Vaelluskalat palaavat Iijokeen SMOLTTIEN ALASVAELLUSTAPPIOT OSANA HANKKEEN RISKIANALYYSIÄ
|
|
- Hannu Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaelluskalat palaavat Iijokeen SMOLTTIEN ALASVAELLUSTAPPIOT OSANA HANKKEEN RISKIANALYYSIÄ KÄSIKIRJOITUS Mari Annala
2 1. JOHDANTO Merellisten vaelluskalojen poikaset vaeltavat jokipoikasvuosiensa jälkeen merelle syönnösalueilleen kasvamaan. Lohen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellus on elinkierrossa erityisen riskialtis vaihe. Merkittävimpiä smolttitappioiden aiheuttajia ovat vaelluspoikasiin kohdistuva saalistus eli predaatio, kalastus sekä rakennetuissa jokisysteemeissä voimalaitosten turbiinit (Hvidsten & Johnsen 1997, Kekäläinen 2005). Myös istutusajankohdalla on vaikutusta smolttien selviytymiseen. Iijoen vaelluskalojen palauttaminen edellyttää poikasistutuksia jokialueelle. Smolttivaelluksellaan sekä istutetut että mahdolliset luonnossa syntyneet poikaset joutuvat poikasalueidensa sijainnista riippuen kulkemaan jopa viiden suuren voimalaitoksen (Haapakoski, Pahkakoski, Kierikki, Maalismaa ja Raasakka) ja lähes 40 km pitkän patoallasjakson läpi (kuva 1). Tässä kirjallisuusselvityksessä pyrittiin arvioimaan muilta joilta saatujen tutkimustulosten, erityisesti Oulujoen tutkimuksen, perusteella Iijoen vaelluspoikastappioita rakennetulla alaosalla. Kuva 1. Iijoen alaosa voimalaitoksineen. 2. MENETELMÄT Iijoen rakennetun alaosan ja Oulujoen kahden alimman patoaltaan voidaan olettaa olevan hyvin samanlaisia smolttien selviytymisen kannalta. Patoaltaiden yhteispituus on n. 40 jokikilometriä ja patojen pudotuskorkeudet sekä voimaloiden tehot ovat lähellä toisiaan (lukuun ottamatta Oulujoen Pyhäkoskea) (taulukot 1 ja 2). Lisäksi joet sijaitsevat maantieteellisesti lähellä toisiaan. Taulukko 1. Tietoja Iijoen voimalaitoksista ja patoaltaista. Hooli ym. 1998, Lovikka ym. 2005, Pohjolan voima Oy. Voimalaitos/allas Pituus (km) Pudotuskorkeus (m) Teho (MW) Raasakka 11, Maalismaa 11 18,3 33 Kierikki 6,2 18,2 38 Pahkakoski 9,4 20,5 34 Haapakoski
3 Taulukko 2. Tietoja Oulujoen voimalaitoksista ja patoaltaista. Fortum, Mimmin kunta Muhos, Oulun Energia. Voimalaitos/patoallas Pituus (km) Pudotuskorkeus (m) Teho (MW) Merikoski Montta 4 12,2 43 Pyhäkoski - 32,4 129 Oulujoen tutkimuksessa selvitettiin radiotelemetrian avulla istutettujen smolttien vaellustappioita ja -käyttäytymistä Oulujoen alaosalla keväällä 2007 ja Tutkimus toteutettiin Oulujoen kahdella alimmalla, Merikosken ja Montan, patoaltaalla. Smoltteja vapautettiin molempina vuosina kolmena eri ajankohtana ja istutuspaikasta riippuen smoltit joutuivat uimaan joko yhden (Merikoski) tai kolmen voimalaitoksen (Pyhäkoski, Montta ja Merikoski) läpi. Smolttien vaellusta seurattiin automaattisten radiovastaanottimien sekä käsipaikannusten avulla. Predaation aiheuttaman smolttitappio laskettiin kaavalla 1): M pred = (S pred /S tot * 100%)/L, missä M pred =predaation aiheuttama smolttitappio S pred = patoaltaassa predaation kohteeksi joutuneiden smolttien lkm S tot = patoaltaaseen istutettujen smolttien lkm L = patoaltaan pituus (km) Smoltti katsottiin pedon syömäksi, jos sen vaellus oli telemetriahavaintojen perusteella pysähtynyt vähintään kolmeksi päiväksi, tai jos se oli vaeltanut selvästi jokea ylöspäin. Vastaavasti turbiinien tappamiksi katsottiin smoltit, joiden vaellus pysähtyi välittömästi niiden kuljettua voimalan läpi. Turbiinitappiot laskettiin kaavalla 2): M turb = S m /S tot2 * 100 %, missä M turb = turbiinin aiheuttama smolttitappio S m = turbiineissa kuolleiden smolttien lkm S tot2 = voimalan läpi uineiden smolttien lkm Oulujoen tulosten luotettavuutta arvioitiin kirjallisuudesta saatujen kuolleisuusestimaattien avulla. Tutkimukset oli tehty padotuissa joissa eri puolilla maailmaa. Oulujoen tulosten pohjalta Iijoen alaosalle laskettiin arvio turbiinien ja predaation aiheuttamasta kuolleisuudesta. Arviossa huomioitiin kunkin patoaltaan pituus sekä voimalaitoksen pudotuskorkeus ja teho (taulukot 1 ja 2). Kokonaiskuolleisuus laskettiin kaavalla 3): M tot =(1-((1-tk) n * (1-pk) s ))*100 %, missä M tot = smolttien kokonaiskuolleisuus tk = turbiinikuolleisuus (M turb /100 %) n = turbiinien lkm pk = predaatiokuolleisuus/km (M pred /100 %) 3
4 s = matka kilometreinä 3. TULOKSET 3.1 Predaation aiheuttamat smolttitappiot Tutkimusten mukaan smoltit ovat alasvaeltaessaan erittäin alttiita predaatiolle, koska ne eivät voi piilotella paikoillaan. Predaatioriskiin vaikuttavat mm. saaliskohteen ja saalistajan runsaus sekä käyttäytyminen, lajisto ja yhteisön rakenne, elinympäristön heterogeenisuus ja morfometria sekä useat abioottiset tekijät (ks. Mather 1998). Predaatioon vaikuttavat myös saaliin ja saalistajan yksilökoko sekä niiden uintinopeus: mitä suurempikokoinen saaliskala on suhteessa petokalan kokoon, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on päästä karkuun, sillä se pystyy uimaan pientä saaliskalaa nopeammin (Beamish 1978, Christensen 1996; Lundvall ym. 1999, Kekäläinen 2005). Jokien patoaminen ja istutettujen smolttien sopeutumattomuus paikallisiin olosuhteisiin lisäävät entisestään poikasten haavoittuvuutta ja predaatioriskiä (Mather 1998; Koed ym. 2002). Lohenpoikasille on kuitenkin todettu olevan mahdollista opettaa antipredaatiokäyttäytymistä viljelylaitoksissa, muun muassa haavoittuneiden lajitovereiden kemiallisten hälytysmerkkien avulla (Leduc ym. 2007). Yksi Suomen vesien merkittävimpiä petoja on hauki (Esox lucius L.) (Larsson 1985, Kekäläinen 2005). Hauki valitsee ravintokohteensa ensisijaisesti sen runsauden ja saatavuuden perusteella ja siten smoltti-istukkaiden vapauttaminen kerralla saattaa lisätä niiden kuolleisuutta (Korhonen & Heikinheimo-Schmid 1993). Hauen saalistuksen on havaittu kohdistuvan smoltteihin välittömästi istutuksen jälkeen (Pervozvanskiy & Bugayev 1992; Kekäläinen 2005). Lisäksi haukikannat ovat erityisen vahvat monissa padotuissa joissa. Oulujoen pääuoman kokonaissaaliista hauen osuus on noin % (Taskila 2008). Vuoden 2004 Oulujoen kalasaaliin perusteella hauen osuus Merikosken patoaltaan kalastosta on jopa puolet (Hanski 2006). Eero Taskilan (suullinen tiedonanto) arvion mukaan Merikosken patoaltaan haukikanta onkin vahvempi kuin Montan patoaltaan, mutta varmaa tutkittua tietoa asiasta ei ole. Jokikilometreihin suhteutettuna predaation aiheuttamat tappiot alimmassa Merikosken patoaltaassa oli 1,2 %/km ja toiseksi alimmassa Montan altaassa 6,8 %/km. Oulujoen tutkimuksessa smolttien selviytyminen oli kuitenkin huonoa ensimmäisten istutuserien osalta, johtuen matalasta veden lämpötilasta (ks. liite 1). Parhaiden selviytyneiden, optimaaliseen lämpötilaan vapautettujen erien, osalta predaatiokuolleisuus kilometriä kohden oli 0,35-3,75 % (Montan patoallas 3,75 % ja Merikosken patoallas 0,35 %). Montan patoaltaan suuremman predaation taustalla saattaa olla altaan morfologia: sen alaosassa on laaja järvimäinen allas, jossa smolttien suunnistus alavirtaan saattaa vaikeutua. Merikosken patoaltaassa sen sijaan on selvä päävirta eikä vaellusreitillä ole kovin laajaa suvantoa. Muissa tutkimuksissa predaatiomäärän arviot olivat pääosin samansuuntaisia; keskimäärin 4,6 % (taulukko 3). Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa kuolleisuus oli kilometriä kohden huomattavasti suurempaa; % (Jepsen ym. 1998). Taulukko 3. Eri tutkimusten arvioita smolttitappioista jokikilometriä kohden. Tappiot (%/km) Tutkimusjoki Viite 0,2-0,5 Kemijoki Vehanen ym ,1 Tornionjoki Toivonen ,2-15,9 Gudenåjoki Jepsen ym ,6 Pyhäjoki Kekäläinen Mörrumjoki Larsson
5 2 Emåjoki Larsson 1985 Iijoen kalastosta yli kolmasosa (34,1 %) on haukea. Hauen yksikkösaalis pienenee Iijokea ylöspäin; eniten haukia on Raasakan patoaltaassa (Lovikka ym. 2005). Wardin ym. (1995) mukaan predaatio on suhteellisesti suurinta patojen lähellä. Iijoella smoltit joutuvat uimaan viiden voimalaitoksen läpi, mikä saattaa nostaa kuolleisuutta verrattuna Oulujoen alaosaan, mutta toisaalta Iijoen haukikanta ei ole yhtä vahva kuin Oulujoen alaosalla. Näin ollen predaatiokuolleisuuden voidaan olettaa olevan samaa tasoa kuin Oulujoella. Jos oletetaan, että Iijoen smoltti-istutukset tehdään oikeaan aikaan (lohen poikasten vaellusvalmius täysin kehittynyt) tai kyseessä on luonnosta vaellukselle lähteviä smoltteja, on perusteltua käyttää Oulujoen tutkimuksen viimeisien vapautuserien kuolleisuusprosentteja (0,3 4,0 %/km) laskettaessa smolttien selviytymistä (ks. kappale 3.5). Oulujoen tutkimuksessa istutukset tehtiin ainoastaan kahteen paikkaan joessa. Istutuskäytännön muuttamisella siten, että istutukset tehtäisiin useammassa erässä useaan eri paikkaan joessa, eivät smolttitiheydet kasvaisi paikallisesti suureksi, mikä saattaisi vähentää predaatiota. 3.2 Turbiinien aiheuttamat smolttitappiot Padotussa joessa alasvaeltavien kalojen on kuljettava joko ohijuoksutuskanavista tai voimalaitoksen läpi, jolloin voimalan turbiinit saattavat aiheuttaa vahinkoa kaloille. Suora turbiinikuolleisuus johtuu kalojen ja turbiinin siipien yhteentörmäyksistä ja epäsuora mm. stressistä, haavoittumisesta ja padon alapuolisesta predaatiosta (ks. Čada 2001). Kaplan-turbiinit ovat yleisesti ottaen turvallisempia kuin Francis-turbiinit (Monten 1985), mutta samalla putouserolla ja virtaamalla kuolevuus on molemmissa samaa luokkaa (Cramer & Oligher 1964). Voimalaitosympäristössä kaloja uhkaa myös typen ylikyllästymisen aiheuttama kaasukuplatauti (Hooli ym. 1998). Siitä aiheutuvan kuolevuuden on todettu olevan pienintä, kun voimalaitosta käytetään sen optimialueella (Monten 1985, Clay 1995). Fergusonin ym. (2005) mukaan kaasukuplatautia esiintyy kuitenkin vain epätavallisen suurissa virtaamissa sekä silloin, kun voimalaitosten virtaamia rajoitetaan. Oulujoella tehdyssä radiotelemetriatutkimuksessa turbiinitappio vaihteli voimaloittain seuraavasti: Pyhäkoski 1,5-5,0 %, Montta 8,5 % ja Merikoski 5,5 %. Turbiineissa menehtyneeksi tulkittiin kaikki smoltit, jotka eivät jatkaneet vaellustaan alaspäin. Osa smolteista on voinut joutua välittömästi voimalaitoksen alapuolella predaation kohteeksi, jolloin kyseessä on epäsuora turbiinikuolleisuus. Mikäli petokalat saalistavat voimalaitosten alapuolella turbiineissa pökertyneitä smoltteja, voidaan asiaan vaikuttaa petokaloja vähentämällä. Oulujoen turbiinitappiot olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman pienempiä kuin muissa tutkimuksissa, joissa turbiinikuolleisuus vaihtelee 4,0-13,7 % välillä (taulukko 4). 5
6 Taulukko 4. Turbiinien aiheuttaman kuolleisuuden arvioita eri tutkimuksissa. Kuolleisuus/pato (%) Tutkimuslaji Kirjallisuusviite 11,8-13,7 Salmo salar Stier & Kynard Oncorchyncus tshawytscha Schoeneman ym Salmo salar Rivinoja useita Coutant & Whitney 2000 (review) 13 Oncorchyncus tshawytscha, O. kisutch, O. nerka, O. mykiss Bickford & Skalski 2000 (review) On kuitenkin mahdollista, että smoltteja kuolee turbiinien aiheuttamiin vammoihin tai stressiin myöhemmin vaelluksen aikana. Fergusonin ym. (2006) mukaan viivästyneen turbiinikuolleisuuden osuus kokonaisturbiinikuolleisuudesta voi olla %. Smolteilla on ohijuoksutusten aikaan mahdollisuus ohittaa voimalaitokset myös ohijuoksutuskanavista. Ohijuoksutuskanavat voivat vähentää smolttien altistumista predaatiolle, korkeille lämpötiloille ja taudeille (Ferguson ym. 2005). Fergusonin mukaan optimaalisissa juoksutusolosuhteissa selviytyminen on parempaa kuin turbiinien läpi uitaessa, mutta jos kanavaan on sijoitettu virranohjaimia tai vaimennusaltaita, selviytyminen huononee. Rivinojan (2005) mukaan suurin osa smolteista kuitenkin ohjautuu alavirtaan turbiinien läpi. Iijoella voidaan Oulujoen kokemusten perusteella arvioida smolttien turbiinitappioiksi 1,5 8,5 % jokaista voimalaitosta kohden. Voimaloiden eroavuuksia kuolleisuuden aiheuttajana ei Oulujoen tutkimuksen perusteella voida arvioida. 3.4 Muut smolttitappioita aiheuttavat tekijät Rivinojan (2005) mukaan lämpötilan kohoaminen vauhdittaa smolttien vaellusta. Smolttien selviytyminen joessa riippuu pitkälti juuri vaellusnopeudesta. Myös Oulujoen lohismolttien radiolähetinseuranta osoitti, että liian aikainen istutusajankohta heikentää vaelluspoikasten selviytymistä matkalla merelle. Molempina vuosina ensimmäisten istutuserien poikasten vaellus ei käynnistynyt yhtä nopeasti, eikä niiden selviytyminen alaosan tarkkailupisteille ollut yhtä hyvä kuin myöhemmillä istutuserillä (liite 1). Smoltti-istutusten onnistumisen kannalta on tärkeää, että kalanviljelylaitoksessa kasvaneiden vaelluspoikasten valmius lähteä merivaellukselle on kehittynyt riittävän pitkälle istutusajankohtaan mennessä. Pasternackin ym. (2008) tutkimuksen mukaan liian aikainen istutusajankohta ja alhainen veden lämpötila ovat ainakin osittain syynä siihen, että smoltti-istukkaiden vaellusvalmiudessa on puutteita. Myös meriveden lämpötila vaikuttaa smolttien hengissä säilymiseen. Jutilan ym. (2005) mukaan optimilämpötila Itämeressä on 9-12 C. Tällöin poikasille on tarpeeksi ruokaa tarjolla (Jutila & Jokikokko 2008). Myös Kallio-Nybergin ym. (2006) 30-vuotinen tutkimus osoittaa Oulujoen smoltti-istukkaiden selviytymisen paranevan meriveden lämpötilan kasvaessa. 6
7 Jokien poikasalueilta lähtevien smolttien (luonnossa syntyneet tai jokipoikasena istutetut) selviytymismahdollisuudet ovat paremmat kuin smoltti-istukkaiden, koska niiden vaelluskäyttäytyminen on varmasti käynnistynyt (esim. Jokikokko ym. 2006). Sen lisäksi ne ovat todennäköisesti huomattavasti parempia välttämään petoja varsinkin luonnonpoikaset, joilla on sekä geneettinen että oppimisen kautta tullut kyky välttää petoja (Einum & Fleming 1997, Saloniemi ym. 2004). Myös jokialueella harjoitettava verkkokalastus vaelluksen aikaan voi aiheuttaa vaelluspoikastappioita. Sen merkitys ei kuitenkaan ole Oulujoelta saatujen kokemusten perusteella suuri. Vaelluspoikaset liikkuvat pääasiassa jokien päävirrassa (esim. Rivinoja 2005, Svendsen ym. 2007), eikä esim. keväinen hauen verkkopyynti näin ollen kohdistu smoltteihin. Villeistä lohenpoikasista smoltti-ikään selviää vain 1-2 %, kun taas kasvatetuista % (Eriksson ym. 2008). Luonnon valinnan puuttuessa laitoksista, myös luonnossa selviämisen kannalta huonot yksilöt saavuttavat smolttivaiheen. Tämä johtaa väistämättä siihen, että nämä epäkelvot yksilöt karsiutuvat populaatiosta jokeen vapautettaessa. Kasvatettujen smolttien rasvapitoisuuden on todettu olevan 2,9-kertainen verrattuna villeihin smoltteihin (Lundqvist ym. 2006), mikä johtuu siitä, että viljelylaitoksissa käytetty ruoka sisältää viisi kertaa enemmän energiaa kuin poikasten luontainen ruoka (Eriksson ym. 2008). Uusimmat tutkimukset viittaavatkin siihen suuntaan, että hoikemmat smoltit selviävät joessa paremmin (Peter Rivinoja, suull. tiedonanto). Syitä tähän löytyy ainakin hoikkien smolttien nopeammasta vaellusvauhdista ja motivaatiosta löytää ruokaa merellä (Eriksson ym. 2008). Kasvatettujen smolttien ruoan etsimistä vaikeuttaa lisäksi se, että niillä ei ole minkäänlaista kokemusta luonnonruoasta. Ruokailukäyttäytymistä on mahdollista opettaa smolteille viljelylaitoksissa (Reiriz ym. 1998; Brown ym. 2003; Jonsson & Jonsson 2006). Smolttien laitosruokintaa muuttamalla, voidaan smolttivaelluksen onnistumista siis parantaa. Smolttiutumista voitaisiin laitoksissa myös jouduttaa niin, että kalat pystyttäisiin istuttamaan jo 1-vuotiaina smoltteina, jolloin ne olisivat automaattisesti pienempiä ja niillä olisi paremmat mahdollisuudet selvitä joessa ja merellä (ks. Eriksson ym. 2008). 7
8 3.5 Kokonaiskuolleisuus Iijoen rakennetulla alaosalla Laskettaessa smolttien kokonaiskuolleisuus kaavalla 3) arvioiden minimeillä (M pred =0,35%/km ja M turb =1,5%) ja maksimeilla (M pred =3,75%/km ja M turb =8,5%), saadaan kuolleisuuden vaihteluväliksi %. Tässä laskelmassa on oletettu, että istutukset tehdään oikeaan aikaan. Lisäksi on kuitenkin muistettava, että predaatio voi olla suurta vielä jokisuullakin (Jepsen ym. 2006). Muissa joissa kokonaiskuolleisuuden on todettu olevan samansuuruista (esim. Jepsen ym. 1998: 87 %, Aarestrup ym. 2003: 53 %) tai suurempaa (esim. Spicer ym. 1995: 97 %). 4. YHEENVETO JA POHDINTA Oulujoen smolttitutkimuksen tulokset soveltuvat todennäköisesti hyvin Iijoen alaosan smolttitappioiden arvioimiseen, sillä joet sijaitsevat maantieteellisesti hyvin lähellä toisiaan ja jokien voimalaitokset ovat samankaltaisia. Näin ollen turbiinikuolleisuuden voidaan olettaa olevan Iijoella samaa luokkaa kuin Oulujoella, eli 1,5-8,5 %/voimala. Vastaavasti predaatiokuolleisuus on Iijoella 0,35-3,75 %/km Oulujoen tulosten perusteella. Oulujoen tutkimustuloksia voidaan pitää suhteellisen luotettavina, sillä muissa lohen vaelluspoikasilla tehdyissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Iijoen eri patoaltaiden predaatioriskin ja voimalakohtaisten turbiinitappioiden arvioiminen vaatisi tarkempia tietoja altaiden virtaamista ja petomääristä. Iijoen rakennetulla alaosalla alasvaeltavien lohien kokonaiskuolleisuudeksi arvioidaan Oulujoen alaosan radiotelemetriatutkimusten perusteella %. Tämä arvio pätee smoltti-istukkaisiin, jotka on istutettu oikeaan aikaan. Luonnosta lähtevillä smolteilla kuolleisuus on todennäköisesti selvästi pienempi kuin istukkailla. Jos istutukset tehdään liian aikaisin, Oulujoen tutkimuksen perusteella predaation kohteeksi joutuu noin 95 % istukkaista. Istutusten tuloksellisuutta voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota istutuslämpötilaan ja istutuskäytäntöön sekä smolttien vaellusvalmiuteen. Smolttivaelluksen onnistumista voidaan parantaa myös mm. antipredaatio- ja ruokailukäyttäytymisen opettamisella viljelylaitoksissa, kiinnittämällä huomiota smolttien ruoan energiapitoisuuteen ja istuttamalla 1-vuotiaita smoltteja tai jokipoikasia. 8
9 KIRJALLISUUS Aarestrup, K. & Koed, A Survival of migrating sea trout (Salmo trutta) and Atlantic salmon (Salmo salar) smolts negotiating weirs in small Danish rivers. Ecology of Freshwater Fish 12: Beamish, F. W. H Swimming capacity. Teoksessa: Hoar, W. S. & Randall, D. J. (toim.), Fish physiology VII. Locomotion. Academic Press, New York: Bickford, S. A & Skalski, J. R Reanalysis and interpretation of 25 years of Snake-Columbia River juvenile salmonid survival studies. North American Journal of Fisheries Management, 20: Brown, C., Markula, A. & Laland, K Social learning of prey location in hatchery-reared Atlantic salmon. Journal of Fish Biology 63: Čada, G. F The development of advanced hydroelectric turbines to improve fish passage survival. Fisheries 26 (9): Clay, C. H Desing of fishways and other fish facilities (2nd ed.). 236 p. Coutant, C. C. & Whitney, R. R Fish behavior in relation to passage through hydropower turbines: a review. Transactions of the American Fisheries Society 129 (2): Cramer, F. K. & Oligher, R. C Passing fish through hydraulic turbines. Transactions of the American Fisheries Society 93: Christensen, B Predator foraging capabilities and prey antipredator behaviours: Pre- versus postcapture constrains on size-dependent predator-prey interactions. Oikos 76: Einum, S. & Fleming I. A Genetic divergence and interactions in the wild among native, farmed and hybrid Atlantic salmon. Journal of Fish Biology 50: Eriksson, L-O., Rivinoja, P., Östergren., J., Serrano, I. & Larsson, S Smolt quality and survival of compensatory stocked Atlantic salmon and brown trout in Baltic Sea. Department of Wildlife, Fish and Environmental Studies, SLU, Report 62, Umeå. Ferguson, J. W., Absolon, R. F., Carlson, T. J. & Sandford, B. P Evidence of delayed mortality on juvenile Pacific salmon passing through turbines at Columbia River dams. Transactions of the American Fisheries Society 135: Ferguson, J.W., G.M. Matthews, R.L. McComas, R.F., Absolon, D.A. Brege, M.H. Gessel & Gilbreath, L. G Passage of adult and juvenile salmonids through federal Columbia River power system dams. U.S. Dept. Commer., NOAA Tech. Memo. NMFS-NWFSC-64, 160 p. Hanski, K Kalasto ja saaliit jokialueella vuonna Teoksessa: Laajala, E., Yrjänä, T., Erkinaro, J. & Mäki-Petäys, A. (toim.). Vaelluskalojen lisääntymis- ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen Oulujoen alaosalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 418, 71 s. 9
10 Hooli, J., Kamula, R., Laine, A., Pohjamo, T. & Alatalo, H Kalojen kulkumahdollisuuksien palauttaminen Iijoella. Iijoen hoito-ohjelmaan liittyvä yleissuunnitelma. Oulun yliopisto. 29 s. Hvidsten, N. A. & Johnsen, B. O Screening of descending Atlantic salmon (Salmo salar L) smolts from a hydropower intake in the River Orkla, Norway. Nordic Journal of Freshwater Research 73: Jepsen, N., Aarestrup, K., Økland, F. & Rasmussen G Survival of radio-tagged Atlantic salmon (Salmo salar L.) and trout (Salmo trutta L.) smolts passing a reservoir during seaward migration. Hydrobiologia 371/372: Jokikokko, E., Kallio-Nyberg, I., Saloniemi, I. & Jutila E The survival of semi-wild, wild and hatchery-reared Atlantic salmon smolts of the Simojoki River in the Baltic Sea. Journal of Fish Biology 68: Jonsson, B. & Jonsson N Cultured Atlantic salmon in nature: a review of their ecology and interaction with wild fish. ICES Journal of Marine Science 63: Jutila, E., Jokikokko, E., & Julkunen, M The smolt run and post-smolt survival of Atlantic salmon, Salmo salar L., in relation to early summer water temperatures in the northern Baltic Sea. Ecology and Freshwater Fish 14: Jutila, E. & Jokikokko E Seasonal differences in smolt traits and post-smolt survival of wild Atlantic salmon, Salmo salar, migrating from a northern boreal river. Fisheries Management and Ecology 15: 1-9. Kallio-Nyberg, I., Jutila, E., Jokikokko, E. & Saloniemi, I Survival of reared Atlantic salmon and sea trout in relation to marine conditions of smolt year in the Baltic Sea. Fisheries Research 80: Kekäläinen, J Haukien (Esox lucius L.) saalistuksen vaikutus istutettujen lohen (Salmo salar L.) vaelluspoikasten kuolleisuuteen Pyhäjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalantutkimuksia Fiskundersökningar 194, 34 s. Koed, A., Jepsen, N., Aarestrup, K. & Nielsen, C Initial mortality of radio-tagged Atlantic salmon (Salmo salar, L.) smolts following release downstream of a hyrdopower station. Hydrobiologia 483: Korhonen, P. & Heikinheimo-Schmid, O Suurten petokalojen ravinto Ontojärvessä ja Lentuassa ja ravinnonkulutuksen arviointi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar 70, 52 s. Larsson, P.-O Predation on migrating smolt as a regulating factor in Baltic salmon, Salmo salar L., populations. Journal of Fish Biology 26: Leduc, A. O. H. C., Roh, E., Breau, C. & Brown, G. E Learned recognition of a novel odour by wild juvenile Atlantic salmon, Salmo salar, under fully natural conditions. Animal Behaviour 73:
11 Lundqvist, H., Leonardsson, K., Karlsson, L., Larsson, S., Östergren, J., Nilsson, J., Serrano, I. & Carlsson, U Lax- och öringsmoltvandring i Sävarån 2005 och 2006 för bedömning av Sävarån som indexvattendrag för svenska skogsälvar. Report Vattenbrukinstitutionen, SLU, Umeå, Sweden. Lundvall, D., Svanbäck, R., Persson, L. & Byström, P Size-dependent predation in piscivores: Interactions between predator foraging and prey avoidance abilities. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 56: Mather, M. E The role of context-specific predation in understanding patterns exhibited by anadromous salmon. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 55 (1): Montén, E Fish and turbines. Fish injuries during passage through power station turbines. Vattenfall. 111 p. Pasternack, M., Salminen, M. & Heinimaa, P Kasvatettujen lohenpoikasten kunto ja vaellusvalmius vuosina Riista- ja kalatalous selvityksiä 14/2008. Pervozvanskiy, V. Y. & Bugayev, V. F Notes of the Ecology of Northern Pike, Esox lucius, from the Keret` River (White Sea Basin). Journal of Ichthyology 32 (4): Reiriz, L., Nicieza, A. G. & Braña F Prey selection by experienced and naive juvenile Atlantic salmon. Journal of Fish Biology 53: Rivinoja, P Migration problems of Atlantic salmon (Salmo salar L.) in flow regulated rivers. Acta Universitatis Agriculturae Sueciae. Doctoral thesis No. 2005: 114. Saloniemi, I., Jokikokko, E., Kallio-Nyberg, I., Jutila, E. & Pasanen P Survival of reared and wild Atlantic salmon smolts: size matters more in bad years. ICES Journal of Marine Science 61: Schoeneman, D. E., Pressey, R. T. & Junge, C. O. Jr Mortalities of downstream migrant salmon at McNary dam. Transactions of the American Fisheries Society 90: Spicer, A. V., Moring, J. R. & Trial, J. G Downstream migratory behavior of hatcheryreared, radio-tagged Atlantic salmon (Salmo salar) smolts in the Penobscot River, Maine, USA. Fisheries Research 23: Stier, D. J. & Kynard, B Use of radio telemetry to determine the mortality of Atlantic salmon smolts passed through a 17-MW Kaplan turbine at a low-head hydroelectric dam. Transactions of the American Fisheries Society 115 (5): Svendsen, J. C., Eskesen, A. O., Aarestrup, K., Koed, A. & Jordan, A. D Evidence of nonrandom spatial positioning of migrating smolts (Salmonidae) in a small lowland stream. Freshwater Biology 52: Taskila, E. (2008). Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosilta Pöyry Environment Oy. 43 s. 11
12 Toivonen, J Kemijoen vaelluskalojen istutustarpeen laskentaperusteista. Riista- ja kalataouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Tiedonantoja 2: Vehanen, T., Pasanen, P., Lehtinen, E. & Simola, O Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen lohi-istutusten (Salmo salar L.) Carlin-merkintätulokset vuosilta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia s. Lovikka, T., Hiltunen, M & Partanen, L Iijoen jokialueen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailutulokset vuosina Voimalohi Oy. 101 s. Ward, D. L., Petersen, J. H. & Loch, J. J Index of predation on juvenile salmonids by Northern squawfish in the lower and middle Columbia River and in the lower Snake River. Transactions of the American Fisheries Society, 124:
13 INTERNET-LÄHTEET Fortum. Ei päiväystä. Oulujoki. [www-dokumentti]. < 108;41109>. (Luettu: ). Mimmin kunta Muhos. Ei päiväystä. Vesivoimalaitokset Pälli, Pyhäkoski, Montta. [wwwdokumentti]. < (Luettu: ). Oulun Energia. Ei päiväystä. Merikosken voimalaitos. [www-dokumentti]. < (Luettu ). Pohjolan Voima Oy. Ei päiväystä. Vesivoima. [www-dokumentti]. < FI/vesivoima/>. (Luettu ). 13
14 Selviytyminen (%) Veden lämpötila ( C) Selviytyminen (%) Veden lämpötila ( C) LIITTEET Liite 1: Vapautusajankohdan ja veden lämpötilan vaikutus smolttien selviytymiseen eri tarkastelupisteisiin Oulujoella v Vapautuspäivä Selviytyminen Veden lämpötila Vapautusajankohdan ja veden lämpötilan vaikutus smolttien selviytymiseen Sanginsuuhun asti Oulujoella vuosina Vapautuspäivä 0 Selviytyminen Veden lämpötila Vapautusajankohdan ja veden lämpötilan vaikutus smolttien selviytymiseen Merikoskelle asti Oulujoella vuosina
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa AIHEPIIREJÄ Smolttien vaellustutkimuksia Aiempia, eri puolilta Tuoreempia: Oulujoki, Iijoki Ohjausrakenteista Vaelluskalafoorumi 20.4.2012 Rovaniemi Jaakko Erkinaro
LisätiedotLohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta
Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki
LisätiedotPoikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa
Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio Rovaniemi 8.-9.10.2013 Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotDowstream passage at hydropower dams First steps in Finland
Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Jaakko Erkinaro et al. Natural Resources Institute Finland Kuva: Ville Vähä Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Four rivers in focus River Kemijoki
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet
Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet Merikosken ja Isohaaran kalateissä Riina Huusko, Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Mari Keränen & Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet Riina Huusko, Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Aki Mäki-Petäys ja Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotPohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle
LisätiedotVaelluskalat palaavat Iijokeen. LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010
Vaelluskalat palaavat Iijokeen LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010 TYÖRAPORTTI 30.10.2010 Panu Orell, Riina Huusko, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Pauliina Louhi ja Aki
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotMUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotKehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN
LisätiedotVilli poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin
Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
Lisätiedot7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla
7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla Petri Karppinen, Maare Marttila, Mikko Jaukkuri, Mari Annala, Katja Männistö- Vetoniemi, Sakari Heikkinen, Sanni Jørgensen, Ville Vähä ja Jaakko
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotVaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja
Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja Kuva: A. Lamberg Alasvaellustyöpaja, Helsinki 5.12.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Yläkanava-voimalaitos-alakanava
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotSmolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia
Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Kuva: PVO-Vesivoima Oy Kuva: A. Lamberg Iijoki Foorumi 18.5.2017, Pikku-Syöte Luonnonvarakeskus Alasvaelluksen ongelmat Voimalaitokset katkaisevat
LisätiedotVaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
LisätiedotUusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotKALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
LisätiedotSimojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotHauen saalistus ja taimenen istutuskoko
KALA- JA RIISTARAORTTEJA nro 267 ekka Hyvärinen Teppo Vehanen Tapio Laaksonen Kimmo Johansson Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset altamo 2003
LisätiedotTaimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 333 Pekka K Korhonen Pekka Hyvärinen Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle Istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä Paltamo 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden
LisätiedotItämeren luonnonlohikantojen tilasta
Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren
LisätiedotRIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,
LisätiedotOulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet. LOHEN VAELLUSPOIKASTUTKIMUKSET OULUJOELLA v
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet LOHEN VAELLUSPOIKASTUTKIMUKSET OULUJOELLA v. 2009 2010 TYÖRAPORTTI 25.2.2011 Panu Orell, Riina Huusko, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri, Timo
LisätiedotItämeren lohi Kantojen tila ja hoito
Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotLohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla
Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla Petri Karppinen Juha-Pekka Vähä Teppo Vehanen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu
LisätiedotLuonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen
Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen
LisätiedotHopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko
Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari
LisätiedotEhdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
LisätiedotLohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia
Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi
LisätiedotMiksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -
Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman 2006-2012 kuulumisia - Matti Salminen 22.9.2011 Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat?
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotKainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010
Kainuun vaelluskalahanke Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä v. 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Pekka Hyvärinen, Tapio Laaksonen, Pekka Korhonen, Jouko Moilanen ja Petri Karvonen (RKTL) Petra Rodewald
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotVaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotMenestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?
Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotRIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL
RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi 20.4.2012 Aki Mäki-Petäys RKTL TAUSTAA Historiallisesti Suomessa 35 Itämereen laskevaa
LisätiedotKymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot
Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot Jukka Mikkola, Matti Salminen ja Erkki Ikonen r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 2 0 / 2 0 1 0 RIISTA- JA
LisätiedotOulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen
LisätiedotKesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotNousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus
Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Olli van der Meer, Peter Rivinoja, Riina Huusko ja Aki Mäki- Petäys Riista-
LisätiedotTornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015
Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja
LisätiedotSocio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon. Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto
Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto Sisällys/content The issue (kysymys): how to value and assess
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotKiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotVaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan
Vesienhoidon ja Merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017, Pohjois- Pohjanmaan ELY Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Jukka Muotka, Fortum Vaelluskalojen hoito Oulujoella
LisätiedotVoimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014
LisätiedotVaelluskalat palaavat Iijokeen VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN EDELLYTYKSET IIJOEN VESISTÖALUEELLA ESISELVITYS
Vaelluskalat palaavat Iijokeen VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN EDELLYTYKSET IIJOEN VESISTÖALUEELLA ESISELVITYS 24.11.2010 Olli van der Meer, Pauliina Louhi, Maare Marttila, Mikko Jaukkuri, Jaakko Erkinaro,
LisätiedotIstutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti
Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2
LisätiedotList of publications Jaakko Erkinaro. 1. Peer-reviewed articles in international journals and books
1 List of publications Jaakko Erkinaro 1. Peer-reviewed articles in international journals and books 1. Erkinaro, J., Shchurov, I.L., Saari, T. & Niemelä, E. 1994: Occurrence of Atlantic salmon parr in
LisätiedotPedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.
Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.28 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotLohikalojen tilanne merialueella
Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-
LisätiedotToimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla
Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalafoorumi 4.10.2012 Kotka Vaelluspoikaset Nousukalat Toimivatko
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotTäplärapu siian ja muikun mädin saalistajana
Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa
LisätiedotAlasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu:
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotLaitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista
Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista Pekka Hyvärinen (Luke) Kainuun taimenseminaari Joutenlammen kurssikeskus Viljelyssä olevat järvi- ja meritaimenkannat
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotAlasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu
Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi
LisätiedotVaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman
LisätiedotRakennettujen jokien vaelluskalat
Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.-14.6.2018 Aki Mäki-Petäys SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotJärvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu
Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)
LisätiedotOulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite
Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke
LisätiedotAsia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi
HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotRakennettu joki, lohi, taimen, vaellus, poikastuotanto, kalatie
Vaelluskalojen elvyttämismahdollisuudet Kemijoessa Kemijoki oli aikoinaan Pohjanlahden tuottoisin lohijoki. Isohaaran voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1949 esti vaelluskalojen nousun jokeen. Nykyisin
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotRakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet Sateenvarjot I-III Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus SATEENVARJO I Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Menetelmäkirjon
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotTaimenen sisävesikantojen tila Suomessa
18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen
Lisätiedot