Euroopassa. EU:n auringonlasku? miljardia... miljoonaa... miljardia... Perussuomalaiset. EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopassa. EU:n auringonlasku? miljardia... miljoonaa... miljardia... www.efdgroup.eu. Perussuomalaiset. EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa"

Transkriptio

1 EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Euroopassa Perussuomalaiset 200 miljoonaa miljardia miljardia... EUP & Images / Erik Luntang EU:n auringonlasku?

2 2 Perussuomalaiset Euroopassa miljoonaa euroa... EUP & Images / Juha Roininen

3 Perussuomalaiset Euroopassa Strasbourgin parlamenttirakennus on tyhjillään 330 päivää vuodessa. Europarlamentin matkustaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä maksaa vuosittain 200 miljoonaa euroa.

4 2012 EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Sisältö 6 EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä 8 Liuskekaasun tuotanto lisäisi energiavarmuutta Euroopassa 9 Morten Messerschmidt tyytymätön Tanskan puheenjohtajuuskauteen 12 Eurokriisin kolme vaihtoehtoa 14 Eurokriisi - Lyhyt oppimäärä 16 EU:n budjetti kasvamassa jälleen sinä maksat! 18 Euroopan unioni ulkoavaruudessa 21 Timo Soinin plokikirjoituksia 23 EU:n ajankohtaista taloussanastoa 24 Maksukortit Euroopan yhteinen valuutta? 12 Kolme ratkaisua vuodesta toiseen jatkuneeseen eurokriisiin. 18 Galileo-järjestelmästä tulee GPS-järjestelmää tarkempi. 6 Sampo Terho puolitoista vuotta parlamentissa Suomen ja suomalaisten hyväksi. Julkaisija Euroopan Parlamentin Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa -ryhmä Kustantaja EFD Group Vastaava päätoimittaja Sampo Terho Tuottaja Hanne Ristevirta Ulkoasu Mika Laine Oy Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo EU:ssa halutaan lisätä korttimaksuja ja tehdä niistä aiempaa helpompia, edullisempia ja turvallisempia.

5 Perussuomalaiset Euroopassa miljardia euroa... EUP & IMAGES / Claus Haagensen Euroopan keskuspankki laittoi vuodenvaihteessa liikkeelle yli 1000 miljardia euroa uutta lainarahaa kriisin taltuttamiseksi, mutta turhaan. Suomen valtion budjetti on 52 miljardia.

6 6 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUP & Images / Juha Roininen Tärkein vaalilupaukseni oli kertoa EU-asioista selkeästi ja kiertelemättä.

7 Perussuomalaiset Euroopassa EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä Perussuomalaisten ja EFD-ryhmän europarlamentaarikko Sampo Terho on ehtinyt kävellä parlamentin sokkeloisia käytäviä jo lähes puolentoista vuoden verran. Hän on työskennellyt ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten hyväksi. - Tärkein vaalilupaukseni oli kertoa EUasioista selkeästi ja kiertelemättä. Tämä on avustajieni tuella mielestäni onnistunutkin hyvin. Olen kirjoittanut nettisivuillani selväsanaisia selityksiä monista monimutkaisista EU-asioista, joiden tutkiminen on joskus vaatinut kymmeniä työtunteja. Olen myös tuottanut YouTube-videoita, antanut haastatteluja ja vastaillut kansalaisten suoriin kysymyksiin niin sähköpostitse, yleisötilaisuuksissa kuin torikeskusteluissa. Itse työhönkin olen jo päässyt hyvin sisälle. Talousvaliokunnassa olen työskennellyt mm. korttimaksuasioiden parissa, puolustusvaliokunnassa eurooppalaisen satelliittijärjestelmän kanssa. Olen osallistunut täysistunnoissa ja valiokunnissa noin kymmeneen tuhanteen äänestykseen, Suomen etu aina mielessäni. EUP & Images / Juha Roininen Kuluva vaalikausi päättyy kesällä Kiinnostaako EU-politiikka seuraavallakin kaudella vai houkuttaako Suomen politiikkaan lähteminen? - Aion osallistua eurovaaleihin, sikäli kun EU vielä kahden vuoden päästä on pystyssä. Siirtyminen Suomen politiikkaan voi sitten olla edessä myöhemmin. Vaikka EU rämpii edelleen historiansa pahimmassa kriisissä, kannattaa europarlamenttivaaleissa äänestäminen ehdottomasti. - Eurovaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää, koska useimmat asiat päätetään nykyään ensin EU-tasolla ja sitten kansalliset parlamentit lähinnä siunaavat jo tehdyt päätökset. EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä; silloin ainoastaan mitätöi oman vaikutusvaltansa ja ojentaa kaiken vallan EU-intoilijoille. Koko europarlamentin koostumus ja sitä kautta EU-politiikan luonne muuttuisi yhdessä vaalipäivässä toisenlaiseksi paremmin kansalaismielipidettä edustavaksi jos äänestysprosentti nousisi nykyisestä 40:stä vaikkapa eduskuntavaalien tasolle. Perussuomalaisten osalta tämä tarkoittaisi ainakin kolmea, jopa neljää europarlamentaarikon paikkaa. Vielä on hyvin aikaa toimia tälläkin kaudella, mitä haluat vielä saavuttaa meppinä vajaan parin vuoden aikana? - Aion puolustaa Suomen etuja ja vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä. Myös tukipaketit ja kaikenlainen Suomen verovarojen haaskaaminen on lopetettava.

8 8 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Haluan lisäksi jatkossakin antaa kansalaisille selkeää tietoa EU-asioista ja saada entistä suuremman joukon suomalaisista vaaliuurnille eurovaaleissa. EFD Group Suomi on viime kuukausina saanut mainetta eurooppalaisessa mediassa kriittisenä äänenä ja Saksan kumppanina kriisimaiden tukipaketeista päätettäessä. Eurovaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää, koska useimmat asiat päätetään nykyään ensin EUtasolla. Miten EU-kriittisyys voi muualla Euroopassa? - Se elää suurta nousun kautta. Ihmiset alkavat yhä laajemmin ymmärtää, ettei EU-byrokratian kritisoiminen ole kansainvälisyyden vastustamista. Se ei myöskään ole Eurooppa-vastaisuutta, vaan useimmat EU-kriitikot päinvastoin rakastavat Eurooppaa. Siksi he haluavat pelastaa Euroopan pakkovaltaiselta liittovaltiolta, ja säilyttää ainutlaatuisen maanosamme historiallisen vapauden, monipuolisen kulttuurin, vauraan talouden ja oikeudenmukaisen kansanvallan. Niki Tzavela Liuskekaasun tuotanto lisäisi energiavarmuutta Euroopassa Niki Tzavela (EFD/Kreikka) haluaa EU:n selvittävän tarkasti liuskekaasun potentiaalin Euroopassa. Hänen mukaansa liuskekaasun tuotanto parantaisi osaltaan energian omavaraisuutta. Se voisi myös luoda paljon uusia työpaikkoja ja näin ollen antaa paljon tarvittua vahvistusta Euroopan taloudelle. EU:n kunnianhimoiset energiasuunnitelmat ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vuoteen 2050 mennessä vaativat monipuolisia energianlähteitä, ja liuskekaasu voisi toimia ainakin hyvänä väliaikaisena energiamuotona ja vähentää riippuvuutta muista saastuttavimmista polttoaineista. Liuskekaasu Sampo Terho Euroopan parlamentin jäsen (EFD/FI) Parlement européen Rue Wiertz 60 Bât. Altiero Spinelli 04F265 B-1047 Bruxelles, Belgique puh , fax matkapuh. Brysselissä matkapuh. Suomessa Liuskekaasu on luonnonkaasua, joka on vangittuna sedimenttikivien ryhmään kuuluvan hienorakeisen liuskekiven sisään. Liuskekaasu kuuluu epäperinteisten luonnonkaasujen ryhmään. Suurimmat eurooppalaiset liuskekaasun esiintymät ovat Ruotsissa, Puolassa ja Itävallassa. Lähde: Euroopan komissio 2012, Maailman energianeuvosto 2010

9 Perussuomalaiset Euroopassa EFD Group Morten Messerschmidt tyytymätön Tanskan puheenjohtajuuskauteen Tanska toimi EU:n vaihtuvana puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun EFD:n tanskalainen meppi Morten Messerschmidt ei ollut tyytyväinen kotimaansa toimintaan EU:n johdossa. Hän kritisoi kovin sanoin pääministeri Helle Thorning- Schmidtin hallitusta. Puheenjohtajuuskauden teema Eurooppa työssä epäonnistui täysin; Euroopassa on viimeksi ollut yhtä paha työttömyys vuonna 1977, huomauttaa Messerschmidt. Tanskalaismeppi on myös pettynyt epäonnistuneisiin yrityksiin pelastaa euro. Vaihtuva puheenjohtaja EU:ssa on edelleen käytössä kuuden kuukauden välein vaihtuvan puheenjohtajamaan käytäntö, vaikka EU:lla on nykyään pysyväkin puheenjohtaja tai presidentti, Herman Van Rompuy. Tanska toimi puheenjohtajana , jonka jälkeen Kyproksesta tuli puheenjohtajamaa. Suomi on hoitanut puheenjohtajuutta kaksi kertaa, vuosina 1999 ja 2006 ja seuraavan kerran vasta vuonna EU:n Puheenjohtajamaat Saksa Portugali Slovenia Ranska Tsekki Ruotsi Espanja Belgia Unkari Puola Tanska Kypros Irlanti Liettua Kreikka Italia Latvia Luxemburg Alankomaat Slovakia Malta Viro Iso-Britannia Bulgaria Itävalta Romania Suomi

10 10 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Liittovaltioksi Eurokriisin alettua EU:sta on alkanut kehittyä liittovaltio. Kriisin ratkaisuksi on vaadittu yhteisvastuuta, tulonsiirtoja, yhtenäistä verotusta, yhtenäistä valvontaa, yleiseurooppalaista pankkitalletussuojaa jne. Kaikki tämä edellyttää EU:n vallan kasvattamista, mutta hyväksyvätkö kansalaiset liittovaltion? EUP & IMAGES / Juha Roininen

11 Perussuomalaiset Euroopassa

12 12 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Byrokraattien luoman sekasotkun takana perustilanne on kuitenkin selkeä: osa euromaista ei pysty maksamaan velkojaan.

13 Perussuomalaiset Euroopassa Teksti Sampo Terho Kuvat EUP & Images / Erik Luntang EU:n auringonlasku? Eurokriisin kolme vaihtoehtoa Eurokriisi jatkuu vuodesta toiseen. Toimiva ratkaisu on löydettävä pian tai edessä on hiljainen hiipuminen, EU:n auringonlasku. Hädän kasvaessa pelastukseksi esitetään yhä epätoivoisempia, toteutuskelvottomia eurooppalaisen yhteisvastuun muotoja. Erilaisista ehdotetuista eurobondeista, projektibondeista, rahoitusmarkkinaunioneista, vakausvälineistä ja elvytys- tai pelastuspaketeista on vaikea enää pitää lukuakaan. Byrokraattien luoman sekasotkun takana perustilanne on kuitenkin selkeä: osa euromaista ei pysty maksamaan velkojaan. Kaikkien monimutkaisten ratkaisujen taustalla onkin lopulta kolme yksinkertaista peruslinjaa, joiden väliltä poliitikkojen täytyy valita. Ensimmäinen ja paras ratkaisu on kaikkein yksinkertaisin: kun ylivelkaantunut maa ei pysty maksamaan velkojaan, se ei maksa niitä. Tehdään siis velkojen uudelleenjärjestely, eli kansankielellä konkurssi. Tässä ratkaisussa riskilainojen antajat jäävät osittain ilman rahojaan. Tappiot kuitenkin kohdentuvat moraalisesti oikein niihin, jotka ovat riskit ottaneet. Tietysti sellaiset valtiot, joilla on intressi tukea velkajärjestelyn takia ongelmiin ajautuvia pankkejaan, voivat näin tehdä. Tätä vaihtoehtoa ovat kriisin alusta saakka kannattaneet ns. eurokriitikot ja Suomessa Perussuomalaiset, mutta sitä on käytetty ainoastaan Kreikan toisen tukipaketin yhteydessä ja silloinkin riittämättömästi. Toinen vaihtoehto on ongelmamaiden velkojen siirtäminen yhteisvastuullisiksi ja samalla uusien instituutioiden luominen ohjaamaan euromaiden taloutta, eli käytännössä EU-liittovaltion vahvistaminen. Tähän keinoon on federalistien eli liittovaltion kannattajien poliittisesti voimakkaan aseman johdosta koko kriisin ajan pyritty takertumaan. Ratkaisu on kuitenkin osoittautunut toimimattomaksi ja on lisäksi moraaliton, koska se sysää kriisimaiden roskalainat yhteisvastuun nimissä viattomien vastattavaksi. Siis käytännössä esimerkiksi kreikkalaisten lainat suomalaisten veronmaksajien niskoille. Tällä järjestelyllä kenenkään velat eivät pienene vaan kaikkien osapuolten vastuut päinvastoin kasvavat, eivätkä euroalueen terveet taloudet itsekin velkaisina kauaa kykene kantamaan paisuvaa taakkaa. Suomen hallitukset ovat kannattaneet ensin Keskustan ja nyt Kokoomuksen johdolla tätä eurooppalaisen yhteisvastuun linjaa, jota myös vasemmisto nyt hallituksessa tukee. Kolmas mahdollisuus ei alun alkaen ollut lainkaan vaihtoehto: inflaatio. Toisin sanoen luodaan niin paljon uutta rahaa, ettei kenellekään ole siitä pulaa, ei edes kriisimailla tai -pankeilla. Uuden rahan myötä tietysti euron arvo samalla laskee, mikä pienentää vastaavasti velkojenkin arvoa. Esimerkiksi 7 % inflaatio kuorisi kymmenessä vuodessa mukavasti velkojen arvon noin puoleen, aivan kuin itsestään. Viime aikoina tällä kolmannella keinolla jonka siis alun perin täytyi olla täysin ulkona laskuista on alettu spekuloida julkisesti ja se on alkanut vaikuttaa yhä todennäköisemmältä eurokriisin loppuratkaisulta. Valitettavasti tämä ratkaisu vain tuottaa vielä syvempiä ongelmia kuin nykyiset ovat. Euron arvon romahtaessa tietysti myös säästöjen arvo romahtaisi. Samoin palkat, eläkkeet ja muut tuet käytännössä laskisivat ja joutuisivat siksi huimaan nostopaineeseen. Jos niitä nostettaisiin, inflaatio kiihtyisi edelleen. Myös korot nousisivat, ja lopulta tästä kaikesta syntyisi hyperinflaation uhka, joka toteutuessaan kaataisi koko järjestäytyneen yhteiskunnan perustan. Suomalaisten on EU:ssa toimittava kaikin keinoin sen estämiseksi, ettei kriisiä yritetä ratkaista inflaatiolla. Samoin kriisin aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että yhteisvastuu ja liittovaltion vahvistaminen ovat olleet kelvoton vaihtoehto. Ainoa toimiva ja moraalinen ratkaisu on, että maksukyvyttömät maat todella tekevät konkurssin, ja aiemmin voittoja kahmineet riskisijoittajat nielevät tappionsa. Suomen hallituksen yhteisvastuulinjaa on siksi hyvin vaikea puolustaa. On vielä jotenkin ymmärrettävää, että kriisimaiden hallitukset ovat valmiita rakentamaan yhteisvastuullista liittovaltiota ja luopumaan osasta itsenäisyyttään, koska toivovat saavansa siten rahaa. Mutta miksi Suomessa suostutaan rakentamaan liittovaltiota ja antamaan itsenäisyys pois, että pääsisimme maksamaan rahaa? Se on sulaa hulluutta, jota Perussuomalaiset yksin ovat Suomessa alusta saakka vastustaneet. Jos vaihtoehtona on itsenäisyyden menetys, annetaan EU:n auringon mieluummin laskea mailleen.

14 14 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUROKRIISI Lyhyt oppimäärä Yhteisvaluutta euro otetaan käyttöön Euromaat luovuttavat rahapolitiikan hoidon Euroopan keskuspankille Kasvuodotukset ja yhteinen valuutta laskevat lainojen korkoja Etelä- Euroopassa maat ylivelkaantuvat Mahdottomasta tulee mahdollista maa toisensa jälkeen ajautuu kriisiin ja pyytää tukipakettia Investoinnit Etelä-Euroopassa eivät johda odotettuun kasvuun, maailmanlaajuinen talouskriisi iskee velkakupla puhkeaa EU-liittovaltio alkaa hahmottua kriisiä ratkotaan yhteisvastuulla ja siirtämällä yhä enemmän valtaa jäsenmailta EU:lle HISTORIA TUKIPAKETIT KREIKKA IRLANTI PORTUGALI KREIKKA II ESPANJA KYPROS EU:N PERUSSOPIMUKSEN 125 ARTIKLA KIELTÄÄ YHTEISVASTUUN: Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on [--]

15 Perussuomalaiset Euroopassa DEMOKRAATTISEMPI EUROOPPA Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66% suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen vastuita euroalueen velkakriisissä. Perussuomalaiset ovat ainoana puolueena Suomessa johdonmukaisesti ajaneet linjaa, jota 2/3 suomalaisista kannattaa. 22% 12% 66% Vastanneista vain 22% olisi valmiita vastuiden kasvattamiseen. Tukipakettipäätöksistä ja liittovaltion rakentamisesta tulisi järjestää kansanäänestys; se olisi askel kohti demokraattisempaa Eurooppaa. KYLLÄ VAIHTOEHTONA ISLANNIN MALLI Vuonna 2008, Islannin talous romahti. Viime vuoden talouskasvu maassa oli kuitenkin 2,9% ja tälle vuodelle OECD ennustaa 2,4% kasvua, kun Euroalueen kasvuksi ennustetaan vain 0,2%. Islanti pelastui kansallistamalla pankkinsa väliaikaisesti ja antamalla anteeksi kotitalouksien velkoja. Suuri osa kriisin tappioista kohdistettiin näin yksityiselle sektorille, eikä taakkaa jätetty pelkästään kansalaisille. Islannin mallin kaltainen velkajärjestely on ainoa toimiva vaihtoehto euroalueen kriisimainen pelastumiselle. EI EI TIEDÄ SEURAA PÄÄTÖKSENTEKOA TULEVAISUUS EU:n huippukokoukset

16 16 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EFD Group Budjettia ei tulisi kasvattaa, vaan leikata. - Marta Andreasen EU:n budjetti Komissio tekee vuosittain budjettiehdotuksen, jonka pohjalta parlamentti ja neuvosto yhdessä päättävät lopullisesta budjetista. EU:n budjetti on noin 1 % EU:n bruttokansantulosta eli noin 150 miljardia euroa. EU:n budjetti kasvamassa jälleen sinä maksat! EU:n vuoden 2013 budjetista käydään neuvotteluja syksyn ajan. Komission aloitteessa budjettia korotettaisiin 6,8 prosenttia viime vuodesta. Neuvosto taas ilmaisi oman kantansa heinäkuussa 2012 ehdottamalla 2,79 prosentin korotusta maksuihin. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta. Neuvosto päättää perussopimuksissa määritellyistä pakollisista menoista, mutta muu osuus budjetista edellyttää parlamentin hyväksyntää. Perinteisesti parlamentti on tukenut komission kantaa reilummasta maksujen korotuksesta. Kahtena viimeisenä vuotena prosenttiosuudeksi on päätetty parlamentin ja komission kannoista huolimatta neuvoston ehdottama maltillisempi korotus. EFD:tä parlamentin budjettivaliokunnassa edustava Marta Andreasen (Iso-Britannia) ei tue EU:n budjetin kasvattamista. - Budjettia ei tulisi kasvattaa, vaan leikata. Budjetin suurentaminen ei auta talousongelmista kärsiviä jäsenmaita, vaan on vahingoksi niille maille, joiden talous on vielä kohtalaisen hyvällä mallilla. Tämän hetkinen kriisi vahvistaa näkemyksiäni: Kreikalle maksettiin 60 miljardia euroa maan talouden kehittämiseen. Mihin nämä rahat ovat menneet? Andreasen ihmettelee. Andreasenin mukaan neuvoston olisi pitänyt ottaa tiukempi kanta ensi vuoden budjettiin ja vaatia leikkauksia. - Komissio haluaa aina kasvattaa budjettia riippumatta siitä millainen taloustilanne jäsenmaissa on. Mielestäni budjettia kuuluisi leikata kymmenellä prosentilla. Andreasen työskenteli aikaisemmin Euroopan komission pääkirjanpitäjänä ja huomasi, että EU:n budjetti on altis väärinkäytöksille ja sisältää paljon turhia menoeriä. KAAVIO: Talousarvion jakautuminen eri luokkiin. Lähde: Euroopan komissio EU:n menot % EU maailmanlaajuisena toimijana 44% Kestävä kasvu ja teollisuus 1% Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus 6% Muut menot, sis. hallinto 43% Luonnonvarojen suojelu ja hoito

17 Perussuomalaiset Euroopassa EFD Group Bastiaan Belder vieraili Kiinassa EFD:n työvaliokunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Bastiaan Belder (Alankomaat) on parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa EU:n ja Kiinan välisiä suhteita koskevan mietinnön esittelijä. Belder vieraili Kiinassa heinäkuussa keskustelemassa muun muassa Kiinan talouden kasvusta ja sen merkityksestä eurooppalaisille yrityksille. Hän pääsi myös tutustumaan hankkeisiin, joissa kehitetään nopeasti kasvavia Kiinan miljoonakaupunkeja viihtyisimmiksi. Belder kirjoitti mietinnön samasta aiheesta myös vuonna Hänen mukaansa seitsemässä vuodessa Kiinassa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan monessa suhteessa. EFD:n opintopäivät Vilnassa Hugues BarthElEmy EFD-ryhmä vietti ryhmäkokoustaan ja opintopäiviään Vilnassa kesäkuussa. Aiheena olivat mm. energiavarmuus ja -turvallisuus sekä EU:n urheilupolitiikka.

18 18 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Sampo Terho vastuutehtävässä Euroopan satelliittinavigointijärjestelmästä neuvoteltaessa Euroopan unioni ulkoavaruudessa Galileo Eurooppalainen siviilien hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä Käytetään mm. liikenteessä tavarakuljetuksissa Ensimmäiset kaksi satelliittia laukaistiin viime vuonna kiertoradalle, kaikkiaan satelliitteja tulee 30 vuoteen 2019 mennessä Euroopan komissio ja Euroopan avaruusjärjestö ESA hallinnoivat järjestelmää ESA

19 Perussuomalaiset Euroopassa Koska hanke on pitkällä ja miljardeja on jo käytetty, on nyt keskityttävä saamaan järjestelmästä irti kaikki mahdollinen hyöty. Komission laskelmien mukaan Euroopan bruttokansantuotteesta 6-7 % (noin 800 miljardin arvosta) on nykyään riippuvaista satelliittinavigaatiosta. Satelliittipaikannusjärjestelmästä on tullut arkipäivää mm. tavarakuljetuksessa ja pelastustoimissa, minkä vuoksi häiriöt signaaleissa voivat vaarantaa jopa ihmishenkiä. Nykyisin Euroopassa käytetään pääosin amerikkalaista GPS-paikannusjärjestelmää, joka on Yhdysvaltain sotilasviranomaisten hallinnoima. Olemme siis riippuvaisia amerikkalaisten järjestelmästä niin siviili- kuin sotilaskäytössä. Venäjällä on oma järjestelmänsä (GLONASS) ja kiinalaiset valmistelevat parhaillaan omaansa (Beidou). EU on vuodesta 2003 lähtien valmistellut Galileoksi nimettyä satelliittinavigaatiojärjestelmäänsä. Tarkoituksena on, että Galileo olisi yhteentoimiva sekä GPS- että GLONASSjärjestelmien kanssa. Galileo-hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan 20 miljardiin euroon, minkä vuoksi on ymmärrettävää, ettei yksikään EU-maa ole ryhtynyt projektiin yksin. - Koska hanke on pitkällä ja miljardeja on jo käytetty, on nyt keskityttävä saamaan järjestelmästä irti kaikki mahdollinen hyöty, sanoo Sampo Terho. Terho valittiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan esittelijäksi lausunnolle, jonka tarkoituksena oli tarkastella Galileon puolustus- ja turvallisuusaspekteja. Järjestelmää voidaan hyödyntää sotilaallisesti mm. etsintäja pelastusoperaatiossa, sekä monin tavoin myös rauhanturvatehtävissä. Terho kertoo, että Galileo-järjestelmän rakentamista on perusteltu muun muassa sillä, että siitä tulee GPS-järjestelmää tarkempi. Järjestelmästä tulee GPS-järjestelmästä poiketen myös siviilien hallinnoima. Nykytilanteessa Yhdysvallat voi halutessaan sulkea järjestelmänsä ulkopuolisilta käyttäjiltä, mikä aiheuttaisi suurta haittaa liikenteelle ja taloudelle. Terho painottaakin, että Galileo on tarpeellinen erityisesti kriisioloja ajatellen, koska se antaa Euroopalle strategista itsenäisyyttä. Galileo-järjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2019.

20 20 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUP & Images / Juha Roininen 30 miljardilla velkoja... Suomi on taannut kriisimaiden velkoja jo yli 30 miljardin euron arvosta, eikä loppua näy.

21 Perussuomalaiset Euroopassa Puheenjohtajan kynästä plokikirjoituksia Timo Soinin Olli Rehnin Suomi-moitteet ovat Brysselin renkimiehen puheita. Ei omien rahojen ja oman vaikutusvallan puolustaminen ole häiriköintiä. Komissio on poropeukaloinut Euroopan pahimpaan kriisiin vuosikymmeniin, eikä siitä pidä Suomen kansaa syyttää. EU-kriisi ei näillä toimilla hellitä. Olli Rehniä ei tue enää kuin Kokoomus ja Vasemmistoliitto miinustettuna Sasilla. Perussuomalaisten linja vetää Fotokonttori.fi Poliittinen syksy kuumenee sekä Suomessa että Euroopassa. Hallituksen ja Hesarin hermot ovat riekaleina. Mikään ei kelpaa. Älkääs murjottako. Hapan ihminen ei pitkälle pötki. Katkeruus on tuhoava voima, menee sekä ilo että elämä. Ei euron takia surra. Kaikella on aikansa auringon alla. Nykyinen velkaeuro ei enää pitkälle potki. Tulee joko markka takaisin tai pohjoinen euro/markka/kruunu. Soinin päivänä tosikoille toisinajattelijan terveiset: älkää ottako itseänne noin haudanvakavasti Ben Zyskowicz on tullut Kreikka-tuessa Soinin linjoille. Populismia? Zyskowicz on liikkunut kesällä kansan parissa. Kokoomuksen kannatus sulaa. Ennakoiko kokeneen kokoomuspoliitikon mielenmuutos laajempaa järjen valon pilkistystä Kokoomuksesta? Tuskin, mutta täydessä pimeydessä tulitikun raapaisukin tuntuu Der Spiegel tietää kertoa, että EVM-mekanismiin ollaan latomassa 2000 miljardin pottia. Hulluus rehottaa. Rahat ovat TAAS loppu ja lisää kinutaan pelureita pelastamaan. Kataisen ja Urpilaisen kielellä näin pelastetaan suomalaisia työpaikkoja. Olin viikonlopun Englannissa. Pidin pu- heen Birminghamissa ja tapasin lukuisan joukon taloudesta ymmärtäviä ihmisiä. Hyytävää. Euromaat yrittävät vivuttamalla ratkaista asian. Viisaskin menee vipuun, ääliöistä puhumattakaan. Käytin Birminghamin puheessa eurofanaatikoista sanaa pillock, asia meni perille. Lisää rahaa Moolokin kitaan! Näin sitä sammakkoa keitetään. Vähä vähältä Suomen vastuita kasvatetaan ja lopulta tämä lasku tulee maksettavaksi. Jos raha ja takaukset olisivat ilmaisia, niin kyllä ne meillekin kelpaisivat. Ne eivät ole! Piikki kiinni ja poikki, se on Perussuomalaisten linja. Suomen pitää vastustaa kyseistä esitystä, jäädä ulkopuolelle. Se on täysin mahdollista. Me Eduskunnassa päätämme niin ja se on Suomen kohdalta siinä. We will never surrender!

22 22 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Täysistuntojen aikana europarlamentissa pidetään puheita aamukahdeksasta iltakahteentoista. Kukaan ei tavallisesti ole kuuntelemassa puheita, koska keskustelun seuraaminen edellyttäisi muun työnteon jättämistä. EUP & IMAGES / Erik Luntang

23 Perussuomalaiset Euroopassa EU:n ajankohtaista taloussanastoa EUP & IMAGES / Horst Wagner Kasvu- ja vakaussopimus EU-jäsenmaiden välinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi. Voimassa vuodesta 1997 lähtien. Alkuperäisenä tarkoituksena ylläpitää finanssipoliittista kuria seuraavien euromaita koskevien kriteerien kautta: vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta julkisen velan oltava alle 60 % bkt:sta Monikaan euromaa ei noudattanut sopimusta, mistä johtuen EU haluaa tehdä entistä tiukempia sopimuksia talouskuria koskien sekä lisätä valvontaa. EVM eli Euroopan vakausmekanismi (engl. ESM) Uusi pysyvä vakausmekanismi, joka korvaa väliaikaiset mekanismit. Tukee hätään joutuneita valtiota ja pankkeja. Rahoitus perustuu 80 miljardin maksettuun pääomaan ja korkeintaan 620 miljardin euron korotusvaltuuteen. Suomen osuus pysyvästä kriisinhallintamekanismista on 12,58 miljardia, josta maksetun pääoman osuus on 1,44 miljardia. Yhteinen valvontamekanismi (engl. Single supervisory mechanism, SSM) Komission ehdottama mekanismi, jonka myötä vastuu euroalueen 6000:en pankin valvontatehtävistä siirretään kansallisilta valvontaelimiltä Euroopan keskuspankille tammikuussa Kansalliset toimijat tulevat hoitamaan Euroopan keskuspankin päätösten toimeenpanoa ja päivittäisiä, vähäisempiä, valvontatehtäviä. Pankkiunioni Komission ehdotus, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa pankkiriskien jakoa euromaiden kesken ja pankkivalvonnan keskittämistä Euroopan keskuspankille. Yhteinen valvontamekanismi on ensimmäinen askel kohti tätä vielä tarkemmin määrittelemätöntä unionia, jonka lopullisena tavoitteena on kuitenkin mm. yhteiseurooppalainen pankkitalletussuoja, jossa kriisimaissakin tehdyt pankkitalletukset olisi yhteisesti taattu. Eurobondi Euromaiden yhteinen joukkovelkakirja, jossa kaikki euromaat olisivat yhdessä lainan takaajina. Tämä hyödyttäisi niitä maita, jotka tällä hetkellä joutuvat maksamaan korkeaa korkoa lainoistaan. Eurobondijärjestelmää ei ole vielä luotu, mutta ensimmäiset askeleet sitä kohti on jo otettu. EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma Euroopan keskuspankki voi syyskuussa 2012 julkistetun ohjelman myötä ostaa kriisimaiden velkakirjoja ns. jälkimarkkinoilta, eli ei suoraan kriisimailta itseltään. Tarkoituksena on sijoittajien riskiä pienentämällä pitää kriisimaan korot alhaisella tasolla. Ehtona ostoille on, että maa jonka velkakirjoja ostetaan, on ensin esittänyt avunpyynnön euroalueen vakausmekanismeille ja alistunut EU:n määräämälle säästökuurille. Talousunioni Komissio haluaa euroalueen syventyvän ennen pitkää talousunioniksi. Luultavasti talousunioni tulisi tarkoittamaan ainakin pankkiunionia, tulonsiirtoja, jaettuja riskejä kuten eurobondeja, kilpailuerojen tasaamista ja rakenneuudistuksia. Talousunionista käytetään myös nimitystä finanssiunioni.

24 24 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Maksukortit Euroopan yhteinen valuutta? EUP & Images / Juha Roininen Pankkiautomaateilla jonottamista, kolikoiden kaivelua, hitaita maksutapahtumien käsittelyitä, maksukorttien väärinkäytöksiä... Vaikka Suomessa pärjää halutessaan lähes kaikkialla ilman käteistä, pelkillä pankki- ja luottokorteilla sekä esimerkiksi kännykkämaksuilla, ovat edellämainitut ongelmat arkipäivää vielä monessa Euroopan maassa. EU:ssa halutaan lisätä korttimaksuja, ja tehdä niistä aiempaa helpompia, edullisempia ja turvallisempia. Europarlamentaarikko Sampo Terho (PS/EFD) toimii europarlamentissa kyseisen hankkeen edistäjänä: hän on kortti-, internet- ja mobiilimaksumarkkinoita koskevan ns. oma-aloitemietinnön laatija. Pelkästään korttimaksujen suhteen markkinoilla on vielä valtavasti potentiaalia. Eräiden arvioiden mukaan melko helpoilla muutoksilla voitaisiin saada aikaan jopa yli 500 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Terhon mietintö perustuu komission ehdotuksiin siitä, miten eurooppalaisia maksumarkkinoita voitaisiin kehittää. Terho on poiminut omaan mietintöluonnokseensa tärkeimpinä pitämiään asioita komission ehdotuksesta ja muuttanut joitakin painotuksia. Kyseessä on parlamentin ensimmäinen näkemys aiheesta, koko prosessi kestää vielä kuukausia tai jopa vuosia. Korttimaksuihin liittyy monia ongelmallisia tekijöitä, kuten se, kenen maksettavaksi korttijärjestelmän ylläpitokustannukset koituvat. Vaikka kauppiaat maksavat korttimaksujärjestelmistä, on kuluttaja lopullinen maksaja joutuessaan pulittamaan kaikki kauppiaalle koituvat kustannukset tuotteiden hinnoissa. Näin ollen ilmaisetkaan maksukortit eivät ole kuluttajalle lopulta maksuttomia. Toisaalta usein unohdetaan, että myös käteisen käytöstä aiheutuu kuluja. Mahdollisuudesta käyttää käteistä ei pidä kuitenkaan kokonaan luopua, sillä edelleenkään kaikilla ei ole täysiä taloudellisia tai muita valmiuksia käyttää maksukortteja. Yleisenä tavoitteena mietinnössä on edistää maksukorttien käyttöä SEPA-alueella (EU-maat sekä Sveitsi, Norja, Islanti, Monaco ja Liechtenstein) ja tehdä korttimaksuista yhtä helppoja, nopeita, edullisia ja turvallisia, käyttipä korttia sitten missä SEPA-maassa tahansa. Tilinumeroissa IBAN-koodien käyttöönotto hälventää rajat kotimaisten ja SEPA-alueen tilisiirtojen välillä ja samanlaiseen helppouteen halutaan pyrkiä myös korttimaksujen suhteen. Euro natisee liitoksissaan, mutta monet jaksavat edelleen peräänkuuluttaa yhteisen valuutan tuomia etuja esimerkiksi ulkomaille matkustettaessa. Kävi kriisivaluutalle kuinka tahansa, voi korttimaksujen yhdentäminen toimia todellisena yhteisvaluuttana ei enää valuutanvaihtamista tai korkeita lisämaksuja ulkomailla tehdyistä käteisnostoista, puhumattakaan taskuvarkaiden käpäliin päätyneistä Forex-kuorista. - Poliittiset mustamaalaajat väittävät aina, että EFD ja Perussuomalaiset sen mukana ovat EU:ssa vain vastustamassa ja jarruttamassa toimintaa, toteaa Terho. -Se ei pidä paikkaansa. Ajamme mielellämme eteenpäin kaikkia sellaisia hankkeita, joista voi aidosti olla kansalaisille hyötyä. Mahdollisuus maksaa samalla kotimaisella pankkikortillaan kaikkialla Euroopassa ja mahdollisimman pienin kustannuksin, on tällainen hanke.

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Vesa Vihriälä Energiateollisuuden kevätseminaari 24.5.2012 Sisältö Euroopan talousnäkymät ja politiikkavalinnat Suomen tulonmuodostushaaste Euroopan näkymät ovat taas

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot