Aidot maut osana laadunkehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aidot maut osana laadunkehittämistä"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti SYKSY 2011 Teemana Laadun kehittäminen Aidot maut osana laadunkehittämistä Ketteryys varmistuu ennakoinnilla

2 Sisältö Oivalluksia ennakoinnilla Signaaleja matkailun tulevaisuudesta...4 Matkailuyrityksen laatutyökalut Laadun portaat mallissa...6 Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä Villilän Kartanonrouvilla...8 Suomalaisen hyvinvointimatkailun uudet tuotesuositukset...10 Laadukkaampia hevosmatkailupalveluja...12 Sopimusehdot...16 Uusi kuluttajaturvallisuuslaki...17 Maaseudun matkailuhankkeille tukea...18 Hotelli honkain oksilla...20 Aidot maut ja maakuntien tarjonta kiinnostavat...22 Hyppy hyiseen kanjoniin...24 Yrittäjän persoona kilpailuvalttina...27 Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI Tampere puh vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) 2 syksy 2011

3 Pä ä k ir joitus Kesä on takanapäin ja talvikauden suunnittelu jo käynnissä. Kesän monet kokemukset ovat kuitenkin vielä mielessä. Päivittäessäni lomalla Facebookia, kysyi ystäväni, oletko lomalla vai töissä. Matkailutyöläisen haittana on, että lomallakaan ei voi olla katsomatta tuotteita ja palveluja sillä silmällä. Pääosa lomakokemuksistani oli myönteisiä, jopa erinomaisia. Ihania, paikallisia raaka-aineita huokuvia makunautintoja, viininmaisteluhetkiä suomalaisilla viinitiloilla, kukkaronnyörit avaavia ostospaikkoja ja makeita unia maaseudun majoituskohteissa. Kaikki kokemukset, valitettavasti, eivät kuitenkaan mieltä hyväilleet. Mitä pohjoisempaan kuljimme, törmäsimme useammin kuin kerran siihen, ettemme saaneet toivomaamme erikoisruokaa, puhumattakaan paikallisista herkuista. Jouduimmekin tyytymään useaan kertaan paikallisen ruokakaupan tai kioskin tarjontaan. Suomea on markkinoitu ulkomailla saakka mm. erikoisruokavalioiden luvattuna maana ja maa on täynnä ihania paikallisia herkkuja, mutta missä? Tämän lehden sivuillakin esittäytyvä Elokuinen Herkkujen tori antaa lupauksia, että tarjontaa on. Miten saisimme ruokaan liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan myös matkailussa? Tähän kysymykseen tulee saada pikaisesti vastauksia ja tekoja. Toinen asia, joka tuli vastaan, on vaihteleva laatu. Törmäsimme majoituskohteen siivoamattomiin vessoihin, rikkinäisiin lakanoihin, hämähäkinseitteihin eli asioihin, jotka eivät ole hyväksyttäviä missään tilanteessa. Kehotankin kaikki katsomaan omiin nurkkiin ja jos puutteita löytyy, toimimaan heti. Palvelun ja laadun kehittämiseen on monia eri työkaluja. Laadun jatkuva kehittäminen pitää yrittäjän varpaillaan ja vireänä. Itävallan opintomatkan opit ovat kaikkien hyödynnettävissä, kestävä matkailutoiminta on kaiken lähtökohta ja hyvinvointimatkailun tuotesuositukset auttavat arvioimaan ja kehittämään omaa palveluaan. Vinkkejä omaan toimintaa saa näistä ja muistakin lehden jutuista. Menestyksekästä syyskautta! Nina Vesterinen syksy

4 Niko Herlin ennakointitiimin vetäjä Finpro ry kuva: Jokaisen yrityksen ja yrittäjän on hyvä tehdä ennakointia. Ennakointi ei ole ennustamista, vaan sen tarkoitus on havahduttaa yritystä ajattelemaan uudella tavalla. Se on tietynlaista olemassa olevien ajatusmallien ravistelua. Oivalluksia ennakoinnilla signaaleja matkailun tulevaisuudesta Yksinkertaisimmillaan ennakointi voi olla sitä, että mietitään miten jokin havaittu muutos tai signaali vaikuttaa liiketoimintaympäristöön, mitä mahdollisuuksia se voisi tarjota tai uhkaako se nykyistä liiketoimintamallia. Ennakoinnin avulla varmistetaan ketteryys alati muuttuvassa maailmassa. Ennakoimalla voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen Muutoksen ensimerkkejä tai niin sanottuja heikkoja signaaleja voivat kaikki havaita ja hyödyntää. Pitää vain harjoittaa mieli huomaamaan pieniä muutoksia ympäristössään. Havainnot voi kirjata vaikka vihkoon ja aika ajoin käydä listaa läpi miettien, mitä laajempia muutoksia yksittäisistä havainnoista voi huomata. Tärkeää on, että havainnointivaiheessa ei ole liian kriittinen sen suhteen mitä signaaleja kirjaa. Yksittäinen signaali saattaa olla arvoton, mutta kun sen tueksi löytyy muita samaan suuntaan viittaavia signaaleja, niistä syntyy ilmiö. Etukäteen on kuitenkin mahdotonta tietää mikä muodostuu tärkeäksi ja mikä ei. Altistu uusille ideoille Ei kannata luulla, että ilmiöiden ja signaalien haistelu olisi vain isojen yritysten juttu. Usein kuulee myös sanottavan, että maailmalla tapahtuvat muutokset eivät vaikuta meihin Suomessa. Tämä on kuitenkin harhaluuloa. Kaikkea näkemäänsä ja havaitsemaansa voi soveltaa omaan toimintaansa omalla tavallaan. Jos ei altista itseään uusille ideoille, ei pysty muuttumaan. Hallittu muutos on paljon parempi kuin se, että joutuu reagoimaan äkisti 4 SYKSY 2011

5 Eräs naishenkilö kertoi harrastavansa maailmanympärimatkailua kotisohvalta käsin. liiketoimintaympäristön yllättävään muutokseen. Matkailuala on parhaillaan murrosvaiheessa. Paljon tapahtuu ja moni totuudeksi uskomamme asia on muuttunut. Sellaisessa tilanteessa uudistautumiskyky on erittäin arvokasta. Kokemuksellisuus on kultaa arvokkaampaa Kokemuksellisuus on ollut ilmiönä jo jonkin aikaa esillä. Enää ei arvostusta hankita sillä, mitä materiaa ihminen omistaa, vaan sillä, millaisia kokemuksia hän on kartoittanut elämänsä aikana. Kokemuksista tulee ikäänkuin uutta valuuttaa. Kokemuksia voikin nykyään ostaa vaikka kaupan hyllyltä esim. Espanjassa kirjakaupoista kauniisti pakatun kokemuslahavoucherin voi antaa lahjaksi. Yksi esimerkki nousevasta äärikokemuksen tuottamisesta teknologian avulla on aivojen hermoja stimuloiva kypärä, jolla voidaan kärjistää vuoristoradan kokemukset vielä hurjemmiksi. Äärikokemusta voi toki tarjota myös luonto. Monelle keskellä metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä oleilu on jo hurja kokemus. vaisuuden seniori, nykyinen kuusikymppinen käyttää nettiä jo sujuvasti, seniorimatkailun markkinointikanavana on tulevaisuudessa yhä enemmän (mobiili) netti ja sosiaalinen media kuin esimerkiksi lehti-ilmoitus ET-lehdessä. Pitääkö siis keinutuolien ja kotoisten takkatulien sijaan tarjota seniorilaskuvarjohyppyä ja -koskenlaskua? Näin tekee jo mm. Elder- Treks, joka tarjoaa eksoottisia seikkailuja 50+ ryhmille. Teknologia tuo matkailuun uusia mahdollisuuksia Kuva: Nina Vesterinen Supermummot matkassa Seniorimatkailusta on alettu puhua uutena suurena mahdollisuutena. Väestön odotettu elinikä kasvaa jatkuvasti, ja nyt syntyvät lapset elävät helposti yli 100-vuotiaiksi. Tulevaisuuden seniorit ovat tämän päivän keski-ikäisiä, joilla on eri tarpeet kun tämän päivän senioreilla. Jos tulepuhelinten ja tablettien yleistyessä. Kännykän kameralinssiä kohdistamalla voi FlightRadar 24 -sovelluksella saada tietoa esimerkiksi ohilentävän lentokoneen operoivasta lentoyhtiöstä, koneen lentokorkeudesta ja määränpäästä. Myös luonnossa kulkevalle on olemassa lisätyn todellisuuden sovelluksia. Leaf++ on puiden lehtien tunnistukseen perustuva sosiaali- Teknologian hyödyntäminen matkailussa muuttaa kilpailua ja kohteiden houkuttelevuutta. Lisätty todellisuus (Augmented Reality) on yleistynyt hurjaa vauhtia älynen verkosto. Käyttäjät ottavat kuvia lehdistä ja voivat kommentoida niitä. Sovellus tunnistaa, jos saman puulajin lehteä on kuvattu jo aiemmin, ja kertoo, mitä edellinen kuvaaja on kommentoinut. Virtuaalisuus tuo matkailuun uusia ulottuvuuksia. Eräs naishenkilö kertoi harrastuksekseen maailmanympärimatkailun: lasten mentyä nukkumaan, hän avaa tietokoneensa ja matkustaa Google Earth -sovelluksen avulla kiinnostaviin kohteisiin. Hän on omien sanojensa mukaan kävellyt Champs Elyséellä ja ihmetellyt Tokion ihmisvilinää. Voidaan ajatella, että virtuaalimatkailu vähentää oikeaa matkailua. Se kannattaa kuitenkin nähdä hyvänä markkinointikeinona ja siis valtavana mahdollisuutena. Ilmiöillä on siis usein kaksi puolta. Aasiassa suuri hitti on virtuaaliset tyttö- tai poikaystävät. Mielitietty kulkee taskussa aina mukana, sillä kyseessä on kännykkäsovellus. Tyttöystävä on vietävä elokuviin, jottei hän (se) pahastuisi. Eikä tässä vielä kaikki: jotkut hotelliketjut ovat alkaneet tarjota räätälöityjä parisuhdeviikonloppuja virtuaaliystävälle ja sen oikealle ihmiskaverille. Pari voi viettää viikonloppua vaikka ruokaillen hotellin gourmet ravintolassa. Suomalaisen korvaan tällainen kuulostaa oudolta, mutta esimerkiksi Japanissa ja Etelä- Koreassa tämä on iso bisnes. Avoimella mielellä kohti tulevaa Heikkojen signaalien havainnointi ja ennakointi eivät ole rakettitiedettä. Se vaatii oikeastaan vain avoimen mielen ja hieman luovuutta. Muutoksia on ympärillämme jatkuvasti, on vain pystyttävä havaitsemaan niitä. Mielemme toimii useimmiten niin, että se yrittää sovittaa kaikki näkemämme ja kuulemamme omassa päässämme olevaan malliin. Sitä on hyvä välillä kyseenalaistaa ja ravistella hulluillakin ajatuksilla. Siksi heikkojen signaalien havainnoinnin lähtökohta on se, ettei mikään havainto ole turhaa. Emme koskaan voi ennakolta tietää, mikä tulee vaikuttamaan liiketoimintaympäristöön, toimialaan tai yritykseen. SYKSY

6 Teksti: Mari Righini, Capefinn Oy Matkailuyrityksen laatutyökalut Laadun portaat mallissa Meillä Suomessa matkailupalveluiden hyvä laatutaso on erityisen tärkeää kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Palvelun laadun tason arvioi viime kädessä asiakas oman kokemuksensa kautta. Kokemukseen vaikuttavat monet asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät asiat asiakaspalvelijan käytöksestä ja pihan siisteydestä alihankintaketjujen toimivuuteen. Matkailualan kehittäjäorganisaatiot ovat tuottaneet yritysten käyttöön erilaisia työkaluja, joilla palvelun ja tuotteen laatua voidaan parantaa. Yritysten eri tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin on tarjolla monia vaihtoehtoisia laatutyökaluja, joiden ympärillä on osaava verkosto valmentajia, auditoijia ja kehittäjiä. Matkailualan laatutyökalujen vastuutahot ovat kokoontuneet Matkailun laatuyhteistyöryhmäksi, jonka tehtävänä on edistää matkailualan laatutyötä. Ryhmän toimesta työkaluja on koottu yhteen vertailun ja valinnan helpottamiseksi. Laadun Portaat malli jakaantuu neljään vaativuustasoon eli portaaseen (Matkailun laatuyhteistyöryhmän edustamat työkalut on merkitty mallissa punaisella). Palvelua Sydämellä matkailijapalvelijakoulutus edustaa perustasoa. Majoitustilojen luokitus (MALO), Polku Laatutonniin -, Tunne Turvaa - ja Palvelua Sydämellä valmennukset antavat yrityksille valmiuksia kehittää laatuosaamistaan. LaatuVerkko, Laatutonni-, DQN- ja DMN-ohjelmat sekä Maakuntien Parhaat laatumerkki ohjaavat yrityksiä laatujohtamiseen. Excellence Finland kehitysohjelmassa yritys pääsee arvioimaan ja kehittämään todellista kilpailukykyään laadun huipputasolle asti. KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN, AMMATILLISESTI TOIMIVA JA LAADUKAS MATKAILUYRITYS KILPAILUKYVYN ARVIONTI JA KEHITTÄMINEN LAATUJOHTAMINEN VALMIUDET KEHITTÄÄ PERUSTYÖKALUT Maaseutuyritysten kilpailukykyarviointi 9. Excellence Finland -kehitysohjelma 8. Maakuntien parhaat ja auditointi 7. DQN ja DMN -ohjelmat matkailukeskuksille 6. Laatutonni 5. LaatuVerkko-järjestelmä 4. Palvelua Sydämellä -valmennus, asiakaspalautejärjestelmä 3. TunneTurvaa -valmennus, turvallisuusasiakirja Polku Laatutonniin, Laatuosaaja 2. Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi Hygienia-, turvallisuus- ja alkoholipassi EA koulutukset 1. PalveluaSydämellä- matkailijapalvelijakoulutus Matkailun laatuyhteistyöryhmä Kuvio 1. Laadun portaat -malli Laatutyökalut muodostuvat koulutuksista, valmennuksista, auditoinneista ja laatuohjelmista. Auditoinnissa riippumaton tai sisäinen auditoija tarkistaa palvelun tai toiminnan laadun vertaamalla sitä dokumentaatioon tai standardiin. Auditoinnin jälkeen yritys voi saada laatutyönsä todisteeksi käyttöön laatumerkin tai -tunnuksen. Laatuvalmennukset ovat ryhmävalmennuksia, jossa valmentaja ohjaa vakiintuneiden menetelmien avulla ihmisiä ja organisaatioita kehittymään laadunhallinnassa ja saavuttamaan tavoitteensa. Laatuohjelmalla tarkoitetaan yrityksen laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, prosessien ja resurssien muodostamaa kokonaisuutta. Pohjana ovat erilaiset standardit ja kriteeristöt, joiden avulla laatua pyritään mittaamaan. 6 syksy 2011

7 Organisaatio Auditointi Valmennus Laatuohjelma Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arvointi Majoitustila Palvelua Sydämellä Laatutonni-valmennus Laatuverkko Laatutonni Tunne Turvaa Excellence Finland Palvelua Sydämellä Maaseutumatkailuyritys Maakuntien Parhaat Laatutonni-valmennus Tunne Turvaa Laatuverkko Laatutonni Excellence Finland Ohjelma palveluyritys Maakuntien Parhaat Palvelua Sydämellä Laatutonni-valmennus Tunne Turvaa Laatuverkko Laatutonni Excellence Finland Muu matkailuyritys Laatutonni-valmennus Laatuverkko Laatutonni Excellence Finland Matkailualue tai yritysverkosto DQN ja DMN Excellence Finland Kuvioon 2 on koottu Laadun Portaat -mallissa mukana olevia työkaluja eri lokeroihin sen mukaan, ovatko ne auditointeja, valmennuksia vai laatuohjelmia. Lisäksi kullekin organisaatiotyypille on koottu niille tarjolla olevat laatutyökalut omille rivilleen. Nuolet osoittavat vaihtoehtoisia polkuja sekä työkalujen välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi majoitustilan tulee ensin suorittaa MALO-luokitus ennen kuin se voi hakea Maakuntien Parhaat -merkkiä. Maakuntien Parhaat laatumerkki ja Laatutonni puolestaan ovat yhteydessä keskenään siten, että lunastettuaan käyttöönsä toisen näistä laatutyökaluista pääsee yritys mukaan myös toiseen suoritettuaan tietyt minimivaatimukset. Matkailuyrityksen laatutyökaluja Lisätietoa laatutyökaluista löytyy oheisten nettiosoitteiden takaa: Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi: Palvelua Sydämellä ja Tunne Turvaa: Maakuntien Parhaat: Laatutonni: DQN: ja DMN: LaatuVerkko: Excellence Finland: syksy

8 Teksti ja kuvat: Nina Vesterinen Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä Villilän Kartanonrouvilla Säterin ratsutilasta alkunsa 1450-luvulla saanut Villilän Kartano Nakkilassa vuokrattiin vuonna 2003 uusille pirteille yrittäjille, kartanonrouville Terja Wahlbergille ja Elina Lehmussaarelle. Villilän Kartanonrouvien liikeidea kiteyttää toiminnan selkeästi: Tilausravintolatoimintaa kartanomiljöössä ammattitaidolla asiakkaista huolehtien. Innostus pitkän uran ravintolamaailmassa tehneille ystäville yhteisen yrityksen (osakeyhtiö) perustamiseen syntyi, kun sopiva Nakkilan kunnan kiinteistöyhtiön omistuksessa oleva rakennus vapautui. Yrityspalvelukeskuksesta saimme paljon tukea alkuvaiheessa ja naisyrittäjyyslainan turvin toiminta käynnistyi, kertoo Terja Wahlberg. Pääomaa tarvittiin mm. keittiötarvikkeisiin, astioihin, verhoihin, pöytiin jne. Vuosien varrella entiseltä omistajasuvulta on saatu takaisin mm. tauluja, jotka ovat nyt arvoisallaan paikalla Villilän Kartano palveli koulutus-, kokousja edustustilana Nakkilan Konepajalle Monipuolisella tuotevalikoimalla tasainen vuosi Ammattitaidolla tehty tuote, tasalaatuinen palvelu ja korkea lähiruoka- ja kotimaisuusaste aterioissa ovat tunnusomaista yritykselle. Ruokalistalta voi valita vaikka suppilovahverokeittoa, Viskilän kukonpojanrintaa ja marinoituja marjoja. Paikalliset tuottajat on löydetty mutkikkaan tien kautta; suositusten ja lehtijuttujen perusteella, kertoo Elina Lehmussaari. Villilän Kartanossa voi myös viettää perhejuhlia, majoittua Villa Emmassa, osallistua viinipruuveihin kartanon viinikellarissa, saunoa tai vaikka tehdä kierroksen elokuvastudioilla. Yhteistyössä naapurin Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa pidetään pientä puotia ja joulun alla vähän isompaakin. Kartanon navetassa toimii Villilän Studiot, joiden ruokailut ja juhlat hoidetaan kartanonrouvien toimesta. Kartanonrouvat ovat onnistuneet palveluvalikoimallaan jakamaan tulon ja työn tasaisesti ympäri vuoden. Heinäkuussa Porin Jazzien oheisohjelma kesäkahvilassa toi lisää asiakkaita. Hiljaista aikaa ovat elokuun alku ja talven hiihtolomakausi. Joulu välipäivineen on pyhitetty vain perheelle, toteavat he yhdestä suusta. Laatua kehitetty alusta alkaen Laadun kehittäminen aloitettiin vuonna 2004 osallistumalla Laatutonni -koulutukseen. Koulutuksen aikana laadittiin yri- 8 syksy 2011

9 tyksen laatukäsikirja ja työ palkittiin Laatutonni-diplomilla. Koulutus oli myös hyvä tapa verkostoitua muiden alueen yritysten kanssa, toteaa Terja. Laatukäsikirjaa päivitetään edelleen kaksi kertaa vuodessa. Kaikkien työntekijöiden tulee käydä laatukäsikirja läpi. Yksikään työntekijä ei saa astua asiakkaiden eteen, jos hän ei tunne edes hieman talon historiaa, hän jatkaa. Maakuntien parhaat -auditointi toteutettiin viime vuonna ja Matka2011-messuilla yrittäjät saivat tunnustuksensa. Maakuntien parhaat -tunnustus sai myönteistä palautetta myös paikkakunnalla sekä kanta-asiakkaiden keskuudessa. Saimme lisäksi itse uutta intoa ja vahvistusta toimintamme oikealle suunnalle, kertovat Terja ja Elina yhdestä suusta. Laatutonnin suorittaminen ja käsikirjan laatiminen on iso juttu yrittäjille. Uudistumista tapahtui puolestaan Maakuntien Parhaat -auditointiprosessin aikana. Suosittelemme kaikille laatuasioiden läpikäymistä säännöllisin väliajoin. Laatu- Verkkoa emme käytä kovinkaan hyvin hyödyksi, paljastaa Elina. - Se vaan ei oikein sovi meidän tyyppiselle toiminnalle, hän jatkaa. Aterian tai juhlien päätyttyä on hankala jakaa asiakkaille lomakkeet täytettäväksi. Suullista palautetta keräämme jokaisessa tilaisuudessa ja itse läsnä ollessa voi tunnelman aistia, kertoo Terja. Kaikki palautteet käydään läpi ja mietitään mistä mikäkin johtuu ja mitä voisimme tehdä toisin ja vielä paremmin. Kesäkahvilassa vietetään myös lauluiltoja. Kartanonrouvien Elinan ja Terjan perinteiset asut ovat osa kokonaisuutta. Suosittelemme kaikille laatuasioiden läpikäymistä säännöllisin väliajoin. samanlainen Arvomaailma Terjan ja Elinan ajatusmaailma ja näkemys siitä, miten asioita hoidetaan, ovat samanlaiset. Välillä kinastellaan, mutta se on vain virkistävää, naurahtaa Terja. Tätä juttua tehdessä tuntui siltä, että edessäni oli aviopari, joka täydentää toistensa lauseita ja ajatuksia. Laadukas tekeminen on selkäytimessä ja sen huomaa kaikista paikan yksityiskohdista ja tavasta toimia. Yhteiset arvot ja ammattiylpeys ovat perustana onnistuneelle yritystoiminnalle. Työ on mukavaa ja sitä on kiva tehdä yhdessä, kertoo Elina. Meillä on erilaisia päiviä ja erilaisia asiakkaita, jotka tekevät päivistä vaihtelevia. Työ tuo sopivasti haastetta, kun mietimme eri asiakasryhmille sopivia kokonaisuuksia, jatkaa Terja. Kartanon puolella tulee perinteitä kunnioittaa, mutta studiokeikoille voi miettiä jotain ihan muuta. Välillä teemme noin 16-tuntia päivässä töitä ja sitten ajamme vielä samaa matkaa Poriin omiin koteihimme ja jaksamme matkalla nauraa. Asiat ovat siis hyvin, toteavat Elina ja Terja. Intoa riittää myös yhdistystoimintaan. Terja on Nakkilan Yrittäjien puheenjohtaja ja Elina Maran Satakunnan PK-yhdistyksen sihteeri. Välillä harmittaa kun jotkut yrittäjät eivät ota toimintaa tosissaan ja dumppaavat hintoja ja mainetta. Meillä ei ole metsää millä kattaa toiminnan kuluja. Raaka-aineiden laadukkuus näkyy myös hinnoissa! Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä, he muistuttavat. Laatua kehittäessään joutuu itsekin skarppaamaan. Kun asiat on kirjattu ylös, on tieto helppo siirtää myös uusille työntekijöille. Samalla ne tulee itsekin kerrattua. Laadun kehittäminen tuo jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä toimintaan. syksy

10 Suomalaisen hyvinvointimatkailun tueksi uudet tuotesuositukset Kansainvälisen kylpyläyhdistyksen (ISPA) mukaan maailmassa on n. 150 miljoonaa aktiivista kylpylässäkävijää. Tämä luku antaa viitteitä siitä, miten korkealla omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on nykyihmisen arvoasteikossa. Kiireinen elämänrytmi vaatii veronsa ja siksi noin 88 % kaikista kylpylävieraista haluaa vähen- tää elämäänsä vaikuttavia stressitekijöitä ja etsii hyvinvointilomaltaan nimenomaan rentoutumista. Monissa Euroopan ja Aasian maissa kylpylöillä ja kuntoutuksella on pitkät perinteet. Jo antiikin roomalaiset kylpivät termeissään (lat. thermae). Suomessa taas sauna on hoitanut kylpylän sosiaalista ja Yhden mansikka on toisen mustikka. Asiakas, joka on ostanut hemmotteluloman, ei välttämättä ole tyytyväinen suomalaisen viihdekylpylän tarjontaan. Teksti: Liisa Renfors, MEK kuvat: 10 SYKSY 2011

11 kulttuurillista tarvetta ja ehkä juuri siitä syystä varsinainen kylpylätoiminta alkoi meillä melko myöhään. Suomalainen hyvinvointitarjonta kärjeksi Koska meidän ei kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa kannata kilpailla muiden maiden pitkien kylpyläperinteiden kanssa, on luontevaa, että suomalainen hyvinvointiloma ammentaa sisältönsä paljolti samoista vetovoimatekijöistä kuin muukin matkailu. Näitä elementtejä ovat mm. luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteettimahdollisuudet. Ulkomailta Suomeen tullaan mökkilomalle rentoutumaan, samoamaan metsissä ja poimimaan terveellisiä marjoja tai maatilalomalle kokemaan perinteinen suomalainen sauna ja nauttimaan hyvää suomalaista ruokaa. Täältä hae- taan laadukkaita, kokonaisvaltaisia elämystuotteita, jotka tuottavat sekä fyysistä että psyykkistä mielihyvää. Koska kuitenkin eri kulttuurit luovat omat kulttuurisidonnaiset määritelmänsä ja palvelunsa, on meidän tärkeää miettiä, minkälaista viestiä lähetämme hyvinvointimatkailua markkinoidessamme. Yhden mansikka on toisen mustikka. Asiakas, joka on ostanut hemmotteluloman, ei välttämättä ole tyytyväinen suomalaisen viihdekylpylän tarjontaan. Pitkäjänteisellä tuotekehitys- ja laadunparantamistyöllä pystytään vaikuttamaan siihen, että tuote vastaa paremmin asiakkaan odotuksia. Siksi tuotekehityksellä onkin hyvinvointimatkailussa keskeinen rooli. Tuotesuositukset Matkailun edistämiskeskus on laatinut yhdessä Matkailun teemaryhmän, yritysten ja matkailuorganisaatioiden kanssa teemakohtaisia tuotesuosituksia matkailuyritysten tuotekehitys- ja laadunparantamistyön tueksi. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Suositukset kiinnittävät erityistä huomiota tiloihin, resursseihin, paikkaan, henkilökuntaan sekä markkinointiin ja myyntiin. Lisäksi jokaiselle tuoteryhmälle kuten hoidoille ja mökeille on omat yksityiskohtaisemmat suositukset. Uunituoreet hyvinvointimatkailun tuotesuositukset löytyvät MEKin internetsivulta kohdasta Tuoteteemat. syksy

12 Teksti: Hilkka Lassila, Savonia amk kuva: Hevosmatkailupalvelujen kysyntä kasvaa kohisten ja palvelujen tarjonta lisääntyy. Laadukkaampia hevosmatkailupalveluja Hevosmatkailupalvelujen laatu ei useinkaan vastaa nykyaikaisen, laatutietoisen matkailijan tarpeita ja odotuksia. Useimmissa tehdyissä selvityksissä, kehittämishankkeissa ja laadun mittareissa korostuu ratsastusharrastus. Laajempi hevosmatkailutuotteen laadun kokonaisuus jää tarkastelematta. Mikä hevosmatkailupalvelu? Hevosmatkailupalvelu on matkailijoille tarjottu aktiviteetti, johon hevonen kuuluu olennaisena osana. Hevosmatkailu sijoitetaan osaksi elämys, - seikkailu-, luonto, - maaseutu-, terveys tai liikuntamatkailua riippuen näkökulmasta. Hevosmatkailupalvelu voi siis olla lisäpalvelun luontoinen osa matkailutuotetta tai matkailijan varsinainen matkustuksen motiivi. Hevosmatkailu on muutakin kuin ratsastusta, vaikka erilaisten maasto- ja vaellusratsastuspalvelut ovat sen yleisin muoto. Hevosmatkailuun voidaan lukea kuuluvaksi myös erilaiset hevosiin liittyvät tapahtumat ja muut aktiviteetit, joihin ei kuulu ratsastusta. Hevosmatkailuyrittäjyys perustuu pieniin perheyrityksiin, yrittäjien omaan harrastukseen ja niitä tuotetaan osana muuta hevosalan yritystoimintaan. Hevosiin liittyviä palveluja tarjoava yritys on usein pääosin keskittynyt tarjoamaan palveluja paikallisille asukkaille, ei matkailijoille. Usein matkailijoiden kysyntä kohdistuu erilaisiin palveluihin. Se vaatiikin palvelujen tarjoajalta uudenlaista näkemystä ja osaamista sekä erilaisia fyysisiä puitteita. Yrittäjän haasteena ovat kahdet markkinat: hevosharrastajat ja matkailijat, joilla on hyvin vähäinen tai olematon kokemus hevosista. Hevosmatkailu vastaa kysynnän trendeihin Hevosmatkailupalvelut ovat ekologisia, luonnonläheisiä, elämyksellisiä ja usein myös fyysistä aktiivisuutta vaativia, joten ne vastaavat hyvin nykyajan matkailijan matkailutuotteelta vaatimiin ominaisuuksiin ja matkailijan arvoihin. Vaellus- ja maastoratsastuksen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja hevosharrastus on yleistynyt myös aikuisten keskuudessa. Uudet, ekologisuutta ja luonnon läheisyyttä arvostavat käyttäjäryhmät ovat löytäneet fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävän tavan liikkua luonnossa. Matkailijoille suunnatuilta hevosmatkailupalveluilta odotetaan laatua ja myös muita tasokkaita matkailupalveluja, mm. majoitus- ja ravintolapalveluja ja muita ohjelmapalveluja. 12 syksy 2011

13 Mistä muodostuu hevosmatkailupalvelun laatu? Matkailupalvelujen laatua on jaoteltu kolmeen eri ryhmään: tekniseen ja toiminnalliseen laatuun sekä vuorovaikutuslaatuun. Nämä kaikki laadun ulottuvuudet ovat erittäin tärkeitä tuotettaessa tasokkaita hevosmatkailupalveluja. Laadukkaiden hevosmatkailupalvelujen tuottaminen vaatii hyvin monialaista ammattitaitoa ja osaamista sekä matkailijoille sopivia fyysisiä puitteita. Tekninen laatu on palvelun näkyvin osa. Siihen kuuluvat paikkaan ja toteutusympäristöön liittyvät seikat sekä palvelun tuottamisessa tarvittavat välineet, kuten hevoset, varusteet, rakennukset ja rakennelmat, maisema ja ratsastusalueet ja -reitit. Tarvitaan siistit ja huolletut varusteet ja tilat asiakkaiden vastaanottamista varten. Erinomaisen tärkeää on siistien varusteiden ja tilojen lisäksi myös se, että palvelussa käytettävät hevoset ovat sopivia asiakkaille, joilla on vähäinen tai olematon kokemus hevosten käsittelystä. Palveluun sopiva turvallinen ja erilaisille asiakkaille sopiva maasto on palvelujen onnistumisen kannalta olennaista. Toiminnallinen laatu vaikuttaa siihen, miten asiakas kokee palvelun toteuttamisen. Toiminnallista laatua ilmentävät muun muassa yrityksen palveluilmapiiri, vuorovaikutus muiden asiakkaiden kanssa, asiakkaan oman osaamistason huomioiminen ja miten asiakasta kohdellaan palvelun aikana. Hevosmatkailupalvelun onnistumisen kannalta on tärkeää, mikä on henkilöstön ammattitaito ja ohjaajan kyky opastaa asiakasta ja huomioida asiakkaan tarpeet. Hevosmiestaitojen ja oikean palveluasenteen lisäksi voidaan tarvita erämiestaitoja, ruoanvalmistustaitoja, luonnontuntemusta, hyvää yleissivistystä ja kykyä palvella eri kielillä. Turvallisuuden huomioiminen on toiminnallisen laadun ydin. Vuorovaikutuslaatua kuvastaa se, millainen vuorovaikutus syntyy henkilöstön ja asiakkaiden välille, mikä on henkilöstön työmotivaatio, palvelualttius, käyttäytyminen, henkilöstön ulkoinen olemus, käytöstavat ja vieraanvaraisuuden osoittaminen. Kuten edellä on kuvattu, laadukkaan hevosmatkailupalvelun tuottaminen ei ole helppoa. Kun siihen vielä lisätään hallitsemattomia elementtejä, kuten hevosten tai asiakkaiden yllättävä käyttäytyminen, sääolosuhteet ja muut ulkopuoliset häiriötekijät, on palvelukokonaisuuden hallinta hevosmatkailupalvelun tuottajalle haastava tehtävä. syksy

14 Kestävä matkailu pitkään kestävä matka vai mitä se on? Muun muassa tätä selvitettiin KESMA I -hankkeessa kesällä toteutetussa asiakastutkimuksessa. KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA teksti: MAASEUTUMATKAILUUN Kuvat: Studio Ihmepeili, Hanna-Kaisa Hämäläinen 14 syksy 2011 Kesäisin Koveron perinnetilalla Seitsemisen kansallispuistossa vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa viime vuosisadan alun työvälineillä ja -menetelmillä (Seppo Pajari, Tampereen ammattikorkeakoulu).

15 Kestävä matkailu on kaikille saavutettavissa olevaa matkailua, joka on taloudellisesti kannattavaa tuhoamatta ympäristöä ja paikalliskulttuureita. Kestävyydestä matkailussa puhutaan eri lähteissä monin eri tavoin: ekoturismi, vastuullinen, ympäristötietoinen, reilu matkailu. Pohjimmiltaan kaikki termit viittaavat samaan asiaan painottaen hieman eri näkökulmaa. Yhteistä kaikille on se, että ne yleensä liitetään matkailun ympäristövaikutuksiin. Kestävä ja vastuullinen matkailu käsittää kuitenkin ympäristönäkökulman lisäksi myös taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Maaseutumatkailussa voidaan helposti yhdistää kestävän matkailun eri näkökulmat alueiden ja yritysten kilpailueduksi: suomalainen väljä ja rauhallinen maaseutu puhdas luonto, ruoka ja ympäristö maaseudun ihmisten monipuolinen osaaminen ja kulttuuri yhteisöllisyys ja perinteet. Asiakastutkimusta neljässä maakunnassa Kesällä 2011 toteutetussa asiakastutkimuksessa selvitettiin maaseutumatkailun asiakkaiden kuluttajakäyttäytymistä liittyen kestävyyden eri teemoihin: kulttuuriseen ja ekologiseen kestävyyteen sekä esteettömyyteen. Asiakkailta tiedusteltiin muun muassa sitä, kuinka paljon eri teemat vaikuttavat ostopäätökseen sekä sitä, miten he ovat kokeneet kestävyyden toteutuvan maaseutumatkailuyrityksissä. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa: Keski- Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Lomakkeita kerättiin sekä matkailullisissa tapahtumissa (58 %) että maaseutumatkailuyrityksissä (38 %). Lisäksi vastauksia saatiin leirintäalueilta, matkailuinfoista jne. Yhteensä tutkimukseen osallistui 627 kuluttajaa. Mikä maaseutulomailussa viehättää? Tutkimuksessa onnistuttiin tavoittamaan matkailijoita, joista reilusti yli puolet viettää maaseutulomaa vähintään kerran vuodessa. Kiinnostus matkailuun maaseudulla on suurta, sillä 85 % matkailijoista olisi valmis harkitsemaan lomaa maaseudulla lähivuosien aikana. Yli puolet vastaajista oli matkalla, johon sisältyi 1-3 yöpymisvuorokautta, reilu kolmannes viipyi lomalla yli kolme vuorokautta ja 11 % oli päivämatkalla. Vastaajat jakautuivat varsin tasaisesti eri matkaseuruetyyppeihin: pariskunnat, lapsiperheet sekä ystävien ja tuttavien kanssa matkustavat. Vastausten perusteella tärkeää maaseutumatkailukuluttajille ovat hyvät ihmissuhteet, elämästä nauttiminen, yhteenkuuluvuuden tunne, turvallisuus sekä itsekunnioitus. Jännityshakuisuus ei ollut vastanneille tyypillistä. Maaseutua pidetään rauhoittumisen ja rentoutumisen mahdollistajana. Suuri osa vastanneista pitää tärkeänä sitä, että maaseutu pidetään elinvoimaisena. Maaseutulomakohdetta valitessaan asiakkaat pitävät tärkeänä luonnonkaunista sijaintia, hintaa, palvelun laadukkuutta ja turvallisuutta. Maaseutumatkailuyrityksessä kyselyyn vastanneiden asiakkaiden valintapäätökseen vaikuttivat erityisesti kohteen sopiva sijainti matkareitillä sekä kohteen kohtuullinen etäisyys sukulaisiin ja muihin lomakohteisiin. Moni matkailija oli valinnut majoituspaikkansa kotisivujen houkuttelevien kuvien perusteella. Myös lapsiystävällisyys ja luonnonläheisyys olivat monelle merkittäviä lomapaikan valintakriteerejä. Asiakkaat pitävät erityisen tärkeänä sitä, että maaseutumatkailuyritys on tunnelmaltaan aito ja tuo esiin paikallisuutta. Edellä mainitut asiat myös toteutuvat kohtuullisen hyvin vierailluissa maaseutumatkailukohteissa. Näiden lisäksi asiakkaiden mielestä perinteet oli tuotu yrityksissä hyvin esiin, ja rakennukset ja lähiympäristö hyvin hoidettu. Maaseutukohteen esteettömyys Esteettömästä ympäristöstä puhuttaessa ajatellaan hyvin usein pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä. Todellisuudessa esteettömyys on tärkeää myös monelle muulle asiakasryhmälle, kuten tutkimuksessamme, jossa yleisimpinä erityistä huomiota vaativana tekijänä matkalla mainittiin pienet lapset ja ikäihmiset. Tutkimuksessa vastaajat joutuivat miettimään lomakohteen ominaisuuksia esteellisen silmin. Tavallisesti esteettömyysasiat eivät kiinnosta ennen kuin itsellä tai oman seurueen jäsenellä on jokin rajoite. Lähes kaikki vastaajat pitivät tärkeänä, että aisti- ja liikuntarajoitteisilla on mahdollisuus vierailla samoissa matkakohteissa kuin muilla. Yrityksillä on kuitenkin vastausten perusteella parannettavaa erityistarpeisten asiakkaiden huomioimisessa. Kestävä matkailu = Ekologinen matkailu? Valtaosalle vastaajista kestävä matkailu terminä ei kerro yhtään mitään. Joku vastasikin kysymykseen hauskasti: Kestävä matkailu on ympärivuotista matkailua eri vuodenaikoina. Lähinnä vastaajat ymmärtävät käsitteen vähän luontoa kuormittavana matkailuna. Lisäksi kestävä matkailu on tutkimusvastausten mukaan kierrättämistä, toimivaa jätehuoltoa, lähiruoan suosimista sekä julkisten kulkuneuvojen käyttämistä. Voidaan siis todeta, että tutkimuksemme perusteella kestävän matkailun ymmärrys painottuu voimakkaasti ekologiseen kestävyyteen. Lopullinen raportti tutkimuksen tuloksista julkaistaan syksyn 2011 aikana ja se sisältää myös syys-lokakuussa tehtävän fokusryhmähaastattelun tulokset. Tutkimus on osa KESMA I -hanketta, jonka toteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti/ Seinäjoki. Hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELYkeskus/ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Lisätietoja: Petra Blinnikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Katja Kivikangas, Tampereen ammattikorkeakoulu Annika Torniainen, Vaasan ammattikorkeakoulu syksy

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Matkailuyritysten standardit

Matkailuyritysten standardit Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Matkailuyritysten standardit Pasi Satokangas, YTM, projektisuunnittelija, Matkailupalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu asiasanat: laatu, matkailu, standardit, turvallisuus

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi)

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi) 1 Pvm Dnro ILMOITUS KULUTTAJAPALVELUN TARJOAMISESTA Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun tarjoamisen aloittamista

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen 28.3.2012 Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Tukesin organisaatiokaavio 28.3.2012 TuKeVa II -seminaari, Suvi Aaltonen 2 Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013 Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013 Maakunnan matkailumarkkinointi on kattavuudeltaan painotuotteilla hyvin hoidettu. koko Suomi Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot