7 RAUTATIELIIKENNEPAIKAT MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET... 7

Transkriptio

1

2

3 1 RAMO 7 Sisältö SISÄLTÖ 7 RAUTATIELIIKENNEPAIKAT MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET RAUTATIELIIKENNEPAIKKA Rautatieliikennepaikan alue Rautatieliikennepaikan sijainti Rautatieliikennepaikan ja liikennepaikan osan nimi Raiteen, vaihteen ja raiteensulun tunnus Raiteen tunnus Vaihteen tunnus Raiteensulun tunnus RAUTATIELIIKENNEPAIKAN MITOITTAMINEN Aluevaatimus Liikennetekninen mitoittaminen Raiteen pituus Hyötypituus Käyttöpituus Pysähtymisvara Opastinvara Valvontanopeus Turvavaihde Rajamerkki Raiteen geometria Kaarresäde Raiteen kallistus Siirtymäkaari Lähekkäin sijaitsevat kaarteet Samaan suuntaan olevat kaarteet Pääraiteiden yhdensuuntaissiirrot ja raidevälimuutokset Vastakkaisiin suuntiin olevat kaarteet Raideväli Raiteen pituuskaltevuus Raiteen päällysrakenne VAIHTEEN VALITSEMINEN JA SIJOITTAMINEN Vaihteen valitseminen Vaihteen sijoittaminen Vaihteen pituuskaltevuus Nopeus vaihteessa VAIHDEALUE Vaihdealueen vaatimukset Vaihteen etujatkosalue Vaihteen takajatkosalue Vaihteiden välialue Vaihdealueen varusteet Kulkuyhteys... 42

4 2 RAMO 7 Sisältö Valaistus Sähkönsyöttö RAITEIDEN JA VAIHTEIDEN SIJOITTAMISEN MALLEJA Raiteiden sijoittaminen Vaihdekuja Suora vaihdekuja Suora lyhennetty vaihdekuja Kaareva vaihdekuja :4 Suoran ja kaarevan vaihdekujan yhdistelmä Vaihdeyhteyksien suunnittelu LIIKENTEENOHJAUSRAIDE Liikennetekninen mitoittaminen Ratatekninen mitoittaminen Akselipaino ja kuormakaavio Käytettävät vaihteet Raiteen geometria RAITEENVAIHTOPAIKKA Liikennetekninen mitoittaminen Ratatekninen mitoittaminen Akselipaino ja kuormakaavio Käytettävät vaihteet Raiteen päällysrakenne Raiteen geometria HENKILÖLIIKENNERAIDE Liikennetekninen mitoittaminen Henkilöliikenneraiteen pituus Raide henkilölaiturin vieressä Käytettävä nopeus Ratatekninen mitoittaminen Akselipaino ja kuormakaavio Käytettävät vaihteet Raiteen geometria Varusteet Sähköliitäntä Jarrujenkoettelulaite Kävelykulkutiet Autojenkuormausraide TAVARALIIKENNERAIDE Liikennetekninen mitoittaminen Raiteen hyötypituus Käytettävä nopeus Ratatekninen mitoittaminen Akselipaino ja kuormakaavio Käytettävät vaihteet Raiteen päällysrakenne Raiteen geometria... 56

5 3 RAMO 7 Sisältö Raideväli Laskumäki Vaakaraide Kuormauspaikka Kuormausraiteen sähköistäminen Ajoneuvoyhdistelmien kuormauspaikka Konttien kuormauspaikka Raakapuun kuormauspaikka Vaarallisten aineiden kuormausraide Varusteet Sähköliitäntä Jarrujenkoettelulaite Kävelykulkutie Kuormauslaitteet SUURKULJETUSRAIDE HUOLTO- JA PYSÄKÖINTIRAIDE Liikennetekninen mitoittaminen Ratatekninen mitoittaminen Akselipaino ja kuormakaavio Käytettävät vaihteet Raiteen päällysrakenne Raiteen geometria Raideväli Huoltolaituri Varusteet Valaistus Sähköliitäntä Vesipiste Öljynkeräys Liikkuvan kaluston pesulaite Kävelykulkutie RADANPIDON RAIDE SEISAKE LINJAVAIHDE KULKUVÄYLÄT DOKUMENTOINTI Rautatieliikennepaikat Raiteistokaavio Vaihderekisteri Sivuraiderekisteri RAUTATIELIIKENNEPAIKAN TARKASTUKSET Päätarkastus Erikoistarkastus... 79

6 4 RAMO 7 Sisältö 7.19 AIDAT JA PORTIT Aidat Portit VIITTEET... 83

7 5 RAMO 7 Liiteluettelo LIITELUETTELO Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Rautatieliikennepaikkojen ja liikennepaikan osien sijainnin määrittäminen Vaihteiden välialueen mitoittaminen Rautatieliikennepaikan tarkastaminen Vaihderekisterin sisältö Sivuraiderekisterin sisältö Aidan sijoittaminen

8 6 RAMO 7

9 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet 7 7 RAUTATIELIIKENNEPAIKAT Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa Rautatieliikennepaikat esitetään vaatimukset rautatieliikennepaikkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muutettu 98/48/EY mukaan. Ratahallintokeskus seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa vaatimukset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua. Tämän RAMOn osan soveltamisalaa koskevat rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat olennaiset vaatimukset on otettu huomioon siten kuin ne on määritetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 96/48/EY (muutettu 2004/50/EY) ja 2001/16/EY (muutettu 2004/50/EY) /1/ /2/ /3/. Luvan tämän RAMOn osan vaatimuksista poikkeamiseen antaa Ratahallintokeskus siltä osin, kun Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden olennaisista vaatimuksista ei poiketa. Tässä RAMOn osassa esitettyjä vaatimuksia on tämän RAMOn osan voimaantulon jälkeen noudatettava kaikissa hankkeissa lukuun ottamatta niitä hankkeita, joiden rakentamissuunnittelu on tilattu ennen tämän RAMOn voimaantuloa. 7.1 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Autojenkuormausraide Autojenkuormausraide on raide, jolla henkilö- tai pakettiautoja kuormataan vaunuun tai puretaan vaunusta. Autojenkuormausraiteella on aina laituri. Henkilöliikenneraide Henkilöliikenneraide on raide, jonka rakentamisessa on otettu huomioon henkilöliikenteen tarpeet. Henkilöliikenneraiteella ei tarkoiteta liikkuvan kaluston huoltoon käytettävää raidetta. Huoltoraide Huoltoraide on raide, joka on tarkoitettu liikkuvan kaluston huoltoon ja huollon vaatimaa pysäköintiä varten. Hyötypituus Hyötypituus ilmoittaa sen pituuden raiteesta, jota voidaan käyttää junaliikenteessä silloin, kun junan on mahduttava pysähtymään kyseiselle raiteelle. Kuormausraide Kuormausraide on tavaraliikenteen kuormaus- ja purkaustoimintaa palveleva sivuraide, joka voi olla varustettu kuormauslaiturilla.

10 8 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Kävelykulkutie Kävelykulkutie on rautatiellä työskentelevien ihmisten jalankulkuun tarkoitettu väylä raiteen vieressä. Käyttöpituus Käyttöpituus on se osa raidetta, jolla liikkuvaa kalustoa voidaan pysäköidä sen estämättä liikennöimistä viereisillä raiteilla. Laituriraide Laituriraide on raide, jonka vieressä on henkilö- tai kuormauslaituri. Lajitteluraide Lajitteluraide on laskumäen jälkeen oleva tai vaihtotyöhön käytettävä raide, jonne vaunut lajitellaan vaunuryhmiksi. Liikennepaikka Liikennepaikka on erikseen määrätty alue, joka on mainittu rautatieliikennepaikkarekisterissä. Liikennepaikka voi koostua liikennepaikan osista ja voi sisältää eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja raiteita. Liikennöinti Liikennöinti on junaliikennettä, vaihtotyötä ja rautatiellä tehtävää työtä. Liikenteenohjauspaikka Liikenteenohjauspaikka on liikennepaikan tyyppi, joka on tarkoitettu liikenteen ohjaamisen tarpeisiin. Liikenteenohjauspaikalla ei ole vaihdetta eikä kunnossapidettävää henkilölaituria. Liikenteenohjausraide Liikenteenohjausraide on tarkoitettu yksiköiden kohtauksiin ja ohituksiin sekä muihin liikenteen ohjaamisen tarpeisiin. Liikkuva kalusto Liikkuva kalusto on raiteella olevaa kalustoa, joka on esitetty liikkuvan kaluston rekisterissä tai on saanut luvan liikkua radalla tilapäisellä käyttöluvalla. Linjavaihde Linjavaihde on liikennepaikan ulkopuolella oleva vaihde tai vaihteita ja niihin liittyvät raiteet. Linjavaihteelle ei voi varmistaa päättymään junakulkutietä. Linjavaihteen alueen pituus on rataa pitkin mitattuna enintään 2 km.

11 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Linjavaihteet on mainittu rautatieliikennepaikkarekisterissä. Linjavaihteeseen kuuluvat vaihde tai vaihteet liikennöinnissä ja kunnossapidossa tarvittavine laitteineen. Linjavaihteeseen kuuluvat myös pääraiteen liikenteen turvaamiseen käytettävät turvalaitteet ja raiteet. Linjavaihteella ei ole kunnossapidettävää henkilölaituria. Lyhyt vaihde Lyhyt vaihde on vaihde, jonka poikkeavan raiteen kaarresäde on enintään 300 m. Läpikulkuraide Läpikulkuraide on raide, tai peräkkäin olevat raiteet, jota pitkin rautatieliikennepaikan sisällä rautatieliikennepaikan rajalta toiselle rajalle voidaan liikennöidä suorille raiteille asetettujen vaihteiden kautta. Seisakkeella, jolla ei ole vaihteita, kaikki raiteet ovat läpikulkuraiteita. Rautatieliikennepaikalla, jonne rata päättyy, ei ole läpikulkuraidetta. Mitoittava hyötypituus Mitoittava hyötypituus on suunnitteluperusteissa määrättävä vaatimus raiteen hyötypituudelle. Mitoitusnopeus Mitoitusnopeus on suunnitteluperusteissa määrätty nopeus, jonka mukaan radan rakenteet on suunniteltava ja rakennettava. Tavoitenopeus on pyrittävä ottamaan huomioon, jos tavoitenopeus on mitoitusnopeutta suurempi. Muutettava Muutettava tarkoittaa olemassa olevan rakenteen parantamista tai uusimista. Myötävaihde Myötävaihde on vaihde katsottuna kielien kannoista kielien kärkiin päin. Ohiajovara Ohiajovara on kulkutien jatke, joka varmistuu ja jota valvotaan kulkutien osana ja jonka on oltava vapaa liikkuvasta kalustosta. Opastinvara Opastinvara on kulkutien päättävän opastimen takana oleva matka, jolle pysähtyvä opastimen ohittava yksikkö ei aiheuta vaaraa viereisten raiteiden liikennöinnille. 9

12 10 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Pitkä vaihde Pitkä vaihde on vaihde, jossa poikkeavan raiteen kaarresäde on yli 300 m. Pysähtyminen Pysähtyminen on tilanne, jossa liikkuva kalusto on pysähtyneenä kuljettajan valvonnassa. Pysähtymisvara Pysähtymisvara on raiteen se pituus, joka hyötypituuden lisäksi on osa raiteen käyttöpituutta. Pysäköiminen Pysäköiminen on tilanne, jossa liikkuva kalusto on pysähtyneenä, mutta ei ole kuljettajan valvonnassa. Pääraide Pääraide on raide, jolla noudatetaan RAMOssa ja Jtt:ssa /4/ pääraiteista annettuja määräyksiä. Raiteen määrää pääraiteeksi RHK ja pääraide on esitetty raiteistokaaviossa. Raide on aina pääraide, kun raiteen suurin nopeus on vähintään 80 km/h. Pölkytys Pölkytys on rata- tai vaihdepölkkyjen ja rata- tai vaihdepölkkyjaon muodostama kokonaisuus. Radan suurin nopeus Radan suurin nopeus on kussakin radan poikkileikkauksessa suurin nopeus, jonka RHK sallii vähintään yhdellä raiteella. Raide Raide on rakenne, johon kuuluvat ratakiskot, kiskonkiinnitykset, ratapölkyt ja niihin liittyvät laitteet (kuva 7.1:1).

13 11 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Pituussuunnassa raide on vaihteiden välinen osuus tai vaihteen ja ratakiskojen päättymiskohdan välinen osuus. Kääntöpöydän tai siirtolavan reunaan ulottuva raide on ratakiskojen päättymiskohtien väli. Kuva 7.1:1 Raide. Esimerkkinä laitteesta on esitetty liukuva raidepuskin. Raideosuus Raideosuus on raiteista ja vaihteista se osuus, joka on rajattu yhdeksi kokonaisuudeksi raide-eristyksillä tai akselinlaskijoilla. Raidepituus Raidepituus on etäisyys raiteeseen liittyvän vaihteen etujatkoksesta toisen vaihteen etujatkokseen tai ratakiskojen päättymiskohtaan raidetta pitkin mitattuna. Yksi- ja kaksipuolisessa risteysvaihteessa ja raideristeyksessä raidepituus määrittyy etujatkoksen sijaan vaihteen matemaattiseen pisteeseen. Raiteen pituus Raiteen pituus on raiteen alku- ja päättymiskohdan välinen etäisyys. Alku- tai päättymiskohta on lähin vaihteen etu- tai takajatkos tai ratakiskojen päättymiskohta. Raiteen suurin nopeus Raiteen suurin nopeus on suurin nopeus, jonka RHK raiteella sallii.

14 12 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Raiteenvaihtopaikka Raiteenvaihtopaikka on kaksi- tai useampiraiteisen radan liikennepaikan tai liikennepaikan osan muoto, jossa on vaihdeyhteyksiä pääraiteiden välillä, mutta jossa ei ole sivuraiteita. Raiteenvaihtopaikalta pääraiteiden on jatkuttava viereisille liikennepaikan osille tai viereisille rautatieliikennepaikoille. Rata Rata on rakenne, johon kuuluvat kaikki raiteet ja vaihteet tukikerroksineen, alusja pohjarakenteineen, sillat, rummut, kuivatusrakenteet, rautatien tasoristeykset, turvalaitteet ja sähköistyksen vaatimat laitteet maadoituksineen (kuva 7.1:2). Kuva 7.1:2 Rata. Rataosa Rataosa on RHK:n määräämä osa rataverkkoa. Rataosuus Rataosuus on kussakin tilanteessa määritetty osa rataa. Rataverkko Rataverkko on Ratahallintokeskuksen hallinnassa oleva valtion rataverkko./5/

15 13 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Rautatie Rautatie on kokonaisuus, johon kuuluvat rata ja liikennöinnin varmistamiseen liittyvät laitteet, rakenteet ja rakennukset. Lisäksi rautatiehen kuuluvat alueet, jotka tarvitaan välittömästi liikennöintiin tai radanpitoon (kuva 7.1:3). Kuva 7.1:3 Rautatie. Rautatieliikennepaikka Rautatieliikennepaikka on junaliikenteen ohjaamista tai asiakaspalvelua varten nimetty paikka. Rautatieliikennepaikka on liikennepaikka, linjavaihde tai seisake. Seisake Seisake on rautatieliikennepaikka, jolla on kunnossapidettävä henkilölaituri. Seisakkeella voi olla vaihde tai vaihteita, jotka on varustettu kuten linjavaihde. Sivuraide Sivuraide on raide, jota ei ole määrätty pääraiteeksi. Suunnitteluperusteet Suunnitteluperusteet on asiakirja, jolla tarkoitetaan RHK:n kuhunkin suunnitteluvaiheeseen hyväksymää hankekohtaista asiakirjaa työssä noudatettavista teknisistä ratkaisuista ja palvelutasoista. Tavaraliikenneraide Tavaraliikenneraide on raide, jossa on otettu huomioon tavaraliikenteen tarpeet.

16 14 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Tavoitenopeus Tavoitenopeus on tässä RAMOn osassa kullekin raiteelle määritetty nopeus tulevaisuuden liikkuvaa kalustoa ja radan kehittämistä silmällä pitäen. Tavoitenopeus on perustana tutkimus- ja kehittämistoiminnalle ja se otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raiteen raidegeometria kallistusta lukuun ottamatta pyritään suunnittelemaan tavoitenopeuden mukaan. Tällöin tavoitenopeuden mukainen raidegeometria voidaan saavuttaa kallistusta lisäämällä. Turvavaihde Turvavaihde on vaihde, jonka ainoa tehtävä on antaa sivusuoja. Myös muuta vaihdetta kuin turvavaihdetta voi käyttää antamaan sivusuoja. Uusi Uusi tarkoittaa uuteen paikkaan tehtyä rakennetta. Vaihde Vaihde on raiteiden liityntäkohta, jossa liikenne voidaan ohjata raiteelta toiselle. Vaihteeseen kuuluvat siihen välittömästi liittyvät vaihteen ohjaukseen ja liikennöinnin varmistamiseen kuuluvat laitteet. Vaihteen etujatkosalue Vaihteen etujatkosalue on vaihteen etujatkoksen edessä oleva osuus raidetta, jolla tarvittaessa muutetaan raideleveys ja ratakiskon kallistus raiteen ja vaihteen välillä ja jossa on RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne mukaan tehdystä raiteesta poikkeava pölkytys. Vaihteen takajatkosalue Vaihteen takajatkosalue on vaihteen takajatkoksen takana oleva osuus raidetta, jolla tarvittaessa muutetaan raideleveys ja ratakiskon kallistus raiteen ja vaihteen välillä ja jossa on RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne mukaan tehdystä raiteesta poikkeava pölkytys. Vaihteen uloin jatkos Vaihteen uloin jatkos on vaihteen etu- tai takajatkos, joka on kauimmaisena rautatieliikennepaikalta poispäin.

17 15 RAMO 7.1 Määritelmät ja lyhenteet Vaihteiden välialue Vaihteiden välialue on kahden samalla vaihdealueella olevan vaihteen etu- ja/tai takajatkosten väliin jäävä alue. Valvontanopeus Valvontanopeus on nopeus, jolla JKV sallii lähestyä seis-opastetta näyttävää opastinta, ellei JKV samalla valvo valvontanopeutta pienempää nopeutta. Nopeus voi opastimen kohdalla olla suurempi kuin valvontanopeus vain, kun JKV on saanut tiedon ajon sallivasta opasteesta. Vastavaihde Vastavaihde on vaihde katsottuna kielien kärjistä kielien kantoihin päin. Yksikkö Yksikkö on raiteella liikkuvaa kalustoa, joka liikkuu junana, vaihtotyössä tai rautatiellä tehtävässä työssä. Lyhenteet Lyhenne ATU EU JKV Jt Jtt LISO RAMO RHK RMYTL UIC YTE Selitys Aukean tilan ulottuma Euroopan unioni Junien kulunvalvonta Junaturvallisuussääntö Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet Liikkuvan kaluston sähköohjeisto Ratatekniset määräykset ja ohjeet Ratahallintokeskus Rautatien maanrakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset Union Internationale des Chemins de fer, Kansainvälinen Rautatieliitto Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

18 16 RAMO 7

19 17 RAMO 7.2 Rautatieliikennepaikka 7.2 RAUTATIELIIKENNEPAIKKA Rautatieliikennepaikka on liikenteenohjausta tai asiakaspalvelua varten nimetty paikka. Rautatieliikennepaikka voi olla liikennepaikka, linjavaihde tai seisake. Liikennepaikoilla voi olla raiteita eri käyttötarkoituksiin. (kuva 7.2:1) Rautatieliikennepaikka on esitettävä rautatieliikennepaikkarekisterissä ja siitä on oltava raiteistokaavio. Rautatieliikennepaikat on pyrittävä sijoittamaan rataverkolle siten, että ne täyttävät mahdollisimman hyvin henkilöliikenne-, tavaraliikenne- ja liikenteenohjaustehtävänsä. Rautatieliikennepaikalta on oltava hyvät yhteydet muuhun yhteiskuntaan. Rautatieliikennepaikkojen merkitsemisen vaatimukset on esitetty RAMOn osassa 17 Radan merkit. Ihmisille informaatiota antavat merkit on esitetty RHK:n julkaisussa Opastusjärjestelmä /6/. Rautatieliikennepaikka Liikennepaikka Seisake (7.14) Linjavaihde (7.15) Liikenteenohjauspaikka Liikenteenohjausraide (7.7) Raiteenvaihtopaikka (7.8) Matkustajaraide (7.9) Tavararaide (7.10) Suurkuljetusraide (7.11) Huolto- ja pysäköintiraide (7.12) Radanpidon raide (7.13) Osiin jaettu liikennepaikka Rautatieliikennepaikan mitoittaminen (7.3) Vaihteet (7.4, 7.5) Raiteiden ja vaihteiden sijoittamisen malleja (7.6) Kulkuväylät (7.16) Dokumentointi (7.17) Tarkastukset (7.18) Aidat ja portit (7.19) Kuva 7.2:1 Rautatieliikennepaikkojen jakautuminen eri tyyppeihin ja raiteiden käyttötarkoitukset. Kuvassa on esitetty myös tämän RAMOn osan rakenne.

20 18 RAMO 7.2 Rautatieliikennepaikka Rautatieliikennepaikan alue Liikennepaikan alueen raja on liikennepaikka alkaa -merkin kohdalla tai liikennepaikalla, johon rata päättyy, raiteen päätekohdassa. Liikennepaikan rajan sijainnin määrittää RHK. Raja on määritettävä tulosuunnan pääopastimen kohdalle. Ellei tulosuunnan pääopastinta ole, raja on määritettävä siten, että liikennepaikka päättyy -merkki sijoittuu vähintään 20 m liikennepaikasta poispäin. Linjavaihteen alueen rajat ovat pääraiteella kohdissa, jotka ovat 20 m linjavaihteen uloimpien vaihteiden uloimmista rajamerkeistä tai etujatkoksista. Kaikki muut raiteet kuuluvat linjavaihteeseen. Seisakkeen alueen rajat on määritettävä henkilölaiturin tai -laitureiden uloimpien päiden tai 20 m uloimman vaihteen uloimman jatkoksen kohdalta siten, että alueen pituus muodostuu mahdollisimman suureksi. Liikennepaikan ulkopuolella sijaitsevien henkilölaiturin ja vaihteen tai vaihteiden ollessa siten, että niiden alueiden uloimmat rajakohdat ovat rataa pitkin mitattuna enintään 2 km päässä toisistaan, on niiden muodostettava yksi rautatieliikennepaikka. Tällainen rautatieliikennepaikka on seisake Rautatieliikennepaikan sijainti Rautatieliikennepaikan sijainti on aina ilmoitettava pisteenä ratakilometrijärjestelmässä lukuun ottamatta osiin jaettua liikennepaikkaa. Osiin jaetulla liikennepaikalla on vain alue. Liikennepaikan osa on nimettävä ja sille on määritettävä pistemäinen sijainti ratakilometrijärjestelmässä. Liikennepaikan osalla ei ole rajoja. Rautatieliikennepaikan sijainti on aina mitattava pituusmittausraidetta pitkin. Rautatieliikennepaikalla, jolla on useita pituusmittausraiteita, rautatieliikennepaikan sijainti on määritettävä pienimmän kilometrilukeman antavan pituusmittausraiteen mukaan. Liikennepaikan sijainti on määritettävä seuraavassa järjestyksessä: 1) Kun liikennepaikalla on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, liikennepaikan sijainti on määritettävä rakennuksen ratakilometrilukeman mukaan. Rakennuksen ratakilometrilukema on mitattava rakennuksen keskikohdalle. 2) Uloimpien vaihteiden uloimpien jatkosten puoliväliin. 3) Henkilölaitureiden äärimmäisten päiden välin keskikohdalle. 4) Liikennepaikka päättyy -merkkien puoliväliin.

21 19 RAMO 7.2 Rautatieliikennepaikka Liikennepaikan osan sijainti on määritettävä seuraavassa järjestyksessä: 1) Kun liikennepaikan osalla on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, liikennepaikan osan sijainti on määritettävä rakennuksen ratakilometrilukeman mukaan. Rakennuksen ratakilometrilukema on mitattava rakennuksen keskikohdalle. 2) Vastakkaisiin suuntiin olevien lähimpien junakulkutien päätekohtien puoliväliin. 3) Henkilölaitureiden äärimmäisten päiden välin keskikohdalle. Linjavaihteen sijainti on määritettävä seuraavassa järjestyksessä: 1) Kun linjavaihteella on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, linjavaihteen sijainti on määritettävä rakennuksen ratakilometrilukeman mukaan. Rakennuksen ratakilometrilukema on mitattava rakennuksen keskikohdalle. 2) Äärimmäisten vaihteiden uloimpien jatkosten välin keskikohdalle paitsi, kun vaihteita on yksi, jolloin sijainti on vaihteen etujatkos. Seisakkeen sijainti on määritettävä seuraavassa järjestyksessä: 1) Kun seisakkeella on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, seisakkeen sijainti on määritettävä rakennuksen ratakilometrilukeman mukaan. Rakennuksen ratakilometrilukema on mitattava rakennuksen keskikohdalle. 2) Henkilölaiturin tai henkilölaitureiden äärimmäisten päiden välin keskikohdalle. Rautatieliikennepaikan ja liikennepaikan osan sijainnin määräytyminen on esitetty liitteessä Rautatieliikennepaikan ja liikennepaikan osan nimi Rautatieliikennepaikan ja liikennepaikan osan nimessä on oltava vähintään kaksi kirjainta. Nimestä on oltava vähintään kaksikirjaiminen ja enintään nelikirjaiminen lyhenne, jos nimen pituus on yli kolme kirjainta. Lyhenne on oltava johdettu nimestä ja sen ensimmäisen kirjaimen on oltava sama kuin nimen ensimmäinen kirjain. Nimen ja lyhenteen on oltava yksilöiviä Raiteen, vaihteen ja raiteensulun tunnus Raiteella, vaihteella ja raiteensululla on oltava tunnus. Raiteen tunnus koostuu kolmesta arabialaisesta numerosta.

22 20 RAMO 7.2 Rautatieliikennepaikka Vaihteen tunnus koostuu yhteen kirjoitettuna kirjaimesta V ja kolmesta arabialaisesta numerosta. Raiteensulun tunnus koostuu yhteen kirjoitettuna kirjaimista Sp ja kolmesta arabialaisesta numerosta. Raiteen, vaihteen ja raiteensulun tunnukset on pyrittävä määräämään siten, että jokaisella saman rataosan rautatieliikennepaikalla tunnuksen ensimmäinen numero on yksilöllinen ja rautatieliikennepaikan rajojen sisäpuolella sama. Olemassa olevalla rautatieliikennepaikalla tai asetinlaitteessa ei saa olla kahta raidetta, vaihdetta tai raiteensulkua, joilla on sama tunnus. Uudella rautatieliikennepaikalla tai uudessa asetinlaitteessa raiteen, vaihteen ja raiteensulun tunnusten on kaikkien oltava eri numeroita Raiteen tunnus Raiteen tunnuksena on käytettävä turvalaitteissa käytettävää raideosuuden tunnusta, kun rautatieliikennepaikalla ja raiteella on raideosuus. Raiteen tunnus on määritettävä siten, että vierekkäisillä raiteilla on peräkkäiset tunnukset, kun rautatieliikennepaikalla on raideosuuksia, mutta raiteella ei ole. Tunnusten on oltava samaa kolminumeroista sarjaa kuin raideosuuksien tunnukset. Raiteen tunnus on määritettävä siten, että vierekkäisillä raiteilla on peräkkäiset tunnukset, kun rautatieliikennepaikalla ja raiteella ei ole raideosuuksia. Tunnusten määrittäminen on aloitettava pääraidetta lähimmästä reunimmaisesta raiteesta, joka ei pääty raidepuskimeen. Peräkkäisillä raiteilla voi käyttää eri numerosarjaa. Päättyvien raiteiden tunnusten numerot on määritettävä vapaaksi jääneistä numeroista. Henkilöliikenneraiteen tunnuksen viimeisten numeroiden on oltava samat kuin henkilölaiturilla esitetty numero Vaihteen tunnus Vaihteen tunnus on määritettävä siten, että tunnuksen vähiten merkitsevä numero (kolmas) on pariton liikennepaikan pienemmän kilometrilukeman päässä ja parillinen toisessa päässä Raiteensulun tunnus Raiteensulun tunnus on määritettävä siten, että tunnuksen vähiten merkitsevä numero (kolmas) on pariton liikennepaikan pienemmän kilometrilukeman päässä ja parillinen toisessa päässä.

23 7.3 RAUTATIELIIKENNEPAIKAN MITOITTAMINEN 21 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Pääraiteen mitoitusnopeus on määrättävä suunnitteluperusteissa. Sivuraiteen mitoitusnopeus on 40 km/h, ellei suunnitteluperusteissa toisin määrätä. Mitoittamisessa akselipainotavoite on 250 kn, ellei suunnitteluperusteissa tai raidekohtaisissa vaatimuksissa toisin esitetä Aluevaatimus Rautatieliikennepaikkaa suunniteltaessa on aluevarauksessa otettava huomioon tulevaisuudessa tapahtuva liikennöinnin kasvu. Liikennepaikan ja sen osien pituuden ja raidemäärän on perustuttava ennustettuun liikennemäärään ja tarkoituksenmukaiseen liikennöintiin ottaen huomioon eri rautatie- ja radanpidon yritysten sekä muiden toimijoiden tarpeet. Osa rautatieliikennepaikan alueesta voidaan jättää varaukseksi siten, että raiteita ja rakenteita voidaan tarvittaessa rakentaa myöhemmin lisää. Aluevarauksen määrittelyssä on otettava huomioon mahdollisten uusien toimintojen ja rataverkon muiden rautatieliikennepaikkojen vaikutus Liikennetekninen mitoittaminen Liikenneteknisessä mitoittamisessa on arvioitava seuraavan 20 vuoden kehitys. Liikenneteknisessä mitoittamisessa on otettava huomioon raiteiden määrä, hyötypituus ja käyttötarkoitus, laitureiden tarve ja sijainti sekä liikennöinnin vaatimat raide- ja vaihdeyhteydet. Liikenneteknisessä mitoittamisessa on otettava huomioon raiteille määritetty tavoite- ja mitoitusnopeus ja akselipainotavoite sekä raiteiden sähköistystarve Raiteen pituus Raiteen pituuteen liittyvät käsitteet on esitetty kuvassa 7.3:1. Pysähtymisvara Opastinvara Raidepituus Raiteen pituus (vaihteen poikkeava raide) Käyttöpituus Hyötypituus Raiteen rajamerkki Kuva 7.3:1 Raiteen pituuteen liittyvät käsitteet.

24 22 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Hyötypituus Hyötypituus ilmoittaa sen pituuden raiteesta, jota voidaan käyttää junaliikenteessä silloin, kun junan on mahduttava pysähtymään kyseiselle raiteelle. Hyötypituus määritetään sellaiselle raiteelle, jolle voidaan varmistaa junakulkutie päättymään turvalaitosta käyttämällä tai jolle on asetettu junakulkutien päätekohta -merkki. Hyötypituus on esitetty kuvissa 7.3:1 ja 7.3:2. Hyötypituus on määritettävä vähentämällä käyttöpituudesta pysähtymisvara. Hyötypituuden tavoitteet on esitetty kohdissa 7.7, 7.9 ja Hyötypituudesta on pyrittävä saamaan noin 50 m pidempi kuin hyötypituuden minimivaatimus. Raiteen hyötypituuden minimivaatimus on määrättävä suunnitteluperusteissa. Käyttöpituus Hyötypituus Pysähtymisvara Käyttöpituus Käyttöpituus Kuva 7.3:2 Hyötypituus, kun viereinen raide ei ole kulkutieraide. Kaikilla raiteilla on käyttöpituus (kuvat 7.3:1 ja 7.3:2). Käyttöpituus on raiteen se pituus, jolla liikkuva kalusto voi olla ilman, että se estää viereisten raiteiden liikennöintiä. Käyttöpituus rajoittuu seuraavassa järjestyksessä: 1) keskitettyä raiteensulkua edeltävään raideosuuden alkukohtaan, 2) raiteensulkuun, 3) junakulkutien päätekohtaa osoittavaan merkkiin, 4) pää-, raide- tai radio-opastimeen, 5) ennen rajamerkkiä olevaan raideosuuden alkukohtaan, 6) rajamerkkiin, 7) raidepuskimeen tai 8) raiteen päätekohtaan. Käyttöpituus on hyötypituuden ja pysähtymisvaran summa silloin, kun raiteella on hyötypituus. Raiteensulun, raideosuuden käyttämisestä ja sijoittamisesta on esitetty vaatimukset RAMOn osassa 6 Turvalaitteet. Junakulkutien päätekohtaa osoittavan merkin käyttämisestä on määrätty RAMOn osassa 17 Radan merkit.

25 23 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Pää-, raide- ja radio-opastimen käyttämisestä on esitetty vaatimukset RAMOn osassa 6 Turvalaitteet. Rajamerkin käyttämisestä on määrätty kohdassa Raidepuskimen käyttämisestä on määrätty RAMOn osassa 11 Radan päällysrakenne Pysähtymisvara Raiteelle, jolle voidaan varmistaa junakulkutie turvalaitosta käyttämällä tai jolla on junakulkutien päätekohtaa osoittava merkki, on mitoitettava pysähtymisvara jarrutuksen vaatiman pysähtymispaikkatoleranssin vuoksi ja kytkinten löysyydestä johtuvan junan mahdollisen venymisen vuoksi. (kuvat 7.3:1 ja 7.3:2) Pysähtymisvaran minimimitta on 30 m, kun käyttöpituus on enintään 800 m. Pysähtymisvaran minimimitta on 40 m, kun käyttöpituus on yli 800 m. Pysähtymisvaraan on lisättävä 10 m, kun raiteen pituuskaltevuus 200 m matkalla ennen opastinta on alle -2, Opastinvara Opastinvaran pituus on huomioitava raiteen mitoittamisessa, kun raiteelle tulee hyötypituus. Opastinvara muodostetaan sijoittamalla junakulkutien päättävä opastin määrätylle etäisyydelle opastimen takana olevan kulkutievaihteen etujatkoksesta, jos vaihde on vastavaihde, tai rajamerkistä, jos vaihde on myötävaihde. Vaatimukset opastinvaran pituudesta on annettu RAMOn osassa 6 "Turvalaitteet". Opastinvaran pituutena on huomioitava vähintään 60 m, kun junakulkutien päättävän opastimen takana oleva seuraava kulkutievaihde on myötävaihde. Muutettavalla raiteella opastinvara voi RHK:n erikseen myöntämällä luvalla olla vähintään 20 m. Opastinvaran pituutena on huomioitava vähintään, kun kulkutien päättävän opastimen takana oleva seuraava kulkutievaihde on vastavaihde: viisi metriä, jos vaihde on turvavaihde 35 m, jos vaihde on lyhyt kulkutievaihde 50 m, jos vaihde on pitkä vaihde. Opastinvaran pituutena on huomioitava vähintään viisi metriä, jos opastin ei voi toimia junakulkutien päättävänä opastimena.

26 24 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Opastimen takana olevan myötävaihteen kautta voidaan varmistaa toinen kulkutie samanaikaisesti, kun opastin toimii kulkutien päättävänä opastimena, jos opastinvara on vähintään 60 m (kuvat 7.3:3 ja 7.3:4). > 60 m > 60 m Kuva 7.3:3 Kaksi yhtäaikaista junakulkutietä ovat mahdollisia, kun opastinvara on vähintään 60 m. > 60 m > 60 m Kuva 7.3:4 Kaksi yhtäaikaista junakulkutietä ovat mahdollisia, kun opastinvara on vähintään 60 m. Opastimen takana olevan vaihteen kautta varmistetulla toisella kulkutiellä voi raiteen nopeus olla yli 140 km/h, jos opastinvara on vähintään 60 m (kuva 7.3:5). > 60 m > 60 m Valvontanopeus V > 140 km/h Kuva 7.3:5 Suurin nopeus yli 140 km/h on mahdollinen, kun opastinvara on vähintään 60 m. Tavoitteena oleva valvontanopeus on määrättävä suunnitteluperusteissa. Suunnittelun tavoitteena on oltava mahdollisimman suuri valvontanopeus. Pieni valvontanopeus merkitsee Seis-opastetta näyttävän opastimen hidasta lähestymistä, joka hidastaa muiden kulkuteiden varmistamista ja siten heikentää liikennöinnin sujuvuutta. Valvontanopeudeksi muodostuu 10 km/h, jos opastimen etäisyys turvattavaan kohtaan on vähemmän kuin 50 m. Junan jarrutuskyvyn huomioivaa laskennallista valvontanopeutta käytetään, kun opastimen etäisyys turvattavaan kohtaan on vähintään 50 m (kuva 7.3:6). Turvattava kohta on opastimen takana lähin (kuvat 7.3:7 ja 7.3:8): vastakkaisen suunnan pää-, radio-, suojastus- tai raideopastin, kulkutievaihteen, joka on myötävaihde, rajamerkki,

27 25 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen vastavaihteen etujatkos, kun vaihde on kulkutievaihde ja se ei ole turvavaihde, raiteen päätepuskin, turvavaihteen takana oleva raiteensulku tai raiteen päätekohta. Nopeus Valvontanopeus JKV:n sallima nopeus Opastimeen vaihtunut ajon salliva opaste ennen opastimen ohitusta Seis-opasteen ohitus Matka Seis-opaste opastinta lähestyttäessä Turvattava kohta Kuva 7.3:6 JKV:n sallima nopeus lähestyttäessä Seis-opastetta näyttävää opastinta käytettäessä laskennallista valvontanopeutta ja JKV:n sallima nopeus opastimen jälkeen. Etäisyys turvattavaan kohtaan Raidepuskin tai raiteen päätekohta Raiteen rajamerkki Etäisyys turvattavaan kohtaan Kuva 7.3:7 Etäisyys turvattavaan kohtaan rajoittuu rajamerkkiin, kulkutievaihteeseen tai raidepuskimeen.

28 26 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Yhtäaikaisesti varmistettu tai purkautuva kulkutie Etäisyys turvattavaan kohtaan Raiteen rajamerkki Kuva 7.3:8 Etäisyys turvattavaan kohtaan rajoittuu myötävaihteen rajamerkkiin. Taulukko 7.3:1 Esimerkkejä opastimen ja turvattavan kohteen välisen etäisyyden vaikutuksesta junien valvontanopeuksiin tasaisella raiteella. Opastimen Valvontanopeus [km/h] ja turvattavan Henkilöjunat Tavarajunat koh- Moottori- Veturi- Tavaravaunuista Itäisen yhdys- dan välinen etäi- LIMOn /5/ juna vetoinen annetun YTEn /4/ tai liikenteen vaunut syys [m] mukaiset vaunut Turvavaihde Kulkutielle on liikennepaikalla muodostettava sivusuoja vaihdetta käyttäen (kuva 7.3:9), kun sivusuojan antavan vaihteen tai vaihteiden rajaamalla junakulkutieraiteella tai junakulkutieraiteilla on tarkoitus mahdollistaa vaihtotyö muusta liikenteestä riippumatta, raiteen keskimääräinen pituuskaltevuus käyttöpituuden matkalla on alle -2,5 turvattavan raiteen suuntaan, raiteen pituuskaltevuus 200 m matkalla ennen käyttöpituuden rajaavaa opastinta on alle -2,5 turvattavan raiteen suuntaan tai

29 27 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen opastinvara on alle 60 m ja nopeus suojattavalla kulkutiellä on yli 140 km/h. Linjavaihteella ja seisakkeella, jolla on linjavaihteen ominaisuuksia, on muodostettava sivusuoja pääraiteelle vaihdetta käyttäen. Sivusuojan muodostamiseen voi käyttää raiteensulkua, kun raiteen pituuskaltevuus käyttöpituuden tai enintään 1,2 km matkalla on yli -2,5 turvattavan raiteen suuntaan. Sivusuojan antava vaihde on pyrittävä suunnittelemaan siten, että se on sivusuojan antavassa asennossa poikkeavalle raiteelle. Turvavaihde Turvavaihdetta on käytettävä, jos muuta vaihdetta käyttäen ei voida muodostaa kulkutielle sivusuojaa. Turvavaihteen on täytettävä samat liikennöintivaatimukset kuin raiteen, jolle se on sijoitettu. Turvavaihteen takana ei tarvitse käyttää raidepuskinta. Raiteen päätekohta on merkittävä seis-levyllä, kun raidepuskinta ei käytetä. Turvavaihteen takaisen raiteen pituuden on oltava ratakiskojen päähän vaihteen takajatkoksesta mitattuna vähintään 40 m. Turvavaihteen takaisen raiteen takana ei saa olla rata-, sähköistys- ja turvalaitteita. Turvavaihteen sijoittamisessa on pyrittävä välttämään ratkaisua, jossa turvavaihteen takaisen raiteen takana on muu rakenne kuten silta, yleinen tie, katu tai talo. Turvavaihde on suunniteltava siten, että turvavaihteen takaisen raiteen päästä suistuva kalusto ei ohjaudu suojattavalle raiteelle Rajamerkki Sivusuojan antava vaihde Kuva 7.3:9 Sivusuojan muodostaminen vaihteella. Rajamerkki on sijoitettava kohtaan, johon saakka kalusto voi raiteella olla estämättä viereisten raiteiden liikennöintiä.

30 28 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Rajamerkki on suorassa kallistamattomassa raiteessa sijoitettava kohtaan, jossa vierekkäisten raiteiden lähimpien ratakiskojen kulkureunojen etäisyys on: /+50 mm, kun vähintään toinen raide on pääraide /+50 mm, kun kumpikaan raide ei ole pääraide. Jos rajamerkin kohdalla tai enintään 7 m etäisyydellä siitä toinen tai kumpikin raide on kaareva siten, että kaarteen säde on enintään 300 m, on ratakiskojen kulkureunojen välinen etäisyys (kuva 7.3:10): /+50 mm, kun vähintään toinen raide on pääraide /+50 mm, kun kumpikaan raide ei ole pääraide. Kallistetussa raiteessa mittoihin on lisättävä aukean tilan ulottuman määräysten mukaiset levitykset. Aukean tilan ulottuman määräysten mukaiset levitykset on esitetty RAMOn osassa 2 Radan geometria. Rajamerkki on esitetty RAMOn osassa 17 Radan merkit (2450) 2600 (2300) Rajamerkki Kuva 7.3:10 Rajamerkin sijoittaminen Raiteen geometria Eri raiteisiin kohdistuvat vaatimukset on käyttötarkoituksittain esitetty kohdissa Raidegeometrian suunnittelun yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet on esitetty RAMOn osassa 2 Radan geometria. Läpikulkuraiteen geometria on mitoitettava radan tavoitenopeuden mukaan, ellei tavoitenopeudesta aiheudu kohtuuttomia kustannuksia saavutettuun hyötyyn nähden tai kohtuuttomia haittoja, joita ei voi hinnoitella. Muun pääraiteen kuin läpikulkuraiteen geometria on pyrittävä mitoittamaan sen raiteeseen liittyvän vaihteen mukaan, joka mahdollistaa suurimman nopeuden Kaarresäde Kaarresäteen minimiarvo uusilla ja muutettavilla raiteilla on 150 m. Suunnittelussa on vältettävä pienempiä kaarresäteitä kuin 200 m.

31 29 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Raiteella, jolla on suunniteltu kytkettäväksi liikkuvaa kalustoa toisiinsa, on otettava huomioon, että: liikkuvan kaluston ruuvikytkimien ja automaattikytkimien kytkeminen ja irrottaminen on mahdollista, kun kaarresäde on vähintään 500 m, ruuvikytkimien kiristäminen sekä kaksilenkkikytkimellä kytkeminen on mahdollista, kun kaarresäde on vähintään 600 m, moottorijunien kytkeminen automaattikytkimellä on mahdollista, kun kaarresäde on vähintään 300 m Raiteen kallistus Läpikulkuraiteella on noudatettava RAMOn osan 2 Radan geometria vaatimuksia. Sivuraiteella ja pääraiteella, joka päättyy rautatieliikennepaikalle, raiteen kallistusta on vältettävä. Jos kallistusta on käytettävä, raiteen kallistus saa olla enintään 80 mm. Raiteen kallistuksesta laiturin kohdalla määrätään RAMOn osassa 16 Laiturit. Jos raiteella on henkilöliikennettä, kompensoimattoman poikittaiskiihtyvyyden suositeltu arvo on 0 0,3 m/s Siirtymäkaari Läpikulkuraiteella on noudatettava RAMOn osan 2 Radan geometria vaatimuksia. Raiteen kaarteessa on käytettävä siirtymäkaaria, jos raiteen suurin nopeus on yli 40 km/h. Siirtymäkaaren pituus on mitoitettava siten, että nykäyksen arvo on enintään 0,45 m/s Lähekkäin sijaitsevat kaarteet Samaan suuntaan olevat kaarteet Samaan suuntaan olevista kaarteista ei ole erityisvaatimuksia Pääraiteiden yhdensuuntaissiirrot ja raidevälimuutokset Pääraiteiden yhdensuuntaissiirroissa ja raidevälimuutoksissa on pyrittävä siihen, että raiteen mitoitusnopeutta ei rajoiteta. Pääraiteiden yhdensuuntaissiirrot ja raidevälimuutokset on pyrittävä tekemään mahdollisimman suurilla kaarresäteillä ja mahdollisimman pienellä välisuoran kulmamuutoksella.

32 30 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Vastakkaisiin suuntiin olevat kaarteet Vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet yhtä suuret Kun kummankin vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet ovat vähintään 275 m, kaarteet voivat olla peräkkäin. Suositeltavaa on käyttää kaarteiden välissä vähintään 20 m mittaista välisuoraa tai kaarteissa siirtymäkaaria. Kun vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet ovat vähintään 200 m mutta vähemmän kuin 275 m, kaarteiden väliin on tehtävä välisuora, jonka pituus on vähintään 10 m. Kun vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet ovat vähintään 160 m mutta vähemmän kuin 200 m, kaarteiden väliin on tehtävä välisuora, jonka pituus on vähintään 15 m. Pakottavassa tapauksessa välisuoran pituuden voi laskea kaavoilla 7.3:1 ja 7.3:2. L = 2 83,99 0, 3075R (7.3:1) missä L R välisuoran pituus, kun kaarresäde on vähintään 230 m kaarresäde [m] L = 22,7 2,543R 347,31 (7.3:2) missä L R välisuoran pituus, kun kaarresäde on vähintään 150 m, mutta vähemmän kuin 230 m kaarresäde [m] Vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet erisuuruiset Kun vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet ovat erisuuruiset, voi välisuoran jättää pois, jos kaavan 7.3:3 ehto täyttyy. R1 R2 R + R 1 2 > 137 (7.3:3) missä R 1, R 2 vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet [m] Kun vastakkaisiin suuntiin olevien kaarteiden kaarresäteet ovat erisuuruiset, välisuoran pituus on laskettava käyttäen kaavoja 7.3:1 ja 7.3:2. Laskennassa on erisuuruisista kaarresäteistä käytettävä pienemmän arvoa.

33 31 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Raideväli Uusien pääraiteiden välisissä vaihdeyhteyksissä on raidevälin oltava suoralla radalla vähintään 4500 mm. Muutettavien pääraiteiden välisten vaihdeyhteyksien kohdalla raidevälin on oltava suoralla radalla vähintään 4300 mm. Käytettäessä 1:26-vaihteita on raidevälin oltava pääraiteiden välisten vaihdeyhteyksien kohdalla vähintään 4800 mm. Jos kahden pääraiteen väliin asennetaan pää-, suojastus- tai esiopastinmasto tai kahden pääraiteen raideväliä suunnitellaan käytettäväksi junanmuodostustehtäviin, on raidevälin oltava vähintään 5300 mm. Muussa tapauksessa kahden pääraiteen välissä on käytettävä RAMOn osan 2 Radan geometria mukaisia raidevälejä. Uuden pääraiteen ja sivuraiteen välinen raideväli on oltava vähintään 5300 mm. Muutettavalla radalla voi pääraiteen ja sivuraiteen välissä käyttää vähintään raideväliä 5100 mm, jos sitä on käytetty ennen muutosta. Kahden uuden sivuraiteen raidevälin on oltava vähintään 4800 mm. Jos raidevälissä on ajoneuvojen käyttöä varten määritetty kulkureitti, on raidevälin oltava vähintään 5800 mm. Mikäli raiteiden välissä on tai sinne on suunniteltu ratajohtopylväs, raidevälin on täytettävä taulukon 7.3:2 vaatimukset. Taulukko 7.3:2 Ratajohtopylvään vaatima raideväli suoralla raiteella. Raideväli [mm] pääraide pääraide pääraide sivuraide sivuraide sivuraide Uusi pylväs P P P Käytössä P P P oleva pylväs RHK:n erikseen myöntämällä luvalla P P P P = Ratajohtopylvään vaatima tila SSR:n /7/ mukaisesti. Vaihdekujan (kuva 7.3:11) ja viereisen raiteen raidevälin on oltava vähintään 5300 mm. Vaihdekujan ja viereisen raiteen raideväli saa RHK:n erikseen myöntämällä luvalla olla vähintään 4500 mm. Raideväleistä on esitetty raiteen käyttötarkoituksen mukaisia vaatimuksia kohdissa 7.10 ja 7.12.

34 32 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Vaihdekuja Kuva 7.3:11 Raidevälit. 1 = kahden pääraiteen väli, 2 = pääraiteen ja sivuraiteen väli, 3 = kahden sivuraiteen raideväli, 4 = vaihdekujan ja viereisen raiteen raideväli Raiteen pituuskaltevuus Uuden pysäköintiin tai kuormaukseen käytettävän raiteen pituuskaltevuus saa käyttöpituuden matkalla keskimääräisesti olla itseisarvoltaan enintään 1,5. Jos raiteen pituuskaltevuus on 200 m matkalla ennen käyttöpituuden rajaavaa opastinta alle -2,5, on käytettävä sivusuojana vaihdetta. Raiteen pituuskaltevuus 200 m matkalla ennen käyttöpituuden rajaavaa opastinta ei itseisarvoltaan saa olla yli 15. Raiteen pituuskaltevuus ei itseisarvoltaan saa ylittää 30. Raiteen pituuskaltevuus on tarkasteltava koko ylämäen pituuden matkalta, kun raiteelta lähdetään ylämäkeen. Henkilöliikenneraiteen pituuskaltevuus saa olla enintään 5, kun junan on tarkoitettu pysähtyvän vain siten, että juna on koko ajan kuljettajan valvonnassa. On suositeltavaa, että tällaisen raiteen pituuskaltevuus on enintään 1,5. Kaltevuustaitteen pyöristyssäteen on kuperassa ja koverassa taitteessa oltava vähintään 500 m. Kaltevuustaitteen pyöristyssäteen suositeltava arvo kuperassa ja koverassa taitteessa on vähintään 2000 m Raiteen päällysrakenne Uusi raide on rakennettava käyttäen sepelitukikerrosta RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne mukaisesti. Muutettavan raiteen tukikerros on muutettava sepelitukikerrokseksi. Uuden raiteen ratakiskoina on käytettävä 54 E1 tai 60 E1 -ratakiskoja. Muutettava raide on pyrittävä muuttamaan vähintään 54 E1 -ratakiskoille. Käytettävä ratakisko ja ratakiskopituus on määrättävä suunnitteluperusteissa.

35 33 RAMO 7.3 Rautatieliikennepaikan mitoittaminen Poikkeavalle raiteelle oleva vaihde ja sitä seuraava vastakkaisen suunnan kaarreosuus ovat raskaammin kuormitettuja kuin muu osa vaihteeseen liittyvää raidetta. Raiteessa on käytettävä samaa kiskoa kuin vaihteessa, kuitenkin vähintään 54 E1 -ratakiskoja, jos vaihteen ja vastakkaisen suunnan kaarteen välinen suora on lyhyempi kuin 20 m, ja jos vastakkaisen suunnan kaarteessa ei ole siirtymäkaaria. Raiteen ratapölkyt ja kiskonkiinnitykset määräytyvät käytettävän ratakiskon ja ratakiskopituuden mukaan kuten RAMOn osassa 11 Radan päällysrakenne on määrätty, tai ne on määrättävä suunnitteluperusteissa.

36 34 RAMO 7

37 7.4 VAIHTEEN VALITSEMINEN JA SIJOITTAMINEN Vaihteen valitseminen 35 RAMO 7.4 Vaihteen valitseminen ja sijoittaminen Uudella raiteella vaihteen kiskopainon on oltava vähintään sama kuin raskaimman siihen liittyvän raiteen kiskopaino. Tästä voi poiketa, kun on käytettävä vaihdetta KRV :9 tai KV54-200N-1:9. Muutettavalla raiteella voi kaikissa tapauksissa käyttää vaihdetta YV54-200N-1:9, KRV :9 tai KV54-200N-1:9. Uuden pitkän vaihteen on oltava tyyppiä YV :15,5, YV :18, YV /2500-1:26 tai YV /3000-1:28. Uusia pitkiä K43- tai 54 E1 -kiskopainon vaihteita ei saa hankkia ja niitä saa käyttää vain varaosina. Kuormausalueilla, satamissa ja vastaavissa paikoissa voi käyttää urakiskovaihdetta. Mikäli vaihde on muutettava tai uusittava, asennettavan vaihteen vaatimukset ovat samat kuin uudella raiteella. Jos raiteet vaihteen ympärillä ovat soratukikerroksellisia, on käytettävä puuvaihdepölkkyistä vaihdetta YV54 200N 1:9 tai YV :9. Pääraiteessa muuta kuin yksinkertaista vaihdetta saa käyttää vain RHK:n luvalla. Kaarrevaihdetta ja sovitettua raideristeystä saa pääraiteessa käyttää vain RHK:n luvalla. Sovitetun raideristeyksen käyttämistä on aina vältettävä. Sovitetussa raideristeyksessä geometriavirheet siirtyvät rinnakkaisten vaihteiden ja raiteiden kanssa yhtenäisten 7,5 m pitkien vaihdepölkkyjen kautta helposti raiteelta toiselle ja näin vaikeuttavat vaihdealueen raidegeometrian kunnossapitoa. Sivuraiteessa risteysvaihdetta voi käyttää, jos sillä saavutetaan selvä etu yksinkertaisiin vaihteisiin verrattuna. Risteysvaihteen etu yksinkertaiseen vaihteeseen verrattuna on sillä muodostettavan vaihdeyhteyden lyhyys ja suoruus. Se oikaisee kulkureittiä ja antaa mahdollisuuden vaihteiden järjestämiseen pienemmälle alueelle kuin yksinkertaisia vaihteita käytettäessä. Risteysvaihteen haittoina ovat suurin nopeus 90 km/h suoralle raiteelle, monimutkainen rakenne ja yksinkertaista vaihdetta vaikeampi kunnossapito Vaihteen sijoittaminen Vaihde on sijoitettava kokonaisuudessaan paikalle, jonka pohja- ja alusrakenteiden sekä tukikerroksen yhteenlaskettu painuma suhteessa kuormitukseen eroaa enintään 5 %. Vaihdetta ei saa sijoittaa osittain sillalle. Vaihteen saa sijoittaa kokonaisuudessaan sillalle, kun tukikerros sillalla on RAMOn osassa 8 Sillat esitetyn mukainen. Vaihteen sijoittamista rautatietunneliin tai sen välittömään läheisyyteen on vältettävä.

38 36 RAMO 7.4 Vaihteen valitseminen ja sijoittaminen Vaihteen tasoristeyksen puoleisesta lähimmästä jatkoksesta on oltava vähintään 5,0 m tasoristeyksen kannen lähimpään reunaan. Vaihteen ylikulkusillan puoleinen lähin jatkos on pyrittävä sijoittamaan vähintään 5 m päähän ylikulkusillan reunasta Vaihteen pituuskaltevuus Vaihde on pyrittävä sijoittamaan muualle kuin kaltevuustaitteeseen, koska kielisovituksen kohdalla oleva kaltevuustaite vaikeuttaa kielien kääntymistä. Jos vaihde on sijoitettava kaltevuustaitteen kohdalle, kaltevuustaitteen pyöristyskaaren säteen on oltava vähintään taulukon 7.4:1 mukainen. Taulukko 7.4:1 Vaihteen kohdalla sallittu pienin kaltevuustaitteen pyöristyskaaren säde. Vaihdetyyppi Pyöristyskaaren säde koverassa taitteessa Pyöristyskaaren säde kuperassa taitteessa Lyhyt vaihde m m (risteyssuhde 1:7, 1:9, 1:9,514) Pitkä vaihde (risteyssuhde 1:15,5, 1:18) m m Pitkä vaihde Kaltevuustaitteen pyöristyskaarta ei saa olla. (risteyssuhde 1:26, 1:28) Nopeus vaihteessa Vaihteen tyyppi ei saa vaikuttaa käytettävään suoran raiteen nopeuteen. Tästä voi poiketa, kun on käytettävä vaihdetta KRV :9. Vaihteen poikkeavalla raiteella käytettävä nopeus on valittava liikennöinnin tarpeiden mukaan. Suurin nopeus vaihteessa eri akselipainoilla on esitetty RAMOn osassa 4 Vaihteet.

39 37 RAMO 7.5 Vaihdealue 7.5 VAIHDEALUE Vaihdealue on kuvattu RAMOn osassa 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito Vaihdealueen vaatimukset Kun vaihdealueella ei vaihteen jälkeen ole toista vaihdetta, vaihdealueen raide on rakennettava käyttäen samanlaista päällysrakennetta kuin vaihteessa. Kun raiteen tavoitenopeus on vaihteen suorassa raiteessa yli 120 km/h, on koko vaihdealue suoran raiteen suuntaan pyrittävä suunnittelemaan suoraksi Vaihteen etujatkosalue Vaihteen etujatkosalueella on yksinkertaisessa vaihteessa ja kaksoisvaihteessa käytettävä pääraiteella 5,0 m mittaista suoraa (kuvat 7.5:2, 7.5:3, 7.5:4, 7.5:6, 7.5:7, 7.5:8, 7.5:9, 7.5:10). Betonipölkkyisen vaihteen KRV :9 molemmilla raiteilla kaari saa alkaa 3,5 m etujatkoksen jälkeen (kuva 7.5:1). Toisella raiteella saa 200 m tai 300 m säteinen kaari alkaa yhtäjaksoisesti etujatkoksen jälkeen, toisella raiteella on oltava 3,5 m pituinen suora. Kaaren minimipituus etujatkoksesta lähtien on 3,5 m. 3,5 m suora tai kaari R=200 m tai kaari R=300 m Mikä tahansa kaari saa alkaa ,5 m suora Mikä tahansa kaari saa alkaa 3,5 m suora ,5 m suora tai kaari R=200 m tai kaari R=300 m Kuva 7.5:1 Betonipölkkyiseen vaihteeseen KRV :9 liittyvät suorat ja kaaret Vaihteen takajatkosalue Vaihteiden keskinäisen sijoittumisen määrää vaihteen takajatkosalueen pölkytys. Vaihteen takajatkosalueelle on mahduttava pitkiä vaihdepölkkyjä, joihin molempien raiteiden ratakiskot on kiinnitettävä. Betonipölkkyisen vaihteen YV54-200N-1:9 molemmilla raiteilla kaari saa alkaa 3,5 m takajatkoksen jälkeen (kuva 7.5:2). Poikkeavalla raiteella saa 200 m tai 300 m säteinen kaari alkaa takajatkoksen jälkeen. Kaaren minimipituus takajatkoksesta lähtien on 3,5 m.