Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus Anna-Maija Tapper LT, MBA, apulaisylilääkäri HUS, HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Markus Pelttari tradenomi, taloussuunnittelija HUS, HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Petri Moisio KTM, suunnittelupäällikkö HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jari Sjöberg dos., klinikkaryhmän johtaja HUS, HYKS, naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmä Mika Nuutila dos., klinikkaylilääkäri HUS, HYKS, synnytysten klinikka Asko Saari LKT, sairaanhoitoalueen johtaja HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jari Petäjä Dos., johtava ylilääkäri HUS, HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Martti Ämmälä LL, ylilääkäri, tulosyksikön johtaja, HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä Lähtökohdat Erikokoisten ja eri tavoilla toimintansa järjestävien synnytysyksiköiden kustannuksista Suomessa on esitetty arvioita, mutta varsinaisia kustannuslaskelmia synnytystoiminnasta ei ole tehty. Menetelmät Tutkimukseen koottiin tiedot HUS-alueeseen kuuluvien Naistenklinikan, Kätilöopiston sekä Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden synnytysyksiköiden toiminnoista ja niiden kustannuksista vuodelta Keskeisiä toimintolukuja ja synnytystoiminnan kokonaiskustannuksia tarkasteltiin syntynyttä lasta kohden. Erityistä huomiota kiinnitettiin erikokoisten ja eri tavoin toimintonsa järjestäneiden yksiköiden kustannusrakenteessa ilmeneviin eroavuuksiin. Tulokset Hoidon vaativinta eli tertiääritasoa edustavan Naistenklinikan kustannukset olivat selvästi korkeimmat, kun taas muiden yksikköjen väliset kustannuserot olivat vähäisemmät. Yksiköiden toimintakulttuuri oli hyvin samankaltainen, joskin vähäinen ero hoitoon otettavien ennenaikaisten synnytysten viikkorajoissa on huomioitava. Hyvin suuren (> synnytystä vuodessa) yksikön kokonaiskustannukset syntynyttä lasta kohti olivat hieman alemmat kuin suuren (> synnytystä), mutta kaikkein alimmat ne olivat keskisuuressa synnytysyksikössä (> synnytystä). Kustannusrakenne eri yksiköissä oli samantapainen. Synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden osuus kokonaiskustannuksista oli keskimäärin alle 60 %. Päätelmät Keskisuurten ja suurten synnytysyksiköiden välillä ei ollut tertiääritasoa lukuun ottamatta merkittäviä eroja kokonaiskustannuksissa syntynyttä lasta kohti, mutta kustannusprofiileissa esiintyi poikkeamia. On ilmeistä, että tämän suuruusluokan yksiköissä on löydettävissä olosuhteisiin sopiva, resursseja maltillisesti ja kustannustehokkaasti käyttävä toimintamalli. Merkittävä osa raskauden seurannan ja synnytysten kustannuksista jää synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden ulkopuolelle, joten ne eivät anna todellista kuvaa synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista erikoissairaanhoidolle. Vertaisarvioitu VV Raskauden seurannan ja synnytystoiminnan järjestäminen Suomessa on ollut viime vuosikymmeninä vilkkaan arvioinnin kohteena luvun alussa on julkaistu useita turvalliseen synnyttämiseen tähtääviä ohjeistuksia. Käypä hoito -suositus vastasyntyneen elvytyksessä määritti vastasyntyneen hoidon kriteereitä (1). Päivystysraportti sisälsi suosituksia synnytyssairaaloiden toimintavalmiuksista ja koosta (2). Etenen kannanotto korosti turvallisen synnyttämisen ohjeistuksen tarvetta (3). Valvira laati ohjeet minimivalmiuksista hätäkeisarileikkauksia varten (4). Valtakunnallinen synnytyssairaalaselvitys antoi suosituksia äitiyshuollon järjestämistavoista (5). Uuteen terveydenhuoltolakiin liittyvä asetus tulee määrittämään obstetrisen päivystysvalmiuden resurssitarpeet. Tuleva äitiysneuvola-asetus antaa konkreettisia suosituksia äitiyshuollon ja neuvolatoiminnan järjestämistavoista. Peri- ja neonataalikuolleisuutta on pidetty keskeisenä turvallisen synnyttämisen mittarina. Kansainvälisellä tasolla se onkin hyvä suure kuvaamaan koko terveydenhuollon toimivuutta ja Suomi sijoittuu siinä kärkiluokkaan (6,7). Pienemmässä mittakaavassa perinataalikuolleisuus on kuitenkin kovin karkea mittari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee vuosittain lukuisia synnytystoimintaa kuvaavia suureita, mutta varsinaisia sairaalakohtaisia vertailuja tai toiminnan analyyseja ei niiden pohjalta ole tehty (8). Eurostat julkaisee eurooppalaista vertailu- 2684

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä. Vastasyntyneen elvytys. Käypä hoito -suositus 2008 (päivitetty ). www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Työryhmän raportti. Yhtenäiset päivystyshoidon kriteerit. STM:n selvityksiä 2010:4. document_library/get_file?folderid = &name=DLFE pdf 3 Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettiset periaatteet. Etenen kannanotto www. etene.fi/fi/aineistot/tiedotteet/ tiedote/view/ Keskussairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkauksiin. Valviran kannanotto tietopankki/kannanotot/keskussairaaloissa_oltava_ymparivuorokautinen_valmius_hatakeisarinleikkauksiin 5 Tapper A-M. Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen, STM:n raportteja 2011:8. www. stm.fi/julkaisut/nayta/-/_ julkaisu/ OECD Health Statistics social-issues-migration-health/ data/oecd-health-statistics_ health-data-en 7 Vuori E, Gissler M. Synnytykset ja vastasyntyneet. THL aiheittain/seliterveys/synnytykset/ perinataali 8 Vuori E, Gissler M. Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain Suomessa THL European Perinatal Health report. The health and care of pregnant women and babies in Europe in Euro-Peristat Project with SCPE and EUROCAT May Tammela O, Lehtonen L, Andersson S, Hallman M, Heinonen K, Leipälä J. Riittävätkö synnytys sairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon? Suom Lääkäril 2006;61: Hemminki E ym. Should births be centralised in higher level hospitals? experiences from regionalised health care in Finland. BJOG 2011;118: Tekay A, Kulju P. Mikä hätänä hätäsektiokäytännössä? Suom Lääkäril 2010;65: Härmä K, Volmanen P, Bonfier O, Härma M. Kannattaako takoa naulaa, joka on jo kantaa myöten seinässä? Suom Lääkäril 2012;67: Schroeder E, Petrou S, Patel N, Hollowell J, Puddicombe D, Redshaw M, Brocklehurst P. Cost effectiveness of alternative planned places of birth in woman at low risk of complications: evidence from the Birthplace in England national prospective cohort study. BMJ 2012;344:e2292. tietoa aikasykleittäin (9). Muita käyttökelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan laadukasta synnytystoimintaa on vähän. Synnytystoiminnan edellyttämän ympärivuorokautisen päivystysvalmiuden ylläpito vaatii runsaasti henkilöstöresursseja ja on siten kallista. Pieniä yksiköitä on lakkautettu ja suuntaus Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on ollut kohti suurempia synnytysyksikköjä. Vaikuttimina ovat olleet pyrkimys yhä turvallisempaan toimintaan, henkilöstöpula ja kustannustekijät (10). Suomessa synnytysyksikköjen määrä on muutamassa vuosikymmenessä puolittunut 61 yksiköstä 31:een ja niiden keskikoko on kasvanut liki synnytykseen vuodessa. Matkasynnytysten määrä on ollut hienoisessa nousussa, mutta perinataalikuolleisuus on samaan aikaan edelleen laskenut (11). Suuruuden ekonomian mukaisesti yksikköhinnan tulisi laskea, kun tapahtumat lisääntyvät. Onkin esitetty, että kustannukset syntynyttä lasta kohti olisivat alimmillaan suuressa yksikössä. Taloudellisia laskelmia synnytystoiminnan kustannuksista on kuitenkin vain vähän (12,13). Tämän työn tarkoituksena oli selvittää erilaisten ja erikokoisten synnytysyksiköiden kustannusrakennetta, vertailla niitä keskenään ja analysoida mahdollisia eroja. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvien HYKS:n kolmen synnytysyksikön (Naistenklinikka, Kätilöopisto ja Jorvi) sekä Hyvinkään sairaalan synnytysyksikön toimintolukuja ja kustannuksia ajalta Toimintoluvut saatiin koko HUS-alueella käytössä olevista Obstetrix-synnytyskertomusjärjestelmästä ja Opera-leikkaussalijärjestelmästä. Toimintaa ja kustannuksia koskevat tiedot otettiin raporttina HUS-Total-tietojärjestelmästä. Selvitimme synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden pääryhmien (370 komplisoitunut keisarileikkaus, 371 komplisoitumaton keisarileikkaus, 372 ongelmainen alatiesynnytys, 373 ongelmaton alatiesynnytys) osuutta koko synnytystoiminnan kustannuksista (www. norddrg.fi/webfm_send/210). DRG-tuotteen hinnan muodostumisperustana on vuosittain vaihtuva organisaatiokohtainen välisuoritehinnasto. Se on omakustannuslähtöinen, mutta lopulliseen tuotehintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät (esim. kustannusten sopeutustavoitteet). Synnytystoiminnasta vain osa on DRG-hinnoiteltua, loppuosa toiminnasta laskutetaan käyntituotteina. DRGtuotteiden hinnat ovat yhtenäiset HYKS-alueen synnytysyksiköissä, mutta Hyvinkäällä on käytössä oma DRG-hinnasto. Analyysia varten tiedot koottiin mahdollisimman yhteneväisin tavoin. Kustannusten lähtökohtana oli kustannuslaskentaprosessin tulos kokonaiskustannuslaskennan ja välisuoritekustannuslaskennan osalta. HYKS:n sairaaloissa pohjatietoina käytettiin kustannuslaskentavaiheessa kerättyjä kustannuspaikkakohtaisia tietoja ja hoitohenkilöstön määrä tarkistettiin tietojärjestelmistä. Henkilökunnan määrä oli vakanssipohjainen, mutta vakanssien käyttöaste huomioitiin. Lääkärien lukumäärä ja vakanssikohtainen työajan jakauma saatiin erillisestä laskennasta. Tämän jakosuhteen perusteella jaettiin klinikkaryhmiin kertyneet palkkakustannukset loppusuoritteita tuottaville yksiköille. Hyvinkäällä tiedot kerättiin tehdyn kustannuslaskennan mukaisesti ensin klinikkatasolle, minkä jälkeen ne jaettiin eri kustannuseriin. Yksityiskohtaiset kuvaukset laskentakaavoista ja tuloksista on saatavissa kirjoittajilta. Tulokset Tutkimuksen kohteena olleissa synnytysyksikössä oli vuoden 2011 aikana yhteensä synnytystä. Naistenklinikalla niitä oli (5 808 lasta), Kätilöopistolla (5 827 lasta), Jorvissa (3 493 lasta) ja Hyvinkäällä (1 672 lasta). Naistenklinikka on HUS-alueen ainoa tertiääritason synnytysyksikkö, mutta myös siellä synnyttävistä valtaosa on vähäriskisiä. Suomen suurin synnytysyksikkö Kätilöopisto on keskittynyt synnytysten ja naistentautien hoitoon, joten esimerkiksi leikkaussalikapasiteettia jakamassa ei ole muita erikoisaloja. Jorvin synnytysyksikkö on suuren keskussairaalan osa. Hyvinkään synnytysyksikkö toimii osana keskisuurta keskussairaalaa ja sen synnytysmäärä vastaa maamme synnytysyksikköjen keskimääräistä tasoa. Tertiääriklinikalle ohjattavien synnyttäjien kriteerit ovat tutkituissa yksiköissä yhteneväiset, lukuun ottamatta ennenaikaisen synnytyksen 2685

3 Terveydenhuoltotutkimus 15 von Gruenigen VE, Powell DM, Sorboro S, McCarroll ML, Kim U. The financial performance of labor and delivery units. Am J Obstet Gynecol 2013; 13: nlm.nih.gov/pubmed/ (Epub ahead of print) rajaa, joka Kätilöopistolla on 32+0 ja Jorvissa sekä Hyvinkäällä 35+0 raskausviikkoa. Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla ensisynnyttäjien osuus oli maan suurin (46 %), Jorvissa (40 %) ja Hyvinkäällä (39 %) hieman matalampi. Komplisoituneita ja ennenaikaisia synnytyksiä oli Naistenklinikalla eniten, Hyvinkäällä vähiten. Synnytysten hoitokäytännöt on HUS-alueella yhtenäistetty. Sektioiden osuus oli Naistenklinikalla suurin (24 %), Jorvissa ja Hyvinkäällä pienin (14 %). Imukuppisynnytysten määrä on yksiköissä vähitellen noussut (10 11 %), ainoastaan Jorvissa se on säilynyt matalammalla tasolla (7 %). Epiduraali- ja spinaalipuudutusten osuudet sairaaloissa olivat yhteneväiset (taulukko 1). Synnytysten kustannukset Kokonaiskustannukset syntynyttä lasta kohti olivat vuonna 2011 korkeimmat Naistenklinikalla (4 019 e). Jorvissa (3 226 e) ne olivat hieman Kätilöopistoa (3 138 e) suuremmat ja pienimmät Hyvinkäällä (3 002 e) (kuvio 1). Kuviossa 1 on eritetty kustannusten jakauma syntynyttä lasta kohti. Henkilöstökustannukset (ilman päivystyskorvauksia) olivat selvästi suurimmat Naistenklinikalla (1 818 e) ja pienimmät Hyvinkäällä (1 388 e). Kätilöopiston (1 485 e) ja Jorvin (1 463 e) henkilöstökustannukset olivat hieman Hyvinkään lukuja suuremmat. Toiseksi suurin kuluerä olivat päivystyskustannukset, joiden erot olivat henkilöstökuluja vähäisemmät (Naistenklinikka 754 e; Hyvinkää, Kätilöopisto ja Jorvi e). Tilakustannukset syntynyttä lasta kohti olivat korkeimmat Naistenklinikalla (397 e) ja Kätilöopistolla (301 euroa). Jorvissa ne olivat 255 e ja Hyvinkäällä 191 e. Myös tarvikekustannukset olivat Naistenklinikalla suurimmat ja Hyvinkäällä pienimmät, mutta niiden ( e) osuus kokonaiskustannuksista oli eri yksiköissä suunnilleen samaa tasoa. Laitekustannukset olivat kaikissa yksiköissä lähellä toisiaan (55 77 euroa), mutta nyt suurin kustannuserä kirjattiin Hyvinkäälle ja pienin Naistenklinikalle. Yleiskustannuksiin jäävän osuuden vaihtelu oli merkittävä. Se oli Naistenklinikalla 751 e, Jorvissa 599 e, Hyvinkäällä 588 e ja Kätilöopistolla 485 e. Yksiköiden kustannusrakenne Kustannusrakenne eri yksikössä oli samantapainen (kuvio 1). Henkilöstökustannusten osuus oli selvästi suurin (45 47 %) ja seuraavana Taulukko 1. Naistenklinikan, Kätilöopiston, Jorvin ja Hyvinkään sairaalan synnytysyksiköiden toimintoluvut vuonna Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää Synnytykset 2011 n % n % n % n % Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Synnytykset kaksoset 161 2,9 59 1,0 30 0,9 16 1,0 Lapset Keisarileikkaukset , , , ,3 elektiivinen , , , ,4 kiireellinen , , , ,2 hätä 108 8,0 57 6,4 48 9,7 20 8,4 Synnytyksen käynnistykset , , , ,5 Kivunlievitys (epid. tai spin.) , , , ,9 Imukuppisynnytykset , , , ,1 Perätilan ulosautot 57 1,0 45 0,8 34 1,0 8 0,5 Syntymäpaino < 2 500g 542 9, ,7 75 2,1 38 2,3 Raskausviikkoja < , , ,9 49 3,0 Perinataalimortaliteetti 26 0, , ,43 4 0,24 kuolleena syntyneet 20 0, , ,40 4 0,24 ens. elinvk kuolleet 6 0,10 1 0,02 1 0,03 0 0,

4 tieteessä Sektioiden osuus oli Naistenklinikalla suurin (24 %). Henkilöstömäärä Naistenklinikalla sekä hoitohenkilökunnan että lääkärien määrä syntynyttä lasta kohti oli selvästi muita vertailusairaaloita suurempi (0,035), kun se Kätilöopistolla ja Jorvissa oli 0,030 ja Hykuvio 1. Synnytystoiminnan kokonaiskustannukset ja niiden jakauma syntynyttä lasta kohti vuonna euroa kuvio 2. Obstetristen toimenpiteiden kustannusten jakauma leikkaussaleissa. % Jorvi Hyvinkää 0 Naistenklinikka Kätilöopisto Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää Yleiskustannukset Laitteet Tarvikkeet Tilakustannukset Päivystyskustannukset Henkilöstökustannukset Yleiskustannukset Laitteet Tarvikkeet Tilakustannukset Päivystyskustannukset Henkilöstökustannukset tulivat päivystyskorvaukset (19 21 %). Tilakustannusten osuus oli Hyvinkäällä pienin (6 %), kun se HYKS:n sairaaloissa muodosti 8 10 % kuluista. Tarvikkeiden osuus kokonaiskustannuksista oli yksiköissä 5 6 % ja laitteiden 1 3 %. Yleiskustannuksiin jäävä osuus oli pienin Kätilöopistolla (16 %) ja suurin Hyvinkäällä (20 %). Leikkaussalien kokonaiskustannuksista obstetristen leikkausten osuus oli huomattavan pieni Hyvinkäällä (2,7 %). Jorvissa osuus oli (7,3 % ). Kätilöopistolla osuus oli suuri (36,2 %), kuten myös Naistenklinikalla (29,7 %). Obstetrinen leikkaussalikustannus syntynyttä lasta kohti oli korkein Naistenklinikalla (497 e). Jorvissa se oli 358 e, Kätilöopistolla 311 euroa ja Hyvinkäällä 224 e. Obstetristen leikkaussalikustannusten rakenne eri yksiköissä vaihteli (kuvio 2). Hyvinkäällä henkilöstökustannusten osuus oli suurin (37 %) ja Jorvissa pienin (30 %). Päivystyskustannukset olivat Jorvissa ja Naistenklinikalla noin neljännes kaikista kustannuksista, Hyvinkäällä ja Kätilöopistolla kolmannes. Merkittävää vaihtelua oli myös tarvikekustannusten osuudessa: Kätilöopistolla ja Hyvinkäällä 8 %, Naistenklinikalla 18 % ja Jorvissa 25 %. 2687

5 Terveydenhuoltotutkimus kuvio 3. Henkilökunnan määrä syntynyttä lasta kohti. n 0,040 0,035 0,030 0,025 0,020 0,015 0,010 0,005 0,000 vinkäällä 0,031. Hyvinkäällä hoitajien määrä oli vertailuryhmän toiseksi suurin, mutta lääkärien ja muun henkilökunnan määrä vastaavasti vähäisempi (kuvio 3). Hoitopäivät ja käynnit Hoitopäivien määrä syntynyttä lasta kohti oli suurin Naistenklinikalla (4,39) ja pienin Jorvissa (3,15). Kätilöopistolla hoitopäiviä oli 3,22 ja Hyvinkäällä 3,32. Myös synnytystä edeltäviä hoitopäiviä oli selvästi eniten Naistenklinikalla (1,29), kun niitä Kätilöopistolla oli 0,41, Jorvissa 0,25 ja Hyvinkäällä 0,23 päivää. Synnytyssaliin kirjattuja hoitopäiviä oli Naistenklinikalla sekä Jorvissa 0,34 ja Kätilöopistolla 0,51. Hyvinkäällä synnytyssalihoitopäiviä muodostunut juuri lainkaan (0,02), mikä johtui kirjaamistavan erosta. Synnytyksen jälkeisten hoitopäivien osuus lapsivuodeosastolla oli suurin Hyvinkäällä (3,07). Naistenklinikan (2,75), Jorvin (2,57) Kätilöopiston (2,30) vastaavat luvut olivat pienemmät. Erot supistuivat, kun mukaan laskettiin synnytyssalihoitopäivät. Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää Henkilöstömäärät yhteensä Hoitohenkilökunta Lääkärit Muut Käyntien määrä syntynyttä lasta kohti oli suurin Hyvinkäällä (5,83 käyntiä, päivystyksen osuus 0,83 käyntiä). Jorvissa vastaavat luvut olivat (4,39/0,82) ja Kätilöopistolla (4,55/1,01). Naistenklinikalla käyntejä oli yhteensä 5,05, josta päivystyskäyntien osuus oli suurin (1,05). Ultraääniseulonnassa käyntejä oli eniten Hyvinkäällä (2,62), koska sinne ohjautui myös muualla synnyttäviä. Jorvissa ja Kätilöopistolla ultraäänikäynnit (1,91) vastasivat yksikköjen synnyttäjämäärää. Naistenklinikalla käyntejä oli synnytysmäärään nähden vähän (1,69), koska merkittävä osa oli seulottu muualla. DRG-tuotteiden osuus Synnytystoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat Naistenklinikalla 23,3 milj. euroa, Kätilöopistolla 18,3 milj. euroa, Jorvissa 11,3 milj. euroa ja Hyvinkäällä 5,0 milj. euroa. (taulukko 2). Huomionarvoista on, että synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden osuus erikoissairaanhoidon synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista oli vain % Pohdinta Taloudellisia arviointeja synnytystoiminnan kustannuksista Suomessa on esitetty vähän ja ne ovat yleensä perustuneet vain yhden yksikön tietoihin (12,13). Kansainvälisten tulosten vertailtavuutta heikentävät synnytystoiminnan erilaiset järjestelyt eri maissa (14,15). Tutkimusnäytön vähäisyydestä huolimatta säästösyitä on käytetty synnytysyksikköjen lakkauttamisen yhtenä perusteena. Selvityksemme tarjoaa tietoa synnytystoiminnasta koituvista suorista kustannuksista Suomen oloissa. Kustannuslaskenta perustuu aina erilaisiin jakosääntöihin ja sopimuksiin, mikä vaikeuttaa eri yksiköiden tietojen vertailua. Ongelma pyrittiin minimoimaan määrittämällä yhteinen kustannusanalyysin rakenne yksityiskohtaisesti. Huomiota kiinnitettiin yksiköiden erilaisiin järjestelyihin mm. leikkaussalitoiminnoissa ja päivystyksessä. Täsmällinen kirjanpito työajan jakaantumisesta on yleensä saatavilla vain leikkaussalitoimenpiteiden osalta, muilta osin työajan käyttö perustuu arvioihin. Lääkärien todellisten työvoimakustannusten selvittämiseksi sovelsimme vakanssipohjaista tarkastelua, jossa otettiin huomioon myös vakanssien käyttöaste. 2688

6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Arvioita synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista on tehty vähän. Laskelmat ovat perustuneet yleensä vain yhden yksikön tuloksiin. Tämä tutkimus opetti Kokonaiskustannuksissa syntynyttä lasta kohti ei ollut merkittäviä eroja Kätilöopiston, Jorvin ja Hyvinkään sairaalan välillä. Tertiääritasolla eli Naistenklinikalla etenkin henkilöstökustannukset olivat selvästi muita yksiköitä korkeammat. Leikkaussalikustannusten kohdentaminen eri erikoisaloille oli haasteellista. DRG-tuotteet kattoivat alle 60 % synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista. English summary > in english Costs of the Different-Sized Delivery Units in Helsinki and Uusimaa District Taulukko 2. Synnytystoiminnan kustannukset verrattuna DRG-tuotteiden¹ hintoihin vuonna Sairaala Synnytystoiminnan kokonaiskustannukset, e Kun verrataan kokonaiskustannuksiltaan halvinta Hyvinkään yksikköä muihin, oli lisäkustannus syntynyttä lasta kohti Naistenklinikalla 1017 euroa, Kätilöopistolla 136 euroa ja Jorvissa 224 euroa. Suurimmat erot Naistenklinikan ja Hyvinkään välillä olivat henkilöstö- (430 e), päivystys- (142 e) ja tilakustannuksissa (206 e), jotka selittivät lähes 80 % kustannuserosta. Halvimman ja toiseksi halvimman yksikön, Kätilöopiston, kulueroissa oli vastakkaisuutta. Kätilöopistolla henkilöstö- (97 e), tila- (109 e) ja päivystyskustannukset (42 e) olivat Hyvinkäätä korkeammat, kun taas yleiskustannukset olivat Kätilöopistolla yli 100 euroa pienemmät. Jorvin ja Hyvinkään keskussairaalamainen toimintaympäristö näkyi myös kulurakenteen samankaltaisuutena. Jorvin kustannukset olivat kuitenkin yleensä hieman korkeammat, mutta yleis- ja laitekustannukset olivat samalla tasolla. Hoito tertiääriklinikalla oli odotetusti kalleinta. Naistenklinikan yliopistolliset tehtävät vaikuttivat osaltaan siihen, että henkilöstökustannukset syntynyttä lasta kohti nousivat euroa muita yksiköitä korkeammiksi. Kätilöopiston suuri koko taas alensi yleiskustannuksia. Jorvissa ja Hyvinkäällä leikkaussalikustannukset jakautuivat usealle erikoisalalle, mikä asetti haasteita kustannuslaskennassa tehtyihin kohdennuksiin. Huomio kiinnittyi Jorvin obstetrisen leikkaustoiminnan korkeisiin kustannuksiin, jotka osin selittyivät suurilla tarvikekuluilla. Hyvinkäällä obstetrinen leikkaustoiminta oli halvinta, mihin myötävaikutti myös päivystysmuoto. HYKS:n yksiköissä leikkaussalitiimi on DRG-tuotehintojen mukaiset tulot ¹, e DRG-kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää ¹ Sisältää pääryhmät: 370 (keisarileikkaus, komplisoitunut) 371 (keisarileikkaus, komplisoitumaton) 372 (alatiesynnytys, ongelmia) 373 (alatiesynnytys, ongelmaton) ympärivuorokautisesti sairaalassa, kun taas Hyvinkäällä se on varalla kotona. Viranomaisvalvonnan edellyttämä hätäsektiovalmius taataan kokoamalla tarvittaessa leikkaussalitiimi toimipaikkakoulutetusta synnytyssalin ja tehovalvonnan henkilökunnasta. Synnytystapahtumaan liittyvät DRG-tuotehinnat ovat perinteisesti saaneet paljon huomiota, vaikka ne muodostavatkin vain keskimäärin alle 60 % erikoissairaanhoidon äitiyshuollon ja synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista. Välisuoriteperusteiseen kustannuslaskentaan pohjautuva hinnoittelu on haasteellista ja tuottavuuspaineet ohjaavat helposti DRG-tuotteiden alihinnoitteluun. DRG-tuotteiden käyttökelpoisuus perustuu oikeaan ja järjestelmälliseen suoritteiden kirjaamiseen, ja HUS-alueen synnytyssairaaloissa onkin jo usean vuoden ajan yhtenäistetty kirjaamiskäytäntöjä. Kirjaamisen yhtenäistäminen valtakunnallisesti mahdollistaisi toiminnan laajemman vertailun. Tutkimuksessamme ei tullut ilmi merkittäviä kokonaiskustannusten eroja syntynyttä lasta kohti suurten ja keskisuurten yksiköiden välillä, tertiääritason klinikkaa lukuun ottamatta. Kustannusprofiileista sitä vastoin löytyi poikkeavuuksia. On ilmeistä, että synnytysyksiköihin on löydettävissä kulloisiinkin olosuhteisiin sopiva, resursseja maltillisesti ja kustannustehokkaasti käyttävä toimintamalli. Nyt saatuun tietoon on hyvä vertailla tulevia kustannusanalyyseja. Jatkossa olisikin aiheellista selvittää myös pienten synnytysyksiköiden kustannukset. n 2689

7 english summary Anna-Maija Tapper M.D., Ph.D., MBA, Senior Consultant Department of Gynaecology and Pediatrics Helsinki University Central Hospital Markus Pelttari Petri Moisio Jari Sjöberg Mika Nuutila Asko Saari Jari Petäjä Martti Ämmälä Costs of the Different-Sized Delivery Units in Helsinki and Uusimaa District This study evaluates the costs of the four different-sized delivery units in Helsinki and Uusimaa district in The Women s Clinic at Helsinki University Hospital (5 641 deliveries) is a tertiary level hospital, while the Maternity Hospital (5 768 deliveries), Jorvi Hospital (3 468 deliveries) and Hyvinkää Hospital (1 656 deliveries) are units mainly for low-risk parturients. The cost information for the study was gathered similarly in all clinics from financial accounting and information systems and the costs were reported per newborn. As expected the costs were the highest (4 019 ) in the tertiary level hospital, mainly due to personnel costs. Between the differentsized non-tertiary clinics only minor differences in total costs per child were reported ( ). However, differences in cost structure were revealed. Among the non-tertiary units in this size category ( deliveries) no significant decrease in unit costs was noticed with raised annual delivery rates. It is likely that each of these units has found the most effective allocation of resources for its unit size. For further research it would be interesting to study delivery units which are significantly smaller or bigger. 2689a

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Eila Suvanto, LT, hayl OYS vastuualue Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö THL:n lisääntymisaineistot Raskaudenkeskeyttämis-

Lisätiedot

KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA

KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA HALLITUS 160 17.11.2014 KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA 307/03/00/2014 HALL 160 Porvoon sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Nimi nimike klo lisätiedot

Nimi nimike klo lisätiedot Pöytäkirja TPD-KOKOUS Lohjan sairaanhoitoalue, NaLa henkilökunta Aika: 24.3.2010 klo 7.30 8.40 Paikka: Lohjan sairaala, os. 2 taukotila Osallistujat: Nimi nimike klo lisätiedot Liisa Astala henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TULEVAISUUS

SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TULEVAISUUS Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:35 Kari Nieminen Pienten SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TULEVAISUUS Selvityshenkilön raportti Helsinki 2015 2 3 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA Työryhmäraportti 14.3.2012 2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Hannu Leskisen asettama

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Synnytysten turvallisuus

Synnytysten turvallisuus 1 Suomen Kätilöliitto ry 8.10.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki LAUSUNTO Asia: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) lausuntopyyntö koskien käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta KAA 1/2015

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2014 Perinatalstatistik föderskor, förlossningar och nyfödda

Lisätiedot

NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ

NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ HYKS-lautakunta, 4.5.2010, liite 1 27.4.2010 NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ Työryhmä: Haukkamaa Maija, ylilääkäri, synnytykset, va klinikkaryhmän johtaja,

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin

Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Eija Raussi-Lehto Lehtori, Metropolia AMK (eija.raussi-lehto@metropolia.fi) Vieraileva tutkija,

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

MUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI

MUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI MUISTIO KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: To 31.10.2013, klo 11.30 15 Paikka: Neuvotteluhuone / KYS Läsnä: Mirja Syrjänen, Ylihoitaja, KYS Anna-Kaisa Kokkonen,

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

HALLITUS 40 14.02.2005

HALLITUS 40 14.02.2005 HALLITUS 40 14.02.2005 KIRURGIAN POTILAIDEN JONONPURUN EDELLYTTÄMÄ LEIKKAUSSALI- JA VUODEOSASTOPALVELUJEN HANKINTA 95/P61/2005 HALL 40 Erikoissairaanhoitolain muutos astuu voimaan 01.03.05. Se edellyttää,

Lisätiedot

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA SGY:n hallitus on kokouksessaan 28.2.2015 käsitellyt pienten synnytyssairaaloiden toimintaa tulevaisuudessa. Pääpiirteittäin viittaamme oheiseen SGY:n antamaan kannanottoon 31.01.2010 koskien yhtenäisiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2012 Perinatalstatistik föderskor, förlossningar och nyfödda

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen

Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Suomen Gynekologiyhdistyksen Syyskoulutuspäivät 26.- 27.11.2015 Nanneli Pallasmaa, LT, NaistentauCen ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi EI

Lisätiedot

ÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN.

ÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN. ÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN. LK Laura Oittinen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015. (tarkistettu 8.5.2015)

Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015. (tarkistettu 8.5.2015) Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015 (tarkistettu 8.5.2015) 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 3 1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 4 2 SYNNYTYSTEN JA

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8 Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-8 Kuntaliitto 27.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

LAUSUNTO 13.10.2015. Lapin sairaanhoitopiirin lausunto päivystysasetuksen muuttamistarpeesta synnytysten osalta

LAUSUNTO 13.10.2015. Lapin sairaanhoitopiirin lausunto päivystysasetuksen muuttamistarpeesta synnytysten osalta SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Lapin sairaanhoitopiirin lausunto päivystysasetuksen muuttamistarpeesta synnytysten osalta StV kansalaisaloite KAA 1/2015 Taustaa Epätavallisten tai harvinaisten hätätilanteiden

Lisätiedot

-~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7)

-~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto L11í.3, T/aJIJlcD t.h m:tlu N.Ç 7,/D, ) oj'lf -~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7) 109.2014 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPl!RIN KY. Itä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 1 Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 2 Tavoitteet Kustannuslaskennan johdonmukainen liittäminen osaksi talousohjausta Kokonaiskustannusmallia ei toteuteta pelkästään yhteisrahoitteisessa

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables

Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables Liitetaulukko 1: Synnyttäjät ja synnytykset 1987, 1993, 1995, 1997, 1999, 2001, 2003, 2005 2009 Bilagetabell 1: Föderskor och förlossningar 1987, 1993,

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

6 29.01.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

6 29.01.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 6 29.01.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 650/00/02/00/02/2012 HYKS 6 Hallintosäännön 33 :n ja hallituksen päätöksen 133,

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen SYNNYTYKSEN HOITAMINEN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALASSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen SYNNYTYKSEN HOITAMINEN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALASSA 22.1.2010 Dnro 3481/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen SYNNYTYKSEN HOITAMINEN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALASSA

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

DRG ryhmittelijän muutokset 2014

DRG ryhmittelijän muutokset 2014 DRG ryhmittelijän muutokset 2014 DRG -käyttäjäpäivät 13.12.2013 Minna-Liisa Sjöblom 13.12.2013 Page 1 Poistuneet ryhmät Uudet ryhmät Muutokset: mistä ryhmistä hoitojaksot siirtyneet mihin ryhmiin hoitojaksot

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Mitä PHSOTEY odottaa Hoitologistikko toiminnalta?

Mitä PHSOTEY odottaa Hoitologistikko toiminnalta? Mitä PHSOTEY odottaa Hoitologistikko toiminnalta? Sisäisen tilaajan näkökulma, PHSOTEY Martti Talja, professori n johtaja Sisäisen tilaajan näkökulma, PHSOTEY Pilot-kohteena: Päijät-Hämeen sosiaali- ja

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 Hallitus 13.2.2012, LIITE 5 NAISTENKLINIKKA LISÄRAKENNUKSEN LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Naistenklinikan päärakennus

Lisätiedot