FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY 13.1.2014 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY LOPPURAPORTTI CROSSCLUSTER

2 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on laadittu yksinomaan Fixteri Oy:n ( Asiakas ) käyttöön. Pöyry ei takaa, että raportissa otetaan huomioon tai että se kuvastaa muiden osapuolten kuin Asiakkaan tarkoituksia, etuja tai olosuhteita. Raportin käyttö muiden kuin Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Pöyry ei ole velvollinen päivittämään tai täydentämään raporttia. Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta. Raportin ja sen luotettavuuden arvioiminen tapahtuu kaikilta osin ja yksinomaan kolmannen osapuolen omalla vastuulla. CROSSCLUSTER FIXTERI 1

3 ESIPUHE Vantaa Fixteri-teknologian kilpailukyky Fixteri Oy on osallisena Tekesin rahoittamassa CrossCluster-hankkeessa, jonka yhteydessä toteutetaan yrityskohtaisia case-tarkasteluja vuosien 2013 ja 2014 aikana. Fixteri Oy:n casetarkastelun toteutti Pöyry. Case-tarkastelun aihe määritettiin Fixteri Oy:n toimesta, ja työsuunnitelma perustuu Fixteri Oy:n määrittelemään aihe- ja sisältökuvaukseen. Raportti on laadittu Fixteri Oy:lle yrityksen omaa käyttöä varten. Työ aloitettiin keväällä 2013 ja se saatettiin loppuun syksyn 2013 aikana. Työn kuluessa Fixteri-ketjun kilpailukykyä tarkasteltiin monipuolisesti eri näkökulmista mm. keskustelemalla lukuisten eri metsäenergiatoimijoiden, -tutkijoiden ja -asiantuntijoiden kanssa, tutustumalla Fixteri-korjuun tuottavuusselvitysten koejärjestelyihin, toteuttamalla Fixteri-paalien ja muiden metsäenergiajakeiden kuivumiskokeita sekä havainnoimalla koe-erien logistiikkaketjua tienvarresta energialaitokselle. Pöyryn lisäksi työn toteuttamiseen osallistui yrittäjä Ismo Tiihonen. Häneltä ja Fixteri Oy:n henkilökunnalta saimme arvokasta apua erityisesti kuivumis-, kuljetus- ja murskauskokeiden järjestelyissä. Pöyry Management Consulting Oy CROSSCLUSTER FIXTERI 2

4 SISÄLTÖ 1 Johdanto 4 2 Fixteri-konseptin soveltuvuus energiapuun toimitusketjuun Konseptin kuvaus Konseptin vertailu 17 3 Energiapuun toimitusketjujen kustannusvertailu 22 4 Fixteri-konseptin SWOT-analyysi 30 4 Suositukset ja johtopäätökset 35 Liite 1: Kosteusseuranta 38 Liite 2: Lastaus-, kuljetus- ja murskausseuranta 50 CROSSCLUSTER FIXTERI 3

5 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY JOHDANTO CROSSCLUSTER FIXTERI 4

6 TAUSTA Vuonna 2003 perustettu Fixteri Oy on pienläpimittaisen puun korjuuteknologioihin ja kokonaisvaltaisen toimitusketjun kehittämiseen erikoistunut yhtiö. Yrityksen päätuote on pieniläpimittaisen kokopuun paalain, jota voidaan hyödyntää mm. nuorten metsien hakkuiden yhteydessä. Fixterin paalain on kehitetty yhteensopivaksi tietyn alustakoneen (tällä hetkellä Logman 811FC) ja hakkuulaitteen (tällä hetkellä Nisulan 280E+ joukkokäsittelevä hakkuulaite) kanssa, ja näiden laitteiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan tässä työssä Fixteri-konseptiksi. Fixteri-konseptin tuottavuutta ja siitä johdettuja puunkorjuuketjun kustannuksia on selvitetty viime vuosien aikana mm. Metsätehon toimesta (2009). Näiden selvitysten perusteella Fixteri-konseptiin perustuva korjuuketju ei ole ollut kilpailukykyinen alhaisen tuottavuuden vuoksi. Fixteri-konseptia on kehitetty edellisten tuottavuusselvitysten jälkeen, ja uudet tuottavuusselvitykset toteutettiin kevään ja kesän 2013 aikana. Alustavien tulosten mukaan Fixteri-konseptin tuottavuus on parantunut, ja siten myös korjuuketjun kustannukset ovat alentuneet, mikä antaa kiinnostavan lähtökohdan tämän selvityksen toteuttamiselle. CROSSCLUSTER FIXTERI 5

7 TAVOITTEET JA LAAJUUS Tavoitteet Työn tavoitteena on arvioida Fixteri-konseptiin perustuvan pienpuun toimitusketjun kilpailukykyä metsäenergian laitostoimituksissa. Tämä toteutetaan tarkastelemalla sekä kustannuskilpailukykyä että laadullisia toimitusketjun kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelu käsittää koko toimitusketjun metsästä pienpuuta käyttävälle laitokselle. Laajuus Työ kohdistuu pieniläpimittaisen energiapuun erilliskorjuuseen ja toimitusketjuun. Ainespuun (kuitupuun) sekä hakkuutähteiden toimitusketjut on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Vertailukohteena käytetään muita markkinoilla yleisesti käytettyjä pienpuun toimitusketjuja. Työn laajuus mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen Fixteri-konseptin kilpailukyvystä yleisellä tasolla. CROSSCLUSTER FIXTERI 6

8 LÄHESTYMISTAPA Työ koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta tarkastelusta, joiden perusteella laaditaan yhteenveto Fixteri-konseptin kilpailukyvystä. CROSSCLUSTER FIXTERI 7

9 TYÖMENETELMÄT JA AINEISTOT Työ perustuu pääosin Pöyryn asiantuntemukseen, jota on täydennetty julkisilla aineistoilla, haastatteluilla sekä empiirisillä kokeilla. Julkiset aineistot Käytettävissä olevat julkiset aineistot (selvitykset, julkaisut, esitykset jne.) energiapuun toimitusketjujen kustannuksista sekä soveltuvuudesta Keskeisessä asemassa Metlan ja Skogsforskin sekä Metsätehon uusimmat selvitykset Fixterikonseptin tuottavuudesta Haastattelut Metsäenergiatoimijoiden näkemykset Fixteri- ja muista energiapuuketjuista: Metsänomistajat (valikoidut yksityiset metsänomistajat ja/tai metsänhoitoyhdistykset) Korjuu- ja kuljetus- ja haketusyrittäjät (valikoidut yksittäiset yritykset ja/tai Koneyrittäjät ry) Energiapuun ostajat / välittäjät (metsäyhtiöt, MHY:t, biomassan toimittajat) Energiapuun käyttäjät (CHP-laitokset ja/tai energiateollisuuden etujärjestöt) Empiiriset kokeet Metsäenergian kuivumiskokeet ja niistä saadut tulokset Fixteri-paalien ja muiden energiapuujakeiden kosteudesta Energiapuujakeiden lastaus-, kuljetus-, ja murskauskokeet ja niiden havainnot Fixteri-paalien ja muiden energiapuujakeiden käsittelystä CROSSCLUSTER FIXTERI 8

10 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI-KONSEPTIN SOVELTUVUUS ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUUN Konseptin kuvaus CROSSCLUSTER FIXTERI 9

11 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KUVAUS Fixteri-konsepti koostuu alustakoneesta (tällä hetkellä Logman 811FC), Fixteri-paalaimesta sekä joukkokäsittelevästä hakkuulaitteesta (tällä hetkellä Nisulan 280E+ joukkokäsittelevä hakkuulaite). Fixteri-paalain on mahdollista ostaa erillisenä ja asentaa myös toisenlaiseen alustakoneeseen ja hakkuulaitteeseen, mutta konseptin viimeaikainen kehitystyö on toteutettu edellä mainitulla kalustoyhdistelmällä. Fixteri-konseptin hinta tällä hetkellä on EUR, sisältäen alustakoneen, paalaimen ja hakkuulaitteen. Hinta on arviolta noin EUR korkeampi kuin tyypillisen harvennushakkuisiin soveltuvan harvesterin hinta. Tällä hetkellä Fixteri-konseptin käyttöalue rajoittuu käytännössä pieniläpimittaisen energiapuun korjuukohteisiin ja tarkemmin kokopuun paalaukseen. Harvesterin käyttöalue on laajempi sen soveltuessa energiapuuhakkuisiin, ainespuuhakkuisiin sekä aines- ja energiapuun integroituun korjuuseen. Myös Fixteri-konseptilla on mahdollista toteuttaa aines- energiapuun integroitua korjuuta, mutta toistaiseksi toiminta on ollut lähinnä kokeellista. CROSSCLUSTER FIXTERI 10

12 FIXTERI-KONSEPTIN KORJUUJÄLKI JA VAIKUTUKSET (1/2) Fixteri-konseptissa käytetyn hakkuulaitteen ulottuvuus 10 m, mikä vastaa tyypillisten harvennushakkuissa käytettyjen harvestereiden ulottuvuutta. Tällöin ajouraväleissä ei tulisi olla merkittävää eroa eri korjuuketjujen välillä. Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä ajouraväliksi raportoitiin Fixteri-konseptilla 17,4 m ja harvesterilla 19,8 m. Fixteri-paalaimen leveys on 2,8 m, mikä on hieman leveämpi kuin nykyisenä alustakoneena käytetyn alustakoneen leveys, joka on 2,6 m. Saatavilla on vastaavan levyisiä (2,6 m) harvennushakkuisiin soveltuvia harvestereita, jolloin Fixteri-konseptin ajouran leveys on hieman suurempi verrattuna energiapuun korjuuseen normaalilla harvesterilla. Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä ajouran leveydeksi raportoitiin Fixteri-konseptilla 4,6 m ja harvesterilla 3,9 m. Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä havaittiin, että Fixteri-konseptilla hakatussa kohteessa syntyi hakkuuvaurioita enemmän kuin harvesterilla hakatussa kohteessa. Vauriot olivat pääasiassa taakan aiheuttamia, mutta myös paalien ja paalaimen aiheuttamia. Muissa yhteyksissä metsäkuljetuksen aiheuttamat puustovauriot on havaittu Fixteri-paaleilla vähäisemmäksi kuin karsitulla rangalla. Käytännössä korjuuvaurioihin vaikuttavat myös muut, käytetystä teknologiasta riippumattomat, syyt (esim. puuston tiheys, kuljettaja). Fixteri-konseptissa, kuten myös muussa kokopuun korjuussa, maasto on hakkuun jälkeen siisti ja helppokulkuinen. CROSSCLUSTER FIXTERI 11

13 FIXTERI-KONSEPTIN KORJUUJÄLKI JA VAIKUTUKSET (2/2) Fixteri-paalain painaa noin 8 t, jolloin koko Fixteri-konseptin paino on 23 t. Fixteri-konsepti painaa siten enemmän kuin tyypilliset harvennuskohteissa käytetyt harvesterit, mikä voi lisätä riskiä maastoja juurivaurioille. Laitevalmistajan mukaan Fixteri-konseptissa on ohjelma, jonka avulla on mahdollista jättää osa latvusmassasta automaattisesti maastoon, mikäli maaperään on vaarana tulla painumia tai juuristovaurioita. Pintapainetta on myös mahdollista pienentää telaratkaisuilla. Fixteri-konseptissa puu korjataan kokopuuna, jolloin myös oksien ja latvusmassan ravinteet poistuvat kasvupaikalta, mikä voi pitkällä aikavälillä heikentää metsän kasvupotentiaalia. Ravinnepoistumaa on mahdollista lieventää Fixteri-konseptin ohjelmalla, joka automaattisesti jättää osan latvusmassasta ravinteeksi palstalle. Ravinnepoistumaa voi mahdollisesti myös lieventää kuivattamalla paaleja palstalla, jolloin osa neulasista jää hakkuupalstalle. Ravinteiden poistumisen vuoksi ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin voi olla kokopuun korjuussa vähäisempää kuin karsitun rangan korjuussa. Fixteri-konseptissa ravinteiden huuhtoutuminen voi tosin olla voimakkaampaa kuin paalaamattoman kokopuun korjuussa, sillä riski maanpinnan painautumiseen ja rikkoutumiseen on suurempi. CROSSCLUSTER FIXTERI 12

14 FIXTERI-KONSEPTIN LOGISTIIKKAKETJU Fixteri-paalit ovat melko suurikokoisia (pituus noin 2,6 m, halkaisija noin 75 cm), ja siten melko helposti löydettävissä hakkuupalstalta myös talvella lumisateen jälkeen, mikä lisää joustavuutta metsäkuljetuksen ajankohtaan. Fixteri-paalit soveltuvat useaan eri metsähakkeen logistiikkaketjuihin Paaleja voidaan varastoida ja kuivattaa palstalla, tienvarsivarastossa, terminaalissa tai voimalaitoksella Paaleja voidaan kuljettaa ainespuun kuljetukseen soveltuvalla pankkoautolla sekä energiapuun kuljetukseen soveltuvalla kuljetuskalustolla, esim. laita-autolla Paaleja voidaan hakettaa ja mahdollisesti myös murskata mobiilikalustolla tienvarressa ja terminaalissa sekä kiinteällä käyttöpaikkamurskaimella voimalaitoksella Lastauspaikalla Fixteri-paaleista irtoaa jonkun verran oksa- ja latvuskappaleita ja kuorta kuten muistakin kokopuujakeista, mutta paalaus ehkäisee irtokappaleiden lentämistä kaukokuljetuksessa. Työn aikana testattiin Fixteri-paalien kuljetusta sekä ainespuun kuljetukseen soveltuvalla pankkoautolla että energiapuun kuljetukseen soveltuvalla Energy Boxx laita-autolla, jonka umpinainen rakenne ehkäisee irtokappaleiden lentämistä kuljetuksen aikana. Pankkoautossa havaittiin roskaamista kuljetettaessa alhaisen kosteuden saavuttaneita paaleja. Laita-auto soveltunee kuivien paalien kuljetukseen pankkoautoa paremmin myös siksi, että toteutetuissa testeissä tilavuus rajoitti kuormakokoa pankkoautolla, kun taas laita-autolla rajoitteena oli paino. Tällöin laita-autossa on mahdollista saavuttaa suurempi kuormakoko. CROSSCLUSTER FIXTERI 13

15 POLTTOAINEEN LAATU Fixteri-paaleista on mahdollista tehdä polttohaketta, joka sisältää vain vähän epäpuhtauksia, sillä korjuun aikana paalattavat rungot eivät juuri ole maakosketuksessa. Näin ollen vain paalin alaosassa olevat rungot ovat alttiita epäpuhtauksille paalien varastointi- ja kuivatusvaiheessa. Fixteri-paaleista tehdyn polttohakkeen koostumus eroaa jonkin verran muista energiapuujakeista, sillä puuaineen, kuoren, oksa- ja latvusmassan lisäksi hakkeen seassa on paalien sidontaverkkoa. Määrä on kuitenkin vähäinen, eikä siten merkittävästi vaikuta hakkeen poltto-ominaisuuksiin. Työn aikana toteutettiin kokeita, joissa tarkasteltiin Fixteri-paalien, karsitun rangan ja kokopuun kuivumista. Suotuisissa kuivatusoloissa pidetyistä Fixteri-paaleista mitattiin alle 30 %:n loppukosteuksia, kun taas varjoisissa painanteissa pidetyistä paaleista mitattiin yli 50 %:n loppukosteuksia. Karsituista rangoista ja kokopuusta mitattiin %:n loppukosteuksia, jotka saavutettiin painanteisissa ja osittain varjoisissa kuivatusoloissa. Kaikki koepinot olivat peittämättömiä. Kokeissa tarkasteltiin myös Fixteri-paalien pinoamis- ja varastointitavan vaikutusta paalien kuivumiseen. Ristikkäin ladotut paalit saavuttivat alhaisemman kosteuden kuin samansuuntaisesti ladotut paalit. Lisäksi paalit, joita varastoitiin hakkuupalstalla pisimpään, saavuttivat alhaisemman kosteuden kuin aikaisemmin kasalle kuljetetut paalit. Näin ollen paalien palstakuivatus ja/tai kuivatus ristikkäin ladottuna edistivät paalien kuivumista. Kuivatuskokeiden tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä osa koepinoista oli hakattu eri aikaan eri leimikoilta ja myös kuivatusolosuhteet poikkesivat toisistaan. Maantieteellisesti hakkuualat ja kuivatuspaikat olivat kuitenkin lähellä toisiaan, noin 5 km:n päästä toisistaan. CROSSCLUSTER FIXTERI 14

16 POLTTOAINEEN LAATU KOSTEUSKOKEIDEN HAVAINNOT * Paalit kuivuivat samoin kuin karsittu ranka, ristiladottu paali kuivui paremmin kuin normaaliladottu, palstakuivatettu paali kuivui paremmin kuin ristiladottu. % Toukokuussa hakattu 2 ja 3 Kesäkuussa hakattu 8 ja Maaliskuussa hakattu 1,4 ja Huhtikuussa hakattu 5 ja Avoin kuivumispaikka kumpareella Avoin kuivumispaikka notkossa Varjoisa kuivumispaikka notkossa 0 Paalit, normaali ladonta Paalit, ristiladonta Paalit, palstakui vatus Karsittu ranka Karsimaton ranka *Loppukosteuden keskiarvot sis. näytteen pinojen päältä, keskeltä ja alta sekä käyttöpaikkamurskaimelta. Havainnoissa oli huomattavia hajontoja. CROSSCLUSTER FIXTERI 15

17 SOVELTUVUUS POLTTOAINEEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIIN - VOIMALAITOKSET Fixteri-paalien sidontaverkko voi joissain tapauksissa aiheuttaa voimalaitoksella prosessiteknisiä ongelmia, mikäli sitä kulkeutuu pitkinä kappaleina polttoaineen käsittelyjärjestelmään. Myös massaja paperitehtaiden voimalaitoksilla muovi voi aiheuttaa prosessi- ja laatuteknisiä ongelmia, jos sitä kulkeutuu raaka-aineen mukana tuotantoprosessiin. Voimalaitoksilla verkko voi aiheuttaa häiriöitä, jos sitä ajan kuluessa kiertyy pyörivien osien ympärille esimerkiksi seulassa, ylitemurskaimella, kuljettimella tai polttoaineen syöttöjärjestelmässä. Häiriöitä voi esiintyä erityisesti käyttöpaikkamurskauksessa, jos murskausprosessi ei ole leikkaava ja verkkoa pääsee polttoaineen sekaan yhtenäisinä kappaleina. Ongelmaa voi ehkäistä toimittamalla polttoainetta voimalaitokselle hakkeena, jossa verkko on hakkeen seassa pieninä palasina. Myös polttoaineen käsittelyjärjestelmää säätämällä voidaan ongelmaa ehkäistä jonkin verran, mutta käytännössä merkittävin vaikutus on mahdollista saada paalien murskaus- ja tai haketuslaitteistolla. Työn aikana Fixteri-paalien vastaanottoa ja käsittelyä testattiin voimalaitoksella Jyväskylän seudulla. Voimalaitoksella oli käytössä hidaskäyntinen Raumaster RWC-2 käyttöpaikkamurskain, kiekkoseula, ylitemurskain ja hihnakuljetin. Testauspäivän aikana voimalaitokselle otettiin vastaan 33 autokuormaa puupolttoaineita, joista 27 purettiin käyttöpaikkamurskalle ja joista 5 oli Fixteri-paaleja. Paalien osuus vastaanotetun puupolttoaineen määrästä oli siis noin 15 %, kun määrää arvioidaan vastaanotettujen kuormien perusteella. Paalit murskautuivat kyseisellä murskaintyypillä tehokkaasti Voimalaitoksen henkilökunnan mukaan poltto-aineen vastaanotto ja käsittelyjärjestelmien toiminnassa ei havaittu ongelmia CROSSCLUSTER FIXTERI 16

18 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI-KONSEPTIN SOVELTUVUUS ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUUN Konseptin vertailu CROSSCLUSTER FIXTERI 17

19 FIXTERI-KONSEPTIN VERTAILU Seuraavissa taulukoissa on esitetty yhteenveto Fixteri-paaleihin perustuvan energiahakkeen toimitusketjun soveltuvuudesta ja laadullisista ominaisuuksista karsittuun rankaan ja kokopuuhun verrattuna. Vertailu kohdistuu niihin ominaisuuksiin, joissa on tunnistettu eroja eri toimitusketjujen välillä. Ominaisuudet, jotka on katsottu samoiksi kaikille toimitusketjuille, on jätetty tarkastelusta pois. Tarkastelu ei sisällä tuottavuus- ja kustannusvertailua, joka käsitellään erikseen. CROSSCLUSTER FIXTERI 18

20 KORJUUJÄLKI JA -VAIKUTUKSET Fixteri-ketju Karsittu ranka Kokopuu Ravinnevaikutukset Ravinteita poistuu oksa- ja latvusmassan mukana Oksa- ja latvusmassan ravinteet jäävät maastoon Ravinteita poistuu oksa- ja latvusmassan mukana Vesistövaikutukset Ravinteiden poistuminen vähentää niiden huuhtoutumista, kokopuuhun verrattuna suurempi riski maapohjan painaumille Ravinteet jää maastoon, mikä voi lisätä niiden huuhtoutumista Ravinteiden poistuminen vähentää niiden huuhtoutumista Juuristovauriot Kohonnut juuristovaurioriski, jota voidaan pienentää Fixterikonseptin ohjelmalla, joka automaattisesti jättää osan latvusmassasta palstalle Juuristovaurioriskiä pienentää mahdollisuus suojata ajouran pohjaa oksa- ja latvusmassalla Kohonnut juuristovaurioriski, jos oksa- ja latvusmassaa ei jätetä suojaamaan ajouran pohjaa, hakkuukoneen paino alhaisempi kuin Fixteri-konseptissa Ajoura Ajouran leveys noin 20 cm suurempi kuin normaalissa harvesterihakkuussa, jos harvesterin leveys 2,6 m Ajouran leveys noin 20 cm Fixteri-konseptia pienempi, jos harvesterin leveys 2,6 m Ajouran leveys noin 20 cm Fixteri-konseptia pienempi, jos harvesterin leveys 2,6 m Näkymä hakkuun jälkeen Maasto helppokulkuinen ja siisti korjuun jälkeen, kun suuri osa oksa- ja latvusmassasta paalataan energiapuun sekaan Oksa- ja latvusmassa jää maastoon, mikä voi vaikeuttaa maastossa liikkumista ja vaikuttaa metsikön yleisnäkymään hakkuun jälkeen Maasto helppokulkuinen ja siisti korjuun jälkeen, kun suuri osa oksa- ja latvusmassasta kootaan energiapuuksi CROSSCLUSTER FIXTERI 19

21 LOGISTIIKKAKETJU Fixteri-ketju Karsittu ranka Kokopuu Metsäkuljetus Paalit helposti löydettävissä lumisateen jälkeen hakkuupalstalta, mikä lisää joustavuutta paalien metsäkuljetukseen Rangat vaikeasti löydettävissä hakkuupalstalta lumisateen jälkeen, mikä voi vaikeuttaa metsäkuljetusta talvella Kokopuu melko vaikeasti löydettävissä hakkuupalstalta lumisateen jälkeen, mikä voi vaikeuttaa metsäkuljetusta talvella Soveltuvuus eri kuljetus-kalustolle Ainespuun kuljetukseen soveltuva pankkoauto, energiapuun kuljetukseen soveltuva laita-auto Ainespuun kuljetukseen soveltuva pankkoauto, energiapuun kuljetukseen soveltuva laita-auto Energiapuun kuljetukseen soveltuva laita-auto, ei sovellu kuljetukseen pankko-autolla Tilantarve varastoinnissa Normaali tilantarve, ei välttämättä vaadi tienvarsihaketusta. Normaali tilantarve, ei välttämättä vaadi tienvarsihaketusta. Suurempi tilantarve, vaatii yleensä tienvarsihaketuksen. Roskaaminen Jonkin verran irtoavia oksa- ja latvuskappaleita sekä kuorta lähinnä lastauspaikalla, mahdollisesti myös kaukokuljetuksessa Ei irtoavia oksa- ja latvuskappaleita, jonkin verran irtoavaa kuorta lähinnä lastauspaikalla Oksa- ja latvuskappaleita sekä kuorta voi irrota lastauksessa ja kaukokuljetuksen aikana CROSSCLUSTER FIXTERI 20

22 LAATU JA SOVELTUVUUS POLTTOAINEEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIIN Fixteri-ketju Karsittu ranka Kokopuu Hakkeen koostumus Heterogeeninen hakkeen koostumus, sisältää puuainetta, kuorta, oksa- ja latvusmassaa sekä sidontaverkkoa Homogeeninen hakkeen koostumus, lähinnä puuainetta ja kuorta Heterogeeninen hakkeen koostumus, sisältää puuainetta, kuorta, oksa- ja latvusmassaa Hakkeen laatu Vähän epäpuhtauksia, sillä vain pieni osa puusta maakosketuksessa hakkuupalstalla Riski epäpuhtauksiin kasvaa, jos rangat maakosketuksessa esimerkiksi hakkuupalstalla Riski epäpuhtauksiin kasvaa, jos rangat maakosketuksessa esimerkiksi hakkuupalstalla Käyttöpaikkamurskaus Testeissä Fixteri-paalit murskautuivat tehokkaasti, mikä lyhensi odotusaikaa kuorman purkuun murskaimelle (tehokkuuteen vaikuttaa murskaintyyppi) Testeissä karsittu ranka murskautui hitaammin kuin Fixteri-paalit keskimäärin (vain yksi koe-erä, tehokkuuteen vaikuttaa murskaintyyppi) Testeissä kokopuu murskautui hitaammin kuin Fixteri-paalit keskimäärin (vain yksi koe-erä, tehokkuuteen vaikuttaa murskaintyyppi) Polttoaineen käsittely Riski prosessiteknisille häiriöille kasvaa, jos sidontaverkkoa kulkeutuu pitkinä palasina polttoaineen käsittelyjärjestelmään tai sitä sekoittuu massa- ja paperitehtaan raaka-aineisiin Ei sisällä sidontaverkkoa, joka aiheuttaisi prosessiteknisiä häiriöitä Ei sisällä sidontaverkkoa, joka aiheuttaisi prosessiteknisiä häiriöitä CROSSCLUSTER FIXTERI 21

23 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUSVERTAILU CROSSCLUSTER FIXTERI 22

24 ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUSVERTAILU Seuraavissa taulukoissa on vertailtu Fixteri-paalien, karsitun rangan ja kokopuun toimituskustannuksia eri logistiikkaketjussa. Vertailut on laskettu ilman kantohintaa, mutta toimituskustannuksia on verrattu keskimääräiseen metsähakkeen käyttöpaikkahintaan. Ero käyttöpaikkahinnan ja kustannusten välillä kuvaa ketjujen kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta mitä suurempi ero toimitushinnan ja kustannusten välillä, sitä suurempi kantohintapotentiaali. Laskelmissa ei olla huomioitu mahdollisia metsänhoito-, energiapuu- tai investointitukia. Hakkuun kustannukset on laskettu Pöyryn hakkuukustannusmallilla hyödyntäen Metsätehon ja Metlan uusimpia Fixteri-paalien ja karsitun rangan hakkuun tuottavuustuloksia. Kokopuun tuottavuutena käytettiin vuonna 2006 tehdyn Metsätehon tuottavuusselvityksen tuloksia kokopuun kaato-kasauslaitteen tuottavuudesta. Fixteri-paaleilla ja karsitulla rangalla mallinnetut hakkuukustannukset ovat 40 dm³:n keskipoistumalla hieman korkeammat kuin Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä, erot ovat tosin melko pieniä, paaleilla alle 5 % ja rangalla hieman yli 5 %. Kokopuulla mallinnetut hakkuukustannukset ovat pienipuustoisissa kohteissa noin % alhaisempia kuin Metsätehon vuonna 2009 toteuttamassa kustannusvertailussa. Muut kustannusoletukset on arvioitu aikaisempien selvitysten perusteella. Oletukset ovat yleistäviä, eivätkä esimerkiksi huomioi poistuman keskitilavuuden mahdollista vaikutusta kokopuun ja rangan metsäkuljetuskustannuksiin. CROSSCLUSTER FIXTERI 23

25 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET KÄYTTÖPAIKKAMURSKAUS Laskentaoletukset Käyttöpaikkamurskaus Poistuman keskitilavuus, dm³ Korjuuteknologia Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Tavaralaji Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Yksikkö EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 Hakkuu 26,2 16,7 17,5 15,8 10,2 14,0 11,6 7,6 11,7 9,7 6,2 11,0 Metsäkuljetus 300 m 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 Kaukokuljetus 100 km 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 Murskaus/haketus 1,8 2,0 1,6 1,8 2,0 1,6 1,8 2,0 1,6 1,8 2,0 1,6 Yleiskulut 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 YHTEENSÄ 45,8 48,9 35,0 35,4 42,4 31,5 31,2 39,8 29,2 29,3 38,4 28,5 CROSSCLUSTER FIXTERI 24

26 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TERMINAALIHAKETUS Laskentaoletukset Terminaalihaketus Poistuman keskitilavuus, dm³ 20,0 40,0 60,0 80,0 Korjuuteknologia Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Tavaralaji Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Yksikkö EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 Hakkuu 26,2 16,7 17,5 15,8 10,2 14,0 11,6 7,6 11,7 9,7 6,2 11,0 Metsäkuljetus 300 m 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 Kaukokuljetus 100 km 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 Kaukokuljetus 15 km 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Murskaus/haketus 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Yleiskulut 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 YHTEENSÄ 50,6 53,5 40,0 40,2 47,0 36,5 36,0 44,4 34,2 34,1 43,0 33,5 CROSSCLUSTER FIXTERI 25

27 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TIENVARSIHAKETUS Laskentaoletukset Tienvarsihaketus Poistuman keskitilavuus, dm³ 20,0 40,0 60,0 80,0 Korjuuteknologia Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Tavaralaji Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Yksikkö EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 Hakkuu 26,2 16,7 17,5 15,8 10,2 14,0 11,6 7,6 11,7 9,7 6,2 11,0 Metsäkuljetus 300 m 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 Kaukokuljetus 100 km 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 Murskaus/haketus 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Yleiskulut 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 YHTEENSÄ 52,5 45,0 41,8 42,1 38,5 38,3 37,9 35,9 36,0 36,0 34,5 35,3 CROSSCLUSTER FIXTERI 26

28 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET KÄYTTÖPAIKKAMURSKAUS Käyttöpaikkamurskausketjussa Fixteri-konsepti yltää toimitushintaa alhaisempiin kustannuksiin kaikissa tarkastelluissa poistuman keskitilavuuksissa. Fixterikonsepti on kustannuskilpailukykyisin pienpuustoisissa kohteissa, joissa ero rangan ja kokopuun kustannuksiin on huomattava. 60 EUR/m3 50 Kokopuu Ranka Fixteri-paali Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta Poistuman keskitilavuus, dm³ CROSSCLUSTER FIXTERI 27

29 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TERMINAALIHAKETUS Terminaalihaketusketjussa Fixteri-konseptin yltää toimitushintaa alhaisempiin kustannuksiin poistuman keskitilavuuden ollessa noin 30 dm³ tai suurempi. Fixterikonsepti on kustannuskilpailukykyisin pienpuustoisissa kohteissa, joissa ero rangan ja kokopuun kustannuksiin on huomattava EUR/m3 Ranka Fixteri-paali Kokopuu Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta Poistuman keskitilavuus, dm³ CROSSCLUSTER FIXTERI 28

30 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TIENVARSIHAKETUS Tienvarsihaketusketjussa Fixteri-konseptin yltää toimitushintaa alhaisempiin kustannuksiin poistuman keskitilavuuden ollessa noin 40 dm³ tai suurempi. Fixterikonsepti on kustannuskilpailukykyisin pienpuustoisissa kohteissa, tosin ero kokopuun kustannuksiin on pieni EUR/m3 Kokopuu Ranka Fixteri-paali Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta Poistuman keskitilavuus, dm³ CROSSCLUSTER FIXTERI 29

31 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI-KONSEPTIN SWOT-ANALYYSI CROSSCLUSTER FIXTERI 30

32 VAHVUUDET Fixteri-konsepti tarjoaa mahdollisuuden nykyistä kustannustehokkaampaan pienpuun korjuuseen energiapuuleimikoissa Fixteri-konseptin markkinanäkymät ovat positiiviset, sillä pienpuun energiakäyttö kasvaa Suomessa muita jakeita nopeammin Fixteri-konsepti tarjoaa ratkaisun nuorten metsien kunnostukseen, joka on yksi metsäpolitiikan tavoitteista CROSSCLUSTER FIXTERI 31

33 HEIKKOUDET Fixteri-konseptin alkuinvestointi on korkeampi kuin harvesterin Tällä hetkellä Fixteri-konseptin toimintaalue on harvesteriin verrattuna kapea, joten investointi Fixteri-konseptiin edellyttää varmuutta siitä, että soveltuvia hakkuukohteita on riittävästi CROSSCLUSTER FIXTERI 32

34 MAHDOLLISUUDET Fixteri-konseptin kustannuskilpailukykä on mahdollista parantaa edelleen Fixteri-konsepti voi olla kiinnostava vaihtoehto nestemäisten biopolttoaineiden tuotantolaitosten raakaainehuollossa Mahdollisuus aines- ja energiapuun integroituun korjuuseen voi laajentaa Fixteri-konseptin käyttöaluetta Mahdollisuus viedä konseptia ulkomaille ja kehittää esim. lyhyen kiertoajan energiapuuviljelmille CROSSCLUSTER FIXTERI 33

35 UHAT Taloudellinen epävarmuus voi hillitä korjuuyrittäien investointihalukkuutta ja vaikeuttaa Fixteri-konseptin rahoitusta Ravinnekysymykset voivat rajoittaa kokopuun korjuun suosiota metsänomistajien keskuudessa Sidontaverkosta aiheutuvat ongelmat voivat rajoittaa Fixteri-paalien käyttöä joillakin voimalaitoksilla CROSSCLUSTER FIXTERI 34

36 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY SUOSITUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET CROSSCLUSTER FIXTERI 35

37 SUOSITUKSET VAHUUDET Panostaminen Fixteri-konseptin vahvuuksiin myynnissä ja markkinoinnissa: Selvästi parantunut tuottavuus Kustannustehokas ratkaisu energiapuun korjuuseen nuorista metsistä erityisesti käyttöpaikkamurskaukseen perustuvassa ketjussa MAHDOLLISUUDET Konseptin ja markkinoinnin kehittäminen: Markkinat: kotimaan energialaitosten lisäksi ulkomaat, biopolttoainelaitokset, ainespuun käyttäjät Konsepti: ennakkoraivauksen kustannustehokkuus, hakkuulaitteen syötön kehittäminen, kaukokuljetuksen tehostaminen HEIKKOUDET Ratkaisujen kehittäminen korjuuyrittäjien riskin lieventämiseksi: Hakkuukohteiden riittävyyden varmistaminen yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa Rahoitusjärjestelyt UHAT Mahdollisiin markkinariskeihin varautuminen: Markkina-aseman varmistaminen käyttöpaikkamurskaimeen perustuvan ketjun lisäksi terminaali- ja tienvarsihaketusketjuissa Sidontaverkon materiaalivaihtoehdot CROSSCLUSTER FIXTERI 36

38 JOHTOPÄÄTÖKSET Fixteri-konsepti on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto energiapuun korjuuseen nuorista metsistä. Suurin kilpailuetu saavutetaan pienipuustoisissa kohteissa käyttöpaikkamurskaukseen ja terminaalihaketukseen perustuvissa toimitusketjuissa. Uusimpien tuottavuusselvitysten perusteella Fixteri-konseptin tuottavuus on parantunut ja korjuun yksikkökustannukset laskeneet merkittävästi edelliseen konetyyppiin verrattuna. Fixteri-konseptin kustannuskilpailukyky voi parantua edelleen, jos huomioidaan viime aikoina Fixterikonseptille myönnetty investointituki, ennakkoraivauksen kustannukset vaihtoehtoisissa korjuumenetelmissä sekä Fixteri-paaleilla saavutettava mahdollinen murskauksen/haketuksen tuottavuuden nousu. Lisäksi konseptin tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on mahdollista kehittää edelleen teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla. Hankkeen aikana toteutetun kuivatusseurannan perusteella suotuisissa kuivatusoloissa Fixteri-paalit kuivuvat hyvin, ja ne voivat saavuttaa noin 30 %:n loppukosteuden. Erityisesti paalien kuivatus palstalla ja/tai ristikkäin ladottuna tien varressa edistivät paalien kuivumista. Fixteri-konseptin alkuinvestointi on korkeampi kuin harvesterin, jonka käyttöalue on myös Fixterikonseptia monipuolisempi. Tämä voi rajoittaa korjuuyrittäjien valmiutta investoida Fixteri-konseptiin erityisesti, jos korjuuyrittäjä on riippuvainen ulkopuolisen toimijan toimeksiannoista. CROSSCLUSTER FIXTERI 37

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Suomessa vuonna 2005

Suomessa vuonna 2005 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF Kuivumismallit Kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi 19.1.216 Marja Kolström Käyttölisenssi: CC BY 4. Tutkimuksen tarve Kuivumismallit

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 10/2009 Tutkimus ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017 Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017 Yleistä John Deere - johtava maatalous- ja metsäkoneiden valmistaja Etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

ROVANIEMEN, KITTILÄN JA SODANKYLÄN KUNTIEN ENERGIAPOLIITTINEN OMISTAJASTRATEGIA. Tiivistelmä

ROVANIEMEN, KITTILÄN JA SODANKYLÄN KUNTIEN ENERGIAPOLIITTINEN OMISTAJASTRATEGIA. Tiivistelmä ROVANIEMEN, KITTILÄN JA SODANKYLÄN KUNTIEN ENERGIAPOLIITTINEN OMISTAJASTRATEGIA Tiivistelmä 15.12.2016 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin.

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti / 14.2.2014 klo 9.00 16.00 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS (TYÖTEHOSEURA RY) 1. Energiapuun

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Kommenttipuheenvuoro: Teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan ja Energiapuun mittauksen uudet tuulet Kulttuuriareena Gloria, 19.4.2012 Olli Laitinen 1 ja metsäenergia

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot