OMISTAJAOHJAUS PUNNITTAVA UUDELLEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMISTAJAOHJAUS PUNNITTAVA UUDELLEEN"

Transkriptio

1 SUURISSA SAAPPAISSA OMISTAJAOHJAUS PUNNITTAVA UUDELLEEN MINISTERI PEKKA HAAVISTO HALUAISI VALTION OMISTAJAOHJAUKSEEN JÄMÄKKYYTTÄ JA UUSIA TOIMINTAMALLEJA. VALTIO-OMISTAJAN EI HÄNEN MIELESTÄÄN PIDÄ OLLA HILJAINEN HIIRULAINEN, VAAN TARVITTAESSA PIKEMMINKIN TERÄSMIES. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN_ KUVAT JUHA TÖRMÄLÄ 12_ POLTE _

2 _ POLTE _ 13

3 SUURISSA SAAPPAISSA Viimeistään seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä kannattaa käydä keskustelu, mikä on paras tapa omistajaohjauksen järjestämiseen. Eri Euroopan maissakin on erilaisia malleja. 14_ POLTE _

4 Pekka Haavisto on kiireinen mies, jopa muihin ministereihin verrattuna - onhan hänellä tehtävänään valtion omistajaohjauksen lisäksi myös kehitysministerin tehtävät. Ne ovat hänelle entuudestaan tuttuja, mutta omistajaohjaus ja valtionyhtiöt MIKÄ VEROJALANJÄLKI? ovat viime kuukausina olleet tuoreelle ministerille varsin haastava vastuualue. Omistaja ohjauksesta vastaavalla ministerillä on kaitsettavana kaikkiaan 27 yhtiötä. Keskustelu valtion omistuksen ympärillä on viime aikoina vellonut Talvivaaran ongelmista Stora Enson lapsityövoimaan, Rautaruukin yritysjärjestelyihin ja omistajohjauksen periaatteisiin yleensä. Lisäksi tilanne Ukrainasssa ja Krimillä on kiinnittänyt yleistä huomiota muun ohella energiahuoltoon, missä valtion energiayhtiöillä on tärkeä rooli. Jokainen päivä on uusi tässä tehtävässä, hän naurahtaa. Ei siis ihme, että aikatalut muuttuvat, sovittua haastatteluaikaa siirretään pariinkin otteeseen ja ministerin aika on tiukalla. Itse haastattelutilanteessa ulkomaankauppaja kehitysministerin kansliassa Katajanokalla Haavisto on kuitenkin tapansa mukaan rauhallinen ja hyväntuulinen, vaikka kello tikittää ja seuraavaan tapaamiseen alkaa olla kiire. Hän on miettinyt keskustelun teemoja ja valmistautunut niihin etukäteen. Kysymykseen siitä, miten hän itse priorisoi valtionyhtiöille asetettavat tehtävät, hänellä on vahva näkemys, että yritysvastuu on valtionyhtiöissä hoidettava esimerkillisesti. Tämä mallikelpoisuuden vaatimus ei hänen mielestään suinkaan ole ristiriidassa tuottovaatimusten kanssa. VALTIONYHTIÖISSÄ, MYÖS VAPOSSA, on aloitettu niin sanotusta verojalanjäljestä raportointi, mihin Haavisto haastattelussa viittaa. Verojalanjälki kertoo, mitä veroja ja mihin maihin yritys maksaa. Verojalanjälki ja siitä raportoiminen on osa yritysvastuuta. Yrityksen verojalanjälki koostuu sekä suorista että välillisistä veroista ja siksi sen selvittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Yrityksen maksama tulovero on vain osa sen maksamista veroista. Muita veroja ovat esimerkiksi työnantajamaksut, autoverot, varainsiirtoverot ja kiinteistöverot. Yritykset maksavat myös arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja lähdeveroja. Verojalanjälki kertoo niiden yhteisvaikutuksen. Valtio-omistajan tavoitteena on, että valtionyhtiöiden maksamat verot päätyisivät mahdollisimman suuressa määrin Suomeen, hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa. Tavoitteena on siis mahdollisimman suuri verojalanjälki. Valtio-omistajan linjausten mukaisesti yhtiöiden hallitusten tehtäviin kuuluu yhtiön verostrategian arviointi paitsi sääntöjen noudattamisen näkökulmasta, myös läpinäkyvyys- ja maineenhallintanäkökulmasta. Olisi varmasti hyvä katsoa koko valtion omistajaohjausta kokonaisuutena. Uusin ulottuvuus valtionyhtiöiden vastuullisuutta tarkasteltaessa on niin sanottu verojalanjälki. Kysymys on siitä, että yhtiöt eivät käytä veroparatiiseja tai muita järjestelyjä, jotka vähentävät Suomeen tulevia verotuloja. Tämä kysymys on nyt nostettu omistajaohjauksessa erityistarkasteluun. Viime vuonna yhtiöiltä pyydettiin ensimmäistä kertaa karttaa niiden globaalista verojalanjäljestä. Tänä vuonna harjoitusta jatketaan. Tutkimme, mikä olisi paras tapa verojäljestä raportoimiseen. Varmaankin pääsemme tänä vuonna asiassa jo vaiheeeseen, jossa voimme laatia yhtiöille asiasta ohjeistuksen, Haavisto kertoo. Valtio, niin kuin muutkin omistajat, pyrkii kasvattamaan omistajaarvoa. Voidaan puhua kokonaistaloudellisesta tuotosta, joka voidaan jakaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tuottoon. Taloudellinen tuotto muodostuu osingoista ja myyntituloista. Yhteiskunnallinen tuotto taas tarkoittaa, että valtio-omistaja on aina osa yhteiskuntaa ja sen toimet täytyy peilata yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Yhteiskunnalliseen tuottoon voidaan laskea verotulot, työllisyys, aluepolitiikka ja ympäristönsuojelu. Mielestäni hyvin hoidettu yritysvastuu kasvattaa aina myös omistajaarvoa, Haavisto linjaa. OMISTAJAOHJAUKSEN NYKYISTÄ mallia, jossa valtion omistuksia hallinnoi erillinen yhtiö, Solidium, on arvosteltu muun muassa juuri Rautaruukin sekä Talvivaaran yhteydessä. Sen on nähty poistavan valtion mahdollisuuksia puuttua omistuksiinsa aktiivisesti ja tekevän omistajaohjauksesta hampaatonta. Haavisto myöntää kritiikin osittain aiheelliseksi. Solidium perustettiin keväällä 2009, ja silloin tavoiteltiin mallia, jossa valtio pörssiyhtiöiden vähemmistöosakkaana ei toisaalta olisi norsuna lasikaupassa, ja toisaalta pörssiyhtiöiden huolet eivät välittömästi siirtyisi valtioneuvoston huolenaiheiksi, hän muistuttaa. Haaviston mukaan tässä ei ole ihan onnistuttu. Joskus norsua olisi kaivattu lasikauppaan. Haavisto kannattaa valtion aktiivista omistajuutta. Valtion ei omistajana tarvitse olla Henri Hiirulainen. Se voisi olla pikemmin vaikka Clark Kent luokan hiljainen nörtti, josta tarvittaessa kuoriutuu Teräsmies. Esimerkiksi silloin, kun suomalaiset kansalliset intressit vaativat puolustamista tai huoltovarmuutemme vaatii erityistä aktiivisuutta, Haavisto sanoo. Teräsmiehen otteita tarvitaan myös silloin, jos valtion intressipiiriin kuuluvat yhtiöt eivät noudata yritysvastuun periaatteita tai ovat kykenemättömiä tekemään taloudellisesti kestäviä päätöksiä. Kriisiyhtiöissä ei valtio voi olla tumput suorina, kun kysymys saattaa olla suurista ympäristöriskeistä, tuhansista työpaikoista ja jonkun alueen taloudellisesta tulevaisuudesta. Näissä tilanteissa aktiivinen omistajuus punnitaan. MITEN VALTIO VOISI toteuttaa nykyistä aktiivisempaa omistajan roolia? Aktiivinen omistaja vaikuttaa yhtiökokousten ja hallitusvalintojen kautta, mutta voi vaikuttaa myös sanomalla tavoitteensa ääneen. Raja menee siinä, että on kuitenkin _ POLTE _ 15

5 SUURISSA SAAPPAISSA kysymys omistamisesta, ei johtamisesta, Haavisto pohtii. Hän muistuttaa, että yritysten johdossa istuu korkeapalkkaista väkeä, joille maksetaan ongelmien ratkaisemisesta. Eivät ongelmat voi ratkaisemattomina purjehtia ministerin tai valtioneuvoston pöydälle. Jos yrityksen johto ei näe, mitä kello on lyönyt, silloin se ei ole tehtäviensä tasalla. Jos tarvitaan ulkopuolista muistuttajaa esimerkiksi yrityksen ympäristövastuista, ei ole tehty oikeita henkilövalintoja. Suomessa on vähän pääomasijoittajia, ja valtiokin on tervetullut silloin, kun rahat alkavat olla vähissä. Toisaalta yritysten murheet, esimerkiksi Talvivaaran talous- ja ympäristöongelmat, ovat tulleet palomuurista huolimatta koko valtioneuvoston murheiksi. Erilaiset kokemukset kannattaa hyödyntää ja viimeistään seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä käydä keskustelu, mikä on paras tapa omistajaohjauksen järjestämiseen. Eri Euroopan maissakin on erilaisia malleja, Haavisto sanoo. Olisi varmasti hyvä katsoa koko valtion omistajaohjausta kokonaisuutena mukaan lukien Solidiumin ja Teollisuussijoituksen rooli. Valtio voi omistajana valita kulloinkin sopivan työkalun, ja työkaluja voi olla monia erilaisia. Myös pienet alkavat yritykset ja start-upit saattavat kaivata enemmän huomiota. HAAVISTON MUKAAN PÖRSSIYHTIÖISSÄ valtion omistajuus on erityisen haasteellista, koska on tasapainoiltava eri omistajaryhmien intressien, valtio-omistajan mahdollisen sisäpiiritiedon tai erilaisten intressien kesken. Pörssiyhtiöiden omistajilla on lainkin mukaan tasaarvoinen tiedonsaantioikeus riippumatta omistuksen koosta. Samoin yhtiön hallitus niin pörssi- kuin muunkin statuksen yhtiössä ajaa aina yhtiön etua myös omistajan edun yli. Valtion omistajaohjauksessa ja sen suuntaamisessa haasteena on myös, miten vanhat teollisuudenalat pidetään hengissä samaan aikaan, kun uusia innovaatioita ja uutta yritystoimintaa pitäisi tukea. Haavisto muistuttaa, että Suomi tarvitsee molempia. Kaivosteollisuuden renessanssi ja metsiin pohjaava biotalous ovat esimerkkejä siitä, että uudessakin maailmassa luonnonvaroja vielä käytetään. Niitä pitää nyt käyttää kestävämmin kuin ennen. Cleantech on uusi mahdollisuus Suomelle, Haavisto arvioi. VAPO KUULUU VALTION salkussa niin sanottuun strategiseen ryhmään, jossa ovat mukana muun muassa Fortum, Finnair, VR ja Patria. Näiden yhtiöiden ohjaus on keskitetty valtioneuvoston kansliaan. Vapon kohdalla sijoitus on Haaviston mielestä aivan oikea. Vapo on Suomen huoltovarmuuden ja uusiutuvan energian käytön kannalta merkittävä yhtiö, jossa valtion enemmistöomistus on mielestäni jatkossakin perusteltua. Huoltovarmuusnäkökulma liittyy kotimaisten energialähteiden monipuolisuuden varmistamiseen. Vapon tuottama puuenergia ja turve ovat kotimaisia energialähteitä. Puuenergia on lisäksi Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden kannalta keskeinen energialähde, koska asetettujen tavoitteiden saavuttaminen perustuu pitkälti metsäenergian käytön lisäämiseen. Haaviston mielestä puuhake voisi korvata vielä nykyistä enemmän esimerkiksi kivihiiltä Suomen voimaloissa. Turve on kiistanalaisempi energialähde ympäristövaikutustensa vuoksi. Sekä alkuperäisten soiden suojelu että vesistöjen suojelu asettaa turpeen kestävälle käytölle rajat. Haavisto muistuttaa, että markkinataloudessa hintakilpailukyky on polttoainevalinnoissa ratkaiseva kriteeri. Tämän vuoksi Vapon on syytä jatkaa metsäenergian sekä puupellettien tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hän näkee Vapossa myös paljon tulevaisuuden potentiaalia. Vapon laajeneva kaukolämpötoiminta tarjoaa alustan Suomessa kehitettävän tehokkaan ja ympäristöä säästävän biopolttoaineisiin pohjautuvan polttotekniikan käyttöönotolle, mikä voi edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista Suomen energiataloudessa sekä luoda edellytyksiä teknologian viennille. Haavisto luonnehtii itseään innokkaaksi kotimaisen MONEN LAJIN YHTIÖITÄ VALTION OMISTAJAOHJAUS ON monitahoinen kokonaisuus. Valtionyhtiöt on omistajaohjauksen kannalta luokiteltu eri kriiterein. Kaupallisesti toimivien yhtiöiden ohjaus on keskitetty Valtioneuvoston kansliaan. Nämä yhtiöt on jaoteltu sellaisiin, joissa valtiolla on sijoittajaintressi ja sellaisiin, joilla on strategista merkitystä. Strategisesti tärkeisiin yhtiöihin kuuluvat mm. energiayhtiöt Fortum, Gasum, Neste Oil ja Vapo. Merkittävin osa valtion sijoittajaintressiin kuuluvista omistuksista on keskitetty valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Sille kuuluvat omistukset muun muassa Elisassa, Metsossa, Rautaruukissa, Telia Sonerassa ja Talvivaaran kaivosyhtiössä. Solidiumin yhtiöjärjestyksen mukaan sen toimialana on omistaa ja hallinnoida Suomessa toimivien yritysten osakkeita ja käyttää niissä omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa. Niin sanottujen erityisyhtiöiden, joita ovat esimerkiksi Veikkaus, Yleisradio, Alko ja Finavia, omistajaohjauksesta puolestaan vastaavat eri ministeriöt. 16_ POLTE _

6 Vapo on Suomen huoltovarmuuden ja uusiutuvan energian käytön kannalta merkittävä yhtiö. Valtion ei omistajana tarvitse olla Henri Hiirulainen. Se voisi olla pikemmin vaikka Clark Kent luokan hiljainen nörtti, josta tarvittaessa kuoriutuu Teräsmies _ POLTE _ 17

7 SUURISSA SAAPPAISSA Vapon kannalta kehitys merkitsee sitä, että turpeen rinnalle on kehitettävä muita kannattavia uusiutuvaan energiaan perustuvia liiketoimintoja. energian ja huoltovarmuuden puolesta puhujaksi. Hänestä on hienoa, että Ruotsissa on tehty päätös öljyttömästä Ruotsista vuoteen 2020 mennessä. Meidänkin tulisi asettaa tavoitetila, jossa tuontiöljy voidaan korvata kotimaisilla polttoaineilla. Tässä puuenergia, biodieselin käyttö, biokaasu, maalämpö sekä tuuli- ja aurinkoenergia älykkään verkon ja kehittyneen teknologian avulla luovat todellisen kotimaisen vaihtoehdon. VAPON TURVELIIKETOIMINNAN edellytykset ovat muuttuneet haasteellisemmiksi viime aikoina lähinnä ympäristösyistä. Toisaalta Suomen energiaomavaraisuus on pahasti miinuksen puolella. Miten Haavisto ratkaisisi tämän yhtälön? Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa on ympäristösyistä saavuttanut lakipisteensä. Vapossa turve on historiallisesti ollut keskeisin liiketoiminta-alue ja konsernin taloudellinen selkäranka. Nykytilanteessa ympäristövaateet asettavat turpeen tuotannolle ja käytölle uusia laatukriteerejä. Kiireisin haaste liittyy vesiensuojeluun, joka tulee ehdottomasti saattaa kestävälle tasolle. Turpeen tuotanto voi tulevaisuudessa kohdistua jo ojitetuille soille, mikä minimoi tuotannon ja polton kasvihuonekaasuvaikutuksia. Myös turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa on mentävä eteenpäin, Haavisto kannustaa. Turpeen poltto linkittyy tulevaisuudessa entistä tiukemmin puuhun, jolloin voidaan saavuttaa logistiikkaetua ja rikinpoisto voi tapahtua taloudellisesti. Pidemmällä tähtäyksellä hiilidioksidin poisto voi kuitenkin olla välttämätöntä, mikä väistämättä nostaisi kustannuksia. Vapon kannalta kehitys merkitsee sitä, että turpeen rinnalle on kehitettävä muita kannattavia uusiutuvaan energiaan perustuvia liiketoimintoja, Haavisto toteaa. Hän sanoo näkevänsä erityisesti puun energialähteenä, jonka käyttö kasvaa ja lisää Suomen energiaomavaraisuutta. Hän on muutenkin kotimaisen energian ja siihen liittyvän osaamisen kehityksen suhteen hyvin optimistinen. Energiakauppataseen parantaminen tulee perustaa uusiutuviin energialähteisiin sekä energiateknologian vietiin. Cleantech on meidän mahdollisuutemme maailmalla. Kun lisäämme kotimaista energiantuotantoa ja siinä hyödynnettävää teknologiaa, emme tee niin vain ratkaistaksemme omat energiaongelmamme, vaan tehdäksemme ratkaisuja, joita maailma tällä hetkellä huutaa. Haaviston viesti on, että suomalaiset puhtaat energiaratkaisut skaalautuvat globaalissa mittakaavassa, ja antavat aivan uudenlaiset mahdollisuudet ekoviennille. Suomalaiset puhtaat energiaratkaisut antavat uudenlaiset mahdollisuudet ekoviennille. 18_ POLTE _

8 LYMYILEVÄT VAJEET kestävyysvaje, budjettivaje, vaihtotaseen vaje ja kauppataseen vaje ovat arjen uutispuuroa. Vajeita on aina jossain, sillä järjestelmä perustuu vajeisiin ja ylijäämiin. Vajepuhe alkoi, kun Suomen talous lähti päättymättömältä näyttävään liukumäkeen. Jatkuvat vajeet kertovat, että systeemi ei toimi. Talous on sairas. Hälytykset eivät mene perille, ja vajeista on saatu siksi kuulla kyllästymiseen asti. Useampia vajeita on helppo tilastollisesti mitata ja ennustaa. Sitä varten on oikein ammattilaisia ekonomisteja. He pyörittävät vajepuhetta päättymättömästi, koska he eivät tee päätöksiä vajeiden täyttämisestä. Tosin eivät näemmä muutkaan. Kun vajeita ei saada oikaistuksi, rapistuu maa avoimen tilastollisesti. Siitä eivät lainanantajat tykkää. JULKISUUDESSA PYÖRIVÄ vajepuhe hukuttaa alleen pari muuta Onhan se selvää, että jos ei ole vuosikausiin kavalampaa tautia, jotka raunioittavat hiljaa ja hivuttamalla. tehnyt niitä töitä, joita osaa, ei taito Eikä niistä ole tilastoja. ainakaan kerry. Toinen niistä on suomalaisen Esimerkin voi ottaa teollisuuden investointivaje, joka vaikka telakoilta. alkaa olla hälyttävää luokkaa. Nyt taidoiltaan Teollisuuden järjestötkin priimaluokan hitsareita myöntävät, että suomalaiset saa Ranskasta tai suuryhtiöt eivät enää investoi kotimaahan. Ilman Olkiluodon Puolasta, ei Suomen ydinvoimalan jätti-investointia kortistosta. tilastotkin näyttäisivät kamalilta. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että maan teollisena selkärankana pidetyt pienet ja keskikokoiset yritykset ovat jättäneet jo koneidensa kulumisenkin korvaamatta. Saatikka, että olisivat investoineet kokonaan uusiin. Jos yritykset käyttäisivät investointeihin jotakuinkin saman määrän rahaa kuin laskennalliset poistot edellyttävät, maan tuotantokoneisto pysyisi ennallaan. Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset eivät ole halunneet tai kyenneet näin tekemään. Käytännössä teollisuuden koneet ja laitteet vanhenevat käsiin. Ilmiö on kummallinen, sillä yritysten kannattavuus on vielä pysynyt keskimäärin hyvänä. Ilmiö on myös hälyttävä, sillä nykyinen konekanta on tuskin enää modernin tehokasta eikä pysty nopeasti täyttämään lähivuosina varmasti käynnistyvää kysyntää. Kilpailijat saavat tilaa. Vanhoilla vehkeillä voi pudota kokonaan kilpailusta. Tuotannon modernisointi tai suunnan muuttaminen kokonaan ei ole ihan helppoa sekään, sillä muutos kaipaa monesti uusien koneiden lisäksi uudenlaista osaamista. OSAAMISEN VAJE ONKIN se toinen piilossa kasvava uhka, joka syö tulevan nousun eväitä. On aloja, joilla suomalaiset käytännön osaajat ovat jo avoimesti luovuttaneet. Rakentaminen on paras esimerkki. Suomalaista tekijää saa kammalla hakea eikä jälki sittenkään aina vakuuta. Kuuleman mukaan samanlaista taidon hiipumista näkee myös raskaassa metallissa ja konepajoilla. Onhan se selvää, että jos ei ole vuosikausiin tehnyt niitä töitä, joita osaa, ei taito ainakaan kerry. Esimerkin voi ottaa vaikka telakoilta. Nyt taidoiltaan priimaluokan hitsareita saa Ranskasta tai Puolasta, ei Suomen kortistosta. Onneksi teollisesta osaamisesta on toisenlaisiakin esimerkkejä. Ei Mersu autojaan ihan pelkkää hyvää tahtoaan Uudessakaupungissa teetä. Investoinnit ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Ellei koneisiin ja laitteisiin investoida, ei osaaminenkaan kehity. Puhutaan paljon aineettomista investoinneista ja yleisen koulutustason lisäämisestä, joilla vajeita tukitaan. Siinä jutustelussa unohtuu helposti, että maailmalla on vielä pitkään teollinen tulevaisuus ja tavaroiden maailmassa eletään. Ja niitä tekevät ihan tavalliset osaavat ihmiset hyvillä koneilla. HANNU LEINONEN on Kauppalehdestä eläkkeelle jäänyt vastaava päätoimittaja KOLUMNI _ POLTE _ 19

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä Tase töihin yhteiskuntavastuu perusarvoksi Pääministeri Juha Sipilä Valtio-omistajan rooli kansantaloudessa Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa Euroopan suurin (suhteessa bkt:hen) Yhtiöiden kirjo

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla

Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla Author : albert Erilaiset analyytikot ovat viime kuukausina ennustaneet jo usein tälle vuodelle osinkojen reipasta kasvua. Jo viime marraskuussa Danske

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA 2012

VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA 2012 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Omistajaohjausosasto/Markku Tapio 27.6.2013 VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA 2012 Valtiolla on omistuksessa parisen kymmentä erityistehtävää

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Yritysesittely 31.1.2016. Solidium Aktiivinen suomalainen omistaja

Yritysesittely 31.1.2016. Solidium Aktiivinen suomalainen omistaja Yritysesittely 31.1.2016 Solidium Aktiivinen suomalainen omistaja Solidium Aktiivinen suomalainen omistaja 1. Solidiumin asema suomalaisena omistajana 2. Solidiumin toimintatavat 3. Solidiumin omistukset

Lisätiedot

Valtion omistajaohjauspolitiikka

Valtion omistajaohjauspolitiikka Valtion omistajaohjauspolitiikka Ekokem Pohjoismainen kiertotalousyhtiö Nyborg Kumla Riihimäki Hyvät tuotantolaitokset keskeisillä sijainneilla Riihimäki: Kaksi arinapolttolaitosta yhdyskuntajätteen polttoa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE2016 21.10.2015 Kotimaisen puolustusteollisuuden tila syksyllä 2015 Puolustusteollisuuden PKT-yritykset ovat ahdingossa. PUTU-lain voimaantulon jälkeen suurissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Talouspoliittinen valiokunta

Talouspoliittinen valiokunta Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot