FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY 13.1.2014 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI OY LOPPURAPORTTI CROSSCLUSTER

2 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on laadittu yksinomaan Fixteri Oy:n ( Asiakas ) käyttöön. Pöyry ei takaa, että raportissa otetaan huomioon tai että se kuvastaa muiden osapuolten kuin Asiakkaan tarkoituksia, etuja tai olosuhteita. Raportin käyttö muiden kuin Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Pöyry ei ole velvollinen päivittämään tai täydentämään raporttia. Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta. Raportin ja sen luotettavuuden arvioiminen tapahtuu kaikilta osin ja yksinomaan kolmannen osapuolen omalla vastuulla. CROSSCLUSTER FIXTERI 1

3 ESIPUHE Vantaa Fixteri-teknologian kilpailukyky Fixteri Oy on osallisena Tekesin rahoittamassa CrossCluster-hankkeessa, jonka yhteydessä toteutetaan yrityskohtaisia case-tarkasteluja vuosien 2013 ja 2014 aikana. Fixteri Oy:n casetarkastelun toteutti Pöyry. Case-tarkastelun aihe määritettiin Fixteri Oy:n toimesta, ja työsuunnitelma perustuu Fixteri Oy:n määrittelemään aihe- ja sisältökuvaukseen. Raportti on laadittu Fixteri Oy:lle yrityksen omaa käyttöä varten. Työ aloitettiin keväällä 2013 ja se saatettiin loppuun syksyn 2013 aikana. Työn kuluessa Fixteri-ketjun kilpailukykyä tarkasteltiin monipuolisesti eri näkökulmista mm. keskustelemalla lukuisten eri metsäenergiatoimijoiden, -tutkijoiden ja -asiantuntijoiden kanssa, tutustumalla Fixteri-korjuun tuottavuusselvitysten koejärjestelyihin, toteuttamalla Fixteri-paalien ja muiden metsäenergiajakeiden kuivumiskokeita sekä havainnoimalla koe-erien logistiikkaketjua tienvarresta energialaitokselle. Pöyryn lisäksi työn toteuttamiseen osallistui yrittäjä Ismo Tiihonen. Häneltä ja Fixteri Oy:n henkilökunnalta saimme arvokasta apua erityisesti kuivumis-, kuljetus- ja murskauskokeiden järjestelyissä. Pöyry Management Consulting Oy CROSSCLUSTER FIXTERI 2

4 SISÄLTÖ 1 Johdanto 4 2 Fixteri-konseptin soveltuvuus energiapuun toimitusketjuun Konseptin kuvaus Konseptin vertailu 17 3 Energiapuun toimitusketjujen kustannusvertailu 22 4 Fixteri-konseptin SWOT-analyysi 30 4 Suositukset ja johtopäätökset 35 Liite 1: Kosteusseuranta 38 Liite 2: Lastaus-, kuljetus- ja murskausseuranta 50 CROSSCLUSTER FIXTERI 3

5 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY JOHDANTO CROSSCLUSTER FIXTERI 4

6 TAUSTA Vuonna 2003 perustettu Fixteri Oy on pienläpimittaisen puun korjuuteknologioihin ja kokonaisvaltaisen toimitusketjun kehittämiseen erikoistunut yhtiö. Yrityksen päätuote on pieniläpimittaisen kokopuun paalain, jota voidaan hyödyntää mm. nuorten metsien hakkuiden yhteydessä. Fixterin paalain on kehitetty yhteensopivaksi tietyn alustakoneen (tällä hetkellä Logman 811FC) ja hakkuulaitteen (tällä hetkellä Nisulan 280E+ joukkokäsittelevä hakkuulaite) kanssa, ja näiden laitteiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan tässä työssä Fixteri-konseptiksi. Fixteri-konseptin tuottavuutta ja siitä johdettuja puunkorjuuketjun kustannuksia on selvitetty viime vuosien aikana mm. Metsätehon toimesta (2009). Näiden selvitysten perusteella Fixteri-konseptiin perustuva korjuuketju ei ole ollut kilpailukykyinen alhaisen tuottavuuden vuoksi. Fixteri-konseptia on kehitetty edellisten tuottavuusselvitysten jälkeen, ja uudet tuottavuusselvitykset toteutettiin kevään ja kesän 2013 aikana. Alustavien tulosten mukaan Fixteri-konseptin tuottavuus on parantunut, ja siten myös korjuuketjun kustannukset ovat alentuneet, mikä antaa kiinnostavan lähtökohdan tämän selvityksen toteuttamiselle. CROSSCLUSTER FIXTERI 5

7 TAVOITTEET JA LAAJUUS Tavoitteet Työn tavoitteena on arvioida Fixteri-konseptiin perustuvan pienpuun toimitusketjun kilpailukykyä metsäenergian laitostoimituksissa. Tämä toteutetaan tarkastelemalla sekä kustannuskilpailukykyä että laadullisia toimitusketjun kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelu käsittää koko toimitusketjun metsästä pienpuuta käyttävälle laitokselle. Laajuus Työ kohdistuu pieniläpimittaisen energiapuun erilliskorjuuseen ja toimitusketjuun. Ainespuun (kuitupuun) sekä hakkuutähteiden toimitusketjut on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Vertailukohteena käytetään muita markkinoilla yleisesti käytettyjä pienpuun toimitusketjuja. Työn laajuus mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen Fixteri-konseptin kilpailukyvystä yleisellä tasolla. CROSSCLUSTER FIXTERI 6

8 LÄHESTYMISTAPA Työ koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta tarkastelusta, joiden perusteella laaditaan yhteenveto Fixteri-konseptin kilpailukyvystä. CROSSCLUSTER FIXTERI 7

9 TYÖMENETELMÄT JA AINEISTOT Työ perustuu pääosin Pöyryn asiantuntemukseen, jota on täydennetty julkisilla aineistoilla, haastatteluilla sekä empiirisillä kokeilla. Julkiset aineistot Käytettävissä olevat julkiset aineistot (selvitykset, julkaisut, esitykset jne.) energiapuun toimitusketjujen kustannuksista sekä soveltuvuudesta Keskeisessä asemassa Metlan ja Skogsforskin sekä Metsätehon uusimmat selvitykset Fixterikonseptin tuottavuudesta Haastattelut Metsäenergiatoimijoiden näkemykset Fixteri- ja muista energiapuuketjuista: Metsänomistajat (valikoidut yksityiset metsänomistajat ja/tai metsänhoitoyhdistykset) Korjuu- ja kuljetus- ja haketusyrittäjät (valikoidut yksittäiset yritykset ja/tai Koneyrittäjät ry) Energiapuun ostajat / välittäjät (metsäyhtiöt, MHY:t, biomassan toimittajat) Energiapuun käyttäjät (CHP-laitokset ja/tai energiateollisuuden etujärjestöt) Empiiriset kokeet Metsäenergian kuivumiskokeet ja niistä saadut tulokset Fixteri-paalien ja muiden energiapuujakeiden kosteudesta Energiapuujakeiden lastaus-, kuljetus-, ja murskauskokeet ja niiden havainnot Fixteri-paalien ja muiden energiapuujakeiden käsittelystä CROSSCLUSTER FIXTERI 8

10 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI-KONSEPTIN SOVELTUVUUS ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUUN Konseptin kuvaus CROSSCLUSTER FIXTERI 9

11 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KUVAUS Fixteri-konsepti koostuu alustakoneesta (tällä hetkellä Logman 811FC), Fixteri-paalaimesta sekä joukkokäsittelevästä hakkuulaitteesta (tällä hetkellä Nisulan 280E+ joukkokäsittelevä hakkuulaite). Fixteri-paalain on mahdollista ostaa erillisenä ja asentaa myös toisenlaiseen alustakoneeseen ja hakkuulaitteeseen, mutta konseptin viimeaikainen kehitystyö on toteutettu edellä mainitulla kalustoyhdistelmällä. Fixteri-konseptin hinta tällä hetkellä on EUR, sisältäen alustakoneen, paalaimen ja hakkuulaitteen. Hinta on arviolta noin EUR korkeampi kuin tyypillisen harvennushakkuisiin soveltuvan harvesterin hinta. Tällä hetkellä Fixteri-konseptin käyttöalue rajoittuu käytännössä pieniläpimittaisen energiapuun korjuukohteisiin ja tarkemmin kokopuun paalaukseen. Harvesterin käyttöalue on laajempi sen soveltuessa energiapuuhakkuisiin, ainespuuhakkuisiin sekä aines- ja energiapuun integroituun korjuuseen. Myös Fixteri-konseptilla on mahdollista toteuttaa aines- energiapuun integroitua korjuuta, mutta toistaiseksi toiminta on ollut lähinnä kokeellista. CROSSCLUSTER FIXTERI 10

12 FIXTERI-KONSEPTIN KORJUUJÄLKI JA VAIKUTUKSET (1/2) Fixteri-konseptissa käytetyn hakkuulaitteen ulottuvuus 10 m, mikä vastaa tyypillisten harvennushakkuissa käytettyjen harvestereiden ulottuvuutta. Tällöin ajouraväleissä ei tulisi olla merkittävää eroa eri korjuuketjujen välillä. Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä ajouraväliksi raportoitiin Fixteri-konseptilla 17,4 m ja harvesterilla 19,8 m. Fixteri-paalaimen leveys on 2,8 m, mikä on hieman leveämpi kuin nykyisenä alustakoneena käytetyn alustakoneen leveys, joka on 2,6 m. Saatavilla on vastaavan levyisiä (2,6 m) harvennushakkuisiin soveltuvia harvestereita, jolloin Fixteri-konseptin ajouran leveys on hieman suurempi verrattuna energiapuun korjuuseen normaalilla harvesterilla. Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä ajouran leveydeksi raportoitiin Fixteri-konseptilla 4,6 m ja harvesterilla 3,9 m. Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä havaittiin, että Fixteri-konseptilla hakatussa kohteessa syntyi hakkuuvaurioita enemmän kuin harvesterilla hakatussa kohteessa. Vauriot olivat pääasiassa taakan aiheuttamia, mutta myös paalien ja paalaimen aiheuttamia. Muissa yhteyksissä metsäkuljetuksen aiheuttamat puustovauriot on havaittu Fixteri-paaleilla vähäisemmäksi kuin karsitulla rangalla. Käytännössä korjuuvaurioihin vaikuttavat myös muut, käytetystä teknologiasta riippumattomat, syyt (esim. puuston tiheys, kuljettaja). Fixteri-konseptissa, kuten myös muussa kokopuun korjuussa, maasto on hakkuun jälkeen siisti ja helppokulkuinen. CROSSCLUSTER FIXTERI 11

13 FIXTERI-KONSEPTIN KORJUUJÄLKI JA VAIKUTUKSET (2/2) Fixteri-paalain painaa noin 8 t, jolloin koko Fixteri-konseptin paino on 23 t. Fixteri-konsepti painaa siten enemmän kuin tyypilliset harvennuskohteissa käytetyt harvesterit, mikä voi lisätä riskiä maastoja juurivaurioille. Laitevalmistajan mukaan Fixteri-konseptissa on ohjelma, jonka avulla on mahdollista jättää osa latvusmassasta automaattisesti maastoon, mikäli maaperään on vaarana tulla painumia tai juuristovaurioita. Pintapainetta on myös mahdollista pienentää telaratkaisuilla. Fixteri-konseptissa puu korjataan kokopuuna, jolloin myös oksien ja latvusmassan ravinteet poistuvat kasvupaikalta, mikä voi pitkällä aikavälillä heikentää metsän kasvupotentiaalia. Ravinnepoistumaa on mahdollista lieventää Fixteri-konseptin ohjelmalla, joka automaattisesti jättää osan latvusmassasta ravinteeksi palstalle. Ravinnepoistumaa voi mahdollisesti myös lieventää kuivattamalla paaleja palstalla, jolloin osa neulasista jää hakkuupalstalle. Ravinteiden poistumisen vuoksi ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin voi olla kokopuun korjuussa vähäisempää kuin karsitun rangan korjuussa. Fixteri-konseptissa ravinteiden huuhtoutuminen voi tosin olla voimakkaampaa kuin paalaamattoman kokopuun korjuussa, sillä riski maanpinnan painautumiseen ja rikkoutumiseen on suurempi. CROSSCLUSTER FIXTERI 12

14 FIXTERI-KONSEPTIN LOGISTIIKKAKETJU Fixteri-paalit ovat melko suurikokoisia (pituus noin 2,6 m, halkaisija noin 75 cm), ja siten melko helposti löydettävissä hakkuupalstalta myös talvella lumisateen jälkeen, mikä lisää joustavuutta metsäkuljetuksen ajankohtaan. Fixteri-paalit soveltuvat useaan eri metsähakkeen logistiikkaketjuihin Paaleja voidaan varastoida ja kuivattaa palstalla, tienvarsivarastossa, terminaalissa tai voimalaitoksella Paaleja voidaan kuljettaa ainespuun kuljetukseen soveltuvalla pankkoautolla sekä energiapuun kuljetukseen soveltuvalla kuljetuskalustolla, esim. laita-autolla Paaleja voidaan hakettaa ja mahdollisesti myös murskata mobiilikalustolla tienvarressa ja terminaalissa sekä kiinteällä käyttöpaikkamurskaimella voimalaitoksella Lastauspaikalla Fixteri-paaleista irtoaa jonkun verran oksa- ja latvuskappaleita ja kuorta kuten muistakin kokopuujakeista, mutta paalaus ehkäisee irtokappaleiden lentämistä kaukokuljetuksessa. Työn aikana testattiin Fixteri-paalien kuljetusta sekä ainespuun kuljetukseen soveltuvalla pankkoautolla että energiapuun kuljetukseen soveltuvalla Energy Boxx laita-autolla, jonka umpinainen rakenne ehkäisee irtokappaleiden lentämistä kuljetuksen aikana. Pankkoautossa havaittiin roskaamista kuljetettaessa alhaisen kosteuden saavuttaneita paaleja. Laita-auto soveltunee kuivien paalien kuljetukseen pankkoautoa paremmin myös siksi, että toteutetuissa testeissä tilavuus rajoitti kuormakokoa pankkoautolla, kun taas laita-autolla rajoitteena oli paino. Tällöin laita-autossa on mahdollista saavuttaa suurempi kuormakoko. CROSSCLUSTER FIXTERI 13

15 POLTTOAINEEN LAATU Fixteri-paaleista on mahdollista tehdä polttohaketta, joka sisältää vain vähän epäpuhtauksia, sillä korjuun aikana paalattavat rungot eivät juuri ole maakosketuksessa. Näin ollen vain paalin alaosassa olevat rungot ovat alttiita epäpuhtauksille paalien varastointi- ja kuivatusvaiheessa. Fixteri-paaleista tehdyn polttohakkeen koostumus eroaa jonkin verran muista energiapuujakeista, sillä puuaineen, kuoren, oksa- ja latvusmassan lisäksi hakkeen seassa on paalien sidontaverkkoa. Määrä on kuitenkin vähäinen, eikä siten merkittävästi vaikuta hakkeen poltto-ominaisuuksiin. Työn aikana toteutettiin kokeita, joissa tarkasteltiin Fixteri-paalien, karsitun rangan ja kokopuun kuivumista. Suotuisissa kuivatusoloissa pidetyistä Fixteri-paaleista mitattiin alle 30 %:n loppukosteuksia, kun taas varjoisissa painanteissa pidetyistä paaleista mitattiin yli 50 %:n loppukosteuksia. Karsituista rangoista ja kokopuusta mitattiin %:n loppukosteuksia, jotka saavutettiin painanteisissa ja osittain varjoisissa kuivatusoloissa. Kaikki koepinot olivat peittämättömiä. Kokeissa tarkasteltiin myös Fixteri-paalien pinoamis- ja varastointitavan vaikutusta paalien kuivumiseen. Ristikkäin ladotut paalit saavuttivat alhaisemman kosteuden kuin samansuuntaisesti ladotut paalit. Lisäksi paalit, joita varastoitiin hakkuupalstalla pisimpään, saavuttivat alhaisemman kosteuden kuin aikaisemmin kasalle kuljetetut paalit. Näin ollen paalien palstakuivatus ja/tai kuivatus ristikkäin ladottuna edistivät paalien kuivumista. Kuivatuskokeiden tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä osa koepinoista oli hakattu eri aikaan eri leimikoilta ja myös kuivatusolosuhteet poikkesivat toisistaan. Maantieteellisesti hakkuualat ja kuivatuspaikat olivat kuitenkin lähellä toisiaan, noin 5 km:n päästä toisistaan. CROSSCLUSTER FIXTERI 14

16 POLTTOAINEEN LAATU KOSTEUSKOKEIDEN HAVAINNOT * Paalit kuivuivat samoin kuin karsittu ranka, ristiladottu paali kuivui paremmin kuin normaaliladottu, palstakuivatettu paali kuivui paremmin kuin ristiladottu. % Toukokuussa hakattu 2 ja 3 Kesäkuussa hakattu 8 ja Maaliskuussa hakattu 1,4 ja Huhtikuussa hakattu 5 ja Avoin kuivumispaikka kumpareella Avoin kuivumispaikka notkossa Varjoisa kuivumispaikka notkossa 0 Paalit, normaali ladonta Paalit, ristiladonta Paalit, palstakui vatus Karsittu ranka Karsimaton ranka *Loppukosteuden keskiarvot sis. näytteen pinojen päältä, keskeltä ja alta sekä käyttöpaikkamurskaimelta. Havainnoissa oli huomattavia hajontoja. CROSSCLUSTER FIXTERI 15

17 SOVELTUVUUS POLTTOAINEEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIIN - VOIMALAITOKSET Fixteri-paalien sidontaverkko voi joissain tapauksissa aiheuttaa voimalaitoksella prosessiteknisiä ongelmia, mikäli sitä kulkeutuu pitkinä kappaleina polttoaineen käsittelyjärjestelmään. Myös massaja paperitehtaiden voimalaitoksilla muovi voi aiheuttaa prosessi- ja laatuteknisiä ongelmia, jos sitä kulkeutuu raaka-aineen mukana tuotantoprosessiin. Voimalaitoksilla verkko voi aiheuttaa häiriöitä, jos sitä ajan kuluessa kiertyy pyörivien osien ympärille esimerkiksi seulassa, ylitemurskaimella, kuljettimella tai polttoaineen syöttöjärjestelmässä. Häiriöitä voi esiintyä erityisesti käyttöpaikkamurskauksessa, jos murskausprosessi ei ole leikkaava ja verkkoa pääsee polttoaineen sekaan yhtenäisinä kappaleina. Ongelmaa voi ehkäistä toimittamalla polttoainetta voimalaitokselle hakkeena, jossa verkko on hakkeen seassa pieninä palasina. Myös polttoaineen käsittelyjärjestelmää säätämällä voidaan ongelmaa ehkäistä jonkin verran, mutta käytännössä merkittävin vaikutus on mahdollista saada paalien murskaus- ja tai haketuslaitteistolla. Työn aikana Fixteri-paalien vastaanottoa ja käsittelyä testattiin voimalaitoksella Jyväskylän seudulla. Voimalaitoksella oli käytössä hidaskäyntinen Raumaster RWC-2 käyttöpaikkamurskain, kiekkoseula, ylitemurskain ja hihnakuljetin. Testauspäivän aikana voimalaitokselle otettiin vastaan 33 autokuormaa puupolttoaineita, joista 27 purettiin käyttöpaikkamurskalle ja joista 5 oli Fixteri-paaleja. Paalien osuus vastaanotetun puupolttoaineen määrästä oli siis noin 15 %, kun määrää arvioidaan vastaanotettujen kuormien perusteella. Paalit murskautuivat kyseisellä murskaintyypillä tehokkaasti Voimalaitoksen henkilökunnan mukaan poltto-aineen vastaanotto ja käsittelyjärjestelmien toiminnassa ei havaittu ongelmia CROSSCLUSTER FIXTERI 16

18 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI-KONSEPTIN SOVELTUVUUS ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUUN Konseptin vertailu CROSSCLUSTER FIXTERI 17

19 FIXTERI-KONSEPTIN VERTAILU Seuraavissa taulukoissa on esitetty yhteenveto Fixteri-paaleihin perustuvan energiahakkeen toimitusketjun soveltuvuudesta ja laadullisista ominaisuuksista karsittuun rankaan ja kokopuuhun verrattuna. Vertailu kohdistuu niihin ominaisuuksiin, joissa on tunnistettu eroja eri toimitusketjujen välillä. Ominaisuudet, jotka on katsottu samoiksi kaikille toimitusketjuille, on jätetty tarkastelusta pois. Tarkastelu ei sisällä tuottavuus- ja kustannusvertailua, joka käsitellään erikseen. CROSSCLUSTER FIXTERI 18

20 KORJUUJÄLKI JA -VAIKUTUKSET Fixteri-ketju Karsittu ranka Kokopuu Ravinnevaikutukset Ravinteita poistuu oksa- ja latvusmassan mukana Oksa- ja latvusmassan ravinteet jäävät maastoon Ravinteita poistuu oksa- ja latvusmassan mukana Vesistövaikutukset Ravinteiden poistuminen vähentää niiden huuhtoutumista, kokopuuhun verrattuna suurempi riski maapohjan painaumille Ravinteet jää maastoon, mikä voi lisätä niiden huuhtoutumista Ravinteiden poistuminen vähentää niiden huuhtoutumista Juuristovauriot Kohonnut juuristovaurioriski, jota voidaan pienentää Fixterikonseptin ohjelmalla, joka automaattisesti jättää osan latvusmassasta palstalle Juuristovaurioriskiä pienentää mahdollisuus suojata ajouran pohjaa oksa- ja latvusmassalla Kohonnut juuristovaurioriski, jos oksa- ja latvusmassaa ei jätetä suojaamaan ajouran pohjaa, hakkuukoneen paino alhaisempi kuin Fixteri-konseptissa Ajoura Ajouran leveys noin 20 cm suurempi kuin normaalissa harvesterihakkuussa, jos harvesterin leveys 2,6 m Ajouran leveys noin 20 cm Fixteri-konseptia pienempi, jos harvesterin leveys 2,6 m Ajouran leveys noin 20 cm Fixteri-konseptia pienempi, jos harvesterin leveys 2,6 m Näkymä hakkuun jälkeen Maasto helppokulkuinen ja siisti korjuun jälkeen, kun suuri osa oksa- ja latvusmassasta paalataan energiapuun sekaan Oksa- ja latvusmassa jää maastoon, mikä voi vaikeuttaa maastossa liikkumista ja vaikuttaa metsikön yleisnäkymään hakkuun jälkeen Maasto helppokulkuinen ja siisti korjuun jälkeen, kun suuri osa oksa- ja latvusmassasta kootaan energiapuuksi CROSSCLUSTER FIXTERI 19

21 LOGISTIIKKAKETJU Fixteri-ketju Karsittu ranka Kokopuu Metsäkuljetus Paalit helposti löydettävissä lumisateen jälkeen hakkuupalstalta, mikä lisää joustavuutta paalien metsäkuljetukseen Rangat vaikeasti löydettävissä hakkuupalstalta lumisateen jälkeen, mikä voi vaikeuttaa metsäkuljetusta talvella Kokopuu melko vaikeasti löydettävissä hakkuupalstalta lumisateen jälkeen, mikä voi vaikeuttaa metsäkuljetusta talvella Soveltuvuus eri kuljetus-kalustolle Ainespuun kuljetukseen soveltuva pankkoauto, energiapuun kuljetukseen soveltuva laita-auto Ainespuun kuljetukseen soveltuva pankkoauto, energiapuun kuljetukseen soveltuva laita-auto Energiapuun kuljetukseen soveltuva laita-auto, ei sovellu kuljetukseen pankko-autolla Tilantarve varastoinnissa Normaali tilantarve, ei välttämättä vaadi tienvarsihaketusta. Normaali tilantarve, ei välttämättä vaadi tienvarsihaketusta. Suurempi tilantarve, vaatii yleensä tienvarsihaketuksen. Roskaaminen Jonkin verran irtoavia oksa- ja latvuskappaleita sekä kuorta lähinnä lastauspaikalla, mahdollisesti myös kaukokuljetuksessa Ei irtoavia oksa- ja latvuskappaleita, jonkin verran irtoavaa kuorta lähinnä lastauspaikalla Oksa- ja latvuskappaleita sekä kuorta voi irrota lastauksessa ja kaukokuljetuksen aikana CROSSCLUSTER FIXTERI 20

22 LAATU JA SOVELTUVUUS POLTTOAINEEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIIN Fixteri-ketju Karsittu ranka Kokopuu Hakkeen koostumus Heterogeeninen hakkeen koostumus, sisältää puuainetta, kuorta, oksa- ja latvusmassaa sekä sidontaverkkoa Homogeeninen hakkeen koostumus, lähinnä puuainetta ja kuorta Heterogeeninen hakkeen koostumus, sisältää puuainetta, kuorta, oksa- ja latvusmassaa Hakkeen laatu Vähän epäpuhtauksia, sillä vain pieni osa puusta maakosketuksessa hakkuupalstalla Riski epäpuhtauksiin kasvaa, jos rangat maakosketuksessa esimerkiksi hakkuupalstalla Riski epäpuhtauksiin kasvaa, jos rangat maakosketuksessa esimerkiksi hakkuupalstalla Käyttöpaikkamurskaus Testeissä Fixteri-paalit murskautuivat tehokkaasti, mikä lyhensi odotusaikaa kuorman purkuun murskaimelle (tehokkuuteen vaikuttaa murskaintyyppi) Testeissä karsittu ranka murskautui hitaammin kuin Fixteri-paalit keskimäärin (vain yksi koe-erä, tehokkuuteen vaikuttaa murskaintyyppi) Testeissä kokopuu murskautui hitaammin kuin Fixteri-paalit keskimäärin (vain yksi koe-erä, tehokkuuteen vaikuttaa murskaintyyppi) Polttoaineen käsittely Riski prosessiteknisille häiriöille kasvaa, jos sidontaverkkoa kulkeutuu pitkinä palasina polttoaineen käsittelyjärjestelmään tai sitä sekoittuu massa- ja paperitehtaan raaka-aineisiin Ei sisällä sidontaverkkoa, joka aiheuttaisi prosessiteknisiä häiriöitä Ei sisällä sidontaverkkoa, joka aiheuttaisi prosessiteknisiä häiriöitä CROSSCLUSTER FIXTERI 21

23 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUSVERTAILU CROSSCLUSTER FIXTERI 22

24 ENERGIAPUUN TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUSVERTAILU Seuraavissa taulukoissa on vertailtu Fixteri-paalien, karsitun rangan ja kokopuun toimituskustannuksia eri logistiikkaketjussa. Vertailut on laskettu ilman kantohintaa, mutta toimituskustannuksia on verrattu keskimääräiseen metsähakkeen käyttöpaikkahintaan. Ero käyttöpaikkahinnan ja kustannusten välillä kuvaa ketjujen kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta mitä suurempi ero toimitushinnan ja kustannusten välillä, sitä suurempi kantohintapotentiaali. Laskelmissa ei olla huomioitu mahdollisia metsänhoito-, energiapuu- tai investointitukia. Hakkuun kustannukset on laskettu Pöyryn hakkuukustannusmallilla hyödyntäen Metsätehon ja Metlan uusimpia Fixteri-paalien ja karsitun rangan hakkuun tuottavuustuloksia. Kokopuun tuottavuutena käytettiin vuonna 2006 tehdyn Metsätehon tuottavuusselvityksen tuloksia kokopuun kaato-kasauslaitteen tuottavuudesta. Fixteri-paaleilla ja karsitulla rangalla mallinnetut hakkuukustannukset ovat 40 dm³:n keskipoistumalla hieman korkeammat kuin Metsätehon vuoden 2013 selvityksessä, erot ovat tosin melko pieniä, paaleilla alle 5 % ja rangalla hieman yli 5 %. Kokopuulla mallinnetut hakkuukustannukset ovat pienipuustoisissa kohteissa noin % alhaisempia kuin Metsätehon vuonna 2009 toteuttamassa kustannusvertailussa. Muut kustannusoletukset on arvioitu aikaisempien selvitysten perusteella. Oletukset ovat yleistäviä, eivätkä esimerkiksi huomioi poistuman keskitilavuuden mahdollista vaikutusta kokopuun ja rangan metsäkuljetuskustannuksiin. CROSSCLUSTER FIXTERI 23

25 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET KÄYTTÖPAIKKAMURSKAUS Laskentaoletukset Käyttöpaikkamurskaus Poistuman keskitilavuus, dm³ Korjuuteknologia Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Tavaralaji Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Yksikkö EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 Hakkuu 26,2 16,7 17,5 15,8 10,2 14,0 11,6 7,6 11,7 9,7 6,2 11,0 Metsäkuljetus 300 m 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 Kaukokuljetus 100 km 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 Murskaus/haketus 1,8 2,0 1,6 1,8 2,0 1,6 1,8 2,0 1,6 1,8 2,0 1,6 Yleiskulut 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 YHTEENSÄ 45,8 48,9 35,0 35,4 42,4 31,5 31,2 39,8 29,2 29,3 38,4 28,5 CROSSCLUSTER FIXTERI 24

26 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TERMINAALIHAKETUS Laskentaoletukset Terminaalihaketus Poistuman keskitilavuus, dm³ 20,0 40,0 60,0 80,0 Korjuuteknologia Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Tavaralaji Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Yksikkö EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 Hakkuu 26,2 16,7 17,5 15,8 10,2 14,0 11,6 7,6 11,7 9,7 6,2 11,0 Metsäkuljetus 300 m 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 Kaukokuljetus 100 km 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 9,3 19,7 9,4 Kaukokuljetus 15 km 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Murskaus/haketus 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Yleiskulut 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 YHTEENSÄ 50,6 53,5 40,0 40,2 47,0 36,5 36,0 44,4 34,2 34,1 43,0 33,5 CROSSCLUSTER FIXTERI 25

27 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TIENVARSIHAKETUS Laskentaoletukset Tienvarsihaketus Poistuman keskitilavuus, dm³ 20,0 40,0 60,0 80,0 Korjuuteknologia Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Moto Moto Fixteri Tavaralaji Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Ranka Kokopuu Paali Yksikkö EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 EUR/m3 Hakkuu 26,2 16,7 17,5 15,8 10,2 14,0 11,6 7,6 11,7 9,7 6,2 11,0 Metsäkuljetus 300 m 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 5,5 7,5 3,5 Kaukokuljetus 100 km 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 Murskaus/haketus 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Yleiskulut 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 YHTEENSÄ 52,5 45,0 41,8 42,1 38,5 38,3 37,9 35,9 36,0 36,0 34,5 35,3 CROSSCLUSTER FIXTERI 26

28 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET KÄYTTÖPAIKKAMURSKAUS Käyttöpaikkamurskausketjussa Fixteri-konsepti yltää toimitushintaa alhaisempiin kustannuksiin kaikissa tarkastelluissa poistuman keskitilavuuksissa. Fixterikonsepti on kustannuskilpailukykyisin pienpuustoisissa kohteissa, joissa ero rangan ja kokopuun kustannuksiin on huomattava. 60 EUR/m3 50 Kokopuu Ranka Fixteri-paali Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta Poistuman keskitilavuus, dm³ CROSSCLUSTER FIXTERI 27

29 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TERMINAALIHAKETUS Terminaalihaketusketjussa Fixteri-konseptin yltää toimitushintaa alhaisempiin kustannuksiin poistuman keskitilavuuden ollessa noin 30 dm³ tai suurempi. Fixterikonsepti on kustannuskilpailukykyisin pienpuustoisissa kohteissa, joissa ero rangan ja kokopuun kustannuksiin on huomattava EUR/m3 Ranka Fixteri-paali Kokopuu Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta Poistuman keskitilavuus, dm³ CROSSCLUSTER FIXTERI 28

30 TOIMITUSKETJUN KUSTANNUKSET TIENVARSIHAKETUS Tienvarsihaketusketjussa Fixteri-konseptin yltää toimitushintaa alhaisempiin kustannuksiin poistuman keskitilavuuden ollessa noin 40 dm³ tai suurempi. Fixterikonsepti on kustannuskilpailukykyisin pienpuustoisissa kohteissa, tosin ero kokopuun kustannuksiin on pieni EUR/m3 Kokopuu Ranka Fixteri-paali Metsähakkeen keskimääräinen tehdashinta Poistuman keskitilavuus, dm³ CROSSCLUSTER FIXTERI 29

31 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY FIXTERI-KONSEPTIN SWOT-ANALYYSI CROSSCLUSTER FIXTERI 30

32 VAHVUUDET Fixteri-konsepti tarjoaa mahdollisuuden nykyistä kustannustehokkaampaan pienpuun korjuuseen energiapuuleimikoissa Fixteri-konseptin markkinanäkymät ovat positiiviset, sillä pienpuun energiakäyttö kasvaa Suomessa muita jakeita nopeammin Fixteri-konsepti tarjoaa ratkaisun nuorten metsien kunnostukseen, joka on yksi metsäpolitiikan tavoitteista CROSSCLUSTER FIXTERI 31

33 HEIKKOUDET Fixteri-konseptin alkuinvestointi on korkeampi kuin harvesterin Tällä hetkellä Fixteri-konseptin toimintaalue on harvesteriin verrattuna kapea, joten investointi Fixteri-konseptiin edellyttää varmuutta siitä, että soveltuvia hakkuukohteita on riittävästi CROSSCLUSTER FIXTERI 32

34 MAHDOLLISUUDET Fixteri-konseptin kustannuskilpailukykä on mahdollista parantaa edelleen Fixteri-konsepti voi olla kiinnostava vaihtoehto nestemäisten biopolttoaineiden tuotantolaitosten raakaainehuollossa Mahdollisuus aines- ja energiapuun integroituun korjuuseen voi laajentaa Fixteri-konseptin käyttöaluetta Mahdollisuus viedä konseptia ulkomaille ja kehittää esim. lyhyen kiertoajan energiapuuviljelmille CROSSCLUSTER FIXTERI 33

35 UHAT Taloudellinen epävarmuus voi hillitä korjuuyrittäien investointihalukkuutta ja vaikeuttaa Fixteri-konseptin rahoitusta Ravinnekysymykset voivat rajoittaa kokopuun korjuun suosiota metsänomistajien keskuudessa Sidontaverkosta aiheutuvat ongelmat voivat rajoittaa Fixteri-paalien käyttöä joillakin voimalaitoksilla CROSSCLUSTER FIXTERI 34

36 FIXTERI-TEKNOLOGIAN KILPAILUKYKY SUOSITUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET CROSSCLUSTER FIXTERI 35

37 SUOSITUKSET VAHUUDET Panostaminen Fixteri-konseptin vahvuuksiin myynnissä ja markkinoinnissa: Selvästi parantunut tuottavuus Kustannustehokas ratkaisu energiapuun korjuuseen nuorista metsistä erityisesti käyttöpaikkamurskaukseen perustuvassa ketjussa MAHDOLLISUUDET Konseptin ja markkinoinnin kehittäminen: Markkinat: kotimaan energialaitosten lisäksi ulkomaat, biopolttoainelaitokset, ainespuun käyttäjät Konsepti: ennakkoraivauksen kustannustehokkuus, hakkuulaitteen syötön kehittäminen, kaukokuljetuksen tehostaminen HEIKKOUDET Ratkaisujen kehittäminen korjuuyrittäjien riskin lieventämiseksi: Hakkuukohteiden riittävyyden varmistaminen yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa Rahoitusjärjestelyt UHAT Mahdollisiin markkinariskeihin varautuminen: Markkina-aseman varmistaminen käyttöpaikkamurskaimeen perustuvan ketjun lisäksi terminaali- ja tienvarsihaketusketjuissa Sidontaverkon materiaalivaihtoehdot CROSSCLUSTER FIXTERI 36

38 JOHTOPÄÄTÖKSET Fixteri-konsepti on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto energiapuun korjuuseen nuorista metsistä. Suurin kilpailuetu saavutetaan pienipuustoisissa kohteissa käyttöpaikkamurskaukseen ja terminaalihaketukseen perustuvissa toimitusketjuissa. Uusimpien tuottavuusselvitysten perusteella Fixteri-konseptin tuottavuus on parantunut ja korjuun yksikkökustannukset laskeneet merkittävästi edelliseen konetyyppiin verrattuna. Fixteri-konseptin kustannuskilpailukyky voi parantua edelleen, jos huomioidaan viime aikoina Fixterikonseptille myönnetty investointituki, ennakkoraivauksen kustannukset vaihtoehtoisissa korjuumenetelmissä sekä Fixteri-paaleilla saavutettava mahdollinen murskauksen/haketuksen tuottavuuden nousu. Lisäksi konseptin tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on mahdollista kehittää edelleen teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla. Hankkeen aikana toteutetun kuivatusseurannan perusteella suotuisissa kuivatusoloissa Fixteri-paalit kuivuvat hyvin, ja ne voivat saavuttaa noin 30 %:n loppukosteuden. Erityisesti paalien kuivatus palstalla ja/tai ristikkäin ladottuna tien varressa edistivät paalien kuivumista. Fixteri-konseptin alkuinvestointi on korkeampi kuin harvesterin, jonka käyttöalue on myös Fixterikonseptia monipuolisempi. Tämä voi rajoittaa korjuuyrittäjien valmiutta investoida Fixteri-konseptiin erityisesti, jos korjuuyrittäjä on riippuvainen ulkopuolisen toimijan toimeksiannoista. CROSSCLUSTER FIXTERI 37

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF Kuivumismallit Kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi 19.1.216 Marja Kolström Käyttölisenssi: CC BY 4. Tutkimuksen tarve Kuivumismallit

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Metsäenergia-alan tulevaisuuden teknologiat. Juha Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu Koneyrittäjien Energiapäivä 2015 Helsinki 5.2.

Metsäenergia-alan tulevaisuuden teknologiat. Juha Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu Koneyrittäjien Energiapäivä 2015 Helsinki 5.2. Metsäenergia-alan tulevaisuuden teknologiat Juha Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu Koneyrittäjien Energiapäivä 2015 Helsinki 5.2.2015 Esityksen sisältö Katsaus nykytilaan Harvennuspuun korjuun

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle 1 Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle Tässä oppaassa esitetään tiiviinä muistilistana asiat, jotka haketuspalvelun käyttäjän tulisi huomioida ennen ja jälkeen haketuksen. Estä epäpuhtauksien joutuminen

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Kommenttipuheenvuoro: Teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan ja Energiapuun mittauksen uudet tuulet Kulttuuriareena Gloria, 19.4.2012 Olli Laitinen 1 ja metsäenergia

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi

Lisätiedot

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty

Lisätiedot

ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje

ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje Herkko Hämäläinen ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje Opinnäytetyö Metsätalous Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.3.2012 Tekijä Herkko Hämäläinen Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen

Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen Kokopuun paalauksen kilpailukyky Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8/2013 Johdanto Fixteri kokopuupaalain on pienpuun paalaukseen kehitetty laite Paalain valmistaa hakatuista

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto

Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto Konsortiohanke Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto Antti Korpilahti Sakari Suuriniemi Metsätehon raportti 122 27.8.2001 Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto

Lisätiedot

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 3.4.2014 2 Kuivumiseen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI Projektiryhmä Markku Mäkelä, Olavi Pennanen, Heikki Alanne, Jouko Örn ja Sirkka Keskinen Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT Tutkimuksen toteutus Projekti toteutettiin ajalla 11.02.2015 31.03.2016 Tieto kerättiin

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt 3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt Juha Laitila, Antti Asikainen, Karri Pasanen 3.2.1 Energiapuun haltuunsaanti ja osto Energiapuun korjuu on pääosin kytketty osaksi puukauppaa

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva

Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva Jyrki Hytönen Anssi Ahtikoski Luke Paula Jylhä Luke Dan Bergström SLU 6.10.2015 Paula Jylhä 1 Esityksen sisältö I Tausta II Kannattavuuslaskelmat

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot