Aidot maut osana laadunkehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aidot maut osana laadunkehittämistä"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti SYKSY 2011 Teemana Laadun kehittäminen Aidot maut osana laadunkehittämistä Ketteryys varmistuu ennakoinnilla

2 Sisältö Oivalluksia ennakoinnilla Signaaleja matkailun tulevaisuudesta...4 Matkailuyrityksen laatutyökalut Laadun portaat mallissa...6 Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä Villilän Kartanonrouvilla...8 Suomalaisen hyvinvointimatkailun uudet tuotesuositukset...10 Laadukkaampia hevosmatkailupalveluja...12 Sopimusehdot...16 Uusi kuluttajaturvallisuuslaki...17 Maaseudun matkailuhankkeille tukea...18 Hotelli honkain oksilla...20 Aidot maut ja maakuntien tarjonta kiinnostavat...22 Hyppy hyiseen kanjoniin...24 Yrittäjän persoona kilpailuvalttina...27 Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI Tampere puh vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) 2 syksy 2011

3 Pä ä k ir joitus Kesä on takanapäin ja talvikauden suunnittelu jo käynnissä. Kesän monet kokemukset ovat kuitenkin vielä mielessä. Päivittäessäni lomalla Facebookia, kysyi ystäväni, oletko lomalla vai töissä. Matkailutyöläisen haittana on, että lomallakaan ei voi olla katsomatta tuotteita ja palveluja sillä silmällä. Pääosa lomakokemuksistani oli myönteisiä, jopa erinomaisia. Ihania, paikallisia raaka-aineita huokuvia makunautintoja, viininmaisteluhetkiä suomalaisilla viinitiloilla, kukkaronnyörit avaavia ostospaikkoja ja makeita unia maaseudun majoituskohteissa. Kaikki kokemukset, valitettavasti, eivät kuitenkaan mieltä hyväilleet. Mitä pohjoisempaan kuljimme, törmäsimme useammin kuin kerran siihen, ettemme saaneet toivomaamme erikoisruokaa, puhumattakaan paikallisista herkuista. Jouduimmekin tyytymään useaan kertaan paikallisen ruokakaupan tai kioskin tarjontaan. Suomea on markkinoitu ulkomailla saakka mm. erikoisruokavalioiden luvattuna maana ja maa on täynnä ihania paikallisia herkkuja, mutta missä? Tämän lehden sivuillakin esittäytyvä Elokuinen Herkkujen tori antaa lupauksia, että tarjontaa on. Miten saisimme ruokaan liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan myös matkailussa? Tähän kysymykseen tulee saada pikaisesti vastauksia ja tekoja. Toinen asia, joka tuli vastaan, on vaihteleva laatu. Törmäsimme majoituskohteen siivoamattomiin vessoihin, rikkinäisiin lakanoihin, hämähäkinseitteihin eli asioihin, jotka eivät ole hyväksyttäviä missään tilanteessa. Kehotankin kaikki katsomaan omiin nurkkiin ja jos puutteita löytyy, toimimaan heti. Palvelun ja laadun kehittämiseen on monia eri työkaluja. Laadun jatkuva kehittäminen pitää yrittäjän varpaillaan ja vireänä. Itävallan opintomatkan opit ovat kaikkien hyödynnettävissä, kestävä matkailutoiminta on kaiken lähtökohta ja hyvinvointimatkailun tuotesuositukset auttavat arvioimaan ja kehittämään omaa palveluaan. Vinkkejä omaan toimintaa saa näistä ja muistakin lehden jutuista. Menestyksekästä syyskautta! Nina Vesterinen syksy

4 Niko Herlin ennakointitiimin vetäjä Finpro ry kuva: Jokaisen yrityksen ja yrittäjän on hyvä tehdä ennakointia. Ennakointi ei ole ennustamista, vaan sen tarkoitus on havahduttaa yritystä ajattelemaan uudella tavalla. Se on tietynlaista olemassa olevien ajatusmallien ravistelua. Oivalluksia ennakoinnilla signaaleja matkailun tulevaisuudesta Yksinkertaisimmillaan ennakointi voi olla sitä, että mietitään miten jokin havaittu muutos tai signaali vaikuttaa liiketoimintaympäristöön, mitä mahdollisuuksia se voisi tarjota tai uhkaako se nykyistä liiketoimintamallia. Ennakoinnin avulla varmistetaan ketteryys alati muuttuvassa maailmassa. Ennakoimalla voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen Muutoksen ensimerkkejä tai niin sanottuja heikkoja signaaleja voivat kaikki havaita ja hyödyntää. Pitää vain harjoittaa mieli huomaamaan pieniä muutoksia ympäristössään. Havainnot voi kirjata vaikka vihkoon ja aika ajoin käydä listaa läpi miettien, mitä laajempia muutoksia yksittäisistä havainnoista voi huomata. Tärkeää on, että havainnointivaiheessa ei ole liian kriittinen sen suhteen mitä signaaleja kirjaa. Yksittäinen signaali saattaa olla arvoton, mutta kun sen tueksi löytyy muita samaan suuntaan viittaavia signaaleja, niistä syntyy ilmiö. Etukäteen on kuitenkin mahdotonta tietää mikä muodostuu tärkeäksi ja mikä ei. Altistu uusille ideoille Ei kannata luulla, että ilmiöiden ja signaalien haistelu olisi vain isojen yritysten juttu. Usein kuulee myös sanottavan, että maailmalla tapahtuvat muutokset eivät vaikuta meihin Suomessa. Tämä on kuitenkin harhaluuloa. Kaikkea näkemäänsä ja havaitsemaansa voi soveltaa omaan toimintaansa omalla tavallaan. Jos ei altista itseään uusille ideoille, ei pysty muuttumaan. Hallittu muutos on paljon parempi kuin se, että joutuu reagoimaan äkisti 4 SYKSY 2011

5 Eräs naishenkilö kertoi harrastavansa maailmanympärimatkailua kotisohvalta käsin. liiketoimintaympäristön yllättävään muutokseen. Matkailuala on parhaillaan murrosvaiheessa. Paljon tapahtuu ja moni totuudeksi uskomamme asia on muuttunut. Sellaisessa tilanteessa uudistautumiskyky on erittäin arvokasta. Kokemuksellisuus on kultaa arvokkaampaa Kokemuksellisuus on ollut ilmiönä jo jonkin aikaa esillä. Enää ei arvostusta hankita sillä, mitä materiaa ihminen omistaa, vaan sillä, millaisia kokemuksia hän on kartoittanut elämänsä aikana. Kokemuksista tulee ikäänkuin uutta valuuttaa. Kokemuksia voikin nykyään ostaa vaikka kaupan hyllyltä esim. Espanjassa kirjakaupoista kauniisti pakatun kokemuslahavoucherin voi antaa lahjaksi. Yksi esimerkki nousevasta äärikokemuksen tuottamisesta teknologian avulla on aivojen hermoja stimuloiva kypärä, jolla voidaan kärjistää vuoristoradan kokemukset vielä hurjemmiksi. Äärikokemusta voi toki tarjota myös luonto. Monelle keskellä metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä oleilu on jo hurja kokemus. vaisuuden seniori, nykyinen kuusikymppinen käyttää nettiä jo sujuvasti, seniorimatkailun markkinointikanavana on tulevaisuudessa yhä enemmän (mobiili) netti ja sosiaalinen media kuin esimerkiksi lehti-ilmoitus ET-lehdessä. Pitääkö siis keinutuolien ja kotoisten takkatulien sijaan tarjota seniorilaskuvarjohyppyä ja -koskenlaskua? Näin tekee jo mm. Elder- Treks, joka tarjoaa eksoottisia seikkailuja 50+ ryhmille. Teknologia tuo matkailuun uusia mahdollisuuksia Kuva: Nina Vesterinen Supermummot matkassa Seniorimatkailusta on alettu puhua uutena suurena mahdollisuutena. Väestön odotettu elinikä kasvaa jatkuvasti, ja nyt syntyvät lapset elävät helposti yli 100-vuotiaiksi. Tulevaisuuden seniorit ovat tämän päivän keski-ikäisiä, joilla on eri tarpeet kun tämän päivän senioreilla. Jos tulepuhelinten ja tablettien yleistyessä. Kännykän kameralinssiä kohdistamalla voi FlightRadar 24 -sovelluksella saada tietoa esimerkiksi ohilentävän lentokoneen operoivasta lentoyhtiöstä, koneen lentokorkeudesta ja määränpäästä. Myös luonnossa kulkevalle on olemassa lisätyn todellisuuden sovelluksia. Leaf++ on puiden lehtien tunnistukseen perustuva sosiaali- Teknologian hyödyntäminen matkailussa muuttaa kilpailua ja kohteiden houkuttelevuutta. Lisätty todellisuus (Augmented Reality) on yleistynyt hurjaa vauhtia älynen verkosto. Käyttäjät ottavat kuvia lehdistä ja voivat kommentoida niitä. Sovellus tunnistaa, jos saman puulajin lehteä on kuvattu jo aiemmin, ja kertoo, mitä edellinen kuvaaja on kommentoinut. Virtuaalisuus tuo matkailuun uusia ulottuvuuksia. Eräs naishenkilö kertoi harrastuksekseen maailmanympärimatkailun: lasten mentyä nukkumaan, hän avaa tietokoneensa ja matkustaa Google Earth -sovelluksen avulla kiinnostaviin kohteisiin. Hän on omien sanojensa mukaan kävellyt Champs Elyséellä ja ihmetellyt Tokion ihmisvilinää. Voidaan ajatella, että virtuaalimatkailu vähentää oikeaa matkailua. Se kannattaa kuitenkin nähdä hyvänä markkinointikeinona ja siis valtavana mahdollisuutena. Ilmiöillä on siis usein kaksi puolta. Aasiassa suuri hitti on virtuaaliset tyttö- tai poikaystävät. Mielitietty kulkee taskussa aina mukana, sillä kyseessä on kännykkäsovellus. Tyttöystävä on vietävä elokuviin, jottei hän (se) pahastuisi. Eikä tässä vielä kaikki: jotkut hotelliketjut ovat alkaneet tarjota räätälöityjä parisuhdeviikonloppuja virtuaaliystävälle ja sen oikealle ihmiskaverille. Pari voi viettää viikonloppua vaikka ruokaillen hotellin gourmet ravintolassa. Suomalaisen korvaan tällainen kuulostaa oudolta, mutta esimerkiksi Japanissa ja Etelä- Koreassa tämä on iso bisnes. Avoimella mielellä kohti tulevaa Heikkojen signaalien havainnointi ja ennakointi eivät ole rakettitiedettä. Se vaatii oikeastaan vain avoimen mielen ja hieman luovuutta. Muutoksia on ympärillämme jatkuvasti, on vain pystyttävä havaitsemaan niitä. Mielemme toimii useimmiten niin, että se yrittää sovittaa kaikki näkemämme ja kuulemamme omassa päässämme olevaan malliin. Sitä on hyvä välillä kyseenalaistaa ja ravistella hulluillakin ajatuksilla. Siksi heikkojen signaalien havainnoinnin lähtökohta on se, ettei mikään havainto ole turhaa. Emme koskaan voi ennakolta tietää, mikä tulee vaikuttamaan liiketoimintaympäristöön, toimialaan tai yritykseen. SYKSY

6 Teksti: Mari Righini, Capefinn Oy Matkailuyrityksen laatutyökalut Laadun portaat mallissa Meillä Suomessa matkailupalveluiden hyvä laatutaso on erityisen tärkeää kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Palvelun laadun tason arvioi viime kädessä asiakas oman kokemuksensa kautta. Kokemukseen vaikuttavat monet asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät asiat asiakaspalvelijan käytöksestä ja pihan siisteydestä alihankintaketjujen toimivuuteen. Matkailualan kehittäjäorganisaatiot ovat tuottaneet yritysten käyttöön erilaisia työkaluja, joilla palvelun ja tuotteen laatua voidaan parantaa. Yritysten eri tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin on tarjolla monia vaihtoehtoisia laatutyökaluja, joiden ympärillä on osaava verkosto valmentajia, auditoijia ja kehittäjiä. Matkailualan laatutyökalujen vastuutahot ovat kokoontuneet Matkailun laatuyhteistyöryhmäksi, jonka tehtävänä on edistää matkailualan laatutyötä. Ryhmän toimesta työkaluja on koottu yhteen vertailun ja valinnan helpottamiseksi. Laadun Portaat malli jakaantuu neljään vaativuustasoon eli portaaseen (Matkailun laatuyhteistyöryhmän edustamat työkalut on merkitty mallissa punaisella). Palvelua Sydämellä matkailijapalvelijakoulutus edustaa perustasoa. Majoitustilojen luokitus (MALO), Polku Laatutonniin -, Tunne Turvaa - ja Palvelua Sydämellä valmennukset antavat yrityksille valmiuksia kehittää laatuosaamistaan. LaatuVerkko, Laatutonni-, DQN- ja DMN-ohjelmat sekä Maakuntien Parhaat laatumerkki ohjaavat yrityksiä laatujohtamiseen. Excellence Finland kehitysohjelmassa yritys pääsee arvioimaan ja kehittämään todellista kilpailukykyään laadun huipputasolle asti. KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN, AMMATILLISESTI TOIMIVA JA LAADUKAS MATKAILUYRITYS KILPAILUKYVYN ARVIONTI JA KEHITTÄMINEN LAATUJOHTAMINEN VALMIUDET KEHITTÄÄ PERUSTYÖKALUT Maaseutuyritysten kilpailukykyarviointi 9. Excellence Finland -kehitysohjelma 8. Maakuntien parhaat ja auditointi 7. DQN ja DMN -ohjelmat matkailukeskuksille 6. Laatutonni 5. LaatuVerkko-järjestelmä 4. Palvelua Sydämellä -valmennus, asiakaspalautejärjestelmä 3. TunneTurvaa -valmennus, turvallisuusasiakirja Polku Laatutonniin, Laatuosaaja 2. Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi Hygienia-, turvallisuus- ja alkoholipassi EA koulutukset 1. PalveluaSydämellä- matkailijapalvelijakoulutus Matkailun laatuyhteistyöryhmä Kuvio 1. Laadun portaat -malli Laatutyökalut muodostuvat koulutuksista, valmennuksista, auditoinneista ja laatuohjelmista. Auditoinnissa riippumaton tai sisäinen auditoija tarkistaa palvelun tai toiminnan laadun vertaamalla sitä dokumentaatioon tai standardiin. Auditoinnin jälkeen yritys voi saada laatutyönsä todisteeksi käyttöön laatumerkin tai -tunnuksen. Laatuvalmennukset ovat ryhmävalmennuksia, jossa valmentaja ohjaa vakiintuneiden menetelmien avulla ihmisiä ja organisaatioita kehittymään laadunhallinnassa ja saavuttamaan tavoitteensa. Laatuohjelmalla tarkoitetaan yrityksen laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, prosessien ja resurssien muodostamaa kokonaisuutta. Pohjana ovat erilaiset standardit ja kriteeristöt, joiden avulla laatua pyritään mittaamaan. 6 syksy 2011

7 Organisaatio Auditointi Valmennus Laatuohjelma Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arvointi Majoitustila Palvelua Sydämellä Laatutonni-valmennus Laatuverkko Laatutonni Tunne Turvaa Excellence Finland Palvelua Sydämellä Maaseutumatkailuyritys Maakuntien Parhaat Laatutonni-valmennus Tunne Turvaa Laatuverkko Laatutonni Excellence Finland Ohjelma palveluyritys Maakuntien Parhaat Palvelua Sydämellä Laatutonni-valmennus Tunne Turvaa Laatuverkko Laatutonni Excellence Finland Muu matkailuyritys Laatutonni-valmennus Laatuverkko Laatutonni Excellence Finland Matkailualue tai yritysverkosto DQN ja DMN Excellence Finland Kuvioon 2 on koottu Laadun Portaat -mallissa mukana olevia työkaluja eri lokeroihin sen mukaan, ovatko ne auditointeja, valmennuksia vai laatuohjelmia. Lisäksi kullekin organisaatiotyypille on koottu niille tarjolla olevat laatutyökalut omille rivilleen. Nuolet osoittavat vaihtoehtoisia polkuja sekä työkalujen välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi majoitustilan tulee ensin suorittaa MALO-luokitus ennen kuin se voi hakea Maakuntien Parhaat -merkkiä. Maakuntien Parhaat laatumerkki ja Laatutonni puolestaan ovat yhteydessä keskenään siten, että lunastettuaan käyttöönsä toisen näistä laatutyökaluista pääsee yritys mukaan myös toiseen suoritettuaan tietyt minimivaatimukset. Matkailuyrityksen laatutyökaluja Lisätietoa laatutyökaluista löytyy oheisten nettiosoitteiden takaa: Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi: Palvelua Sydämellä ja Tunne Turvaa: Maakuntien Parhaat: Laatutonni: DQN: ja DMN: LaatuVerkko: Excellence Finland: syksy

8 Teksti ja kuvat: Nina Vesterinen Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä Villilän Kartanonrouvilla Säterin ratsutilasta alkunsa 1450-luvulla saanut Villilän Kartano Nakkilassa vuokrattiin vuonna 2003 uusille pirteille yrittäjille, kartanonrouville Terja Wahlbergille ja Elina Lehmussaarelle. Villilän Kartanonrouvien liikeidea kiteyttää toiminnan selkeästi: Tilausravintolatoimintaa kartanomiljöössä ammattitaidolla asiakkaista huolehtien. Innostus pitkän uran ravintolamaailmassa tehneille ystäville yhteisen yrityksen (osakeyhtiö) perustamiseen syntyi, kun sopiva Nakkilan kunnan kiinteistöyhtiön omistuksessa oleva rakennus vapautui. Yrityspalvelukeskuksesta saimme paljon tukea alkuvaiheessa ja naisyrittäjyyslainan turvin toiminta käynnistyi, kertoo Terja Wahlberg. Pääomaa tarvittiin mm. keittiötarvikkeisiin, astioihin, verhoihin, pöytiin jne. Vuosien varrella entiseltä omistajasuvulta on saatu takaisin mm. tauluja, jotka ovat nyt arvoisallaan paikalla Villilän Kartano palveli koulutus-, kokousja edustustilana Nakkilan Konepajalle Monipuolisella tuotevalikoimalla tasainen vuosi Ammattitaidolla tehty tuote, tasalaatuinen palvelu ja korkea lähiruoka- ja kotimaisuusaste aterioissa ovat tunnusomaista yritykselle. Ruokalistalta voi valita vaikka suppilovahverokeittoa, Viskilän kukonpojanrintaa ja marinoituja marjoja. Paikalliset tuottajat on löydetty mutkikkaan tien kautta; suositusten ja lehtijuttujen perusteella, kertoo Elina Lehmussaari. Villilän Kartanossa voi myös viettää perhejuhlia, majoittua Villa Emmassa, osallistua viinipruuveihin kartanon viinikellarissa, saunoa tai vaikka tehdä kierroksen elokuvastudioilla. Yhteistyössä naapurin Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa pidetään pientä puotia ja joulun alla vähän isompaakin. Kartanon navetassa toimii Villilän Studiot, joiden ruokailut ja juhlat hoidetaan kartanonrouvien toimesta. Kartanonrouvat ovat onnistuneet palveluvalikoimallaan jakamaan tulon ja työn tasaisesti ympäri vuoden. Heinäkuussa Porin Jazzien oheisohjelma kesäkahvilassa toi lisää asiakkaita. Hiljaista aikaa ovat elokuun alku ja talven hiihtolomakausi. Joulu välipäivineen on pyhitetty vain perheelle, toteavat he yhdestä suusta. Laatua kehitetty alusta alkaen Laadun kehittäminen aloitettiin vuonna 2004 osallistumalla Laatutonni -koulutukseen. Koulutuksen aikana laadittiin yri- 8 syksy 2011

9 tyksen laatukäsikirja ja työ palkittiin Laatutonni-diplomilla. Koulutus oli myös hyvä tapa verkostoitua muiden alueen yritysten kanssa, toteaa Terja. Laatukäsikirjaa päivitetään edelleen kaksi kertaa vuodessa. Kaikkien työntekijöiden tulee käydä laatukäsikirja läpi. Yksikään työntekijä ei saa astua asiakkaiden eteen, jos hän ei tunne edes hieman talon historiaa, hän jatkaa. Maakuntien parhaat -auditointi toteutettiin viime vuonna ja Matka2011-messuilla yrittäjät saivat tunnustuksensa. Maakuntien parhaat -tunnustus sai myönteistä palautetta myös paikkakunnalla sekä kanta-asiakkaiden keskuudessa. Saimme lisäksi itse uutta intoa ja vahvistusta toimintamme oikealle suunnalle, kertovat Terja ja Elina yhdestä suusta. Laatutonnin suorittaminen ja käsikirjan laatiminen on iso juttu yrittäjille. Uudistumista tapahtui puolestaan Maakuntien Parhaat -auditointiprosessin aikana. Suosittelemme kaikille laatuasioiden läpikäymistä säännöllisin väliajoin. Laatu- Verkkoa emme käytä kovinkaan hyvin hyödyksi, paljastaa Elina. - Se vaan ei oikein sovi meidän tyyppiselle toiminnalle, hän jatkaa. Aterian tai juhlien päätyttyä on hankala jakaa asiakkaille lomakkeet täytettäväksi. Suullista palautetta keräämme jokaisessa tilaisuudessa ja itse läsnä ollessa voi tunnelman aistia, kertoo Terja. Kaikki palautteet käydään läpi ja mietitään mistä mikäkin johtuu ja mitä voisimme tehdä toisin ja vielä paremmin. Kesäkahvilassa vietetään myös lauluiltoja. Kartanonrouvien Elinan ja Terjan perinteiset asut ovat osa kokonaisuutta. Suosittelemme kaikille laatuasioiden läpikäymistä säännöllisin väliajoin. samanlainen Arvomaailma Terjan ja Elinan ajatusmaailma ja näkemys siitä, miten asioita hoidetaan, ovat samanlaiset. Välillä kinastellaan, mutta se on vain virkistävää, naurahtaa Terja. Tätä juttua tehdessä tuntui siltä, että edessäni oli aviopari, joka täydentää toistensa lauseita ja ajatuksia. Laadukas tekeminen on selkäytimessä ja sen huomaa kaikista paikan yksityiskohdista ja tavasta toimia. Yhteiset arvot ja ammattiylpeys ovat perustana onnistuneelle yritystoiminnalle. Työ on mukavaa ja sitä on kiva tehdä yhdessä, kertoo Elina. Meillä on erilaisia päiviä ja erilaisia asiakkaita, jotka tekevät päivistä vaihtelevia. Työ tuo sopivasti haastetta, kun mietimme eri asiakasryhmille sopivia kokonaisuuksia, jatkaa Terja. Kartanon puolella tulee perinteitä kunnioittaa, mutta studiokeikoille voi miettiä jotain ihan muuta. Välillä teemme noin 16-tuntia päivässä töitä ja sitten ajamme vielä samaa matkaa Poriin omiin koteihimme ja jaksamme matkalla nauraa. Asiat ovat siis hyvin, toteavat Elina ja Terja. Intoa riittää myös yhdistystoimintaan. Terja on Nakkilan Yrittäjien puheenjohtaja ja Elina Maran Satakunnan PK-yhdistyksen sihteeri. Välillä harmittaa kun jotkut yrittäjät eivät ota toimintaa tosissaan ja dumppaavat hintoja ja mainetta. Meillä ei ole metsää millä kattaa toiminnan kuluja. Raaka-aineiden laadukkuus näkyy myös hinnoissa! Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä, he muistuttavat. Laatua kehittäessään joutuu itsekin skarppaamaan. Kun asiat on kirjattu ylös, on tieto helppo siirtää myös uusille työntekijöille. Samalla ne tulee itsekin kerrattua. Laadun kehittäminen tuo jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä toimintaan. syksy

10 Suomalaisen hyvinvointimatkailun tueksi uudet tuotesuositukset Kansainvälisen kylpyläyhdistyksen (ISPA) mukaan maailmassa on n. 150 miljoonaa aktiivista kylpylässäkävijää. Tämä luku antaa viitteitä siitä, miten korkealla omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on nykyihmisen arvoasteikossa. Kiireinen elämänrytmi vaatii veronsa ja siksi noin 88 % kaikista kylpylävieraista haluaa vähen- tää elämäänsä vaikuttavia stressitekijöitä ja etsii hyvinvointilomaltaan nimenomaan rentoutumista. Monissa Euroopan ja Aasian maissa kylpylöillä ja kuntoutuksella on pitkät perinteet. Jo antiikin roomalaiset kylpivät termeissään (lat. thermae). Suomessa taas sauna on hoitanut kylpylän sosiaalista ja Yhden mansikka on toisen mustikka. Asiakas, joka on ostanut hemmotteluloman, ei välttämättä ole tyytyväinen suomalaisen viihdekylpylän tarjontaan. Teksti: Liisa Renfors, MEK kuvat: 10 SYKSY 2011

11 kulttuurillista tarvetta ja ehkä juuri siitä syystä varsinainen kylpylätoiminta alkoi meillä melko myöhään. Suomalainen hyvinvointitarjonta kärjeksi Koska meidän ei kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa kannata kilpailla muiden maiden pitkien kylpyläperinteiden kanssa, on luontevaa, että suomalainen hyvinvointiloma ammentaa sisältönsä paljolti samoista vetovoimatekijöistä kuin muukin matkailu. Näitä elementtejä ovat mm. luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteettimahdollisuudet. Ulkomailta Suomeen tullaan mökkilomalle rentoutumaan, samoamaan metsissä ja poimimaan terveellisiä marjoja tai maatilalomalle kokemaan perinteinen suomalainen sauna ja nauttimaan hyvää suomalaista ruokaa. Täältä hae- taan laadukkaita, kokonaisvaltaisia elämystuotteita, jotka tuottavat sekä fyysistä että psyykkistä mielihyvää. Koska kuitenkin eri kulttuurit luovat omat kulttuurisidonnaiset määritelmänsä ja palvelunsa, on meidän tärkeää miettiä, minkälaista viestiä lähetämme hyvinvointimatkailua markkinoidessamme. Yhden mansikka on toisen mustikka. Asiakas, joka on ostanut hemmotteluloman, ei välttämättä ole tyytyväinen suomalaisen viihdekylpylän tarjontaan. Pitkäjänteisellä tuotekehitys- ja laadunparantamistyöllä pystytään vaikuttamaan siihen, että tuote vastaa paremmin asiakkaan odotuksia. Siksi tuotekehityksellä onkin hyvinvointimatkailussa keskeinen rooli. Tuotesuositukset Matkailun edistämiskeskus on laatinut yhdessä Matkailun teemaryhmän, yritysten ja matkailuorganisaatioiden kanssa teemakohtaisia tuotesuosituksia matkailuyritysten tuotekehitys- ja laadunparantamistyön tueksi. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Suositukset kiinnittävät erityistä huomiota tiloihin, resursseihin, paikkaan, henkilökuntaan sekä markkinointiin ja myyntiin. Lisäksi jokaiselle tuoteryhmälle kuten hoidoille ja mökeille on omat yksityiskohtaisemmat suositukset. Uunituoreet hyvinvointimatkailun tuotesuositukset löytyvät MEKin internetsivulta kohdasta Tuoteteemat. syksy

12 Teksti: Hilkka Lassila, Savonia amk kuva: Hevosmatkailupalvelujen kysyntä kasvaa kohisten ja palvelujen tarjonta lisääntyy. Laadukkaampia hevosmatkailupalveluja Hevosmatkailupalvelujen laatu ei useinkaan vastaa nykyaikaisen, laatutietoisen matkailijan tarpeita ja odotuksia. Useimmissa tehdyissä selvityksissä, kehittämishankkeissa ja laadun mittareissa korostuu ratsastusharrastus. Laajempi hevosmatkailutuotteen laadun kokonaisuus jää tarkastelematta. Mikä hevosmatkailupalvelu? Hevosmatkailupalvelu on matkailijoille tarjottu aktiviteetti, johon hevonen kuuluu olennaisena osana. Hevosmatkailu sijoitetaan osaksi elämys, - seikkailu-, luonto, - maaseutu-, terveys tai liikuntamatkailua riippuen näkökulmasta. Hevosmatkailupalvelu voi siis olla lisäpalvelun luontoinen osa matkailutuotetta tai matkailijan varsinainen matkustuksen motiivi. Hevosmatkailu on muutakin kuin ratsastusta, vaikka erilaisten maasto- ja vaellusratsastuspalvelut ovat sen yleisin muoto. Hevosmatkailuun voidaan lukea kuuluvaksi myös erilaiset hevosiin liittyvät tapahtumat ja muut aktiviteetit, joihin ei kuulu ratsastusta. Hevosmatkailuyrittäjyys perustuu pieniin perheyrityksiin, yrittäjien omaan harrastukseen ja niitä tuotetaan osana muuta hevosalan yritystoimintaan. Hevosiin liittyviä palveluja tarjoava yritys on usein pääosin keskittynyt tarjoamaan palveluja paikallisille asukkaille, ei matkailijoille. Usein matkailijoiden kysyntä kohdistuu erilaisiin palveluihin. Se vaatiikin palvelujen tarjoajalta uudenlaista näkemystä ja osaamista sekä erilaisia fyysisiä puitteita. Yrittäjän haasteena ovat kahdet markkinat: hevosharrastajat ja matkailijat, joilla on hyvin vähäinen tai olematon kokemus hevosista. Hevosmatkailu vastaa kysynnän trendeihin Hevosmatkailupalvelut ovat ekologisia, luonnonläheisiä, elämyksellisiä ja usein myös fyysistä aktiivisuutta vaativia, joten ne vastaavat hyvin nykyajan matkailijan matkailutuotteelta vaatimiin ominaisuuksiin ja matkailijan arvoihin. Vaellus- ja maastoratsastuksen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja hevosharrastus on yleistynyt myös aikuisten keskuudessa. Uudet, ekologisuutta ja luonnon läheisyyttä arvostavat käyttäjäryhmät ovat löytäneet fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävän tavan liikkua luonnossa. Matkailijoille suunnatuilta hevosmatkailupalveluilta odotetaan laatua ja myös muita tasokkaita matkailupalveluja, mm. majoitus- ja ravintolapalveluja ja muita ohjelmapalveluja. 12 syksy 2011

13 Mistä muodostuu hevosmatkailupalvelun laatu? Matkailupalvelujen laatua on jaoteltu kolmeen eri ryhmään: tekniseen ja toiminnalliseen laatuun sekä vuorovaikutuslaatuun. Nämä kaikki laadun ulottuvuudet ovat erittäin tärkeitä tuotettaessa tasokkaita hevosmatkailupalveluja. Laadukkaiden hevosmatkailupalvelujen tuottaminen vaatii hyvin monialaista ammattitaitoa ja osaamista sekä matkailijoille sopivia fyysisiä puitteita. Tekninen laatu on palvelun näkyvin osa. Siihen kuuluvat paikkaan ja toteutusympäristöön liittyvät seikat sekä palvelun tuottamisessa tarvittavat välineet, kuten hevoset, varusteet, rakennukset ja rakennelmat, maisema ja ratsastusalueet ja -reitit. Tarvitaan siistit ja huolletut varusteet ja tilat asiakkaiden vastaanottamista varten. Erinomaisen tärkeää on siistien varusteiden ja tilojen lisäksi myös se, että palvelussa käytettävät hevoset ovat sopivia asiakkaille, joilla on vähäinen tai olematon kokemus hevosten käsittelystä. Palveluun sopiva turvallinen ja erilaisille asiakkaille sopiva maasto on palvelujen onnistumisen kannalta olennaista. Toiminnallinen laatu vaikuttaa siihen, miten asiakas kokee palvelun toteuttamisen. Toiminnallista laatua ilmentävät muun muassa yrityksen palveluilmapiiri, vuorovaikutus muiden asiakkaiden kanssa, asiakkaan oman osaamistason huomioiminen ja miten asiakasta kohdellaan palvelun aikana. Hevosmatkailupalvelun onnistumisen kannalta on tärkeää, mikä on henkilöstön ammattitaito ja ohjaajan kyky opastaa asiakasta ja huomioida asiakkaan tarpeet. Hevosmiestaitojen ja oikean palveluasenteen lisäksi voidaan tarvita erämiestaitoja, ruoanvalmistustaitoja, luonnontuntemusta, hyvää yleissivistystä ja kykyä palvella eri kielillä. Turvallisuuden huomioiminen on toiminnallisen laadun ydin. Vuorovaikutuslaatua kuvastaa se, millainen vuorovaikutus syntyy henkilöstön ja asiakkaiden välille, mikä on henkilöstön työmotivaatio, palvelualttius, käyttäytyminen, henkilöstön ulkoinen olemus, käytöstavat ja vieraanvaraisuuden osoittaminen. Kuten edellä on kuvattu, laadukkaan hevosmatkailupalvelun tuottaminen ei ole helppoa. Kun siihen vielä lisätään hallitsemattomia elementtejä, kuten hevosten tai asiakkaiden yllättävä käyttäytyminen, sääolosuhteet ja muut ulkopuoliset häiriötekijät, on palvelukokonaisuuden hallinta hevosmatkailupalvelun tuottajalle haastava tehtävä. syksy

14 Kestävä matkailu pitkään kestävä matka vai mitä se on? Muun muassa tätä selvitettiin KESMA I -hankkeessa kesällä toteutetussa asiakastutkimuksessa. KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA teksti: MAASEUTUMATKAILUUN Kuvat: Studio Ihmepeili, Hanna-Kaisa Hämäläinen 14 syksy 2011 Kesäisin Koveron perinnetilalla Seitsemisen kansallispuistossa vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa viime vuosisadan alun työvälineillä ja -menetelmillä (Seppo Pajari, Tampereen ammattikorkeakoulu).

15 Kestävä matkailu on kaikille saavutettavissa olevaa matkailua, joka on taloudellisesti kannattavaa tuhoamatta ympäristöä ja paikalliskulttuureita. Kestävyydestä matkailussa puhutaan eri lähteissä monin eri tavoin: ekoturismi, vastuullinen, ympäristötietoinen, reilu matkailu. Pohjimmiltaan kaikki termit viittaavat samaan asiaan painottaen hieman eri näkökulmaa. Yhteistä kaikille on se, että ne yleensä liitetään matkailun ympäristövaikutuksiin. Kestävä ja vastuullinen matkailu käsittää kuitenkin ympäristönäkökulman lisäksi myös taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Maaseutumatkailussa voidaan helposti yhdistää kestävän matkailun eri näkökulmat alueiden ja yritysten kilpailueduksi: suomalainen väljä ja rauhallinen maaseutu puhdas luonto, ruoka ja ympäristö maaseudun ihmisten monipuolinen osaaminen ja kulttuuri yhteisöllisyys ja perinteet. Asiakastutkimusta neljässä maakunnassa Kesällä 2011 toteutetussa asiakastutkimuksessa selvitettiin maaseutumatkailun asiakkaiden kuluttajakäyttäytymistä liittyen kestävyyden eri teemoihin: kulttuuriseen ja ekologiseen kestävyyteen sekä esteettömyyteen. Asiakkailta tiedusteltiin muun muassa sitä, kuinka paljon eri teemat vaikuttavat ostopäätökseen sekä sitä, miten he ovat kokeneet kestävyyden toteutuvan maaseutumatkailuyrityksissä. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa: Keski- Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Lomakkeita kerättiin sekä matkailullisissa tapahtumissa (58 %) että maaseutumatkailuyrityksissä (38 %). Lisäksi vastauksia saatiin leirintäalueilta, matkailuinfoista jne. Yhteensä tutkimukseen osallistui 627 kuluttajaa. Mikä maaseutulomailussa viehättää? Tutkimuksessa onnistuttiin tavoittamaan matkailijoita, joista reilusti yli puolet viettää maaseutulomaa vähintään kerran vuodessa. Kiinnostus matkailuun maaseudulla on suurta, sillä 85 % matkailijoista olisi valmis harkitsemaan lomaa maaseudulla lähivuosien aikana. Yli puolet vastaajista oli matkalla, johon sisältyi 1-3 yöpymisvuorokautta, reilu kolmannes viipyi lomalla yli kolme vuorokautta ja 11 % oli päivämatkalla. Vastaajat jakautuivat varsin tasaisesti eri matkaseuruetyyppeihin: pariskunnat, lapsiperheet sekä ystävien ja tuttavien kanssa matkustavat. Vastausten perusteella tärkeää maaseutumatkailukuluttajille ovat hyvät ihmissuhteet, elämästä nauttiminen, yhteenkuuluvuuden tunne, turvallisuus sekä itsekunnioitus. Jännityshakuisuus ei ollut vastanneille tyypillistä. Maaseutua pidetään rauhoittumisen ja rentoutumisen mahdollistajana. Suuri osa vastanneista pitää tärkeänä sitä, että maaseutu pidetään elinvoimaisena. Maaseutulomakohdetta valitessaan asiakkaat pitävät tärkeänä luonnonkaunista sijaintia, hintaa, palvelun laadukkuutta ja turvallisuutta. Maaseutumatkailuyrityksessä kyselyyn vastanneiden asiakkaiden valintapäätökseen vaikuttivat erityisesti kohteen sopiva sijainti matkareitillä sekä kohteen kohtuullinen etäisyys sukulaisiin ja muihin lomakohteisiin. Moni matkailija oli valinnut majoituspaikkansa kotisivujen houkuttelevien kuvien perusteella. Myös lapsiystävällisyys ja luonnonläheisyys olivat monelle merkittäviä lomapaikan valintakriteerejä. Asiakkaat pitävät erityisen tärkeänä sitä, että maaseutumatkailuyritys on tunnelmaltaan aito ja tuo esiin paikallisuutta. Edellä mainitut asiat myös toteutuvat kohtuullisen hyvin vierailluissa maaseutumatkailukohteissa. Näiden lisäksi asiakkaiden mielestä perinteet oli tuotu yrityksissä hyvin esiin, ja rakennukset ja lähiympäristö hyvin hoidettu. Maaseutukohteen esteettömyys Esteettömästä ympäristöstä puhuttaessa ajatellaan hyvin usein pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä. Todellisuudessa esteettömyys on tärkeää myös monelle muulle asiakasryhmälle, kuten tutkimuksessamme, jossa yleisimpinä erityistä huomiota vaativana tekijänä matkalla mainittiin pienet lapset ja ikäihmiset. Tutkimuksessa vastaajat joutuivat miettimään lomakohteen ominaisuuksia esteellisen silmin. Tavallisesti esteettömyysasiat eivät kiinnosta ennen kuin itsellä tai oman seurueen jäsenellä on jokin rajoite. Lähes kaikki vastaajat pitivät tärkeänä, että aisti- ja liikuntarajoitteisilla on mahdollisuus vierailla samoissa matkakohteissa kuin muilla. Yrityksillä on kuitenkin vastausten perusteella parannettavaa erityistarpeisten asiakkaiden huomioimisessa. Kestävä matkailu = Ekologinen matkailu? Valtaosalle vastaajista kestävä matkailu terminä ei kerro yhtään mitään. Joku vastasikin kysymykseen hauskasti: Kestävä matkailu on ympärivuotista matkailua eri vuodenaikoina. Lähinnä vastaajat ymmärtävät käsitteen vähän luontoa kuormittavana matkailuna. Lisäksi kestävä matkailu on tutkimusvastausten mukaan kierrättämistä, toimivaa jätehuoltoa, lähiruoan suosimista sekä julkisten kulkuneuvojen käyttämistä. Voidaan siis todeta, että tutkimuksemme perusteella kestävän matkailun ymmärrys painottuu voimakkaasti ekologiseen kestävyyteen. Lopullinen raportti tutkimuksen tuloksista julkaistaan syksyn 2011 aikana ja se sisältää myös syys-lokakuussa tehtävän fokusryhmähaastattelun tulokset. Tutkimus on osa KESMA I -hanketta, jonka toteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti/ Seinäjoki. Hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELYkeskus/ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Lisätietoja: Petra Blinnikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Katja Kivikangas, Tampereen ammattikorkeakoulu Annika Torniainen, Vaasan ammattikorkeakoulu syksy

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle Matkailun kokonaiskulutus 13,8 mrd. euroa (2011) Matkailun osuus BKT:stä (2011) 2,8 % Matkailun

Lisätiedot

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA 26.8.2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä ja Matkailun laatuyhteistyöryhmä Työn laatija: Mari Righini, Capefinn Oy LAADUN

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Ajankohtaista 19.3.2012

Ajankohtaista 19.3.2012 Ajankohtaista 19.3.2012 Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailun teemaryhmän tehtävät kaudella 2012-2014 1. Maaseudun matkailun kehittämisen koordinoiminen vie maaseudun näkökulman yleiseen matkailun

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi)

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi) 1 Pvm Dnro ILMOITUS KULUTTAJAPALVELUN TARJOAMISESTA Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun tarjoamisen aloittamista

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Lakeja, sopimuksia, tilastoja ja trendejä ajankohtaista maaseutumatkailussa

Lakeja, sopimuksia, tilastoja ja trendejä ajankohtaista maaseutumatkailussa Lakeja, sopimuksia, tilastoja ja trendejä ajankohtaista maaseutumatkailussa Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailuvuosi 2011 (Tilastokeskus, UNWTO) Matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomessa lähes

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1

KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1 KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1 TAUSTAA KESMA I hankkeen tarkoituksena on täsmentää tietämystä: maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisestä hankealueen yritysten nykytilasta

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

TEM raportteja 20/2011

TEM raportteja 20/2011 TEM raportteja 20/2011 Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2007-2010 Sini Pietiläinen Innovaatio-osasto 16.6.2011 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot