta saa lisäksi yhteisöverotuoton hyödykseen

45 CASE 1 Joensuun seudun hankintatoimi kilpailutti vuonna 2011 puitejärjestelynä tuoreen leivän ja leipomotuotteiden hankinnan. Hankinnan kokonaisarvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa (3 vuotta) Hankinnan lopputuloksena useat pohjoiskarjalaiset leipomot saivat puitesopimuksen leivän ja leipomotuotteiden toimittamiseen kilpailuttajille. Hankinnan luoma kokonaiskysyntä alueella on 2,7 miljoonaa. Heijastusvaikutukset ovat suurimmat elintarviketeollisuuteen, maatalouteen ja kuljetuspalveluihin Työllisyydellä mitattuna suurin vaikutus näkyy maataloudessa, jossa hankinnan vaikutus on lähes 20 työllistä. Yhteisvaikutus on yhteensä 32 työllistä.

46 CASE 2

47 Alueen yritystoiminnan aktiivinen huomioiminen Huomioidaan alueen yritysten erityispiirteet Vahvistetaan paikallisella kysynnällä alueen yritysten T&K-toimintaa ja edelläkävijyyttä Alueen elinkeinoelämän muistaminen Ei suljeta pois paikallisia tarjoajia ( Hyvät yritykset pärjäävät kyllä markkinoilla ) Nykyisen tarjonnan ylläpito Markkinoiden tarjonnan kehittäminen

48 KESKUSTELUN TEEMAT Millä eri tavoin hankinnoissa voidaan edistää. Alueen yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen? Alueen kilpailukykyä?

49 Uusi hankintalaki Osa 4 49

50 HANKINTALAKIUUDISTUS Periaatteena: Avoimuus ja syrjimättömyys Suomen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö edellyttää, että viranomaiset ja muut hankintayksiköt kilpaliuttavat hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi EU Direktiivi taustoittaa EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit uudistettiin uudet direktiivit tulivat voimaan keväällä 2014 Mietinnön keskeisenä tavoitteena on uudistaa lainsäädäntöä yksikertaisemmaksi ja joustavammaksi Kansallinen laki voimaan viim. 04/2016 Lainvalmistelu on mietinnön kommentointivaiheessa 50

51 KESKEISIÄ MUUTOKSIA Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen NEUVOTTELUMENETTELYT: Lisää joustoa mahdollisuudella neuvotella nykyistä laajemmin hankintayksikön ja tarjoajien välillä tarjouskilpailun aikana Uusi termi tarjousperusteinen neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely: neuvottelujen kohteena voivat olla vain (yleiset) ratkaisuvaihtoehdot; eivät sen sijaan tarkemmat hankinnan ehdot tai ominaisuudet (esimerkki: korvataanko tierakennusurakka suoraan hankintayksikön kassasta vai annetaanko rakentajalle oikeus kerätä tietulleja) Innovaatiokumppanuus: jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tuotteita, palveluja tai rakennusurakoita KYNNYSARVOT: Erityisesti EU-kynnysarvot alittavissa ns. kansallisissa hankinnoissa nykyistä paljon kevyemmät ja väljemmät menettelysäännöt Tavara- ja palveluhankinnat: EUR > EUR Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat: EUR > EUR 51

52 INNOVAATIOKUMPPANUUS Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. 52

53 KESKEISIÄ MUUTOKSIA Pk-yritysten aseman parantaminen Laissa asetettaisiin hankkijalle velvoite perustella päätös olla jakamatta hankinta pienempiin ja pk-yrityksille sopivampiin osiin Vain voittaneelta tarjoajalta vaaditaan selvitykset sen taustoista, tarjouskilpailuun osallistuvilta riittää vakuutus vaatimusten täyttymisestä Asianmukaiset menettelytavat Uusia harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita: Ympäristö-, työ- ja sosiaalioikeuden säännösten rikkominen Epäasianmukainen vaikuttaminen hankintayksikköön Eturistiriitatilanteet Kilpailulainsäädännön vastainen yhteistyö Aiempien sopimusten rikkeet (kynnys korkealla) 53