Omatekoinen pihalaatoitus puutarhakalusteille

Transkriptio

1 Omatekoinen pihalaatoitus puutarhakalusteille Puutarhatalouden perustutkinto Marjaana Välitalo Versio 1 Tuotantoalat

2 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAATOITUKSEN SUUNNITTELU Suunnitelma LAATOITUKSEN TOTEUTUS Laattojen valmistus Laatoitusalueen mittaus ja pohjatyöt Laattojen asentaminen ja saumaus Kukkapenkki Viimeistely Aikataulu ja kustannukset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 17

3 1 1 JOHDANTO Viherrakentamisen suosio on kasvussa ja moni haluaisi pihastaan kauniin ja erikoisen. Kotiseudullani Kittilässä on viherrakentajia vähän vaikka kysyntää heille olisikin. Mietin opintojeni aikana miten voisin hyödyntää opinnäytettäni parhaiten myös valmistumiseni jälkeenkin ja siksi päätin, että tekisin työtehtävätyyppisen opinnäytteen viherrakentamisesta. Halusin saada aikaiseksi jotakin sellaista, jota voisin käyttää myöhemmin näytteenä taidoistani. Aihetta pohdin paljon ja lopulta päädyin tekemään opinnäytteeksi pihalaatoituksen puutarhaan. Ajatus lähti alun perin vanhemmiltani ja erityisesti ikääntyvältä äidiltäni, joka kovasti halusi pihalleen paikan, jossa voisi vanhuudenpäivillään ihailla puutarhaansa. Vanhempieni talo on mäellä kallion päällä eikä piha-alueella ole tasaista kohtaa, jossa voisi pitää pöytää ja tuoleja. Keskustelun myötä ajatus lähti liikkeelle ja vanhempieni toiveita kuunnellessa päätin toteuttaa työn. Laatoituksen tekeminen tuntui ajatuksena haastavalta, muttei vaikealta, sillä ollessani kesätöissä Kittilän kunnan puistopuolella olin mukana useammassakin viherrakennusprojektissa. Lisähaasteen antoi vanhempieni toivomus laatoituksesta, joka sopisi heidän pihansa ulkonäköön ja jossa olisi omatekoiset ja erikoiset laatat. Vanhempieni mailla on erikoisia kiviä, joita päätin hyödyntää laatoissa. Laatoituksen tekeminen alusta alkaen itse tuntui hyvältä ratkaisulta, sillä sen myötä pystyisi näkemään omat kyvyt ja mahdollisuudet itsenäiseen työskentelyyn. Tärkeintä työssä oli mahdollisuus oppia uusia menetelmiä ja ongelman ratkaisua.

4 2 2 LAATOITUKSEN SUUNNITTELU Suunnittelu on työn toteutuksen kannalta yksi oleellisimpia asioita. Ilman hyvää suunnitelmaa on vaikea saada työ toteutumaan halutulla tavalla. Perusteellinen suunnitelma antaa hyvän pohjan työn tekemiselle ja varsinkin, kun kyseessä on laatoituksen kaltainen konkreettinen työ, jossa mittauksilla, materiaaleilla ja malleilla on tärkeä osa, ei suunnittelua voi väheksyä. Laatoituksen suunnittelussa tärkeintä on huomioida ympäristö, maanrakenne ja muodot sekä asiakkaiden toivomukset. KUVA 1 Piha-alue, johon laatoitus tulisi. 2.1 Suunnitelma Laatoitus tulee kaltevalle pihalle kohtaan, jossa on kaatoa 7cm metrillä. Laatoituksen reuna tulisi noin 20 cm korkeudelle nurmesta, joten laatoituksen reunaan pitää rakentaa luonnonkivistä pengerrys. Laatoitusalue on 3m x 4m, johon lisäksi tulee 0,5m x 8,4m luonnonkivipengerrystä ja 0,7mx 1,9m laatoilla reunattu kukkapenkki (LIITE 1 ja 2). Yhteensä alueen koko on noin 17,5 neliötä. Laattoihin tulee tiivis ladonta, mutta saumavaraksi on jätettävä noin 0,5-1cm, mikä lisää laatoitusaluetta noin 6-8cm molempiin suuntiin. Laatoitusalueen pohjana on routimaton sora kallion päällä, jolloin pohjatyöt on huomattavasti helpommat kuin routivalla alueella. Kallio on suunnilleen puolenmetrin syvyydelle nurmen pinnasta ja poistettavaa nurmea ja multaa on 20cm-30cm. Soran päälle tulee suodatinkangas estämään kasvillisuuden muodostumista ja kankaan päälle 10cm-30cm soraa kantavaksi kerrokseksi. Soran päälle asennushiekkaa 3-5cm.

5 3 Laatoitukseen tarvitaan yhteensä 59kpl laattoja, joista 35kpl on tavallisia 50cm x 50cm x 5cm betonilaattoja, 12kpl 25cm x 50cm x 5cm betonilaattoja, joihin upotettu vulkaanista kiveä, 8kpl 25cm x 50cm x 5cm ja 25cm x 75cm x 5cm betonilaattoja, joihin upotettu valkoista ja mustaa kvartsia sekä jaspista. Lisäksi on kukkapenkkiä varten 2kpl 20cm x 70cm x 5cm ja 6kpl 20cm x 50cm x 5cm betonilaattoja, joihin upotettu erilaisia hiekka- ja moreenikiviä. Pengerrystä varten tarvitaan erikokoisia luonnonkiviä. Materiaalit hankitaan omalta maalta. Ainoastaan suodatinkangas ja sementit täytyy ostaa. Sementtiä menee valamiseen noin 10 säkkiä. Lisäksi tarvitaan hiekkaa ja vettä. Työvälineinä laatoitukseen tarvitaan mm. metrimitta, lapio, kottikärryt, oikolauta, vesivaaka, lasermitta, muurauskauha, rautaharava, maantiivistin, kivinuija, harja ja kastelukannu/vesiletku. Alustavien laskelmien mukaan soraa tarvitaan noin 6 kuutiota ja hiekkaa noin 1,5 kuutiota. Työ on tehtävä käsivoimin, ettei nurmikkoa vahingoiteta turhaan ja aiheuteta lisätöitä. Nurmikon mahdolliseen paikkaukseen varattava jonkin verran multaa ja siemeniä.

6 4 3 LAATOITUKSEN TOTEUTUS Opinnäytteen toteuttamisessa joutui huomioimaan monta tärkeää asiaa, joita kaikkia ei huomannut suunnitelmaa laatiessa. Toteutuksessa suurena apuna olivat omat aikaisemmat kokemukset, isäni neuvot sekä kirjat, joista sain työlle teoreettista pohjaa ja tarkkoja ohjeita. Laatoituksen tekeminen eteni kuitenkin yllättävän nopeasti ja jouhevasti. Suunnitelma oli avain asemassa ja ajankäyttö oli tehokasta. 3.1 Laattojen valmistus Suunnitelman mukaisten laattojen valmistamisen aloitin muutamaa viikkoa aikaisemmin, jotta kaikki laatat ehtisivät kunnolla kuivata ja olisivat valmiita ajallaan. Valamisen aloitin 50cm x50cm x 5cm laatoista. Muoteista osa oli valmiina, koska pihalla oli jo aikaisempaa laatoitusta ja uuden laatoituksen piti olla niihin yhtenäinen. Muotteja kuitenkin jouduin valmistamaan lisää, jotta valamiseen ei olisi mennyt liiaksi aikaa. Pienemmät laatat valmistin samoilla muoteilla kun muotit jaoin kahtia. Kukkapenkin laatoille valmistin omat syvemmät muotit. Laattojen valmistamiseen ja laatoituksen pohjatöihin tarvittavat maa-ainekset hain vanhempieni maalla sijaitsevalta maannostopaikalta ja ne seuloin tarpeen vaatiessa vanhan hetekan avulla. Vanhemmillani on kotona työhön tarvittavia välineitä ja betoniseoksenkin pystyin itse valmistamaan isän betonimyllyllä. KUVA 2 Betonilaattojen teko. Betoniseos valmistetaan sekoittamalla betonimyllyllä vesi, sementti ja runkoaine (sora ja hienosora) yhteen. Seoksen suhteet määräävät kuinka kestävää betonista muodostuu ja millaiseen käyttötarkoitukseen seos soveltuu. Pihalaatoitukseen sopiva suhde on 1:5 ja runko-

7 aineksessa puolet soraa ja puolet hienosoraa. Mitta-astian tulee olla tarkka ja vettä lisätään runkoaineksen ja tarvittavan lujuuden mukaan. (Soini, 2003, ) 5 Betoniin laitetaan usein raudoitusta lisäämään kestävyyttä ja vetolujuutta. (Finnsementti, 5). Isoihin laattoihin laitoin raudoitusta, mutta pienempiin laattoihin rautoja en voinut laittaa, sillä se olisi estänyt kivien upotuksen. Koristekivet kävin keräämässä vanhempien mailta Mantovaarasta, jossa esiintyy erikoista laavakiveä sekä yleisempiä kvartsia ja jaspista. Valaessa oli tärkeää tiivistää laattojen reunat kunnolla, ettei sinne jäisi ilmarakoja. Ilmaraot muotissa heikentävät kestävyyttä ja murtavat laattojen kulman. (Finnsementti, 6.) Kuivuneet laatat pitää irrottaa muotista varovasti. (Soini, 2003, 227.) KUVA 3 Laatat ovat valmiita, mutta kuvasta puuttuu koristelaatat. 3.2 Laatoitusalueen mittaus ja pohjatyöt Laatoitusalueen alustavan mittauksen tein samalla, kun aloin tehdä suunnitelmaa. Lopullisen mittauksen tein lasermitan ja metrimitan avulla. Mittaukset sidotaan olemassa oleviin rakenteisiin ja korkeuserot huomioidaan. (Soini, 2003, ) Laatoitusalueella ei ollut muita kiinteitä kohteita kuin perennapenkki ja varasto, joiden mukaan mitoitin alueen. Alueen merkitsin aluksi villalangalla ja kepeillä, jotta sain kaivamisen alulle. Koska paikalla oli kallio lähellä, minun ei tarvinnut poistaa maata suuria määriä ja vältyin konekaivulta.

8 6 KUVA 4 Laatoitusalue on merkitty narulla ja kepeillä. Laatoituksen kannalta on tärkeää, että alus- ja päällysrakennustyöt tehdään huolellisesti. Alusrakenne on tasattava ja tiivistettävä ennen päällysrakenteiden rakentamista. Päällysrakenteet tehdään kerroksissa ja maan routivuus ja kuormitus määrää kerrosten laadun ja määrän. (Soini, 2003, 121). Päällysrakennekerros muodostuu suodatinkerroksesta, jakavasta kerroksesta ja kantavasta kerroksesta. Routimattomalla alueella suodatinkerroksen voi korvata suodatinkankaalla ja jakavan ja kantavan kerroksen vahvuuden pienentää. Oleellista on, että pohja kestää kuormituksen. (Soini, 2003, 113.) KUVA 5 Nurmen ja mullan poisto.

9 7 KUVA 6 Suodatinkangas laitettiin soran alle. KUVA 7 Soran tasaaminen tapahtui haravalla. Laatoitettava alue on routimaton ja vakaa kallio, joten päällysrakennetyöt olivat yksinkertaiset. Tasoitetun alusrakenteen päälle levitin suodatinkankaan, jonka päälle laitoin soraa kahdessa kerroksessa. Suunnitelmani mukaan soraa olisi tullut noin 20-30cm ja se osui lähelle. Soraa lisäsin vähitellen ja tiivistin sen ohuissa kerroksissa. Tiivistämisellä estetään maan epätasainen painuminen (Soini, 2003, 113.) Tiivistämisessä minulla ei ollut mahdollista käyttää konetta, joten rakensin käsikäyttöisen juntan isosta pölkystä. Kun soraa oli tarpeeksi, lisäsin päälle laatoituksen reunatuen. Reunatuen rakensin laudoista ja asensin paikoilleen paaluilla. Reunatuki rajasi laatoitettavan alueen ja helpotti kivipengerryksen tekemisen. Reunatuki antaa laatoitukselle kiinteän lähdön. (Soini, 2003, 125.) Reunatuen ollessa paikoillaan ja tuettuna aloin tehdä laatoitusta tukevaa kivipengerrystä. Kivipengerrys nousee nurmen pinnasta noin 30cm korkealle ja kiertää laatoitusta suunnitelmani osoittamalla tavalla (Liite1). Kivien alle laitoin asennushiekkaa ja ne asensin mahdolli-

10 8 simman tiiviisti ja tasaisesti laatoituksen tasoon. Luonnonkiviä asennettaessa täytyy huomioida tiivistyminen. (Soini, 2003, 128.) Kivien ollessa paikoillaan laitoin päälle hiekkaa, jonka harjasin väleihin. KUVA 8 Kivipengerryksen kivet ovat paikoillaan. KUVA 9 Kivipengerrys on valmis. Pengerryksen jälkeen tein laatoitusalueen pohjatyöt loppuun. Kantavan kerroksen yläpinta rakennetaan sellaiselle korkeudelle, että asennushiekkakerrokselle jää 2-3cm. ( Soini, 2003, 121.) Laattojen paksuus on 5cm, joten nostin sorakerroksen 7cm päähän reunatuen yläreunasta.

11 9 KUVA 10 Pohjan tasaamisessa oli apuna lankku ja reunatuki. Tiivistäminen tapahtui käsijuntalla. Sorakerroksen päälle laitoin noin 2cm asennushiekkaa, jonka seuloin tasalaatuiseksi. Asennushiekka pitää tasata huolellisesti ennen laattojen asennusta. Tasaukseen on monta keinoa ja tasauskorkeutta pitää tarkistaa usein oikolaudalla. (Soini, 2003, 121.) Asennushiekan tasaukseen käytin vanhaa ovenkarmia, joka oli varmasti suora. Kaltevuutta säätelin vesivaa alla. KUVA 11 Asennushiekka tasattiin ovenkarmin ja vesivaa an avulla.

12 10 KUVA 12 Laatoituksen pohja on valmiina. 3.3 Laattojen asentaminen ja saumaus Laattojen ladonnan toteutin suunnittelemani mallin mukaisesti. Laattojen asennuksen jouduin aloittamaan kivipengerryksen rajaamasta nurkasta. Ensiksi asensin reunimmaiset laatat, jotta näin sopisiko laatoitus rajatulle alueelle. Sen jälkeen aloitin asennuksen järjestyksessä nurkasta. Ladonta tapahtuu valmiilta päällysteeltä ja laattojen linjoja ja kaltevuutta tarkastetaan riittävän usein. (Soini, 2003, 123.) Ladonnassa käytin apuna vesivaakaa, muurauskauhaa ja kuminuijaa sekä sopivaa mittatikkua laattojen saumalle. Betonilaatta asennetaan tiiviisti asennushiekkaa vasten ja sitä kopautetaan keskelle kuminuijalla, jotta se painuu tasaisesti. (Soini, 2003, 123.) KUVA 13 Reunimmaiset laatat ovat laitettuna.

13 11 KUVA 14 Betonilaattojen ladonta on valmis. Betonikivien asentamisen jälkeen laattojen välit saumataan saumaushiekalla, joka harjataan laattojen väliin tiiviisti. (Soini, 2003, 125.) Ennen saumausta poistin laatoituksen reunalaudat ja tilalle laitoin tiiviisti hiekkaa. Reunatukea en tarvinnut kuin laattojen asentamiseen suoraan, sillä kivipengerrys, nurmikko ja tuleva kukkapenkki jäävät tukemaan laatoitusta ja estämään sen liikkumista. Saumauksen tein katuharjalla ja seulotulla hienolla hiekalla. Loput hiekat puhdistin pois. Reunimmaiset laatat harjasin lopuksi tiskiharjalla, sillä upotettujen kivien reunoihin jäi hiekkaa eikä isommalla harjalla puhdistaminen onnistunut. KUVA 15 Hiekka harjataan saumoihin.

14 12 KUVA 16 Saumaus on valmis. Loput hiekat puhdistetaan pois. 3.4 Kukkapenkki Laatoituksen päähän tein kukkapenkin, jota reunustaa paksut betonilaatat. Kukkapenkin laattoihin olen upottanut hiekkakiviä. Kukkapenkin pohjatyöt tein suunnilleen samalla tavalla kuin laatoituksen. Erona vain se, että kukkapenkkiin piti rakentaa laatikko kyllästetystä puusta erottamaan soran ja kasvualustan. Laatikon upotin 5cm alemmas laattojen reunaa, jotta se ei jää näkyviin. Kukkapenkistä tuli noin 45cm syvä, joten se riittää hyvin kesäkukille. Kasvualustaksi laitoin komposti multaa ja perunamaan rikkakasvitonta multaa. Pohjalle laitoin soraa estämään liiallisen kastelun. KUVA 17 Kukkapenkin laatikko

15 13 KUVA 18 Kukkapenkki on valmis. 3.5 Viimeistely Koko laatoitusalueen ympäri laitoin asennushiekkaa viimeistelemään työtä. Haravoin nurmen ja lopuksi kastelin sen, että näyttäisi siistimmältä. Lopuksi kannoin laatoitukselle isäni tekemät kukkapadat sekä hain varastosta pöydän ja tuolit, jotta näkisin miten laatoitus hoitaa asiansa. KUVA 19 Laatoitus-alueen reunat viimeisteltiin hiekalla.

16 14 KUVA 20 Opinnäyte on valmis. KUVA 21 Laatoitus on käyttötarkoituksessaan. 3.6 Aikataulu ja kustannukset Kaikkinensa työn tekemiseen meni noin kaksi ja puoliviikkoa. Laattojen valmistamiseen meni suurin osa ajastani. Kaivaminen ja pohjatyöt veivät kaksi päivää ja laatoituksessa meni päivä. Kuitenkin aikaa minulla olisi kulunut 5 päivää, jos olisin työskennellyt päivässä vain 8 tuntia. Tein kuitenkin 12 tunnin päiviä, koska muut asiat painoivat päälle. Kustannuksia ei tullut kovin paljoa, koska materiaaleja oli valmiina. Sementteihin meni noin 100e ja suodatinkankaaseen 25e. Lisäksi polttoaine traktoriin, jolla haki soraa ja kiviä. Kustannukset olisivat olleet huomattavasti suuremmat, jos kaikki olisi pitänyt ostaa.

17 15 4 POHDINTA Opinnäytteessä pääsin tavoitteisiini, sillä laatoituksesta tuli sellainen, että kehtaan esitellä sen kenelle vain. Valmista työtä katsellessa tunsin ehkä hieman ylpeyttäkin, sillä olin kuitenkin omien suunnitelmien pohjalta sen itse rakentanut. Laatoituksen tekeminen oli erittäin mielenkiintoista ja aika kului nopeasti. Vastoinkäymisiäkin tuli vastaan. Muutamia mittavirheitä oli tullut laattojen muoteissa, mutta onneksi olin huomioinut sen suunnitteluvaiheessa jättämällä mittoihin varaa. Luonnonkivipengerryksen teossa suurin ongelma oli saada kivet oikeaan tasoon oikeinpäin, sillä suurimmat kivet olivat niin isoja, ettei nostaminen käsivoimilla onnistunut. Laatoitusta tehdessä tuntui välillä, että olisi helpompi tehdä työ koneella. Betonilaatat painoivat 10kg-30kg ja niiden nostelu ja asettelu tuntui käsissä, sillä laattoja oli kuitenkin paljon. Olisi ollut järkevämpää valaa pienempiä laattoja, mutta isot laatat olivat toimeksiantajien toive ja ammattilaiseksi valmistuessa pitää osata tehdä työ toiveiden mukaan. Jos työstä tulee liian vaikea tai sitä ei pysty toteuttamaan, pitää osata neuvotella. Mutta täytyy muistaa, että viherrakentaminen on aina joltakin osin ruumiillista ja melko raskasta työtä. Vaikka tekniikka kehittyy, kivenpyörittäminen on pitkälti käsityötä. Laatoituksen tekeminen alusta loppuun itse oli kuitenkin helpompaa kuin luulin. Kun oli aikaisempaa kokemusta laatoitusten tekemisestä, noudatti ammattilaisten laatimia ohjeita, kuten Viherympäristöliitto ry:n julkaisua, ja oli tarkka ja huolellinen, pystyy tekemään sellaisen laatoituksen kuin haluaa. Kuitenkin maalla asuvan ja omaa maata omistavan on helpompi tehdä viherrakennustöitä omavaraisesti.

18 16 5 LÄHTEET Soini, Timo 2003: Viherrakentajan käsikirja. Viherympäristöliitto ry. Jyväskylä Finnsementti. Kun teet betonia, tee se oikein. Verkko-opas. >

19 17 6 LIITTEET LIITE 1. Malli laatoituksesta mittakaavassa 1:25

20 18 50cm x 50cm 35kpl 25cm x 50cm 12kpl (laatoissa vulkaanista kiveä) 25cm x 50cm 8kpl (laatoissa valkoista ja mustaa kvartsia, jaspista) 25cm x 75cm 4kpl (laatoissa valkoista ja mustaa kvartsia, jaspista) 20cm x 50cm 6kpl (laatoissa hiekka- ja moreenikiveä) 20cm x 70cm 2kpl (laatoissa hiekka- ja moreenikiveä) Luonnonkivipengerrys LIITE 2. Laatoitusmallin selitykset.