Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus Anna-Maija Tapper LT, MBA, apulaisylilääkäri HUS, HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Markus Pelttari tradenomi, taloussuunnittelija HUS, HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Petri Moisio KTM, suunnittelupäällikkö HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jari Sjöberg dos., klinikkaryhmän johtaja HUS, HYKS, naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmä Mika Nuutila dos., klinikkaylilääkäri HUS, HYKS, synnytysten klinikka Asko Saari LKT, sairaanhoitoalueen johtaja HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jari Petäjä Dos., johtava ylilääkäri HUS, HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Martti Ämmälä LL, ylilääkäri, tulosyksikön johtaja, HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä Lähtökohdat Erikokoisten ja eri tavoilla toimintansa järjestävien synnytysyksiköiden kustannuksista Suomessa on esitetty arvioita, mutta varsinaisia kustannuslaskelmia synnytystoiminnasta ei ole tehty. Menetelmät Tutkimukseen koottiin tiedot HUS-alueeseen kuuluvien Naistenklinikan, Kätilöopiston sekä Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden synnytysyksiköiden toiminnoista ja niiden kustannuksista vuodelta Keskeisiä toimintolukuja ja synnytystoiminnan kokonaiskustannuksia tarkasteltiin syntynyttä lasta kohden. Erityistä huomiota kiinnitettiin erikokoisten ja eri tavoin toimintonsa järjestäneiden yksiköiden kustannusrakenteessa ilmeneviin eroavuuksiin. Tulokset Hoidon vaativinta eli tertiääritasoa edustavan Naistenklinikan kustannukset olivat selvästi korkeimmat, kun taas muiden yksikköjen väliset kustannuserot olivat vähäisemmät. Yksiköiden toimintakulttuuri oli hyvin samankaltainen, joskin vähäinen ero hoitoon otettavien ennenaikaisten synnytysten viikkorajoissa on huomioitava. Hyvin suuren (> synnytystä vuodessa) yksikön kokonaiskustannukset syntynyttä lasta kohti olivat hieman alemmat kuin suuren (> synnytystä), mutta kaikkein alimmat ne olivat keskisuuressa synnytysyksikössä (> synnytystä). Kustannusrakenne eri yksiköissä oli samantapainen. Synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden osuus kokonaiskustannuksista oli keskimäärin alle 60 %. Päätelmät Keskisuurten ja suurten synnytysyksiköiden välillä ei ollut tertiääritasoa lukuun ottamatta merkittäviä eroja kokonaiskustannuksissa syntynyttä lasta kohti, mutta kustannusprofiileissa esiintyi poikkeamia. On ilmeistä, että tämän suuruusluokan yksiköissä on löydettävissä olosuhteisiin sopiva, resursseja maltillisesti ja kustannustehokkaasti käyttävä toimintamalli. Merkittävä osa raskauden seurannan ja synnytysten kustannuksista jää synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden ulkopuolelle, joten ne eivät anna todellista kuvaa synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista erikoissairaanhoidolle. Vertaisarvioitu VV Raskauden seurannan ja synnytystoiminnan järjestäminen Suomessa on ollut viime vuosikymmeninä vilkkaan arvioinnin kohteena luvun alussa on julkaistu useita turvalliseen synnyttämiseen tähtääviä ohjeistuksia. Käypä hoito -suositus vastasyntyneen elvytyksessä määritti vastasyntyneen hoidon kriteereitä (1). Päivystysraportti sisälsi suosituksia synnytyssairaaloiden toimintavalmiuksista ja koosta (2). Etenen kannanotto korosti turvallisen synnyttämisen ohjeistuksen tarvetta (3). Valvira laati ohjeet minimivalmiuksista hätäkeisarileikkauksia varten (4). Valtakunnallinen synnytyssairaalaselvitys antoi suosituksia äitiyshuollon järjestämistavoista (5). Uuteen terveydenhuoltolakiin liittyvä asetus tulee määrittämään obstetrisen päivystysvalmiuden resurssitarpeet. Tuleva äitiysneuvola-asetus antaa konkreettisia suosituksia äitiyshuollon ja neuvolatoiminnan järjestämistavoista. Peri- ja neonataalikuolleisuutta on pidetty keskeisenä turvallisen synnyttämisen mittarina. Kansainvälisellä tasolla se onkin hyvä suure kuvaamaan koko terveydenhuollon toimivuutta ja Suomi sijoittuu siinä kärkiluokkaan (6,7). Pienemmässä mittakaavassa perinataalikuolleisuus on kuitenkin kovin karkea mittari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee vuosittain lukuisia synnytystoimintaa kuvaavia suureita, mutta varsinaisia sairaalakohtaisia vertailuja tai toiminnan analyyseja ei niiden pohjalta ole tehty (8). Eurostat julkaisee eurooppalaista vertailu- 2684

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä. Vastasyntyneen elvytys. Käypä hoito -suositus 2008 (päivitetty ). www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Työryhmän raportti. Yhtenäiset päivystyshoidon kriteerit. STM:n selvityksiä 2010:4. document_library/get_file?folderid = &name=DLFE pdf 3 Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettiset periaatteet. Etenen kannanotto www. etene.fi/fi/aineistot/tiedotteet/ tiedote/view/ Keskussairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkauksiin. Valviran kannanotto tietopankki/kannanotot/keskussairaaloissa_oltava_ymparivuorokautinen_valmius_hatakeisarinleikkauksiin 5 Tapper A-M. Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen, STM:n raportteja 2011:8. www. stm.fi/julkaisut/nayta/-/_ julkaisu/ OECD Health Statistics social-issues-migration-health/ data/oecd-health-statistics_ health-data-en 7 Vuori E, Gissler M. Synnytykset ja vastasyntyneet. THL aiheittain/seliterveys/synnytykset/ perinataali 8 Vuori E, Gissler M. Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain Suomessa THL European Perinatal Health report. The health and care of pregnant women and babies in Europe in Euro-Peristat Project with SCPE and EUROCAT May Tammela O, Lehtonen L, Andersson S, Hallman M, Heinonen K, Leipälä J. Riittävätkö synnytys sairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon? Suom Lääkäril 2006;61: Hemminki E ym. Should births be centralised in higher level hospitals? experiences from regionalised health care in Finland. BJOG 2011;118: Tekay A, Kulju P. Mikä hätänä hätäsektiokäytännössä? Suom Lääkäril 2010;65: Härmä K, Volmanen P, Bonfier O, Härma M. Kannattaako takoa naulaa, joka on jo kantaa myöten seinässä? Suom Lääkäril 2012;67: Schroeder E, Petrou S, Patel N, Hollowell J, Puddicombe D, Redshaw M, Brocklehurst P. Cost effectiveness of alternative planned places of birth in woman at low risk of complications: evidence from the Birthplace in England national prospective cohort study. BMJ 2012;344:e2292. tietoa aikasykleittäin (9). Muita käyttökelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan laadukasta synnytystoimintaa on vähän. Synnytystoiminnan edellyttämän ympärivuorokautisen päivystysvalmiuden ylläpito vaatii runsaasti henkilöstöresursseja ja on siten kallista. Pieniä yksiköitä on lakkautettu ja suuntaus Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on ollut kohti suurempia synnytysyksikköjä. Vaikuttimina ovat olleet pyrkimys yhä turvallisempaan toimintaan, henkilöstöpula ja kustannustekijät (10). Suomessa synnytysyksikköjen määrä on muutamassa vuosikymmenessä puolittunut 61 yksiköstä 31:een ja niiden keskikoko on kasvanut liki synnytykseen vuodessa. Matkasynnytysten määrä on ollut hienoisessa nousussa, mutta perinataalikuolleisuus on samaan aikaan edelleen laskenut (11). Suuruuden ekonomian mukaisesti yksikköhinnan tulisi laskea, kun tapahtumat lisääntyvät. Onkin esitetty, että kustannukset syntynyttä lasta kohti olisivat alimmillaan suuressa yksikössä. Taloudellisia laskelmia synnytystoiminnan kustannuksista on kuitenkin vain vähän (12,13). Tämän työn tarkoituksena oli selvittää erilaisten ja erikokoisten synnytysyksiköiden kustannusrakennetta, vertailla niitä keskenään ja analysoida mahdollisia eroja. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvien HYKS:n kolmen synnytysyksikön (Naistenklinikka, Kätilöopisto ja Jorvi) sekä Hyvinkään sairaalan synnytysyksikön toimintolukuja ja kustannuksia ajalta Toimintoluvut saatiin koko HUS-alueella käytössä olevista Obstetrix-synnytyskertomusjärjestelmästä ja Opera-leikkaussalijärjestelmästä. Toimintaa ja kustannuksia koskevat tiedot otettiin raporttina HUS-Total-tietojärjestelmästä. Selvitimme synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden pääryhmien (370 komplisoitunut keisarileikkaus, 371 komplisoitumaton keisarileikkaus, 372 ongelmainen alatiesynnytys, 373 ongelmaton alatiesynnytys) osuutta koko synnytystoiminnan kustannuksista (www. norddrg.fi/webfm_send/210). DRG-tuotteen hinnan muodostumisperustana on vuosittain vaihtuva organisaatiokohtainen välisuoritehinnasto. Se on omakustannuslähtöinen, mutta lopulliseen tuotehintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät (esim. kustannusten sopeutustavoitteet). Synnytystoiminnasta vain osa on DRG-hinnoiteltua, loppuosa toiminnasta laskutetaan käyntituotteina. DRGtuotteiden hinnat ovat yhtenäiset HYKS-alueen synnytysyksiköissä, mutta Hyvinkäällä on käytössä oma DRG-hinnasto. Analyysia varten tiedot koottiin mahdollisimman yhteneväisin tavoin. Kustannusten lähtökohtana oli kustannuslaskentaprosessin tulos kokonaiskustannuslaskennan ja välisuoritekustannuslaskennan osalta. HYKS:n sairaaloissa pohjatietoina käytettiin kustannuslaskentavaiheessa kerättyjä kustannuspaikkakohtaisia tietoja ja hoitohenkilöstön määrä tarkistettiin tietojärjestelmistä. Henkilökunnan määrä oli vakanssipohjainen, mutta vakanssien käyttöaste huomioitiin. Lääkärien lukumäärä ja vakanssikohtainen työajan jakauma saatiin erillisestä laskennasta. Tämän jakosuhteen perusteella jaettiin klinikkaryhmiin kertyneet palkkakustannukset loppusuoritteita tuottaville yksiköille. Hyvinkäällä tiedot kerättiin tehdyn kustannuslaskennan mukaisesti ensin klinikkatasolle, minkä jälkeen ne jaettiin eri kustannuseriin. Yksityiskohtaiset kuvaukset laskentakaavoista ja tuloksista on saatavissa kirjoittajilta. Tulokset Tutkimuksen kohteena olleissa synnytysyksikössä oli vuoden 2011 aikana yhteensä synnytystä. Naistenklinikalla niitä oli (5 808 lasta), Kätilöopistolla (5 827 lasta), Jorvissa (3 493 lasta) ja Hyvinkäällä (1 672 lasta). Naistenklinikka on HUS-alueen ainoa tertiääritason synnytysyksikkö, mutta myös siellä synnyttävistä valtaosa on vähäriskisiä. Suomen suurin synnytysyksikkö Kätilöopisto on keskittynyt synnytysten ja naistentautien hoitoon, joten esimerkiksi leikkaussalikapasiteettia jakamassa ei ole muita erikoisaloja. Jorvin synnytysyksikkö on suuren keskussairaalan osa. Hyvinkään synnytysyksikkö toimii osana keskisuurta keskussairaalaa ja sen synnytysmäärä vastaa maamme synnytysyksikköjen keskimääräistä tasoa. Tertiääriklinikalle ohjattavien synnyttäjien kriteerit ovat tutkituissa yksiköissä yhteneväiset, lukuun ottamatta ennenaikaisen synnytyksen 2685

3 Terveydenhuoltotutkimus 15 von Gruenigen VE, Powell DM, Sorboro S, McCarroll ML, Kim U. The financial performance of labor and delivery units. Am J Obstet Gynecol 2013; 13: nlm.nih.gov/pubmed/ (Epub ahead of print) rajaa, joka Kätilöopistolla on 32+0 ja Jorvissa sekä Hyvinkäällä 35+0 raskausviikkoa. Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla ensisynnyttäjien osuus oli maan suurin (46 %), Jorvissa (40 %) ja Hyvinkäällä (39 %) hieman matalampi. Komplisoituneita ja ennenaikaisia synnytyksiä oli Naistenklinikalla eniten, Hyvinkäällä vähiten. Synnytysten hoitokäytännöt on HUS-alueella yhtenäistetty. Sektioiden osuus oli Naistenklinikalla suurin (24 %), Jorvissa ja Hyvinkäällä pienin (14 %). Imukuppisynnytysten määrä on yksiköissä vähitellen noussut (10 11 %), ainoastaan Jorvissa se on säilynyt matalammalla tasolla (7 %). Epiduraali- ja spinaalipuudutusten osuudet sairaaloissa olivat yhteneväiset (taulukko 1). Synnytysten kustannukset Kokonaiskustannukset syntynyttä lasta kohti olivat vuonna 2011 korkeimmat Naistenklinikalla (4 019 e). Jorvissa (3 226 e) ne olivat hieman Kätilöopistoa (3 138 e) suuremmat ja pienimmät Hyvinkäällä (3 002 e) (kuvio 1). Kuviossa 1 on eritetty kustannusten jakauma syntynyttä lasta kohti. Henkilöstökustannukset (ilman päivystyskorvauksia) olivat selvästi suurimmat Naistenklinikalla (1 818 e) ja pienimmät Hyvinkäällä (1 388 e). Kätilöopiston (1 485 e) ja Jorvin (1 463 e) henkilöstökustannukset olivat hieman Hyvinkään lukuja suuremmat. Toiseksi suurin kuluerä olivat päivystyskustannukset, joiden erot olivat henkilöstökuluja vähäisemmät (Naistenklinikka 754 e; Hyvinkää, Kätilöopisto ja Jorvi e). Tilakustannukset syntynyttä lasta kohti olivat korkeimmat Naistenklinikalla (397 e) ja Kätilöopistolla (301 euroa). Jorvissa ne olivat 255 e ja Hyvinkäällä 191 e. Myös tarvikekustannukset olivat Naistenklinikalla suurimmat ja Hyvinkäällä pienimmät, mutta niiden ( e) osuus kokonaiskustannuksista oli eri yksiköissä suunnilleen samaa tasoa. Laitekustannukset olivat kaikissa yksiköissä lähellä toisiaan (55 77 euroa), mutta nyt suurin kustannuserä kirjattiin Hyvinkäälle ja pienin Naistenklinikalle. Yleiskustannuksiin jäävän osuuden vaihtelu oli merkittävä. Se oli Naistenklinikalla 751 e, Jorvissa 599 e, Hyvinkäällä 588 e ja Kätilöopistolla 485 e. Yksiköiden kustannusrakenne Kustannusrakenne eri yksikössä oli samantapainen (kuvio 1). Henkilöstökustannusten osuus oli selvästi suurin (45 47 %) ja seuraavana Taulukko 1. Naistenklinikan, Kätilöopiston, Jorvin ja Hyvinkään sairaalan synnytysyksiköiden toimintoluvut vuonna Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää Synnytykset 2011 n % n % n % n % Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Synnytykset kaksoset 161 2,9 59 1,0 30 0,9 16 1,0 Lapset Keisarileikkaukset , , , ,3 elektiivinen , , , ,4 kiireellinen , , , ,2 hätä 108 8,0 57 6,4 48 9,7 20 8,4 Synnytyksen käynnistykset , , , ,5 Kivunlievitys (epid. tai spin.) , , , ,9 Imukuppisynnytykset , , , ,1 Perätilan ulosautot 57 1,0 45 0,8 34 1,0 8 0,5 Syntymäpaino < 2 500g 542 9, ,7 75 2,1 38 2,3 Raskausviikkoja < , , ,9 49 3,0 Perinataalimortaliteetti 26 0, , ,43 4 0,24 kuolleena syntyneet 20 0, , ,40 4 0,24 ens. elinvk kuolleet 6 0,10 1 0,02 1 0,03 0 0,

4 tieteessä Sektioiden osuus oli Naistenklinikalla suurin (24 %). Henkilöstömäärä Naistenklinikalla sekä hoitohenkilökunnan että lääkärien määrä syntynyttä lasta kohti oli selvästi muita vertailusairaaloita suurempi (0,035), kun se Kätilöopistolla ja Jorvissa oli 0,030 ja Hykuvio 1. Synnytystoiminnan kokonaiskustannukset ja niiden jakauma syntynyttä lasta kohti vuonna euroa kuvio 2. Obstetristen toimenpiteiden kustannusten jakauma leikkaussaleissa. % Jorvi Hyvinkää 0 Naistenklinikka Kätilöopisto Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää Yleiskustannukset Laitteet Tarvikkeet Tilakustannukset Päivystyskustannukset Henkilöstökustannukset Yleiskustannukset Laitteet Tarvikkeet Tilakustannukset Päivystyskustannukset Henkilöstökustannukset tulivat päivystyskorvaukset (19 21 %). Tilakustannusten osuus oli Hyvinkäällä pienin (6 %), kun se HYKS:n sairaaloissa muodosti 8 10 % kuluista. Tarvikkeiden osuus kokonaiskustannuksista oli yksiköissä 5 6 % ja laitteiden 1 3 %. Yleiskustannuksiin jäävä osuus oli pienin Kätilöopistolla (16 %) ja suurin Hyvinkäällä (20 %). Leikkaussalien kokonaiskustannuksista obstetristen leikkausten osuus oli huomattavan pieni Hyvinkäällä (2,7 %). Jorvissa osuus oli (7,3 % ). Kätilöopistolla osuus oli suuri (36,2 %), kuten myös Naistenklinikalla (29,7 %). Obstetrinen leikkaussalikustannus syntynyttä lasta kohti oli korkein Naistenklinikalla (497 e). Jorvissa se oli 358 e, Kätilöopistolla 311 euroa ja Hyvinkäällä 224 e. Obstetristen leikkaussalikustannusten rakenne eri yksiköissä vaihteli (kuvio 2). Hyvinkäällä henkilöstökustannusten osuus oli suurin (37 %) ja Jorvissa pienin (30 %). Päivystyskustannukset olivat Jorvissa ja Naistenklinikalla noin neljännes kaikista kustannuksista, Hyvinkäällä ja Kätilöopistolla kolmannes. Merkittävää vaihtelua oli myös tarvikekustannusten osuudessa: Kätilöopistolla ja Hyvinkäällä 8 %, Naistenklinikalla 18 % ja Jorvissa 25 %. 2687

5 Terveydenhuoltotutkimus kuvio 3. Henkilökunnan määrä syntynyttä lasta kohti. n 0,040 0,035 0,030 0,025 0,020 0,015 0,010 0,005 0,000 vinkäällä 0,031. Hyvinkäällä hoitajien määrä oli vertailuryhmän toiseksi suurin, mutta lääkärien ja muun henkilökunnan määrä vastaavasti vähäisempi (kuvio 3). Hoitopäivät ja käynnit Hoitopäivien määrä syntynyttä lasta kohti oli suurin Naistenklinikalla (4,39) ja pienin Jorvissa (3,15). Kätilöopistolla hoitopäiviä oli 3,22 ja Hyvinkäällä 3,32. Myös synnytystä edeltäviä hoitopäiviä oli selvästi eniten Naistenklinikalla (1,29), kun niitä Kätilöopistolla oli 0,41, Jorvissa 0,25 ja Hyvinkäällä 0,23 päivää. Synnytyssaliin kirjattuja hoitopäiviä oli Naistenklinikalla sekä Jorvissa 0,34 ja Kätilöopistolla 0,51. Hyvinkäällä synnytyssalihoitopäiviä muodostunut juuri lainkaan (0,02), mikä johtui kirjaamistavan erosta. Synnytyksen jälkeisten hoitopäivien osuus lapsivuodeosastolla oli suurin Hyvinkäällä (3,07). Naistenklinikan (2,75), Jorvin (2,57) Kätilöopiston (2,30) vastaavat luvut olivat pienemmät. Erot supistuivat, kun mukaan laskettiin synnytyssalihoitopäivät. Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää Henkilöstömäärät yhteensä Hoitohenkilökunta Lääkärit Muut Käyntien määrä syntynyttä lasta kohti oli suurin Hyvinkäällä (5,83 käyntiä, päivystyksen osuus 0,83 käyntiä). Jorvissa vastaavat luvut olivat (4,39/0,82) ja Kätilöopistolla (4,55/1,01). Naistenklinikalla käyntejä oli yhteensä 5,05, josta päivystyskäyntien osuus oli suurin (1,05). Ultraääniseulonnassa käyntejä oli eniten Hyvinkäällä (2,62), koska sinne ohjautui myös muualla synnyttäviä. Jorvissa ja Kätilöopistolla ultraäänikäynnit (1,91) vastasivat yksikköjen synnyttäjämäärää. Naistenklinikalla käyntejä oli synnytysmäärään nähden vähän (1,69), koska merkittävä osa oli seulottu muualla. DRG-tuotteiden osuus Synnytystoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat Naistenklinikalla 23,3 milj. euroa, Kätilöopistolla 18,3 milj. euroa, Jorvissa 11,3 milj. euroa ja Hyvinkäällä 5,0 milj. euroa. (taulukko 2). Huomionarvoista on, että synnytystapahtumaan liittyvien DRG-tuotteiden osuus erikoissairaanhoidon synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista oli vain % Pohdinta Taloudellisia arviointeja synnytystoiminnan kustannuksista Suomessa on esitetty vähän ja ne ovat yleensä perustuneet vain yhden yksikön tietoihin (12,13). Kansainvälisten tulosten vertailtavuutta heikentävät synnytystoiminnan erilaiset järjestelyt eri maissa (14,15). Tutkimusnäytön vähäisyydestä huolimatta säästösyitä on käytetty synnytysyksikköjen lakkauttamisen yhtenä perusteena. Selvityksemme tarjoaa tietoa synnytystoiminnasta koituvista suorista kustannuksista Suomen oloissa. Kustannuslaskenta perustuu aina erilaisiin jakosääntöihin ja sopimuksiin, mikä vaikeuttaa eri yksiköiden tietojen vertailua. Ongelma pyrittiin minimoimaan määrittämällä yhteinen kustannusanalyysin rakenne yksityiskohtaisesti. Huomiota kiinnitettiin yksiköiden erilaisiin järjestelyihin mm. leikkaussalitoiminnoissa ja päivystyksessä. Täsmällinen kirjanpito työajan jakaantumisesta on yleensä saatavilla vain leikkaussalitoimenpiteiden osalta, muilta osin työajan käyttö perustuu arvioihin. Lääkärien todellisten työvoimakustannusten selvittämiseksi sovelsimme vakanssipohjaista tarkastelua, jossa otettiin huomioon myös vakanssien käyttöaste. 2688

6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Arvioita synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista on tehty vähän. Laskelmat ovat perustuneet yleensä vain yhden yksikön tuloksiin. Tämä tutkimus opetti Kokonaiskustannuksissa syntynyttä lasta kohti ei ollut merkittäviä eroja Kätilöopiston, Jorvin ja Hyvinkään sairaalan välillä. Tertiääritasolla eli Naistenklinikalla etenkin henkilöstökustannukset olivat selvästi muita yksiköitä korkeammat. Leikkaussalikustannusten kohdentaminen eri erikoisaloille oli haasteellista. DRG-tuotteet kattoivat alle 60 % synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista. English summary > in english Costs of the Different-Sized Delivery Units in Helsinki and Uusimaa District Taulukko 2. Synnytystoiminnan kustannukset verrattuna DRG-tuotteiden¹ hintoihin vuonna Sairaala Synnytystoiminnan kokonaiskustannukset, e Kun verrataan kokonaiskustannuksiltaan halvinta Hyvinkään yksikköä muihin, oli lisäkustannus syntynyttä lasta kohti Naistenklinikalla 1017 euroa, Kätilöopistolla 136 euroa ja Jorvissa 224 euroa. Suurimmat erot Naistenklinikan ja Hyvinkään välillä olivat henkilöstö- (430 e), päivystys- (142 e) ja tilakustannuksissa (206 e), jotka selittivät lähes 80 % kustannuserosta. Halvimman ja toiseksi halvimman yksikön, Kätilöopiston, kulueroissa oli vastakkaisuutta. Kätilöopistolla henkilöstö- (97 e), tila- (109 e) ja päivystyskustannukset (42 e) olivat Hyvinkäätä korkeammat, kun taas yleiskustannukset olivat Kätilöopistolla yli 100 euroa pienemmät. Jorvin ja Hyvinkään keskussairaalamainen toimintaympäristö näkyi myös kulurakenteen samankaltaisuutena. Jorvin kustannukset olivat kuitenkin yleensä hieman korkeammat, mutta yleis- ja laitekustannukset olivat samalla tasolla. Hoito tertiääriklinikalla oli odotetusti kalleinta. Naistenklinikan yliopistolliset tehtävät vaikuttivat osaltaan siihen, että henkilöstökustannukset syntynyttä lasta kohti nousivat euroa muita yksiköitä korkeammiksi. Kätilöopiston suuri koko taas alensi yleiskustannuksia. Jorvissa ja Hyvinkäällä leikkaussalikustannukset jakautuivat usealle erikoisalalle, mikä asetti haasteita kustannuslaskennassa tehtyihin kohdennuksiin. Huomio kiinnittyi Jorvin obstetrisen leikkaustoiminnan korkeisiin kustannuksiin, jotka osin selittyivät suurilla tarvikekuluilla. Hyvinkäällä obstetrinen leikkaustoiminta oli halvinta, mihin myötävaikutti myös päivystysmuoto. HYKS:n yksiköissä leikkaussalitiimi on DRG-tuotehintojen mukaiset tulot ¹, e DRG-kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi Hyvinkää ¹ Sisältää pääryhmät: 370 (keisarileikkaus, komplisoitunut) 371 (keisarileikkaus, komplisoitumaton) 372 (alatiesynnytys, ongelmia) 373 (alatiesynnytys, ongelmaton) ympärivuorokautisesti sairaalassa, kun taas Hyvinkäällä se on varalla kotona. Viranomaisvalvonnan edellyttämä hätäsektiovalmius taataan kokoamalla tarvittaessa leikkaussalitiimi toimipaikkakoulutetusta synnytyssalin ja tehovalvonnan henkilökunnasta. Synnytystapahtumaan liittyvät DRG-tuotehinnat ovat perinteisesti saaneet paljon huomiota, vaikka ne muodostavatkin vain keskimäärin alle 60 % erikoissairaanhoidon äitiyshuollon ja synnytystoiminnan kokonaiskustannuksista. Välisuoriteperusteiseen kustannuslaskentaan pohjautuva hinnoittelu on haasteellista ja tuottavuuspaineet ohjaavat helposti DRG-tuotteiden alihinnoitteluun. DRG-tuotteiden käyttökelpoisuus perustuu oikeaan ja järjestelmälliseen suoritteiden kirjaamiseen, ja HUS-alueen synnytyssairaaloissa onkin jo usean vuoden ajan yhtenäistetty kirjaamiskäytäntöjä. Kirjaamisen yhtenäistäminen valtakunnallisesti mahdollistaisi toiminnan laajemman vertailun. Tutkimuksessamme ei tullut ilmi merkittäviä kokonaiskustannusten eroja syntynyttä lasta kohti suurten ja keskisuurten yksiköiden välillä, tertiääritason klinikkaa lukuun ottamatta. Kustannusprofiileista sitä vastoin löytyi poikkeavuuksia. On ilmeistä, että synnytysyksiköihin on löydettävissä kulloisiinkin olosuhteisiin sopiva, resursseja maltillisesti ja kustannustehokkaasti käyttävä toimintamalli. Nyt saatuun tietoon on hyvä vertailla tulevia kustannusanalyyseja. Jatkossa olisikin aiheellista selvittää myös pienten synnytysyksiköiden kustannukset. n 2689

7 english summary Anna-Maija Tapper M.D., Ph.D., MBA, Senior Consultant Department of Gynaecology and Pediatrics Helsinki University Central Hospital Markus Pelttari Petri Moisio Jari Sjöberg Mika Nuutila Asko Saari Jari Petäjä Martti Ämmälä Costs of the Different-Sized Delivery Units in Helsinki and Uusimaa District This study evaluates the costs of the four different-sized delivery units in Helsinki and Uusimaa district in The Women s Clinic at Helsinki University Hospital (5 641 deliveries) is a tertiary level hospital, while the Maternity Hospital (5 768 deliveries), Jorvi Hospital (3 468 deliveries) and Hyvinkää Hospital (1 656 deliveries) are units mainly for low-risk parturients. The cost information for the study was gathered similarly in all clinics from financial accounting and information systems and the costs were reported per newborn. As expected the costs were the highest (4 019 ) in the tertiary level hospital, mainly due to personnel costs. Between the differentsized non-tertiary clinics only minor differences in total costs per child were reported ( ). However, differences in cost structure were revealed. Among the non-tertiary units in this size category ( deliveries) no significant decrease in unit costs was noticed with raised annual delivery rates. It is likely that each of these units has found the most effective allocation of resources for its unit size. For further research it would be interesting to study delivery units which are significantly smaller or bigger. 2689a

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Horisontti 2020 ajankohtaisinfo

Horisontti 2020 ajankohtaisinfo Horisontti 2020 ajankohtaisinfo Hanna Vuorinen Kustannusasioiden NCP 1.12.2016 Aiheet Uusi malliavustussopimus ja kommentoitu avustussopimus Malliavustussopimuksen muutokset Art. 4.2. Budjettisiirrot Art.

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten

Lisätiedot

IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja

IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja Terveydenhuollon XVIII Atk-päivät 18-19.5.1992 Demonstraatiot Demonstraatio 7. (II) 14.00-14.50 IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja johdon tietojärjestelmät LABORATORION KUSTANNUSLASKENTA Kauko

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS 30.9.2014, HANKO 30.9.2014 1 SOTE-UUDISTUS - JÄRJESTÄMISLAIN KESKEINEN SISÄLTÖ JA MERKITYS ARKEEN Raimo Kekkonen, sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaanhoitoalue 2 10/1/2014

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 35 09.06.2015 LINJAJOHTAJA MIKA NUUTILAN OIKAISUVAATIMUS HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ JA HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO 2017

LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO 2017 LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 55 27.10.2016 TALOUSARVIO 2017 LOHLTK 55 Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli ensi vuoden talousarvion valmistelun periaatteita ja tavoiteasetantaa kokouksessaan 13.6.2016

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Taulukot - Tabeller - Tables

Taulukot - Tabeller - Tables Taulukot - Tabeller - Tables Taulukko 1: Synnyttäjät ja synnytykset 1987, 1992, 1997, 1999, 2001, 2003 2007 Tabell 1: Föderskor och förlossningar 1987, 1992, 1997, 1999, 2001, 2003 2007 Table 1: Parturients

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö PL 28 11.4.2012 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8 Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-8 Kuntaliitto 27.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables

Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables Liitetaulukot - Bilagetabeller - Appendix Tables Liitetaulukko 1: Synnyttäjät ja synnytykset 1987, 1993, 1995, 1997, 1999, 2001, 2003, 2005 2009 Bilagetabell 1: Föderskor och förlossningar 1987, 1993,

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Petra Kokko, toimialajohtaja 16.2.2017 16.2.2017 Page 1 Petra Kokko Kokonaiskustannuslaskenta Sisältö Välisuoritelaskenta ja potilaskohtainen

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 46 25.10.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 46 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-syyskuun 2016 seurantaraportin

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012 Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, dos. Stm/STO/tepa Sidonnaisuudet: PVK:n sivutoiminen asiantuntijalääkäri Terveydenhuoltolaki: 61 Yliopistotasoisen terveyden

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen Perusterveydenhuollon vertailukelpoisiksi 14.11.2012 Sami Rantanen Kustannuskohdistuksen malli Kaikki Käynnin suorat Käynnin suora työaika Vyörytetyt henkilöstökulut Muut kulut Käyntikohtaiset Sami Rantanen

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot