V:U o..si.k,&rtom,us

Transkriptio

1 HELSNGfi KAUPUNG, T.LAST~ V KAlPUNG N TEKN_,LLSET~ LAT;OKSET V:U o..s.k,&rtom,us JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HELS-.NK 938

2 STATSTQUE. DE LA VLLE;DE HELSNGFORS SER~V~CES V TEC'HNQUES ;MtJN,CPAlK-: "RAPPORTS i ANN,U,EE.S i PUBLES PAR 'VlOM N' STll Ti 0 Ne res S! B V C HS- TE CU N JOUU' MN C PlU X HELSNK 't'9'38. TYÖVÄEN kirjapano

3 SSÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... Kaasulaitos... :... 7 Sähkölaitos Siv. TABLE DES MA TERES Administration des services techniques municipaux... V Servke des eaux... :... ~... Usine. gaz... 7 Usine d'electricite Page

4 Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 937. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajan a, seppä Yrjö Salo var:apuheimjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja toimitsija Einar Aittola jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Kerlomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 8 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 370 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 404 ja.ähetettyjen kirjelmien 34.. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, maaliskuussa 938. B. Wuolle. lmari Nordberg.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 937. Uuden 000 mm painejohdon reitti, joka Koskelantien ja Mäkelänkadun kulmasta Eläintarhaan oli ollut epämääräinen, vahvistettiin kaupunginvaltuuston kesäkuun 2 p:nä 937 tekemällä päätöksellä. Tämän mukaan johdon tulee kulkea Mäkelänkadussa Koskelantieltä Sofianlehdon lastenkodin eteläpuolella olevan mutkan läheisyyteen sekä tästä kohdasta tunnelissa, joka 0uhittaisiin Viipurin ja Savonkatujen kulmauksen puistikkoon saakka. Tästä johdon tulee kulkea tä Eläintarhan tiessä Alppilanportille. Ennen edellämainittua päätöstä oli tunnelityö jo aloitettu, Viipurinkadun puolelta toukokuun 8 p:nä ja Mäkelänkadun puolelta toukokuun 0 p:nä. Vuoden vaihteessa oli tunnelia louhittu n. 600 j. m. Sen leveys on 3.6 m j,a korkeus 2.6 m. tä Eläintarhassa suoritettiin syystalvella osa kanalityötä ja laskettiin 72 m painejohtoa. - Työpajalla laajennettiin mittariverstasta rakentamalla lisärakennus pihalle (pohjoiseen) päin. - Vuonna 937 aloitettiin myöskin kauan hankkeilla olevan uuden vesilinnan työt. Marraskuun 7 p:nä 937 allekirjoitettiin urakkasopimus A. W. Lilje~ berg OjY nimisen rakennusliikkeen kanssa töiden suorittamisesta. Vuoden vaihteessa oli kuitenkin ehditty tehdä ainoastaan muutamia valmistavia töitä sekä 28 m 32 H tulo- ja menojohtoa. - Rakennustoimiston rakentamiin katuihin on tavallisuuden mukaan laskettu vesijohtoja, jotka enimmäkseen ovat verraten pientä läpimittaa. Myöskin muutamia vanhoja, pienehköjä johtoja on uusittu. J. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padonkynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeus Vantaaasa, ml) Laitoksen kos- /ll [ klvotmalla keh Vuos ja kuultausl saatu energia, tetty energia, a Keskiarvo Suurin arvo kwh : kwh j& 937..! ~ aate, C Sähk!!laltokselta..!. Keskllämp!!- Tammikuu ,220 82, Helmikuu , , Maaliskuu ,40 27, Huhtikuu... +O.u , , Toukokuu ,970 29, Kesäkuu , , Heinäkuu ,480 33, Elokuu , Syyskuu , , Lokakuu , , Marraskuu... :... : ,68 24;00 249, , Joulukuu , , Koko vuosi ,690 3,209, ) Alhaisemmat vededkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säädön alaisia. S) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0, mm..:

6 2 Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja putouksen väliltä huhtikuun 0 p:nä. Vanhojen merkkien mukaan olisi luonnollisen jäänlähdön sen vuoksi pitänyt tapahtua huhtikuun 6 p:nä. Sitä auttoi kuitenkin kaupungin rakennustoimisto räjähdysten avulla, jotka suoritettiin huhtikuun.3 ja 6 p:n välisenä aikana. Viime vuonna joki jäätyi ilman suppohäiriöitä marraskuun 30 p:nä, josta saakka jääpeite pysyi. Vedenpuhdistus. Vedenpuhdistus ja suodatm; ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on sterilisoitu kloorilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot!laadaan liitteestä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäär.ä oli '6,534,457 m a. Eri pumpuilla nostetut vesi määrät kuin myös keski-, suurin ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi TurbUnpumput, m" Kesklpakolspumput, Yhteensä, Pumppuamnen vuorokaudessa m8.m" KeSldniäärä, Suurin määrä,l Pienin määri., ml m8 ml Tammikuu ,490 Helmikuu ,884 Maaliskuu ,43 Huhtikuu ,833 Toukokuu ,09 Kesäkuu ,627 Heinäkuu... 76,934 Elokuu... 75,704 Syyskuu... 30,85 Lokakuu ,357 Marraskuu ,570 Joulukuu...:... 25,794,085,884,33,374 42,366 47,872 29,989,036,544,262,428 45,087 49,366 32,957,20,599,380,742 44,540 50,70 3,50,86,779,443,62 48,20 52,744 33,487,68,549,432,640 46,24 5,692 3,695,077,03,306,658 43,555 52,798 n. 23,000,080,378,257,32 40,558 46,934 24,473,90,500,366,204 44,07 5,03 27,269,276,377,406,562 46,885 50,050 33,693,99,064,43,42 46,75 50,466 33,24,248,934,454,504 48,483 52,487 34,574,227,206,479,000 47,70 55,244 3,940 Koko vuosi.... 2,636,62 3,897,845 6,534,457 45,300 55,244 n. 23,000 Vesi mittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 37:llä ja oli niitä vuoden 0- pussa 4,258 kpl. erihelystä : Läpimitat näkyvät seuraavasta Aukon läpimitta Lukumäärä mm kpl. Näistä on 9 kpl. 50 mm, 38 kpl. 75 mm ja kpl. 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,56. Syyt vaihtoon olivat seuraavat:

7 3 Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai liian suuren näytön takia.. ;....,747 kpl. eli 4.0 % isompiin tai pienempiin mittareihin »» 6.3» halutun kokeen takia...:... 6 & & 0.» epävarman käynnin takia.. :... pysähtymisen takia...,... 3i 0.7» 89»» 2. vian takia osoittimessa tahi taulussa...;... 3»» 0.3»» vuodon takia »» '. t ~ jäätymisen takia "».» Poistettu lakkautetun käytön takia » Yhteensä 2,56 kpl. eli 6Q.l % Vedenkulutus.. Kaikki vesi jaetaan mittarien kautta. Näiden mukaan kulutetut vesimäärät olivat seuraavat: Yksityiskulutus..-9. kaupunginosassa kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella, mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella 6,984,559 m 8 eli 42.ll4. % olevilla alueilla... 3,880,607» 23. <l7» Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ,385» ja 20; kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 3,00,56»» 8.6 Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista. jaettu... Suomenlinnassa... 64,052 5,036»» 0.39» 0.3» Kaupungin ulk?puolella (Kulosaarella)... 54,468» 0.33» Yksityiskulutus 4,364,668 m a eli % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus...,37,840 m a eli 6.88 % Laitoksen oma kulutus... 95,338»» Mittarien mukaan 5,597,846 m a eli % 0.58» Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä ,6 m a eli 5.66 % Yhteensä 6,534,457 m a eli % Vesimi:ttarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna ,597,846 m a eli 94.3' % koko pumputusta määrästä.. Vuonna 936 kulutettiin... 5,059,05 m a; Vuonna 937 kulutettiin... 6,534,457» Lisäys vuonna ,475,352» Keskikulutus vuorokaudessa...; ,300, Suurin kulutus vuoroka].ldessa, joulukuun 0 p:nä...:... 55,244» Pienin kulutus vuorokaudessa, 'kesäkuun 24 p:nä...:... n. 23,000» Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta:

8 4 s!! Vedenkulutus, m a "... ""... Keskikulutus henkeä Maksavat kuluttajat i!.~ kohti vuorokaudessa, l (D ~ t Mlttarien mlttaama kulutwl ( ;.;' S Vuos o ;:;: " ;.;'... ~ ;.;' :0:: Kaupungin ;.;' o ~ ;.;'~ (D Yksltyls-. Laitoksen E'. E'.~ E'.", t ~ maksama..... " 0 t " ~'" " g'i - kulutus oma kulutus " t kulutus ~ ii: <: ; ~.. '" 'l'.. "....!å~ ;.;' 0 :>:\ as", ~ ~.... " ~ ~; ~t+t , ,0,478, , ,3,556 70,348 2,02, , ,786, ,665 2,595, , ,83, ,423,943 4,255, , ,963,329 54,703 9, ,956 6,382, ' 2, ,36,52 470,77 40, , , , ,898,46 623,307 49, ,737 8,338, , ,372,483 62,748 50, ,649 9,034, & 2, ,956, ,908 53,52 827,786 9,442, , ,6,379 60,724 46,90,44,66 0,954, , ,994, ,26 55,084,36,22 2,355, , ,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250, , ,562, ,934 63, ,222 2,367, , ,80, ,43 87, ,065 2,647, , ,92,940 90,47 73,44 755,096 2,660, , ,385, ,54 77, ,462 3,207, , ,027,683 99,678 89, ,947 4,007, , ,004,808,043,729 92,485 98,083 5,059, , ,364,668,37,840 95, ,6 6,534, , Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlsäykset. Vuonna 937 en tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla:. Vesimittarien osto.... Osa uutta painejohtoa' Alppilan portilta pohjoiseen päin (72 m,000 mm johtoa, mutta pääasiallisesti maa ja louhintatöitä sekä aineita) kpl. matalapainepumppuja Vanhankaupungin saostuslaitokseen..... Työpajan mittariverstaan laajentaminen lisärakennuksella.... Vesijohdon uusiminen Merikadussa Kapteeninkadulta Neitsytpolulle sekä Puistokadussa Neitsytpolulta os. Puistokatu b:n kohdalle. (572 m 8" johtoa laskettu, 5 m 6"', 2 m 5# ja 55 m 4'" johtoa hyldtty)..... Vesijohdon uusiminen Perämiehenkadussa Punavuorenkadulta Merimiehenkadulle' ja Pursimiehenkadulta Tehtaankadulle (7 m 8" johtoa laskettu, 68 m 6# johtoa hylätty) sekä Telakkakadussa Pursimiehenkadulta Tehtaankadulle (67 m 8" johtoa laskettu, 52 m 4# johtoa hylätty)..... Vesijohdon uusiminen Tehtaankadussa Perämiehenkadulta Telakkakadulle (08 m 8" johtoa laskettu, 02 m 4" johtoa hylätty)...,..... Vesijohto Urheilukatuun Savilankadulta Nordenskiöldinkadulle sekä Sallikadulta Savilankadulle päin' (6 m 6'" ja 29 m 5# johtoa laskettu, 6 m 6" johtoa hylätty).. Vesijohto Sivutiehen Museonkadulta lähelle Krematoriota sekä haarajohto Sivutien johdosta Mooseksenuskolaisten hautausmaalle päin (227 m 5" ja 48 m 4" johtoa) Vesijohto Linnankoskenkatuun Topeliuksenkadulta VaThallankadulle (92 m 8" ja 3 m 5" johtoa) ,000: - 3,56,799: 70 59,83: 45 97,000: - 404,709: 95 58,940: 25 00,065: ,22: - 7,374: 90 24,098: Siirto 4,899,294: 25

9 5 Siirto 4,899,294: 25 Vesijohto Päivärlnnankatuun (48 m 5" johtoa) ,33: 90 Vesijohto Hakaniemenkujaan Hakaniemenkadulta Sörnäisten rantatielle (2 m 6" ja 27 m 5" johtoa)... 05,340: 35 Vesijohto Viherniemenkatuun Hakaniemenkadulta Sörnäisten rantatielle (78 m 6" ja 2 m 5" johtoa)... Vesijohto Nastolantiehen Artjärventieltä lähelle Pukkilantietä (296 m 5" johtoa)... Satamajohtoja: Hietasaarenkatuun ent. johdon jatkeeksi (56 m 5" johtoa) )... Vesijohto Rahapajanrannan jatkeeseen Mastokadulta Kruununvuoren- ja Linnanka- 38,877: 5 290,846: 80 28,683: 80 tujen jatkeiden risteykseen (37 m 8" ja 2 m 58 johtoa)... 29,06: - Vesijohto Kruununvuorenkadun jatkeeseen Linnankadun risteyskohdasta Katajanokan koillisrantaan (20 m 8", 2 m 6" ja 85 m 5" johtoa) ,569: 45 6,20,94: 70 Vesijohto Paduksenkatuun Munkkiniemenkadulta Lääkärinkadulle (46 m 8" ja 428 m 6" johtoa)...,.... Vesijohto Turuntien itälaitaan kortt:n n:o 734 pohjoispäästä etelään päin (67 m 5" johtoa).... Vesijohto Turuntien koilliseen laitaan Skyttentieltä Honkatielle päin (2 m 6" ja 86 m 5" johtoa).... Vesijohto ]osafatinkatuun Kirstinkadulta Wallininkadulle ( m 2" ja 68 m 8" johtoa)...,..... Vesijohto Mäkelänkatuun Turjantieltä Pohjolankadulle (402 i:n 6" johtoa)..... Vesijohto Turuntien koillis- ja itälaitaan Valpurintieltä Tilkan sillalle (336 m 5" johtoa) Vesijohto Kumpulantiehen ntiankadulta Sotkamonkujalle sekä Aavasaksankadulta koilliseen päin (93 m 58 johtoa).... b) Edelliseltä vuodelta ~iirtyneillä määrärahoilla: 02,966: 90 Zl,67: 95 2,950: 30 46,696: - 22,659: 45 57,082: 05 3,46: ,984: 55 Vesijohto Heikinkatuun (3 m 58 johtoa; täydennystöitä) ,74: 40 Uusi painejohto Koskelantiehen (7 m 24" johtoa; täydennystöitä) ,774: 90 Vesijohdon uusiminen. Brahenkadussa (katupeitteen kunnostamista)... 7,74: 20 39,230: 50 Mk 7,,56: 75 c) Vuoden menosäännön määrärahoilla on vielä tehty osa seuraavaa työtä: Vesisäiliö Alppilan vuorelle (m.m. 28 m 32" johtoa)...,236,327: 50 jota erää ei kuitenkaan ole viety pääoma-arvoon, kun työ oli vasta alussa. d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: Vesijohto Väinölänkatuun Metsolantieltä koilliseen (50 m 8" johtoa)... Vesijohto Ruskeasuon alueelle Turuntieltä korttelien n:jen 734 ja 735 välisen tien kautta Metallikutomon edustalle (90 m 8" ja 32 m 5" johtoa)... Vesijohdon uusiminen Pursimiehenkadussa Perämiehenkadulta Telakkakadulle.(05 m 8 8 johtoa laskettu, 98 m 4" johtoa hylätty)... Vesijohto seuraaviin teihin Koskelan (Kunnalliskodin) omakotialueelle: Oulunkyläntiehen Nastolantieltä Askolantielle (274 m 8" johtoa), Askolantiehen Käpyläntieltä Oulunkyläntielle päin (26 m 58 johtoa), ]aalantiehen Oulunkyläntieltä Pyhtää,ntielle (84 m 6" johtoa) ja ntiantiehen Ou- 44,50: 60 60,890: 05 23,245: 45 lunkyläntien risteyksessä (2 m 5" johtoa)... 66,28: '80 Vesijohto Vääksyntiehen (maatöitä)... 35,490: 65 Vesijohto Päijänteentiehen keskivälillä Mäkelän- ja Suvannonkatuja (56 m 5" johtoa)... 3,9: 65 Vesijohto Teollisuuskatuun (maatöitä)... 0,590: 45 Vesijohto Agricolankatuun Torkkelinkadulta Pengerkadulle päin (4 m 5" johtoa)... 53,06: 'Mk 626,08: 0 ) Tälle tilille on myöskin viety v. 936 laskettu johto pitkin tehdaskorttelin n:o 77 eteläsivua Matalasalmenkadulta Munkkisaarenrantaan, joka on mainittu v. 936 kertomuksessa viitteessä b, siv. 6 (07 m 6" johtoa) sekä muutamia satamaposteja..

10 6 Viime vuonna laskettujen ja hyiättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja ~ 0 '" '" 0 co 0 G G G ~ läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiiliem lukumäärät näkyvät seuraavasta taulukosta::... co '" '" co :;l ~. rn 0 '" ~ '"... S" 'C 5" D 0 '" ~ G G G G G G C.. i&!! ' ~~ 'i m m m m m m m m m m m kpl..kpl. 5,0268'338 28,079 45,2 54,876 4,499 83",437, , , , , Jouluk. 3 p:nä ,74 5,55 6,078 4,88 Lisäys v Vähennys v J ouluk. 3 p:nä ,2465,2836,0854,885,4288,33930,44045,72457,4293,74488,906,485,727 Tähän tilastoon on otettu myös seuraavat johdot: a) jonka kustannukset on väliaikaisesti viety yksityisten töiden tiliin: satamajohtojen tulojohto Rahapajarannan itäosaan (34 m 5' johtoa) sekä b) jonka kustannukset on viety putkiverkon korjaustiliin: Harjukatuun olemassaolevan johdon jatkeeksi pohjoiseen, Vaasankadulle päin (42 m 5# johtoa). Putkiverkon keskiläpimitta on 280 mm ja tilavuus,670 m 8 Eläintarhan vesisäiliön tilavuus on n. 2,500 m a ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56 m. yli NN. Vesijohtolatoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo' joulukuun 3 p:nä Uudisrakennukset vuonna ,... :.... Poistot kuoletuksen vuoksi.... Ylimääräiset poistot." ,994,600: - 7,,56: 75 6,05,756: 75 4,64,30: - 4,346: 75 4,655,656: 75 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä ~... Mk,450,00:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä...,... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamoon... Hiilivaja y.m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot Arvo.'/U 936,000,000: - 860,300: - 00,000: - 5,000: - 5,000: -,36,300: - 954,900: - 423,500: - 0,800: - 892,300: - Lisäykset Kuoletukset. Arvo "/tt ,000: - 72,600: - 26,300: -,000: - 39,500: -,000,000: - 860,300: - 00,000: - 5,000: - 5,000: -,098,300: - 782,300: - 397,200: - 9,800: - 852,800: - (746m B suodatuspinta-alaa)...,37,000: - 42,300: - 958,700:- Moottorit ja sähkömoottoripumput ,00: - 59,83: 45 45,883: 45 37,400: - Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto... 2;J3,700: - 72,500: - 6,200: - Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... 3,523,900: - 33,600: - 3,390,300:- Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... 45,000: - 45,000: Siirto 0,929,800: - 59,83: 45,04,683: 45 0,047,300: -

11 7 Arvo Slti 936 Lisäykset Siirto 0,929,800: - 59,83: 45 Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... 0,43,00: - Kloorikaasukojeet... 55,900: - Kivisilta Vantaanjoen yli ,500: - Putkijohdot, järjestelykaiyot, vedenottamo ja putkijohtosillat... 2,555,500: - Varastorakennukset Siltasaarella... 58,200: - Myllyrakennus...:... 32,800: - Kemistinasunto hirsistä... 85,500: - Kemistinapulaisenasunto hirsistä... 8,000:- Asuinrakennus tiilistä... 25,900: - 'Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... 5,500: - Asuinrakennus hirsistä (myllärinrakennus)... 4,800: - Pesutupa ja sauna tiilistä... 23,600: - Vesisäiliö Eläintarhassa... 9,872,500: - Vartijanasunto hirsistä : - Vartijanasunto tiilistä ,900: - Vesijohtotyäpaja tiilistä korttelissa n:o ,000: - 97,000: - Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... 2,700: - Vesipostit satamissa ,000: - 28,683: 80 Vapaakaivot... 42,300:- Putkivet'kko... 72,033,000: - 6,476,289: 50 Vesimittat'it ,200: - 250,000:- Kalustot, työkalut ja autot ,500: - Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksikkö-' hinta on 2: 20 markkaa kultakin muta kulutuksen ollessa enintään,000 m 8 vuosineljänneksessä, 2: 0 n;larkkaa Kuoletukset,04,683: 45 46,500: -.400: - 8,300: - 20,600: - 4,~00: - 3,400: -:- 7,700: -,300: - 3,500: -,400: - 2,400: - 248,000: - 8,000: - 30,783: 80 3,000: - 2,220,689: 50 85,300: - 8,400: - Arvo Sl/ ,047,300: - 9,969,600: - 44,500: - 339,200: - 2,353,900: - 53,900: - 29,400: - 77,800:- 8,000: - 4,600: - 38,000: - 3,400: - 2,200: - 9,624,500: - 400:- 358,900: - 27,000: -. 2,700:- 302,900: - 29,300: - 76,288,600: - 948,900:- 556,00: - Mk 08,994,600: - 7,,56: 75 4,655,656: 75,450,00:--'-. Taloudellinen tulos. Hinta. kultakin m 8 :ltä,00 ja 2,000 m 8 välillä, 2: - markkaa kultakin m 8 :tä 2,00 ja 4,000 m 8 välillä sekä : 90 markkaa kultakin m 8:ltä 4,OOlm 8 :stä ylöspäin. Mittarin vuokrat ovat jonkunverran korotetut. Tulot. Tulot yksityiskultituksesta... 29,74,929: 85 Siirto 33,525,462: 90 ~ satamaposteista jaetusta vedestä... 25,09: - Tulot yleisten vesipostien kaupungin kulutuksesta... 2,27,339: 50 y.m. hoidosta ja kunnossao vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 46,788: 60 Menot yleisten vesipostien pidosta... 9,795: 25 Tulot laitoksen omasta vedenkulutuksesta 44,275: 50 y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 75,834: 25 5,96: - 32,275,352: 45 Tulot satamapostien hoidosta ja'kunnossapidosta...,590: 60 Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 66,440: 60 45,59: - Vesimittarien vuokrat ,968: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista Maa-alueiden 'vuokrat... 5,600: - Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja mittareista... 8,277: 50 niiden ehdotusten tarkastuksista ,487: 50 Voitto tehdyistä asennustöistä: Luontoisedut... 07,935: 50 Tulot... 2,92,885: 55 Myydyistä vesimitiareista y.m... 3,630: - Menot... 2,326,020: ,864: 95 Sekalaiset tulot :30 --===;;...::..::...:.:.:..:..:.:...:..:.. Siirto 33,525,462: 90 Mk 33,778,80: 20

12 '" 8 Tulot vesikuutiometriitä mggdgslä vedestä, p:ill Vedestä Mittarien vuokrista Tehdyistä asennustöistä Muut tulot..., Yhteensä pllmplllllsla vedestä, p:ill ' Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra, 53: 82 markkaa vuodessa kustakin mittarista. A. Hallinto. Osuus hallituks~n menoista.... Palkat...:... 0 Tarverahat: Kaluston kunnossapito... 5,358: 65 Painatus ja sidonta... 27,283: 50 Puhelinmaksut -...:... 4,262: 70 Autokulut... 8,09: 85 Sekalaista... 5,429: 45 7,63: - 299,280: - Mittaukset y.m.s... 3,526: 55 29,970: 70 --===---=.:.:.:.::..:.:.:...:..:. Mk 446,863: 70 B. Kassa- ja tilivirasto. Palkat Huoneistomenot Mk 79,25: 25 2,680: ,805: 50 C. Käyttö Vanhassakaupungissa. ) Laboratorio: Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 77,960: Bensiini, kemikaaliat, tarve aineet ja muut menot ,297: 50 Mk 98,257: 50 Menot. generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 7,780: - 97,50: - 3,94: 65 77,806: 0 27: 25 3,209,550 kwh:sta...,603,59: 20,982,747: 20 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset... 7,67: 50 S:n menot laitoksen valaistuks. 22,9: 60 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 9,8: - 49,97: 0 Mk,933,550: 0 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta 3,209,550 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta ,690 Yhteensä 4,07,240 kwh Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Ve den p u m p p u a m i n en: a) Turbiinipumput. Osa konemestarieri palkoista..._... Koneenhoitajat ja apulaiset... Muut käyttö- ja hoitokustannukset... Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito 2,000: - 64,933: 35 8,429: 80 2,623: ~ Mk 97,986: 90 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,636,62 m 8 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä. b) Keskipakoispu)lput.. Nämä -pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja ~~~~_~ säh!tövirta osaksi koskivoiman käyttämästä Jokainen kwh on siis keskimäärin maksanut penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin.. 73,000 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 3,278,260 Suodatinhiekan pesuun... 34,335 Koko laitoks~n valaistukseen... 45,409 Pikku moottoreihin... 8,236» Yhteensä 4,07,240 kwh Kun energiankulutus (97,980 kwh) suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön ja koko laitoksen valaistukseen on maksanut 49,97: 0 markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin:

13 9 Pumppuaminen saostusaltaisiin ,544: 20 Pumppuaminen kaupunkiin...,58,005: _..: :..-_- Mk,933,550: 0 eli.380penniinkuutiometriltänäillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 3,897,845 m a vettä ja 2.32 penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,534,457 m a, joka viime vuqnna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta v. 937 oli penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, 2,3,537:- markkaa, jaetaan vuoden kuluessapumputulle vesimääräle. 3) Suodatus: Osa konemestarien palkoista.... 8,000: - Suodattimien hoitaja... 24,960: - Suodatinhiekan pesun työ~ ja käyttökustannukset... 7,337: 50 Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... 7,624: 50 Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korj aus ja kunnos_s_a~p_it_o 8-.;,_5_38_:_5_5 Mk 30,460: 55 Siirto Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä...:... Kustannukset asuinrakennusten polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset selkeytyslaitoksen polttoaineista ja lämmityksestä.:... Kustannukset Siltasaaren laitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitoksen j a muitten rakennusten polttoaineista 77,432: 30 33,46: 20 50,898: 50 25,588: 5 98,450: 65 20,798: 90 46,208: 0 28,055: 5 28,866: 5 ja lämmityksestä... 2,046: 55 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista... 2,47: 30 Kustannukset sähkövalovirrasta... 22,9: 60 Kustannukset vedenkulutuksesta... 2,28: 50 Kustannukset yövartijasta ,602: - Sekalaiset kustannukset... 5,75: ~---- Mk 582,499: 90 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimääräle, penniä kuutiometriltä..4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista.... Vedenkulutus... Alum.i.D.iumsulfaattia.... Sa=uttamatonta kalkkia Klooria... Aktiivihiiltä... Sähköenergiaa... Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen kor- 8,000: - 86,768: ,966: 25 5,353: -,70,03: 90 24,495: 45 37,788: 55 57,648: 80 9,8: - jaus ja kunnossapito ,93: Mk,870,74: 5 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat.30 penniin kuutiometriltä. 5) Muu t me n 0 t : Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus..._.._._.._.._._.._._.._.. tehden pennin menon jokaiselta kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Käyttömenot nousevat 4,92,929: 0 markkaan ja jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä penniin. D. Putkiverkko ja vesisäiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka... tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu.... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön fa vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiiiön ja vartijanasunnon lämmitys ja 77,00:- 60,600: - 79,234: - 72,099: ,774: 20 20,642: 65 77,245: 65 valaistus... 2,440: 80 Vedenkulutus... 2,366: 50 Sekalaiset kustannukset... 5,697: ~---- Mk 740,200: 25 7_7_,4_3_2_:_3_0 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 6 Siirto 77,432: 30 vuotoa, jotka kaikki korjattiin.

14 0 Laitokseen on tuotu tarkastettavaksi 26 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. mittarityöpajan johtaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja 53,460: - 305,025: ,92: 70 kunnossapito... 09,655: 25 Tontin ja rakennusten puht~anapito... 32,874: 85 Valaistus ,474: 75 Lämmitys ja polttoaineet... 0,245:95 Vedenkulutus... 6,385: ---: Yövartija ja sekalaiset menot... 8,764: Mk 905,798: 70 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 228 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta ~ mm Lukumäärä kpl. F. Yleiset sekalaismenot. Osuus kaupungin suorittamista eläkkeistä Vuokra ja vero..."... Työkalujen ja kaluston hankinta... Vakuutusmaksut.... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konttokuranttitilistä kaupungin kassassa... Osamaksu laitoksen 60-vuotishistoriikin julkaisun painatuksesta... Sekalaiset menot ,935: - 35,896: 5 99,555: 70,993: 60 73,477: 55 36,67: 5 39,650: - 9,400: - Mk 759,525: 5 G. Kuoletukset ja korko. Kuoletukset sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv ,655,656: 75 7 % korko pääoma-arvolle tammik. p:nä ,994,600: - makalle... 7,629,622:- Mk 2,285,278: 75 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko: Vuoden 937 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometritä. A. Hallinto... :.... B. Kassa- ja tilivirasto.... "C. Käyttö: ) laboratorio.... 2) vedenpumppuaminen.... 3) suodatus.... 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys... : ) muut menot Vanhassakaupungissa ,257: 50 2,3,537: - 30,460: 55,870,74: 5 582,499: 90 D. Putkiverkko ja vesisäiliö... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto...:... F. Yhteiset sekalaismenot... ~ ,863: 70 " 930,805: ,92,929: ,200: ,798: ,525: 5 Penniä vesikuutiometrilti '77 5.' ' Mk 8,696,22: 40 G. Kuoletukset ja korko... 2,285,278: ' 7~. 30 Yhteensä Mk 20,98,40: Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5,597,846 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustann"ukset jokaisesta myydystä vesikuutiometristä olivat penniä.

15 ' Voltto- ja tappiotil. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv Mk 33,778,80: 20 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv ,696,22: 40 Kuoletus ja korko pääoma-arvolle s:n siv ,285,278: 75 Vuoden nettovoitto... : ,796,779: 05 Mk 33,778,80: 20 Tila joulukuun 3 p:nä 937. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan...,0.... Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla.... Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat.... Keskeneräiset uudisrakennukset..... Tarvikevarasto.... Kassa.:...,... :.... Saatavat... ;... :.... Pankkitilillä olevat vakuusmaksut,450,00: - 626,08: 0 3,89,788: 5,236,327: 50 4,823,002: 70 4,496: 70 9,664,08: 05 88,000: - Mk 42,54,84: 20 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka... 27,32,233: 75 Konttokuranttitii...,......,233,26: 35 28,365,360: 0 Velat eri henkilöille ,275: 05 Talletetut vakuudet...; ,400: - 29,78,035: 5 Nettovoitto ,796,779: 05 Mk 42,54,84: 20 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 937, vaan myöskin muutamina aij.aisempina vuosina, on yhdistelty liittees'een' n;o. Helsingissä, maaliskuussa 938. Albin Skog.

16 2 Liite n:o. Otteita vesijohtolatoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur vattenlednlngsverkets årsberättelser. Menot - Utgifter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsral<envesimäärä oma-arvo ft nukset vuoden Kuoletukset ja korko pääkuluessa Hallinto, käyttö y.m. oma-arvolle ) Yhteensä menoja V u 08 Uppfordrad Verkets kapltalvatten- värde den ft Nyanläggnln-. Förvl!-tnlng, drlft ete. Amorteringar och ränta Summa utglfter _ A r mängd gar under a.ret p. kapitalvärdet ) p:u p:lä p:lä m" Mk Mk Mk m8:ltä Mk m 8:ltä Mk m8:ltä p: per m8 p:i per m3 p: per~' ,382,63 7,583,558 09, _ 443, , ,027, ,663,349 7,405,705 -,295, ,600, , ,5, _... 8,338,022 2,845, ,94, ,267, , ,245, ,034,688 6,98, ,96, ,960, ,90,273, ,234, )... 9,034,688 59,405, ,96, ,960, ,90 6,488, ,449, ,442,445 6,58, ,4,903 5,335, ,707, ,042, ,954,629 78,668, ,796, ,40, ,560, _46 4,970, ,355,826 86,46, ,46, ,, ,2, ,323, ,250,34 05,75,000-9,057, ,877, ,373, ,25, ,367,702 2,358, ,0, ,030, ,888, ,98, ,647,250 5,075,062 85,623, ,225, ,46, ,642, ,660,948 2,524, , ,48, ,294,45:~ ,775, ,207,290 09,069,500 -,038, ,508, ,077, ,586, ,007,908 06,375,78 30,408, ,395, ,945, ,340, ,059,05 04,60, ,32, ,877, ,778, ,656, ,534,457 08,994,600-7,, ,696, ,285, ~98, s95 Tulot-nkomster Nettovoitto Vedenmyynt Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst V u 0 s Vattenförsäljnlngen övrlga nkomster Summa nkomster Ar Mk p:lä p:lä p:lä % pääomam 8 :ltä m 8 :ltä m8:ltä arvosta Mk Mk Mk 0/0 pa. anl. p: per m" p: per ms p:l per m8 kapltalet 95...,525, , ,608, , :. 3,98, , ,55, , ,952, , ,773, ,528, ,847, , ,823, ,588, )... _... 4,847, , ,823, ,374, ,92, , ,887, ,844, ,058, ,239, ,298, ,327, ,72, ,22, ,294, ,97, ,8, ,, ,923, ,67, ,9, ,069, ,98, ,062, ,884, ,070, ,955, :6 6,33, ,977, ,04, ,082, ,! 7,306,998' ,044, ,68, , ,625, ,578, ,320,6 90 9: ,898, ,557, ,630, ,243, ,873, ,26, ,275, ,502, ,778, ,796, l.u ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7%; sitä ennen 5% korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

17 3, Liite n:o 2~ Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 937. Saostus, selkeytys ja stersointi. Vuonna 937 on saostusaltaita tyhjennetty ja puhdistettu 2 kertaa. Tällöin on 86,800 m 8 kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Kuluneena vuonna on vettä puhdistettu 7,095,500 m 8 eli keskimäärin 46,837 m a vuorokaudessa. Suurin määrä, 60,600 m a puhdistettiin joulukuun 7 p:nä ja pienin, 2,700 m 8, kesäkuun 24 p:nä." Vuonna 936 puhdistettiin 5,563,400 m 8 vettä; lisäys oli siis,532,00 m a eli 9.8 0/0' Vedenpuhdistukseen on kulutettu: Grammaa. m a kohti Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia 944,327 kg Kalsiumoksiidia 276,227 kg Klooria 8,257 kg Aktiivihiiltä 6,55 kg Aluminiumsuifaatissa on keskimäärin ollut 7.8 0/0 aluminiumoksiidia. Veden 'maun parantamiseksi on käytetty akfiivihiiltä 27 päivän aikana. Suodattimen pesujen luku.. Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä suodatettu m 2 :iä kohti suodatinpinta-alaa... Käyntiaika kahden pesun välillä... " Pesuaika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesuvettä pesua kohti... Pesu vesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku..... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... S:n s:n huuhtelua kohti..... Pienet suodattimet,545 4,834 m m a 54 h 37' Suuret suodattimet,94 7,924 m m 8 60h 29' 5' 25" 4' 44' 80,600 m 8 25,400 m a 6.9 m a 80.4 ml 2.4 % 2.28 % 2,34,896 9' 44" ' 23" 32,500 m a 5.2 m a 45,700 ml 24. m a Suodatus. Vuonna 937 on käytetty kaikkia laitoksen suodattimia, sekä suuria että pieniä. Suodatusnopeus on ollut 4 m tunnissa. Jokaisen suuren suodattimen pinta-ala on 32.6 m 8 ja jokaisen pienen 2.06 m 2 Suodattimia on kumpaakin suuruutta 4 kpl. eli yhteensä 28 kpl. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuna suodatettiin viime vuonna 7,008,700 m a vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Pienet suodattimet Aika minkä su6dattimet ovat olleet käynnissä... 84,390 h.72,25 h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanlaske:\:- Suuret 8uodattimet tuna)... 7,469,400 m 8 9,46,00 m 8 S:n s:n suodatinta kohti tunnissa m m 8 Suurien ja pienien suodattimien pesuvesimäärä yhteensä on 2.89 % suodatetusta vesimäärästä. Heinäkuulla rupesi suodattimista lähtemään bakteereja veteen, minkä tähden suodattimet käsiteltiin hyvällä tuloksella kloorikalkilla. Laitoksella kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 6,534,500 m 8 eli 96.7 % Saostusaltaiden käyttöön:. kemiallisesti käsiteltyä vettä... 86,800»» 0.6» Suodattimien käyttöön: pesu ja huuhteluvettä.. 474,200 ~» 2.77» Yhteensä 7,095,500 m 8 eli % Laboratoriotyöskentely Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 937 ja edellisinä vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:

18 4 Vuos Valon läpäl- Permangasykyky 00 V.r, naatlnkulu- Liuennelta Alkallteettl, Vapaata hl!- Vetytonl- Tehokasta Kovuusaste mm kerroksen tus, suoloja, lhappoa, eksponentu, klooria, (saksala!- läpi. nen) cm"/. % mg/ pt mg/ KMnO.- mg/ n"o HC mg/ CO. ph mg/c Van taan V e s i u \ u ~ \ u Suurin Pienin O.l & > >90 O.~ > > > >90. O.~ 5.l 07.7 Suurin Pienin > , 78.8 S. U 0 d a t e t t u v e s i ~ l s \ 'J ~ 's Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 24 analyysistä. Muut arvot ovat keskia,rvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä.. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Vantaan Suoda!ettu vesi vesi Lämpöaste, C.... Valon läpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi..... Väri, mg/l Pt.... Liuennutta happea,, mg/l..... Kyllästysaste %:ssa.... 5ähkönjohtokyky, X 8 0 X ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l... :..... Hailidutusjäännös 80 o :ssa, mg/l..... Hehkutusjäännös, mg/l..... Hehkutushäviö, mgfl.... Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/l. Aibuminoidiammoniakkia, NH"" mg/l. Tehokasta klooria, C, mg/l ~ 34 > ~ s 63.\ Piiliappoa, SiO l, mg/l.... Aluminiumia, Al, mg/l..... Rautaa, Fe, mgfl.... KalsiUlnioneja, Ca", mg/l,.. ~..... Magnesiumioneja, Mg", mg/l.... Ammomumioneja, NH'" mgfl ulfaatti-ioneja, 50,", mgfl.... Kloori-ioneja, C', mgfl..... Nitraatti-ioneja, NO s ', mgfl... :.... Nitriitti-ioneja, NOl" mg/l.... Bikarbonaatti-ioneja, HCOs', mg/l..... Metyylioranssialkaliteetti, em 8 /, n/0'" Vapaata hiililiappoa, CO!, mg/l..... Vetyionieksponentti, ph.... Kokonaiskovuus saksal. asteissa.... Karbonaattikovuus» Kivennäishappokov.» Vantaan Suoda!e!tu vesi vesi s u L8 l.u Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraavasta taulukosta:

19 5 Bakteeripesäkkelden luku cm" :ssä Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu vesi Kesklm. Suurin Pienin Keskm. Suurin Pienin 937 Tammikuu.... Helmikuu.... Maalisku u..... Huhtikuu.... Toukokuu..... Kesäkuu..... Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... Koko vuonna.... 4,604 2,676,9 2,557, ,89 7,3 4,072,38 6,745 20,000 0,000 33,000 64,000 5,800,400, ,000 46,000 66,000 50,000 66, ,00 3, ,200, : o o o o o o o o : ,388 5,048 5,753 8,254 6,754 90,000 56, ,000 20,000 70, o Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 52 kertaa jokivedestä ja suodatetusta vedestä. Muutaman viikon aikana syötettiin veteen klooria samalla kertaa kuin aluminiumsulfaattiakin, minkä tähden Bacterium colin tutkimuksia on suoritettu vain 46 kertaa kloreeraamattomasta vedestä. Bacterium colin tutkimusten tulokset ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Myönteisiä tuloksia %:ssa. Kuutosenttmetriä Vuosi Vantaan v e s i ' ' ll 90., ll !! ' S-e k ey t y nyt. klo r e e r a a m a t 0 n v e s i ; ; ; o o o Suodatettu vesi

20 6 Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Bakteriologisia vedenanalyysejä: Täydellisiä vedenanalyysejä näytteestä a) bakteeriluvun määräämisiä... 6,092 näytteestä Analyysejä kaupungin ympäristön vesistä... 4 Analyysejä kemikaalioist..:;a~...:.:...:.:...:..._._.._.._. 9 KäyttötarkkailUll vuoksi... 0,786 b) Bacterium colin määräämisiä Erilaisia määräyksiä... 9 Yhteensä 7,746 näytteestä Knut Allthan.

21 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 937. Mitään suurempia uudistöitä ei kaasu laitoksen ole tarvinnut kuluneenakaan tilivuonna suorittaa, koska uunit ja muut kojeet ovat olleet vielä riittävät nykyiselle kaasunkulutukselle. Vaikka lisäys koko vuotta kohden oli ainoastaan 2.76 % viime vuoteen verrattuna, osoitti loppuosa vuotta kaasunkulutuksen voimakasta nousua, mikä johtui vilkkaasta rakennustoiminnas~a. Siten oli kaasunkulutuksen lisäys marraskuussa 6.46 % ja joulukuussa 6.6 %, ja tulevana vuonna. voidaan odottaa lisäystä vielä näille luvuille hallituksen vahvistaman n.k. )teollisuustariffim johdosta, jota aikaisemmin on soyellettu ainoastaan ravintoloihin, ruokaloihin ja kahviloihin'. Kaupungissa on vuoden kuluessa asennettu 5,786 erilaista kaasukojetta, joista 4,78 kpl. oli liesiä. Kaasunkulutus v. 937 oli 25,047,600 m 3, s. o. 670,300 m 3 eli 2.76 % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistusiaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna ostanut 63,237 m 8. Bruttoylijäämä v:lta 937 oli Mk 20,66,466: 34, laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus Mk 0,452,398: 35 ja nettovoitto Mk 9,74,067: 99. Kaasun" perushinta oli sama kuin ennen, nimittäin Mk : 30 m 8 :ltä, samoin olivat perusteet mittarinvuokran määräämiselle samat kuin edellisenä vuonna. Alennusperusteet olivat niinikään samat kuin ennen, paitsi että hallitus syysk. 4 p:nä hyväksyi yllämainitun teollisuustariffin koskemaan myöskin suurkuluttajia teollisuudessa. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 937 valmistanut 24,889,963 m 8 kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... 73,070;000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut Mk 2: 95 metritonnilta.,000 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut m 8. Suplstelma sivutuotteiden valmistuksesta ja myynnistä v Koksla Tervaa Ammoniakkia.. ' 25 % Bensolla Varasto vuoden alussa... kg,000, ,400 0, ,40 Valmistus... 59,59,240 2,578, ,4309 3,585 ) kg 70,59,240 2,835, , ,995 i\'fyyty...:... kg 47,05,390 2,269,474 25,023 > 303,246') Omiin tarpeisiin käytetty ,259,850-7,030 kg 63,365,240 2,269,474 25,023 > 320;276') Varasto vuoden lopussa..,... ;... kg 7,54, ,000 7,85 20,79 Tulo myydyistä sivutuotteista... :... Mk 7,758, f,57,872: 25 63(579: 5,' 53;264: 40 Keskimyyntihinta... M~ 377: - -: :95 3:80 tonnilta kilolta kilolta kilolta ) Määrään sisältyy: 7,742 kg. ammon.-sulf. 2) Määrään sisältyy: 4,844 kg. jäteöljyä.

22 8 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 25,047,600 m 8 :iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 328,976 m 8 eli.43 %. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 23 p:nä, jolloin se nousi 04,00 m 8 :iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 22,400 m 8, kulutettiin kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus...',' %,825,77 m 8, Kaupungin satamavalaistus...:...:...:.. :'...::... ' 0.56' 40,000 Yksityinen kulutus & 2,3,908 )» Kaasulaitoksen oma kulutus...;.: » 93,963» Vuoto ja tiivistyminen »,755, Yhteensä % 25,047,600 m 8 Yksityinen kaasunkulutus. Vuoden 937 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 3,586 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 6,889 kpl., joista 23,484 kpl. tavallisia ja 38,405 kpl. rahakemittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 2,3,908 m 8, mistä määrästä 3,087,09 m 8 tavallisilla ja 8,044,87 m 8 rahakemittareilla. Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Mk : 30 m 8 :ltä. Kuluttajille, joiden käyttö lukemakautena on noussut yli 300 m 3:n, on myönnetty kulutusalennusta kaupunginvaltuuston helmik. 0 p:nä 937 määräämän tariffin mukaan. Ravintoloita, ruokaloita ja kahviloita varten, joiden kuukausikulutus ylittää 600 m 8, kesäk. 0 p:nä 936 vahvistettua erikoistariffia on tilivuonna laajennettu, samalla kuin siihen on tehty lisäyksiä, niin että se nyt teknillisten laitosten hallituksen huhtik. 3 p:nä, kesäk. 29 p:nä ja syysk. 4 p:nä tekemien päätösten nojalla, paitsi edellämainittujakuluttajaryhmiä, käsittää myös leipomot ja teollisuuslaitokset sekä sisältää vielä erityisen lisätariffin, joka myöntää teollisuudenharjoittajille, joiden kulutus ylittää 0,000 m 3 kuukaudessa, vielä erinäisiä lisäalennuksia. Kesäk, 29' p:nä vahvistettiin sitäpaitsi erikoistariffi noudatettavaksi keskus- ja lämminvesikattiloiden kuumentamiseen kesäkuukausina käytettyä kaasua veloitettaessa. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousi. v. 93,7 Mk:aan,332,572: 70. Kaasumittarien vuokra. Kaasumitt~vuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston huhtik. 6 p:nä 924 vahvistaman taksan mukaan. Tulot kaasumittarien vuokrista olivat v. 937 Mk 67,996: -. Katu- ja satamavalaistus. Kaupungin kaduille ja satama-alueille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa 8,075 ja lamppujen lukumäärä,93. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 7,903 ja,959. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyvät allaolevasta taulukosta: Vuonna 937..!oi ~, l' e< c,!;, - - Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön..!oi ~ ~ ~..!oi;::;-..!oi~..!i~..!i~ ~ei ~Ol,~..!i..!oi ~..!i,.!4,.!4cq,.!4cd,.!4:=:,.!4,.!4,.!4 >.~ ~ ~ ]+,2l +,2l +.2l + ~+ ~+.2l.2l ~.~ > :.=, :.= '- 'CQ 'CQ en -- '..,.,},) :!: l' c,!;, ;b, CD d!~ CQ~ CD~ a> ~ ~~ e< a> -~ /P ' l' l', / 2 484' l' ) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 445,989 m 8

23 9 Kaupunkiin asennetuista lampuista on,664 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 249 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana,669 tuntia ja kokoyön lamppujen 3,530 tuntia lamppua kohti. Vuoto ja tiivistyminen. lmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 46 kpl., joista 3 kpl. on ollut putkimurtumien ja 43 kpl. liitoskohdissa ilmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia. Tiivistymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli,755,958 m a. Laajennuksia ja arvonlisäyksiä. yuoden kuluessa on asennettu uusia johtoja: Pääjohtoverkko. J osafatinkatuun, Sturenkadulta Kirstinkadulle m. 00 mm. M.M.-ptk. Paciuksenkatuun, MunkkiniemenkaduHa Lääkärinkadulle » 00» Viherniemenkatuun, Hakaniemenkadulta Sörnäisten rantatiele » 00»» Hakaniemenkujaan, Hakaniemenkadulta Sörnäisten rantatiele » 00 Päivärinnankatu un, Messeniuksenkadul ta Turuntielle » 00 Aleksis Kivenkatuun, Pääskylänkadulta tontille N:o » 200 Pengerkatuun, Aleksis Kivenkadulta tontille N:o » 50» Puistokatuun, Merikadulta solle puistotielle » 50» Merikatuun, Kapteeninkadulta Puistokadull~...: » 50» Mastokatuun, Rahapajankadulta Kanavakadulle » 75». Laivastokatuun, Satamakadulta Vyökadulle » 00» Pursimiehenkatuun, Perämiehenkadulta Telakkakadulle » 200» & Pursimiehenkatuun, Perämiehenkadulta Telakkakadulle » 00 & Linnankoskenkatuun, Topeliuksenkadulta Valhallankadull~ » 50» Agricolankatuun, Porthaninkadulta tontille N:o » 00» Yhteensä 2,366.5 m. Vuoden kuluessa on poistettu j~htoja: Aleksis Kivenkadusta m. 00 mm. M.M.-ptk. Merikadusta Vlr-ptk. Puistokadusta »» Laivastokadusta » 75»» Pursimiehenkadusta » Yhteensä m. V:n 937 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 56,73.8 metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on... :... Mk 277,08: 55 L iittymisjohdot. Vuoden kuluessa on' asetettu 8 uutta liittymisjohtoa arvoltaan Mk 8,844': 75 Vuoden kuluessa ei ole asetettu uusia lamppuja. Katulamptd ja pylväät.