KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus LänsiSuomen yksikkö 54/2015 Kokkola Elina Lindsberg LUONNOS KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tiivistelmä LUONNOS

2 1 TAUSTA 1 2 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS 1 3 KUVAUS POHJAVESIALUEISTA Patamäki Harrinniemi 2 4 RISKITEKIJÄT Asutus Hautausmaat Virkistyskäyttö Teollisuus ja yritystoiminta Pienteollisuus Ykspihlajan suurteollisuus ja satamaalue Happamat sulfaattimaat Maaainesten ottaminen Liikenne ja tienpito Rataverkko Maatalous Metsätalous Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet Muuntajat ja muuntoasemat Ilmastonmuutos 9 5 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Ehdotuksia toimintojen sijoittamisesta Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla 11 6 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueella Jätevedet Öljysäiliöt Rakentaminen Teollisuus ja yritystoiminta Maaaineisten ottaminen Tienpito ja liikenne Peltoviljely Kotieläintalous Metsätalous Muuntajat Pohjaveden seuranta 19 7 SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 19 Kansi: Soranottoalue 4 Patamäen pohjavesialueen eteläosassa. Kuva Elina Lindsberg

3 1 1 TAUSTA Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on ohjeellinen työkalu pohjavesivarojen suojelun ja pohjavesialueiden maankäytön yhteensovittamisessa. Tämä suojelusuunnitelma on laadittu Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueille vuosien aikana. Patamäen pohjavesialueelle on laadittu suppea suojelusuunnitelma vuonna Nyt laadittua uutta suojelusuunnitelmaa on valmisteltu vuosina ja Patamäen pohjavesialueen geologisesta rakenteesta on tehty selvitys vuosina ja virtausmalli vuonna Hankkeiden tuloksia on hyödynnetty suojelusuunnitelman teossa. Vuosien aikana on laadittu myös erillinen suojelusuunnitelma Kokkolan muille pohjavesialueille. Suunnitelmassa on kartoitettu pohjavesialueilla sijaitsevat riskitekijät ja esitetty tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden suojelemiseksi ja sen hyvän tilan turvaamiseksi myös jatkossa. Tutkituille vedenottopaikoille on määritetty ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet. 2 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS Pohjavesialueet on rajattu alueen maa ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin perustuen. Rajauksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti alueen maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen ja vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalue on puolestaan pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa, jossa maaperän vedenläpäiseväisyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Kartoitetut pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaan soveltuvuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen luokkaan: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka 1) Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Vedenhankintaan soveltua pohjavesialue (luokka 2) Alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, hajaasutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus määrittää vuoden 2019 loppuun mennessä lisäksi ne pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Tässä momentissa tarkoitetut pohjavesialueet muodostavat luokan E. Jos nämä pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1 tai 2, ne luokitellaan kuitenkin kyseiseen luokkaan. 3 KUVAUS POHJAVESIALUEISTA 3.1 Patamäki Patamäen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1 luokka) sijaitsee Kokkolan Ykspihlajan ja Kruunupyyn lentokentän välissä osittain Kokkolan kaupungin keskustaalueella. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on m 3 /d. Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa, joista tällä hetkellä on käytössä vain Patamäen vedenottamo. Kaikille kolmelle vedenottamolle on perustettu Vesioikeuden määräämät suojaalueet. Ottamoilta on lupa ottaa pohjavettä yhteensä m 3 /d. Patamäen nykyistä vedenottomäärää (6 800 m 3 /d) ei kuitenkaan ole

4 2 mahdollista juurikaan kasvattaa ilman lisäimeytystä. Pohjavesialueen eteläosassa on tutkittuja vedenottopaikkoja. Patamäen pohjavesialue voidaan jakaa pohjaveden virtauskuvan perusteella kolmeen osaalueeseen. Galgåsenin eteläpuolinen osa harjujaksoa on ympäristöönsä vettä luovuttava muodostuma, jossa pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Patamäeltä tapahtuvan vedenoton seurauksena pohjavesialueen pohjoispään ja MesilänKoivuhaan välillä harjujakso on selkeästi ympäristöstään vettä keräävä muodostuma, jossa pohjavedenpinta sijaitsee useita metrejä ympäröivien alueiden alapuolella. MesilänKoivuhaan ja Galgåsenin välinen pohjavesialueen keskiosa on eräänlainen vaihettumisvyöhyke, jossa erottuu molempia em. piirteitä. Patamäen pohjavesialueen pohjoisosa on osin Kokkolan kaupungin keskustaaluetta, jossa on runsaasti asutusta, pienteollisuutta ja liikennealueita. Alueella on myös urheilu ja vapaaajantoimintaalueita, kuten golfkenttä. Suurin osa alueen etelä ja keskiosasta on metsää. Alueen keskiosassa on ollut maaainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu vesienhoidon pohjavesien toimenpideohjelmassa riskialueeksi pohjaveden raskasmetalli, ammonium ja kloridipitoisuuksien vuoksi. Pohjaveden laatua tarkkaillaan noin 50 pohjavedenhavaintoputkesta vuonna 2009 aloitetussa yhteistarkkailussa. 3.2 Harrinniemi Patamäen pohjavesialueen rajaus on alun perin ulottunut pohjoisosassa mereen saakka. Vuonna 2000 Patamäen pohjavesialue rajattiin vastamaan Patamäen vedenottamon 7000 m 3 /d ottomäärän vaikutusaluetta ja pohjavesialueen pohjoisraja siirrettiin etelämmäs. Pohjavesialueen rajausta muutettiin uudelleen keväällä 2014, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoisraja siirtyi edelleen hieman etelämmäs ja sen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Harrinniemi on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi (2luokka) pohjavesialueeksi. Harrinniemen antoisuus on arviolta m 3 /d. Alueella ei ole vedenottamoita tai tutkittuja vedenottopaikkoja. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Osa Ykspihlajan suurteollisuusalueesta sekä Kokkolan jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos sijoittuvat Harrinniemen pohjavesialueelle. Alueella on ollut hieman maaainestenottoa. Alueen pohjoispäässä on vapaaajan asutusta. Harrinniemen kemiallista tai määrällistä tilaa ei ole luokiteltu. Pohjaveden laatua tarkkaillaan yhteistarkkailussa. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 Asutus Jätevesien kulkeutuminen pohjaveteen on yleisin asutuksen aiheuttama riski pohjavedelle. Myös asuinkiinteistöjen lämmitysöljysäiliöt voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat maanalaiset öljysäiliöt. Maalämpökaivojen mahdollisesti aiheuttamat ympäristöriskit liittyvät ensisijaisesti pohjavesiin (esim. hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisten tiivisteiden kautta, orsivesikerroksen puhkeaminen ja lämmönsiirtoaineiden vuodot).

5 3 Pääosa Patamäen pohjavesialueesta on viemäröity. Viemäriverkosto koostuu pääsääntöisesti muoviputkista, mutta myös betoniputkistoa on yhä käytössä esim. entisellä puolustusvoimien varikkoalueella. Vanhat betoniviemärit pohjaveden muodostumisalueella ovat merkittävä riski pohjaveden laadulle mahdollisten putkirikkojen myötä. Pohjaveden muodostumisalueella on muutamia suojaamattomia jätevedenpumppaamoja, jotka muodostavat kohtalaisen riskin pohjaveden laadulle. Kaukovalvontajärjestelmän avulla mahdolliset häiriöt kuitenkin havaitaan nopeasti, mikä pienentää riskiä. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee Harrinniemen pohjavesialueella. Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete ja vastaanotetut sakokaivolietteet mädätetään biokaasulaitoksella, jossa syntyvä mädäte aumpakompostoidaan kompostointilaitoksessa. Pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolella on vanhan jätevedenpuhdistamon lietteiden kuivaukseen tarkoitettuja maaaltaita, joista kunnostamaton vanha maaallas aiheuttaa riskin pohjavedelle. Jätevedenpuhdistamon, biokaasulaitoksen ja kompostointikentän toimiessa ympäristölupien mukaisesti on niiden pohjavedelle aiheuttama riski on vähäinen. Viemäriverkostoon kuulumattomat kiinteistöt sijoittuvat pääosin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, eivätkä ne muodosta merkittävää riskiä pohjavedelle. Harrinniemen pohjavesialueella on muutamia vapaaajanasuntoja, joissa suurimmassa osassa on kompostikäymälät ja joiden muodostama riski pohjavedelle on vähäinen. Suurin osa käytössä olevista öljysäiliöistä sijaitsee Patamäen pohjaveden muodostumisalueen ja vedenottamoiden suojaalueiden ulkopuolella, mutta pääosin Patamäen vedenottamon sieppausalueella. Valtaosa säiliöistä on maanpäällisiä. Säiliöiden kuntotiedoissa ja suojarakenteissa on puutteita. Pohjaveden muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella sijaitsevat vanhat, maanalaiset ja kuntotarkastamattomat teräksiset säiliöt aiheuttavat kohtalaisen riskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueilla on ainakin viisi maalämpöjärjestelmää, jotka sijaitsevat Patamäen vedenottamon sieppausalueella ja osa pohjaveden muodostumisalueella. Maalämpökaivot ovat kohtalainen riski pohjaveden laadulle mikäli lämmönsiirto tai korroosionestoaineita pääsee pohjaveteen esim. lämpökaivon huollon yhteydessä. 4.2 Hautausmaat Hautausmaiden hoidossa käytettävien keinolannoitteiden ja hautaamisen aiheuttama haitta pohjavedelle ilmenee muun muassa kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi ja fosforipitoisuuksien nousuna pohjavedessä. Marian ja Annan hautausmaat sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella. Hautausmaiden alueilla pohjavedessä on havaittu kohonneita väri ja sameusarvoja ja ajoittain ympäristönlaatunormin ylittäneitä ammoniumtyppipitoisuuksia. Tulosten perusteella hautausmaat voivat ajoittain aiheuttaa kohtalaisen riskin pohjaveden laadulle. Annan hautausmaan osalta riskiä vähentää alueen salaojitus ja vesien johtaminen pois pohjavesialueelta. 4.3 Virkistyskäyttö Vapaaajanalueista esimerkiksi moottoriurheilu ja ampumaradat sekä golf ja urheilukentät voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle, mikäli niiden toimintaan liittyy polttoaineiden, torjuntaaineiden ja lannoitteiden käyttöä ja varastointia. Santahaassa on lannoitettavia ja aiemmin suolalla käsiteltyjä urheilukenttiä, jotka sijaitsevat suurimmaksi osaksi Patamäen vedenottamon lähisuojaalueella, alle 50 metrin etäisyydellä lähimmästä kaivosta. Nurmikentät on salaojitettu ja vedet johdetaan alueelta poistuvaan valtaojaan, mikä vähentää riskiä pohjavedelle. Valtaoja sijaitsee kuitenkin osin Patamäen vedenottamon kaukosuojaalueen ulkoreunalla ja ottamon sieppausalueella. Kenttien lähellä

6 4 pohjavedessä on havaittu ajoittain kohonneita kloridi, ammoniumtyppi ja fosfaattifosforipitoisuuksia. Lannoitteiden ja suolan käyttö muodostavat merkittävän riskin veden laadulle. Patamäen länsiosassa, pohjaveden muodostumisalueella on golfkenttä, josta noin puolet sijoittuu Patamäen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle ja osa myös Patamäen vedenottamon sieppausalueelle. Alueella rikkakasvit torjutaan mekaanisesti ilman torjuntaaineita. Osa väylistä sijaitsee harjun ydinosan kohdalla. Golfkentän pohjoispäässä sijaitsevasta Surbrunnin pohjavesilammikosta pumpataan vettä tekopohjavedeksi Patamäen vedenottamon imeytysaltaisiin. Golfkentillä käytettävät lannoitteet voivat päästä lammikoiden kautta hyvin helposti pohjaveteen. Lammikoiden reunaalueilla on kuitenkin suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta, mikä vähentää riskiä. Myös kenttien salaojitus ja vesien johtaminen pois pohjavesialueelta vähentää riskiä pohjaveden laadulle. Nykyisellään golfkenttä aiheuttaa vähäisen riskin pohjaveden laadulle, joskin Surbrunnin raakaveden ammoniumpitoisuus on ajoittain lievästi ylittänyt ympäristönlaatunormin. Kokkolan ampumarata sijaitsee Vaasantien varressa pohjavesialueen ulkopuolella, pohjavesialueen tuntumassa. Ampumaradalla on haulikkoratoja sekä pistooli ja kivääriratoja. Alueella on tehty maaperä ja pohjavesitutkimuksia, joiden mukaan alueella on raskasmetalleilla pilaantunutta maata taustavalleissa ja haulikkoradan pintakerroksissa. Alueelta ei ilmeisesti virtaa pohjavettä pohjavesialueelle. Alueen pinta ja pohjavesiä voi kuitenkin purkautua Pekkasbäckeniin, joka kulkee valtatien 8 reunaa pitkin pohjavesialueelle. 4.4 Teollisuus ja yritystoiminta Teollisuus ja yritystoiminta voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle lähinnä kemikaalien kuljetusten, varastoinnin ja käytön vuoksi. Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat yleisimmin johtuneet viemäreiden tai säiliöiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta tai jätevesien väärästä käsittelytavasta Pienteollisuus Patamäellä pienteollisuus on keskittynyt Mesilän, Jänismaan ja Patamäen teollisuusalueille. Teollisuutta on myös Tullimäen ja Galgåsenin alueilla. Kaikki pienteollisuusalueet sijaitsevat ainakin osittain pohjaveden muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella. Galgåsenin alue sijaitsee harjun hyvin vettä johtavan ydinosan kohdalla. Pienteollisuusalueilla pohjavedessä on havaittu kohonneita ammoniumtyppi, metalli ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Etenkin pohjaveden muodostumisalueella, harjun ydinosan kohdalla ja Patamäen vedenottamon suoja ja sieppausalueilla sijaitsevien teollisuuskiinteistöjen puutteellinen kemikaalien säilytys ja hulevesien käsittely voivat aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Kemikaalien puutteellisen säilytyksen lisäksi kohtalaisen riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat etenkin pohjaveden muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella sijaitsevat teollisuusalueet (Jänismaa, Tullimäki ja Galgåsen), joissa hulevesiverkosto ei kata koko aluetta ja likaantuneita vesiä voi imeytyä maahan ja edelleen pohjaveteen. Mesilän teollisuusalueen avoojaan johdettavat hulevedet voivat aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle, sillä avooja sijaitsee Patamäen ottamon sieppausalueella. Oja sijaitsee lähellä Patamäen ottamon yhden vuoden sieppausalueen rajaa, joskin harjuytimen ulkopuolella Ykspihlajan suurteollisuus ja satamaalue Ykspihlajan suurteollisuus ja satamaalue sijaitsee Patamäen pohjavesialueen läheisyydessä ja osin Harrinniemen pohjavesialueella. Neste Oil Oyj:n polttonesteen varastoalue sijaitsee osittain

7 5 Harrinniemen pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuunta varastoalueen kohdalla on luoteeseen ja poispäin Patamäen vedenottamolta. Boliden Kokkola Oy:n alueita sijoittuu Harrinniemen pohjavesialueelle. Pohjavesi virtaa alueelta kohti Harrinniemen harjudintä, mutta poispäin Patamäen vedenottamosta. Muu osa suurteollisuusalueesta ei sijaitse pohjavesialueella eikä Patamäen vedenottamon sieppausalueella. Käytännössä kaikki Ykspihlajan suurteollisuusalueella muodostuvat pohjavedet virtaavat länteen kohti merta, poispäin pohjavesialueesta ja Patamäen vedenottamosta. Suurteollisuusalueen yritysten toimintaa säätelevät ympäristöluvat, joissa on annettu tarvittavat määräykset pohjaveden suojelemiseksi. 4.5 Happamat sulfaattimaat Maaperässä esiintyy luontaisia rikkipitoisia sedimenttejä (sulfidisedimenttejä), joista hapettumisen seurauksena vapautuu happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista, haitallisten metallien liukenemista maaperästä, pohjaveden pilaantumista sekä ongelmia maatalouden tuottavuuteen le. Kartoitusten mukaan varsinaisten primäärien happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on pieni suojelusuunnitelmaalueella. Alueella on kuitenkin sekundäärisiä, happamoitumista aiheuttavia happamia rantakerrostumahiekkoja. Matalia pharvoja on mitattu etenkin Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, jonne on suunniteltu uusia vedenottopaikkoja. Esimerkiksi peltojen kuivatus ja metsien ojitukset voivat alentaa pohjavedenpinnan tasoa ja altistaa pelkistyneet sulfidipitoiset maaperäkerrokset hapettumiselle. Maaainestenotto voi altistaa kaivumassat hapettumiselle. Happamoitumisen myötä maaperästä voi liueta myös haitallisia metalleja, jotka aiheuttavat happamoitumisen lisäksi riskin pohjavedelle. Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa paikallisesti merkittävän riskin pohjaveden laadulle. 4.6 Maaainesten ottaminen Maaainesten ottaminen ja etenkin jälkihoitamattomat ottoalueet saattavat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Maaperää ja pohjavettä suojaavan maannoskerroksen poistaminen muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja lisää pohjaveden likaantumisherkkyyttä varsinkin otettaessa maaaineksia läheltä pohjavedenpintaa tai sen alapuolelta. Myös kotitarveottamisessa pohjavedenpinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään 4 metrin suojakerros ja alueet tulee jälkihoitaa. Patamäen pohjavesialueella maaainestenotto on ulottunut paikoin pohjavedenpinnan alapuolelle ja alueelle on muodostunut laajoja pohjavesilampia. Alueella ei ole voimassa olevia maaainesten ottolupia. Muutamien pohjavesilammikoiden käyttö on rajoitettu vesilaitoksen tarpeisiin. Surbrunnin pohjavesilammista pumpataan vettä tekopohjavedeksi Patamäessä sijaitseviin imeytysaltaisiin. Lammikoituneet alueet aiheuttavat kohtalaisen riskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueella ja tutkittujen vedenottopaikkojen ohjeellisilla lähisuojavyöhykkeillä on runsaasti lammikoituneita ottoalueita ja pieniä lampia, jotka vaativat kunnostusta. Kaikkien lammikoiden täyttäminen on käytännössä mahdotonta, mutta lammikoille johtavat tiet tulisi katkaista, jotta lammikoiden virkistyskäyttö (esim. uiminen, eläinten uittaminen ja asiaton maastoliikenne) voidaan estää. Matalissa lammikoissa vesi vaihtuu yleensä hitaasti, mikä voi aiheuttaa levien ja bakteerien kasvua ja heikentää pohjaveden hygieenistä laatua. Etenkään vedenottamoiden läheisyydessä olevia lammikoita ei tule käyttää uimapaikkoina. Alueen etelä ja keskiosissa sijaitsevissa lammikoissa on mitattu hyvin matalia pharvoja (min. ph=3,4). Happamassa vedessä uiminen voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia (esim. ihon kutinaa ja silmien kirvelyä).

8 6 4.7 Liikenne ja tienpito Päätiestön liukkauden torjunnassa käytettävä suola on riski pohjavedelle, sillä se voi aiheuttaa pohjaveden suolaantumisen. Myös pohjavesialueiden kautta tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Patamäen pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat valtatie 8, seututiet 756 (Satamatie) ja 749 (Pohjoisväylä), yhdystie sekä lukuisat pienemmät tiet ja kadut. Suurin osa liikenteestä ja raskaasta liikenteestä tapahtuu Satamatiellä ja valtatiellä 8. Osassa teitä käytetään suolaa liukkaudentorjuntaan. Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden kautta tapahtuu päivittäin vaarallisten aineiden kuljetuksia (VAK) Ykspihlajan suurteollisuusalueelle. Suurin osa kuljetettavista vaarallisista aineista on palavia nesteitä ja syövyttäviä aineita. Osalle pohjavesialueilla sijaitsevista tieosuuksista on tehty pohjavesisuojaukset. Osa suojauksista on kuitenkin melko vanhoja (esim. Pohjoisväylä ja Tehtaankadun risteys). Lisäksi suojausten väliin jää suojaamattomia alueita. Pohjoisväylän vanhempi suojaus päättyy Patamäen vedenottamon lähisuojaalueen rajalle. Uudempi suojaus alkaa vasta Ykspihlajan radan länsipuolella ja pohjavesisuojausten väliin jää noin 450 metriä pitkä suojaamaton alue. Pohjoisväylä ei ole vaarallisten aineiden kuljetusreitti, mutta todennäköisesti tiellä kuitenkin kuljetetaan myös vaarallisia aineita. Pohjoisväylällä on myös onnettomuusriskiä kasvattava tasoristeys heti suojaamattoman tieosuuden vieressä. Tieosuuden kuivatusvedet johdetaan osittain harjun ydinosan ja Patamäen vedenottamon lähisuojaalueen poikki mereen. Pohjoisväylän talvihoidossa käytetään suolaa, joten tie voi aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle puutteellisten ja puuttuvien suojausten vuoksi. Myös tien kuivatusvesien johtaminen harjuytimen kautta lisää tien muodostamaa riskiä. Patamäen vedenottamon sieppausalueelle sijoittuvien Laajalahdentien, Patamäentien, Vasarakujan ja Jänismaantien alueilla on vaarallisten aineiden kuljetuksia, mutta todennäköisesti kuljetusmäärät ovat niin vähäisiä, ettei alueille ole tarpeen rakentaa suojauksia. Suojaukset puuttuvat myös Harrinniemen pohjavesialueen muodostumisalueelta, joka ei kuitenkaan sijaitse Patamäen vedenottamon sieppausalueella. Osa Outokummuntiestä sijoittuu Patamäen vedenottamon lähisuojaalueelle, eikä sille ole rakennettu pohjavesisuojausta. Outokummuntietä ei kuitenkaan suolata, eikä se ole vaarallisten aineiden kuljetusreitti, joten se ei aiheuta merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. 4.8 Rataverkko Radanpito tai rautatiekuljetukset eivät normaalisti vaikuta pohjaveden laatuun, mutta onnettomuustapauksissa maaperään ja pohjaveteen voi päästä suuria määriä haitallisia kemikaaleja. Kokkola Seinäjokirata ja Kokkolan ja Ykspihlajan välinen rataosa kulkevat Patamäen pohjavesialueella. Lisäksi Harrinniemen pohjavesialueella on suurteollisuusalueelle johtavia yksityisraiteita. Patamäen vedenottamo sijaitsee hyvin lähellä Ykspihlajan rataa ja lähimmät kaivot sijaitsevat ainoastaan muutamien kymmenien metrien etäisyydellä radasta. Kokkola Seinäjokirata kulkee harjun ydinosan ja laajan pohjavesilammikon poikki. Osuus sijoittuu osin myös vedenottamoiden kaukosuojaalueelle. Kokkolan sataman väliratapihan pohjoisosa sijaitsee Harrinniemen pohjavesialueella. Patamäen pohjavesialueella on kaksi tasoristeystä Ykspihlajaan johtavalla rataosuudella. Tasoristeykset tullaan poistamaan lähitulevaisuudessa. Harrinniemen pohjavesialueella on kaksi tasoristeystä suurteollisuusalueelle johtavilla yksityisraideosuuksilla. Suurin osa vaarallisten aineiden kuljetuksista tapahtuu Ykspihlajaan johtavalla rataosuudella ja merkittävin osa niistä on syövyttäviä aineita.

9 7 Patamäen vedenottamon kohdalta Ykspihlajan suuntaan Pohjoisväylään saakka on rakennettu kevyt pohjavedensuojaus. Radan reunusojissa vesi virtaa kohti Ykspihlajaa ja imeytyy maahan suojamuovin päätyttyä. Patamäen vedenottamon kaukosuojaalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä rataosuudella on pohjavesisuojaus pohjavesialueen länsiosassa. Pohjoisväylän ja kaukosuojaalueen väliseltä rataosuudelta, entisen puolustusvoimien varikkoalueen lähettyviltä suojaukset sen sijaan puuttuvat. Rataosuus sijaitsee Patamäen vedenottamon sieppausalueella. Ykspihlajan Harrinniemen pohjavesialueella sijaitsevalle rataalueen osalle on tehty vaativa suojaus. Suojaukset eivät kata koko Harrinniemen pohjavesialueella sijaitsevaa rataosuutta. Merkittävin riski Patamäen vedenottamolle on Kokkolan ja Ykspihlajan välinen rataosuus harjun ydinosan kohdalla. Maaperä on hyvin vettä johtavaa ja pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Patamäen vedenottamon lähimmät ottokaivot sijaitsevat hyvin lähellä rataa. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa aineet kulkeutuvat hyvin nopeasti vedenottamolle, mikäli aineet pääsevät suojausten yli. Rataosalle ei kuitenkaan sijoitu varsinaisia riskitoimintoja. Ydinosan luoteispuolella erillisten pohjavesisuojausten väliin jää noin 600 metrin pituinen suojaamaton rataosuus, joka sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle ja Patamäen vedenottamon tasapainotilan sieppausalueelle. Suojaamattoman osuuden itäpuolella on onnettomuusriskiä kasvattava tasoristeys. Suojaamaton rautatieosuus aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Patamäen vedenottamon sieppausalue ulottuu Ykspihlajan väliratapihalle saakka. Vedenottoa Patamäestä voidaan kuitenkin vähentää, kun pohjavesialueen eteläosan ottamot saadaan laajempaan käyttöön. Näin ollen väliratapihan Patamäen vedenottamolle aiheuttama riski on kohtalainen. Harrinniemen pohjavesialueella on suurteollisuusalueelle johtavilla yksityisraideosuuksilla kaksi tasoristeystä, jotka muodostavat riskin pohjaveden laadulle mahdollisten onnettomuuksien myötä. Risteysten kohdalla ei ole pohjavesisuojauksia. Suojaamaton osuus ei kuitenkaan sijoitu Patamäen vedenottamon sieppausalueelle ja liikennemäärät ovat melko vähäisiä, minkä vuoksi riski on vähäinen. Kokkolasta etelään johtava päärata kulkee suurten harjun ydinosaan sijoittuvien pohjavesilammikoiden läpi. Pohjavesialueelle sijoittuva rataosuus on suora. Päästöjä pohjaveteen voi aiheutua lähinnä suistumisonnettomuudesta, jonka todennäköisyys on kuitenkin melko pieni (Ramboll Finland Oy 2009). Tällä osuudella suojaustarve on suurin alueella, joka alkaa koillisosassa pohjaveden muodostumisalueen rajasta ja jatkuu lounaisosassa pohjavesialueen ulkoreunaan saakka, joka on myös Patamäen vedenottamon tasapainotilan sieppausalueen ulkoraja. 4.9 Maatalous Riskejä pohjavedelle voivat aiheuttaa lähinnä maatalouden lietelannan, lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttö. Myös peltoalueiden ojitukset voivat vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun, jos humus ja ravinnepitoisia pintavesiä pääsee imeytymään pohjavesimuodostumaan ojien kautta. Ojitukset voivat myös paikallisesti alentaa pohjaveden pinnantasoa. Kotieläintalous pohjavesialueilla voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Esimerkiksi lannan mikrobeja voi kulkeutua pohjaveteen runsaiden sateiden aikaan ja sulamisvesien mukana sekä huonokuntoisten lantajärjestelmien ja kaivorakenteiden kautta. Suurin osa pelloista sijaitsee Patamäen pohjavesialueen eteläosassa pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella, jossa pohjavesi virtaa poispäin harjun ydinosalta ja vedenottamoista. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevia peltoja on mm. Galgåsenin koillis ja eteläpuolella sekä Saarikankaan vedenottamon

10 8 kaakkoispuolella. Osa Galgåsenin läheisistä pelloista sijoittuu vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeelle. Saarikankaan ottamon läheiset pellot sijaitsevat osin ottamon kaukosuojavyöhykkeellä ja osin ottamon ja koepumppauspisteiden 117 ja 121 arvioiduilla lähisuojavyöhykkeillä. Saarikankaan vedenottamon ja pisteen 117 välisellä alueella osa pelloista sijaitsee harjun hyvin vettä johtavan ydinosan kohdalla. Saarikankaan alueen vedenottoa on tarkoitus tehostaa. Tällöin vedenottamon ja koepumppauspisteiden läheisten peltojen lannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Bastukärretin itäpuolisiin ja Fämossenin länsipuolisiin ojiin purkautuu pohjavettä. Alueiden mahdolliset uudet ojitukset voivat aiheuttaa lisääntyvää pohjaveden purkautumista ja vaikuttaa haitallisesti ja vesilain vastaisesti pohjaveden pinnantasoon. Patamäen pohjavesialueella on ratsastuskoulu hevostalleineen sekä yksityinen hevostalli. Tallit sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella, minkä vuoksi ne voivat muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Alueelta ei ole käytettävissä pohjaveden laatutietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida tallien vaikutusta pohjaveteen. Ratsastuskoulun tallin alueella maaperän pintaosa on pääosin suhteellisen heikosti vettä läpäisevää silttiä, mikä osaltaan pienentää tallitoiminnan aiheuttamaa pohjavesiriskiä Metsätalous Metsätalouden toimenpiteistä ojitus, maanmuokkaus ja hakkuut vaikuttavat selvimmin pohjaveteen. Ne mm. lisäävät valumavesien määrää ja mahdollisesti myös ravinteiden huuhtoutumista pohjaveteen. Ojitukset saattavat laskea pohjavedenpintaa pohjavesimuodostumassa. Suurin osa Patamäen pohjavesialueesta on metsää. Pohjavesialueella olevat ja sitä reunustavat suot ja soistumat on pääosin ojitettu. Pohjavesialueen keski ja eteläosista pohjavettä purkautuu jossain määrin harjujakson itä ja länsipuolisille suoalueille ja kuivatusojiin. Bastukärretin itäpuolisiin ja Fämossenin länsipuolisiin ojiin purkautuu pohjavettä. Alueiden mahdolliset uudet ojitukset voivat aiheuttaa lisääntyvää pohjaveden purkautumista ja vaikuttaa haitallisesti ja vesilain vastaisesti pohjaveden pinnantasoon. Patamäen alueella ja lähiympäristössä on mitattu lammikoiden sekä puro ja ojavesien pharvoja, joista osa oli hyvin matalia (ph alle 4). Ojitukset ja pohjavedenpinnan alentaminen alueella voivat altistaa sulfidipitoiset pelkistyneet kerrokset hapettumiselle ja happamoitumiselle ja aiheuttaa siten riskin pohjaveden laadulle Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet Pilaantuneella maaalueella tarkoitetaan aluetta, joka on selvästi rajattavissa ja jonka pilaantumisen on aiheuttanut alueella aikaisemmin tapahtunut tai nykyisin harjoitettava toiminta. Pohjavesialueella on muutamia pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita alueita. Osa mahdollisesti pilaantuneista kohteista on toiminnassa olevia ja niiden mahdollinen kunnostustarve selvitetään toiminnan loputtua. Entinen Puolustusvoiminen varikkoalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon kaukosuojaalueella. Varikkoalueella on ollut mm. räjähdysaineiden tuotantoa, koeammuntoja, puutavaran kyllästystä, polttoaineiden varastointia, kaluston huoltoa ja kaatopaikka. Alueella on tehty pilaantuneen maaperän kunnostustoimia vuonna 2006, mutta kaatopaikkaa ei ole kunnostettu. Varikkoalue sijaitsee Patamäen ottamon sieppausalueelle ja se voi sijaintinsa vuoksi muodostaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tila tulee arvioida.

11 9 Tullimäen käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee pohjavesialueen koillisosassa, pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella, Patamäen vedenottamon kaukosuojaalueella. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen sen päälle ja ympärille on kasattu runsaasti pääosin silttistä täytemaata. Osa alueesta on asfaltoitu. Kaatopaikan pohjavedessä on havaittu kohonneita ammoniumtyppi, metalli ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Kaatopaikan suotovedet johdetaan tarkkailukaivosta ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaatopaikka ei sijaitse Patamäen ottamon sieppausalueella, joten se ei aiheuta kuin korkeintaan vähäisen riskin ottamon pohjaveden laadulle. Patamäen vedenottamon eteläpuolella sijaitsee entinen maankaatopaikka. Alueella on tehty maaperä ja pohjavesitutkimuksia vuosina 2008 ja 2009 alueen pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Alueelta otetuissa maaperänäytteissä havaittiin kohonneita pitoisuuksia metalleja ja öljyhiilivetyjä. Pohjavesinäytteistä havaittiin talousveden laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia metalleja. Patamäen täyttömäki sijaitsee harjuytimen kohdalla, aivan Patamäen vedenottamon vieressä. Pohjavesi virtaa täyttömäen suunnasta kohti ottamoa. Täyttömäki voi muodostaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle Muuntajat ja muuntoasemat Muuntajat aiheuttavat riskin pohjavedelle sisältämänsä muuntajaöljyn vuoksi. Vedenottamoiden lähettyvillä ei ole suojaamattomia muuntajia ja muuntajien aiheuttama riski pohjaveden laadulle on melko vähäinen. Riskin pohjavedelle aiheuttavat lähinnä muodostumisalueilla sijaitsevat suojaamattomat muuntajat. Patamäen pohjavesialueella on noin 50 muuntamoa, joista suurin osa sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Muodostumisalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella sijaitsevat muuntajat voivat aiheuttaa riskin ottamon veden laadulle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Suojaamattomia muuntajia ei kuitenkaan ole vedenottamoiden lähisuojaalueilla, minkä vuoksi muuntajien vedenlaadulle aiheuttama riski on vähäinen. VR:llä on syöttöasema Mesilässä pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella. Osassa muuntajia ei ole suojauksia. Syöttöasema sijaitsee Patamäen vedenottamon sieppausalueen ulkopuolella, muodostaen korkeintaan vähäisen riskin ottamon pohjaveden laadulle. Fingrid Verkko Oy:n muuntamoasema sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella vedenottamoiden kaukosuojaalueella ja Patamäen vedenottamon sieppausalueella Hepo Ventusnevalla. Aseman itäosa sijaitsee osittain harjuytimen kohdalla. Päämuuntajat ollaan lähivuosina siirtämässä pohjavesialueen ulkopuolelle, minkä jälkeen asemalle jää vain kytkinkenttä. Kytkinkentän sadevedet imeytyvät osittain maastoon. Kytkinkentän välittömässä läheisyydessä on harjuytimessä sijaitseva pohjavesilammikko. Kytkinkenttä voi aiheuttaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa merkittävän riskin pohjaveden laadulle, sillä läheisestä Surbrunnista pumpataan pohjavettä tekopohjavedeksi Patamäen ottamolle. Harrinniemen pohjavesialueella muodostumisalueen ja osittain pohjavesialueen ulkopuolella on Bolidenin omistuksessa oleva muuntoasema, jonka öljymääristä ei ole tietoa. Harrinniemen pohjavesialueella sijaitseva muuntoasema muodostanee vain vähäisen riskin pohjavedelle Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on yksi mahdollinen tulevaisuuden riskitekijä Harrinniemen ja Patamäen pohjavesialueilla. Suurimmat pohjaveteen vaikuttavat muutokset liittyvät sademäärän kasvuun, talvien lyhenemiseen ja merenpinnan muutoksiin. Sademäärän ja rankkasadejaksojen lisääntymisen sekä keskilämpötilan nousun seurauksena routakauden ja lumettoman kauden

12 10 pidentyminen saattavat aiheuttaa pohjavedenpinnan nousua ja esiintymän antoisuuden lisääntymistä. Toisaalta ne lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, kun pintavalunta lisääntyy. Yksi riskitekijä voi olla myös pidempien kuivuusjaksojen aiheuttama pohjavedenpinnan ajoittainen aleneminen. Meriveden kohoaminen voi aiheuttaa lähellä rantaalueita pohjaveden suolapitoisuuden nousua, mutta toisaalta Kokkolan seudulla maankohoaminen kompensoi merenpinnan nousua ja tällä hetkellä ennusteet eivät osoita suurta riskiä tässä suhteessa. Mikäli ilmastonmuutos kuitenkin kiihtyy ja nykyistä kasvihuonepäästöjen kehitystä ei pystytä maailmanlaajuisesti hillitsemään, saattaa merenpinnan nouseminen olla nykyennustetta voimakkaampaa. 5 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus ovat tärkeitä keinoja suojella pohjavettä, sillä merkittävimmät riskit pohjavedelle aiheutuvat pohjavesialueille soveltumattomasta maankäytöstä. Kaavoituksen avulla riskitoiminnot voidaan ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavedet voidaan ottaa huomioon myös kaavamääräyksissä. Maankäyttöä ohjataan lisäksi kunnan rakennusjärjestyksellä. KeskiPohjanmaan maakuntakaavan pohjavesialueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tällä hetkellä kaavoitusta Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla ohjaa Kokkolan kaupungin yleiskaava 2010, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta kaavaa ei ole alistettu lääninhallituksen vahvistettavaksi. Kaavaan on merkitty pohjavesialueen raja, joka poikkeaa nykyisistä rajauksista. Kaavassa on vedenottamoiden lähi ja kaukosuojavyöhykkeet. Pohjavesialueelle ei ole annettu erillisiä määräyksiä. Kokkolan kaupungilla on käynnissä keskustaajaman yleiskaavan 2030 laatimisprosessi. Patamäen ja Harrinniemen itäosassa on Vanhansatamanlahden yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna Kaavaan on merkitty pohjavesialueen silloinen raja sekä vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen raja. Pohjavesialueelle ei ole annettu erillisiä määräyksiä. Harrinniemen länsiosassa ja Patamäen pohjoisosassa on Kokkolan suurteollisuusalueen tuulivoimaalueen vaiheyleiskaava, joka on hyväksytty vuonna Kaavaan ei ole merkitty pohjavesialueiden rajoja eikä ole annettu erillisiä määräyksiä pohjavesialueelle. Kaavan mukaan Harrinniemen pohjavesialueelle voi sijoittaa kolme tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden länsipuolelle pohjavesialueella yhdyskuntateknisen huollon ja jätteenkäsittelyn alue, jossa on nykyisin jätevedenpuhdistamo, biokaasulaitos ja aumakompostointia. Pohjavesialueelle sijoittuu myös aiempi kaavamerkintä T/kem, jolla on /jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Patamäen pohjavesialueella asemakaavoitetut alueet sijoittuvat pohjavesialueen pohjoisosaan ja Harrinniemen länsiosaan. Asemakaavoissa on kiinnitetty huomiota pohjaveden suojeluun. Vesioikeuden määräämille lähi tai kaukosuojavyöhykkeille sijoittuvissa asemakaavoissa on alueille sijoittuvaa toimintaa ja sen rakentamista ohjattu tarkemmin vesioikeuden päätöksen mukaisesti sekä myös tarpeen mukaan rajoitettu. Kokkolan ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan Rakennusjärjestys on voimassa alkaen. Rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä pohjavesialueilla rakennettaessa on hulevesien johtamisesta esitettävä erillinen suunnitelma. Öljy ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot sekä niihin liittyvät tekniset laitteet tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suojaaltaalla.

13 Ehdotuksia toimintojen sijoittamisesta Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat osittain Kokkolan kaupungin ydinkeskustan ja Ykspihlajan suurteollisuusalueen tuntumassa, mikä aiheuttaa rajoituksia alueiden maankäyttöön. Maankäytön suunnitteluun vaikuttavat pohjaveden suojelutarve ja myös taloudelliset intressit. Kaavoitusta tulee ohjata siten, että erityisesti pohjaveden muodostumisalueelle jää mahdollisimman paljon viheraluetta. Pohjaveden muodostumisalueelle ei tule osoittaa peittävää toimintaa kuten rakentamista, pysäköintialueita tai uusia teitä. Pintaalaltaan melko pienenkin alueen peittäminen muodostumisalueella voi vähentää muodostuvan pohjaveden määrää merkittävästi. Virkistystoimintakäyttö voi olla mahdollista. Uusia teitä voidaan pohjavesialueelle kaavoittaa vain poikkeustapauksessa, esimerkiksi jos uudella tiellä saavutetaan merkittävää etua myös pohjaveden suojelun kannalta. Uutta teollisuutta, varastointia tai muita riskitoimintoja (esim. golfkentät, arkkuhautausmaat) ei tule osoittaa pohjavesialueelle, eikä etenkään vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottopaikkojen suoja ja sieppausalueille, eikä sallia jo olemassa olevien laajentamista. Alueella jo olemassa olevien teollisuusalueiden tai muiden toimintojen aiheuttamat riskit tulee voida poistaa teknisin ja toiminnallisin keinoin. Esimerkiksi teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Rakenteisiin kuuluvat mm. varastot, pihaalueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen lähisuojavyöhykkeille tai lähiympäristöön (väh. 500 metriä ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin) ei tule kaavoittaa mitään uusia toimintoja. Näistä periaatteista voidaan poiketa ainoastaan mikäli maaperä ja pohjavesitutkimukset osoittavat ettei toimintojen sijoittumisesta aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tällaisia olosuhteita voivat olla esim. o Pohjavedenpinnan päällä oleva tiivis maakerros o Alueella ei ole vettä johtavia kerroksia o Pohjaveden virtausta patoava kalliokynnys tai vastaava, joka erottaa alueen muusta pohjavesimuodostumasta, eikä kyseisellä pohjavesialueen osalla ole merkitystä vedenhankinnan kannalta o Alue on aivan pohjavesialueen reunalla ja pohjavesialue on vettä ympäristöönsä purkava. (Liski 2009) Hulevesien johtaminen pois pohjavesialueelta vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Patamäen pohjoispään antoisuuden ylärajoilla toimittaessa on otettava huomioon myös puolustusvoimien entisen varikkoalueen suunnitellun rakentamisen vaikutukset pohjaveden muodostumiseen. Mikäli pohjaveden muodostuminen noin 80 hehtaarin suuruisella varikkoalueella estetään kokonaan, esim. johtamalla kaikki sade ja sulamisvedet pois pohjavesialueelta, vähentää se Patamäen ottamon valumaalueella muodostuvan pohjaveden määrää arviolta noin 500 m 3 /d. Tällöin erityisesti vedenottamon pohjoispuolella, harjun vettä hyvin johtavalla ydinosalla sijaitseva vedenjakaja tulee siirtymään nykyisellä tai entisestään kasvavalla ottomäärällä vastaavasti kohti pohjoista. Pohjavesimallinnuksen (Geobotnia 2006)

14 12 perusteella vedenjakaja saattaisi siirtyä enimmillään noin 500 metriä pohjoiseen, jolloin meriveden suotautuminen pohjavesimuodostumaan on mahdollista, erityisesti pitkien kuivien kausien aikana. Myös pohjavesialueen koilliskulman vedenjakaja sijaitsee nykyisellään ainoastaan metrin etäisyydellä Vanhasatamanlahdesta. (Paalijärvi et al. 2009) Pohjavesialueille ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Rakennusjärjestykseen tulee sisällyttää tarkat ohjeet, joilla säädellään pohjavesialueelle rakentamista. Rakennusjärjestyksessä tulee kiinnittää huomiota muun muassa jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen, viemäreiden tiiviyteen, polttoöljysäiliöiden suojaukseen ja rakennustoiminnan vaikutukseen pohjaveden pinnan tasoon. Rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelumääräyksiä uusittaessa niihin tulee lisätä maalämpöjärjestelmiä ja niiden rakentamista koskevia määräyksiä sekä rajoituksia. 6 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU 6.1 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueella Jätevedet Kuntien tulee vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Hajaasutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), minkä lisäksi kunnat määräävät usein tarkemmin jätevesien käsittelyvaatimuksista pohjavesialueilla esimerkiksi ympäristönsuojelu ja rakentamismääräyksissään. Jätevesien johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota pohjavesialueisiin ja erityisesti ottamoalueisiin ja niiden suojavyöhykkeisiin. Viemäröintirakennushankkeiden suunnittelussa tulee pohjavesialueiden osalta huomioida seuraavaa: Pohjavesialueella toteutettavista hankkeista tulee olla yhteydessä ELYkeskukseen jo ennen hankkeen suunnittelua ja suunnitelmasta tulee pyytää lausunto. Runko ja siirtoviemärit tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle ei tule perustaa uusia runko eikä siirtoviemäreitä. Pohjavesialueille ei tule ensisijaisesti sijoittaa uusia jätevedenpumppaamoita tai puhdistamoita eikä pienpuhdistamoita. Jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista, jos puhdistamon sijoituspaikalta on riittävä määrä maaperätietoa ja maaperä on riittävän tiivis. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELYkeskukselta. Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö tulee ensisijaisesti liittää keskitettyyn jätevesijärjestelmään ja vasta toissijaisena vaihtoehtona tulee harkita kiinteistökohtaista jätevesienkäsittelyä. Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) on ehdoton, ja pohjavesialueella pohjaveden pilaantumisriski tulee poistaa kaikilta osin. Vedenottamon paikka ja pohjaveden virtaussuunta on tärkeä huomioida jäteveden käsittelyä suunniteltaessa. Lähisuojavyöhykkeelle ei tule suunnitella uutta asutusta, mutta olemassa olevalle vanhalle asutukselle voidaan toteuttaa talokohtainen viemärilinja tai umpisäiliö. Pohjavesialueella jätevesirakenteiden ja pohjavedenpinnan ylimmän tason väliin tulee jättää vähintään 1 metrin paksuinen suojakerros. Jätevesien maaperäkäsittely

15 13 (esim. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) ei ole mahdollista pohjavesialueella. Käsiteltyjäkään jätevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle. Rakentamisen laatuun pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pohjavesialueilla jätevesien (ml. harmaat jätevedet) käsittely harkitaan aina tapauskohtaisesti (kuva 6.1.1), ja ELYkeskus antaa mielellään lausuntoja jätevesien käsittelysuunnitelmista. Viemäriverkosto on aina ensisijainen valinta. Vaihtoehdot suositusjärjestyksessä: 1. Kiinteistöjen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, mikäli sellainen on pohjavesialueella. Jos pohjavesialueelle on viemäriverkosto valmistumassa tai suunnitteilla, siirtymäkauden ajan kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön kunnes viemäriverkosto on valmis. 2. Mikäli jätevesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole mahdollista, johdetaan jätevedet esim. tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettaviksi. Kaikkien jätevesien, myös puhdistettujen, pääsy pohjavesialueen maaperään ja pohjaveteen tulee estää. Purkupaikalta vesi ei saa laskea takaisin pohjavesialueelle. Myös mahdolliset tulvatilanteet tulee huomioida. 3. Pienpuhdistamoiden rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Rakentamisen mahdollisuuteen vaikuttavat sijoittuminen pohjavesialueella ja maaperän laatu. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELYkeskukselta. Maaperätietojen ja jätevesisuunnitelman perusteella ELYkeskus arvioi, voidaanko pienpuhdistamoa sijoittaa suunniteltuun paikkaan. Pienpuhdistamon sijoittaminen pohjavesialueelle edellyttää usein tiiviin maalajin (esim. savi/siltti) esiintymistä riittävän (yleensä noin 3 metriä) paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä kartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Lisäksi sijoittumiseen vaikuttavat vedenottamot ja kaivot. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä EteläPohjanmaan ELYkeskuksen vesihuoltoryhmään jo suunnitteluvaiheessa. Mikäli pienpuhdistamo on maaperäselvitysten ja sijainnin perusteella mahdollista sijoittaa pohjavesialueelle, tulee järjestelmän olla tiivis, rakenteeltaan riittävän luja ja kestävä. Puhdistamolla tulee olla purku ja ylivuotoputket pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakenteiden kunto ja tiiveys on tarkistettava vähintään 5 vuoden välein. Putkien liitoskohtien tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistetut jätevedet (myös pelkät harmaat jätevedet) johdetaan pois pohjavesialueelta tiiviissä putkessa tai tutkitusti tiiviissä ojassa. 4. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymisen hälyttimellä, ja kiinteistön haltijalla tulee olla sopimus umpisäiliön tyhjentämisestä. Tiiviiden hälyttimin varustettujen umpisäiliöiden sijoittaminen ja peittäminen maahan pohjavesialueella on mahdollista. Umpisäiliöratkaisun kanssa riski liittyy suurelta osin sen käyttöön, joten kiinteistö pitää velvoittaa pitämään kirjaa umpisäiliön tyhjentämisestä ja jätevesien toimittamisesta asianmukaisesti käsiteltäviksi. Umpisäiliön hälytyslaitteen tarkastus on tehtävä ainakin kerran vuodessa ja säiliön tiiveys tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein.

16 14 Kuva Tapauskohtainen harkinta jätevesien käsittelyvaihtoehdoista pohjavesialueella. Eri vaihtoehdot mietitään viemäriverkostosta (1) umpisäiliöön (4). Koko jätevesijärjestelmän kunto tulee tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein (Asetus 209/2011). Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelijalla tulee olla riittävä pätevyys (esim. Fise). Suunnitelman laatijan pätevyyttä arvioitaessa tulee huomioida maankäyttö ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Käyttöä ja huoltoa varten kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö ja huoltoohjeet, jotka täyttävät jätevesiasetuksen vaatimukset. Käyttö ja huoltoohjeet laatii jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelija, ja ne on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä viranomaisille. Viemäriputken tiivisteenä tulee käyttää öljyjen, rasvojen ja muiden kemikaalien kestäviä kumitiivisteitä Öljysäiliöt Pohjavesialueelle ei tule asentaa uusia maanalaisia tai suojaamattomia öljysäiliöitä. Uusien öljylämmitteisten talojen säiliöt tulee sijoittaa maan päälle tai rakennusten sisätiloihin. Säiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai se tulee sijoittaa tilavuudeltaan riittävään, tiiviiseen suojaaltaaseen (vähintään 100 % säiliön tilavuudesta). Öljysäiliö tulee varustaa asianmukaisilla vuodonvalvonta ja hälytyslaitteilla sekä ylitäytönestolla. Mikäli säiliö sijoitetaan ulos, tulee se suojaaltaineen kattaa siten, etteivät sadevedet pääse täyttämään suojaallasta. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastukset tulee suorittaa säännöllisesti KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Uusien säiliöiden suojarakenteet tulee tarkastaa vuosittain Rakentaminen Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa mitään uusia toimintoja tai rakenteita. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää (tulee pyytää mikäli kaavoitusasia ei aikaisemmin ole ollut vireillä) ELYkeskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa.

17 15 Rakennuspaikkojen pihat tulee suunnitella siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille. Autojen säilytyspaikat, pihan liikennöintialueet ja ajoneuvoväylät tulee päällystää läpäisemättömällä materiaalilla, sekä sade ja sulamisvedet näiltä alueilta kerätä ja johtaa tiiviisti pohjavesialueen ulkopuolelle. Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen jätevesiviemäriin viemärilaitoksen hyväksymällä tavalla tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Maalämpöjärjestelmien suunnitelmista tulee pyytää ELYkeskuksen lausunto. Järjestelmiä ei tule rakentaa harjujen ydinalueille. Yksittäinen maalämpökaivo voi tapauskohtaisesti olla mahdollista sijoittaa harjun reunaalueelle, mutta tällöin rakentamispaikasta tulee selvittää maaperätiedot etukäteen Teollisuus ja yritystoiminta Keinoina teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavedensuojelussa ovat maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvat, useiden teollisten toimintojen ollessa ympäristölupavelvollisia ainakin sijoittuessaan pohjavesialueelle (YSA 28 ). Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uutta teollisuutta tai varastointia. Mikäli toimintojen sijoittaminen on kuitenkin perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle minimoida teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa. Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista. Pohjavesialueilla jo sijaitsevan teollisuus ja yritystoiminnan osalta on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: Haitallisten kemikaalien ja jätteiden varastointi on pääsääntöisesti kielletty. Pohjavedelle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien käsittely ja varastointi pohjavesialueella vaatii ympäristölupamenettelyn. Luvan mukainen kemikaalien varastointi ja käyttö tulee saattaa paloviranomaisten tietoon ja asianmukaiseen rekisteriin. Teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Tähän kuuluvat muun muassa varastot, pihaalueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuusrakennuksia koskevat kaikki rakentamiseen, jätevesiin ja öljysäiliöihin liittyvät ohjeet. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.