Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ"

Transkriptio

1 Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ Kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke PL KAINUU Puh Fax Toimittaneet: Sirpa Happo Virve Happo Annu Heikkinen Matti Heikkinen Tuija Holopainen Tuija Hyttinen Mirva Karjalainen Hannele Karppinen Anne Kemppainen Helena Kortelainen Mirka Kovalainen Kirsti Oikarinen Marjut Ristolainen Raija Tahvanainen Kannen kuvat: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke ISSN Julkaisusarja: D:50 Kajaani 2012

3 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke (S10073) Loppuraportti

4

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HANKKEEN KUVAUS HANKETIEDOT HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT TAUSTA TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA HANKKEEN TOIMINNOT TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TERVEYSTARKASTUS JA -NEUVONTA Työttömän työnhakijan terveystarkastus Terveystietokansio Lääkäripalvelut Asiakasmaksut ja maksukatto LIIKUNTA JA FYYSISEN KUNNON ARVIOINTI Fyysisen kunnon arviointi Työnhakijoiden liikuntaryhmät ja virtuaalinen liikuntaryhmä PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Sairaanhoitajan asiakasvastaanotto Hyvinvointitreenit Depressiokoulu Hyvinvointia arjesta -ryhmä KUNTOUTUS- JA ELÄKEOHJAUS UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEILUJA TIETOA JA KOULUTUSTA Tiedottaminen, verkostoituminen ja yhteistyö Kouluttaminen, tapahtumat ja seminaarit Julkaisut ja esitteet Oman osaamisen kehittäminen KAMPANJAT JA MUUT KOKEILUT Liikuntavälineitä lainaan, syke nousuun Näe Kainuu uusin silmin optikkoliikkeiden talkoot Työtön vai sairas -tietoisku Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu Kokemusasiantuntijuus käyttöön LOPUKSI JA ALUKSI POHDINTA

6 LÄHTEET LIITTEET.81 6

7 1 JOHDANTO Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hankkeeseen osallistui vuosien aikana lähes 3000 kainuulaista. Se on lähes kolmetuhatta kohtaamista. Olemme kuulleet paljon erilaisia tarinoita, kokemuksia ja näkemyksiä. Hankkeeseen on osallistunut isiä, äitejä, tyttäriä, poikia, isovanhempia. Joukkoon on mahtunut huolia ja murheita sekä toivoa ja iloa. Jokaisen hankkeeseen osallistuneen numeron ja tilaston takana on tunteva, kokeva ja ajatteleva kainuulainen. Heistä kaikilla on ollut kiinnostusta saada lisää tietoa terveydestään ja työkyvystään. Kainuulaisille työhakijoille on tarjottu terveystarkastuksia, fyysisen kunnon kartoituksia, liikuntaryhmiä ja erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Kyselyjen, keskustelujen ja palautteiden perusteella olemme onnistuneet tarjoamaan osallistujille kattavasti tietoa heidän terveydestään. Palaute terveydenhuollon toimijoilta ja muilta sidosryhmiltä on ollut kiittävää. Tämä julkaisu kokoaa yhteen vuosien toimintaa KaiTo-hankkeessa. Samalla se on katsaus kehittämistyöhön, jonka konkreettinen tavoite on edistää kainuulaisten terveyttä ja työllistymistä. Julkaisun nimeksi valittiin hankkeen toimintaa kuvaava sanonta: Terveys ja työ kättä lyö jos ei lyö, loppuu työ. Kainuun alueen näkökulmasta sanonta on erityisen merkityksellinen, sillä työvoiman tarjonta vähenee Kainuussa. 1 Osaavan työvoiman saatavuus on talouskasvun ja yritystoiminnan keskeinen edellytys. Vaarana on, että työvoiman niukkuudesta muodostuu rajoite työllisyyden kasvulle (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009, 48 49). Osaaminen ja työhön liittyvät kannustimet menettävät kuitenkin merkityksensä, mikäli työntekijä on liian sairas työskentelemään. 1 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa Kainuussa arvioidaan rekrytointiongelmien erityisesti lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana (Alatalo & Tuomaala 2012, 17). 7

8 Toivomme tästä julkaisusta olevan hyötyä kaikille työllisyyden edistämisestä sekä terveyserojen kaventamisesta kiinnostuneille. Meille hanketyöntekijöille menneet vuodet ovat olleet antoisia ja olemme oppineet paljon. Tämän julkaisun keskeinen tavoite on kuvata ja kertoa kokemuksistamme. 8

9 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 HANKETIEDOT KaiTo-hankkeen tavoitteena oli työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi). Kokonaistavoitteena oli kehittää ja juurruttaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelurakenteeseen toimintamalli, joka tuottaa työttömien työnhakijoiden työllisyysprosessiin tietoa asiakkaiden terveydestä ja työkyvystä sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Hankkeessa kehitettiin uusia palvelumuotoja sekä edistettiin ja juurrutettiin verkostomaista yhteistyötä levittämällä ja hyödyntämällä hyviä käytäntöjä. Hankkeen keskeisenä ajatuksena on ollut avartaa terveyden ja työkyvyn merkitystä työllistymisprosesseissa sekä lisätä tietoutta syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisistä vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien, erityisen vaikeasti työllistettävien, työllistymistä ja parantamalla heidän elämänlaatuaan. Hankkeessa kiinnitettiin heti alusta lähtien erityistä huomiota hankkeen toiminnan pysyvyyteen, juurruttamiseen ja jatkuvuuteen. Hankkeen toimintaa ja vaikutuksia on arvioitu sekä asiakkaiden että ohjausryhmän toimesta. 9

10 Hankkeen keskeiset tiedot on koottu oheiseen taulukkoon. Taulukko 1. Hanketiedot Projektikoodi S10073 Toteutusaika (optio-aika) Budjetti Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala Internet-sivut 2.2 HANKEHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAT Hankkeessa työskenteli vuosina ohjaavia terveydenhoitajia, jotka tekivät terveystarkastuksia koko Kainuun alueella (pl. Vaalan kunta). Vuosina hankkeessa työskenteli kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa ja vuoden 2009 syksystä alkaen vuoden 2010 loppuun neljä ohjaavaa terveydenhoitajaa. Vuosien aikana hankkeessa työskenteli seuduittain (Ylä-, Länsija Itä-Kainuu) kolme ohjaavaa terveydenhoitajaa. Syksyllä 2012 kaksi ohjaavaa terveydenhoitajaa vastasi koko Kainuun terveystarkastuksista. Lisäksi hankkeessa työskenteli terveyskunnon koordinaattori, kuntoutusohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Koska hankkeen toimenpiteet toteutettiin osana Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, asiakasprosessiin liittyvät tiedot olivat hyödynnettävissä potilastietojärjestelmien avulla osana asiakkaan koko- 10

11 naisvaltaista prosessia. 2 Hankehenkilöstön konkreettisia työmenetelmiä olivat tarkastukset, tutkimukset, arvioinnit, tietojen kerääminen, ohjaava liikunta ja palveluohjaus. Hankehenkilöstön tehtävänkuvat: ohjaavat terveydenhoitajat: kohderyhmän terveystarkastukset ja ohjaamiset lääkärin tutkimuksiin, yksilöllinen tuki, jatko- ja palveluohjaus, tutkimustiedon tuottaminen omalta erikoisalaltaan, terveyskasvatus, uusien työ- ja palvelumenetelmien kehittäminen, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen. psykiatrinen sairaanhoitaja asiakastyö, päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen (yhteistyö muiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeiden kanssa), moniammatillinen yhteistyö, palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi, asiakkaiden päihde- ja mielenterveystyön koordinointi terveyskunnon koordinaattori: kohderyhmän fyysisen toimintakyvyn ja terveyden arviointi, tulosten koordinointi ja raportointi potilastietojärjestelmiin, henkilökohtaiset liikuntasuositukset kohderyhmäläisille, liikuntaryhmien toiminnan koordinointi ja suunnittelu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, jatko- ja palveluohjaus, moniammatilliseen työskentelyyn osallistuminen, fyysisen toimintakyvyn ja kuntotestaustoimintojen kehittäminen. kuntoutusohjaaja: ammatillisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen kehittäminen osana Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erityisesti työttömän työnhakijan näkökulmasta ja työttömyyden viitekehyksestä. Asiakastyö ja asiakkaiden palveluohjaus jatkotoimiin (esim. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien hyödyntäminen), verkostotyö sekä moniammatillisten työryhmien työskentelyyn osallistuminen. projektipäällikkö: hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, kehittämisestä, seurannasta, sisäisestä arvioinnista, rahoituksesta ja raportoinnista. Tiedottaminen ja kilpailutus yhdessä projektisihteerin kanssa. Asiantuntijuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (esim. ohjausryhmätyöskentely ja hankevalmistelu yhteistyökumppaneiden kanssa). 2 Esimerkiksi vastuu työttömän työnhakijan terveyden ja toimintakyvyn arvioinnista kuuluu terveyskeskukselle. Terveyskeskuslääkäri voi toimintakykyä arvioidessaan näin ollen hyödyntää koko hankehenkilöstön keräämää ja potilastietojärjestelmiin kirjaamaa tietoa (esim. kuntotestien tulokset, sairaan-/terveydenhoitajien yhteenvedot, kuntoutusohjaajan näkemys). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hanketyöntekijä kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään. 11

12 projektisihteeri: talousseuranta, hallinnollisia avustavia tehtäviä, osa tiedottamisesta, maksatushakemuksen laadinta, lähetteiden käsittely. kaikki yhdessä: innovointi ja kehittämistyö, työmenetelmien ja arviointitiedon tuottaminen työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstön sekä sosiaalihuollon kanssa, yhteistyö julkisen palvelujärjestelmän sekä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan juurruttamiseen liittyvät työtehtävät (esim. koulutusten ja seminaarien suunnittelu ja toteuttaminen Kainuun alueella). 2.3 TAUSTA Kainuu on synkkää aluetta hyvinvointia kuvaavien indikaattorien näkökulmasta. Esimerkiksi Kainuussa syntyneen lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin (THL 2012a) ja kainuulainen väestö on suhteellisesti sairainta (KELA 2012). Lisäksi invalidivähennykseen 3 oikeutettujen henkilöiden suhteellinen osuus on Kainuussa valtakunnan korkein (16,3 %) (Savtschenko, Suikkanen & Linnakangas 2010, 74). Työllisyyden näkökulmasta Kainuun alue on niin ikään haasteellista aluetta. Kainuun kuntien työttömyysaste on pitkään ollut Suomen korkeimpia ja alueen työllisyysaste vastaavasti alhaisimpia. Sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin muuta maata jyrkempiä (Kaikkonen, Kostiainen, Linnanmäki, Martelin, Prättälä, Koskinen 2008, 21). Työttömyyden on todistettu heikentävän yksilöiden terveyttä sekä vaikuttavan haitallisesti hyvinvointiin. Heikomman terveydentilan omaavilla on lisäksi suurempi todennäköisyys joutua työttömäksi (Heponiemi, Wahlström, Elovainio, Sinervo, Aalto, Keskimäki 2008, 32). Näin ollen Kainuussa tarvitaan keinoja edistää terveyttä, työkykyä ja työllisyyttä. Työttömille työnhakijoille kohdennetut toimenpiteet ja terveyden edistämisen keinot ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, jotka edistävät Kainuun työllisyyttä ja hyvinvointia. 3 Invalidivähennystä on käytetty vammaisuuden ja pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Indikaattori perustuu verohallinnon rekisteriin, joka sisältää sellaiset henkilöt jotka saavat vähennyksiä verotukseensa sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. 12

13 Eri puolella Suomea ja paikallisesti Kainuussa on ollut käynnissä erilaisia toimintoja terveyserojen kaventamiseksi, joista esimerkkinä voidaan pitää erillistä toimintaohjelmaa (STM 2008). Konkreettisena esimerkkinä terveyserojen kaventamiseen suunnatusta toiminnasta voidaan mainita pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, joihin valtio on kohdentanut valtionosuusmäärärahaa (STM 2009a) ja joka mainitaan muun muassa valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM 2009b). KaiTo-hankkeen taustaan ja toiminnan kehittämiseen on vaikuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima PTT -hanke (pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke). Valtakunnallista hankekokonaisuutta toteutettiin eri vaiheissa 24 paikka- ja seutukunnalla vuosina Osahankkeissa kehitettiin paikallisista olosuhteista ja toimijoista lähteviä toimintakäytäntöjä vaikeasti työllistyvien työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi osana työllistämis- ja aktivointipalveluja. (Saikku&Sinervo 2009, 6.) KaiTo-hanke kuului PTT:n kehittäjäkumppaneihin (esimerkiksi KaiTo:n toteuttama asiakaskysely muodosti vertailukohdan valtakunnallisen hankkeen arvioinnille). Kaito-hanke teki myös muuta kehittämisyhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, esimerkiksi terveyseroihin liittyen. Väestöryhmien väliset terveyserot ja niiden kasvu sekä ennen kaikkea terveyden sekä työkyvyn heikkeneminen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä käynnistivät vuonna 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoiman (15 %) ja ESRrahoitteisen (85 %) Kainuulainen työkunto -projektin ( ), jossa kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä, tavanomaisia palveluita tehokkaampia ja moniammatilliseen työskentelyyn perustuvia toimintamalleja. Hankkeessa tutkittiin ja koottiin kattavasti tietoa kainuulaisten pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla kainuulaisia työttömiä tuettiin terveyden ja toimintakyvyn kohentamisessa ja motivoitiin heitä oman fyysisen kuntonsa kohottamiseen ja autettiin heitä löytämään erilaisia arkiliikunnan muotoja. (4) 4 Lue lisää Kainuulainen työkunto hankkeen loppuraportista, Hyttinen ym

14 Työkunto -projektin toiminnan aikana tarve työttömien työkunnon ja terveyskunnon selvittämisestä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä nousi vahvasti esille. Projektissa tutkittua ja luotua toimintaa sekä hyviksi havaittuja käytäntöjä jatkettiin KaiTo-hankkeessa. Työkunto -projektin asiakasprosessi oli kuvattu Kainuun maakunta -kuntayhtymässä käytössä olevalla QPR-mallinnusohjelmalla. Kaaviota hyödynnettiin KaiTo-hankkeen suunnittelussa ja toiminnan toteuttamisessa. Kainuun kannalta tehokkain keino koko kainuulaisen väestön terveyden edistämiseen on palveluiden ja toiminnan suuntaaminen heikommassa asemassa oleville. Niiden ihmisten auttamisella, joilla ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen. (Kaikkonen ym. 2008, 274) Terveyserojen kaventaminen on otettu sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeiseksi tavoitteeksi (Kainuun maakunta kuntayhtymä 2009, 58). Lisäksi terveyserojen kaventamista on väitetty tehokkaimmaksi keinoksi edistää koko väestön terveyttä (Myhrman, Alila&Siljander 2009, 64). Kainuulainen työkunto -projekti, loppuraportti. 14

15 2.4 TAVOITTEET, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT KaiTo-hankkeessa pyrittiin vastaamaan edellä esitettyihin haasteisiin yksittäisen kehittämishankkeen keinoin. Hankkeen lähtökohtaisena tavoitteena oli tuottaa ja juurruttaa Kainuulainen työkunto -projektin kokemusten ja tulosten pohjalta toimintamalli, jolla voidaan tarttua työttömien työllistymistä heikentäviin terveydellisiin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen osatavoitteiksi asetettiin seuraavat asiat: mahdollisuus terveystarkastukseen kaikille työttömille työnhakijoille uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen koulutusmateriaalin tuottaminen ja henkilöstön koulutus tietopakettien kokoaminen uudet liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät. Edellä mainittujen osatavoitteiden lisäksi hankkeen tavoitteena vuosien aikana oli työttömän työnhakijan kuntoutus- ja eläkeprosesseihin liittyvän palveluohjauksen kehittäminen. Hankkeen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 2780 henkilön osallistuminen hankkeeseen. Osallistuneiksi henkilöiksi on laskettu ne henkilöt, jotka ovat aloittaneet jossain hankkeen tarjoamassa palvelussa tai toiminnossa. Hankkeen asiakastyö päättyi , johon mennessä hankkeeseen oli osallistunut yhteensä 2705 henkilöä. Suurin osa aloittaneista oli työttömiä työnhakijoita, jotka osallistuivat hankkeen tarjoamiin toimintoihin. TE-toimistosta, Työvoiman palvelukeskukselta ja Kainuun eri terveysasemilta osallistui 98 henkilöä hankkeen järjestämiin toimijoihin kohdennettuihin pitkäkestoisiin koulutuksiin. 15

16 Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää erityisesti työttömille työnhakijoille kohdennettuja terveyspalveluita Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Hankkeessa kehitetyt erilaiset liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät sekä tietopaketit esitellään tarkemmin myöhemmissä alaluvuissa. Hankkeen keskeiset kehitystavoitteet olivat rakenteellisen työttömyyden väheneminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Hankkeen tavoitteita kuvataan välittömien tavoitteiden, kehitystavoitteiden ja tuotosten näkökulmasta (ks. kuvio 1). Tuotokset (osatavoitteet) Välitön tavoite Kehitystavoite Vaikutus Panokset Organisaatio Nykytilanne Aikataulu Kuvio 1. Hankkeen tuotokset ja tavoitteet (mukailtu Silfverberg 2000) Hankkeen kohderyhmiä olivat kainuulaiset pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnastettavat työttömät sekä työttömät, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat työ- ja elinkeinotoimistojen, työ- 16

17 voiman palvelukeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta. Sidosryhmien näkökulmasta hankkeen tavoitteet ja toiminta voivat vaikuttaa moniin eri asioihin. Ennen kaikkea hankkeessa oli kysymys kunnallisten peruspalvelujen yhteydestä paikalliseen elinkeinopolitiikkaan (ks. kuvio 2). Kun terveyspalveluja kehitetään erityisesti työllistymisen näkökulmasta, keskeisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten osallisuutta. Työnhakijoiden terveyteen liittyvä tieto voi esimerkiksi vaikuttaa hänelle tarjottaviin työllisyyspalveluihin (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) ja työllistymiseen 5. Kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta palvelu turvaa työvoiman saatavuutta alueen yrityksille. PERUSPALVELUT Kunnan elinkeinopolitiikkaa TURVAAVAT yritysten ja eri organisaatioiden työvoiman saannin keinen tulevaisuusvision muodostaja Strategisesti merkittävä ja kes- ja toteuttaja Synnyttävät työpaikkoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoihin TYÖLLISTÄVÄT MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄVÄT Työllistyminen pitää kiinni palkkatyön maailmassa LIITTÄVÄT yhteiskuntaan turvaamalla arjen sujuvuuden Kanavoivat kansalaisten kokemukset suunnitteluun ja päätöksentekoon PERUSPALVELUT Kansalaisten osallisuutta Kuvio 2. Elinkeinopolitiikan ja kansalaisten vuorovaikutus peruspalveluiden kautta (mukailtu Jokiranta 2006, Kananojan ym. 2008,145 mukaan) 5 Terveyspalvelun merkityksestä työllistymisen kannalta katso Saikku (2009). 17

18 Hanke järjesti vuosina kainuulaisille työnhakijoille monenlaista terveysneuvontaa ja -tarkastuksia. Hankkeen henkilöstö järjesti tai osallistui koulutuksiin, joissa esiteltiin hankkeen aiheeseen liittyviä ilmiöitä ja asioita. Keskeistä hankkeessa oli terveyden ja työkyvyn merkityksen lisääminen työllistymisprosesseissa esimerkiksi työllisyystoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi merkittävää oli syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisten vaikutusten ymmärtäminen sekä huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (esim. työtön potilas vastaanotolla). Terveyden edistämisen näkökulmasta hankkeessa on ollut sekä promotiivisia että preventiivisiä piirteitä. Promootio tarkoittaa sellaista toimintaa, joka luo mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä jo ennen ongelmien tai sairauksien syntymistä. Preventio taas on ehkäisevää (ongelmalähtöistä) toimintaa, jonka tavoitteena on sairauksien ehkäisy. Preventioon voi sisältyä toimia, joilla esimerkiksi pyritään ehkäisemään sairauden tai siihen liittyvien haittojen pahentuminen. (Savola&Koskinen-Ollonqvist 2005, 69, 75.) Hankkeen kehittämät tuotokset edistävät kainuulaisten terveyttä useilla eri tasoilla (yksilö, yhteisö, yhteiskunta) ja ne kuvataan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Tuotoksiin liittyvät keskeisesti myös sosioekonomisten terveyserojen huomioon ottaminen. Kaito-hanke on liittynyt paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti useisiin eri kehittämishankkeisiin. Kainuun alueella keskeisiä kehittämiskumppaneita ovat olleet muut työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet. Keskeiset yhteistyökumppanit on koottu liitteisiin. Kainuussa tehdyn kehittämistyön tuloksia on mahdollista vertailla muualla Suomessa toteutettuihin vastaaviin osahankkeisiin kuten esimerkiksi PTT-hankeen tuloksiin. 6 6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT-hanke) raportteja on luettavissa THL:n Internet-sivuilla osoitteessa 18

19 2.5 OHJAUSRYHMÄ JA SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA Hankkeen toimintaa ohjasi ja arvioi vuosien aikana ohjausryhmä, joka koostui keskeisistä sidosryhmistä. Hankkeen oma ohjausryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Toukokuussa 2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimat työllisyyteen ja työelämäosallisuuteen liittyvät kehittämishankkeet yhdistettiin yhdeksi kehittämisohjelmaksi. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmaan sisältyi KaiTo-hankkeen lisäksi KAIRA -hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179), Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke ja Virta Kainuun -alahankkeet Saari ja Koski. 7 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmien kokoonpanot on kerrottu liitteissä. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma on strateginen ohjauskeino ja väline strategian uudistamiseen. Väliaikaisen ohjelman tavoitteina on tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen sekä kehittämistyön tiiviimpi yhdistäminen sekä operatiiviseen että strategiseen johtamiseen. Muita tavoitteita ovat tiedonvälityksen tehostuminen sekä innovointi. Toiminnan kautta sosiaalinen vahvistaminen ymmärretään ja hallitaan kokonaisuutena paremmin. Kehittämisohjelmaan osallistuneet organisaatiot on mainittu liitteissä. Kehittämisohjelman ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin hankkeiden toiminnan ja raporttien lisäksi lainsäädännön uudistuksia, ajankohtaisia asioita sekä erilaisia teemoja. Ohjausryhmä pohti myös palveluohjauksen kehittämistä sekä osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Ohjausryhmään kutsuttiin myös eri aiheiden asiantuntijoita, jolloin ohjausryhmän jäsenille kerrottiin muun muassa esimerkkejä työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta työelämään palaamisesta. 7 Lisätietoa Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimista hankkeista löydät Internetistä, ks. 19

20 3 HANK K EEN TOIMINNOT Vuosien aikana hankkeen toiminta on koostunut useasta eri toiminnosta. Asiakasvastaanottojen lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa, panostanut verkostoitumiseen ja järjestänyt erilaisia koulutuksia, seminaareja sekä ryhmätoimintoja kohde- ja sidosryhmilleen. Näiden lisäksi hanke on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan, järjestänyt erilaisia kampanjoita sekä julkaissut useita tuotoksia. Hankkeen tuottamat palvelut olivat asiakkaille maksuttomia. Mikäli asiakas ohjautui jatkohoitoon tai jatkotutkimuksiin lääkärille, asiakas vastasi itse kuluista. Alla olevaan kuvioon on koottu hankkeen toimintoja, joista kerrotaan tarkemmin tulevissa kappaleissa. Terveystarkastus ja -neuvonta Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Kuntoutus- ja eläkeohjaus Psykiatrinen sairaanhoitaja Verkostoituminen ja yhteistyö Ryhmätoiminnat asiakkaille Yhdyshenkilötoiminta Toimijatapaamiset ja palaverit Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) hanke (S10073) Koulutukset sidosryhmille Seminaarit ja tapahtumat Ohjausryhmätoiminta Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Aktiivinen tiedottaminen (mm. tiedotteet, uutiskirjeet, internetsivut) Kampanjat ja muut kokeilut (mm. liikuntaväline ja optikkokampanja) Julkaisut ja esitteet (mm. Kuntoutuskiekko, Hyvät käytännöt, Liikkujan opas, Työttömän terveystarkastus -ohjauskansio) Kuvio 3. KaiTo-hankkeen toiminnot 20

21 4 TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Työn on todettu tukevan ja edistävän terveyttä monin tavoin, sillä esimerkiksi mielekäs työ ja hyvä työyhteisö voivat tukea yksilön terveyttä. Yksilön terveyttä ylläpitävät myös turvalliset työolot ja työympäristö. Lisäksi lakisääteinen työterveyshuolto edistää yksilön terveyttä vähentämällä työympäristön terveysriskejä ja tekijöitä, jotka ovat kansansairauksien syitä. (Kauppinen, Aromaa&Koskinen 2010, 13) Toisaalta työttömyyden on havaittu heikentävän terveyttä erityisesti pitkittyessään (Heponiemi ym. 2008, 28). Työnhakijoiden terveyttä voidaan edistää monin eri tavoin. Tässä ja seuraavassa alaluvussa kerrotaan yksityiskohtaisemmin niistä keinoista, joilla työnhakijoiden terveyttä on edistetty vuosina Esiteltävät toimintatavat eivät perustu pelkästään elintapa-ajatteluun tai luotettavan tiedon lisäämiseen yksilöille. Terveyden edistämisen keinoina esitellään myös ryhmän ja yhteisön toimintaan liittyviä terveyden edistämisen käytäntöjä. Yhtenä teoreettisena viitekehyksenä hankkeen ideoissa on käytetty sosiaalista markkinointia (Tukia, Wilskman&Lähteenmäki 2012). Pelkillä yksilötason toimenpiteiden tai ohjelmien järjestämisellä ei voida saavuttaa suuria väestövaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Toisaalta politiikka- ja väestötason toimien on todettu olevan yksilötason ehkäisyä edullisempia. (Kiiskinen, Vehko, Matikainen, Natunen&Aromaa 2008, ) Terveyden edistämisen vaikuttavuuden arvioinnin yksi haaste on lähtötilanteen huomioiminen. Mikäli kohdejoukossa esimerkiksi terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen on harvinaista (esim. tupakointi), voi olla vaikeaa saavuttaa merkittävää muutosta käyttäytymisessä. Työttömien työnhakijoiden voidaan väittää olevan kohdejoukkona erittäin potentiaalinen. Kun esimerkiksi tupakointia tarkastellaan sosioekonomisen aseman mukaan, työttömien tupakointi on yleisempää kuin 21

22 muilla väestöryhmillä (Helakorpi, Laitalainen&Uutela 2010, 22). 4.1 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA Koska työttömyyden ja terveyden tiedetään olevan yhteydessä monin eri tavoin toisiinsa 8, on perusteltua tarkastella Kainuuta alueena työllisyyden ja terveyden näkökulmista. Kainuun voidaan sanoa olevan kuvaava esimerkki maakunnasta, jossa väestön terveys ja työllisyys kietoutuvat toisiinsa. Terveyden näkökulmasta kainuulaiset ovat keskimäärin sairaampia, kuin muut suomalaiset. Esimerkiksi vakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Kainuussa maan korkein arvolla 119.3, kun koko maan keskiarvo oli 100. Vakioitu kuolleisuusindeksi (Kainuussa 110,8) oli maan korkein ja vakioitu työkyvyttömyysindeksi toiseksi korkein heti Pohjois-Savon jälkeen (Kainuussa 131,8). (KELA 2012.) Kun työllisyyttä tarkastellaan työkyvyttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen näkökulmista, Kainuu erottuu muista maakunnista. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotta vanhoja on Kainuussa keskimäärin muuta Suomea enemmän (v. 2011: Kainuu 11,0 % koko maa 7,3 %), minkä lisäksi keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Kainuussa yksi alhaisemmista kuin muualla Suomessa (v. 2011: Kainuu 57,4 koko maa 58,7). (THL 2012b.) 9 Kainuun väestö on suhteellisen vähän koulutettua ja ikääntyy nopeasti. Väestön koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden osalta Kainuun tilanne on haasteellinen. Koko maata alhaisempi koulutustaso näkyy erityisesti korkea-asteen tutkintojen suhteellisen vähäisenä määränä (v. 2010: Kainuu 21,3 % muu Suomi 27,8 %). Kainuussa keskimääräinen teoreettinen koulutusaika peruskou- 8 Työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, ks. Heponiemi ym sekä Pensola ym ( 9 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 2424, 307.) 22

23 lun jälkeen oli vuonna 2010 n. 2,9 vuotta. Kainuulaiset ovat koulutustasoltaan keskimäärin muuta maata alhaisemmalla tasolla (koko Suomi, n. 3,35 vuotta). (THL 2012b.) 10 Työttömyyden ja työllisyyden näkökulmista Kainuun historia on synkkä. Työttömyysaste on Kainuun kunnissa ollut pitkään Suomen korkeimpia, minkä lisäksi työllisyysaste on ollut alhaisimpia (Kaikkonen ym. 2008, 21). Viime vuosina työllisyyden ja työttömyyden kehitys on Kainuussa ollut monin tavoin myönteistä. Esimerkiksi työllisten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuosikymmenen (v ) aikana kasvanut (35,1 % 37,3 %) ja samaan aikaan työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta on vähentynyt (20,8 % 13,5 %). Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on hieman laskenut vuosikymmenen aikana (20,5 % 15,4 %). (THL 2012b.) 11 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työnvälitystilaston työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2012 syyskuun lopussa 11,4 %, kun se koko maassa oli 8,9 %. Lapissa työttömyysaste oli samaan aikaan 12,2 % ja Pohjois-Karjalassa 12,5 %. Syyskuun lopussa työttöminä työnhakijoina oli Kainuussa 4227 henkilöä. (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012.) Työttömyyden ja työllisyyden kehitys näkyy myös työttömyyden rakenteessa. Syyskuun lopussa 2012 Kainuussa oli 2834 rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltua työnhakijaa. Näistä pitkäaikaistyöttömiä oli 971 henkilöä, toistuvaistyöttömiä 631 henkilöä, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 924 henkilöä ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneita 308 henkilöä (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012). Rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltavat työttömät työnhakijat ovat yleensä muita työnhakijoita heikommassa ja haavoittuvammassa työmarkkina-asemassa. 10 ks. SOTKAnetin indikaattorit id: 3195, ks. SOTKAnetin indikaattorit, id: 2328 ja

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta Raija Tahvanainen 2. Terveystarkastus ja neuvonta Tuija Holopainen ja Mirka Kovalainen 3. Päihde- ja

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa 1 Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa ja sen Etsivän erityisnuorisotyön projekti Finder, Kajaani Pureudutaan syvälle elämänhallinnallisiin asioihin. Tuetaan, autetaan, kannustetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

KUVA KAINUUN RAKENNETYÖTTÖMYYDESTÄ JA VISIOITA TULEVAISUUTEEN. Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179)

KUVA KAINUUN RAKENNETYÖTTÖMYYDESTÄ JA VISIOITA TULEVAISUUTEEN. Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) KUVA KAINUUN RAKENNETYÖTTÖMYYDESTÄ JA VISIOITA TULEVAISUUTEEN Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Soile 55 v. Työllistynyt tuetusti erilaisiin määräaikaisiin tehtäviin yhdistyksiin ja kuntaan useiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työttömän työnhakijan terveystarkastus. Ohjauskansio terveydenhoitajille. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Työttömän työnhakijan terveystarkastus. Ohjauskansio terveydenhoitajille. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) Työttömän työnhakijan terveystarkastus Ohjauskansio terveydenhoitajille Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA...

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut Missä mennään? Tieteiden talo, Helsinki, 30.11.2011 Sisältö PTT-hanke 2007-2010 Seurantatutkimus 2011 Seurantatutkimuksen

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma

Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. väliaikainen: tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen käytäntöön liittyy sekä toimijoiden operatiiviseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Ivalo 625 km Kainuu 82 634 henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot