Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ"

Transkriptio

1 Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ Kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke PL KAINUU Puh Fax Toimittaneet: Sirpa Happo Virve Happo Annu Heikkinen Matti Heikkinen Tuija Holopainen Tuija Hyttinen Mirva Karjalainen Hannele Karppinen Anne Kemppainen Helena Kortelainen Mirka Kovalainen Kirsti Oikarinen Marjut Ristolainen Raija Tahvanainen Kannen kuvat: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke ISSN Julkaisusarja: D:50 Kajaani 2012

3 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke (S10073) Loppuraportti

4

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HANKKEEN KUVAUS HANKETIEDOT HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT TAUSTA TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA HANKKEEN TOIMINNOT TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TERVEYSTARKASTUS JA -NEUVONTA Työttömän työnhakijan terveystarkastus Terveystietokansio Lääkäripalvelut Asiakasmaksut ja maksukatto LIIKUNTA JA FYYSISEN KUNNON ARVIOINTI Fyysisen kunnon arviointi Työnhakijoiden liikuntaryhmät ja virtuaalinen liikuntaryhmä PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Sairaanhoitajan asiakasvastaanotto Hyvinvointitreenit Depressiokoulu Hyvinvointia arjesta -ryhmä KUNTOUTUS- JA ELÄKEOHJAUS UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEILUJA TIETOA JA KOULUTUSTA Tiedottaminen, verkostoituminen ja yhteistyö Kouluttaminen, tapahtumat ja seminaarit Julkaisut ja esitteet Oman osaamisen kehittäminen KAMPANJAT JA MUUT KOKEILUT Liikuntavälineitä lainaan, syke nousuun Näe Kainuu uusin silmin optikkoliikkeiden talkoot Työtön vai sairas -tietoisku Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu Kokemusasiantuntijuus käyttöön LOPUKSI JA ALUKSI POHDINTA

6 LÄHTEET LIITTEET.81 6

7 1 JOHDANTO Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hankkeeseen osallistui vuosien aikana lähes 3000 kainuulaista. Se on lähes kolmetuhatta kohtaamista. Olemme kuulleet paljon erilaisia tarinoita, kokemuksia ja näkemyksiä. Hankkeeseen on osallistunut isiä, äitejä, tyttäriä, poikia, isovanhempia. Joukkoon on mahtunut huolia ja murheita sekä toivoa ja iloa. Jokaisen hankkeeseen osallistuneen numeron ja tilaston takana on tunteva, kokeva ja ajatteleva kainuulainen. Heistä kaikilla on ollut kiinnostusta saada lisää tietoa terveydestään ja työkyvystään. Kainuulaisille työhakijoille on tarjottu terveystarkastuksia, fyysisen kunnon kartoituksia, liikuntaryhmiä ja erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Kyselyjen, keskustelujen ja palautteiden perusteella olemme onnistuneet tarjoamaan osallistujille kattavasti tietoa heidän terveydestään. Palaute terveydenhuollon toimijoilta ja muilta sidosryhmiltä on ollut kiittävää. Tämä julkaisu kokoaa yhteen vuosien toimintaa KaiTo-hankkeessa. Samalla se on katsaus kehittämistyöhön, jonka konkreettinen tavoite on edistää kainuulaisten terveyttä ja työllistymistä. Julkaisun nimeksi valittiin hankkeen toimintaa kuvaava sanonta: Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ. Kainuun alueen näkökulmasta sanonta on erityisen merkityksellinen, sillä työvoiman tarjonta vähenee Kainuussa. 1 Osaavan työvoiman saatavuus on talouskasvun ja yritystoiminnan keskeinen edellytys. Vaarana on, että työvoiman niukkuudesta muodostuu rajoite työllisyyden kasvulle (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009, 48 49). Osaaminen ja työhön liittyvät kannustimet menettävät kuitenkin merkityksensä, mikäli työntekijä on liian sairas työskentelemään. 1 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa Kainuussa arvioidaan rekrytointiongelmien erityisesti lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana (Alatalo & Tuomaala 2012, 17). 7

8 Toivomme tästä julkaisusta olevan hyötyä kaikille työllisyyden edistämisestä sekä terveyserojen kaventamisesta kiinnostuneille. Meille hanketyöntekijöille menneet vuodet ovat olleet antoisia ja olemme oppineet paljon. Tämän julkaisun keskeinen tavoite on kuvata ja kertoa kokemuksistamme. 8

9 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 HANKETIEDOT KaiTo-hankkeen tavoitteena oli työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi). Kokonaistavoitteena oli kehittää ja juurruttaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelurakenteeseen toimintamalli, joka tuottaa työttömien työnhakijoiden työllisyysprosessiin tietoa asiakkaiden terveydestä ja työkyvystä sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Hankkeessa kehitettiin uusia palvelumuotoja sekä edistettiin ja juurrutettiin verkostomaista yhteistyötä levittämällä ja hyödyntämällä hyviä käytäntöjä. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on ollut avartaa terveyden ja työkyvyn merkitystä työllistymisprosesseissa sekä lisätä tietoutta syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisistä vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien, erityisen vaikeasti työllistettävien, työllistymistä ja parantamalla heidän elämänlaatuaan. Hankkeessa kiinnitettiin heti alusta lähtien erityistä huomiota hankkeen toiminnan pysyvyyteen, juurruttamiseen ja jatkuvuuteen. Hankkeen toimintaa ja vaikutuksia on arvioitu sekä asiakkaiden että ohjausryhmän toimesta. 9

10 Hankkeen keskeiset tiedot on koottu oheiseen taulukkoon. Taulukko 1. Hanketiedot Projektikoodi S10073 Toteutusaika (optio-aika) Budjetti Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala Internet-sivut 2.2 HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT Hankkeessa työskenteli vuosina ohjaavia terveydenhoitajia, jotka tekivät terveystarkastuksia koko Kainuun alueella (pl. Vaalan kunta). Vuosina hankkeessa työskenteli kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa ja vuoden 2009 syksystä alkaen vuoden 2010 loppuun neljä ohjaavaa terveydenhoitajaa. Vuosien aikana hankkeessa työskenteli seuduittain (Ylä-, Länsija Itä-Kainuu) kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa. Syksyllä 2012 kaksi ohjaavaa terveydenhoitajaa vastasi koko Kainuun terveystarkastuksista. Lisäksi hankkeessa työskenteli terveyskunnon koordinaattori, kuntoutusohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Koska hankkeen toimenpiteet toteutettiin osana Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, asiakasprosessiin liittyvät tiedot olivat hyödynnettävissä potilastietojärjestelmien avulla osana asiakkaan koko- 10

11 naisvaltaista prosessia. 2 Hankehenkilöstön konkreettisia työmenetelmiä olivat tarkastukset, tutkimukset, arvioinnit, tietojen kerääminen, ohjaava liikunta ja palveluohjaus. Hankehenkilöstön tehtävänkuvat: ohjaavat terveydenhoitajat: kohderyhmän terveystarkastukset ja ohjaamiset lääkärin tutkimuksiin, yksilöllinen tuki, jatko- ja palveluohjaus, tutkimustiedon tuottaminen omalta erikoisalaltaan, terveyskasvatus, uusien työ- ja palvelumenetelmien kehittäminen, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen. psykiatrinen sairaanhoitaja asiakastyö, päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen (yhteistyö muiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeiden kanssa), moniammatillinen yhteistyö, palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi, asiakkaiden päihde- ja mielenterveystyön koordinointi terveyskunnon koordinaattori: kohderyhmän fyysisen toimintakyvyn ja terveyden arviointi, tulosten koordinointi ja raportointi potilastietojärjestelmiin, henkilökohtaiset liikuntasuositukset kohderyhmäläisille, liikuntaryhmien toiminnan koordinointi ja suunnittelu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, jatko- ja palveluohjaus, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen, fyysisen toimintakyvyn ja kuntotestaustoimintojen kehittäminen. kuntoutusohjaaja: ammatillisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen kehittäminen osana Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erityisesti työttömän työnhakijan näkökulmasta ja työttömyyden viitekehyksestä. Asiakastyö ja asiakkaiden palveluohjaus jatkotoimiin (esim. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien hyödyntäminen), verkostotyö sekä moniammatillisten työryhmien työskentelyyn osallistuminen. projektipäällikkö: hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, kehittämisestä, seurannasta, sisäisestä arvioinnista, rahoituksesta ja raportoinnista. Tiedottaminen ja kilpailutus yhdessä projektisihteerin kanssa. Asiantuntijuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (esim. ohjausryhmätyöskentely ja hankevalmistelu yhteistyökumppaneiden kanssa). 2 Esimerkiksi vastuu työttömän työnhakijan terveyden ja toimintakyvyn arvioinnista kuuluu terveyskeskukselle. Terveyskeskuslääkäri voi toimintakykyä arvioidessaan näin ollen hyödyntää koko hankehenkilöstön keräämää ja potilastietojärjestelmiin kirjaamaa tietoa (esim. kuntotestien tulokset, sairaan-/terveydenhoitajien yhteenvedot, kuntoutusohjaajan näkemys). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hanketyöntekijä kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään. 11

12 projektisihteeri: talousseuranta, hallinnollisia avustavia tehtäviä, osa tiedottamisesta, maksatushakemuksen laadinta, lähetteiden käsittely. kaikki yhdessä: innovointi ja kehittämistyö, työmenetelmien ja arviointitiedon tuottaminen työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstön sekä sosiaalihuollon kanssa, yhteistyö julkisen palvelujärjestelmän sekä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan juurruttamiseen liittyvät työtehtävät (esim. koulutusten ja seminaarien suunnittelu ja toteuttaminen Kainuun alueella). 2.3 TAUSTA Kainuu on synkkää aluetta hyvinvointia kuvaavien indikaattorien näkökulmasta. Esimerkiksi Kainuussa syntyneen lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin (THL 2012a) ja kainuulainen väestö on suhteellisesti sairainta (KELA 2012). Lisäksi invalidivähennykseen 3 oikeutettujen henkilöiden suhteellinen osuus on Kainuussa valtakunnan korkein (16,3 %) (Savtschenko, Suikkanen & Linnakangas 2010, 74). Työllisyyden näkökulmasta Kainuun alue on niin ikään haasteellista aluetta. Kainuun kuntien työttömyysaste on pitkään ollut Suomen korkeimpia ja alueen työllisyysaste vastaavasti alhaisimpia. Sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin muuta maata jyrkempiä (Kaikkonen, Kostiainen, Linnanmäki, Martelin, Prättälä, Koskinen 2008, 21). Työttömyyden on todistettu heikentävän yksilöiden terveyttä sekä vaikuttavan haitallisesti hyvinvointiin. Heikomman terveydentilan omaavilla on lisäksi suurempi todennäköisyys joutua työttömäksi (Heponiemi, Wahlström, Elovainio, Sinervo, Aalto, Keskimäki 2008, 32). Näin ollen Kainuussa tarvitaan keinoja edistää terveyttä, työkykyä ja työllisyyttä. Työttömille työnhakijoille kohdennetut toimenpiteet ja terveyden edistämisen keinot ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, jotka edistävät Kainuun työllisyyttä ja hyvinvointia. 3 Invalidivähennystä on käytetty vammaisuuden ja pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Indikaattori perustuu verohallinnon rekisteriin, joka sisältää sellaiset henkilöt jotka saavat vähennyksiä verotukseensa sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. 12

13 Eri puolella Suomea ja paikallisesti Kainuussa on ollut käynnissä erilaisia toimintoja terveyserojen kaventamiseksi, joista esimerkkinä voidaan pitää erillistä toimintaohjelmaa (STM 2008). Konkreettisena esimerkkinä terveyserojen kaventamiseen suunnatusta toiminnasta voidaan mainita pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, joihin valtio on kohdentanut valtionosuusmäärärahaa (STM 2009a) ja joka mainitaan muun muassa valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM 2009b). KaiTo-hankkeen taustaan ja toiminnan kehittämiseen on vaikuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima PTT -hanke (pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke). Valtakunnallista hankekokonaisuutta toteutettiin eri vaiheissa 24 paikka- ja seutukunnalla vuosina Osahankkeissa kehitettiin paikallisista olosuhteista ja toimijoista lähteviä toimintakäytäntöjä vaikeasti työllistyvien työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi osana työllistämis- ja aktivointipalveluja. (Saikku&Sinervo 2009, 6.) KaiTo-hanke kuului PTT:n kehittäjäkumppaneihin (esimerkiksi KaiTo:n toteuttama asiakaskysely muodosti vertailukohdan valtakunnallisen hankkeen arvioinnille). Kaito-hanke teki myös muuta kehittämisyhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, esimerkiksi terveyseroihin liittyen. Väestöryhmien väliset terveyserot ja niiden kasvu sekä ennen kaikkea terveyden sekä työkyvyn heikkeneminen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä käynnistivät vuonna 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoiman (15 %) ja ESRrahoitteisen (85 %) Kainuulainen työkunto -projektin ( ), jossa kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä, tavanomaisia palveluita tehokkaampia ja moniammatilliseen työskentelyyn perustuvia toimintamalleja. Hankkeessa tutkittiin ja koottiin kattavasti tietoa kainuulaisten pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla kainuulaisia työttömiä tuettiin terveyden ja toimintakyvyn kohentamisessa ja motivoitiin heitä oman fyysisen kuntonsa kohottamiseen ja autettiin heitä löytämään erilaisia arkiliikunnan muotoja. (4) 4 Lue lisää Kainuulainen työkunto hankkeen loppuraportista, Hyttinen ym

14 Työkunto -projektin toiminnan aikana tarve työttömien työkunnon ja terveyskunnon selvittämisestä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä nousi vahvasti esille. Projektissa tutkittua ja luotua toimintaa sekä hyviksi havaittuja käytäntöjä jatkettiin KaiTo-hankkeessa. Työkunto -projektin asiakasprosessi oli kuvattu Kainuun maakunta -kuntayhtymässä käytössä olevalla QPR-mallinnusohjelmalla. Kaaviota hyödynnettiin KaiTo-hankkeen suunnittelussa ja toiminnan toteuttamisessa. Kainuun kannalta tehokkain keino koko kainuulaisen väestön terveyden edistämiseen on palveluiden ja toiminnan suuntaaminen heikommassa asemassa oleville. Niiden ihmisten auttamisella, joilla ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen. (Kaikkonen ym. 2008, 274) Terveyserojen kaventaminen on otettu sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeiseksi tavoitteeksi (Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009, 58). Lisäksi terveyserojen kaventamista on väitetty tehokkaimmaksi keinoksi edistää koko väestön terveyttä (Myhrman, Alila&Siljander 2009, 64). Kainuulainen työkunto -projekti, loppuraportti. 14

15 2.4 TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT KaiTo-hankkeessa pyrittiin vastaamaan edellä esitettyihin haasteisiin yksittäisen kehittämishankkeen keinoin. Hankkeen lähtökohtaisena tavoitteena oli tuottaa ja juurruttaa Kainuulainen työkunto -projektin kokemusten ja tulosten pohjalta toimintamalli, jolla voidaan tarttua työttömien työllistymistä heikentäviin terveydellisiin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen osatavoitteiksi asetettiin seuraavat asiat: mahdollisuus terveystarkastukseen kaikille työttömille työnhakijoille uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen koulutusmateriaalin tuottaminen ja henkilöstön koulutus tietopakettien kokoaminen uudet liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät. Edellä mainittujen osatavoitteiden lisäksi hankkeen tavoitteena vuosien aikana oli työttömän työnhakijan kuntoutus- ja eläkeprosesseihin liittyvän palveluohjauksen kehittäminen. Hankkeen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 2780 henkilön osallistuminen hankkeeseen. Osallistuneiksi henkilöiksi on laskettu ne henkilöt, jotka ovat aloittaneet jossain hankkeen tarjoamassa palvelussa tai toiminnossa. Hankkeen asiakastyö päättyi , johon mennessä hankkeeseen oli osallistunut yhteensä 2705 henkilöä. Suurin osa aloittaneista oli työttömiä työnhakijoita, jotka osallistuivat hankkeen tarjoamiin toimintoihin. TE-toimistosta, Työvoiman palvelukeskukselta ja Kainuun eri terveysasemilta osallistui 98 henkilöä hankkeen järjestämiin toimijoihin kohdennettuihin pitkäkestoisiin koulutuksiin. 15

16 Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää erityisesti työttömille työnhakijoille kohdennettuja terveyspalveluita Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Hankkeessa kehitetyt erilaiset liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät sekä tietopaketit esitellään tarkemmin myöhemmissä alaluvuissa. Hankkeen keskeiset kehitystavoitteet olivat rakenteellisen työttömyyden väheneminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Hankkeen tavoitteita kuvataan välittömien tavoitteiden, kehitystavoitteiden ja tuotosten näkökulmasta (ks. kuvio 1). Tuotokset (osatavoitteet) Välitön tavoite Kehitystavoite Vaikutus Panokset Organisaatio Nykytilanne Aikataulu Kuvio 1. Hankkeen tuotokset ja tavoitteet (mukailtu Silfverberg 2000) Hankkeen kohderyhmiä olivat kainuulaiset pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnastettavat työttömät sekä työttömät, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat työ- ja elinkeinotoimistojen, työ- 16

17 voiman palvelukeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta. Sidosryhmien näkökulmasta hankkeen tavoitteet ja toiminta voivat vaikuttaa moniin eri asioihin. Ennen kaikkea hankkeessa oli kysymys kunnallisten peruspalvelujen yhteydestä paikalliseen elinkeinopolitiikkaan (ks. kuvio 2). Kun terveyspalveluja kehitetään erityisesti työllistymisen näkökulmasta, keskeisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten osallisuutta. Työnhakijoiden terveyteen liittyvä tieto voi esimerkiksi vaikuttaa hänelle tarjottaviin työllisyyspalveluihin (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) ja työllistymiseen 5. Kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta palvelu turvaa työvoiman saatavuutta alueen yrityksille. PERUSPALVELUT Kunnan elinkeinopolitiikkaa TURVAAVAT yritysten ja eri organisaatioiden työvoiman saannin keinen tulevaisuusvision muodostaja Strategisesti merkittävä ja kes- ja toteuttaja Synnyttävät työpaikkoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoihin TYÖLLISTÄVÄT MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄVÄT Työllistyminen pitää kiinni palkkatyön maailmassa LIITTÄVÄT yhteiskuntaan turvaamalla arjen sujuvuuden Kanavoivat kansalaisten kokemukset suunnitteluun ja päätöksentekoon PERUSPALVELUT Kansalaisten osallisuutta Kuvio 2. Elinkeinopolitiikan ja kansalaisten vuorovaikutus peruspalveluiden kautta (mukailtu Jokiranta 2006, Kananojan ym. 2008,145 mukaan) 5 Terveyspalvelun merkityksestä työllistymisen kannalta katso Saikku (2009). 17

18 Hanke järjesti vuosina kainuulaisille työnhakijoille monenlaista terveysneuvontaa ja -tarkastuksia. Hankkeen henkilöstö järjesti tai osallistui koulutuksiin, joissa esiteltiin hankkeen aiheeseen liittyviä ilmiöitä ja asioita. Keskeistä hankkeessa oli terveyden ja työkyvyn merkityksen lisääminen työllistymisprosesseissa esimerkiksi työllisyystoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi merkittävää oli syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisten vaikutusten ymmärtäminen sekä huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (esim. työtön potilas vastaanotolla). Terveyden edistämisen näkökulmasta hankkeessa on ollut sekä promotiivisia että preventiivisiä piirteitä. Promootio tarkoittaa sellaista toimintaa, joka luo mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä jo ennen ongelmien tai sairauksien syntymistä. Preventio taas on ehkäisevää (ongelmalähtöistä) toimintaa, jonka tavoitteena on sairauksien ehkäisy. Preventioon voi sisältyä toimia, joilla esimerkiksi pyritään ehkäisemään sairauden tai siihen liittyvien haittojen pahentuminen. (Savola&Koskinen-Ollonqvist 2005, 69, 75.) Hankkeen kehittämät tuotokset edistävät kainuulaisten terveyttä useilla eri tasoilla (yksilö, yhteisö, yhteiskunta) ja ne kuvataan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Tuotoksiin liittyvät keskeisesti myös sosioekonomisten terveyserojen huomioon ottaminen. Kaito-hanke on liittynyt paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti useisiin eri kehittämishankkeisiin. Kainuun alueella keskeisiä kehittämiskumppaneita ovat olleet muut työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet. Keskeiset yhteistyökumppanit on koottu liitteisiin. Kainuussa tehdyn kehittämistyön tuloksia on mahdollista vertailla muualla Suomessa toteutettuihin vastaaviin osahankkeisiin kuten esimerkiksi PTT-hankeen tuloksiin. 6 6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT-hanke) raportteja on luettavissa THL:n Internet-sivuilla osoitteessa 18

19 2.5 OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA Hankkeen toimintaa ohjasi ja arvioi vuosien aikana ohjausryhmä, joka koostui keskeisistä sidosryhmistä. Hankkeen oma ohjausryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Toukokuussa 2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimat työllisyyteen ja työelämäosallisuuteen liittyvät kehittämishankkeet yhdistettiin yhdeksi kehittämisohjelmaksi. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmaan sisältyi KaiTo-hankkeen lisäksi KAIRA -hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179), Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke ja Virta Kainuun -alahankkeet Saari ja Koski. 7 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmien kokoonpanot on kerrottu liitteissä. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma on strateginen ohjauskeino ja väline strategian uudistamiseen. Väliaikaisen ohjelman tavoitteina on tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen sekä kehittämistyön tiiviimpi yhdistäminen sekä operatiiviseen että strategiseen johtamiseen. Muita tavoitteita ovat tiedonvälityksen tehostuminen sekä innovointi. Toiminnan kautta sosiaalinen vahvistaminen ymmärretään ja hallitaan kokonaisuutena paremmin. Kehittämisohjelmaan osallistuneet organisaatiot on mainittu liitteissä. Kehittämisohjelman ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin hankkeiden toiminnan ja raporttien lisäksi lainsäädännön uudistuksia, ajankohtaisia asioita sekä erilaisia teemoja. Ohjausryhmä pohti myös palveluohjauksen kehittämistä sekä osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Ohjausryhmään kutsuttiin myös eri aiheiden asiantuntijoita, jolloin ohjausryhmän jäsenille kerrottiin muun muassa esimerkkejä työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta työelämään palaamisesta. 7 Lisätietoa Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimista hankkeista löydät Internetistä, ks. 19

20 3 HANK K EEN TOIMINNOT Vuosien aikana hankkeen toiminta on koostunut useasta eri toiminnosta. Asiakasvastaanottojen lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa, panostanut verkostoitumiseen ja järjestänyt erilaisia koulutuksia, seminaareja sekä ryhmätoimintoja kohde- ja sidosryhmilleen. Näiden lisäksi hanke on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan, järjestänyt erilaisia kampanjoita sekä julkaissut useita tuotoksia. Hankkeen tuottamat palvelut olivat asiakkaille maksuttomia. Mikäli asiakas ohjautui jatkohoitoon tai jatkotutkimuksiin lääkärille, asiakas vastasi itse kuluista. Alla olevaan kuvioon on koottu hankkeen toimintoja, joista kerrotaan tarkemmin tulevissa kappaleissa. Terveystarkastus ja -neuvonta Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Kuntoutus- ja eläkeohjaus Psykiatrinen sairaanhoitaja Verkostoituminen ja yhteistyö Ryhmätoiminnat asiakkaille Yhdyshenkilötoiminta Toimijatapaamiset ja palaverit Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) hanke (S10073) Koulutukset sidosryhmille Seminaarit ja tapahtumat Ohjausryhmätoiminta Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Aktiivinen tiedottaminen (mm. tiedotteet, uutiskirjeet, internetsivut) Kampanjat ja muut kokeilut (mm. liikuntaväline ja optikkokampanja) Julkaisut ja esitteet (mm. Kuntoutuskiekko, Hyvät käytännöt, Liikkujan opas, Työttömän terveystarkastus -ohjauskansio) Kuvio 3. KaiTo-hankkeen toiminnot 20

21 4 TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Työn on todettu tukevan ja edistävän terveyttä monin tavoin, sillä esimerkiksi mielekäs työ ja hyvä työyhteisö voivat tukea yksilön terveyttä. Yksilön terveyttä ylläpitävät myös turvalliset työolot ja työympäristö. Lisäksi lakisääteinen työterveyshuolto edistää yksilön terveyttä vähentämällä työympäristön terveysriskejä ja tekijöitä, jotka ovat kansansairauksien syitä. (Kauppinen, Aromaa&Koskinen 2010, 13) Toisaalta työttömyyden on havaittu heikentävän terveyttä erityisesti pitkittyessään (Heponiemi ym. 2008, 28). Työnhakijoiden terveyttä voidaan edistää monin eri tavoin. Tässä ja seuraavassa alaluvussa kerrotaan yksityiskohtaisemmin niistä keinoista, joilla työnhakijoiden terveyttä on edistetty vuosina Esiteltävät toimintatavat eivät perustu pelkästään elintapa-ajatteluun tai luotettavan tiedon lisäämiseen yksilöille. Terveyden edistämisen keinoina esitellään myös ryhmän ja yhteisön toimintaan liittyviä terveyden edistämisen käytäntöjä. Yhtenä teoreettisena viitekehyksenä hankkeen ideoissa on käytetty sosiaalista markkinointia (Tukia, Wilskman&Lähteenmäki 2012). Pelkillä yksilötason toimenpiteiden tai ohjelmien järjestämisellä ei voida saavuttaa suuria väestövaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Toisaalta politiikka- ja väestötason toimien on todettu olevan yksilötason ehkäisyä edullisempia. (Kiiskinen, Vehko, Matikainen, Natunen&Aromaa 2008, ) Terveyden edistämisen vaikuttavuuden arvioinnin yksi haaste on lähtötilanteen huomioiminen. Mikäli kohdejoukossa esimerkiksi terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen on harvinaista (esim. tupakointi), voi olla vaikeaa saavuttaa merkittävää muutosta käyttäytymisessä. Työttömien työnhakijoiden voidaan väittää olevan kohdejoukkona erittäin potentiaalinen. Kun esimerkiksi tupakointia tarkastellaan sosioekonomisen aseman mukaan, työttömien tupakointi on yleisempää kuin 21

22 muilla väestöryhmillä (Helakorpi, Laitalainen&Uutela 2010, 22). 4.1 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA Koska työttömyyden ja terveyden tiedetään olevan yhteydessä monin eri tavoin toisiinsa 8, on perusteltua tarkastella Kainuuta alueena työllisyyden ja terveyden näkökulmista. Kainuun voidaan sanoa olevan kuvaava esimerkki maakunnasta, jossa väestön terveys ja työllisyys kietoutuvat toisiinsa. Terveyden näkökulmasta kainuulaiset ovat keskimäärin sairaampia, kuin muut suomalaiset. Esimerkiksi vakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Kainuussa maan korkein arvolla 119.3, kun koko maan keskiarvo oli 100. Vakioitu kuolleisuusindeksi (Kainuussa 110,8) oli maan korkein ja vakioitu työkyvyttömyysindeksi toiseksi korkein heti Pohjois-Savon jälkeen (Kainuussa 131,8). (KELA 2012.) Kun työllisyyttä tarkastellaan työkyvyttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen näkökulmista, Kainuu erottuu muista maakunnista. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotta vanhoja on Kainuussa keskimäärin muuta Suomea enemmän (v. 2011: Kainuu 11,0 % koko maa 7,3 %), minkä lisäksi keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Kainuussa yksi alhaisemmista kuin muualla Suomessa (v. 2011: Kainuu 57,4 koko maa 58,7). (THL 2012b.) 9 Kainuun väestö on suhteellisen vähän koulutettua ja ikääntyy nopeasti. Väestön koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden osalta Kainuun tilanne on haasteellinen. Koko maata alhaisempi koulutustaso näkyy erityisesti korkea-asteen tutkintojen suhteellisen vähäisenä määränä (v. 2010: Kainuu 21,3 % muu Suomi 27,8 %). Kainuussa keskimääräinen teoreettinen koulutusaika peruskou- 8 Työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, ks. Heponiemi ym sekä Pensola ym ( 9 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 2424, 307.) 22

23 lun jälkeen oli vuonna 2010 n. 2,9 vuotta. Kainuulaiset ovat koulutustasoltaan keskimäärin muuta maata alhaisemmalla tasolla (koko Suomi, n. 3,35 vuotta). (THL 2012b.) 10 Työttömyyden ja työllisyyden näkökulmista Kainuun historia on synkkä. Työttömyysaste on Kainuun kunnissa ollut pitkään Suomen korkeimpia, minkä lisäksi työllisyysaste on ollut alhaisimpia (Kaikkonen ym. 2008, 21). Viime vuosina työllisyyden ja työttömyyden kehitys on Kainuussa ollut monin tavoin myönteistä. Esimerkiksi työllisten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuosikymmenen (v ) aikana kasvanut (35,1 % 37,3 %) ja samaan aikaan työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta on vähentynyt (20,8 % 13,5 %). Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on hieman laskenut vuosikymmenen aikana (20,5 % 15,4 %). (THL 2012b.) 11 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työnvälitystilaston työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2012 syyskuun lopussa 11,4 %, kun se koko maassa oli 8,9 %. Lapissa työttömyysaste oli samaan aikaan 12,2 % ja Pohjois-Karjalassa 12,5 %. Syyskuun lopussa työttöminä työnhakijoina oli Kainuussa 4227 henkilöä. (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012.) Työttömyyden ja työllisyyden kehitys näkyy myös työttömyyden rakenteessa. Syyskuun lopussa 2012 Kainuussa oli 2834 rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltua työnhakijaa. Näistä pitkäaikaistyöttömiä oli 971 henkilöä, toistuvaistyöttömiä 631 henkilöä, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 924 henkilöä ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneita 308 henkilöä (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012). Rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltavat työttömät työnhakijat ovat yleensä muita työnhakijoita heikommassa ja haavoittuvammassa työmarkkina-asemassa. 10 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 3195, ks. SOTKAnetin indikaattorit, id: 2328 ja

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa 1 Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa ja sen Etsivän erityisnuorisotyön projekti Finder, Kajaani Pureudutaan syvälle elämänhallinnallisiin asioihin. Tuetaan, autetaan, kannustetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Työttömyys väheni edelleen maaliskuussa

Työttömyys väheni edelleen maaliskuussa 1 (8) Julkistettavissa 28.4. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni edelleen kuussa Nuorisotyöttömyys on vähentynyt yli viidenneksen vuoden takaisesta Työttömyys väheni Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kainuun työttömyys on nyt jo lähellä taantumaa edeltävää aikaa

Kainuun työttömyys on nyt jo lähellä taantumaa edeltävää aikaa 1 (8) Julkistettavissa 25.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys on nyt jo lähellä taantumaa edeltävää aikaa Työttömyys vähenee, vaikka työvoiman kysyntä ei vielä kasvakaan Taantuman

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.8. klo 9.00 Työttömyys pysytteli likipitäen vuoden takaisella tasolla Työttömyysjaksot pitkittyvät työttömyyseläkeputki on

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Ivalo 625 km Kainuu 82 634 henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot