Talviolosuhteiden vaikutus Suomen ulkomaankaupan tarvitsemaan laivatonnistoon

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/5 Talviolosuhteiden vaikutus Suomen ulkomaankaupan tarvitsemaan laivatonnistoon Helsinki 5 ISBN ISSN

2 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/5 Talviolosuhteiden vaikutus suomen ulkomaankaupan tarvitsemaan laivatonnistoon Helsinki 5 ISBN ISSN

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kaj Riska, Catherine Daley, Samuli Hänninen, Spiro Pahos, Janne Valkonen: VTT Julkaisun laji Merenkulkulaitoksen julkaisuja Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi TALVIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS SUOMEN ULKOMAANKAUPAN TARVITSEMAAN LAIVATONNISTOON Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan lisääntynyttä laivatonniston tarvetta talvikautena, kun laivaliikenne hidastuu jääolojen takia. Tavoitteena on pystyä ennustamaan lisätonniston tarve ankaran talven ankarimpana kuukautena maaliskuussa jotta katettaisiin ulkomaankaupan kuljetukset. Tutkimustyö on tehty kolmessa osassa, joista viimeisessä päästiin arvioimaan lisätonniston tarvetta. Kaksi ensimmäistä osaa on raportoitu erikseen ja tässä raportissa käsitellään tutkimuksen kolmatta osaa, lisätonniston tarvetta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikennerajoitusten asettamista jääolosuhteiden pohjalta. Tavoitteena oli kehittää jääolosuhteita kuvaava parametri, joka ottaisi huomioon tasaisen jään paksuuden lisäksi kuljetun matkan jäissä ja jääkentän valliintuneisuuden. Liikennerajoitusten perustaksi kehitettiin ekvivalentin jään paksuuden käsite, joka kalibroitiin annettuja liikennerajoituksia käyttäen. Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan tavarakuljetusmääriä Suomen satamiin. Tarkastelun pohjana oli Merenkulkulaitoksen tilastot marraskuulta joulukuuhun 3. Lopputuloksena oli satamaryhmä- ja kuukausikohtainen laskelma satamassa vierailleiden laivojen kantavuudesta ja lukumäärästä. Liikennetilastot osoittavat, että kuljetusmäärissä ei tapahtunut suurta pudotusta talvikuukausina poislukien nopeiden matkustaja-alusten liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Jos arvioidaan jäänmurtajan odotukseen kuluva aika ja myös matkanopeuden hidastuminen, voidaan päätellä, että muita irtolastialuksia tarvitaan eniten lisää (67 kpl maaliskuussa). Suhteellisesti eniten lisää tarvitaan irtolastialuksia, % maaliskuun laivamäärästä ja toiseksi eniten muita kuivalastialuksia, 14 % maaliskuun laivamäärästä. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia ja mahdollisessa jatkotutkimuksessa olisi tarkasteltava koko talven kuljetuksia, jolloin talven vaiheet ja myös eri liikennerajoitusten vaikutukset ja alusten todelliset reitit olisi otettava huomioon, alusten todellinen nopeus jäissä itsenäisesti ja sitten jäänmurtajan avustamana olisi tarkasteltava keskimääräisen nopeuden sijaan, tarkempi kuljetustarve olisi laadittava tarkastelemalla kunkin sataman kuljetuksia tarkemmin. Avainsanat (asiasanat) Itämeren jääolosuhteet, liikennerajoitukset, ulkomaankaupan kuljetukset, tonnistotarve Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/5 Kokonaissivumäärä Kieli 66 Suomi Jakaja ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus

4 D-8 Tilaus: Merenkulkulaitos TALVIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS SUOMEN ULKOMAANKAUPAN TARVITSEMAAN LAIVATONNISTOON Tutkijat: Kaj Riska, Catherine Daley, Samuli Hänninen, Spiro Pahos, Janne Valkonen Hyväksytty: Petri Varsta, TkT Professori Otaniemi Laivalaboratorio TEKNILLINEN KORKEAKOULU

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3. LKENNERAJOITUSTEN ASETTAMINEN 4 3. LAIVALKENNETILASTOT Liikennetilastot 9 3. Välittömät johtopäätökset liikennetilastoista TALVEN VAIKUTUS MERIKULJETUKSN 1 5. YHTEENVETO 16 LÄHTEET 18 LTTEET 1. LASKELMAT EKVIVALENTISTA JÄÄNPAKSUUDESTA TALVINA 1986, 1987, 1988, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999,, 1 ja 3 JA VERTAILU LKENNERAJOITUSTEN PÄIVÄMÄÄRN. SUOMEN MERIKULJETUSMÄÄRÄT SATAMARYHMITTÄIN 3. LISÄTONNISTON TARVE SATAMARYHMITTÄIN KOLMEN ERILAISEN TALVEN VAIKUTUSSKENAARION MUKAAN

6 3 1. JOHDANTO Tutkimuksessa tarkastellaan lisääntynyttä laivatonniston tarvetta talvikautena, kun laivaliikenne hidastuu jääolojen takia. Tavoitteena on karkeasti pystyä ennustamaan lisätonniston tarve ankaran talven ankarimpana kuukautena maaliskuussa kattamaan ulkomaankaupan kuljetukset. Talvikaudella Itämeren jääpeite aiheuttaa laivaliikenteelle viivästyksiä ja myös suoranaisia esteitä. Viivästykset syntyvät laivojen pidentyneestä kulkumatkasta ja hidastuneesta nopeudesta jäiden aiheuttaman vastuksen takia, mitkä johtavat pidentyneisiin kulkuaikoihin sekä myös jäänmurtajan odotusajoista. Esteet puolestaan syntyvät siitä, että saadakseen jäänmurtaja-avustusta, aluksen on täytettävä liikennerajoitusten vaatimukset (minimi jääluokka ja kantavuus). Tutkimustyö on tehty kolmessa osassa, joista viimeisessä päästiin arvioimaan lisätonniston tarvetta. Kaksi ensimmäistä osaa on raportoitu erikseen ja tässä raportissa käsitellään tutkimuksen kolmatta osaa, lisätonniston tarvetta. Ensimmäisessä osassa arvioitiin liikennerajoitusten asettamista jääolosuhteiden pohjalta. Tavoitteena oli kehittää jääolosuhdeparametri, joka ottaisi huomioon tasaisen jään paksuuden lisäksi kuljetun matkan jäissä ja jääkentän valliintuneisuuden. Tästä osasta valmistui osaraportti (K. Daley: Use of Equivalent Ice Thickness in Winter Navigation Restrictions, TKK laivalaboratorio, S-5, 4). Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin tavarakuljetusmääriä Suomen satamiin. Tarkastelun pohjana oli Merenkulkulaitoksen tilastot marraskuulta joulukuuhun 3. Tilastot oli annettu kullekin satamalle erikseen jakaen laivat pääosin kymmeneen erilaiseen laivatyyppiin ja antaen kuljetusmäärän laivan kantavuutena jakaen lisäksi laivat eri jääluokkiin. Tehokkaan tilaston käsittelyn vuoksi satamat jaettiin kymmeneen satamaryhmään, joille tavallisesti annetaan yhteinen liikennerajoitus. Lopputuloksena tämän laajan tilaston käsittelystä oli satamaryhmä- ja kuukausikohtainen laskelma satamassa vierailleiden laivojen kantavuudesta ja lukumäärästä (S. Pahos & J. Valkonen: View of the Traffic in all the 3 Winter Ports in Finland, TKK laivalaboratorio, S-6, 4). Edelliset selvitykset muodostavat tämän tutkimuksen lopullisen raaka-aineen tonnistontarveselvitystä varten. Tässä raportissa on esitetty lyhyt yhteenveto edellä mainituista kahdesta ensimmäisestä selvityksestä ja sitten esitelty tutkimuksen pääasialliset tulokset. Tutkimustuloksia on pidettävä alustavina, ja seuraava vaihe tutkimuksessa olisi tilastollisen materiaalin tarkempi selvittäminen laivojen reitin, satamassa vierailleen laivoston kokoonpanon ja myös todellisen jäissäkulkukyvyn mukaan.

7 4. LKENNERAJOITUSTEN ASETTAMINEN Tarkastellaan seuraavassa liikennerajoitusten asettamista nk. ekvivalentin jään paksuuden h eq perusteella. Ekvivalentin jään paksuuden tavoitteena on ottaa huomioon jääpeitteestä muutkin tekijät kuin tasaisen jään suurin paksuus. Tälläisiksi tekijöiksi valittiin jään valliintuneisuus ja kuljettu matka jäissä. Ekvivalentin paksuuden johdossa mukailtiin jään paksuuden ja laivan kulkeman matkan vaikutusta laivan kokemiin jääkuormiin (vrt. Daley 4). Lopulliseksi ekvivalentin paksuuden yhtälöksi johdettiin seuraava heq,6,36 H L = hi e 1 + H ln L *, missä L on jään reunan etäisyys satamasta [mpk], h i tasaisen jään paksuus, L * etäisyyden skaalaussuure (L * =5 mpk) ja H vakio, joka kuvaa jääkentän valliintuneisuutta. Ekvivalentin paksuuden määritelmän soveltuvuutta liikennerajoitusten antamiseen tarkasteltiin erilaisina talvina. Tarkastelussa laskettiin ekvivalentti jään paksuus ja verrattiin sitä tasaisen jään paksuuteen neljässä satamassa: Oulu, Vaasa, Helsinki ja Hamina. Laskelmien kaikki tulokset on esitetty liitteessä 1; seuraavassa on laskelmien tulos kolmena erilaisena talvena leutona, keskimääräisenä ja ankarana, kuvat 1 3. Kuva 1. Ekvivalentti jään paksuus (yhtenäiset viivat) verrattuna tasaisen jään paksuuteen (katkoviivat) kolmessa satamassa värikoodein (Helsingissä ei juuri ollut jäätä). Eri liikennerajoitusten antamishetki on merkitty täplällä ekvivalentin paksuuden kuvaajaan. Talvi 1995 oli leuto.

8 5 Kuva. Ekvivalentti jään paksuus (yhtenäiset viivat) verrattuna tasaisen jään paksuuteen (katkoviivat) neljässä satamassa värikoodein. Eri liikennerajoitusten antamishetki on merkitty täplällä ekvivalentin paksuuden kuvaajaan. Talvi 3 oli keskimääräinen. Kuva 3. Ekvivalentti jään paksuus (yhtenäiset viivat) verrattuna tasaisen jään paksuuteen (katkoviivat) neljässä satamassa värikoodein. Eri liikennerajoitusten antamishetki on merkitty täplällä ekvivalentin paksuuden kuvaajaan. Talvi 1986 oli ankara. Ekvivalentin paksuuden vertailu annettun liikennerajoituksen ajankohtana on esitetty Taulukossa 1. Jääluokka IB on vaadittu kun ekvivalentti jään paksuus on ollut keskimäärin n. 4 cm ja jääluokka IA kun sen on ollut keskimäärin 5 cm vaikka

9 6 tietysti hajontaa esiintyy paljon. Näitä ekvivalentin paksuuden arvoja voidaan verrata esimerkiksi HELCOM:in Ice Expert Working Groupin antamiin suosituksiin liikennerajoitusten antamisajankohdaksi. Ice EWG suositteli, että vaaditaan jääluokka IB, kun tasaisen jään paksuus on 3 5 cm ja jääluokka IA Super, kun tasaisen jään paksuus ylittää 5 cm. Kuvasta 3 nähdään, että esimerkiksi Ouluun vaadittiin jääluokka IA, kun ekvivalentti jään paksuus oli 5 cm mutta tasaisen jään paksuus vain hieman yli 3 cm. Ekvivalentin jään paksuuden määritelmä näyttää siis toimivan. Taulukko 1. Ekvivalentti jään paksuus ajankohtana, jolloin eri liikennerajoitukset on annettu. Ekvivalentti jään paksuus eri liikennerajoitusten antamispäivänä [cm] Jääluokka I, IA, IB IA DWT ,6 41,6 66,7 54,9 58,6 69,1 18,7 31,6 36,7 63, 47, 5,8 66,7 74,6 3,8 6,3 51, 1, 65,3 71,1 93,9 38,1 9,5 4,5 57,5 64,7 54,3 6,8 36,7 33,7 19, 4,8 44, 6,4 64,9 4,4 6,9 31,7 35,7 49,9 5,1 78,7 6, 13, 47,7 39,9 83,5 49,6 8,5,9 4, 4,7 36,1 18,9 88, 95, 33,3 17,5 35,8 3,9 49,1 49,4 87,1 13,4 17,3 5,7 34, 8,4 57,5,,9 34,1,6 46,7 58, 34,5 18,1 17,7 36,1 39, 65,6, 16,9 51,5 65,7 41,6 51,6 6,9,9 33, 37,1 3, 4,7 4,9 17, 44,7 6,9 54,6 1, 33,3 19,4 4, 4,4 18,4 5,3 53,1 56,9 19,6 5,1 5, 5,1 3,,5 18,5 41,7 7,1 5,9 49, 43,6 15,6 3,8 39,7 38,5 9,8 3,7 3,3 46,6 5,9 18, 75,5 31, 8,9 14,7 9,6 11,4 31,1 45, 8, 6, 43,7 Keskiarvo 7,4 5,5 41,6 41,1 5,3 61, 8,9 Hajonta 11,4 8,8 4, 34,1 16,4 11,7 14,9

10 7 Edellä johdettu ekvivalentin jään paksuuden lauseke on päätelty perustuen laivojen kokemiin jääkuormiin. Liikennerajoitukset toisaalta ottavat huomioon myös laivojen kulkukyvyn jäissä. Näin liikenne säilyy sujuvana, kun jäissä kulkuun huonommin soveltuvat alukset eivät enää liikennöi. Tätä varten tutkittiin myös hieman ekvivalentin jään paksuuden määrittämistä laivan kulkukyvyn pohjalta. Tätä varten tutkittiin laivan kulkuaikoja jäissä nk. transit simulointi ohjelman avulla. Ohjelma laskee laivan liikettä jääkentässä, jossa on tasaista jäätä ja valleja (La Prairie et al. 1995). Ohjelman avulla laskettiin laivan kulkuaika ilman jäänmurtajan avustusta tietyn pituiselle reitille - T(h i ) - olettaen jään olevan vain tasaista jäätä ja vastaavasti todelliselle valliintuneelle reitille T(H R ). Näiden kulkuaikojen suhteen avulla määriteltiin kulkuaikoihin perustuva ekvivalenttinen paksuus seuraavasti heq T(HR ) = hi. T(hi ) Tämän laivan itsenäisen purjehduksen kulkuaikaan perustuvan ja jääkuormitukseen perustuvan ekvivalentin jäänpaksuuden arvoja on esitetty kuvissa 4 6. Equivlent Ice Thickness, IA Class, Oulu, h eq (cm) 3 ice load transit time Date Kuva 4. Jääkuormitukseen ja kulkuaikaan perustuvan ekvivalentin jään paksuuden vertailu tyypilliselle IA jääluokan laivalle matkalla Ouluun talvella 3.

11 8 Equivlanet Ice Thicnkess, IA, Vaasa, h eq (cm) 3 ice load transit time Date Kuva 5. Jääkuormitukseen ja kulkuaikaan perustuvan ekvivalentin jään paksuuden vertailu tyypilliselle IA jääluokan laivalle matkalla Vaasaan talvella 3. Equivalent Ice Thickness, Class IA ship, Helsinki, h eq (cm) 5 4 ice load transit time Date Kuva 6. Jääkuormitukseen ja kulkuaikaan perustuvan ekvivalentin jään paksuuden vertailu tyypilliselle IA jääluokan laivalle matkalla Helsinkiin talvella 3. Yllä olevista kuvista nähdään, että kaksi erilaista määritelmää antavat erilaisia tuloksia, mutta että tuloksien trendi on samanlainen ja vain tasoero erottaa ne toisistaan. Koska jääkuormitukseen perustuva määritelmä pohjaa laajaan mittausaineistoon ja myös koska sen antamat tulokset ovat samankaltaisia kuin HELCOM:in jäätyöryhmän suositukset, voidaan tämän määritelmän käyttöä puolustaa.

12 9 3. LAIVALKENNETILASTOT 3.1 Liikennetilastot Tonniston talviaikaisen lisätarpeen arvioimiseksi tarvitaan tietoa ulkomaan kaupan laivaliikenteestä. Tässä tutkimuksessa käytetään Merenkulkulaitoksen keräämää tilastoa vuodelta 3 laiva liikenteestä. Tilastossa on lueteltu jokainen laivakäynti Suomen satamiin (päivämäärä, laivan IMO-koodi, laivan nimi, laivan tyyppi, lippu, kantavuus). Toisena tilastona on käytetty laivan jääluokkaa; ja nämä yhdistämällä saatiin lopullinen käytettävä tilasto kunkin sataman liikenteestä kuukausittain jaettuna eri jääluokkiin ja laivatyyppeihin. Laivatyypit tilastoissa on jaettu yhdeksään pääluokkaan, joista kahdeksaa käytettiin tässä tutkimuksessa, taulukko. Tyypilliset irtolastialukset ovat bulkkialuksia (hiiltä yms.) ja tyypilliset muut kuivalastialukset kuljettavat esimerkiksi propseja. Taulukko. Laivatyyppijako MKL:n koodi Laivatyyppi 1 Matkustaja-alus Matkustaja-autolautta 4 Lastilautta (ro-ro) 5 Konttialus 6 Irtolastialus 7 Muu kuivalastialus 8 Säiliöalus 9 Muu Satamakohtaiset tilastot on annettu kutakin 3:a talvisatamaa kohti. Tämä määrä eri satamia koettiin liian suureksi ja siksi yhdistettiin eri satamia kymmeneen eri satamaryhmään. Valintaperuste satamaryhmissä oli se, että ko. satamille annetaan tavallisesti samat liikennerajoitukset. Käytetyt satamaryhmät on esitelty taulukossa 3. Taulukko 3. Tutkimuksessa käytetyt satamaryhmät no. Satamaryhmä Satamat 1 Pohjoinen satamaryhmä Tornio, Kemi, Oulu, Raahe Koillinen satamaryhmä Kokkola, Pietarsaari 3 Merenkurkun satamaryhmä Vaasa, Kaskinen 4 Selkämeren satamaryhmä Pori, Rauma, Uusikaupunki 5 Saaristomeren satamaryhmä Naantali, Turku 6 Eteläinen satamaryhmä Hanko, Koverhar 7 Läntinen Suomenlahti Inkoo, Kantvik 8 Helsinki Helsinki 9 Porvoo Porvoo (Sköldvik) 1 Itäinen Suomenlahti Loviisa, Kotka, Hamina

13 1 Esimerkkejä tilastojen pohjalta johdetusta aineistosta on esitetty kuvissa 7-9. Täydelliset tilastot on esitetty liitteessä. Helsinki Port - 3 Type 1 Passenger ship I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Kuva 7. Helsingin sataman matkustaja-alusliikenne vuonna 3 jaettuna kuukausiin ja laivojen jääluokkiin Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 4 Ro-Ro ship I 5 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Kuva 8. Selkämeren satamaryhmän ro-roliikenne vuonna 3 jaettuna kuukausiin ja laivojen jääluokkiin.

14 11 Combination Turku-Naantali Type 7 General cargo ship I Super marras. joulu. tammi.3 helmi.3 maalis.3 huhti.3 touko.3 kesä.3 heinä.3 elo.3 syys.3 loka.3 marras.3 joulu.3 Kuva 9. Saaristomeren satamaryhmän muiden kuivalastilaivojen liikenne vuonna 3 jaettuna kuukausiin ja laivojen jääluokkiin. 3. Välittömät johtopäätökset liikennetilastoista Laivaliikennetiedon tilastolliseston käsittelyn pohjalta voidaan välittömästi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Nämä perustuvat mm. siihen, että talvella 3 annettiin kohtuullisen tiukkoja liikennerajoituksia; Ouluun IA 4 dwt, Vaasaan IA 3 dwt, Helsinkiin IA dwt ja Haminaan IA dwt. Seuraavat välittömät havainnot perustuvat liitteen tilastoihin: - Vain harvassa satamassa on havaittavissa liikennerajoitusten vaikutus. Suurin se on Helsingin satamassa matkustaja-alusten kohdalla johtuen Viron nopeakulkuisten alusten liikenteestä. Liikennemäärässäkään ei ole havaittavissa laskua talvikautena. Ainoastaan muiden irtolastialusten luokassa (7) on havaittavissa pieni pudotus talvella. - Ro-roalus- ja konttialusliikenteessä on vain IA ja IA Super-jääluokan aluksia. - Matkustaja-autolauttaliikenteessä on myös IB-jääluokan aluksia liikenteessä (Saaristomeren satamaryhmässä). - Irtolastialusten (6) ja muiden kuivalastialusten (7) ryhmissä on suurta vaihtelua kuukaudesta toiseen. Tämä ei kuitenkaan johtune talvesta. Kaikkiaan siis keskimääräisenä talvena kuten talvi 3 kaikkiaan Suomen merialueilla oli - talven vaikutusta merikuljetuksiin ei ole havaittavissa esimerkiksi laivamäärien vähenemisenä talvikuukausina. Tässä ei ole otettu huomioon muita talven aiheuttamia tekijöitä kuten mahdollista rahtitason muutosta. Tätä voisi jäljittää esimerkiksi tarkastelemalla sitä, muuttuuko kussakin satamaryhmässä vierailleiden alusten koostumus talvi- ja muiden kuukausien välillä.

15 1 4. TALVEN VAIKUTUS MERIKULJETUKSN Tämän projektin tavoitteena oli arvioida keskimääräisen ja ankaran talven vaikutusta merikuljetuksiin. Talven 3 edellä esitetty analyysi osoittaa, että liikennerajoitukset eivät juuri muuta liikennemääriä tai profiilia keskimääräisenä talvena. Tämä johtunee siitä, että toisaalta laivakalusto on mukautunut talven vaatimuksiin, jolloin ympäri vuoden liikennöidään jäävahvistetulla tonnistolla ja toisaalta, että jäänmurtajapalvelut ovat riittävän tehokkaita keskimääräisenä talvena. Tämä johtopäätös tehtynä vain yhden talven pohjalta saa vahvistusta jos tarkastellaan useita edellisiä talvia, kuva 1. Esimerkiksi itäisen Suomenlahden satamaryhmässä ei ole havaittavissa merkittävää vähenemistä muiden laivojen kuin matkustaja-alusten määrässä. vessels passenger ship or ferry number tanker number other number TOTAL number 1 Jan-97 Mar-97 Nov-97 Jan-98 Mar-98 Nov-98 Jan-99 Mar-99 Nov-99 Jan- Mar- Nov- Jan-1 Mar-1 Kuva 1. Loviisan, Kotkan ja Haminan laivaliikenne viiden talven aikana mitattuna laivakäynneillä (VTT ). Se, että kyse on sekä soveltuvasta laivakalustosta että hyvin toimivasta jäänmurtojärjestelmästä nähdään, jos tarkastellaan Pietarin talvikuukausien liikennettä, kuva 11. Pietari on tietysti Suomenlahden pohjukassa, jonne läntiset tuulet painavat Suomenlahden jäitä mutta tämä tekijä toistuu joka vuosi ja siksi kuljetusjärjestelmän voisi olettaa mukautuvan siihen maantiedettä ei voi muuttaa.

16 13 Port of St. Petersburg Dec-95 Apr-96 Aug-96 Dec-96 Apr-97 Aug-97 Dec-97 Apr-98 Aug-98 Dec-98 Apr-99 Aug-99 Dec-99 Apr- Aug- Dec- Apr-1 port calls Kuva 11. Pietarin liikenne laivakäynteinä kuutena talvena (VTT ). Seuraavassa tarkastellaan siis ankaran talven vaikutusta Suomen merikuljetuksiin, koska keskimääräisenä talvena ei talven vaikutusta, ainakaan talven 3 perusteella, pysty havaitsemaan. Tilastollisen materiaalin määrän laajuuden vuoksi rajoitetaan tarkastelu vain maaliskuun kuljetuksiin ja tarkastellaan maaliskuuta 3 yhtenä kokonaisuutena. Ankaran talven määritelmä tässä tarkasteltavassa tapauksessa on se, että jään reuna on Gotlannin eteläkärjen latitudilla. Tälläisiä talvia oli vuosina noin joka kymmenes (Leppäranta et al. 1988). Jäätalvet 9-luvulla ovat olleet hieman mainittua tarkastelujaksoa leudommat ja keskiarvo viimeisen 15 vuoden ajalta antaisikin hieman pienemmän peittoisuuden ankarallekin talvelle. Suuruusluokkana kuitenkin tässä käytetty arvio ankarasta talvesta puolustaa paikkaansa. Keskitetään tarkastelu siihen, kuinka paljon lisätonnistoa tarvittaisiin kuljettamaan maaliskuun 3 rahtimäärät, jos otetaan huomioon talven vaikutukset. Talven vaikutus määritellään tässä joko tiukoiksi liikennerajoituksiksi tai laivojen kulkuajan pidentymiseksi. Kulkuajan pidentymiseen vaikuttaa kulkunopeuden hidastuminen jäissä ja jäänmurtajan odotus. Kulkuajan pidentymisen vaikutus lasketaan karkeasti olettamalla laivojen keskimääräiseksi matkaksi matka määräsatamaan Hollannista, ja laskemalla sitten avovesimatka-aika ja matka-aika, kun osa reittiä on jäissä. Ankarana talvena jääpeitteen ollessa laajimmillaan maaliskuun alussa matka jään reunasta satamaan vaihtelee satamaryhmittäin. Seuraavassa laskelmassa käytetään seuraavia matkoja jäiden läpi kuhunkin satamaryhmään, taulukko 4. Matka Gotlannin eteläkärkeen oletetaan 8 mpk:ksi. Lisäksi lisätonniston tarvetta arvioitaessa tarvitaan laivan nopeus avustettuna ja myös keskimääräinen jäänmurtajan odotusaika. Nämä arviot saadaan jäänmurtajatarpeen simuloinnista (Nokelainen et al. 4). Arvot vastaavat kovaa talvea ja tilannetta, että Perämerellä on 4 jäänmurtajaa, Selkämerellä 3 jäänmurtajaa ja Suomenlahdella jäänmurtajaa.

17 14 Taulukko 4. Jään peittämä matka jään reunasta kuhunkin satamaryhmään. Satamaryhmä Matka jään reunasta satamaan L ice [mpk] Keskimääräinen avustusnopeus V ice [solmua] Keskimääräinen jäänmurtajan odotusaika T odotus [h] Pohjoinen satamaryhmä 55 9,8 13,3 Koillinen satamaryhmä 47 9,8 13,3 Merenkurkun satamaryhmä 38 9,8 11, Selkämeren satamaryhmä 6 9,8 9, Saaristomeren satamaryhmä 4 8,8 9, Eteläinen satamaryhmä 1 8,8 9, Läntinen Suomenlahti 4 8,5 4,3 Helsinki 7 8,5 4,3 Porvoo 9 8,5 4,3 Itäinen Suomenlahti 34 8,5 4,3 Tarkastellaan nyt kolmea eri skenaariota: 1. Asetetaan ankarat liikennerajoitukset; vaaditaan Perämerelle jääluokka IA Super ja muualle IA (kaikissa kokoluokissa). Arvioidaan aluksien kulkuajan pidentymistä käyttäen keskimääräisiä avustusaikoja ja matkaa jään reunasta. Oletetaan avovesimatkan pituuden olevan L OW =8 mpk. Satama-ajaksi oletetaan T lastaus =1 h. 3. Otetaan jäiden hidastavan vaikutuksen lisäksi huomioon jäänmurtajan odotusaika. Tilastoista saadaan keskimääräinen laivamäärä per aikayksikkö kullekin satamalle ja kullekin laivatyypille ja tätä sataman sykliä sitten hidastetaan edellä mainituilla oletuksilla siten, että lastimäärä ja myös laivojen lukumäärä pienenee tarkasteltavana kuukautena suhteen K = matka aika avovedessä matka aika jäissä = LOW / VOW L / VOW + Tlastaus + Lice / Vice + Tlastaus + Todotus, missä avovesinopeudeksi V OW on oletettu 15 solmua ja kokonaismatka on L = L OW + L ice. Tuloksissa on myös erotettu pelkästään jäänmurtajan odotuksesta tulevan tonnistotarve (vähentämällä tulokset kummankin tekijän mukana ollessa ja vain hidastuneen nopeuden vaikutuksesta) vaikka tämä suure on hieman keinotekoinen, koska silloin oletettaisiin laivan odottavan jäänmurtajaa mutta kulkevan reitin avovesinopeudella. Kaikki laskelmien tulokset on esitetty liitteessä 3. Tuloksista huomataan välittömästi, että tiukentuneet liikennerajoitukset vaikuttavat pääosin irtolastialusten ja muiden kuivalastialusten ryhmiin. Näissä ryhmissä on

18 15 eniten aluksia, joiden jääluokka on Perämeren liikenteessä korkeintaan IA ja muilla merialueilla alla IA jääluokan. Lisäksi vielä lauttaliikenteessä Saaristomerelle on IB jääluokan aluksia, joiden tilalle tarvittaisiin suurehko määrä korvaavaa tonnistoa tiukkojen liikennerajoitusten aikaan. Kulkuaikojen pidentymisen vaikutusta tarkastellessa havaitaan, että usein toistuvassa liikenteessä näyttää tarvittavan lisää kalustoa. Tämä on kuitenkin lähtöoletuksista johtuva harha, koska tämä liikenne on pääsääntöisesti Viroon tai Ruotsiin suuntautuvaa, joten se aikatauluihin perustavana ja myös keskimääräisenä talvena kokonaan jäissä kulkevana ei ole herkkä talven vaihtelulle keskimääräisestä ankaraan. Liitteeseen 3 on merkitty huomautuksin tämä edellä mainituista oletuksista poikkeava liikenne. Myös tankkialusliikenne poikkeaa yllämainituista oletuksista, koska osa siitä kulkee Primorskin ja Sköldvikin välillä ja osa rannikkoliikenteessä. Ainoastaan irtolastialusten ja muiden kuivalastialusten ryhmässä lisätonniston tarve on merkittävä. Tämä tarve on esitetty kumulatiivisena kuvassa 1 alkaen pohjoisesta satamaryhmästä ja summaten aina seuraava ryhmä edelliseen. Tarve on noin 7 alusta koko kuukauden jaksolla, eli noin uutta alusta liikennöimään päivässä. Tätä on hyvä verrata kokonaismäärään, joka muiden kuivalastialusten ryhmässä on 48 laivaa ja irtolastialusten ryhmässä 54 laivaa. Kaikkiaan siis muita kuivalastialuksia tarvitaan 14 % lisää ja irtolastialuksia % lisää. Lisätonniston tarve, laivalukumäärä Muut kuivalastialukset (7) Irtolastialukset (6) Satamaryhmänumero Kuva 1. Lisätonniston tarve laivakäynteinä koko Suomen liikenteessä. Muiden kuivalastialusten ryhmässä tarvittaisiin kaksi uutta alusta päivässä kantamaan vuoden 3 maaliskuun rahdit. Pohjoinen satamaryhmä on no. 1 ja itäisen Suomenlahden ryhmä on 1.

19 16 5. YHTEENVETO Tässä tarkastelussa on selvitetty talvisten liikennerajoitusten antamisen perusteita sekä talviolosuhteiden aiheuttamaa lisätonniston tarvetta Suomen merikuljetuksiin. Liikennerajoitusten perustaksi kehitettiin ekvivalentin jään paksuuden käsite. Tämä kalibroitiin annettuja liikennerajoituksia käyttäen ja todettiin, että IB rajoitus annetaan keskimäärin, kun h eq on 4 cm ja IA, kun h eq on 5 cm. Tasaisen jään paksuus hetkellä, kun ekvivalentti jään paksuus ylittää ym. rajan, on selkeästi pienempi. Ekvivalentin jään paksuuden käyttäminen voisi selkeyttää liikennerajoitusten antamista. Käsitteen varjopuolena voidaan todeta mm. valliintumista kuvaavan parametrin (H) määrittämisen vaikeus. Vuoden 3 laivaliikennetilastojen tarkastelu osoittaa, että kuljetusmäärissä ei tapahtunut mainittavaa pudotusta talvikuukausina poislukien nopeiden matkustajaalusten liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Jos sitten tarkastellaan ankaran talven aiheuttamaa haittaa mitattuna kulkuajan hidastumisella jäänmurtajan avustuksessa ja myös jäänmurtajan odotusajan takia, todetaan, että ainoastaan irto- ja kuivalastialusten alusryhmässä esiintyy lisätonnistontarvetta. Muut lisätonnistontarpeet (kun siis käytetään samaa laskentamenetelmää kaikkiin alusryhmiin) ovat näennäisiä, koska laskelma ei ottanut huomioon alusten todellista reittiä (Helsinki-Tukholma, Turku- Tukholma ja myös Sköldvik-Primorsk). Tämä päätelmä lisätonniston tarpeesta on kuitenkin yksinkertaistettu; siinä ei ole huomioitu mahdollista kuljetusten siirtymistä muille kuukausille, aluskoon kasvua tai vain käytettyjen alusten jääluokan parantamista. Tärkeimmät johtopäätökset selvityksestä listan muodossa ovat siis 1. Keskimääräisenä talvena kuten talvi 3 ei eri satamien kuljetusmäärissä tai satamakäynneissä tapahtunut juurikaan muutosta pois lukien Helsingin sataman matkustaja-alus liikenne. Tämä osoittaa, että Suomen talviliikennejärjestelmä toimii hyvin. Ro-ro liikenteessä on eniten IA Super jääluokan aluksia, n. 7 % koko määrästä. Matkustaja-autolautoista noin puolet on jääluokkaa IA Super kun taas konttialukset ovat pääosin jääluokkaa IA 3. Ainoastaan irtolastialuksien kohdalla muiden kuin IA Super ja IA jääluokan laivojen määrä on merkittävä 4. Kaikkiaan Suomen merikuljetuksista selvästi yli puolet dwt-määräisesti kulkee IA Super ja IA jääluokan laivoilla 5. Ankaran jäätalven sattuessa ei synny suurta lisätonniston tarvettamuissa laivatyyppiryhmissä kuin irtolastialukset ja muut kuivalastialukset. 6. Jos arvioidaan jäänmurtajan odotukseen kuluva aika ja myös matkanopeuden hidastuminen, voidaan keskimääräisesti päätellä, että muita irtolastialuksia tarvitaan lukumääräisesti eniten lisää (67 kpl maaliskuussa) 7. Suhteellisesti eniten lisää tarvitaan irtolastialuksia, % maaliskuun laivamäärästä ja toiseksi eniten muita kuivalastialuksia, 14 % maaliskuun laivamäärästä

20 17 Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää alustavina ja mahdollisessa tarkemmassa jatkotutkimuksessa olisi tarkasteltava: Koko talven kuljetuksia, jolloin talven vaiheet ja myös eri liikennerajoitusten vaikutukset tulisivat otettua huomioon, Alusten todelliset reitit olisi otettava huomioon, Alusten todellinen nopeus jäissä ensin itsenäisesti ja sitten jäänmurtajan avustamana olisi tarkasteltava vain keskimääräisen nopeuden sijaan, Tarkasteltavana tässä tutkimuksessa oli maaliskuun 3 kuljetukset. Tätä tarkempi kuljetustarve olisi laadittava tarkastelemalla kunkin sataman kuljetuksia tarkemmin sekä Jäänmurtajien odotusaikoihin vaikuttaa suomalaisten ja ruotsalaisten jäänmurtajien käyttö ankarana talvena ja nämä odotusajat olisi arvioitava tarkemmin.

21 18 LÄHTEET La Prairie, D., Riska, K. & Wilhelmson, M. 1995: A Transit Simulation Model for Ships in Baltic Ice Conditions. TKK laivalaboratorio, rpt. nr. M-, 38 s. Leppäranta et al. 1988: Itämeren talven vaiheet, Merentutkimuslaitos, rpt nr. 54, supplement, Helsinki, 83 s. Nokelainen, A. et al. 4: Suomen talvimerenkulun kehittäminen Jäänmurtajatarpeen simulointityökalu, Merenkulkulaitoksen julkaisuja /4, Helsinki, 7 s. VTT : The implementation of the VTMIS-system for the Gulf of Finland, Formal Safety Assessment study. Research Report VAL

22 LTE 1 LASKELMAT EKVIVALENTISTA JÄÄNPAKSUUDESTA TALVINA 1986, 1987, 1988, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999,, 1 ja 3 JA VERTAILU LKENNERAJOITUSTEN PÄIVÄMÄÄRN

23 Kuva 1.1. Talvi (ankara) Kuva 1.. Talvi (ankara).

24 Kuva 1.3. Talvi (leuto). Kuva 1.4 Talvi (erittäin leuto), Helsingissä ei juuri ollut jäätä.

25 Kuva 1.5. Talvi (keskimääräinen). Kuva 1.6. Talvi (leuto).

26 Kuva 1.7. Talvi (leuto). Kuva 1.8. Talvi (keskimääräinen).

27 Kuva 1.9. Talvi (leuto), Helsingissä ei juuri ollut jäätä. Kuva 1.1. Talvi -1 (leuto), jään paksuusarvoja ei ollut saatavilla.

28 Kuva Talvi -3 (keskimääräinen).

29 LTE SUOMEN MERIKULJETUSMÄÄRÄT SATAMARYHMITTÄIN Seuraavissa kuvissa on annettu kuukautinen yhteenlaskettu satamissa vierailleiden laivojen kantavuus ja lukumäärä jaettuna eri laivatyyppeihin marraskuun ja joulukuun 3 välillä.

30 Pohjoinen satamaryhmä: Tornio, Kemi, Oulu, ja Raahe Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 4 Ro-ro ship 1 Nov. 6 Dec. 31 Jan.3 Feb.3 6 Mar.3 3 Apr.3 8 May.3 6 Jun.3 7 Jul.3 31 Aug.3 31 Sep.3 3 Oct.3 9 Nov.3 6 Dec.3 Number of I Super Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 5 Container ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

31 CombinationTornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 6 Bulk carrier Number of I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 7 General cargo ship I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

32 Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe- Rautaruukki Type 8 Tanker I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 9 Other ship 1 Nov. Dec. 15 Jan.3 1 Feb.3 8 Mar.3 14 Apr.3 May.3 31 Jun.3 6 Jul.3 3 Aug.3 4 Sep.3 8 Oct.3 3 Nov.3 Dec.3 I Super

33 Koillinen satamaryhmä:: Kokkola ja Pietarsaari Combination Kokkola-Pietarsaari Type 4 Container ship 1 I DWT [t] Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Combination Kokkola-Pietarsaari Type 6 Bulk carrier DWT [t] I 6 4 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

34 DWT [t] Combination Kokkola-Pietarsaari Type 7 General cargo ship I 5 Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 DWT [t] May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec Combination Kokkola-Pietarsaari Type 8 Tanker I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

35 Merenkurkun satamaryhmä: Kaskinen ja Vaasa Combination Kaskinen-Vaasa Type Ferry I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Combination Kaskinen-Vaasa Type 6 Bulk carrier I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

36 Combination Kaskinen-Vaasa Type 7 General cargo ship I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec Combination Kaskinen-Vaasa Type 8 Tanker I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

37 14 1 Combination Kaskinen-Vaasa Type 9 Other vessel 1 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

38 Selkämeren satamaryhmä:: Pori, Rauma ja Uusikaupunki Nov. Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 4 Ro-Ro ship 49 Dec. 51 Jan.3 4 Feb.3 49 Mar.3 47 Apr.3 43 May.3 45 Jun.3 44 Jul.3 35 Aug.3 48 Sep.3 43 Oct.3 46 Nov.3 46 Dec.3 I Super Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 5 Container ship Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 I Super

39 8 7 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 6 Bulk carrier Nov. 1 Dec. 4 Jan.3 5 Feb.3 4 Mar.3 8 Apr.3 May.3 11 Jun.3 6 Jul.3 1 Aug.3 Sep.3 7 Oct.3 9 Nov.3 1 Dec.3 I Super Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 7 General cargo vessel I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

40 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 8 Tanker I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 7 6 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 9 Other ship 7 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

41 Saaristomeren ryhmä:: Turku ja Naantali. Combination Turku-Naantali Type 1 Passenger ship I Nov. Jan.3 Mar.3 May.3 Jul.3 Sep.3 Nov.3 Super Combination Turku-Naantali Type Ferry I 4 69 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

42 DWT(t) Combination Turku-Naantali Type 4 Ro-ro ship I Super Nov. Jan.3 Mar.3 May.3 Jul.3 Sep.3 Nov Combination Turku-Naantali Type 5 Container ship 1 1 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

43 3 5 Combination Turku-Naantali Type 6 Bulk carrier 8 8 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Combination Turku-Naantali Type 7 General cargo ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

44 Nov. 3 Dec. Jan.3 Combination Turku-Naantali Type 8 Tanker Feb.3 5 Mar.3 6 Apr.3 8 May.3 9 Jun.3 Jul.3 3 Aug.3 Sep.3 3 Oct.3 Nov.3 5 Dec.3 Number of I Super 3 5 Combination Turku-Naantali Type 9 Other ship Nov. Dec. Jan.3 3 Feb.3 6 Mar.3 1 Apr.3 4 May.3 6 Jun.3 Jul.3 4 Aug.3 6 Sep.3 3 Oct.3 1 Nov.3 3 Dec.3 I Super

45 Eteläinen satamaryhmä: Hanko ja Koverhar Combination Hanko-Koverhar Type Ferry DWT [t] I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super DWT [t] Combination Hanko-Koverhar Type 4 Roro vessel I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

46 DWT [t] Nov. 1 Dec. Combination Hanko-Koverhar Type 5 Container ship Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 3 Dec.3 I Super DWT [t] Combination Hanko-Koverhar Type 6 Bulk carrier I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

47 Combination Hanko-Koverhar Type 7 General Cargo ship DWT [t] I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super DWT [t] Nov. Dec. Jan.3 Combination Hanko-Koverhar Type 8 Tanker Feb.3 6 Mar.3 Apr.3 May.3 1 Jun.3 1 Jul.3 1 Aug.3 1 Sep.3 Oct.3 1 Nov.3 1 Dec.3 I Super

48 DWT [t] Nov. 4 Dec. 5 Jan.3 Combination Hanko-Koverhar Type 9 Other ship Feb.3 3 Mar.3 3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 3 Sep.3 9 Oct.3 6 Nov.3 9 Dec.3 I Super

49 Läntinen Suomenlahti: Inkoo ja Kantvik DWT [t] Combination Inkoo-Kantvik Type 6 Bulk carrier I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec Combination Inkoo-Kantvik Type 7 General cargo ship 4 DWT [t] I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

50 8 7 Combination Inkoo-Kantvik Type 8 Tanker DWT [t] I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 35 3 Combination Inkoo-Kantvik Type 9 Other ship 4 DWT [t] I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

51 Helsingin satama Helsinki Port - 3 Type 1 Passenger ship I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Helsinki Port - 3 Type Ferry I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

52 Helsinki Port - 3 Type 4 Ro-ro ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Helsinki Port - 3 Type 5 Container ship I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

53 Helsinki Port - 3 Type 6 Bulk carrier I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Helsinki Port - 3 Type 7 General cargo ship Nov Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 48 Apr.3 61 May Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 56 Oct.3 45 Nov.3 37 Dec.3 I Super

54 Helsinki Port - 3 Type 8 Tanker I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Helsinki Port - 3 Type 9 Other ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

55 Porvoon (Sköldvik) satama Porvoo Port - 3 Type 8 Tanker Unknown I 6 4 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

56 Itäinen Suomenlahti: Loviisa, Kotka ja Hamina 7 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 1 Passenger ship 1 6 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 4 Ro-ro ship I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

57 Nov. 45 Dec. Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 5 Container ship 43 Jan.3 3 Feb.3 34 Mar.3 36 Apr.3 68 May.3 41 Jun.3 4 Jul.3 58 Aug.3 51 Sep.3 57 Oct.3 5 Nov.3 44 Dec.3 Number of I Super Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 6 Bulk carrier 4 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

58 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 7 General cargo ship I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 8 Tanker I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

59 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 9 Other ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

60 Kaikki Suomen satamat yhteensä välillä marraskuusta joulukuuhun All winter ports of Finland Type 1 Passenger ship I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 All winter ports of Finland Type Ferry Number of I DWT(t) Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

61 Nov. 468 Dec. All winter ports of Finland Type 4 Ro-ro ship Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov Dec.3 I Super Nov. 11 Dec. 96 Jan.3 All winter ports of Finland Type 5 Container ship 87 Feb.3 96 Mar.3 87 Apr May.3 99 Jun Jul.3 Aug.3 Sep.3 16 Oct Nov.3 Dec.3 I Super

62 All winter ports of Finland Type 6 Bulk carrier I 5 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Nov. 49 All winter ports of Finland Type 7 General cargo ship Jan.3 Mar.3 May.3 Jul.3 Sep.3 Nov I Super

63 All winter ports of Finland Type 8 Tanker I DWT(t) Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super All winter ports of Finland Type 9 Other ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

64 LTE 3 LISÄTONNISTON TARVE SATAMARYHMITTÄIN KOLMEN ERILAISEN SKENAARION MUKAAN Seuraavissa taulukoissa on annettu ankaran talven maaliskuun lisätonnistotarve verrattuna maaliskuuhun 3 kolmen eri talven vaikutusskenaarion mukaan: - Liikennerajoituksissa vaaditaan Perämerelle IA Super jääluokka ja muualle IA - Arvioidaan avustusnopeuden vaikutus kuljetussykliin ottamalla huomioon koko jään peittämä reittiosuus - Arvioidaan jäänmurtajan odotusajan vaikutus kuljetussykliin - Arvioidaan kuljetussyklin hidastumisen ja jäänmurtajan odotusajan yhteisvaikutus Nuolilla on merkitty merkittävimmät tonnistontarpeet. Lisäksi marginaalissa on joitain kommentteja, jos ko. liikenteellä on oma erityispiirteensä.

65 Taulukko 3.1. Tonniston korvaustarve Tornion, Kemin, Oulun ja Raahen liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta Ro-Ro 8 1, ,1 1819, 58 6,3 Kontti Bulkki , ,4 958,8 688, GC , , , ,4 Säiliö 76 6, ,6 77,8 4,4 Muu ,3 1196, ,9 Taulukko 3.. Tonniston korvaustarve Kokkolan ja Pietarsaaren liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta Ro-Ro Kontti Bulkki , ,3 14,8 6398,1 GC , , , ,3 Säiliö 338 3,3 18 1, 6188, ,6 Muu

66 Taulukko 3.3. Tonniston korvaustarve Kaskisten ja Vaasan liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta 4191,8 77 1, ,6 Ro-Ro Kontti Bulkki 966,5 618, ,8 GC 334 4, 1547, , Säiliö 5858,8 189,3 1197,1 36,4 Muu Taulukko 3.4. Tonniston korvaustarve Porin, Rauman ja Uudenkaupungin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta Ro-Ro , , ,7 Kontti 6353,9 569, ,6 Bulkki 1197,4 8137, ,7 GC 1475, , , , Säiliö 199 1, , , , Muu 61 3, 64,3 484, 186,5 5 % IA S

67 Taulukko 3.5. Tonniston korvaustarve Turun ja Naantalin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta , , , ,6 Ro-Ro 1936, , , , Kontti 38,5 1494,3 38,8 Bulkki ,1 137,6 884,4 56 1, GC ,1 885, , ,7 Säiliö 569 1, , , ,9 Muu ,7 939,5 43 1, Ruotsin liikenne! Taulukko 3.6. Tonniston korvaustarve Hangon ja Koverharin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta 16317,7 115, ,8 Ro-Ro , , , , Kontti 399,5 3, , Bulkki 587,4 4397,4 167,8 GC 574, , , 115,3 Säiliö 194,5 611,7 194, ,1 Muu 61 3, 665,3 494,3 1159,6 Vain IAS Pääosin IA

68 Taulukko 3.7. Tonniston korvaustarve Inkoon ja Kantvikin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta Ro-Ro Kontti Bulkki 537 1,8 1486, ,3 GC 66, , 5118,6 494,8 Säiliö 96,1 87,1 383, Muu Taulukko 3.8. Tonniston korvaustarve Helsingin sataman liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX 57,9 187, ,7 Lautta 78884, , 314 9, , Ro-Ro , , ,7 164,9 Kontti 531 6, , ,7 Bulkki 977,4 335,1 1141,5 GC , , , , Säiliö 5983,7 1539, 75,9 Muu Ruotsinlaut Pääosin IA

69 Taulukko 3.9. Tonniston korvaustarve Porvoon liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta Ro-Ro Kontti Bulkki GC Säiliö ,6 33 9, , ,6 Muu Taulukko 3.1. Tonniston korvaustarve Loviisan, Kotkan ja Haminan liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX Lautta Ro-Ro , ,4 8, ,7 Kontti , , ,6 Bulkki 8343,3 1638,1 9981,4 GC 1368, , 99 4, , Säiliö 75, , ,4 89 8, Muu Pääosin IA