Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ
|
|
- Inkeri Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ Kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Loppuraportti
2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke PL KAINUU Puh Fax Toimittaneet: Sirpa Happo Virve Happo Annu Heikkinen Matti Heikkinen Tuija Holopainen Tuija Hyttinen Mirva Karjalainen Hannele Karppinen Anne Kemppainen Helena Kortelainen Mirka Kovalainen Kirsti Oikarinen Marjut Ristolainen Raija Tahvanainen Kannen kuvat: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke ISSN Julkaisusarja: D:50 Kajaani 2012
3 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke (S10073) Loppuraportti
4
5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HANKKEEN KUVAUS HANKETIEDOT HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT TAUSTA TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA HANKKEEN TOIMINNOT TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TERVEYSTARKASTUS JA -NEUVONTA Työttömän työnhakijan terveystarkastus Terveystietokansio Lääkäripalvelut Asiakasmaksut ja maksukatto LIIKUNTA JA FYYSISEN KUNNON ARVIOINTI Fyysisen kunnon arviointi Työnhakijoiden liikuntaryhmät ja virtuaalinen liikuntaryhmä PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Sairaanhoitajan asiakasvastaanotto Hyvinvointitreenit Depressiokoulu Hyvinvointia arjesta -ryhmä KUNTOUTUS- JA ELÄKEOHJAUS UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEILUJA TIETOA JA KOULUTUSTA Tiedottaminen, verkostoituminen ja yhteistyö Kouluttaminen, tapahtumat ja seminaarit Julkaisut ja esitteet Oman osaamisen kehittäminen KAMPANJAT JA MUUT KOKEILUT Liikuntavälineitä lainaan, syke nousuun Näe Kainuu uusin silmin optikkoliikkeiden talkoot Työtön vai sairas -tietoisku Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu Kokemusasiantuntijuus käyttöön LOPUKSI JA ALUKSI POHDINTA
6 LÄHTEET LIITTEET.81 6
7 1 JOHDANTO Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hankkeeseen osallistui vuosien aikana lähes 3000 kainuulaista. Se on lähes kolmetuhatta kohtaamista. Olemme kuulleet paljon erilaisia tarinoita, kokemuksia ja näkemyksiä. Hankkeeseen on osallistunut isiä, äitejä, tyttäriä, poikia, isovanhempia. Joukkoon on mahtunut huolia ja murheita sekä toivoa ja iloa. Jokaisen hankkeeseen osallistuneen numeron ja tilaston takana on tunteva, kokeva ja ajatteleva kainuulainen. Heistä kaikilla on ollut kiinnostusta saada lisää tietoa terveydestään ja työkyvystään. Kainuulaisille työhakijoille on tarjottu terveystarkastuksia, fyysisen kunnon kartoituksia, liikuntaryhmiä ja erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Kyselyjen, keskustelujen ja palautteiden perusteella olemme onnistuneet tarjoamaan osallistujille kattavasti tietoa heidän terveydestään. Palaute terveydenhuollon toimijoilta ja muilta sidosryhmiltä on ollut kiittävää. Tämä julkaisu kokoaa yhteen vuosien toimintaa KaiTo-hankkeessa. Samalla se on katsaus kehittämistyöhön, jonka konkreettinen tavoite on edistää kainuulaisten terveyttä ja työllistymistä. Julkaisun nimeksi valittiin hankkeen toimintaa kuvaava sanonta: Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ. Kainuun alueen näkökulmasta sanonta on erityisen merkityksellinen, sillä työvoiman tarjonta vähenee Kainuussa. 1 Osaavan työvoiman saatavuus on talouskasvun ja yritystoiminnan keskeinen edellytys. Vaarana on, että työvoiman niukkuudesta muodostuu rajoite työllisyyden kasvulle (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009, 48 49). Osaaminen ja työhön liittyvät kannustimet menettävät kuitenkin merkityksensä, mikäli työntekijä on liian sairas työskentelemään. 1 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa Kainuussa arvioidaan rekrytointiongelmien erityisesti lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana (Alatalo & Tuomaala 2012, 17). 7
8 Toivomme tästä julkaisusta olevan hyötyä kaikille työllisyyden edistämisestä sekä terveyserojen kaventamisesta kiinnostuneille. Meille hanketyöntekijöille menneet vuodet ovat olleet antoisia ja olemme oppineet paljon. Tämän julkaisun keskeinen tavoite on kuvata ja kertoa kokemuksistamme. 8
9 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 HANKETIEDOT KaiTo-hankkeen tavoitteena oli työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi). Kokonaistavoitteena oli kehittää ja juurruttaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelurakenteeseen toimintamalli, joka tuottaa työttömien työnhakijoiden työllisyysprosessiin tietoa asiakkaiden terveydestä ja työkyvystä sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Hankkeessa kehitettiin uusia palvelumuotoja sekä edistettiin ja juurrutettiin verkostomaista yhteistyötä levittämällä ja hyödyntämällä hyviä käytäntöjä. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on ollut avartaa terveyden ja työkyvyn merkitystä työllistymisprosesseissa sekä lisätä tietoutta syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisistä vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien, erityisen vaikeasti työllistettävien, työllistymistä ja parantamalla heidän elämänlaatuaan. Hankkeessa kiinnitettiin heti alusta lähtien erityistä huomiota hankkeen toiminnan pysyvyyteen, juurruttamiseen ja jatkuvuuteen. Hankkeen toimintaa ja vaikutuksia on arvioitu sekä asiakkaiden että ohjausryhmän toimesta. 9
10 Hankkeen keskeiset tiedot on koottu oheiseen taulukkoon. Taulukko 1. Hanketiedot Projektikoodi S10073 Toteutusaika (optio-aika) Budjetti Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala Internet-sivut HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT Hankkeessa työskenteli vuosina ohjaavia terveydenhoitajia, jotka tekivät terveystarkastuksia koko Kainuun alueella (pl. Vaalan kunta). Vuosina hankkeessa työskenteli kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa ja vuoden 2009 syksystä alkaen vuoden 2010 loppuun neljä ohjaavaa terveydenhoitajaa. Vuosien aikana hankkeessa työskenteli seuduittain (Ylä-, Länsija Itä-Kainuu) kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa. Syksyllä 2012 kaksi ohjaavaa terveydenhoitajaa vastasi koko Kainuun terveystarkastuksista. Lisäksi hankkeessa työskenteli terveyskunnon koordinaattori, kuntoutusohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Koska hankkeen toimenpiteet toteutettiin osana Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, asiakasprosessiin liittyvät tiedot olivat hyödynnettävissä potilastietojärjestelmien avulla osana asiakkaan koko- 10
11 naisvaltaista prosessia. 2 Hankehenkilöstön konkreettisia työmenetelmiä olivat tarkastukset, tutkimukset, arvioinnit, tietojen kerääminen, ohjaava liikunta ja palveluohjaus. Hankehenkilöstön tehtävänkuvat: ohjaavat terveydenhoitajat: kohderyhmän terveystarkastukset ja ohjaamiset lääkärin tutkimuksiin, yksilöllinen tuki, jatko- ja palveluohjaus, tutkimustiedon tuottaminen omalta erikoisalaltaan, terveyskasvatus, uusien työ- ja palvelumenetelmien kehittäminen, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen. psykiatrinen sairaanhoitaja asiakastyö, päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen (yhteistyö muiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeiden kanssa), moniammatillinen yhteistyö, palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi, asiakkaiden päihde- ja mielenterveystyön koordinointi terveyskunnon koordinaattori: kohderyhmän fyysisen toimintakyvyn ja terveyden arviointi, tulosten koordinointi ja raportointi potilastietojärjestelmiin, henkilökohtaiset liikuntasuositukset kohderyhmäläisille, liikuntaryhmien toiminnan koordinointi ja suunnittelu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, jatko- ja palveluohjaus, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen, fyysisen toimintakyvyn ja kuntotestaustoimintojen kehittäminen. kuntoutusohjaaja: ammatillisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen kehittäminen osana Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erityisesti työttömän työnhakijan näkökulmasta ja työttömyyden viitekehyksestä. Asiakastyö ja asiakkaiden palveluohjaus jatkotoimiin (esim. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien hyödyntäminen), verkostotyö sekä moniammatillisten työryhmien työskentelyyn osallistuminen. projektipäällikkö: hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, kehittämisestä, seurannasta, sisäisestä arvioinnista, rahoituksesta ja raportoinnista. Tiedottaminen ja kilpailutus yhdessä projektisihteerin kanssa. Asiantuntijuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (esim. ohjausryhmätyöskentely ja hankevalmistelu yhteistyökumppaneiden kanssa). 2 Esimerkiksi vastuu työttömän työnhakijan terveyden ja toimintakyvyn arvioinnista kuuluu terveyskeskukselle. Terveyskeskuslääkäri voi toimintakykyä arvioidessaan näin ollen hyödyntää koko hankehenkilöstön keräämää ja potilastietojärjestelmiin kirjaamaa tietoa (esim. kuntotestien tulokset, sairaan-/terveydenhoitajien yhteenvedot, kuntoutusohjaajan näkemys). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hanketyöntekijä kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään. 11
12 projektisihteeri: talousseuranta, hallinnollisia avustavia tehtäviä, osa tiedottamisesta, maksatushakemuksen laadinta, lähetteiden käsittely. kaikki yhdessä: innovointi ja kehittämistyö, työmenetelmien ja arviointitiedon tuottaminen työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstön sekä sosiaalihuollon kanssa, yhteistyö julkisen palvelujärjestelmän sekä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan juurruttamiseen liittyvät työtehtävät (esim. koulutusten ja seminaarien suunnittelu ja toteuttaminen Kainuun alueella). 2.3 TAUSTA Kainuu on synkkää aluetta hyvinvointia kuvaavien indikaattorien näkökulmasta. Esimerkiksi Kainuussa syntyneen lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin (THL 2012a) ja kainuulainen väestö on suhteellisesti sairainta (KELA 2012). Lisäksi invalidivähennykseen 3 oikeutettujen henkilöiden suhteellinen osuus on Kainuussa valtakunnan korkein (16,3 %) (Savtschenko, Suikkanen & Linnakangas 2010, 74). Työllisyyden näkökulmasta Kainuun alue on niin ikään haasteellista aluetta. Kainuun kuntien työttömyysaste on pitkään ollut Suomen korkeimpia ja alueen työllisyysaste vastaavasti alhaisimpia. Sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin muuta maata jyrkempiä (Kaikkonen, Kostiainen, Linnanmäki, Martelin, Prättälä, Koskinen 2008, 21). Työttömyyden on todistettu heikentävän yksilöiden terveyttä sekä vaikuttavan haitallisesti hyvinvointiin. Heikomman terveydentilan omaavilla on lisäksi suurempi todennäköisyys joutua työttömäksi (Heponiemi, Wahlström, Elovainio, Sinervo, Aalto, Keskimäki 2008, 32). Näin ollen Kainuussa tarvitaan keinoja edistää terveyttä, työkykyä ja työllisyyttä. Työttömille työnhakijoille kohdennetut toimenpiteet ja terveyden edistämisen keinot ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, jotka edistävät Kainuun työllisyyttä ja hyvinvointia. 3 Invalidivähennystä on käytetty vammaisuuden ja pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Indikaattori perustuu verohallinnon rekisteriin, joka sisältää sellaiset henkilöt jotka saavat vähennyksiä verotukseensa sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. 12
13 Eri puolella Suomea ja paikallisesti Kainuussa on ollut käynnissä erilaisia toimintoja terveyserojen kaventamiseksi, joista esimerkkinä voidaan pitää erillistä toimintaohjelmaa (STM 2008). Konkreettisena esimerkkinä terveyserojen kaventamiseen suunnatusta toiminnasta voidaan mainita pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, joihin valtio on kohdentanut valtionosuusmäärärahaa (STM 2009a) ja joka mainitaan muun muassa valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM 2009b). KaiTo-hankkeen taustaan ja toiminnan kehittämiseen on vaikuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima PTT -hanke (pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke). Valtakunnallista hankekokonaisuutta toteutettiin eri vaiheissa 24 paikka- ja seutukunnalla vuosina Osahankkeissa kehitettiin paikallisista olosuhteista ja toimijoista lähteviä toimintakäytäntöjä vaikeasti työllistyvien työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi osana työllistämis- ja aktivointipalveluja. (Saikku&Sinervo 2009, 6.) KaiTo-hanke kuului PTT:n kehittäjäkumppaneihin (esimerkiksi KaiTo:n toteuttama asiakaskysely muodosti vertailukohdan valtakunnallisen hankkeen arvioinnille). Kaito-hanke teki myös muuta kehittämisyhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, esimerkiksi terveyseroihin liittyen. Väestöryhmien väliset terveyserot ja niiden kasvu sekä ennen kaikkea terveyden sekä työkyvyn heikkeneminen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä käynnistivät vuonna 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoiman (15 %) ja ESRrahoitteisen (85 %) Kainuulainen työkunto -projektin ( ), jossa kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä, tavanomaisia palveluita tehokkaampia ja moniammatilliseen työskentelyyn perustuvia toimintamalleja. Hankkeessa tutkittiin ja koottiin kattavasti tietoa kainuulaisten pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla kainuulaisia työttömiä tuettiin terveyden ja toimintakyvyn kohentamisessa ja motivoitiin heitä oman fyysisen kuntonsa kohottamiseen ja autettiin heitä löytämään erilaisia arkiliikunnan muotoja. (4) 4 Lue lisää Kainuulainen työkunto hankkeen loppuraportista, Hyttinen ym
14 Työkunto -projektin toiminnan aikana tarve työttömien työkunnon ja terveyskunnon selvittämisestä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä nousi vahvasti esille. Projektissa tutkittua ja luotua toimintaa sekä hyviksi havaittuja käytäntöjä jatkettiin KaiTo-hankkeessa. Työkunto -projektin asiakasprosessi oli kuvattu Kainuun maakunta -kuntayhtymässä käytössä olevalla QPR-mallinnusohjelmalla. Kaaviota hyödynnettiin KaiTo-hankkeen suunnittelussa ja toiminnan toteuttamisessa. Kainuun kannalta tehokkain keino koko kainuulaisen väestön terveyden edistämiseen on palveluiden ja toiminnan suuntaaminen heikommassa asemassa oleville. Niiden ihmisten auttamisella, joilla ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen. (Kaikkonen ym. 2008, 274) Terveyserojen kaventaminen on otettu sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeiseksi tavoitteeksi (Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009, 58). Lisäksi terveyserojen kaventamista on väitetty tehokkaimmaksi keinoksi edistää koko väestön terveyttä (Myhrman, Alila&Siljander 2009, 64). Kainuulainen työkunto -projekti, loppuraportti. 14
15 2.4 TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT KaiTo-hankkeessa pyrittiin vastaamaan edellä esitettyihin haasteisiin yksittäisen kehittämishankkeen keinoin. Hankkeen lähtökohtaisena tavoitteena oli tuottaa ja juurruttaa Kainuulainen työkunto -projektin kokemusten ja tulosten pohjalta toimintamalli, jolla voidaan tarttua työttömien työllistymistä heikentäviin terveydellisiin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen osatavoitteiksi asetettiin seuraavat asiat: mahdollisuus terveystarkastukseen kaikille työttömille työnhakijoille uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen koulutusmateriaalin tuottaminen ja henkilöstön koulutus tietopakettien kokoaminen uudet liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät. Edellä mainittujen osatavoitteiden lisäksi hankkeen tavoitteena vuosien aikana oli työttömän työnhakijan kuntoutus- ja eläkeprosesseihin liittyvän palveluohjauksen kehittäminen. Hankkeen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 2780 henkilön osallistuminen hankkeeseen. Osallistuneiksi henkilöiksi on laskettu ne henkilöt, jotka ovat aloittaneet jossain hankkeen tarjoamassa palvelussa tai toiminnossa. Hankkeen asiakastyö päättyi , johon mennessä hankkeeseen oli osallistunut yhteensä 2705 henkilöä. Suurin osa aloittaneista oli työttömiä työnhakijoita, jotka osallistuivat hankkeen tarjoamiin toimintoihin. TE-toimistosta, Työvoiman palvelukeskukselta ja Kainuun eri terveysasemilta osallistui 98 henkilöä hankkeen järjestämiin toimijoihin kohdennettuihin pitkäkestoisiin koulutuksiin. 15
16 Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää erityisesti työttömille työnhakijoille kohdennettuja terveyspalveluita Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Hankkeessa kehitetyt erilaiset liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät sekä tietopaketit esitellään tarkemmin myöhemmissä alaluvuissa. Hankkeen keskeiset kehitystavoitteet olivat rakenteellisen työttömyyden väheneminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Hankkeen tavoitteita kuvataan välittömien tavoitteiden, kehitystavoitteiden ja tuotosten näkökulmasta (ks. kuvio 1). Tuotokset (osatavoitteet) Välitön tavoite Kehitystavoite Vaikutus Panokset Organisaatio Nykytilanne Aikataulu Kuvio 1. Hankkeen tuotokset ja tavoitteet (mukailtu Silfverberg 2000) Hankkeen kohderyhmiä olivat kainuulaiset pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnastettavat työttömät sekä työttömät, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat työ- ja elinkeinotoimistojen, työ- 16
17 voiman palvelukeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta. Sidosryhmien näkökulmasta hankkeen tavoitteet ja toiminta voivat vaikuttaa moniin eri asioihin. Ennen kaikkea hankkeessa oli kysymys kunnallisten peruspalvelujen yhteydestä paikalliseen elinkeinopolitiikkaan (ks. kuvio 2). Kun terveyspalveluja kehitetään erityisesti työllistymisen näkökulmasta, keskeisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten osallisuutta. Työnhakijoiden terveyteen liittyvä tieto voi esimerkiksi vaikuttaa hänelle tarjottaviin työllisyyspalveluihin (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) ja työllistymiseen 5. Kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta palvelu turvaa työvoiman saatavuutta alueen yrityksille. PERUSPALVELUT Kunnan elinkeinopolitiikkaa TURVAAVAT yritysten ja eri organisaatioiden työvoiman saannin keinen tulevaisuusvision muodostaja Strategisesti merkittävä ja kes- ja toteuttaja Synnyttävät työpaikkoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoihin TYÖLLISTÄVÄT MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄVÄT Työllistyminen pitää kiinni palkkatyön maailmassa LIITTÄVÄT yhteiskuntaan turvaamalla arjen sujuvuuden Kanavoivat kansalaisten kokemukset suunnitteluun ja päätöksentekoon PERUSPALVELUT Kansalaisten osallisuutta Kuvio 2. Elinkeinopolitiikan ja kansalaisten vuorovaikutus peruspalveluiden kautta (mukailtu Jokiranta 2006, Kananojan ym. 2008,145 mukaan) 5 Terveyspalvelun merkityksestä työllistymisen kannalta katso Saikku (2009). 17
18 Hanke järjesti vuosina kainuulaisille työnhakijoille monenlaista terveysneuvontaa ja -tarkastuksia. Hankkeen henkilöstö järjesti tai osallistui koulutuksiin, joissa esiteltiin hankkeen aiheeseen liittyviä ilmiöitä ja asioita. Keskeistä hankkeessa oli terveyden ja työkyvyn merkityksen lisääminen työllistymisprosesseissa esimerkiksi työllisyystoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi merkittävää oli syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisten vaikutusten ymmärtäminen sekä huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (esim. työtön potilas vastaanotolla). Terveyden edistämisen näkökulmasta hankkeessa on ollut sekä promotiivisia että preventiivisiä piirteitä. Promootio tarkoittaa sellaista toimintaa, joka luo mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä jo ennen ongelmien tai sairauksien syntymistä. Preventio taas on ehkäisevää (ongelmalähtöistä) toimintaa, jonka tavoitteena on sairauksien ehkäisy. Preventioon voi sisältyä toimia, joilla esimerkiksi pyritään ehkäisemään sairauden tai siihen liittyvien haittojen pahentuminen. (Savola&Koskinen-Ollonqvist 2005, 69, 75.) Hankkeen kehittämät tuotokset edistävät kainuulaisten terveyttä useilla eri tasoilla (yksilö, yhteisö, yhteiskunta) ja ne kuvataan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Tuotoksiin liittyvät keskeisesti myös sosioekonomisten terveyserojen huomioon ottaminen. Kaito-hanke on liittynyt paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti useisiin eri kehittämishankkeisiin. Kainuun alueella keskeisiä kehittämiskumppaneita ovat olleet muut työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet. Keskeiset yhteistyökumppanit on koottu liitteisiin. Kainuussa tehdyn kehittämistyön tuloksia on mahdollista vertailla muualla Suomessa toteutettuihin vastaaviin osahankkeisiin kuten esimerkiksi PTT-hankeen tuloksiin. 6 6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT-hanke) raportteja on luettavissa THL:n Internet-sivuilla osoitteessa 18
19 2.5 OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA Hankkeen toimintaa ohjasi ja arvioi vuosien aikana ohjausryhmä, joka koostui keskeisistä sidosryhmistä. Hankkeen oma ohjausryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Toukokuussa 2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimat työllisyyteen ja työelämäosallisuuteen liittyvät kehittämishankkeet yhdistettiin yhdeksi kehittämisohjelmaksi. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmaan sisältyi KaiTo-hankkeen lisäksi KAIRA -hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179), Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke ja Virta Kainuun -alahankkeet Saari ja Koski. 7 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmien kokoonpanot on kerrottu liitteissä. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma on strateginen ohjauskeino ja väline strategian uudistamiseen. Väliaikaisen ohjelman tavoitteina on tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen sekä kehittämistyön tiiviimpi yhdistäminen sekä operatiiviseen että strategiseen johtamiseen. Muita tavoitteita ovat tiedonvälityksen tehostuminen sekä innovointi. Toiminnan kautta sosiaalinen vahvistaminen ymmärretään ja hallitaan kokonaisuutena paremmin. Kehittämisohjelmaan osallistuneet organisaatiot on mainittu liitteissä. Kehittämisohjelman ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin hankkeiden toiminnan ja raporttien lisäksi lainsäädännön uudistuksia, ajankohtaisia asioita sekä erilaisia teemoja. Ohjausryhmä pohti myös palveluohjauksen kehittämistä sekä osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Ohjausryhmään kutsuttiin myös eri aiheiden asiantuntijoita, jolloin ohjausryhmän jäsenille kerrottiin muun muassa esimerkkejä työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta työelämään palaamisesta. 7 Lisätietoa Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimista hankkeista löydät Internetistä, ks. 19
20 3 HANK K EEN TOIMINNOT Vuosien aikana hankkeen toiminta on koostunut useasta eri toiminnosta. Asiakasvastaanottojen lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa, panostanut verkostoitumiseen ja järjestänyt erilaisia koulutuksia, seminaareja sekä ryhmätoimintoja kohde- ja sidosryhmilleen. Näiden lisäksi hanke on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan, järjestänyt erilaisia kampanjoita sekä julkaissut useita tuotoksia. Hankkeen tuottamat palvelut olivat asiakkaille maksuttomia. Mikäli asiakas ohjautui jatkohoitoon tai jatkotutkimuksiin lääkärille, asiakas vastasi itse kuluista. Alla olevaan kuvioon on koottu hankkeen toimintoja, joista kerrotaan tarkemmin tulevissa kappaleissa. Terveystarkastus ja -neuvonta Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Kuntoutus- ja eläkeohjaus Psykiatrinen sairaanhoitaja Verkostoituminen ja yhteistyö Ryhmätoiminnat asiakkaille Yhdyshenkilötoiminta Toimijatapaamiset ja palaverit Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) hanke (S10073) Koulutukset sidosryhmille Seminaarit ja tapahtumat Ohjausryhmätoiminta Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Aktiivinen tiedottaminen (mm. tiedotteet, uutiskirjeet, internetsivut) Kampanjat ja muut kokeilut (mm. liikuntaväline ja optikkokampanja) Julkaisut ja esitteet (mm. Kuntoutuskiekko, Hyvät käytännöt, Liikkujan opas, Työttömän terveystarkastus -ohjauskansio) Kuvio 3. KaiTo-hankkeen toiminnot 20
21 4 TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Työn on todettu tukevan ja edistävän terveyttä monin tavoin, sillä esimerkiksi mielekäs työ ja hyvä työyhteisö voivat tukea yksilön terveyttä. Yksilön terveyttä ylläpitävät myös turvalliset työolot ja työympäristö. Lisäksi lakisääteinen työterveyshuolto edistää yksilön terveyttä vähentämällä työympäristön terveysriskejä ja tekijöitä, jotka ovat kansansairauksien syitä. (Kauppinen, Aromaa&Koskinen 2010, 13) Toisaalta työttömyyden on havaittu heikentävän terveyttä erityisesti pitkittyessään (Heponiemi ym. 2008, 28). Työnhakijoiden terveyttä voidaan edistää monin eri tavoin. Tässä ja seuraavassa alaluvussa kerrotaan yksityiskohtaisemmin niistä keinoista, joilla työnhakijoiden terveyttä on edistetty vuosina Esiteltävät toimintatavat eivät perustu pelkästään elintapa-ajatteluun tai luotettavan tiedon lisäämiseen yksilöille. Terveyden edistämisen keinoina esitellään myös ryhmän ja yhteisön toimintaan liittyviä terveyden edistämisen käytäntöjä. Yhtenä teoreettisena viitekehyksenä hankkeen ideoissa on käytetty sosiaalista markkinointia (Tukia, Wilskman&Lähteenmäki 2012). Pelkillä yksilötason toimenpiteiden tai ohjelmien järjestämisellä ei voida saavuttaa suuria väestövaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Toisaalta politiikka- ja väestötason toimien on todettu olevan yksilötason ehkäisyä edullisempia. (Kiiskinen, Vehko, Matikainen, Natunen&Aromaa 2008, ) Terveyden edistämisen vaikuttavuuden arvioinnin yksi haaste on lähtötilanteen huomioiminen. Mikäli kohdejoukossa esimerkiksi terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen on harvinaista (esim. tupakointi), voi olla vaikeaa saavuttaa merkittävää muutosta käyttäytymisessä. Työttömien työnhakijoiden voidaan väittää olevan kohdejoukkona erittäin potentiaalinen. Kun esimerkiksi tupakointia tarkastellaan sosioekonomisen aseman mukaan, työttömien tupakointi on yleisempää kuin 21
22 muilla väestöryhmillä (Helakorpi, Laitalainen&Uutela 2010, 22). 4.1 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA Koska työttömyyden ja terveyden tiedetään olevan yhteydessä monin eri tavoin toisiinsa 8, on perusteltua tarkastella Kainuuta alueena työllisyyden ja terveyden näkökulmista. Kainuun voidaan sanoa olevan kuvaava esimerkki maakunnasta, jossa väestön terveys ja työllisyys kietoutuvat toisiinsa. Terveyden näkökulmasta kainuulaiset ovat keskimäärin sairaampia, kuin muut suomalaiset. Esimerkiksi vakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Kainuussa maan korkein arvolla 119.3, kun koko maan keskiarvo oli 100. Vakioitu kuolleisuusindeksi (Kainuussa 110,8) oli maan korkein ja vakioitu työkyvyttömyysindeksi toiseksi korkein heti Pohjois-Savon jälkeen (Kainuussa 131,8). (KELA 2012.) Kun työllisyyttä tarkastellaan työkyvyttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen näkökulmista, Kainuu erottuu muista maakunnista. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotta vanhoja on Kainuussa keskimäärin muuta Suomea enemmän (v. 2011: Kainuu 11,0 % koko maa 7,3 %), minkä lisäksi keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Kainuussa yksi alhaisemmista kuin muualla Suomessa (v. 2011: Kainuu 57,4 koko maa 58,7). (THL 2012b.) 9 Kainuun väestö on suhteellisen vähän koulutettua ja ikääntyy nopeasti. Väestön koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden osalta Kainuun tilanne on haasteellinen. Koko maata alhaisempi koulutustaso näkyy erityisesti korkea-asteen tutkintojen suhteellisen vähäisenä määränä (v. 2010: Kainuu 21,3 % muu Suomi 27,8 %). Kainuussa keskimääräinen teoreettinen koulutusaika peruskou- 8 Työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, ks. Heponiemi ym sekä Pensola ym ( 9 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 2424, 307.) 22
23 lun jälkeen oli vuonna 2010 n. 2,9 vuotta. Kainuulaiset ovat koulutustasoltaan keskimäärin muuta maata alhaisemmalla tasolla (koko Suomi, n. 3,35 vuotta). (THL 2012b.) 10 Työttömyyden ja työllisyyden näkökulmista Kainuun historia on synkkä. Työttömyysaste on Kainuun kunnissa ollut pitkään Suomen korkeimpia, minkä lisäksi työllisyysaste on ollut alhaisimpia (Kaikkonen ym. 2008, 21). Viime vuosina työllisyyden ja työttömyyden kehitys on Kainuussa ollut monin tavoin myönteistä. Esimerkiksi työllisten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuosikymmenen (v ) aikana kasvanut (35,1 % 37,3 %) ja samaan aikaan työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta on vähentynyt (20,8 % 13,5 %). Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on hieman laskenut vuosikymmenen aikana (20,5 % 15,4 %). (THL 2012b.) 11 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työnvälitystilaston työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2012 syyskuun lopussa 11,4 %, kun se koko maassa oli 8,9 %. Lapissa työttömyysaste oli samaan aikaan 12,2 % ja Pohjois-Karjalassa 12,5 %. Syyskuun lopussa työttöminä työnhakijoina oli Kainuussa 4227 henkilöä. (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012.) Työttömyyden ja työllisyyden kehitys näkyy myös työttömyyden rakenteessa. Syyskuun lopussa 2012 Kainuussa oli 2834 rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltua työnhakijaa. Näistä pitkäaikaistyöttömiä oli 971 henkilöä, toistuvaistyöttömiä 631 henkilöä, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 924 henkilöä ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneita 308 henkilöä (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012). Rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltavat työttömät työnhakijat ovat yleensä muita työnhakijoita heikommassa ja haavoittuvammassa työmarkkina-asemassa. 10 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 3195, ks. SOTKAnetin indikaattorit, id: 2328 ja
Työttömien terveystarkastukset
Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012
LisätiedotTERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA
TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotOpiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta Raija Tahvanainen 2. Terveystarkastus ja neuvonta Tuija Holopainen ja Mirka Kovalainen 3. Päihde- ja
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotTyökyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä
Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 13.6.2017 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani
Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus Kajaani 9.2.2017 Paltamon malli työllistämisen tukitoimissa Arto Laurikainen Kokeilun käynnistäminen Tavoite työllistää kaikki työttömät Syrjäytymisen
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTyöllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen
Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Lomautukset kasvattivat työttömyyttä Kainuussa Työvoiman kysyntä takkuilee ja työttömyyden väheneminen odotuttaa
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotTyökyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä
Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 163 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työttömien ja työterveyshuollon ulkopuolella olevien terveystarkastuksista Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotVantaan pitkäaikaistyöttömyyden
Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotTyöttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi
Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotPALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI
PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotLomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.9. klo 9.00 Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös kuussa Työttömyysjaksot pitkittyvät, kun uutta työvoimaa
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti
LisätiedotKajaanin kaupunginvaltuuston seminaari
Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017 Työllisyys Anne Huotari Työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja Kajaanin ja Kainuun työttömyysaste 2015-7/2017 20 18 16 18,2 17,4 14 12 13,4 10 8 6 Kajaani Kainuu
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013
NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotMiksi pitäisi integroida ja miten? Työttömien monialaisten palveluiden integraatio
Miksi pitäisi integroida ja miten? Työttömien monialaisten palveluiden integraatio 9.2.2017 Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 9.2.2017 Sisältö
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2012
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.11. klo 9.00 Työttömyys ylittää jo kahden vuoden takaisen tason Kainuussa työttömyys kasvaa silti hitaammin kuin muualla Suomessa
LisätiedotDiabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa
Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014
NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari
TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ 2006-2015 Tuija Teikari 11.4.16 Työttömien terveyspalvelujen kehitystä Kemissä 2006-2016 2006 alkaen Kemin kaupunki palkkasi 50% terveydenhoitajan työttömien terveyspalveluihin.
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotSATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa
SATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa Sari Ljungman, projektisuunnittelija SATAOSAA Tiia Nieminen,
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITUS ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI n. 4,6 milj., josta ESR osallistuu 80 %, omarahoitus 20 % HALLINNOI
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.12. klo 9.00 Työvoiman kysyntä kasvaa Työvoiman kysynnässä on koko kuluvan vuoden ollut merkkejä piristymisestä. TE-toimistoon
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä
Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2012
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Työttömyys sinnitteli edelleen vuoden takaista korkeammalla Työvoiman kysynnän selvä kasvu ei riittänyt painamaan
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotNuorisotakuun määritelmä
Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
LisätiedotTulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotTyökyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri
Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työvoimahallinnon odotukset - Vajaakuntoisen työnhakijan
Lisätiedot