Transkriptio

1 Hyvät kuulijat. Suomalainen yliopisto on aina ollut sivistyksen ja osaamisen kivijalka. Yliopistolaitoksen perustalle on voitu luottaa suomalaisen osaamisen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi. Eikä tämä asia ole mihinkään muuttunut tai kadonnut. Jyväskylän yliopisto on hyvä esimerkki osaamisen yksiköstä, jossa tieteen ja tutkimuksen tekeminen on aina ollut huipputasoa. Viimeisimpien tilastojen mukaan Jyväskylän yliopisto on maan kärkeä myös kansainvälistymisessä. Olemme siis vahvasti mukana globaalissa kehityksessä jo nyt. Henkilökohtaisesti itselleni Jyväskylän yliopisto on viimeisin tutkinnon suorituspaikkani, olen näidenkin seinien sisällä hikoillut tenttikirjoja hakien ja haalien. Vaikka minua tuossa ohjelmalehtisessä oli kutsuttu Kauppatieteiden maisteriksi, olen kuitenkin Kasvatustieteiden maisteri, opiskellut kasvatustiedettä ja erityispedagogiaa ja hieman myös psykologiaa. Kauppatieteet jäivät vain opistotutkinnon asteelle valitettavasti. Ja väitöstyöni makaa mukavasti pöytälaatikossa vielä tällä hetkellä Nyt yliopistoamme halutaan uudistaa ja kansainvälistää edelleen. Yliopistouudistusta on markkinoitu autonomian lisääntymisellä. Tämä olikin alkuperäisen uudistamisidean syvin sisältö, joka määriteltiin jo edellisen hallituksen toimesta. Yliopistoille haluttiin antaa enemmän akateemista sekä taloudellista ja hallinnollista vapautta. Nyt olemme kuitenkin saaneet huomata, että lakiuudistuksessa moni asia sotii tätä autonomiakäsitystä vastaan. Lakiesityksen muuttamiseen on syitä jo perustuslain kannalta.

2 Huomattavaa on ollut myös, että keskustelu lakiuudistuksen yhteydessä on painottunut vahvasti rahoituksen uudistamiseen. Puhetta riittää siitä, miten ulkopuolista yritysrahaa saadaan virtaamaan yliopistoihin nyt ihmeen suurella vauhdilla. On myös epäilijänsä sille, riittääkö tuota rahaa kaikille maakunnille ja kaikille tieteenaloille. Ovatko kaikki tieteenalat ja yliopistot tässä yhdenvertaisessa asemassa? On hyvä, että pohditaan taloudellista tulevaisuutta, mutta mielestäni rahoituksen sijaan tulisi käydä keskustelua myös sisällöllisestä uudistamisesta, akateemisen koulutuksen tulevaisuudesta, tieteellisen tiedon käsityksestä. Nyt olemme tilanteessa, jossa pohdimme hallintomalleja ja rahoittamisen mahdollisuuksia vai pitäisikö sanoa mahdottomuuksia. Jopa lempiaiheeni luovuuskin, se joka makaa väitöstyön muodossa siellä pöytälaatikossa, on valjastettu vain innovaatiotoiminnan raaka-aineeksi; luovuudella katsotaan olevan kohta enää merkitystä vain silloin, kun se voidaan tuotteistaa ja lanseerata markkinoille myytäväksi. Olemme vaarallisella tiellä akateemista vapautta ja luovuutta ajatellen. Hyvä yliopistoväki. On hyvä, että opetusministeriö on sitoutunut tutkijanurajärjestelmän kehittämiseen. Yliopistouudistuksen tutkijanuraa koskevien suunnitelmien toteutuminen vaatii kuitenkin myös selkeän rahoitusmallin. Tutkijanuratoimintaan panostaminen on erittäin tärkeä osa-alue. Yliopiston tulee olla tulevaisuudessa houkutteleva myös työnantajana ja tutkijoiden tehtäviä on hyvä vakinaistaa. Tutkijanura-suunnitelmat kaipaisivat myös lisärahoitusta. Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös Suomen Akatemian tutkijavirkoja koskeva muutosesitys, jota parhaillaan käsittelemme eduskunnassa.

3 Akatemian professoreita ollaan nyt siirtämässä yliopistojen alaisuuteen pois Suomen Akatemian alaisuudesta. Samalla virat ollaan muuttamassa yliopistouudistuksen suunnitelmien mukaan työsopimussuhteiksi, joka heikentää tutkijoiden henkilöstön turvaa huomattavasti. Henkilöstön aseman heikentymisen lisäksi yliopistojen väki on ihan oikeasti huolissaan perusrahoituksen riittävyydestä. Kuten jo mainitsin, ulkopuolisen pääoman saatavuus on hyvin epävarmaa. Samalla kolkuttelee ovella tuottavuusohjelman leikkaukset, vuokrat nousevat kovaa kyytiä. Toimintamenot kasvavat sitä luokkaa, että pääomasijoituksiin ei riitä varoja. Uskon, että kaikille täällä läsnä oleville alueellisesti kattava yliopistokenttä on aina ollut perusselviö. Nyt ollaan kuitenkin jakamassa yliopistoja kahteen kastiin. Alueiden kehittymismahdollisuuksia yliopistokampuksina ollaan huomattavasti vaarantamassa. Keskittämällä paljon pääomaa ja rahoitusta tekniselle akateemiselle osa-alueelle ollaan lähtemässä liian kapeaan kujanjuoksuun. Pääomittamisen antamiseksi ainoaksi mahdollisuudeksi yliopistoilla pysyä hengissä ei paranna niiden autonomiaa millään tavalla. Päinvastoin. Suomessa ei ole sellaista varallisuutta, että se riittäisi kaikkien yliopistojen pääomittamiseen. Tärkeintä on oikeudenmukainen ja yhtenäisin kriteerein jaettava rahoitus kaikille yliopistoille alueesta ja tieteenalasta riippumatta. Näin emme eriarvoista yliopistoja alueellisesti tai tiedealakohtaisesti. Olen iloinen, että Jyväskylän yliopisto on niin sanotusti pitänyt langat omissa käsissään ja lähtenyt hakemaan yhteistyötä maakuntarajojen yli Pirkanmaan suuntaan. Uskon, että allianssi yhteistyöllä on menestymisen mahdollisuudet kaikella tavalla. Eikä se vaaranna yliopiston omaa kehitystä.

4 Hyvät kuulijat. Mitä tulee säätiöyliopistoon, mielestäni säätiöyliopisto tulisi nähdä erillishankkeena. Esitys säätiömallin jakamisesta kaikille yliopistoille tuli käsittelyyn liian vähäisellä valmistelulla. On hyvä, että erilaisia mahdollisuuksia rahoittamisen mallien välillä tarkastellaan, mutta niitä tulisi myös jollakin tavalla koekäyttää. On kohtuutonta asettaa useat tieteenalat vaaraan tämän lanseerauksen kustannuksella. Tällä yliopistouudistuksella lisätään taloudellista autonomiaa poistamalla tiliviraston asema, mutta hallinnollista autonomiaa ei kasvateta. Erityisen ongelmalliseksi tämä tulee nimenomaan säätiöyliopistoissa, koska hallituspaikat jaetaan rahoittajien kesken. Olen huolissani henkilöstön ja opiskelijoiden edustuksesta yliopistojen päätöksenteossa tulevaisuudessa. Yliopistokollegiolla sanotaan olevan valtaa, mutta miksi se tarvitsee sitten hallituksen aloitteellisuutta esimerkiksi epäluottamustilanteessa hallituksen jäsentä kohtaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt oman rinnakkaislakialoitteen eduskunnalle ja se tulee salikäsittelyyn ensi viikolla. Tässä lakiesityksessä olemme pyrkineet löytämään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa yliopistouudistus niin, että autonomiaa voidaan oikeasti lisätä, alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Haluamme, että maksullisuutta ei tuoda yliopistojen perusopetukseen millään tavalla ei myöskään EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Esimerkiksi Tanskassa on palattu takaisin maksuttomuuteen, koska maksukokeilu vähensi kansainvälisiä opiskelijoita. Haluamme myöskin muuttaa kollegion valtaa vahvemmaksi, ettei se tarvitsisi hallituksen aloitetta epäluottamustilanteissa. Hallituksen kokoonpanoon esitämme vähintään kahta ulkopuolista jäsentä, jolloin yliopistolla olisi autonomia itse päättää hallituksesta paremmin.

5 Samoin esitämme hallituksen jäsenille henkilökohtaisia varajäseniä. Meidän mielestämme henkilöstön tulisi pystyä säilyttämään virkasuhteensa, jos tehtävään liittyy julkisen vallan käyttöä ja kelpoisuusehdoista tulisi säätää asetuksella ei johtosäännössä, joka eriarvoistaa yliopistojen väkeä. Perusrahoitukseen haluamme lisää tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti kokonaisuutena 200 miljoonaa euroa. Tavoitteiden asettamisessa haluamme ministeriön ohjausvallan sijasta korostaa autonomiaa ja esitämme sopuratkaisun puuttuessa valtioneuvoston asettamaa sovittelulautakuntaa, joka voisi turvata ratkaisuun pääsyä ilman ministeriön saneluvaltaa. Säätiöyliopiston osalta tulisi mielestämme säätää erillisellä lailla, koska yliopistolaille se asettaa säätämisongelman, sen mukana ollessa tarvitaan perustuslain säätämisjärjestystä ja sitä tuskin kukaan haluaa. Kuten huomaatte lakialoitteemme esitysten tarkoituksena on saada yliopistouudistus toteutumaan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Emme siis vastusta vaan haluamme uudistuksen toteutuvan niin, että yliopistomme voisivat toimia autonomisina, tieteellisinä huippuyksikköinä ja olla houkuttelevia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin opiskelijoille. Yhdessä luoden saamme paremman tuloksen aikaan. Toivotaan, että hallitusryhmissä ja ministeriössä otetaan tämä huomioon. Toivotaan siis, että olemme oikealla tiellä kehittämässä yliopistoamme yhä paremmaksi kivijalaksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Toivotan erittäin hyvää Keski-Suomen päivää!