Euroopassa. EU:n auringonlasku? miljardia... miljoonaa... miljardia... Perussuomalaiset. EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopassa. EU:n auringonlasku? miljardia... miljoonaa... miljardia... www.efdgroup.eu. Perussuomalaiset. EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa"

Transkriptio

1 EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Euroopassa Perussuomalaiset 200 miljoonaa miljardia miljardia... EUP & Images / Erik Luntang EU:n auringonlasku?

2 2 Perussuomalaiset Euroopassa miljoonaa euroa... EUP & Images / Juha Roininen

3 Perussuomalaiset Euroopassa Strasbourgin parlamenttirakennus on tyhjillään 330 päivää vuodessa. Europarlamentin matkustaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä maksaa vuosittain 200 miljoonaa euroa.

4 2012 EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Sisältö 6 EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä 8 Liuskekaasun tuotanto lisäisi energiavarmuutta Euroopassa 9 Morten Messerschmidt tyytymätön Tanskan puheenjohtajuuskauteen 12 Eurokriisin kolme vaihtoehtoa 14 Eurokriisi - Lyhyt oppimäärä 16 EU:n budjetti kasvamassa jälleen sinä maksat! 18 Euroopan unioni ulkoavaruudessa 21 Timo Soinin plokikirjoituksia 23 EU:n ajankohtaista taloussanastoa 24 Maksukortit Euroopan yhteinen valuutta? 12 Kolme ratkaisua vuodesta toiseen jatkuneeseen eurokriisiin. 18 Galileo-järjestelmästä tulee GPS-järjestelmää tarkempi. 6 Sampo Terho puolitoista vuotta parlamentissa Suomen ja suomalaisten hyväksi. Julkaisija Euroopan Parlamentin Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa -ryhmä Kustantaja EFD Group Vastaava päätoimittaja Sampo Terho Tuottaja Hanne Ristevirta Ulkoasu Mika Laine Oy Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo EU:ssa halutaan lisätä korttimaksuja ja tehdä niistä aiempaa helpompia, edullisempia ja turvallisempia.

5 Perussuomalaiset Euroopassa miljardia euroa... EUP & IMAGES / Claus Haagensen Euroopan keskuspankki laittoi vuodenvaihteessa liikkeelle yli 1000 miljardia euroa uutta lainarahaa kriisin taltuttamiseksi, mutta turhaan. Suomen valtion budjetti on 52 miljardia.

6 6 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUP & Images / Juha Roininen Tärkein vaalilupaukseni oli kertoa EU-asioista selkeästi ja kiertelemättä.

7 Perussuomalaiset Euroopassa EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä Perussuomalaisten ja EFD-ryhmän europarlamentaarikko Sampo Terho on ehtinyt kävellä parlamentin sokkeloisia käytäviä jo lähes puolentoista vuoden verran. Hän on työskennellyt ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten hyväksi. - Tärkein vaalilupaukseni oli kertoa EUasioista selkeästi ja kiertelemättä. Tämä on avustajieni tuella mielestäni onnistunutkin hyvin. Olen kirjoittanut nettisivuillani selväsanaisia selityksiä monista monimutkaisista EU-asioista, joiden tutkiminen on joskus vaatinut kymmeniä työtunteja. Olen myös tuottanut YouTube-videoita, antanut haastatteluja ja vastaillut kansalaisten suoriin kysymyksiin niin sähköpostitse, yleisötilaisuuksissa kuin torikeskusteluissa. Itse työhönkin olen jo päässyt hyvin sisälle. Talousvaliokunnassa olen työskennellyt mm. korttimaksuasioiden parissa, puolustusvaliokunnassa eurooppalaisen satelliittijärjestelmän kanssa. Olen osallistunut täysistunnoissa ja valiokunnissa noin kymmeneen tuhanteen äänestykseen, Suomen etu aina mielessäni. EUP & Images / Juha Roininen Kuluva vaalikausi päättyy kesällä Kiinnostaako EU-politiikka seuraavallakin kaudella vai houkuttaako Suomen politiikkaan lähteminen? - Aion osallistua eurovaaleihin, sikäli kun EU vielä kahden vuoden päästä on pystyssä. Siirtyminen Suomen politiikkaan voi sitten olla edessä myöhemmin. Vaikka EU rämpii edelleen historiansa pahimmassa kriisissä, kannattaa europarlamenttivaaleissa äänestäminen ehdottomasti. - Eurovaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää, koska useimmat asiat päätetään nykyään ensin EU-tasolla ja sitten kansalliset parlamentit lähinnä siunaavat jo tehdyt päätökset. EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä; silloin ainoastaan mitätöi oman vaikutusvaltansa ja ojentaa kaiken vallan EU-intoilijoille. Koko europarlamentin koostumus ja sitä kautta EU-politiikan luonne muuttuisi yhdessä vaalipäivässä toisenlaiseksi paremmin kansalaismielipidettä edustavaksi jos äänestysprosentti nousisi nykyisestä 40:stä vaikkapa eduskuntavaalien tasolle. Perussuomalaisten osalta tämä tarkoittaisi ainakin kolmea, jopa neljää europarlamentaarikon paikkaa. Vielä on hyvin aikaa toimia tälläkin kaudella, mitä haluat vielä saavuttaa meppinä vajaan parin vuoden aikana? - Aion puolustaa Suomen etuja ja vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä. Myös tukipaketit ja kaikenlainen Suomen verovarojen haaskaaminen on lopetettava.

8 8 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Haluan lisäksi jatkossakin antaa kansalaisille selkeää tietoa EU-asioista ja saada entistä suuremman joukon suomalaisista vaaliuurnille eurovaaleissa. EFD Group Suomi on viime kuukausina saanut mainetta eurooppalaisessa mediassa kriittisenä äänenä ja Saksan kumppanina kriisimaiden tukipaketeista päätettäessä. Eurovaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää, koska useimmat asiat päätetään nykyään ensin EUtasolla. Miten EU-kriittisyys voi muualla Euroopassa? - Se elää suurta nousun kautta. Ihmiset alkavat yhä laajemmin ymmärtää, ettei EU-byrokratian kritisoiminen ole kansainvälisyyden vastustamista. Se ei myöskään ole Eurooppa-vastaisuutta, vaan useimmat EU-kriitikot päinvastoin rakastavat Eurooppaa. Siksi he haluavat pelastaa Euroopan pakkovaltaiselta liittovaltiolta, ja säilyttää ainutlaatuisen maanosamme historiallisen vapauden, monipuolisen kulttuurin, vauraan talouden ja oikeudenmukaisen kansanvallan. Niki Tzavela Liuskekaasun tuotanto lisäisi energiavarmuutta Euroopassa Niki Tzavela (EFD/Kreikka) haluaa EU:n selvittävän tarkasti liuskekaasun potentiaalin Euroopassa. Hänen mukaansa liuskekaasun tuotanto parantaisi osaltaan energian omavaraisuutta. Se voisi myös luoda paljon uusia työpaikkoja ja näin ollen antaa paljon tarvittua vahvistusta Euroopan taloudelle. EU:n kunnianhimoiset energiasuunnitelmat ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vuoteen 2050 mennessä vaativat monipuolisia energianlähteitä, ja liuskekaasu voisi toimia ainakin hyvänä väliaikaisena energiamuotona ja vähentää riippuvuutta muista saastuttavimmista polttoaineista. Liuskekaasu Sampo Terho Euroopan parlamentin jäsen (EFD/FI) Parlement européen Rue Wiertz 60 Bât. Altiero Spinelli 04F265 B-1047 Bruxelles, Belgique puh , fax matkapuh. Brysselissä matkapuh. Suomessa Liuskekaasu on luonnonkaasua, joka on vangittuna sedimenttikivien ryhmään kuuluvan hienorakeisen liuskekiven sisään. Liuskekaasu kuuluu epäperinteisten luonnonkaasujen ryhmään. Suurimmat eurooppalaiset liuskekaasun esiintymät ovat Ruotsissa, Puolassa ja Itävallassa. Lähde: Euroopan komissio 2012, Maailman energianeuvosto 2010

9 Perussuomalaiset Euroopassa EFD Group Morten Messerschmidt tyytymätön Tanskan puheenjohtajuuskauteen Tanska toimi EU:n vaihtuvana puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun EFD:n tanskalainen meppi Morten Messerschmidt ei ollut tyytyväinen kotimaansa toimintaan EU:n johdossa. Hän kritisoi kovin sanoin pääministeri Helle Thorning- Schmidtin hallitusta. Puheenjohtajuuskauden teema Eurooppa työssä epäonnistui täysin; Euroopassa on viimeksi ollut yhtä paha työttömyys vuonna 1977, huomauttaa Messerschmidt. Tanskalaismeppi on myös pettynyt epäonnistuneisiin yrityksiin pelastaa euro. Vaihtuva puheenjohtaja EU:ssa on edelleen käytössä kuuden kuukauden välein vaihtuvan puheenjohtajamaan käytäntö, vaikka EU:lla on nykyään pysyväkin puheenjohtaja tai presidentti, Herman Van Rompuy. Tanska toimi puheenjohtajana , jonka jälkeen Kyproksesta tuli puheenjohtajamaa. Suomi on hoitanut puheenjohtajuutta kaksi kertaa, vuosina 1999 ja 2006 ja seuraavan kerran vasta vuonna EU:n Puheenjohtajamaat Saksa Portugali Slovenia Ranska Tsekki Ruotsi Espanja Belgia Unkari Puola Tanska Kypros Irlanti Liettua Kreikka Italia Latvia Luxemburg Alankomaat Slovakia Malta Viro Iso-Britannia Bulgaria Itävalta Romania Suomi

10 10 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Liittovaltioksi Eurokriisin alettua EU:sta on alkanut kehittyä liittovaltio. Kriisin ratkaisuksi on vaadittu yhteisvastuuta, tulonsiirtoja, yhtenäistä verotusta, yhtenäistä valvontaa, yleiseurooppalaista pankkitalletussuojaa jne. Kaikki tämä edellyttää EU:n vallan kasvattamista, mutta hyväksyvätkö kansalaiset liittovaltion? EUP & IMAGES / Juha Roininen

11 Perussuomalaiset Euroopassa

12 12 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Byrokraattien luoman sekasotkun takana perustilanne on kuitenkin selkeä: osa euromaista ei pysty maksamaan velkojaan.

13 Perussuomalaiset Euroopassa Teksti Sampo Terho Kuvat EUP & Images / Erik Luntang EU:n auringonlasku? Eurokriisin kolme vaihtoehtoa Eurokriisi jatkuu vuodesta toiseen. Toimiva ratkaisu on löydettävä pian tai edessä on hiljainen hiipuminen, EU:n auringonlasku. Hädän kasvaessa pelastukseksi esitetään yhä epätoivoisempia, toteutuskelvottomia eurooppalaisen yhteisvastuun muotoja. Erilaisista ehdotetuista eurobondeista, projektibondeista, rahoitusmarkkinaunioneista, vakausvälineistä ja elvytys- tai pelastuspaketeista on vaikea enää pitää lukuakaan. Byrokraattien luoman sekasotkun takana perustilanne on kuitenkin selkeä: osa euromaista ei pysty maksamaan velkojaan. Kaikkien monimutkaisten ratkaisujen taustalla onkin lopulta kolme yksinkertaista peruslinjaa, joiden väliltä poliitikkojen täytyy valita. Ensimmäinen ja paras ratkaisu on kaikkein yksinkertaisin: kun ylivelkaantunut maa ei pysty maksamaan velkojaan, se ei maksa niitä. Tehdään siis velkojen uudelleenjärjestely, eli kansankielellä konkurssi. Tässä ratkaisussa riskilainojen antajat jäävät osittain ilman rahojaan. Tappiot kuitenkin kohdentuvat moraalisesti oikein niihin, jotka ovat riskit ottaneet. Tietysti sellaiset valtiot, joilla on intressi tukea velkajärjestelyn takia ongelmiin ajautuvia pankkejaan, voivat näin tehdä. Tätä vaihtoehtoa ovat kriisin alusta saakka kannattaneet ns. eurokriitikot ja Suomessa Perussuomalaiset, mutta sitä on käytetty ainoastaan Kreikan toisen tukipaketin yhteydessä ja silloinkin riittämättömästi. Toinen vaihtoehto on ongelmamaiden velkojen siirtäminen yhteisvastuullisiksi ja samalla uusien instituutioiden luominen ohjaamaan euromaiden taloutta, eli käytännössä EU-liittovaltion vahvistaminen. Tähän keinoon on federalistien eli liittovaltion kannattajien poliittisesti voimakkaan aseman johdosta koko kriisin ajan pyritty takertumaan. Ratkaisu on kuitenkin osoittautunut toimimattomaksi ja on lisäksi moraaliton, koska se sysää kriisimaiden roskalainat yhteisvastuun nimissä viattomien vastattavaksi. Siis käytännössä esimerkiksi kreikkalaisten lainat suomalaisten veronmaksajien niskoille. Tällä järjestelyllä kenenkään velat eivät pienene vaan kaikkien osapuolten vastuut päinvastoin kasvavat, eivätkä euroalueen terveet taloudet itsekin velkaisina kauaa kykene kantamaan paisuvaa taakkaa. Suomen hallitukset ovat kannattaneet ensin Keskustan ja nyt Kokoomuksen johdolla tätä eurooppalaisen yhteisvastuun linjaa, jota myös vasemmisto nyt hallituksessa tukee. Kolmas mahdollisuus ei alun alkaen ollut lainkaan vaihtoehto: inflaatio. Toisin sanoen luodaan niin paljon uutta rahaa, ettei kenellekään ole siitä pulaa, ei edes kriisimailla tai -pankeilla. Uuden rahan myötä tietysti euron arvo samalla laskee, mikä pienentää vastaavasti velkojenkin arvoa. Esimerkiksi 7 % inflaatio kuorisi kymmenessä vuodessa mukavasti velkojen arvon noin puoleen, aivan kuin itsestään. Viime aikoina tällä kolmannella keinolla jonka siis alun perin täytyi olla täysin ulkona laskuista on alettu spekuloida julkisesti ja se on alkanut vaikuttaa yhä todennäköisemmältä eurokriisin loppuratkaisulta. Valitettavasti tämä ratkaisu vain tuottaa vielä syvempiä ongelmia kuin nykyiset ovat. Euron arvon romahtaessa tietysti myös säästöjen arvo romahtaisi. Samoin palkat, eläkkeet ja muut tuet käytännössä laskisivat ja joutuisivat siksi huimaan nostopaineeseen. Jos niitä nostettaisiin, inflaatio kiihtyisi edelleen. Myös korot nousisivat, ja lopulta tästä kaikesta syntyisi hyperinflaation uhka, joka toteutuessaan kaataisi koko järjestäytyneen yhteiskunnan perustan. Suomalaisten on EU:ssa toimittava kaikin keinoin sen estämiseksi, ettei kriisiä yritetä ratkaista inflaatiolla. Samoin kriisin aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että yhteisvastuu ja liittovaltion vahvistaminen ovat olleet kelvoton vaihtoehto. Ainoa toimiva ja moraalinen ratkaisu on, että maksukyvyttömät maat todella tekevät konkurssin, ja aiemmin voittoja kahmineet riskisijoittajat nielevät tappionsa. Suomen hallituksen yhteisvastuulinjaa on siksi hyvin vaikea puolustaa. On vielä jotenkin ymmärrettävää, että kriisimaiden hallitukset ovat valmiita rakentamaan yhteisvastuullista liittovaltiota ja luopumaan osasta itsenäisyyttään, koska toivovat saavansa siten rahaa. Mutta miksi Suomessa suostutaan rakentamaan liittovaltiota ja antamaan itsenäisyys pois, että pääsisimme maksamaan rahaa? Se on sulaa hulluutta, jota Perussuomalaiset yksin ovat Suomessa alusta saakka vastustaneet. Jos vaihtoehtona on itsenäisyyden menetys, annetaan EU:n auringon mieluummin laskea mailleen.

14 14 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUROKRIISI Lyhyt oppimäärä Yhteisvaluutta euro otetaan käyttöön Euromaat luovuttavat rahapolitiikan hoidon Euroopan keskuspankille Kasvuodotukset ja yhteinen valuutta laskevat lainojen korkoja Etelä- Euroopassa maat ylivelkaantuvat Mahdottomasta tulee mahdollista maa toisensa jälkeen ajautuu kriisiin ja pyytää tukipakettia Investoinnit Etelä-Euroopassa eivät johda odotettuun kasvuun, maailmanlaajuinen talouskriisi iskee velkakupla puhkeaa EU-liittovaltio alkaa hahmottua kriisiä ratkotaan yhteisvastuulla ja siirtämällä yhä enemmän valtaa jäsenmailta EU:lle HISTORIA TUKIPAKETIT KREIKKA IRLANTI PORTUGALI KREIKKA II ESPANJA KYPROS EU:N PERUSSOPIMUKSEN 125 ARTIKLA KIELTÄÄ YHTEISVASTUUN: Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on [--]

15 Perussuomalaiset Euroopassa DEMOKRAATTISEMPI EUROOPPA Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66% suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen vastuita euroalueen velkakriisissä. Perussuomalaiset ovat ainoana puolueena Suomessa johdonmukaisesti ajaneet linjaa, jota 2/3 suomalaisista kannattaa. 22% 12% 66% Vastanneista vain 22% olisi valmiita vastuiden kasvattamiseen. Tukipakettipäätöksistä ja liittovaltion rakentamisesta tulisi järjestää kansanäänestys; se olisi askel kohti demokraattisempaa Eurooppaa. KYLLÄ VAIHTOEHTONA ISLANNIN MALLI Vuonna 2008, Islannin talous romahti. Viime vuoden talouskasvu maassa oli kuitenkin 2,9% ja tälle vuodelle OECD ennustaa 2,4% kasvua, kun Euroalueen kasvuksi ennustetaan vain 0,2%. Islanti pelastui kansallistamalla pankkinsa väliaikaisesti ja antamalla anteeksi kotitalouksien velkoja. Suuri osa kriisin tappioista kohdistettiin näin yksityiselle sektorille, eikä taakkaa jätetty pelkästään kansalaisille. Islannin mallin kaltainen velkajärjestely on ainoa toimiva vaihtoehto euroalueen kriisimainen pelastumiselle. EI EI TIEDÄ SEURAA PÄÄTÖKSENTEKOA TULEVAISUUS EU:n huippukokoukset

16 16 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EFD Group Budjettia ei tulisi kasvattaa, vaan leikata. - Marta Andreasen EU:n budjetti Komissio tekee vuosittain budjettiehdotuksen, jonka pohjalta parlamentti ja neuvosto yhdessä päättävät lopullisesta budjetista. EU:n budjetti on noin 1 % EU:n bruttokansantulosta eli noin 150 miljardia euroa. EU:n budjetti kasvamassa jälleen sinä maksat! EU:n vuoden 2013 budjetista käydään neuvotteluja syksyn ajan. Komission aloitteessa budjettia korotettaisiin 6,8 prosenttia viime vuodesta. Neuvosto taas ilmaisi oman kantansa heinäkuussa 2012 ehdottamalla 2,79 prosentin korotusta maksuihin. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta. Neuvosto päättää perussopimuksissa määritellyistä pakollisista menoista, mutta muu osuus budjetista edellyttää parlamentin hyväksyntää. Perinteisesti parlamentti on tukenut komission kantaa reilummasta maksujen korotuksesta. Kahtena viimeisenä vuotena prosenttiosuudeksi on päätetty parlamentin ja komission kannoista huolimatta neuvoston ehdottama maltillisempi korotus. EFD:tä parlamentin budjettivaliokunnassa edustava Marta Andreasen (Iso-Britannia) ei tue EU:n budjetin kasvattamista. - Budjettia ei tulisi kasvattaa, vaan leikata. Budjetin suurentaminen ei auta talousongelmista kärsiviä jäsenmaita, vaan on vahingoksi niille maille, joiden talous on vielä kohtalaisen hyvällä mallilla. Tämän hetkinen kriisi vahvistaa näkemyksiäni: Kreikalle maksettiin 60 miljardia euroa maan talouden kehittämiseen. Mihin nämä rahat ovat menneet? Andreasen ihmettelee. Andreasenin mukaan neuvoston olisi pitänyt ottaa tiukempi kanta ensi vuoden budjettiin ja vaatia leikkauksia. - Komissio haluaa aina kasvattaa budjettia riippumatta siitä millainen taloustilanne jäsenmaissa on. Mielestäni budjettia kuuluisi leikata kymmenellä prosentilla. Andreasen työskenteli aikaisemmin Euroopan komission pääkirjanpitäjänä ja huomasi, että EU:n budjetti on altis väärinkäytöksille ja sisältää paljon turhia menoeriä. KAAVIO: Talousarvion jakautuminen eri luokkiin. Lähde: Euroopan komissio EU:n menot % EU maailmanlaajuisena toimijana 44% Kestävä kasvu ja teollisuus 1% Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus 6% Muut menot, sis. hallinto 43% Luonnonvarojen suojelu ja hoito

17 Perussuomalaiset Euroopassa EFD Group Bastiaan Belder vieraili Kiinassa EFD:n työvaliokunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Bastiaan Belder (Alankomaat) on parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa EU:n ja Kiinan välisiä suhteita koskevan mietinnön esittelijä. Belder vieraili Kiinassa heinäkuussa keskustelemassa muun muassa Kiinan talouden kasvusta ja sen merkityksestä eurooppalaisille yrityksille. Hän pääsi myös tutustumaan hankkeisiin, joissa kehitetään nopeasti kasvavia Kiinan miljoonakaupunkeja viihtyisimmiksi. Belder kirjoitti mietinnön samasta aiheesta myös vuonna Hänen mukaansa seitsemässä vuodessa Kiinassa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan monessa suhteessa. EFD:n opintopäivät Vilnassa Hugues BarthElEmy EFD-ryhmä vietti ryhmäkokoustaan ja opintopäiviään Vilnassa kesäkuussa. Aiheena olivat mm. energiavarmuus ja -turvallisuus sekä EU:n urheilupolitiikka.

18 18 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Sampo Terho vastuutehtävässä Euroopan satelliittinavigointijärjestelmästä neuvoteltaessa Euroopan unioni ulkoavaruudessa Galileo Eurooppalainen siviilien hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä Käytetään mm. liikenteessä tavarakuljetuksissa Ensimmäiset kaksi satelliittia laukaistiin viime vuonna kiertoradalle, kaikkiaan satelliitteja tulee 30 vuoteen 2019 mennessä Euroopan komissio ja Euroopan avaruusjärjestö ESA hallinnoivat järjestelmää ESA

19 Perussuomalaiset Euroopassa Koska hanke on pitkällä ja miljardeja on jo käytetty, on nyt keskityttävä saamaan järjestelmästä irti kaikki mahdollinen hyöty. Komission laskelmien mukaan Euroopan bruttokansantuotteesta 6-7 % (noin 800 miljardin arvosta) on nykyään riippuvaista satelliittinavigaatiosta. Satelliittipaikannusjärjestelmästä on tullut arkipäivää mm. tavarakuljetuksessa ja pelastustoimissa, minkä vuoksi häiriöt signaaleissa voivat vaarantaa jopa ihmishenkiä. Nykyisin Euroopassa käytetään pääosin amerikkalaista GPS-paikannusjärjestelmää, joka on Yhdysvaltain sotilasviranomaisten hallinnoima. Olemme siis riippuvaisia amerikkalaisten järjestelmästä niin siviili- kuin sotilaskäytössä. Venäjällä on oma järjestelmänsä (GLONASS) ja kiinalaiset valmistelevat parhaillaan omaansa (Beidou). EU on vuodesta 2003 lähtien valmistellut Galileoksi nimettyä satelliittinavigaatiojärjestelmäänsä. Tarkoituksena on, että Galileo olisi yhteentoimiva sekä GPS- että GLONASSjärjestelmien kanssa. Galileo-hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan 20 miljardiin euroon, minkä vuoksi on ymmärrettävää, ettei yksikään EU-maa ole ryhtynyt projektiin yksin. - Koska hanke on pitkällä ja miljardeja on jo käytetty, on nyt keskityttävä saamaan järjestelmästä irti kaikki mahdollinen hyöty, sanoo Sampo Terho. Terho valittiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan esittelijäksi lausunnolle, jonka tarkoituksena oli tarkastella Galileon puolustus- ja turvallisuusaspekteja. Järjestelmää voidaan hyödyntää sotilaallisesti mm. etsintäja pelastusoperaatiossa, sekä monin tavoin myös rauhanturvatehtävissä. Terho kertoo, että Galileo-järjestelmän rakentamista on perusteltu muun muassa sillä, että siitä tulee GPS-järjestelmää tarkempi. Järjestelmästä tulee GPS-järjestelmästä poiketen myös siviilien hallinnoima. Nykytilanteessa Yhdysvallat voi halutessaan sulkea järjestelmänsä ulkopuolisilta käyttäjiltä, mikä aiheuttaisi suurta haittaa liikenteelle ja taloudelle. Terho painottaakin, että Galileo on tarpeellinen erityisesti kriisioloja ajatellen, koska se antaa Euroopalle strategista itsenäisyyttä. Galileo-järjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2019.

20 20 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUP & Images / Juha Roininen 30 miljardilla velkoja... Suomi on taannut kriisimaiden velkoja jo yli 30 miljardin euron arvosta, eikä loppua näy.

21 Perussuomalaiset Euroopassa Puheenjohtajan kynästä plokikirjoituksia Timo Soinin Olli Rehnin Suomi-moitteet ovat Brysselin renkimiehen puheita. Ei omien rahojen ja oman vaikutusvallan puolustaminen ole häiriköintiä. Komissio on poropeukaloinut Euroopan pahimpaan kriisiin vuosikymmeniin, eikä siitä pidä Suomen kansaa syyttää. EU-kriisi ei näillä toimilla hellitä. Olli Rehniä ei tue enää kuin Kokoomus ja Vasemmistoliitto miinustettuna Sasilla. Perussuomalaisten linja vetää Fotokonttori.fi Poliittinen syksy kuumenee sekä Suomessa että Euroopassa. Hallituksen ja Hesarin hermot ovat riekaleina. Mikään ei kelpaa. Älkääs murjottako. Hapan ihminen ei pitkälle pötki. Katkeruus on tuhoava voima, menee sekä ilo että elämä. Ei euron takia surra. Kaikella on aikansa auringon alla. Nykyinen velkaeuro ei enää pitkälle potki. Tulee joko markka takaisin tai pohjoinen euro/markka/kruunu. Soinin päivänä tosikoille toisinajattelijan terveiset: älkää ottako itseänne noin haudanvakavasti Ben Zyskowicz on tullut Kreikka-tuessa Soinin linjoille. Populismia? Zyskowicz on liikkunut kesällä kansan parissa. Kokoomuksen kannatus sulaa. Ennakoiko kokeneen kokoomuspoliitikon mielenmuutos laajempaa järjen valon pilkistystä Kokoomuksesta? Tuskin, mutta täydessä pimeydessä tulitikun raapaisukin tuntuu Der Spiegel tietää kertoa, että EVM-mekanismiin ollaan latomassa 2000 miljardin pottia. Hulluus rehottaa. Rahat ovat TAAS loppu ja lisää kinutaan pelureita pelastamaan. Kataisen ja Urpilaisen kielellä näin pelastetaan suomalaisia työpaikkoja. Olin viikonlopun Englannissa. Pidin pu- heen Birminghamissa ja tapasin lukuisan joukon taloudesta ymmärtäviä ihmisiä. Hyytävää. Euromaat yrittävät vivuttamalla ratkaista asian. Viisaskin menee vipuun, ääliöistä puhumattakaan. Käytin Birminghamin puheessa eurofanaatikoista sanaa pillock, asia meni perille. Lisää rahaa Moolokin kitaan! Näin sitä sammakkoa keitetään. Vähä vähältä Suomen vastuita kasvatetaan ja lopulta tämä lasku tulee maksettavaksi. Jos raha ja takaukset olisivat ilmaisia, niin kyllä ne meillekin kelpaisivat. Ne eivät ole! Piikki kiinni ja poikki, se on Perussuomalaisten linja. Suomen pitää vastustaa kyseistä esitystä, jäädä ulkopuolelle. Se on täysin mahdollista. Me Eduskunnassa päätämme niin ja se on Suomen kohdalta siinä. We will never surrender!

22 22 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Täysistuntojen aikana europarlamentissa pidetään puheita aamukahdeksasta iltakahteentoista. Kukaan ei tavallisesti ole kuuntelemassa puheita, koska keskustelun seuraaminen edellyttäisi muun työnteon jättämistä. EUP & IMAGES / Erik Luntang

23 Perussuomalaiset Euroopassa EU:n ajankohtaista taloussanastoa EUP & IMAGES / Horst Wagner Kasvu- ja vakaussopimus EU-jäsenmaiden välinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi. Voimassa vuodesta 1997 lähtien. Alkuperäisenä tarkoituksena ylläpitää finanssipoliittista kuria seuraavien euromaita koskevien kriteerien kautta: vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta julkisen velan oltava alle 60 % bkt:sta Monikaan euromaa ei noudattanut sopimusta, mistä johtuen EU haluaa tehdä entistä tiukempia sopimuksia talouskuria koskien sekä lisätä valvontaa. EVM eli Euroopan vakausmekanismi (engl. ESM) Uusi pysyvä vakausmekanismi, joka korvaa väliaikaiset mekanismit. Tukee hätään joutuneita valtiota ja pankkeja. Rahoitus perustuu 80 miljardin maksettuun pääomaan ja korkeintaan 620 miljardin euron korotusvaltuuteen. Suomen osuus pysyvästä kriisinhallintamekanismista on 12,58 miljardia, josta maksetun pääoman osuus on 1,44 miljardia. Yhteinen valvontamekanismi (engl. Single supervisory mechanism, SSM) Komission ehdottama mekanismi, jonka myötä vastuu euroalueen 6000:en pankin valvontatehtävistä siirretään kansallisilta valvontaelimiltä Euroopan keskuspankille tammikuussa Kansalliset toimijat tulevat hoitamaan Euroopan keskuspankin päätösten toimeenpanoa ja päivittäisiä, vähäisempiä, valvontatehtäviä. Pankkiunioni Komission ehdotus, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa pankkiriskien jakoa euromaiden kesken ja pankkivalvonnan keskittämistä Euroopan keskuspankille. Yhteinen valvontamekanismi on ensimmäinen askel kohti tätä vielä tarkemmin määrittelemätöntä unionia, jonka lopullisena tavoitteena on kuitenkin mm. yhteiseurooppalainen pankkitalletussuoja, jossa kriisimaissakin tehdyt pankkitalletukset olisi yhteisesti taattu. Eurobondi Euromaiden yhteinen joukkovelkakirja, jossa kaikki euromaat olisivat yhdessä lainan takaajina. Tämä hyödyttäisi niitä maita, jotka tällä hetkellä joutuvat maksamaan korkeaa korkoa lainoistaan. Eurobondijärjestelmää ei ole vielä luotu, mutta ensimmäiset askeleet sitä kohti on jo otettu. EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma Euroopan keskuspankki voi syyskuussa 2012 julkistetun ohjelman myötä ostaa kriisimaiden velkakirjoja ns. jälkimarkkinoilta, eli ei suoraan kriisimailta itseltään. Tarkoituksena on sijoittajien riskiä pienentämällä pitää kriisimaan korot alhaisella tasolla. Ehtona ostoille on, että maa jonka velkakirjoja ostetaan, on ensin esittänyt avunpyynnön euroalueen vakausmekanismeille ja alistunut EU:n määräämälle säästökuurille. Talousunioni Komissio haluaa euroalueen syventyvän ennen pitkää talousunioniksi. Luultavasti talousunioni tulisi tarkoittamaan ainakin pankkiunionia, tulonsiirtoja, jaettuja riskejä kuten eurobondeja, kilpailuerojen tasaamista ja rakenneuudistuksia. Talousunionista käytetään myös nimitystä finanssiunioni.

24 24 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Maksukortit Euroopan yhteinen valuutta? EUP & Images / Juha Roininen Pankkiautomaateilla jonottamista, kolikoiden kaivelua, hitaita maksutapahtumien käsittelyitä, maksukorttien väärinkäytöksiä... Vaikka Suomessa pärjää halutessaan lähes kaikkialla ilman käteistä, pelkillä pankki- ja luottokorteilla sekä esimerkiksi kännykkämaksuilla, ovat edellämainitut ongelmat arkipäivää vielä monessa Euroopan maassa. EU:ssa halutaan lisätä korttimaksuja, ja tehdä niistä aiempaa helpompia, edullisempia ja turvallisempia. Europarlamentaarikko Sampo Terho (PS/EFD) toimii europarlamentissa kyseisen hankkeen edistäjänä: hän on kortti-, internet- ja mobiilimaksumarkkinoita koskevan ns. oma-aloitemietinnön laatija. Pelkästään korttimaksujen suhteen markkinoilla on vielä valtavasti potentiaalia. Eräiden arvioiden mukaan melko helpoilla muutoksilla voitaisiin saada aikaan jopa yli 500 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Terhon mietintö perustuu komission ehdotuksiin siitä, miten eurooppalaisia maksumarkkinoita voitaisiin kehittää. Terho on poiminut omaan mietintöluonnokseensa tärkeimpinä pitämiään asioita komission ehdotuksesta ja muuttanut joitakin painotuksia. Kyseessä on parlamentin ensimmäinen näkemys aiheesta, koko prosessi kestää vielä kuukausia tai jopa vuosia. Korttimaksuihin liittyy monia ongelmallisia tekijöitä, kuten se, kenen maksettavaksi korttijärjestelmän ylläpitokustannukset koituvat. Vaikka kauppiaat maksavat korttimaksujärjestelmistä, on kuluttaja lopullinen maksaja joutuessaan pulittamaan kaikki kauppiaalle koituvat kustannukset tuotteiden hinnoissa. Näin ollen ilmaisetkaan maksukortit eivät ole kuluttajalle lopulta maksuttomia. Toisaalta usein unohdetaan, että myös käteisen käytöstä aiheutuu kuluja. Mahdollisuudesta käyttää käteistä ei pidä kuitenkaan kokonaan luopua, sillä edelleenkään kaikilla ei ole täysiä taloudellisia tai muita valmiuksia käyttää maksukortteja. Yleisenä tavoitteena mietinnössä on edistää maksukorttien käyttöä SEPA-alueella (EU-maat sekä Sveitsi, Norja, Islanti, Monaco ja Liechtenstein) ja tehdä korttimaksuista yhtä helppoja, nopeita, edullisia ja turvallisia, käyttipä korttia sitten missä SEPA-maassa tahansa. Tilinumeroissa IBAN-koodien käyttöönotto hälventää rajat kotimaisten ja SEPA-alueen tilisiirtojen välillä ja samanlaiseen helppouteen halutaan pyrkiä myös korttimaksujen suhteen. Euro natisee liitoksissaan, mutta monet jaksavat edelleen peräänkuuluttaa yhteisen valuutan tuomia etuja esimerkiksi ulkomaille matkustettaessa. Kävi kriisivaluutalle kuinka tahansa, voi korttimaksujen yhdentäminen toimia todellisena yhteisvaluuttana ei enää valuutanvaihtamista tai korkeita lisämaksuja ulkomailla tehdyistä käteisnostoista, puhumattakaan taskuvarkaiden käpäliin päätyneistä Forex-kuorista. - Poliittiset mustamaalaajat väittävät aina, että EFD ja Perussuomalaiset sen mukana ovat EU:ssa vain vastustamassa ja jarruttamassa toimintaa, toteaa Terho. -Se ei pidä paikkaansa. Ajamme mielellämme eteenpäin kaikkia sellaisia hankkeita, joista voi aidosti olla kansalaisille hyötyä. Mahdollisuus maksaa samalla kotimaisella pankkikortillaan kaikkialla Euroopassa ja mahdollisimman pienin kustannuksin, on tällainen hanke.

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Vesa Vihriälä Energiateollisuuden kevätseminaari 24.5.2012 Sisältö Euroopan talousnäkymät ja politiikkavalinnat Suomen tulonmuodostushaaste Euroopan näkymät ovat taas

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Kuopion alueen kauppakamari ja Itä-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Maailmantalouden tila ja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot